Huomenna torstaina sovinto löytyy. Tai pitäisi löytyä. Tai vaikea sanoa mitään varmaa, kun brexitistä on kyse.
Britannian pääministeri Boris Johnson on asettanut torstain EU:n ja Britannian välisen sopimuksen takarajaksi. Muuten Britannia eroaa Johnsonin mukaan vuodenvaihteessa ilman kauppasopimusta.
EU:n mielestä neuvotteluaikaa on lokakuun loppuun.
Oli miten oli, sopimuksettomalla tai laihan sovun brexitillä on valtavat vaikutukset kumpaankin osapuoleen. Siksi voisikin pitää todennäköisenä, että jonkinlainen sopimus vielä runnotaan läpi.
Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa ei kuitenkaan enää odoteta "kunnianhimoista" kauppasopimusta Britannian kanssa.
– Tietysti laihakin kauppasopimus on ihan tärkeä asia, mutta eihän se mikään korvike EU-jäsenyydelle ole ja paljon tulee muuttumaan, valitettavasti, EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen sanoo.
Muutos on väistämätön
Vuodenvaihteen jälkeen on luvassa ongelmia tai vähintäänkin isoja muutoksia elinkeinoelämälle ja työntekijöille kummallakin puolen Englannin kanaalia.
Yritysten voi olla vaikea arvioida brexitin kokonaisvaikutuksia etukäteen, ulkoministeriöstä varoitetaan.
– Pienet asiat siellä täällä voivat muuttua, ja vaikutukset näin kertaantua. Tällaiset ketjuuntuneet asiat saattavat tulla yllätyksenä niin yrityksille kuin viranomaisillekin, brexitin kauppavaikutusten vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen sanoo.
Pelkona on, että koronakriisin aiheuttamiin ongelmiin keskittyessään yritykset eivät ole valmistautuneet brexitiin.
Monet yritykset eivät ymmärrä vielä esimerkiksi tullimuodollisuuksiin liittyviä prosesseja. Ne joutuvatkin todennäköisesti jopa perustamaan uusia haarakonttoreita selvityksiä tekemään.
Pahimmat vaikutukset nähdään Britanniassa. Siellä työttömien määrän ennustetaan jo nyt kasvavan suuremmaksi kuin sitten 1980-luvun, yli kolmeen miljoonaan. Vuodenvaihteessa koronakriisin rinnalla alkavat tuntua myös brexitin vaikutukset.
Suuria vaikutuksia autokauppaan
Eurooppalainen autoteollisuus varoittaa liki 15 miljoonan työpaikan ja 110 miljardin euron bisnesten olevan vaarassa lähivuosina, jos vapaakauppasopimusta ei synny. Kauppa hyytyy tullien ja rajoille nousevan byrokratian vuoksi.
Autot ovat suurin mannereurooppalainen vientituote Britanniaan. Viime vuonna EU:n autoviennistä 30 prosenttia suuntautui sinne, joten kyse on hyvin vilkkaasta kaupasta.
Aiheesta lisää: Brexit viemässä ilmat brittiläisen autoteollisuuden renkaista
Myös lääkeala ja terveydenhuollon järjestöt ovat varoittaneet viivästyksistä ja esteistä.
Maanviljelijöilläkin voi olla odotettavissa tiukkoja aikoja – ennen kaikkea Britannian puolella kanaalia. EU-maataloustuotteiden vienti on jo kääntynyt brexit-prosessin aikana yhä enemmän kohti Kiinaa, kun vientiä on suunnattu toisaalle.
Suomen maataloudelle brexitin vaikutukset ovat todennäköisesti välilliset.
Aiemmin Britanniaan on viety enemmän maataloustuotteita kuin sieltä on tuotu. Kun raja menee kiinni, Britannian-vientiin tarkoitetut tuotteet pitää myydä EU:n sisämarkkinoilla.
Hinnat laskevat – etenkin tuoretuotteissa – kun tulee ylitarjontaa.
Opiskelijoita kauppaneuvottelijoiksi
EU on kauppapolitiikassa Britanniaa vahvemmilla lähtökohtaisesti. Se on vuosikymmenten saatossa neuvotellut vapaakauppasopimukset jo liki 80 maan kanssa.
Lisäksi EU painii kokonsa puolesta ihan omassa sarjassaan Britanniaan verrattuna – isommat markkinat houkuttelevat kumppaneita maailmalla.
– Mutta samaan aikaan molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan. Ei EU:llekaan löydy kovin paljon rakentavia yhteistyötyökumppaneita maailmalta tällä hetkellä, EK:n Saila Turtiainen huomauttaa.
EU vie Britanniaan enemmän tavaroita ja palveluita kuin Britannia tuo EU-maihin. Ero on vain kasvanut viime vuosina. Siksi rajojen kiinnimeno olisi kova isku myös EU-maille.
Britannia joutuu neuvottelemaan kauppasopimuksensa kokonaan uusiksi EU-eron jälkeen. Se on rekrytoinut kiireellä uutta väkeä kauppaneuvotteluihin, myös suoraan koulun penkiltä.
EU hoitaa kauppasopimukset jäsentensä puolesta, joten Britannialla ei ole ollut neuvotteluihin tarvittavia virkamiehiä. Tähän mennessä Britannia on onnistunut tekemään yhden ison kauppasopimuksen, Japanin kanssa. Sopimus on pääpiirteissään samanlainen kuin EU–Japani-sopimus.
Kauppasopimusten neuvotteleminen on aikaavievää puuhaa, ulkoministeriön Kristiina Kauppinen sanoo.
Neuvottelut kestävät tavallisesti useita vuosia. Esimerkiksi EU–Vietnam-kauppaneuvotteluja käytiin yli kymmenen vuotta, EU–Mercosur-neuvotteluja peräti 20 vuotta.
Britannia on ilmoittanut, että se pyrkii paikkaamaan EU-kauppaansa solmimalla kauppasopimuksen esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa mahdollisimman pian.
Laadusta on tingittävä
Nyt näyttää, että Britannia joutuu tinkimään sopimusehdoista, kun se joutuu haalimaan vapaakauppasopimuksia nopeasti.
Tästä saatiin osviittaa juuri alkuviikolla. Britannian parlamentin alahuone äänesti, että ruuan turvallisuuden ja laadun turvaaminen nykystandardeilla ei ole pakollista enää brexitin jälkeen.
Tämän ajatellaan helpottavan kauppasopimuksen tekemistä esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa, joka haluaisi myydä vanhalle mantereelle muun muassa klooripestyä kanaa ja hormonilihaa, joita nyt ei päästetä markkinoille.
EU-maataloustuottajien Brysselin-edustustossa ollaan "erittäin huolestuneita" brittiparlamentin päätöksestä. Elintarvikkeiden laatuvaatimusten löysentäminen vaikuttaa väkisinkin EU:n ja Britannian tulevaan kauppasuhteeseen, maanviljelijöiden edunvalvojan Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo.
– Syntyy riski, että nämä tuotteet vuotavat varsinkin Pohjois-Irlannin kautta EU-markkinoille. Silloin on alettava rajoittaa Britanniasta tulevaa tuontia, Pesonen ennakoi.
Britit pelkäävät, että liian korkeat standardit vaikeuttavat heidän kansainvälisen kaupan sopimuksiaan.
– Amerikkalaiset ovat jo sanoneet, että teemme teidän kanssanne kauppasopimuksen, mutta se tulee sisältämään myös maataloustuotteet. Lue: amerikkalaisilla ehdoilla, Pesonen selittää.
Britanniassa ei ole EK:n Saila Turtiaisen mukaan käyty keskustelua siitä, mitä kauppapolitiikalta halutaan.
– Siellä on ollut haasteita resursseissa, osaamisessa ja tavoitteiden määrittämisessä. Isona esteenä on myös heidän kykynsä tehdä kompromisseja.
– Britannia lähti EU:sta voidakseen olla itsenäinen, mutta tietysti kauppasopimukset yhtä lailla sitovat sen käsiä. Myönnytyksiä on tehtävä, jotta kauppapolitiikasta saadaan saavutuksiakin, Turtiainen sanoo.
Brexitin hintaa on jo laskettu
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor'sin mukaan Britannian bruttokansantuotteesta on pyyhkiytynyt pois yli seitsemän miljardia euroa jokaisena vuosineljänneksenä brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Se johtuu heikentyneestä punnasta, hintojen noususta eli inflaatiosta ja kotitalouksien heikentyneestä ostovoimasta.
Bloomberg taas laskee, että brexitin hinta oli tämän vuoden alussa jo 140 miljardia euroa. Se vastaa yli kahta Suomen vuosibudjettia ja noin kuudesosaa Britannian valtion vuotuisesta rahankäytöstä.
Lisää aiheesta:
Britannian ja EU:n johtajat keskustelevat kauppaneuvottelujen tilasta
EU käynnistää oikeustoimet Britanniaa vastaan, syynä brexit-lait