Viisi kertaa viikossa toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa maailmassa, että että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa. Tämä saattaa puolestaan vähentää atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä, sillä yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä.
– Nyt julkaistu päiväkodeissa tehty tutkimus on ensimmäinen, jossa näiltä sairauksilta suojaavia muutoksia tuli esiin, kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, sanoi tutkimusta johtanut tutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta.
Tutkimus on julkaistu Science Advances -lehdessä.
Tutkimuksessa asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille päiväkotipihoille tuotiin metsäpohjaa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita, joihin lapset kylvivät kasveja ja hoitivat niitä.
Muutokset iholla, veressä ja suolistossa
Kuukauden kestänyt, viisi kertaa viikossa toistunut viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa. Muutokset näkyivät myös veriarvoissa.
–Ihon mikrobimuutokset yhdistyivät sellaisiin veren muutoksiin, jotka parantavat puolustusjärjestelmän säätelykykyä. Jotta allergoita, atooppista ihottumaa ja autoimmunisairauksia ei syntyisi, säätelyn pitää olla kunnossa. Siinä ei voi olla matala-asteista tulehdustilaa, Sinkkonen selvensi Ylelle.
Tutkimus tukee oletusta, jonka mukaan luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä.
Sinkkosen mukaan kyseessä oli ensimmäinen kokeellinen tutkimus, jossa lasten elinympäristöä muutettiin. Päiväkotilapset olivat perusterveitä, ja perusterveillä lapsilla huomattiin muutos kehossa.
– Havaitsimme myös, että viherpihan saaneiden lasten suolistomikrobisto samankaltaistui päivittäin metsässä vierailevien lasten suoliston mikrobiston kanssa, sanoi väitöskirjatutkija Marja Roslund Helsingin yliopistolta.
Liika hygienia yksipuolistaa
Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa.
Kymmenissä vertailevissa tutkimuksissa on aikaisemmin todettu, että luonnon kanssa kosketuksissa olevilla maaseudun lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin.
– Tämän tutkimuksen perusteella olisi tosi hyvä, että lapset saisivat olla ohjatusti monimuotoisen orgaanisen pintamaan eli mullan tai metsämaan sekä kasvillisuuden kanssa päivittäin tekemisissä. Mitä nuorempi lapsi, sitä tärkeämpää se olisi. Eli 3–5-vuotiailla lapsilla ne muutokset olivat selkeitä, Sinkkonen suositteli.
Sinkkonen esittääkin toiveen siitä, että päiväkotien pihat muutettaisiin viherpihoiksi.
– Kaupan päälle lapset saavat paremman motoriikan, keskittymiskyvyn ja hyvän luontosuhteen.
Tampereen yliopistolta tutkimukseen osallistuivat virologian professori Heikki Hyödyn ja yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen tutkimusryhmät.
Rajaniemen mukaan tutkimus osoittaa, että pienillä kustannuksilla on mahdollista luoda hyvinvointia edistävää ja viihtyisää elinympäristöä.
– Kaupunkeihin kannattaa ehdottomasti suunnitella mahdollisimman paljon toiminnallisia viherympäristöjä, hän suositteli.
Mallia voi soveltaa arjessa
Luontokosketuksessa ihminen altistuu monipuoliselle mikrobikattaukselle, jolloin puolustusjärjestelmän useat osat aktivoituvat.
Immuunijärjestelmän luontaisen kehityksen turvaamiseksi päiväkotilapsilla tutkittua viherpihamallia kannattaakin soveltaa myös muussa arjessa.
Esimerkiksi kerrostalojen pihoille voidaan muokata aikuisten ja lasten näkökulmasta houkutteleva viherpiha pensaista ja kuntasta. Lahoavaa lehtikasaa ei tarvitse heti siivota pois, ja pihaan voi rakentaa lahopuutarhan.
– Arki kannattaa muokata niin, että luontokosketus on mahdollista. Parasta on, jos oma piha mahdollistaa kuralätäkköleikkejä ja orgaanisen maan kaivamista. Lapsen voi viedä luontoon vaikka viisi kertaa viikossa, tällä on jo vaikutusta mikrobistoon, Sinkkonen kannusti.
Tutkija kuitenkin muistutti, että jäykkäkouristusrokote on pidettävä ajan tasalla.
Tutkimuksessa seurattiin kuukauden ajan 75:ttä 3–5-vuotiasta päiväkotilasta kymmenessä päiväkodissa Lahdessa ja Tampereella. Viherpihapäiväkodeissa olleiden lapsien mikrobimuutoksia vertaitiin lapsiin, jotka olivat normaaleissa päiväkodeissa (ei viherpihaa) tai luontopäiväkodeissa (ei viherpihaa, mutta järjestettyjä luontoretkiä).
Tutkimus oli Luken, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Prahan Charles Universityn yhteinen hanke ja osa Business Finlandin rahoittamaa ADELE2-hanketta.
Voit keskustella aiheesta 15. lokakuuta kello 23:een asti.
Aiheesta aiemmin: