Säännöllisesti maan vierestä puikahtaa pieni, 70 miljoonan tonnin painoinen asteroidi, joka voisi toimia Rosettan kivenä elämän mysteerin ratkaisussa.
Pikkuplaneetta Bennu ei sinänsä ole juuri muita Maan läheltä kulkevia Apollo-asteroideja kummoisempi. Se on hyvin karu ja kivinen paikka. Vuorokausi siellä kestää vain neljä tuntia, mutta vuosi 437 päivää.
Bennu kiertää hyvin läheltä maata, ensi vuosisadalla niinkin läheltä, että Nasa on luokitellut sen vaaralliseksi.
Vuosien 2175–2199 välillä asteroidi törmää Maahan 0,037 prosentin todennäköisyydellä. Vaikka mahdollisuus on häivähtävän pieni, on törmäys silti huomattavasti todennäköisempi kuin loton pääpotin voittaminen yhdellä rivillä.
Totaalista maailmanloppua Bennun kokoinen asteroidi ei onneksi törmätessään aiheuttaisi, mutta törmäyksestä seuraisi kuitenkin valtava katastrofi Maapallon elämälle.
Nasan OSIRIS-REx-alus laukaistiin vuonna 2016. Bennu sai vuonna 2018 uuden, väliaikaisen tekokuun, kun alus saapui asteroidin kiertoradalle.
OSIRIS-REx on nyt tutkinut Bennua etäältä kahden vuoden ajan, ja ensi viikolla se kurottaa robottikouransa asteroidin pinnalle.
Bennu on jo aimmin ollut yksi aurinkokunnan parhaiten tunnettuja asteroideja, mutta sitä päästään vasta nyt tarkastelemaan ruohonjuuritasolta.
Näytteet takaisin Maahan vuonna 2023
Lähtölaskenta näytteenottoon on jo käynnissä. Harjoittelut on harjoiteltu, ja ensi viikona tiistaina 20. lokakuuta alus hakee näytteen Bennun pinnalta. Yle seuraa ensi viikolla Nasan operaation etenemistä.
Aluksessa käytetään uutta ja poikkeuksellista teknologiaa. Kosketus asteroidiin jää erittäin lyhyeksi. 4,5 tunnin operaation aikana itse pintakosketukseen on varattu noin 16 sekuntia.
Näytteenottoyrityksestä tulee ensimmäinen Nasan historiassa. OSIRIS-RExin on tarkoitus kantaa vähintään 60 gramman painoinen näyte takaisin maahan.
Maassa eletään operaation aikana ja sen jälkeen jännittäviä minuutteja. Alus ja asteroidi ovat 334 miljoonan kilometrin päässä maasta, joten signaalilla kestää noin 18 minuuttia, kun se kulkee avaruuden halki Maan vastaanottimiin. Siksi aluksen on toimittava itsenäisesti.
Työ on ollut tarkkaa. Jotta kaikki sujuisi täydellisesti, on Bennua ensin kartoitettu etäämmältä. Joulukuussa 2019 löytyi sopiva näytteenottopaikka läheltä pikkuplaneetan pohjoisnapaa.
Löydetyssä kraatterissa on paljon hienojakoista materiaalia, johon alus pääsee käsiksi niin, että riski kalliin teknologian tuhoutumisesta on pieni.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, alkaa aluksen kotimatka ensi vuoden huhtikuussa.
Paluumatkaan menee noin kaksi Maan vuotta, ja näytettä päästään analysoimaan todennäköisesti vuonna 2023.
Mutta mitä, jos alus ei saakaan kyytiinsä kuormaa Bennun pinnalta, vaan jokin menee pieleen, eivätkä säiliöt täytykään?
Sitten OSIRIS-REx palaa takaisin asteroidin kiertoradalle odottamaan. Seuraavan kerran näytteenottoa yritettäisiin tässä tapauksessa vuoden 2021 tammikuussa.
Mitä kylmä ja kuollut kivikappale voi kertoa elämästä?
Keskustelu elämän synnystä kiihtynyt viime vuosina, kun tutkimus on osoittanut, että pieneliöt voivat selvitä avaruudessa ja vettä löytyy aurinkokunnastamme muualtakin kuin vain Maapallolta.
Tuoreimmat uutiset mahdollisista Maan ulkopuolisista elonmerkeistä tulivat Venukselta, kun kansainvälinen tutkijaryhmä löysi fosfiinia planeetan kaasukehästä.
Tutkimukset ovat nostaneet esiin uudelleen ikiaikaisen panspermia-hypoteesin, jonka mukaan elämä Maahankin olisi voinut saapua asteroidien mukana kaukaa ulkoavaruudesta.
Vaikka ajatus elämän siirtymisestä avaruuskivien mukana matkaavina siemeninä tuntuisi hurjalta, voi olla mahdollista, että kappaleet ovat tuoneet elämän rakennusaineita Maahan.
Bennun ja muiden sen kaltaisten asteroidien tiedetään sisältävän paljon orgaanista hiiltä, joka on meidän tuntemamme elämän edellytys.
Asteroidien on myös arveltu toimineen vedenkantajina, jotka olisivat kuljettaneet jäätynyttä vettä asteroidivyöhykkeen takaa Marsiin ja Maahan, joissa meret eivät olisi voineet syntyä polttavassa kuumuudessa ennen kaasukehien muodostumista.
OSIRIS-REx-tutkimusluotaimen tarkoituksena onkin selvittää, ovatko samanlaiset asteroidit tuoneet Maahan aikoinaan orgaanisia materiaaleja ja vettä.
Saman teorian johdosta myös Japanin avaruusjärjestö JAXA on valmistellut projektia, jossa laskeutuja hakisi näytteen Marsin toisen kuun Phoboksen pinnalta.
Bennun uskotaan olevan yksi aurinkokunnan vanhimpia kiviä. Vaikkei sen tutkimus heti ratkaisisikaan elämän synnyn arvoitusta, voi muinainen taivaankappale kertoa meille lisää aurinkokuntamme alkuvaiheista ja planeettojen synnystä.
Yle seuraa Nasan näytteenotto-operaation etenemistä ensi viikolla.
Lue myös: