Vesihuollon yksityistämisen estämiseen tähtäävä Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi perjantaina paljon myönteisiä kannanottoja maa- ja metsätalousvaliokunnan julkisessa nettikuulemistilaisuudessa.
– Valiokunta jatkaa asian käsittelyä, totesi valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) tilaisuuden lopuksi.
Lähes 90 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite eteni syyskuussa eduskunnan lähetekeskustelussa maa- ja metsätalousvaliokunnan käsiteltäväksi.
Aloitteessa esitetään valmistelun käynnistämistä sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään vesihuollon myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille.
Maa- ja metsätalousministeriö aikookin ottaa ehdotuksen huomioon.
– Valmistelemme parhaillaan kansallista vesihuoltouudistusta. Asetamme ensi vuoden puolella lakityöryhmän, joka tulee ottamaan kantaa myös tähän vesihuollon omistukseen, sanoo neuvotteleva virkamies Katri Saukkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Omistajaa ei voi kieltää myymästä
Kansalaisaloitteen kirjaimellinen toteuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Kun asiaa aiemmin selviteltiin todettiin, että omaisuuden myynnin keltäminen ei ole mahdollista. Lainsäädännössä pitää siis hakea ratkaisuja jollakin toisella tavalla. Täytyy vielä tarkastella miten muissa maissa on tätä vesihuollon omistusta päädytty rajoittamaan, Saukkonen sanoo.
Jopa nykytilanteen säilyttävän tai turvaavan lainsäädännön luominen voi osoittautua vaikeaksi.
Vesi- ja viemärihuollon omistajakenttä on nimittäin erittäin kirjavaa.
– Kyllä se kirjavuus tuottaa ongelmia, ilman muuta. Laitosten lähtökohdat ovat niin erilaiset, että vääjäämättä toimenpiteet joihin päädytään tulevat vaikuttamaan toisiin enemmän kuin toisiin, Saukkonen sanoo.
Yksityinen omistus yleistä jo nyt vesihuollossa
Vesihuollossa ei ole vielä kansainvälisiä pääomasijoittajia omistajina toisin kuin esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöissä, joissa Carunan, Elenian ja nyt tuoreimpana Outokummun Energian pääomistajat tulevat ulkomailta.
Mutta ei omistuskuviot ihan selkeitäkään ole.
Suomessa on kaikkiaan noin 1800 asiakkaille vesi- ja viemärihuoltopalveluja tuottavaa organisaatiota. Niistä kuntien omistamia laitoksia on noin 450 ja lähinnä käyttäjien tai asiakkaiden omistamia osuuskuntamuotoisia laitoksia vähintään noin 1350.
Kuntaomistuksetkaan eivät ole ihan suoraviivaisia. Vesilaitosyhdistyksen mukaan Suomessa on kymmeniä yhtiömuotoisia vesihuoltolaitoksia, joissa yksi tai useampi kunta omistaa enemmistön osakkeista ja joissa on lisäksi yksityistä vähemmistöomistusta. Yksityinen omistusosuus vaihtelee muutamasta prosentista jopa lähes puoleen.
Yksityiset omistajat ovat kuitenkin tyypillisesti paikallisia yrityksiä tai henkilöitä.
Lisäksi vesihuoltolaitoksista ainakin parikymmentä on ns. monialayhtiöitä, joissa saman yhtiön alla toimii niin vesihuolto kuin energiayhtiökin.
Vesi- ja viemäriverkoston omistajalla on alueellaan sähkönsiirtoyhtiöiden tapaan monopoliasema, koska kilpailevia verkkoja ei kannata rinnalle rakentaa. Vesihuolto-omaisuuden arvo on jopa useita kymmeniä miljardeja euroja.
Myyntiaikeiden takana halu paikata kunnan taloutta
– Viime aikoina kaupallisten että julkisomisteisten sijoitustoimijoiden kiinnostus on herännyt. Myös eräät kunnat ovat suunnitelleet ja valmistelleet vesihuoltotoimintansa myymistä kunnan talouden parantamiseksi. Myyntisuunnitelmat ovat koskeneet erityisesti monialayhtiöitä, joissa vesihuolto- ja energialiiketoiminnot ovat samassa yhtiössä, kertoo Vesilaitosyhdistyksen edunvalvonta- ja kehittämistoiminta toimitusjohtaja Osmo Seppälä.
Seppälän mukaan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä on hyvä pohtia, onko tarvetta säätää vesihuoltolaitosten omistajuudesta tarkemmin, erityisesti julkisen enemmistöosuuden puolesta.
Seppälän mukaan vesihuollon myymisen sijaan omistajat voisivat myös pohtia tehokkuuden ja säästöjen lisäämiseksi esimerkiksi laitosten yhdistymisiä, operointiyhteistyön lisäämistä tai muuta uudenlaista yhteistyötä.
Vesihuollon myynti nousi keskusteluun Jyväskylässä, mutta se kaatui ja johti myös kansalaisaloitteen laatimiseen. Uhkana nähtiin vesihuollon valuminen kansainvälisten sijoittajien käsiin.
Lue lisää: