– Toisen kerran viidenkymmenen vuoden kuluessa teitä kohtaa lottovoitto. Onko teistä sen ottajiksi? kysyy kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila Raahe-saliin kokoontuneilta siikajokisilta, pyhäjokisilta ja raahelaisilta kunnanvaltuutetuilta.
Kolmen kunnan yhdistymistä esittävä Daavittila viittaa tällä Rautaruukkiin, nykyiseen SSAB:n tehtaaseen, ja Fennovoiman tekeillä olevaan Pyhäjoen ydinvoimalaan. Hänen mukaansa yhdistynyt kunta pystyisi hyödyntämään maksimaalisesti molempia mutta erillisinä kuntina hyödyn saanti takkuaa.
Selvittäjä perustelee uuden 35 000 asukkaan kaupungin muodostamista myös sillä, että seudun painoarvo ja elinvoimaisuus lisääntyisi.
Nopea aikataulu voi aikaistaa kunnallisvaaleja
Aikataulu suunnitellulle kuntaliitokselle on nopea. Liitos tulisi voimaan jo 2017 alussa.
Tämän takia kunnallisvaaleja joko aikaistettaisiin tai siirtymäajaksi muodostettaisiin yhteisvaltuusto.
Daavittilan viesti seudun päättäjille on, että mieluummin vapaaehtoisesti keulilla kuin pakolla jälkijunassa. Näin selvittäisiin myös vähemmällä väellä.
– Nyt te saatte pienet myötäjäiset. Ratkaisu on tehtävä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, sanoo Daavittila.
Viikko aikaisemmin pidetyssä työryhmien valmistelevassa kokouksessa järjestetyssä koeäänestyksessä enemmistö päättäjistä kannatti uuden kunnan nimeksi Raahea. Raahen kaupunginvaltuuston puheejohtaja Inkeri Kerolan mielestä nimi ei ole olennainen asia, vaan oleellisempaa on keskustella tulevaisuudesta.
– Raahessa ollaan enemmän puolesta kuin vastaan, mutta kunnioitamme naapureiden näkemyksiä tässäkin asiassa, muotoilee Kerola.
Pyhäjoen kunnanjohtajasta kaupunginjohtaja
Tulevan ydinvoimalan takia vahvoilla olevia pyhäjokisia varten yhdistymisesitykseen on laadittu mukava täky. Uuden kaupungin johtoon nousisi Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen.
– Meillä on voimassa itsenäisenä pysymisen linja ja se olisi sitä ilman ydinvoimalaakin, mutta totta kai olemme mukana tässä prosessissa, muotoilee Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala.
Siikajokisia valtuutettuja oli tilaisuudessa suhteellisesti eniten, mutta siitä ei voida kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Eskolan mukaan päätellä päättäjien linjaa liitoskysymyksessä.
– Suurin työ mitä jokainen meistä joutuu tekemään on siellä korvien välissä. Ne on kuitenkin aina meillä nämä asenteet ja ennakkoluulot. Pitäisi oikeasti päästä aloittammaan puhtaalta pöydältä, mutta se vaatii valtavan työn, enkä tiedä onko siihen vielä valmiutta, tiivistää itse varovaisesti Raahen kannalle kallistuva Eskola.
Kuntalaisten tunnot ovat seutukunnassa moninaiset ,mutta aika hyvin asiat kiteyttää siikajokinen Liisa Korvila.
"En lähtisi mitään uutta tonttulaa perustamaan"
– Sillä tavallahan meidän on kannatettava näitä isoja kuntia, että loppujen lopussahan se tehdään pakkoliitoksella, jos me ei olla mukana. Nimiasiasta sen verran, että Raahe on vanha merikaupunki. Eiköhän me sen ympärillä ole pyöritty. En lähtisi mitään uutta tonttulaa perustamaan, kiteyttää Korvila.
Keskustan piirissä tämä asia käytännössä tällä haavaa ratkaistaan, vaikka ainakin Siikajoella vaikuttaa siltä, että keskusta ei tekisi ryhmäpäätöstä asiassa.
Siikajoella ja Pyhäjoella keskustalla on valtuustossa ehdoton enemmistö, eikä tilanne ole Raahessakaan kovin kaukana siitä.