Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut lähes 40 lausuntoa postilain muutostarpeita ja vaihtoehtoja pohtineesta muistiostaan. Lausuntokierroksella ollut arviomuistio perustuu elokuussa julkaistuun loppuraporttiin.
Lue tarkemmin: Työryhmä ehdottaa: postia jaettaisiin kolmena päivänä viikossa vuoden 2022 alusta
Ehkä keskeisin asia ehdotuksessa on jakelu- ja keräilypäivien supistaminen. Vaikka kirjepostin määrän väheneminen on tosiasia, eivät supistukset ole silti monen lausunnonantajan mielestä mikään itsestäänselvyys.
Muun muassa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU muistuttaa lausunnossaan EU:n postia koskevista säännöksistä. PAU:n mukaan postidirektiivin vaatimus lähtee edelleen viiden päivän keräily- ja jakeluvelvoitteesta.
– Arviomuistiossa on nostettu esille maita, jotka ovat lähteneet poikkeamaan direktiivin mukaisesta jakeluvelvoitteesta, mutta samalla on hyvä muistaa, että Euroopassa 19 maassa jaetaan posti direktiivin mukaisesti viitenä päivänä viikossa ja viidessä maassa noudatetaan direktiiviä parempaa laatutasoa eli jakelu tapahtuu kuutena päivänä viikossa, PAU toteaa.
Jakelupäivien oltava kiinteitä ja toistuvia
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kantaa huolta harvaan asuttujen alueiden palveluista. Lausunnossaan MTK pitää tärkeänä yleispalvelukirjeiden jakelua viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.
– Postilakia uudistettaessa on syytä varmistaa sanomalehtien jakelu harvaan asutuilla alueilla vähintään viisipäiväisenä. Jos yleispalvelukirjeiden jakeluvelvoite muutetaan kolmipäiväiseksi, niin arviomuistiossa esiin tuotu tuen myöntäminen sanomalehtien jakeluun on välttämätöntä, MTK katsoo.
Samalla linjalla on myös mediakonserni Keskisuomalainen. Sen mukaan tilattavien sanoma- ja paikallislehtien jakelupäivien supistaminen viidestä kolmeen merkitsee merkittävää lisäkustannusta, jonka kompensoiminen on välttämätöntä.
– Jos jakelupäivissä siirrytään kolmeen viikoittaiseen jakopäivään, on ehdottaman tärkeää, että jakelupäivät olisivat kiinteitä toistuvia päiviä. Muutoin lehden tekeminen ja kaupallistaminen muuttuu lähes mahdottomaksi, mediakonserni toteaa.
Myös Medialiitto katsoo, että yleispalvelun jakelupäivien tulee olla viikoittain samat kiinteät viikonpäivät koko maassa. Yleispalveluverkossa kulkevien lehtien on voitava ilmestyä tilaajille vakituisiksi sovittuina samoina päivinä, liitto korostaa.
Erityisryhmien vaatimukset huomioitava
Näkövammaisten liitto katsoo, että esitetty mahdollinen siirtyminen kolmipäiväiseen jakeluun vaatii lisäselvityksiä. Lisäksi liitto toteaa, että Maailman postiliiton yleissopimus mahdollistaisi maksuttoman sokeainlähetyksen käyttöön ottamisen.
– Suomi on Maailman postiliiton yleissopimukseen tekemänsä varauman ansiosta sokeainlähetyksiä koskien ehdoton hännänhuippu. Kaikissa verrokkimaissa sokeainlähetysten maksuton lähettämis- ja vastaanotto-oikeus koskee yksityishenkilöiden lisäksi näkövammaisia palvelevia tahoja, liitto lausuu.
Invalidiliitto puolestaan toteaa, ettei kerrostalojen lokerikkojakelu olisi kaikkien ihmisten osalta esteetön ja yhdenvertainen ratkaisu.
– Esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjä tai lyhytkasvuinen henkilö ei pysty itsenäisesti noutamaan postiaan ylälokerikoista. Nykysääntely, jossa kerrostalojen asuinhuoneistoihin jaettavat kirjelähetykset on kannettava talokohtaisiin lokerikkoihin tai huoneistokohtaisiin postiluukkuihin, sisältää tarpeellisen joustonvaran taloyhtiöille, liitto katsoo.
Ehdotettu kilpailuvelvoitteesta luopuminen jakaa mielipiteitä
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kannattaa ehdotusta luopua nyt voimassa olevasta yleispalvelukirjeiden kilpailutusvelvollisuudesta. Kilpailutus on toteutettu kolme kertaa ja siitä saatu kokemus on osoittanut, ettei sääntelylle asetettuihin tavoitteisiin ole päästy. Haja-asutusalueille ei ole syntynyt uutta jakeluliiketoimintaa, eikä kilpailutuksella ole ollut merkitystä jakelukustannusten kehittymiseen.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto myöntää, että postipalvelujen tuotannon ominaispiirteistä johtuen on epätodennäköistä, että nykyisenkaltaisella kilpailutusvelvoitteella voitaisiin aidosti lisätä kilpailua haja-asutusalueilla. KKV toteaa, ettei kilpailutusvelvollisuutta ole kuitenkaan syytä poistaa ennen kuin kilpailutusten epäonnistumisen syyt on selvitetty.
Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan pitää ongelmallisena, että vuonna 2018 tulleesta kilpailutusvelvollisuudesta luovuttaisiin näin lyhyen voimassaoloajan jälkeen. EK ehdottaa, että poiston sijaan harkittaisiin mahdollisuutta kehittää kilpailutusjärjestelmä toimivaksi.
– EK ei kannata kilpailutusvelvollisuuden poistamista, ellei jatkovalmistelussa todeta, että toimivan järjestelmän luominen olisi käytännössä mahdotonta.
Saatuja lausuntoja on tarkoitus hyödyntää lain jatkovalmistelussa. Hallituksen esitys postilain muutoksista on tarkoitus antaa syksyllä 2021.