Koronavilkun hälyttäessä tie vie jatkossa koronatestiin, vaikka vilkun omistaja olisi oireeton.
Tähän mennessä altistumisilmoituksen saaneista on pääsääntöisesti testattu vain oireita saaneet henkilöt. Nyt kuitenkin THL on suositellut sairaanhoitopiirejä ohjaamaan kaikki altistumisilmoituksen saaneet testeihin. Lisäksi suositellaan, että myös negatiivisen testituloksen saaneet ja myös rokotetut ohjataan omaehtoiseen karanteeniin, jos he ovat saaneet Koronavilkun altistumisilmoituksen.
THL ohjeistaa, että uudet suositukset tulevat voimaan maaliskuun alkupuolella. Monissa sairaanhoitopiireissä käytäntö on kuitenkin päätetty ottaa heti käyttöön, käy ilmi Ylen kyselystä suurelle osalle sairaanhoitopiirejä. Tosin ainakin Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoo ottavansa uudet käytännöt vasta maaliskuun alussa ja Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä ollaan vasta tekemässä tarkempaa ohjeistusta.
Vaikka sairaanhoitopiirit ovat muuttamassa ohjeitaan, kaikkialla ei olla täysin tyytyväisiä niihin.
Monessa sairaanhoitopiirissä nähdään, että kaikkien altistumisilmoituksen saaneiden testaaminen voi kuormittaa testausta. Vaasan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Juha Salonen sanoo pelkäävänsä, kohdistuvatko testit jatkossa oikeisiin ihmisiin.
– Oireeton on oireeton. Ei olla montaa positiivista tavoitettu vilkun avulla, Salonen summaa.
Siun sotesta kerrotaan, että ruuhkatilanteessa oireilevien testaaminen priorisoitaisiin.
Tällä hetkellä suuressa osassa sairaanhoitopiirejä testejä pystytään ottamaan ja analysoimaan suhteellisen nopeasti. Esimerkiksi Päijät-Hämeen johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen sanoo, että kaikkien altistuneiden testaaminen voi kuitenkin tuoda lisäpaineita etenkin, jos koronatilanne muuten pahenee.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sanotaan, että pahimmillaan altistumisilmoituksen saaneiden testaaminen voi tukkia sekä neuvontapuhelimen ja näytteenoton, mutta tämä jää nähtäväksi.
– On hyvin mahdollista, kuten käytännössä on tapahtunut, että esimerkiksi naapuri, joka ei ole koskaan tavannut tartunnan saanutta, on saanut seinän läpi vilkkuhälytyksiä, sanoo TAYSin infektio-osaston ylilääkäri Jaana Syrjänen.
THL:stä todetaan, että testien määrät tulevat kasvamaan uuden linjauksen takia.
– Sillä, että testeissä käydään, pystytään välttämään koronaviruksen leviämistä, perustelee THL:n tiedohallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.
Karanteeni on omaehtoinen
Ohjeiden mukaan omaehtoista karanteenia suositellaan myös, vaikka koronatestitulos olisi negatiivinen. Tämä johtuu THL:n Aleksi Yrttiahon mukaan siitä, että oireet voivat alkaa vasta 4–5 päivän päästä tartunnasta, eikä testikään välttämättä tunnista tuoretta tartuntaa. Viiveen takia oireettomia ei myöskään pitäisi testata heti, kun Koronavilkku on antanut altistumisilmoituksen.
Pelkästään Koronavilkun altistumisilmoituksen takia seuraava karanteeni on kuitenkin omaehtoinen, ellei sairaanhoitopiiri toisin määrää.
Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kertoo, että Koronavilkku ei kerro tietosuojasyistä, milloin altistuminen on tapahtunut.
Tämän vuoksi on vaikeaa arvioida, kuinka pitkää karanteenia olisi suositeltava.
Monessa sairaanhoitopiirissä ollaan hieman ihmeissään THL:ltä tulleesta yleisohjeesta, jonka mukaan samat säännöt Koronavilkun altistumisilmoitusten kanssa koskevat niin rokotettuja kuin rokottamattomia. Sairaanhoitopiirien käytännöt rokotettujen karanteeneista kuitenkin vaihtelevat, eikä karanteenia pidetä kaikkialla tarpeellisena toisen koronarokotepiikin jälkeen. THL:n Aleksi Yrttiaho sanookin, että tarkkoja rokotettuja koskevia ohjeita ei vielä ole.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 16.2. kello 23:een saakka.