Pellon laidalla seisovan keltaisen omakotitalon eteisessä on pitkä rivi lenkkareita.
Sisällä talossa on juuri nyt hiljaista, sillä talossa asuvat lapset ja nuoret ovat lähteneet keilaamaan ja ravintolaan syömään.
Paitsi yksi heistä, joka on ottanut hatkat eli karannut tästä talosta. Palataan häneen myöhemmin tässä jutussa.
Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva keltainen omakotitalo on nimeltään Villa Keikyä.
Se on vaativan erityistason lastenkoti, jossa asuu 14–17-vuotiaita päihderiippuvaisia lapsia ja nuoria.
– Meidän lapsemme eivät ole mitään viikonloppukaljoittelijoita. Heidän päihteiden käyttönsä on voinut alkaa alle 10-vuotiaana. Moni on käyttänyt jo vuosia suonensisäisiä huumeita, sanoo lastenkodin työntekijä, ohjaaja Pasi Turkia.
Lastenkodin työntekijä ei voi kuin katsoa sivusta, kun nuori tuo huumeita paikkaan, jossa hänet pitäisi vieroittaa niistä.
Lapset ja nuoret yrittävät tuoda huumeita myös lastenkotiin. Ja he onnistuvat siinä usein.
– Tytöt tuovat huumeita rintaliiveissä ja pojat nivusissa. He teippaavat niitä boxereiden alle. Pojat ja tytöt tuovat tänne huumeita myös kannikoiden välissä.
Lastenkodin työntekijä aavistelee usein tällaisen tilanteen, mutta hän ei voi kuin katsoa sivusta, kun nuori tuo huumeita paikkaan, jossa hänet pitäisi vieroittaa niistä.
Syy tähän on se, ettei lapsen vaatteita ja tavaroita saa tarkistaa ilman vahvaa perustetta.
– Me tunnemme nämä lapset täällä. Kun he tulevat ulkoilulta sisään, me usein aavistamme, että jotain on nyt meneillään. Mutta aavistus ei ole syy tehdä henkilötarkastusta. Ja lapset tietävät tämän hyvin.
"Kyllä me nähdään, jos joku on päihtynyt"
Kun lapsi onnistuu tuomaan huumeita lastenkotiin, hän myös yleensä käyttää niitä.
– Kyllä me täällä nähdään, jos joku on päihtynyt. Ja silloin me voimme tehdä lapselle tai nuorelle huumetestin ja henkilötarkastuksen. Käytännössä meidän täytyy antaa lapselle mahdollisuus hölmöillä, ennen kuin voimme puuttua tilanteeseen, Turkia sanoo.
Jos huumetestin tulos on positiivinen, lapsen tai nuoren vaatteet ja tavarat tarkistetaan. Tällöin hänelle voidaan tehdä myös rajoituksia esimerkiksi puhelimen käyttöön.
Huumetesti ja henkilötarkistukset voidaan tehdä myös silloin, jos joku ilmoittaa etukäteen lastenkodille, että lapsi on hankkinut tai käyttänyt huumeita.
Tällainen ilmoitus voi tulla esimerkiksi nuoren vanhemmalta, jonka luona nuori on ollut viettämässä viikonloppua.
"Meidän lapsemme tilaavat huumeita erilaisilla sovelluksilla"
Yli 20 vuotta erilaisissa lastensuojeluyksiköissä työskennellyt Pasi Turkia sanoo, että huumekauppa on muuttunut täysin.
– Se on siirtynyt sataprosenttisesti nettiin. Meidän lapsemme tilaavat huumeita erilaisilla sovelluksilla, ja myyjät tuovat huumeita sovittuun paikkaan.
Huumeet tuodaan jonnekin lastenkodin läheisyyteen, josta lapset sitten vapaalla ulkoilulla noutavat ne.
Lastenkodin työntekijät tietävät tämänkin kuvion erittäin hyvin. Mutta ilman vahvaa perustetta he eivät voi tarkistaa puhelinta tai ottaa sitä pois.
– Meillä ei ole mitään halua katsella lasten henkilökohtaisia viestejä, mutta meillä pitäisi olla jokin keino rajata puhelimen käyttöä tietyissä tapauksissa jo ennen kuin puhelimella tehdään jotain väärää.
Villa Keikyässä on huomattu, että lapselta tai nuorelta olisi hyvä ottaa toisinaan puhelin pois joksikin aikaa, kun hän tulee sijoitukseen.
– Moni tulee tänne ensimmäistä kertaa hyvin päihtyneenä. Jos voisimme ottaa tuolloin puhelimen pois, se rauhoittaisi lapsen tilanteen, Turkia sanoo.
Huumeiden lisäksi puhelimella tilataan usein hatkakyytejä.
– Rohkeimmat lasten kaverit ovat tulleet hakemaan lapsia tuosta meidän pihalta talon edestä.
Noin 1000 hatkalasta etsinyt Turkia: "Etsiminen on oma taiteenlajinsa"
Lastenkoti Villa Keikyässä asuu tällä hetkellä viisi lasta, joista yksi on ottanut hatkat.
– Yksi vahva syy lähteä hatkoille on se, että kaverit päihteilevät esimerkiksi Helsingissä, ja meidän nuori haluaa sinne mukaan. Siellä on myös sitä ajatusta, että välittävätkö nämä ihmiset (työntekijät) minusta, Pasi Turkia sanoo.
Kyllä he välittävät.
Sen takia Turkiakin on kiertänyt vuosikaudet hatkalapsia etsimässä ympäri Suomea ja joskus ulkomaillakin.
Turkia on todellinen hatkalasten etsimisen konkari.
Hän työskenteli aiemmin yrityksessä, joka oli keskittynyt hatkalasten etsintään. Turkia laskee etsineensä - ja löytäneensä - noin 1000 hatkalasta.
Kaikissa lastenkodeissa hatkalasten perään ei ole resursseja lähteä. Tai heitä ei osata etsiä, sanoo Turkia.
– Tiedän lastenkoteja, joista hyppää kaksi työntekijää ajamaan Tikkurila–Helsinki-väliä junalla. He ajavat sitä edestakaisin jonkin aikaa ja toteavat, että ei löytynyt. Näin saadaan merkintä asiakirjoihin, että lasta on yritetty etsiä.
Lastenkodista karanneiden lasten etsintä kuuluu nykyisin lastenkotien vastuulle.
– Hatkalasten etsiminen on oma taiteenlajinsa, jota ei opeteta missään koulussa. Ilman hyvää pohjatyötä ei kannata lähteä etsimään.
Sitten kun lapsi onnistutaan löytämään, hänet pitäisi saada tuotua takaisin lastenkotiin. Se ei ole yleensä helppoa.
– Lapsi on hyvin pettynyt, että hänet löydetään. Lähes aina hän on hyvin vahvasti päihtynyt ja myös aggressiivinen.
On myös aika hämmentävää, että tuollaisella 15-vuotiaalla lapsella on ollut ihan oikea ampuma-ase käytössään. Pasi Turkia.
Jotta lapsi tai nuori voidaan kuljettaa turvallisesti takaisin lastenkotiin, työntekijän täytyy tarkistaa, mitä karkulaisella on mahdollisesti piilotettuna vaatteisiin.
– Lähes jokaiselta hatkalapselta löytyy nykyään ainakin yksi puukko, usein monia. Ja lisäksi on itse tehtyjä teräaseita, partakoneen teriä, veitsiä, huumeneuloja. On myös aika hämmentävää, että tuollaisella 15-vuotiaalla lapsella on ollut ihan oikea ampuma-ase käytössään, Turkia sanoo.
Kun lapsi löytyy, lain mukaan hänelle täytyy tehdä henkilötarkastus lastenkodin työntekijöiden käyttämän auton sisällä, koska auto katsotaan laissa lastenkodin alueeksi.
– Meillä on henkilöauton takapenkillä puolentoista neliömetrin tila tehdä henkilötarkastus. Yleensä on pimeää, kun lapsi jää kiinni hatkoiltaan. Nämä tilanteet eivät ole turvallisia lapselle, eivätkä meille työntekijöille, Pasi Turkia sanoo.
Turkian mukaan lakia pitäisi muuttaa niin, että henkilötarkastus voitaisiin tehdä auton ulkopuolella.
Lastenkodista karanneiden lasten etsiminen on vaikeaa ja joskus vaarallistakin.
Miksi Pasi Turkia haluaa tehdä sitä kerta toisensa jälkeen?
– Tämä työ on raskasta. Minua auttaa jaksamaan se onnistumisen kokemus, kun saan palautettua lapsen takaisin lastenkotiin turvaan sieltä karusta ja kolkosta päihdeluukusta, Turkia sanoo.
"Ei voi olla lapsen etu, jos lastenkotiin voi tuoda huumeita"
Suomessa on noin 20 000 lasta, jotka on huostaanotettu kotoaan.
Lastensuojeluyksiköihin sijoitetuille lapsille voidaan tehdä seuraavia rajoitustoimenpiteitä:
- henkilökatsastus (huumetesti virtsasta tai alkoholin puhallustesti)
- henkilötarkastus (vaatteiden ja tavaroiden tarkastus)
- liikkumisvapaudenrajoitus
- yhteydenpitorajoitus
Lastensuojeluyksiköissä on syyllistytty toisinaan epäasialliseen lasten kohteluun ja jopa väärinkäytöksiin. Siksi lasten oikeuksia on syytä valvoa.
Edellisen kerran lasten oikeuksia parannettiin vuosi sitten voimaan tulleessa lakimuutoksessa.
Moni lastensuojelun työntekijä katsoo, että nykyinen lastensuojelulaki jo estää joissakin tilanteissa lapsen suojelun, koska lasta ei voida riittävästi aina valvoa.
Samaa mieltä on myös esimerkiksi arvostettu ja kokenut lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen, joka puhui asiasta toissa viikolla Ylen Perjantai -ohjelmassa.
Sosiaali-ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lastensuojelulainmuutosta.
Lastenkoti Villa Keikyän johtaja Saana Lehtonen toivoo, että lakimuutoksessa huomioitaisiin se, että eri-ikäisiä lapsia voitaisiin valvoa eri tavoin.
Nyt sama laki määrittää niin taaperoikäisten kuin myös päihdenuorten valvontaa.
– Me haluamme tehdä hyvää työtä ja toimia oikein. Nykyään rajoituspäätöksiin tarvitaan aika vahvat perusteet. Meillä on joskus sellainen olo, että me emme voi sitä lapsen etua oikeasti toteuttaa, sanoo Lehtonen.
– Ei voi olla lapsen etu, jos lastenkotiin voi tilata puhelimella huumeita ja niitä voi tuoda laitokseen, ohjaaja Pasi Turkia sanoo.
Sosiaali-ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lastensuojelulain muutosta. Sen avulla on tarkoitus parantaa lasten oikeuksia ja säätää rajoituksista.
– Parannusta on esimerkiksi se, että työryhmä ehdottaa, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla tulevaisuudessa enimmillään 35 lasta, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Muinonen.
Koska lakihanke on kesken, hän ei halua avata lain sisältöä tarkemmin. Muinosen mukaan työryhmä ehdotti lakiin esimerkiksi säännöstä rajoitustoimista päihdehoidon aikana, joilla lapsen päihdekierre voitaisiin katkaista.
Lastensuojelulain lopullinen sisältö selviää ensi syksynä, kun laki on tarkoitus viedä eduskuntaan.
Pasi Turkia on lähdössä haastattelun jälkeen etsimään Lastenkoti Villa Keikyästä karannutta lasta. Hän suuntaa työparinsa kanssa Pirkanmaalta pääkaupunkiseudulle.
Kuinka luottavainen olet siihen, että löydätte lapsen?
– Olen luottavainen taustatyöhön, jota olemme tehneet. Olemme haarukoineet lapsen mahdollista liikkumista ja kaveripiiriä. Minulla on 70 prosentin luotto siihen, että saamme palautettua lapsen takaisin seuraavan vuorokauden aikana, Turkia sanoo.
Yle kysyi maanantaina iltapäivällä, löytyikö lapsi, jota Turkia oli etsimässä.
– Löysimme hänet kahden vuorokauden etsinnän jälkeen. Hänet saatiin tuotua takaisin lastenkotiin.
Lisää aiheesta:
Lastensuojelun ruuhkat halutaan purkaa lakimuutoksella – Kiuru: Kyse on perusoikeuksista