VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka neuvoo Helsinkiä valmistautumaan tulevaisuuteen, jossa polttoaineilla käyviä laitoksia ei enää ole. Vuonna 2050 kaiken energiantuotannon pitäisi olla päästötöntä. Voimaloiden polttoaineen tulee olla joko aidosti uusiutuvaa tai hiilidioksidi on otettava piipusta talteen ja esimerkiksi haudattava mereen tai maahan ilman pelkoa sen vuotamisesta ilmakehään.
– Käytännössä lähes kaikki tutkimukset osoittavat, että näillä kustannuksilla mitä nyt ymmärretään, uusiutuvan energian järjestelmä on tuulienergiajärjestelmä ja aurinkoenergiaa tuodaan sopivasti mukaan, sanoo Vainikka.
Vainikka tutkii tulevaisuuden näkymiä myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosenttina.
– Oleellista on etsiä optimaalinen suhde aurinkoa ja tuulta. Suomessa jos missä on totta se, että kesällä paistaa ja talvella tuulee. Energiavarastoja ei kannata vielä murehtia. Siltoja voidaan rakentaa sähköstä liikenteeseen, teollisuuteen ja lämpösektorille niin paljon, että sinne saadaan lämmön kulutusjoustoa tarpeeksi, sanoo Vainikka.
Myös Greenpeacen Laura Meller puhuu polttolaitosten vähenemisestä. Tähtäimessä on Hanasaaren kivihiilivoimalaitos, jonka kohtalosta valtuuston on määrä päättää vielä tämän vuoden aikana.
– Kaupungin energiayhtiö Helen on esitellyt aika hyvän ja oikean suuntaisen mallin sille, miten Hanasaaren voimantuotanto voidaan korvata. Hiilivoimalan sulkemisesta on keskusteltu Helsingissä 20 vuotta. Nyt on korkea aika tehdä asiasta päätös ja ottaa uusia ratkaisuja määrätietoisesti käyttöön, Meller sanoo.
Greenpeacen tilaaman kyselyn perusteella sulkemispäätöksellä olisi kaupunkilaisten tuki.
– Helsinkiläisten enemmistö on sitä mieltä, että voimalan sulkemisesta pitäisi tehdä päätös ja kaupungin pitäisi ottaa tavoitteeksi siirtyä täysin uusiutuvaan energiaan, sanoo Meller.
Sitran johtava asiantuntija Tiina Kähö neuvoo Helsinkiä asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja houkuttelemaan yritykset kilpailemaan parhaasta toteutustavasta.
– Esimerkiksi joukkoliikenne toimii tällä hetkellä fossiilisilla polttoaineilla. Kaupunki voi tehdä hyvän suunnitelma, miten joukkoliikenne muutetaan vähäpäästöiseksi ja avataan se kilpailuille ja ratkaisuille, joita yritykset voivat tarjota. Ne voivat olla biokaasua, bioetanolia, muita biopolttoaineita tai liikenteen sähköistämistä, luettelee Kähö.
WWF:n projektityöntekijän Jere Lehtomaan mielestä tärkeintä on tehdä energiaremontit Helsingin vanhoihin taloihin.
– Ilmasto ja energiavaatimukset tulevat kaupungeille EU:sta, mutta kaupungeilla on aidosti mahdollisuus olla huomattavasti tätä kunnianhimoisempia. Siitä on paljon esimerkkejä Suomessa, kuten HINKU-kaupungit (hiilineutraali kunta), sanoo Lehtomaa.