Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle näkyy tänä syksynä muun muassa siinä, että ensimmäisen vuoden lukiolaisten ei tarvitse enää ostaa oppikirjojaan kirjakaupasta.
Esimerkiksi noin 10 miljoonan liikevaihtoa pyörittävälle Jameralle, jonka valikoimaan kuuluvat sekä uudet että käytetyt oppikirjat lukioon, ammatillisiin opintoihin sekä kielten opiskeluun, tulee menettämään jopa puolet liikevaihdostaan.
– On sillä meille iso vaikutus. Koska toisen asteen aloittavat opiskelijat saavat tästä syksystä oppimateriaalit ilmaiseksi, meiltä jää ensimmäisen vuoden kirjojen myynti kokonaan pois. Sen merkitys on 40–50 prosenttia liikevaihdosta, sanoo Jameran toimitusjohtaja Hanna Haukkapää.
Yrityksellä on myymälät viidellä paikkakunnalla, verkkokauppa ja 55 enimmäkseen osa-aikaista työntekijää. Käytännössä uudistus vie Jameralta bisneksen alta.
– Myyntiä on tietysti vielä pari vuotta toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille, mutta kyllä tässä täytyy miettiä vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja tähän rinnalle, Haukkapää sanoo.
Samalla myös opiskelijoiden mahdollisuus pienentää opiskelukustannuksiaan myymällä vanhoja oppikirjojaan vähenee. Esimerkiksi Jamera tiedotti keväällä, että se jatkaa kirjojen kierrättämistä lukiossa tällä hetkellä opiskelevien kanssa. Kirjojen ostaminen porrastetusti kuitenkin loppuu ajan myötä.
Kirjakauppojen myynti laskee laajasti syksyllä
Oppikirjat ovat tärkeä osa myös muiden kirjakauppojen myyntiä. Kirjakauppakentän kaventuminen ja asiakasvirtojen vähentyminen huolettaakin myös kustantajia.
– Tietysti siitä tulee lovi kirjakauppojen myyntiin ja asiakasmääriin. Huoli on, että kirjakauppojen määrä entisestään vähenee, elleivät pienet yksityiset kaupat ja pienet ketjukaupat löydä uusia tuotealueita tai asiakaskuntia paikkaamaan laskua, sanoo kustannusosakeyhtiö Otavan toimitusjohtaja ja Suomen Kustannusyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Vainio.
Jo aiemmin on arvioitu, että laajennetun oppivelvollisuuden myötä osa kirjakaupoista voi joutua lopettamaan toimintansa. Etenkin pienten paikkakuntien kirjakaupat ovat pulassa, jos koulut hankkivat kirjansa suoraan kustantajilta.
Kirjakauppaliitto aikoo selvittää myöhemmin uudella kyselyllä, kuinka kävi.
– Selvää on että vaikutuksetta se ei jää. Sieltä tippuu myynnistä 15–30 prosenttia paikkakunnasta riippuen ja iso siivu asiakasvirrasta. Huomattavaa on myös kulttuurinen vaikutus. Jos kirjakaupat vähenevät eikä nuorten tarvitse niissä asioida, poistuu yksi luonteva tapa tutustua ja nähdä kirjallisuutta, sanoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Sen sijaan oppimateriaalikustantaja Sanoma Prolle muutoksella ei ole vaikutusta. Heillä ei ole kirjakauppoja lainkaan.
– Vaikutus sinällään ei ole kovin merkittävä. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa oppimateriaalit maksaa opiskelijan sijaan opetuksen tarjoaja, sanoo Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen.
Kaunokirjallisuutta ostettu ennätystahtiin
Vaikka oppimateriaalipuolella kirjakauppojen näkymä synkkenee, niin ainakin vielä alalla iloitaan.
Kirjamyynti ylitti nimittäin odotukset viime vuonna, mutta tämän vuoden alkupuolisko eli tammi-kesäkuu ylittää vielä senkin.
– On mennyt aivan erinomaisesti. Myynti on ylittänyt kaikki odotukset. Jokainen kuukausi on ylittänyt viime vuoden vastaavan kuukauden. Ihmiset ovat löytäneet kirjat uudestaan sekä painettuna että digitaalisena, hehkuttaa WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen.
Myös Otavan toimitusjohtaja Vainio kertoo kirjamyynnin jatkuneen vahvana.
– Otavalla tuli 30 prosentin kasvu alkuvuonna. Painettujen kirjojen myynti kasvoi 15 prosenttia ja digitaalisella puolella myynti on tuplaantunut.
Suomen maine lukijakansana vahvistuu
Eniten on myynyt kaunokirjallisuus, niin käännetty kuin kotimainenkin.
– Ennen kaikkea dekkari- ja viihdekirjallisuus on ollut nousussa, mutta myös korkeakirjallisempi kotimainen ja suomennettu kaunokirjallisuus on löytänyt lukijansa ja kuulijansa. Nuorilla toimii fantasiakirjallisuus edelleen ja lasten kirjoissa suosittuja ovat olleet erilaiset kuva- ja ajanvietekirjat, Vainio sanoo.
Nousun taustalla on muun muassa äänikirjojen tarjonnan kasvu ja kirjastojen koronarajoitukset, jotka pudottivat lainausmääriä viime vuonna.
Kirjojen ostaminen ei kuitenkaan ole laantunut, vaikka esimerkiksi Helsingin kirjastoissa lainausluvut ovat nousseet tammi-kesäkuussa kahdeksan prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.
– Tuntuu, että kaunokirjallisuudesta on tullut sellainen pakopaikka koronatodellisuudessa, WSOY:n Julkunen pohtii.
Suomalaisten maine luku- ja nyt myös kuuntelijakansana näyttää siis vain vahvistuneen.
– Mitä olen myyntilukuja nähnyt, niin Suomi menee aivan omassa kasvuvauhdissaan. Myös esimerkiksi Ruotsi ja Norja olleet kasvussa, mutta ei tällaisia lukuja kuin Suomessa, Julkunen sanoo.
Kustantamot uskovat, että kirjojen kuluttaminen lukemalla ja kuuntelemalla jatkuu vahvana myös syksyllä.
– Äänikirjat ovat tuoneet uusia yleisöjä kirjojen pariin. Noin 20–30 vuotiaat kuuntelevat paljon äänikirjoja ja se on edesauttanut myös painettujen myyntiä, Vainio sanoo.
– Ehkä keskeinen löydös on, että lukijat ovat nyt yhä enemmän sellaisia kirjallisuuden sekakäyttäjiä eli ostetaan kirjoja ja kuunnellaan myös diginä, arvioi puolestaan Julkunen.
Lue lisää:
Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen
Onko ilmaisilla oppikirjoilla yllättävä seuraus? Monet kirjakaupat pelkäävät kuoliniskua