Valot sammuvat komission päärakennuksen Berlaymontin ex-asbestiseinien sisältä ja kymmenistä muista EU-konttoreista. Poliitikot ovat jo lomilla, ja nyt vetäytyvät virkamiehetkin.
Palataan kotimaihin, sekoitellaan yleiseurooppalaisia aperolspritzejä ja vietetään muutama viikko vapaa-aikaa. Ensimmäinen vuosipuolisko on paketissa. Sitten on edessä hikinen syksy.
Parlamentti ja neuvosto neuvottelevat ilmastopaketista. Googlea ja muita teknojättejä suitsitaan digisäädöksillä. Siirtolaisuuspolitiikassa pitäisi löytää jokin linja. On uusi Yhdysvallat, eronnut Britannia ja vaikea Venäjä.
Kaksi ja puoli vuotta sitten keltaliivit marssivat Ranskassa kaduille.
Bensanhinta oli sytytin, ja taustalla oli moninainen cocktail perustyytymättömyyttä johonkin, mikä ei koskaan kunnolla auennut ainakaan Suomeen asti.
Litra ysivitosta maksoi Ranskassa protestien alla lokakuussa 2018 keskimäärin 1,53 euroa. Kun presidentti Emmanuel Macron perui bensanhinnan korotukset, kansa palaili vähitellen kotiinsa.
Mutta keltaliivien varjo elää edelleen EU-poliitikkojen mielissä.
Kuluvasta kesästä mieleen jäävät Suomen ja Kanadan historialliset helteet sekä Länsi-Euroopan tulvat.
Rämmin itse kolmena päivänä halki Belgian ja Saksan tulva-alueiden, ja tuhon laajuus oli pysäyttävä. Ihmiset liejuvellin keskellä vankasti rakennetussa Länsi-Euroopassa etsien kadonneita ja yrittäen pelastaa mitä pelastettavissa on – silmieni edessä oli katastrofi, josta toipuminen kestää vuosia.
Ilmastotutkijat eivät ole yllättyneitä ääri-ilmiöistä.
– Tuhoja on ollut ennenkin. Mutta tällaista, että ennätyksellisiä sääilmiöitä tulee jatkuvalla syötöllä, ei voi selittää ilman ilmastokriisiä. Valitettavasti tämä tuho ei ole vielä mitään siihen verrattuna, mitä on tulossa, sanoo belgialainen professori ja YK:n ilmastopaneelin entinen varajohtaja Jean-Pascal van Ypersele.
Päivää ennen tulvatilanteen kärjistymistä, kun rankkasateet jo piiskasivat Länsi-Saksaa ja Itä-Belgiaa, istuin seuraamassa komission ilmastopakettiesityksen julkistusta Brysselissä.
Paketin isä Frans Timmermans toisti lukuisia kertoja, että kun päästökaupan laajentaminen nostaa bensan ja fossiilisilla polttoaineilla tuotetun lämmitysenergian hintoja, nousua kompensoidaan pienituloisille uudesta ilmastorahastosta.
Toistosta kuulsi muukin kuin ajatus reiluudesta. Siitä kuulsi keltaliivien pelko.
Timmermans ei uskaltanut mainita suoraan keltaliivejä, mutta ilmastopakettiin kriittisimmin suhtautunut parlamentin konservatiiviryhmä ECR mainitsi.
– Päästökaupan laajentaminen liikenteeseen ja rakennuksiin voi tuoda keltaliivit takaisin Euroopan kaduille, ryhmän edustaja Alexandr Vondra sanoi.
Van Ypersele ja muut eturivin ilmastotutkijat ovat hyvin yksimielisiä: EU-paketin toimet ovat hyvä alku, mutteivät vielä riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä.
Heidän mukaansa hiilipäästöjen vähentämisellä on tulenpalava kiire – etenkin kun kelkka kääntyy vasta natisten. Koko maailman koronaelvytysrahoista vain pari prosenttia käytetään vähäpäästöiseen teknologiaan, eivätkä hiilipäästöt vähene vaan lisääntyvät.
Pystyykö EU vauhdittamaan kelkan kääntymistä?
Kaikki isot muutokset tekevät kipeää. Mutta on helpompaa, jos kipuun osaa valmistautua. Kansalaiset ja yritysmaailma kaipaavat EU:lta pitkäjänteistä visiota siihen, mitä eri teknologioille ja hinnoille tapahtuu ilmastopaketin seurauksena.
Jos keltaliivien pelko ohjaa akuutteja ilmastotoimia, häntä heiluttaa koiraa. Keltaliiviliikkeen käyttövoima – bensiini – on sitä paitsi menettämässä pyhän asemansa. Sähköautot halpenevat ja yleistyvät jo nyt nopeasti, lähivuosista puhumattakaan.
Kun viiden tai kymmenen vuoden päästä ajaa tehokkaalla ja halvalla sähköllä, ihmettelee miksi muinoin haluttiin pysyä kalliissa ja saastuttavassa bensiinissä – ja miksi jotkut lähtivät kaduille, kun hintaa haluttiin korottaa muutamia senttejä.
Hyvää loppukesää,
Janne
Mitä muita eurooppalaisia aiheita on tapetilla juuri nyt ja mitä elokuussa kannattaa seurata? Lue alta, kollegani Anna Karismo kokosi tärkeimmät.
#SOME: Maanantaina juhlittiin euroalueen yhdeksän vuoden velkaelvytystä
Lähes heti virkaanastuttuaan vuonna 2012 Euroopan keskuspankin edellinen pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti, että EKP tekee "mitä tahansa" yhteisvaluutan pelastamiseksi eurokriisin jäljiltä. Tuolloin oli veikkailtu jopa euron hajoamista. 26. heinäkuuta pidetty puhe jäi historiaan, englanninkielinen "whatever it takes" elää yhä suosittuna anekdoottina.
Draghin lausunnon seurauksena aloitettiin uusi tapa elvyttää eurotalouksia: joukkovelkalainojen ostot. Koronapandemiassa nuo ostot ovat liki kaksinkertaistaneet EKP:n taseen 8 000 miljardiin euroon.
EU-aiheista huumoria tuottava Twitterin DG MEME -tili on suomeksi käännettynä Pääosasto Meemi. Maanantaina se toivotti seuraajilleen ja näiden perheille Hyvää Mitä Tahansa -päivää. Kuvassa Draghin poskea koskettaa EU-komission ex-puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. "Uskomatonta, että siitä on jo 9 vuotta."
FAKTA: Kuluttaja maksaa sään ääri-ilmiöistä myös ruokakaupassa
Brasilian sään ääri-ilmiöt ovat nostaneet Arabica-kahvilaadun hintaa jo 60 prosenttia tänä vuonna. Lämpötila on käynyt Etelä-Amerikan kahvintuotantoalueilla alle nollassa, ja nyt pelätään myös ensi vuoden sadon puolesta. Kahvipensaat olivat jo valmiiksi heikkoja, sillä viime vuosi oli maassa ennätyskuiva.
Kahvin hinta määräytyy pörssissä. Kun tarjonta vähenee, hinta saattaa heilahdella useita kymmeniäkin prosentteja. Ja kun raaka-aineen hinta kallistuu, myös kahvin hintaan kaupanhyllyllä Suomessa kohdistuu nousupainetta.
Myös katastrofaalisen samppanjavuoden syynä ovat poikkeukselliset luonnonvoimat. Ranskalaiset viininviljelijät ovat yrittäneet lämmittää viinitarhojaan jopa kynttilöillä tänä vuonna. Kylmyys, sateet ja home ovat tuhonneet hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi aprikoosisato on tuhoutunut paikoin kokonaan kevätpakkasten vuoksi Etelä-Euroopassa.
TÄRPIT: Vihreä passi, koronatodistus, rokotetodistus, terveyspassi... entä tarvitaanko maahanmuuton estämiseksi muuri?
Useissa EU-maissa on osoitettu tällä viikolla mieltä, koska ravintoloihin, juniin, elokuvateattereihin, uimahalleihin... vaaditaan pian koronatodistus. Terveyspassi on arkea jo Tanskassa, Ranskassa, Kreikassa, Irlannissa ja pian myös Saksassa. "Koronapassista" tuli ruma sana, lue täältä miksi.
ROKOTUSTAVOITE SAAVUTETTU
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti alkuviikosta, että 70 prosenttia unionialueen aikuisista on saanut ensimmäisen koronarokotteen.
AUTOJEN ROMUTTAMISEN ENNÄTYS
Saksassa ja Belgiassa on käynnissä valtava siivousurakka parin viikon takaisten tulvien jälkeen. Belgiassa arvioidaan olevan 40 000–50 000 käyttökelvotonta autoa. Pelkästään yhdessä pienessä Pepinsterin kylässä jouduttaneen purkamaan 50 taloa.
KAUPPASODAT UHKAAVAT
EU aikoo käyttää kauppapolitiikan aseita arvojensa ja ilmastonsuojelun edistämiseksi. Esitys hiilitulleista on yksi esimerkki linjan muutoksesta. Uhkaako se synnyttää uuden kauppasodan? Täällä analyysi aiheesta.
KUN OMAN MAAN POLITIIKKA SORTAA
Budapestissa yli 10 000 mielenosoittajaa marssi Unkarin hallituksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä rajoittavia lakeja vastaan viime viikonloppuna. Lue Ylen raportti paikan päältä.
YRITYKSET REAGOIVAT ILMASTOPAKETTIIN
Suomalaisetkin polttoaineyhtiöt panevat vipinää kinttuihin EU:n uuteen ilmastolainsäädäntöön sopeutuakseen. Täällä Neste ja ST1 kertovat aikeistaan.
MUURI EU-RAJALLE?
Yhdysvaltojen ex-presidentti Donald Trump rakennutti metalliaidan Meksikon-vastaiselle rajalle siirtolaisten tuloa estämään, ja nyt samalla asialla on Liettua. Mitä tekee EU hillitäkseen Valko-Venäjän diktaattorin Aleksander Lukashenkon peliä siirtolaisilla? Parlamentin oikeistoryhmä EPP:n pomo Manfred Weber vaatii komissiolta toimia, kenties jopa rahoitusta Liettuan raja-aidalle.
BRYSSELIN KONEELLA CHILEEN
Latinalaisen Amerikan teema jatkuu Yle Radio Yhdessä. Jos Chile on Latinalaisen Amerikan eurooppalaisimpia maita, miksi se ei ole tulonjaoltaan tasaisempi? Suomen Santiagon-suurlähettiläs Eija Rotinen vastaa Brysselin koneessa.
KATSELUSUOSITUS: Natsi-Saksan salaperäisin sotalaiva, vuosikymmeniä kadoksissa ollut lentotukialus Graf Zeppelin löytyi 15 vuotta sitten Itämeren pohjasta. "Toista vastaavaa ei Itämeressä ole. Alus on kaksi ja puoli kertaa jalkapallokentän pituinen", hylyn tunnistustöitä johtanut Adam Olejnik kertoo Yle Areenan historiadokumentissa. Saksalla oli muuten samanniminen ilmalaivakin 1920–1930-luvuilla.
TULOSSA: Päätöksiä etätyön jatkamisesta, brexit on ikuinen vääntö ja Eurooppa-kirje palaa taas syyskuussa
Eurooppa-kirje vaikenee EU:n lomakuukaudeksi ja ilmestyy taas syyskuun alussa.
Kun EU-instituutiot palaavat lomilta, yksi Brysselin pääpuheenaiheita on etätyö. Komissio on jo hahmotellut uutta järjestelmää, jossa toimistolla ollaan korona-ajan jälkeen 40 prosenttia, etätöissä vähintään 20 prosenttia ja lopusta työajasta sovitaan konttorikohtaisesti.
Elokuussa kannattaa seurata koronapassihankkeen edistymisen lisäksi muun muassa Saksan valmistautumista 29. syyskuuta pidettäviin liittopäivävaaleihin ja EU:n suuren elvytyspaketin toteuttamista. Komissio aloitti juuri heinäkuussa velanoton paketin rahoittamiseksi. Varoja on tarkoitus jakaa jäsenmaille jo syyskuussa. Lue täältä, miten Suomi aikoo käyttää rahat.
Myös brexit elää elokuussa: Britannian ja EU:n välillä nähtäneen kovaa vääntöä siitä, pitäisikö brexit-sopimus neuvotella uusiksi Pohjois-Irlannin osalta vai ei. Britannia haluaa avata sopimuksen, EU kieltäytyy tykkänään.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.