Kun Pekka Vänskä tulee työpaikalleen, häntä tervehtivät Pyhäselän aallot.
Liperin Arvinsalmella maantielauttaa eli lossia ajava Vänskä tekee aaltojen kanssa myös yhteistyötä. Hän ylittää noin puolen kilometrin levyisen salmen Rääkkylän Oravisaloon joka päivä lähes sata kertaa.
Moni on kysynyt, eikö homma ole yksitoikkoista.
– Ei todellakaan. Tässähän vaihtuvat asiakkaat viiden minuutin välein. Ja saimaannorpankin olen jonkun kerran nähnyt, Vänskä kertoo hymyillen.
Vänskä aloitti lossarin uransa 1980-luvun alussa. Tuohon aikaan lossit olivat pienitehoisia ja niiden viat pystyi korjaamaan perustyökaluilla.
Nyt miehen alla on kolmella V8-moottorilla varustettu Nestori-jättilossi, jonka ohjaamossa on tietotekniikkaa kuin pienessä lentokoneessa. Esimerkiksi lossien perusominaisuus, metallinen vaijeri, on Nestorissa korvattu näytöllä vilistävällä virtuaalivaijerilla.
– Jos jokin menisi pahasti rikki, ei tätä välttämättä pystyisi enää itse korjaamaan. Mutta työ on onneksi samanlaista kuin aina: asiakaspalvelua veden pinnalla, jokaista kyytiin nousijaa tervehtivä Vänskä sanoo.
Korona nosti matkustusmääriä
Suomen sisä- ja ulkovesillä liikkuu nykyään 40 lossia. Viime vuosina lisääntynyt kotimaan matkailu on kasvattanut niiden matkustajamääriä tuntuvasti.
Losseissa kulki vuonna 2020 kaikkiaan 3,9 miljoonaa ajoneuvoa, mikä on noin 400 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten ovat lisääntyneet henkilö- ja matkailuautot, joita on noussut kyytiin tavallista enemmän erityisesti Turun saaristossa.
Paikkakuntakohtaisesti erot matkustusmäärissä ovat suuria.
– Suomalaisten liikkuminen näyttää lisääntyneen, muttei mitenkään räjähdysmäisesti. Tähän syynä on se, että erilaisia tapahtumia järjestetään vähemmän, suurinta osaa Suomen losseja operoivan Finferriesin liikennejohtaja Matti Markkanen kertoo.
Vesistörikkaassa Itä-Suomessa matkustusmäärät kasvoivat keskimäärin parilla prosentilla per lossi. Liperin Arvinsalmelta vertailukelpoinen tieto puuttuu, koska lossirannan uudistustyöt katkaisivat kävijämittaukset kesken kiivaimman kesäsesongin.
Toissa vuonna Arvinsalmen yli kulki koko vuonna noin 95 000 matkustajaa. Lossari Vänskä on varma, että luvusta on tultu hieman ylöspäin. Mökkiläisiä ja turisteja on näkynyt aiempaa enemmän.
– Päivän aikana tästä menee yli keskimäärin 5–6 autoa – ainakin näin keskikesällä. Ensikertalaiset tunnistaa aika hyvin: voi olla sellaista pelokasta pälyilyä ratin takana tai sitten sellaista fiilistelyä, että otetaan selfieitä, Vänskä sanoo.
Lossit kasvavat ja sillat lisääntyvät
Suomen lauttaliikennettä aiotaan lähivuosina kehittää tuntuvasti. Valtion tavoitteena on uudistaa lossiyhteyksiä niin, että ne palvelevat etenkin raskasta liikennettä nykyistä paremmin.
Maantielauttoja koko maassa hallinnoivan Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenneinsinööri Tapani Jaakkola kertoo tulevaisuuden lossien olevan nykyistä suurempia ja ekologisempia. Meneillään olevissa lossiyhteyksien kilpailutuksissa kantavuuden minimivaatimukseksi on asetettu 90 tonnia.
– Useimmat vanhat, kantavuudeltaan pienet lossit tulevat häviämään 2020-luvun aikana. Samalla muutamia losseja saatetaan korvata silloilla, Jaakkola kertoo.
Liperin Arvinsalmella lossiyhteyden tulevaisuus vaikuttaa vakaalta. Väylä kunnostettiin uuteen loistoon samalla, kun uusi lossi otettiin käyttöön viime kesänä.
– Kyllä tämä riittää tälle liikenteelle pitkäksi aikaa. Puheita sillasta ei ole viime aikoina kuulunut, lossari Vänskä miettii.
Lisää Pohjois-Karjalan uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Lue myös: