Osa terveydenhuollon henkilökunnasta on yhä ilman pandemiarokotetta.
Ylen tekemässä kyselyssä selvisi, että jopa täysin rokottamattomia hoitajia osallistuu toisinaan vanhusten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien hoitamiseen. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että lain mukaan tartuntataudeille alttiiden henkilöiden hoidossa pitää käyttää ensisijaisesti rokotettua henkilökuntaa.
Ylen sairaanhoitopiireille tekemässä kyselyssä selvisi, että hoitotilanteista on tullut yksittäisiä koronatartuntoja rokottamattomille hoitajille, mutta myös rokotetuille. Lähetimme kyselyn hoitajien rokotustilanteesta kaikille 20 sairaanhoitopiirille sähköpostitse. Sairaanhoitopiireistä 13 vastasi kysymyksiimme.
Tartuntatautilaki ei velvoita hoitohenkilökuntaa suojautumaan koronalta rokotteella. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi influenssarokote on herkästi sairastuvien kanssa työskenteleville hoitajille pakollinen.
Hoitajien rokotussuojan puute huolestuttaa erityisesti Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eli Kymsoten johtajalääkäreitä. Hallintoylilääkäri Kari Kristerin mukaan rokottamattomuus on selvinnyt työnantajalle tartunnanjäljityksessä. On paljastunut, että terveydenhuollossa työskentelee henkilöitä, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään rokoteannosta.
– He ovat sosiaalisesti aktiivisia nuoria aikuisia, jotka saavat taudin matkoilta ja kokoontumisista, Kristeri sanoo.
Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen kertoo, että koronatartuntoja on löytynyt esimerkiksi kotihoidon työntekijöistä. He käyvät myös vanhusten kodeissa. Tartunnat eivät ole kuitenkaan levinneet vanhuksiin.
Nuoret ovat rokotejonojen hännillä myös hoitoalalla. Kaikki eivät siis ole päässeet vielä rokotuksiin.
Pelkästään oman rokotevuoron odottelu ei selitä tilannetta.
Kaikki eivät halua rokotetta
Kymenlaakson lääkärit ovat huolissaan. Ylilääkäri Risto Pietikäisen mukaan yllättävän moni terveydenhuollon työntekijä ei halua rokotetta.
– Osa nuorista ihmisistä ei koe rokotetta tarpeelliseksi. Voisin kuvitella, että osalla rokottamattomista työntekijöistä on vielä opinnot kesken, ja he ovat meillä kesätöissä.
Hoitajien haluttomuus ottaa rokotetta tulee esille kuitenkin vain harvojen sairaanhoitopiirien vastauksissa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Saija Stenbacka sanoo, että heidän alueellaan yksittäiset henkilöstön jäsenet ovat voineet jossain kohdin ilmoittaa, jos eivät ota rokotusta joko juuri nyt tai eivät ollenkaan.
Hoitajan ei tarvitse kertoa omasta rokotteesta
Valtaosa lääkäreistä ja hoitajista on toki rokotettuja. Vastausten mukaan ainakin yhden rokotteen on saanut 85–95 prosenttia sairaanhoitopiirien henkilökunnasta.
Luku on ylilääkärien- ja hoitajien tekemä arvio. Työnantajalla ei ole oikeutta kysyä työntekijän rokotuksesta edes sairaalassa. Terveystiedot kuuluvat hoitajien yksityisyyden suojan piiriin. Sairaanhoitopiirien arviot perustuvat keskusteluihin hoitajien kanssa.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUS:sta kerrotaan, että ensimmäisen kororarokotteen on saanut 95 prosenttia lääkäreistä ja hoitajista. Toisen rokotteen on saanut noin kaksi kolmasosaa hoitajista.
Yksi rokote ei suojaa viruksen aiheuttamalta taudilta samalla tavalla kuin kaksi rokotetta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan Suomessa käytetyt rokotteet antavat 35 prosentin suojatehon deltamuunnosta vastaan yhden rokotteen jälkeen. Ihminen siis voi saada tartunnan ja levittää sitä.
HUS:n rokotusluvut perustuvat hoitajien vapaaehtoisiin ilmoituksiin. Ne päivitetään HUS:n rokotuskattavuustilastoon, mutta kesälomakauden vuoksi luvut voivat olla jäljessä todellisesta tilanteesta.
– Tavoitteenamme on yli 95 prosentin rokotuskattavuus, HUS:n viestintäpäällikkö Niina Kauppinen kertoo.
Lapin osastoilla jopa neljäsosa rokottamatta
Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas sanoo, että hoitajilta on kysytty koronarokotteen ottamisesta vain pahojen epidemiatilanteiden yhteydessä. Tällaisia on viime aikoina ollut Lapissa kolmessa hoivayksiköissä ja yhdellä terveysaseman vuodeosastolla.
– Näiden osalta kävi ilmi, että rokottamattomia oli 10–25 prosenttia osastojen työntekijöistä.
Kymsotella ei ole tietoa, paljonko sen leivissä on rokottamattomia työntekijöitä. Vielä alkuvuodesta asiasta oli jonkinlainen käsitys, kun henkilökuntaa rokotettiin työterveyden kautta.
– Silloin näimme osastoittain, kuinka suuri osa henkilökunnasta otti rokotteen. Rokotekattavuus oli silloin 60–80 prosenttia, Pietikäinen kertoo.
Nyt hoitajat ovat yleisessä rokotejonossa, ja työnantajalla ei ole tarkkaa tietoa tilanteesta.
Osa sijaisista rokotejonon hännillä
Puutteista huolimatta hoitohenkilökunta on yleensä hyvin halukas rokotuttamaan itsensä. Sairaanhoitopiireistä vastataan, että monet hoitajat ovat myös itse kertoneet rokotuksestaan työnantajalle, vaikka sitä ei tarvitsisi tehdä.
Johtajaylihoitaja Mari Kuusisto kirjoittaa, että myös Kymenlaaksossa hoitajat ovat tavallisesti ottaneet rokotteen heti, kun ovat voineet sen saada. Kuusiston mukaan osa hoitajista suorastaan närkästyi rokotusten alettua, jos eivät kuuluneet ensimmäisten joukossa rokotettaviin.
Vaikka halukkuutta olisi, kaikilla alan työntekijöillä tilaisuutta rokotuksiin ei ole vielä tullut. Nuoret sijaiset ovat eri asemassa kuin vanhemmat työntekijät.
Opiskelijoita työskentelee sairaaloissa ja hoitoalalla kesäsijaisina runsaasti. Osa heistä on päässyt rokotukseen vasta yhden kerran. Näin siitäkin huolimatta, että he työskentelevät lähikontaktissa sairaiden ihmisten kanssa.
Lapin ylilääkäri Markku Broas kertoo, että Lapissa nuorten rokottaminen on viivästynyt. Esimerkiksi Rovaniemellä oli pitkään vaikea saada rokoteaikaa, eikä sote-alalla työskentelevien nuorten rokottamista priorisoitu muihin saman ikäluokan edustajiin nähden.
– Uusilla työntekijöillä ei ole aina edes ollut aikaa hakea rokotetta, vaan on menty suoraan töihin. Nyt vasta myös nuorten rokotustahti on päässyt vauhtiin, Broas sanoo.
Terveydenhuollon yksiköt ovat kuitenkin järjestäneet henkilökunnalleen omia rokotuspäiviä.
Tekniikka estää rokoteajan aikaistamisen
Kymenlaakson Kymsote aloitti koronarokotteiden antamisen kaikille yli 16-vuotiaille kesäkuun alussa. Ensimmäisen ja toisen rokotusannoksen väli on kuitenkin Kymsotessa kolme kuukautta, ja näin ollen nuorimmat eivät ole vielä ehtineet saada ainakaan molempia rokoteannoksia.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaat ovat halutessaan voineet aikaistaa toisen rokoteannoksen saamista kuukaudella. Rokoteväli on tällöin ollut kahdeksan viikkoa 12 viikon sijaan.
Infektioylilääkäri Risto Pietikäisen mukaan Kymsoten atk-järjestelmä ei mahdollista rokotusaikojen aikaistamista.
– Meillä se vaatisi niin paljon puhelinrumbaa, että henkilökunta ei siihen valitettavasti riitä, Pietikäinen sanoo.
Osa sijaisista sai etusijan rokotejonossa
Hoitajien rokotustilanne vaihtelee eri puolilla Suomea sairaanhoitopiirien vastausten mukaan.
Osassa sairaanhoitopiirejä hoitajat ja lääkärit ovat päässeet nopeutetulla aikataululla rokotuksiin. Tämä koskee myös sijaisia ja kesätyöntekijöitä. He ovat saaneet halutessaan rokotteen ennen työsuhteen alkua.
Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin perusterveydenhuollon johtava lääkäri Veikko Karvanen kirjoittaa, että kesätyöntekijät ja sijaiset saivat halutessaan rokotukset jo keväällä, siis ennen kesätyötä.
Kesähoitajat siis pääsivät rokotusjonossa etusijalle muihin ikäluokkansa edustajiin nähden.
– Tällä hetkellä kyllä, aikaisemmin rokotusjärjestys määräytyi tiukan THL:n ohjeistuksen mukaisesti, Karvanen kertoo.
Suomen rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä hoitajista rokotettiin koronapotilaiden ja ympärivuorokautisen hoivan sekä kiireellisen hoidon henkilöstöä, ei siis kaikkia hoitajia.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä Eksotesta ja Pohjois-Karjalan Siun sotesta kerrotaan, että rokotusaikoja on ollut tarjolla myös sijaisille. Kaikki halukkaat ovat saaneet rokotteen.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä kesäntyöntekijät ovat voineet saada rokotteen työterveyshuollosta.
– Maskisuositukset ovat olleet meillä voimassa koko ajan, joten potilastyötä on pitänyt työnantajan ohjeen mukaan tehdä suojautuneena, riippumatta siitä onko työntekijä rokotettu vai ei, hoitotyön johtaja Anne Kantanen kirjoittaa.
Kantanen huomauttaa, että myös rokotetut ovat saaneet tartuntoja. Rokote ei siis suojaa sataprosenttisesti.
– Myös meillä yksittäisiä hoitajia on saanut tartunnan, mutta tietoa ei ole ovatko olleet rokotettuja vai eivät, Kantanen kertoo.