Tamperelainen Sybila Pitkänen yllättyi, kuinka voimakkaasti lähipiiri reagoi siihen, ettei hän aio ottaa koronarokotetta. Pitkänen kertoo, että osa lähipiiristä ei ole enää hänen kanssaan tekemisissä lainkaan.
– Oletin aina, että meillä on ollut todella läheiset ja hyvät suhteet, mutta jotenkin on alkanut ymmärtää sitä, kuinka hirveän herkkiä ihmissuhteet ovat.
Luomukosmetologina työskentelevä Pitkänen kertoo olleensa jo pitkään lääkekriittinen ja jättäneensä käyttämättä esimerkiksi hänelle määrättyjä antibiootteja. Suhtautuminen koronarokotteeseen oli kuitenkin läheisille liikaa.
– Se on todella hurjaa, miten tällainen asia voi mennä kaiken edelle. Se on surullista, mutta eihän minulla ole vaihtoehtoja. En voi väkisin olla toisen elämässä.
Pitkänen on yksi monista suomalaisista, joiden ihmissuhteissa suhtautuminen koronarokotteisiin on aiheuttanut kiistaa.
Yle kysyi elokuussa kansalaisilta, miten rokotekannat näkyvät heidän arjessaan ja ihmissuhteissaan.
Kyselyyn vastasi 190 ihmistä. Yli sadassa vastauksessa kerrotaan erilaisesta eripurasta esimerkiksi perheen, sukulaisten ja ystävien kesken. Vastauksista löytyy samoja teemoja: kontrollointia, kiristämistä, pelottelua, syyllistämistä ja uhkailua rokotteen ottamisella tai ottamatta jättämisellä. Ystävyydet ovat katkenneet, perheet ovat hajonneet.
Kiistoja on ollut myös harrastuksissa ja työpaikoilla. Osalla välit ovat katkenneet täysin erimielisyyksien vuoksi.
Ylen kysely ei ole tilastollisesti pätevä, mutta ilmiö on tuttu myös Väestöliitossa. Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola kertoo, että tapauksia on todella paljon.
– Meillä on käsitys, että jokainen tuntee jonkun, jolle koronarokote on aiheuttanut riitaa, kitkaa ja vaikeuksia perheessä tai ystävyyssuhteissa.
Jaakkolan mukaan ihmiset ovat todella ahdistuneita, uupuneita ja epätoivoisia.
– Todella moni haluaisi saada muutettua läheisensä mielipiteen, ja sitten ollaan tosi vastakkain. Sitten on sitäkin, että välit on mennyt kokonaan poikki ja on haastavia tilanteita vaikka perhejuhlien takia.
– Tämä repii perheitä, sukupolvia ja ystävyyssuhteita, Jaakkola sanoo.
Perhe-chatti täyttyy rokotevastaisista viesteistä
Ylen kyselyyn tulleissa vastauksissa korostuivat erityisesti perheen ja suvun sisällä aiheutuneet kiistat.
Vastaajien mukaan rokotteen ottaminen tai ottamatta jättäminen on herättänyt kireyttä sekä johtanut suoranaisiin riitoihin ja painostukseen. Osalla yhteydenpito on väljähtynyt erimielisyyksien vuoksi, joillakin välit ovat jopa rikkoutuneet.
Monet vastaajista eivät halunneet antaa haastattelua nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Nimettömänä pysyttelevä nainen kertoo Ylelle, että välit omien vanhempien kanssa ovat kiristyneet aika ajoin äärimmilleen.
Nainen kertoo, että hänen isänsä innostui pandemian alussa seuraamaan salaliittoteorioita ja on saanut käännytettyä myös hänen äitinsä rokotevastaiseksi. Naisen mukaan perheen sisäiset suhteet ovat hetkittäin olleet pahasti tulehtuneet.
– Yritän itse välttää asian puhumisesta, kun vanhempia harvemmin edes tapaa, mutta joka kerta he sortuvat puhumaan rokotteista. Viestejä ja linkkejä rokotteiden haitoista ja koronasta satelee viikoittain perhe-chattiin puhelimessa, vaikka olemme pyytäneet lopettamaan.
Erityisesti välejä hiertää se, että kaikki perheen sisällä ovat korkeakoulutettuja.
– Surua, pettymystä, ahdistusta ja häpeää koen joka päivä tilanteen takia. Toivon todella, että he eivät sairastu koronaan, koska he ovat molemmat riskiryhmäläisiä.
Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola ei kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta puhuu yleisesti. Hän sanoo, että tämänkaltaisten ristiriitojen taustalla on yleensä juuri pelko.
– Pohjimmiltaan riidan aiheuttaa välittäminen. Meillä on huoli ja pelko läheisestämme, miten hänelle käy.
Jaakkola sanoo, että moni usein suuttuu, kun yrittää saada muutosta aikaan toisessa. Uhkaus, “sitten minä en ole enää sinun kanssasi tekemisissä” , on Jaakkolan mukaan usein vain yritys vaikuttaa toiseen.
Jaakkolan mukaan me usein kuvittelemme, että suuttumalla, uhkailemalla, kiristämällä ja olemalla vihainen saamme toisen muuttumaan.
– Mutta kun se ei tutkitusti toimi. Suuttumalla saa vähemmän aikaan kuin sillä, että kuuntelee toista ihmistä.
Rokote hiertää myös ystävyyssuhteita
Perheen ja suvun lisäksi rokotekiistat ovat Ylen kyselyn perusteella rasittaneet myös ystävyyssuhteita. Näin kävi myös lahtelaiselle Leo Aarrevaaralle.
Aarrevaaran ystävyyssuhteet ovat olleet koetuksella, ja rokotteen ottaminen on jakanut mielipiteitä vahvasti.
Aarrevaara on itse käynyt ottamassa koronarokotteen. Tämä oli liikaa yhdelle hänen ystävistään.
– Hänestä vaaransin oman terveyteni ottamalla rokotteen. Hän kiihtyi ja kaivoi minulle tietoa Youtubesta ja ulkomaisista nettisivuista, Aarrevaara kertoo.
Aarrevaara koitti perustella omaa kantaansa, mutta kertoo ystävän lopulta katkaisseen yhteydet.
Aarrevaara pitää tilannetta hämmentävänä ja surullisena. Hänelle rokotteen ottaminen oli arkinen ja itsestään selvä asia. Yllätyksenä tuli, kuinka iso vaikutus sillä oli nuorten ystävyyssuhteeseen.
– Haluan toivoa, että tälle vielä joku päivä naureskellaan yhdessä, Aarrevaara sanoo.
Pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Jaakkola sanoo yleisellä tasolla, että käyttäytymistieteissä tiedetään hyvin vahvasti, että faktoilla harvemmin muutetaan ihmisten käyttäytymistä. Myötätuntoinen kuunteleminen on kaikkein tärkeintä. Mitä ystävä pelkää?
– En tarkoita, että ystävän esittämiä faktoja pitäisi hyväksyä. Mutta pitäisi päästä puhumaan siitä, miksi tämä herättää minussa niin vahvoja tuntemuksia ja mitä minä pelkään.
Vanhempien kesken kiistaa lapsen rokottamisesta
Suomessa on rokotettu jo pari viikkoa 12–15-vuotiaita lapsia. Lasten ja nuorten rokottaminen nousi esiin myös muutamissa Ylen saamissa vastauksissa.
Erityisesti huolta vastauksissa aiheuttivat tilanteet, joissa toinen vanhempi on eri mieltä yhteisten lasten rokottamisesta. Vastaajien pelkona oli, että huoltajuussopu rikkoutuu kiistojen seurauksena. Rokottaminen on voinut aiemmin sujua yhteisymmärryksessä, mutta nyt ei.
Myös Väestöliitossa lasten rokotuksista nousevat kiistat näkyvät selvästi eroperheissä, mutta myös niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat yhdessä.
– Tämä on monessa perheessä vanhempien välillä ratkaisematon riita, Jaakkola sanoo.
THL:n mukaan rokotteen ottamisesta päätöksen tekee lähtökohtaisesti lapsi itse.
Siinä tapauksessa, ettei lapsi halua tai pysty päätökseen, suostumus kysytään huoltajilta. THL:n mukaan suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta.
Väestöliiton Jaakkola sanoo, että jos tilanne on riitaisa vanhempien välillä, lapselle pitäisi antaa mahdollisuus keskustella ulkopuolisen terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Lapsi tarvitsee tukea ja apua päätökseensä.
– Lapselle tilanne on aivan kauhea, kun häntä revitään kahteen suuntaan. Tekisi mieli vain sanoa, että vanhempien tulisi olla hiljaa ja antaa lapsen päättää.
Työpaikoilla keskustelu voi kärjistyä
Ylen kyselystä käy ilmi, että aihe on herättänyt kitkaa myös työpaikoilla. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula varoitti aiemmin, että työpaikoilla tulee varautua rokotuskeskustelun kärjistymiseen.
Viime viikolla puolestaan Iltalehti uutisoi, että tavarataloketju Kärkkäisessä oli kehotettu työntekijöitä olemaan ottamatta koronarokotetta.
Yksittäiselle työntekijälle tilanne ei ole välttämättä helppo.
Eräs rakennusalalla työskentelevä nainen kertoo Ylelle jääneensä vähemmistöön työpaikallaan olemalla ainoa rokotemyönteinen henkilö kyseisessä yrityksessä.
– Olen itse vanhempi nainen, mutta kollegani ovat nuoria miehiä. Joskus kun olen mennyt maski päässä työpaikalle, joku on kuittaillut, että "vappu oli jo".
Nainen sanoo, että hän kertoo kyllä keskusteluissa oman kantansa, mutta ei suostu lähtemään asiasta "vänkäämiseen".
– Minulle on tullut epäuskoinen olo siitä, kuinka paljon rokotevastaisia ihmisiä on rakennusalalla ja uskonnollistaustaisissa henkilöissä. En usko, että rokotekattavuutta saadaan enää merkittävästi nostettua näissä ikäryhmissä, joilla on ollut rokotusmahdollisuus jo pidempään.
Väestöliiton Jaakkolan mukaan kaikenlainen mustamaalaaminen ja painostaminen työpaikoilla kuulostaa selkeältä työpaikkakiusaamiselta, ja siihen tulisi puuttua heti.
Työpaikkojen omat käytännöt ja sopimukset ovat Jaakkolan mukaan nyt tärkeitä, sillä niiden pitäisi suojella työntekijöitä.
Rokottamattomuudesta kertominen vaikeaa
Rokottamattomuudesta kertominen koettiin Ylen kyselyn perusteella myös vaikeaksi. Usea vastaaja kertoi, ettei mielellään kerro työpaikallaan rokottamattomuudestaan. Osa koki, että rokottamattomia ihmisiä syyllistetään ja mustamaalataan.
Väestöliiton Jaakkolan mukaan työpaikoilla olisi nyt todella tärkeää puhua siitä, miksi näitä vaikeita tunteita herää, mitä niissä on taustalla.
Pitäisi pohtia, että voitaisiinko me ymmärtää toisiamme ja toimia yhdessä sovitusti.
Yhteisen linjan löytyminen työpaikalla voi olla hankalaa. Eräs Ylen kyselyyn vastannut kertoi irtisanoneensa rokotevastaisen yrittäjän sopimuksen, koska tämä ei noudattanut yhteisiä pelisääntöjä yhteisissä toimitiloissa.
Irtisanomisen perusteena oli yleisen turvallisuuden vaarantaminen ja viranomaissuositusten toistuva rikkominen.
– Hän kieltäytyi pitämästä turvavälejä ja maskia sekä ei noudattanut käsihygieniaa. Hän saattoi vaihdella tavalliset pyyhkeet käsipapereiden tilalle.
Ylen kyselyyn vastanneen mukaan asiakkaat ja työkaverit antoivat rokotekriittisestä henkilöstä kielteistä palautetta. Toistuvista kehotuksista huolimatta hän ei suostunut noudattamaan viranomaismääräyksiä.
– Tämä oli äärimmäinen tapaus. Mutta irtisanominen oli ainoa oikea ratkaisu, sillä meidän muiden työntekijöiden ja asiakkaiden toiminta kärsi. Hänen toiminta oli ristiriidassa meidän toimintaperiaatteidemme kanssa.
Työntekijän irtisanonut ihminen ei usko, että he voivat enää koskaan työskennellä yhdessä.
– Arvomaailmamme oli niin vastakkainen. Minä tunnen kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan, että saamme rokotteet ilmaiseksi. Hän ei arvostanut rokotteita ollenkaan ja uskoi salaliittoteorioihin. En tiedä mistä se kumpuaa. Omasta mielestäni se on ymmärtämättömyyttä.
Koronapassi voi myös jakaa mielipiteitä
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan koronapassia koskevaa lainsäädäntöä. Koronapassilla voitaisiin rajata esimerkiksi sitä, että tapahtumiin tai tiloihin pääsisivät vain rokotetut henkilöt.
Voiko rokotepassi lisätä kiistoja entisestään ihmisten välillä?
Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Jaakola toivoo, että koronapassi toisi selkeyttä yhteiskuntaan ja perheisiin. Että löydettäisiin tapa toimia ja olla koronan kanssa niin, että kaikilla olisi tunne siitä, että he ovat turvassa.
– Koronapassi voisi innostaa perheitä menemään yhdessä taas vaikka konsertteihin, Jaakkola miettii.
Jaakkola näkee koronapassissa kuitenkin myös riskejä. Se voi jättää jonkun ulkopuolelle, joka ei halua olla siinä mukana. Ulkopuoliseksi jäämistä ei pidetä Jaakkolan mukaan tutkimuksissa pidemmän päälle hyvänä. Siitä seuraa usein pahoinvointia ja monenlaisia huonoja sivuvaikutuksia.
– Radikalisoitumista ja syrjäytymistä ehkäisee parhaiten se, että ei rikota ja katkaista välejä, vaan pyritään rinnakkaiseloon.
Kuplaantumisen sijasta pitäisi kuunnella
Sybila Pitkänen on huolissaan siitä, että ihmiset vetäytyvät omiin kupliinsa ja kuuntelevat vain omia mielipiteitään tukevia väitteitä – oli kyse sitten rokotteiden kannattajista tai vastustajista.
– Se on pelottavaa ja surullista, Pitkänen sanoo.
Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntijan Jaakkolan mukaan tärkeintä olisi myötätuntoinen kuunteleminen. Eri tavalla ajattelevien ihmisten pitäisi pystyä kuuntelemaan toisiaan.
– Ei lähdetä sellaiseen faktapingikseen, vaan puhutaan siitä, mikä on ihmisen ajatus siellä taustalla. Mikä huoli tai pelko siellä on. Ja etsitään yhteisiä ratkaisuja ja käytänteitä.
Se, että laittaa välit poikki läheisen kanssa, se ei ole Jaakkolan mukaan ratkaisu.
– Vaan miten voimme todeta, että olemme tosi eri mieltä asioista, mutta ollaan silti rakkaita ja tärkeitä toisillemme.
Jaakkolan vinkki on, että asioihin voi suhtautua myötätuntoisella uteliaisuudella, vaikka se vaikeaa onkin. Mutta niin, että yrittää ajatella, että tämän ihmisen kanssa minun täytyy tulla toimeen - voisiko minua kiinnostaa, mitä hän ajattelee tästä ja mitä hän tuntee.
Yksityisyyden kunnioittaminen on Jaakkolan mukaan myös yksi ratkaisu. Voisiko rokottaminen tai rokottamatta jättäminen olla perheissä ja suvuissa yksityisasia?
– Voidaan pohtia, että tarvitseeko meidän puhua tästä? Voisiko se olla vain yksityisasia?
– On yhteiskunnallinen valinta, että on tarve rokottaa riittävä määrä ihmisiä. Mutta perhetasolla voitaisiin ehkä vain ajatella, että minä olen valinnut näin, tuo on valinnut noin. Ja sitten vain eletään siinä.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti. Nousevatko tunteet pintaan, kun juttelet koronarokotteesta? Miten olet pystynyt keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat olleet asiasta eri mieltä?
Lue myös: