Hyvinkään ampumistragediassa haavoittunut Heidi Foxell on seurannut tiiviisti Ruskon Vahdon ampumistapausta. Kotihälytystehtävää hoitamassa ollutta poliisia ammuttiin asunnon oviaukossa maanantai-iltana.
Poliisi ampui ampujaa, joka menehtyi saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa. Poliisi itse on nyt sairaalahoidossa, mutta hän ei ole hengenvaarassa.
– Toivon ammutulle poliisille todella paljon voimia, Foxell sanoo.
Hän tietää kokemuksesta, miltä tuntuu maata sairaalassa ammuttuna.
Nuorempana konstaapelina työharjoittelussa ollut Foxell haavoittui 18-vuotiaan hyvinkääläismiehen ammuttua häntä hirvikiväärillä vatsaan toukokuussa 2012. Mies surmasi kaksi siviiliä ja haavoitti seitsemää.
- Lisää aiheesta: Hyvinkään ampujalle elinkautinen murhista
Maajoukkuetason jalkapallomaalivahti ja poliisikokelas Foxell päätyi pyörätuolinsa vangiksi. Rintakehää puristava ahdistus valtasi Foxellin, kun hän luki poliisin haavoittumisesta Ruskolla.
– Joka kerta, kun kuulee tällaisen uutisen, tulee ihan hirveä flashback. Sitä miettii, mikä saa ihmisen ampumaan virkavaltaa tai ylipäätään toista ihmistä? Se on järkyttävää, Foxell toteaa.
Foxell: Poliisien syyllistäminen pitäisi lopettaa
Kun poliisi joutuu turvautumaan voimakeinoihin, nousee asiasta yleensä julkinen keskustelu. Poliisien aseenkäyttö työtehtävissä selvitetään joka kerta tarkasti. Ruskon tapaus on nyt Länsi-Suomen syyttäjäviraston ja Keskusrikospoliisin (KRP:n) selvitettävänä.
- Lisää aiheesta: Ruskon ampumavälikohtauksen tapahtumien kulku on nyt selvityksen alla – syyttäjä: tapahtumapaikalla oli myös muita
Ampuminen on äärimmäinen voimankäyttökeino, jota poliisit käyttävät lain mukaan vain, kun lievempää keinoa hengelle tai terveydelle vaarallisen tilanteen pysäyttämiseksi ei ole. Päätös vetää liipasimesta on yleensä tehtävä nopeasti.
Foxell toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät poliisin ampuvan vain pakon edessä.
– Jos poliisia uhataan aseella virkatehtävän yhteydessä, on siinä oikeus puolustautua. Poliisien syyllistäminen ampumisesta työtehtävissä pitäisi lopettaa, Foxell toteaa
Poliisin seurannan mukaan Suomessa poliisit ampuvat työtehtävissä keskimäärin 10 laukausta vuodessa. Poliisin luoteihin menehtyy Suomessa keskimäärin yksi ihminen kolmessa vuodessa. 2000-luvulla poliisin ampuma-aseen käyttöön on menehtynyt 10 henkilöä.
Jos mahdollista, poliisi pyrkii ampumaan siten, että uhri ei menehdy. Vaaratonta laukausta ei kuitenkaan ole, joten seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
– Se ei ole niin kuin leffoissa, joissa ampumisesta huolimatta noustaan ylös ja jatketaan. Jokainen laukaus, millä tahansa aseella jättää ikuiset jäljet, Foxell toteaa.
Suojaliivin vetoketju pahensi vammoja
Tutkimusten mukaan poliisien kohtaama väkivalta on yleistynyt 2000-luvulla. Yleensä poliiseihin kohdistettu väkivalta on lyömistä ja potkimista.
Vuonna 2020 poliisiin kohdistuneita rikoslakirikoksia oli yhteensä 3106 kappaletta, joista väkivaltaisia vastustamisia oli 640, virkamiehen vastustamisia 1145 ja haitantekoa virkamiehelle 1321.
Hyvinkään ampumistragedian jälkeen poliisien suojavarustus ja aseenkäyttökoulutus on kehittynyt entisestään.
– Olin tietynlainen ennakkotapaus. Luoti osui suojaliivini vetoketjuun, jonka vuoksi se muutti suuntaa ja jäi pyörimään vatsaani tuhoten melkein kaikki sisäelimet, Foxell kertoo.
- Lisää aiheesta: Poliisiin kohdistuva väkivalta kasvaa ja kunnioitus näyttää saaneen kolauksen: "Sylkemistä, puremista ja suunsoittoa"
Poliisi joutuu ampumisen kohteeksi suhteellisen harvoin. Ennen Ruskon ampumista viimeisin julkisuudessa ollut tilanne oli Porvoon poliisiampuminen vuoden 2019 elokuussa.
Poliiseja kohti ampuneet suomalaistaustaiset ruotsalaisveljekset tuomittiin 15 vuoden vankeusrangaistuksiin murhan yrityksistä ja lukuisista muista rikoksista Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Virkatehtävissä olleen poliisin ampumista tutkitaan aina murhan yrityksenä tai murhana. Porvoon tapaus on tulossa hovioikeuden käsittelyyn.
- Lisää aiheesta: Poliiseja ampuneille veljeksille maksimirangaistus murhan yrityksistä – Oikeus: Ei mielentilatutkimusta, sillä ymmärsivät tekonsa täysin
Foxell aikoo palata poliisin työhön
Vaikka poliisien työ on muuttunut vaarallisemmaksi, haluaa Foxell yhä palata unelma-ammattiinsa.
Hän on haaveillut poliisin urasta 6-vuotiaasta saakka. Silloin paikalliset poliisit saapuivat päiväkodille kertomaan työstään ja tekivät lähtemättömän vaikutuksen pieneen tyttöön.
– Kiinnostuin ihmisten auttamisesta ja tukemisesta. Siitä, että poliisi on ihmisten turvana.
Foxell on joutunut kamppailemaan hyväksyäkseen tilanteensa. Hänen toivonsa kävelemisestä katosi hoitovirheen myötä vuonna 2014.
Tuolloin hänelle tehtiin suolistotähystys, jossa hänet nukutettiin liian kevyesti. Foxell oksensi ja veti oksennusta keuhkoihin.
Herättyään hän ei pystynyt enää liikuttamaan jalkojaan. Vuonna 2015 Foxellilla todettiin selkäydinvamma. Hän on nyt tapaturmaeläkkeellä.
Vastoinkäymisistä huolimatta Foxell on jatkanut kuntoutusta ja opiskelua. Hän on loppusuoralla poliisiammattikorkeakoulun opinnoissa. 45 opintopisteen jälkeen edessä on valmistuminen ja mahdollisesti paluu poliisiksi.
– Odotan todella innolla, että valmistun ja pääsen tekemään niitä hommia. Se on se minun juttu, Foxell sanoo.
Lisää aiheesta: