Pandemia-ajasta näkyy kehkeytyneen eräänlainen ooppera. Tuon tuostakin näyttämölle ilmestyy perustuslakiasiantuntijaksi kutsuttu hahmo, joka esittää aariallisen painavia mielipiteitä koronan kurittamasta yhteiskuntaelämästä.
Yleensä sävellaji on, että mikään ei ole hyvä tapa hoitaa asioita, että kaikkeen liittyy ongelmia isolla O:lla.
Usein lausunnot tuntuvat olevan ristiriidassa maalaisjärjen ja joskus tavallisen ihmisen oikeustajun kanssa, kun vaakakupeissa keikkuvat toisaalta yhdenvertaisuus ja vapaus omien mielihalujen toteuttamiseen sekä toisaalta vaatimus olla aiheuttamatta vahinkoa toisille.
En voi kerskua tuntevani lainkaan Suomen lakia. En myöskään epäile hetkeäkään, etteivätkö nämä asiantuntijat olisi asiantuntijoita isolla A:lla. Arvaan nöyrästi, että silloin kun he kuulostavat merkillisiltä, vika on luultavimmin käsityskyvyssäni.
Mutta silti mietin, miten minun pitäisi suhtautua heidän lausumiinsa.
Otan vertailun vuoksi esimerkin kokonaan toiselta alalta. Kosmoksesta puhuttaessa paikalle kutsutaan avaruudenlaajenemisasiantuntijoita. Nämä kosmologit tuntevat hekin tutkimusalueensa perin pohjin.
Me avaruudenlaajenemisasiantuntijat emme koskaan sano: tässä teille nyt absoluuttinen totuus.
Karkeistaen heidän lausuntonsa perustuvat tyypillisesti fysiikan kaavaan tai tietokonekielellä algoritmiin. Kun tuohon kaavaan työnnetään havaintojen antamia numeroita, ulos tulee mekaanisesti uusia numeroita. Mitään varsinaista tulkintaa ei tarvita. Tulos on kaikille kosmologeille sama.
Silti me avaruudenlaajenemisasiantuntijat emme koskaan sano: tässä teille nyt absoluuttinen totuus. Vaikka kaavamme ovat silkkaa matematiikkaa, voihan olla, että niistä vielä puuttuu joku palikka. Tai joku osanen on virheellinen. Tai kaikki syötenumerot eivät olekaan tiedossa.
Siksi rautaisesta matematiikasta huolimatta me puhumme vain todennäköisyyksistä. Me tiedämme, että voimme myös erehtyä.
Kun perustuslakiasiantuntija antaa lausuntojaan, hänen sanomisensa eivät perustu matemaattiseen algoritmiin. Perustuslaissa ei myöskään esiinny esimerkiksi termiä ”Covid-19”. Nyt puhutaan siis lain tulkinnasta.
Olen pannut merkille, että monet näistä asiantuntijoista ovat professoreita. Miten kadunmiehenä pystyn arvottamaan heidän tulkintojensa luotettavuutta? Onko kaikkien professorien tulkinta täsmälleen sama? Jos ei ole, kuka heistä on luotettavin?
Haastatteluihin ja lehtien sivuille suodattuvat usein ahkerimmat tviittaajat ja valitettavan usein myös äkkiväärimmät möläyttelijät.
Toisaalta julkisuudessa esiintyy myös perustuslakiasiantuntijoita, jotka eivät ole professoreita. Tavan tallaaja ihmettelee, mikseivät ole. Mikä on mennyt vikaan? Vai onko professuurilla lainkaan merkitystä?
Kun sana ”julkisuus” on nyt lausuttu ääneen, tulee heti todeta, että sinne kaikilla asiantuntijoilla ei ole yhtäläistä pääsyä. Haastatteluihin ja lehtien sivuille suodattuvat usein ahkerimmat tviittaajat ja valitettavan usein myös äkkiväärimmät möläyttelijät.
Mutta kenties tämä ei perustuslakiasiantuntijoista puhuttaessa ole ongelma. Minä, tavan tallaaja, en tiedä.
Avaruuden laajenemisen suhteen ei ole suurta väliä, vaikka kosmologeihin luotettaisiin sokeasti. Jos heidän väitteensä jostakin syystä osoittautuisivat vääriksi, se ei vaikuttaisi ihmisten arkipäivään.
Mutta jos perustuslakiasiantuntija erehtyy, seuraamukset koetaan pubeissa ja leikkikentillä. Tämä asettaa heidän harteilleen erityisen vastuun asemoida puheensa oikeaan perspektiiviin. Mutta nyt kuulostaa kuin jokainen heistä olisi aina oikeassa. Yksikään ei koskaan sano: tulkintani voi olla väärä sillä ja sillä todennäköisyydellä.
Ja kuitenkin heidän on pakko olla joskus väärässä. Hekin ovat vain ihmisiä.
Heinäkuussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi THL:lle ja STM:lle huomautuksen 65-69 vuotiaiden syrjinnästä rokotuksista, koska näille oli annettu vain Astra Zenecaa. Lääketieteen asiantuntijoiden mielestä sen ja mRNA-rokotteiden antama suoja on kuitenkin oleellisesti yhtä hyvä. Äskettäisen tutkimuksen mukaan Astra Zenecan ja mRNA-rokotteen tehossa ei ole eroa edes delta-version osalta.
Suomen lakien syvällinen tuntemus ei pätevöitä lääketieteen asiantuntijaksi, elämästä noin yleensä puhumattakaan. Siksi argumenttiketjuihin voi helposti eksyä virheitä tai puutteita.
Mikä lakiasiantuntijan platonisin silmin on selvää ja kirkasta, on reaalitodellisuudessa usein sotkuista, avointa ja epämääräistä. Tämä olisi kaikkien hyvä muistaa.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Kolumnista voi keskustella 26.8. klo 23.00 saakka.