Turun uusi hyvinvoinnin apulaispormestari, vihreiden Elina Rantanen saa ottaa heti tiukasti työrukkaset käteen. Kaupungissa on paha terveyskeskuskriisi.
Väki jonottaa puhelimissa, joihin ei pystytä vastaamaan. Terveysasemien auloissa istuu monia odottamassa vuoroaan luukulle, josta voisi saada ajan lääkärille tai terveydenhoitajalle.
Nämä ongelmat ovat Rantasen tiedossa. Työntekijöitä tarvitaan lisää. Rantanen kertoo, että työ on jo käynnissä kriisin ratkaisemiseksi. Hänen mukaansa työntekijöitä on jo saatu, mutta henkilöstöä on tarjolla vähän. Pula ei koske vain Turkua vaan muitakin isoja kaupunkeja ja muitakin kaupunkeja.
– Työoloihin liittyvät kysymykset ja työehtokysymykset ovat yksi asia, mihin poliittisilla päätöksillä tullaan puuttumaan jollain tavalla. Tarvitaan myös työn uudelleen organisointia niin, että lääkärit ja hoitajat saavat tehdä omaa työtään. Aikojen kirjaamiseen ja koronan jäljitykseen tarvitaan muita ammattilaisia, kertoo Rantanen.
Lääkäriliiton mukaan Suomen julkisessa terveydenhuollossa työskentelee noin tuhat lääkäriä liian vähän. Liitosta kuitenkin todetaan, että alan koulutusmäärien lisääminen näkyy työmarkkinoilla aikaisintaan vasta kuuden vuoden viiveellä. Puheenjohtaja Tuula Rajaniemi kommentoi asiaa Helsingin Sanomissa sunnuntaina.
Liiton mielestä parempia keinoja akuutin lääkärivajeen korjaamiseksi olisivat uusien virkojen avaaminen ja työn joustavuuden lisääminen.
Kokoomus toivoo näyttävää rekrytointikampanjaa
Yle kysyi Turun valtuustoryhmiltä, miten kaupungin terveyskeskuskriisi pitäisi ratkaista. Kyselyyn vastasi seitsemän puoluetta. Ruuhkat ja hoidon riittämättömyys olivat hyvin puolueiden tiedossa. Myös konkreettisia ratkaisumalleja löytyi.
Kokoomuksen Olli A.Manni totesi, että kaupungin on panostettava rekrytointikampanjaan ja tehtävä sitä myös yksityisten henkilöstöyrityisten kanssa.
– Henkilöstöyrityksillä on kokemusta tällaisista tilanteista. Lisäksi on välttämätöntä aloittaa, heidän kokemustaan hyväksi käyttäen, ulkomaisten osaajien rekrytointi, kuten Tampereella tehdään, ehdottaa Manni.
Manni edellyttää, että Turku saa valtiolta sen lupaamat koronan hoitoon luvatut määrärahat. Nyt näyttää siltä, että Turulta jäisi saamatta 20 miljoonaa. Manni esittää myös nopeaa arviointia työnkuvasta ja työajan seurannasta.
– Jos lääkäri ottaa vastaan vain muutaman potilaan päivässä, mitkään rekrytointitoimet eivät riitä. Apulaispormestarin tulee valvoa, että korjaavat toimenpiteet ovat käynnissä ja seuranta tuloksista on avointa, patistaa Manni.
Sosialidemokraatit esittävät kriisiryhmää
SDP:n uusi apulaispormestari, kasvatus- ja opetustoimesta vastaava Pia Elo esittää, että kaupunkiin pitäisi perustaa jonkinlainen kriisiryhmä, jolla olisi riittävät valtuudet ja toisaalta taloudelliset resurssit saattaa asia kuntoon. Tämä vaatii useita miljoonia euroja.
– Vastaanottotoiminta tulisi irrottaa erilliseksi toiminnaksi, jolloin lääkärit ja hoitajat pystyisivät keskittymään sille erikseen määriteltyyn asukas- tai potilasryhmään, eikä tekemään hallinnollisia ja muita toimia. Kun lääkäreiden ja hoitajien työkuormaa saadaan tätä kautta vähennettyä, alkavat viratkin taas kiinnostaa ja työvoiman riittävyys parantuu, kertoo Elo SDP:n ryhmän ehdotuksista.
SDP:n mukaan terveyskeskusten kuntoon saattaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Turussa pystytään huolehtimaan myös muista palveluista.
– Tämänhetkinen tilanne kostautuu paljon kalliimpana, kun ihmiset tarvitsevat lopulta entistä raskaampia hoitoja. Yhdellä vastaanottavalla lääkärillä tulisi olla väestövastuullaan "vain" 1500 kuntalaista, jotta toiminta olisi tehokasta ja terveysasemien "muut työt" tulisi hoitaa muulla resurssilla, kertoo Elo.
Perussuomalaiset pohtivat omia puhelinnumeroita terveysasemille
Kaupunginvaltuutettu Pirjo Lampi välittää Ylelle perussuomalaisten terveisiä. Hän muistuttaa, että puolue on kritisoinut sosiaali- ja terveyslautakunnassa niin sanotun call centerin käyttöönottoa.
– Ennen jokaisella terveysasemalla oli oma puhelinnumeronsa, nyt on kaikilla yksi yhteinen. Ruuhkautumisen ei myönnetä johtuvan tästä muutoksesta, mutta käytännön palautteen mukaan se vaikuttaa siltä, kertoo Lampi.
Hän jatkaa, että Pansion terveysasema on ulkoistettu Mehiläiselle ja heillä on oma puhelinnumero ajanvaraukseen ja neuvontaan.
– On myös aika vaarallista antaa vastuu soittajalle itselleen siitä, onko hän kiireellisen vai kiireettömän hoidon tarpeessa, kuten nyt puhelimessa joutuu tekemään.
Lampi on sitä mieltä, että Turku ei ole palkoissa kilpailukykyinen muuhun maakuntaan verrattuna. Hoitajat siirtyvät lähikuntiin. Turku on ilmaissut mielipiteenään, ettei se lähde kilpailemaan palkoista.
RKP varoittaa sisäisistä siirroista
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nicke Wulff kertoo, että hänen puolueensa perää panostusta rekrytointiin ja henkilökunnan hyvinvointiin.
– Puhelinvaihteen kaipaama lisähenkilökunta tulee rekrytoida ulkoa eikä siirtää sisäisesti, koska tämä ei ratkaise ongelmaa, vaan lisää henkilökunnan työmääriä kestämättömästi, kertoo Wulff.
On suuri ongelma, miksi avoimia virkoja ei saada täytettyä, vaan sama tai pienenevä määrä ihmisiä tekee koko ajan kasvavan työmäärän.
Vasemmistoliitolta ehdotus omista puhelinnumeroista eri asiakasryhmille
Vasemmistoliitosta muistutetaan, että henkilökuntapula on ollut todellista jo ennen korona-aikaa. Puolueen vastauksia välittänyt valtuustoryhmän puheenjohtaja Mirka Muukkonen toteaa, että tilanne on katastrofaalinen ja yhteydenottoja kuntalaisilta on tullut todella paljon.
– Ajanvarauksen kriisi on ratkaistava nopealla aikataululla, sinne on saatava lisää henkilökuntaa. Voidaan pohtia eri ratkaisuja, kuten avata eri asiakasryhmille kohdennettuja puhelinnumeroita. Myös puhelinkonsultaatio on apu pahimpaan hätään, ettei kukaan tunne jäävänsä yksin, kertoo Muukkonen.
Henkilöstöpulaan voidaan vastata palkkaohjelmalla sekä parantamalla roolia työnantajana.
– Turusta on tehtävä vetovoimainen ja haluttu työnantaja. Palkka on merkittävä, mutta myös työntekijöiden arvostus on oleellista.
Keskusta patistaa tunnistamaan kriisin syyt
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Laivoranta kertoo, että hänen puolueensa mielestä tilanteen korjaaminen edellyttää, että tunnistetaan syyt, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen.
– Ryhmämme ja näkemykseni mukaan syy löytyy johtamisesta, joka on hallintokeskeistä. Keskushallinnossa toimii yli 1000 henkilöä. Tämän lisäksi kaikissa palveluita tuottavissa yksiköissä on oma hallinto. Johtamisjärjestelmä rasittaa ja turhauttaa myös palveluja tuottavaa henkilöstöä.
Laivoranta perää järjestelmän korvaamista arjen tarpeista lähtevällä kustannustietoisella toiminnan suunnittelulla. Tietojärjestelmään tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmä, johon kaikki työt ja prosessit määritellään.
– Resurssit mitoitetaan ja hinnoitellaan oikein. Näin saadaan ajantasaiset tiedot siitä, mitä tehdään, kuka tekee, mitkä ovat kustannukset, kuka on vastuussa sekä mitä saadaan niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Ajantasainen tieto ja selkeä vastuunjako korvaavat moniportaisen hallinnon. Rahaa Laivoranta hankkisi muun muassaluopumalla vuokrahankkeista.
Mistä ja milloin rahat terveyskeskusten pelastamiseksi?
Apulaispormestari Elina Rantanen on tyytyväinen, että puolueilla on kova yhteinen tahto ratkaista terveyskeskuskriisi. Hänen mukaansa ensimmäiseen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen päätöstä rahoituksesta ei kuitenkaan saada.
– Mikään huutokilpailu tämä ei voi olla, vaan päättäjillä pitää olla tarkat tiedot, missä on ongelma on ja miten sitä voisi lähteä korjaamaan. Päätökset tulevat vasta seuraavissa kokouksissa, kertoo Rantanen.
Rantanen haluaa luonnollisesti välttää, ettei Turku saisi liian huonoa mainetta terveysasemakriisistään. Hän muistuttaa, että monella muulla kaupungilla on samanlainen tilanne.
– Raha ei kuitenkaan ole ollut ainoa haaste, sillä osaavaa työvoimaa ei ole löytynyt rahallakaan. Toivon, että viesti on sellainen, että Turkuun on hyvä tulla töihin, pohtii Rantanen.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 26.8. kello 23.
Lue lisää: