Suomessa etsitään parhaillaan vauvoja koronarokotustutkimuksiin.
– Rokotetutkimukseen tarvitaan 6–23 kuukauden ikäisiä vauvoja ja lapsia noin 1 250, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo.
Rämetin mukaan alle puolivuotiaat saavat vastustuskyvyn äidiltään raskauden aikana istukan kautta, joten heitä ei kannata rokottaa.
Rokotevalmistaja Pfizerin suunnittelemaan ja rahoittamaan maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistuu vauvoja myös Espanjasta,Puolastaja Yhdysvalloista.
– Ilmoittautuneita on jo ihan mukavasti, Rämet kertoo.
Jos rokotteen todetaan tehoavan, eikä sillä ole liian paljon haittavaikutuksia, vauvoja voitaisiin alkaa rokottaa jo vuodenvaihteen jälkeen.
Rokotukset pitää ensin hyväksyttää Euroopan lääkevirastolla, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella, sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä valtioneuvostolla.
Sairastuneen vauvan äiti: "Huoli oli järkyttävä"
Vaikka vauvat joutuvat hyvin harvoin koronan takia sairaalahoitoon, loppukesän aikana Helsingin Lastenklinikalla on ollut hoidossa muutamia. Se on infektiotautien erikoislääkärin Tea Niemisen mukaan hieman enemmän kuin aiemmin.
HUSista arvellaan, että deltamuunnos ja vanhempien rokottamattomuus ovat osaltaan vaikuttaneet vauvojen tartuntojen lisääntymiseen.
Myös helsinkiläinen Otso-vauva sairasti koronan hiljattain yhdeksän kuukauden ikäisenä.
Nyt hän on parantunut ja jaksaa tutkia lelujaan syysauringon lämmössä kotinsa parvekkeella.
Otson äidillä, Tanja Männistöllä, on kuitenkin tuoreessa muistissa hetki, kun selvisi, että korkeassa kuumeessa oleva, väsynyt vauva oli sairastunut koronaan.
– Kun testitulos tuli, se huoli oli ihan järkyttävä. Ajattelin ensimmäiseksi, että kuinkahan tässä nyt käy.
Eniten huolta aiheutti se, ettei äiti ollut kuullut aiemmin vauvojen koronatartunnoista, eikä tiennyt millainen tauti vauvalle voi tulla.
– Pelkäsin, että Otso joutuu sairaalaan vaikkapa eristykseen, enkä itse pääsisi mukaan ja voisi olla hänen kanssaan, Männistö sanoo.
Otso oli saanut tartunnan todennäköisesti perheen 9-vuotiaalta. Äiti, isä ja perheen 11-vuotias sairastuivat vauvan jälkeen. Eniten äiti pelkäsi vauvan puolesta.
– Huoli vauvasta oli valtava.
Vauvan kuume alkoi kuitenkin laskea muutaman päivän päästä.
“En tiedä, osaisinko päättää vauvani puolesta”
Vaikka huoli vauvasta oli kova, Tanja Männistö ei ole varma rokotuttaisiko hän Otson, jos se olisi mahdollista.
– Tuo on rankka kysymys, hän miettii.
Perheen aikuiset ehtivät saada yhden rokoteannoksen ennen sairastumistaan.
– Olen rokotemyönteinen, mutta jos päätöksen joutuu tekemään toisen puolesta, niin asetelma on ihan erilainen.
Vauvan rokotuspäätökseen vaikuttaisi äidin mukaan myös se, että vauva on niin pieni ja kokemusta rokotteesta on niin vähän.
– Jos koronarokotus kuuluisi yleiseen rokotusohjelmaan, ja se annettaisiin neuvolassa rokotetarjottimella muiden rokotteiden kanssa, niin silloin emme ehkä kieltäytyisi siitä.
Päätös perheen pian 12–vuotiaan lapsen rokottamisesta on helpompi, koska hänen kanssaan asiasta voi keskustella.
– Hän pystyy itse miettimään asiaa ja sanomaan. Mutta vauvan rokottaminen on täysin meidän vanhempien vastuulla, Männistö toteaa.
Koronarokotteen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista.
– En tiedä, osaisinko päättää vauvani puolesta, hän sanoo.
Teinien rokotukset edenneet nopeasti
Lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Nieminen HUSistailoitsee,että 12–15-vuotiaiden lasten rokotukset ovat edenneet nopeammin kuin hän oli odottanut.
– Olen aivan ällistynyt siitä, miten nopeasti rokottaminen on edennyt. Se on aivan fantastista.
Nieminen pitää teinien rokottamista perusteltuna, koska rokotettuina heillä on muun muassa mahdollisuus jatkaa normaalia elämää, kuten käydä koulussa.
Samaan perusteluun on päätynyt THL:n rokoteasiantuijaryhmä omassa lausunnossaan.
Alle 12-vuotiaiden, pikkulasten ja etenkin vauvojen, rokottamisen suhteen Nieminen on paljon kriittisempi.
– Pitää tarkkaan punnita, kuinka vauva itse hyötyisi siitä ja mikä olisi rokotusten yhteiskunnallinen merkitys, Nieminen sanoo.
Vauvat sairastavat koronan useimmiten lievänä ja joutuvat erittäin harvoin koronan takia sairaalahoitoon.
Vauvat ovat useimmiten kotihoidossa ensimmäisen elinvuotensa, joten he saavat tartunnan kotipiiristään ja tartuttavat harvoin kodin ulkopuolisia ihmisiä.
HUSin lääkäri: Lasten rokottamista pidetään usein itsestäänselvyytenä
Vain rokotuskattavuuden parantamiseksi pikkulapsia ja vauvoja ei siis saisi alkaa rokottaa.
– Mitään ihmisryhmää ei saa alkaa rokottaa, ellei siitä ole hyötyä rokotettavalle itselleen, Nieminen sanoo.
Hänen mielestään on syytä tehdä iso selvitys ennen kuin päätetään, kannattaako lapsia rokottaa.
– En usko, että vauvojen rokotusten tarpeellisuutta pystytään osoittamaan, Nieminen arvioi.
Rokotetutkimukset ja rokottaminen etenevät kuitenkin vauhdilla, ja se saa lääkärin mietteliääksi.
Välillä pikkulasten rokotuksista puhutaan julkisuudessa ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyys.
– Monet asiantuntijatkin, osin ehkä huomaamattakin, toteavat, että hyvin pian päästään varmaan rokottamaan 6–12-vuotiaita, ihan kuin se olisi itsestäänselvyys, vaikka ensin pitäisi harkita tarkkaan rokotusten tarpeellisuus.
Miten vauvan oireita tutkitaan, kun hän ei osaa kertoa niistä?
Vauvojen koronarokotetutkimuksessa mukana oleville annetaan korona- tai lumerokote ja tarkkaillaan, tuleeko siitä jotakin reaktioita.
Tampereen rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan vauvojen kohdalla tarkkaillaan esimerkiksi lämmön nousua ja pistopaikan punoitusta.
Vauvathan eivät voi itse kertoa tyypillisistä haittavaikutuksista, kuten päänsärystä, väsymyksestä tai lihaskivuista. Vauvoilla oireet voivat ilmetä ärtyisyytenä, itkuisuutena tai huonona syömisenä.
Esimerkiksi 12–15-vuotiaiden vastaavanlaisessa rokotustutkimuksessa päänsärky ja uupumus olivat tyypillisiä haittavaikutuksia.
Rokotetusta vauvasta tai pikkulapsesta otetaan verinäyte, josta mitataan, kuinka paljon vasta-aineita on muodostunut. Tutkimuksissa siis punnitaan, millainen teho rokotteella on ja miten hyvin vauvat sietävät rokotetta.
Rokotetutkimuskeskus: Rokotuslupa voi tulla nopeastikin
Ensimmäisiä välianalyysejä pikkulasten ja vauvojen rokotetutkimuksista voidaan odottaa jo ennen vuodenvaihdetta.
– Jos tulokset ovat toivottuja, niiden perusteella voidaan hakea Euroopan lääkeviraston Eman myyntilupapäätöstä, sanoo Tampereen rokotustutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Sen jälkeen THL:n kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä arvioisi, onko rokottaminen meidän olosuhteissamme mielekästä, hän jatkaa.
Tämän jälkeen asia menisi vielä sosiaali- ja terveysministeriöön lausuntokierrokselle, koska se vaatii koronarokotusasetuksen muuttamista.
Prosessi on siis samanlainen kuin päätettäessä 12–15-vuotiaiden rokottamisesta.
– Koska järjestelmä on valmis, päätös voisi tulla nopeastikin, Rämet arvioi.
Tutkimukset etenevät ikäryhmittäin, ja seuraavaksi odotetaan tuloksia 5–12-vuotiaiden rokotetutkimusten tuloksia.
– Alakouluikäisiä voitaisiin alkaa rokottaa jo ennen kevätlukukautta, jos se nähdään hyödylliseksi, sanoo Rämet.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 12. syyskuuta kello 23:een saakka.
Lue myös: