Länsimaat ovat painostaneet Venäjää lopettamaan hyökkäyssotansa Ukrainassa lukuisilla pakotteilla. Venäjän merkittävin tulonlähde on silti jäänyt suurelta osin pakotteiden ulkopuolelle, ja talous porskuttaa energiaviennin tuloilla.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) piti jo kuukausi sitten kestämättömänä, että sotaa rahoitetaan ostamalla Venäjän energiaa. Silti energian osto niin EU-alueelle kuin Suomeenkin jatkuu edelleen.
Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin ei antanut tarkkaa vastausta siihen, milloin Suomi irtautuu Venäjän tuontienergiasta.
– Sanoisin että pian, ennemminkin puhutaan viikoista tai kuukausista kuin vuosista Suomen osalta. [...] En lähde yksityiskohtaisia aikatauluja avaamaan. Ministeriöissä, esim. työ- ja elinkeinoministeriössä, tehdään aktiivisesti töitä sen eteen, että muutos tapahtuisi hyvinkin pian, Marin totesi lähetyksessä.
Marin totesi Suomen olevan muita EU-maita paremmassa tilanteessa varsinkin sähkössä, sillä Pohjoismailla on yhteinen sähkömarkkina ja siirtoyhteyksiä on Suomesta niin Ruotsiin kuin Viroonkin.
Kysyimme etujärjestö Energiateollisuudelta, miten Venäjän energiasta irtautuminen Suomelta onnistuisi, jos poliittinen päätös asiasta tulee jo pian.
Öljy: Hinta voi nousta, mutta saatavuutta maailmalla riittää
Taloudellisesti merkittävintä energiantuontia edustaa raakaöljy, jota tuotiin vuonna 2020 Venäjältä noin 2,7 miljardin euron arvosta. Öljy on tuotu säiliöaluksilla Nesteen öljynjalostamolle Porvooseen.
Jalostamolla venäläinen öljy muuntuu muun muassa bensiiniksi ja dieseliksi, jotka kuljetetaan tankattavaksi huoltoasemille.
Öljyllä on kuitenkin laajat maailmanmarkkinat, ja Neste on kertonut ostavansa öljyn jatkossa muualta. Öljylasteja Venäjältä tulee tosin edelleen.
Öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut ajoittain ennätyslukemiin, mikä on näkynyt huoltoasemilla. Viime päivinä tynnyrihinta on painunut jälleen alle sataan dollariin. Öljyn tulevaa hintaa on vaikea ennakoida.
Osa bensiinistä ja dieselistä on tullut Suomeen aiemminkin NEOT Groupin jalostamolta Ruotsin Göteborgista. NEOT toimittaa polttoaineet esimerkiksi St1:n ja Shellin huoltoasemille. Göteborgiin raakaöljy tulee lähinnä Pohjanmereltä.
Sähkö: Suomi pärjäisi ilman Venäjän tuontisähköä
Suomi on tuonut kaikesta sähköstään noin 10 prosenttia Venäjältä. Energiateollisuuden tuotantojohtaja Jari Kostama muistuttaa, että koekäytössä oleva Olkiluoto 3:n ydinreaktori tuo merkittävästi lisää sähkötehoa Suomeen.
Täydellä teholla toimiessaan Olkiluoto 3 tuottaa enemmän sähköä, kuin mitä Venäjältä on teknisesti mahdollista tuoda. Lisäksi tuulivoimaa nousee Suomeen noin 1000 megawattia vuodessa.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkaisi viime viikolla vastauksia kysymyksiin Suomen ja Venäjän välisestä sähkökaupasta.
– Suomi ei ole riippuvainen sähkön tuonnista Venäjältä. Fingrid on varautunut Venäjän sähkökaupan äkilliseenkin loppumiseen. Sähkön toimitusvarmuus ei ole uhattuna, vaikka sähkökauppa Venäjän kanssa loppuisi, Fingrid totesi vastauksissaan.
Venäjän sähkönsiirrolle on kovin tarve talvella, jos on ollut tyyntä ja kovia pakkasia. Kovilla pakkasilla yhteydet muihin maihin eli Ruotsiin, Viroon ja Norjaan olisivat koetuksella ilman Venäjän tuontia.
Kantaverkkoyhtiöllä on myös reservivoimalaitoksia, joita käynnistetään, jos sähkön tarjonta markkinoilla ei meinaa riittää. Sähkön hinta on vaihdellut voimakkaasti.
Maakaasu: Tuontiin on tarpeeksi kapasiteettia ilman Venäjää, kalliita hintoja odotettavissa
Työ- ja elinkeinoministeriön äskettäin julkistama, Viron ja Suomen yhteinen kelluva LNG-terminaali mahdollistaa nesteytetyn maakaasun tuonnin lisäämisen.
Energiateollisuuden kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors sanoo, että Suomessa ollessaan LNG-aluksen ja olemassa olevien reittien kautta voidaan tuoda koko Suomen kaasuntarve.
– Silloin kun alus on Virossa, siirrossa on pieni ongelma, sillä Suomen ja Viron välinen kaasuputkiyhteys ei pysty siirtämään ihan kaikkea kaasuntarvetta. Silloin joudutaan priorisoimaan kaasunkäyttöä, ja siinä teollisuus on etusijalla, Lindfors sanoo.
Nesteytettyä maakaasua saadaan tuotua myös kolmen pienemmän LNG-terminaalin kautta. Venäjältä kaasu tulee suoraan putkessa. Vuonna 2020 Venäjältä tuotiin maakaasua 232 miljoonalla eurolla.
Maakaasusta karkeasti puolet käytetään teollisuudessa ja puolet sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Sähkön ja lämmön tuotannossa pyrittäisiin käyttämään kaasun sijaan esimerkiksi puuta, kivihiiltä ja turvetta.
– Energiayhtiöt varautuvat ensi talveen hankkimalla vaihtoehtoisia polttoaineita kaasun sijaan, koska sen saatavuus on epävarmaa.
– Meillä on hyvä tilanne, koska on muutama kuukausi aikaa varautua. Kaasun kysyntä on kesällä huomattavasti pienempää kuin lämmityskaudella, Lindfors sanoo.
Nesteytetyn maakaasun saatavuus ja hinta voivat kuitenkin tulla ongelmaksi, sillä kaikki muutkin haluavat hankkia sitä venäläisen kaasun korvikkeeksi.
Puuhake: Korvattavissa kotimaisella puulla ja turpeella
Venäjältä on tuotu varsinkin kaukolämpölaitoksille puuhaketta. Sitä saadaan kuitenkin runsaasti myös Suomen omista metsistä, kuten on saatu ennenkin.
– Venäjältä tuotu hake on mahdollista korvata, ja tähän hallitus on tehnyt toimenpiteitä lisäämällä rahoitusta. Myös turpeen varmuusvarastoja suunnitellaan. Muutos vaatii tuottajilta ja käyttäjiltä toimia, mutta uskon, että homma hoituu, Kostama sanoo.
Suomessa lämmitykseen käytetystä hakkeesta noin neljännes on tullut Venäjältä. Turvetuotantoa on ehditty jo ajaa alas, mutta tuotanto on paikoin nopeasti palautettavissa.
Puun tuonti Venäjältä on jo päättynyt.
Kivihiili: Korvattavissa tuonnilla muualta, luopuminen menossa muutenkin
Kuten raakaöljyllä, myös kivihiilellä on maailmanlaajuiset markkinat. Kivihiili on edelleen maailman suurin sähköenergian lähde, ja samalla suurin hiilidioksipäästöjen aiheuttaja energiapuolella.
– Sitä löytyy maailmalta, ja siitä ollaan joka tapauksessa luopumassa, Kostama toteaa.
Kivihiiltä käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa muun muassa Helsingissä. Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit yrittivät viime viikolla estää venäläisen hiililastin purkamisen Helsingissä. Helsinki lopettaa kivihiilen polttamisen kahden vuoden kuluttua.
EU on jo päättänyt, että kivihiilen tuonti Venäjältä loppuu viimeistään elokuussa.
Venäjän energiasta irtautuminen odottaa poliittista päätöstä
Energian tuonti Venäjältä on jo vähentynyt, mutta tuonnin katkaisu kokonaan vaatii poliittisen päätöksen hallitukselta Suomesta, tai EU-tasolta.
EU-maat eivät ole päässeet nopeista energiapakotteista yksimielisyyteen, koska Venäjältä tulevasta maakaasusta ollaan erittäin riippuvaisia osassa Keski-Eurooppaa. Varsinkin maakaasun korvaaminen vaatisi lukuisia korvaavia toimia, todella nopeaa vihreää siirtymää ja myös energiansäästöä.
Osa EU-maista on tehnyt omia ratkaisujaan: esimerkiksi Baltian maat ovat lopettaneet kaasun ostamisen Venäjältä.
Euronews kertoi viime viikolla, että EU-alueelle on ostettu energiaa Ukrainan sodan aikana Venäjältä 35 miljardilla eurolla. Bloombergin arvio oli 28 miljardia euroa. Bloomberg ennakoi Venäjän energiatulojen jopa kasvavan tänä vuonna.
EU:n apu Ukrainalle jää muutamiin miljardeihin euroihin, tosin sen päälle tulevat useiden maiden kahdenvälisesti Ukrainalle antamat avustukset.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 12.4. klo 23 saakka.
Lue myös
Suomi varautuu: Bensan hintaan helpotusta, yhteinen "kaasulaiva" Viron kanssa ja turvetta talveksi
Analyysi: Neljä syytä, miksi Venäjän energiasta on vaikea luopua kokonaan