Suomen Nato-jäsenyyttä puntaroineet tahot presidentti Sauli Niinistöä myöten ovat korostaneet, että Suomen Nato-hakemuksen riskejä pitää arvioida sitä huolellisemmin mitä paremmalta tai todennäköisemmältä ratkaisulta Natoon hakeminen alkaa vaikuttaa.
Toisin sanoen: Nato-jäsenyyden riskeistä puhuminen ei tarkoita jäsenyyden tyrmäämistä vaan riskien ymmärtäminen on osa Nato-jäsenyyden hakemista.
Siltä ei kuitenkaan aina vaikuta, kun seuraa kuumana käyvää Nato-keskustelua. Etenkin sosiaalisessa mediassa jäsenyyden huonoista puolista puhuminen on aiheuttanut raivokkaitakin reaktioita.
Keskustelun kuumenemisen on pannut merkille myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen johtaa eduskunnan "Nato-nyrkkiä" eli eduskuntaan valittujen puolueiden ja valiokuntien puheenjohtajien Nato-seurantaryhmää.
– Kansalaisten yleinen mielipide Natosta on kääntynyt hyvin nopeasti ja sen huomaa myös politiikassa. Kieltämättä aika voimakkaita reaktioita ovat saaneet ne, jotka esittävät monipuolisemmin erilaisia vaihtoehtoja, ehkä jopa kritiikkiäkin Nato-jäsenyyteen liittyen.
Vauhti, jolla suomalaisten Nato-keskustelu ja kannat ovat muuttuneet, on yllättänyt Nato-keskustelua tutkineen Iro Särkän Helsingin yliopistosta.
– Se heijastelee kansan tuntoja. Nato-optio oltaisiin hyvin nopeasti valmiita lunastamaan eli muuttamaan jäsenyyshakemukseksi.
Samalla julkisen keskustelun asetelma on kääntynyt päälaelleen: aikaisemmin puhuttiin Naton kielteisistä puolista, kuten kansallisen itsemääräämisoikeuden menettämisestä. Enää ei niinkään.
– Se on kääntynyt toisin päin, positiivisia puolia korostetaan enemmän kuin negatiivisia, ja Nato nähdään positiivisemmassa valossa kuin aiemmin.
Vasemmistoliitto on suhtautunut eduskuntapuolueista kriittisimmin Nato-jäsenyyteen. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson on kuitenkin sanonut tänä keväänä, ettei tekisi Natosta hallituskysymystä.
Puolueen varapuheenjohtajan, eduskuntaryhmää johtavan Jussi Saramon mukaan Suomen Nato-keskustelu on ollut yksipuolista etenkin samaa pohdintaa käyvään Ruotsiin verrattuna.
Hän sanoo, että Suomessa puhe on painottunut lähinnä turvatakuisiin eli siihen, miten Suomi voisi saada Natosta turvaa ja hyötyä.
Saramo punnitsisi myös Nato-jäsenyyden vähemmän mieluisia kehityskulkuja.
– On selvää, että Naton jäsenyys nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen. Yhtä selvää on, että jokin kauempana meistä oleva konflikti, siihen osapuoleksi joutuminen, on todennäköisempää Naton jäsenenä. Näitä asioita pitää punnita, Saramo sanoo.
"Kekkosslovakian aikakausi" päättyi
Oikea hetki Nato-keskustelulle on kirjaimellisesti juuri nyt.
Eduskunta saa keskiviikkona käsittelyynsä hallituksen tuoreen turvallisuusselonteon. Siinä arvioidaan muun muassa Venäjän hyökkäyssodan muuttamaa Suomen turvallisuusympäristöä, Suomen turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja sekä Nato-hakemuksen ja -jäsenyyden plussia ja miinuksia.
Eri lähteiden mukaan selonteossa puhutaan Venäjän uhasta ensimmäisen kerran suoraan.
Yksi lähteistä kuvailee sitä suoruudessaan eräänlaiseksi "Kekkosslovakian" aikakauden lopuksi.
Vasemmistoliiton Saramo on aikaisemmin kertonut vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt hän ei halua sulkea mitään vaihtoehtoa pois vaan odottaa, että eduskunnan keskustelu on käyty kunnolla läpi.
– On vastuullista katsoa tilanne eduskunnassa loppuun. Olen vastustanut hyvistä syistä Nato-jäsenyyttä, kuten valtaosa kansanedustajia. Nyt edustajat pohtivat kantaansa uudelleen.
Särkkä: Suomi liittyisi erilaiseen Natoon kuin edeltäjät
Iro Särkkä toivoo myös keskustelua siitä, mitä velvoitteita ja odotuksia Naton jäsenyys Suomelle loisi.
– On totta, että niistä on aika vähän puhuttu. Meiltä odotettaisiin sitoutumista Naton yhteisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin tavoitteisiin.
Velvoitteiden arvioimiseen kuuluu esimerkiksi se, millaisella osuudella Suomen edellytetään osallistuvan Nato-maiden yhteisiin menoihin. Myös se pitäisi käydä läpi, millä tavoin Suomi osallistuu Nato-johtoisiin operaatioihin, Särkkä sanoo.
Särkkä huomauttaa, että Venäjän hyökkäyssota on muuttanut myös Natoa. Suomi liittyisi erilaiseen Natoon kuin Naton laajentumiskierroksen maat vuosituhannen vaihteessa.
– Jos verrataan, minkälaiseen liittoutumaan laajennuskierrosten maat menivät, se oli hyvin erilainen Nato.
Saramo: Suomi otettaisiin Natoon myöhemminkin
Käänne Naton suhteen on tapahtunut Suomessa alle kahdessa kuukaudessa, sen jälkeen kun Venäjän hyökkäys muutti turvallisuusympäristön.
Saramo huomauttaa, ettei mikään takaa, etteikö maailmanpoliittinen muuttuisi nopeasti uudestaan. Päätös Natoon liittymisestä olisi sen sijaan pysyvä.
– Emme tiedä, mikä on Venäjän tulevaisuus. Yhdysvalloissa oli jonkin aikaa sitten presidentti, joka kyseenalaisti kokonaan turvatakuut, kaveerasi Putinin kanssa ja on parin vuoden päästä vahvin kandidaatti palaamassa presidentiksi.
Saramo uskoo, että hyvin varautunut Suomi otettaisiin Naton jäseneksi myöhemminkin.
– Uskon Nato-oven pysyvän auki, koska meidät halutaan tuoda Natoon tuomaan turvallisuutta Baltian ilmatilaan ja Suomenlahdelle. Meillä on paljon vahvempi armeija kuin Baltiassa. Tämä asia on käytävä kokonaan läpi ennen päätöksiä.
Matti Vanhasen mukaan on ymmärrettävää, että kansalaisilla olisi nyt tarve saada selkeitä päätöksiä nopeasti.
Siitä huolimatta selonteon pureksimiseen tulee käyttää riittävästi aikaa ja runsaasti näkökulmia.
– Eri mielipiteiden tulee päästä esille. On hyvä käydä monipuolinen keskustelu. Se sitoo (ratkaisuun) myös terveellä tavalla, kun kaikki näkökulmat on otettu huomioon, Vanhanen sanoo.