Ukrainan sodasta aiheutuvat seuraukset Kaakkois-Suomen taloudelle ovat merkittävät.
Venäläisten ja valkovenäläisten rekkojen maahantulokielto tuli voimaan viikonloppuna EU:n määräämien uusien Venäjä-pakotteiden myötä.
Tiistaiaamuun mennessä Tulli on käännyttänyt rajoilta yhteensä 53 ajoneuvoa, eniten Vaalimaalta. VR tiedotti viime viikolla pysäyttävänsä idän tavaraliikenteen. Alasajo on tarkoitus tehdä mahdollisimman nopeasti, mutta se kestää silti useita kuukausia.
Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen arvioi, että vaikutukset osuvat Kaakkois-Suomeen merkittävästi. Esimerkiksi Kymenlaaksossa on paljon teollisuutta ja sitä tukevaa logistiikkaa.
Ukrainan sodan seuraukset iskevät muun muassa tuotantolaitoksiin, jotka tarvitsevat venäläisiä raaka-aineita. Puun lisäksi Venäjältä tuodaan Suomeen muun muassa erilaisia kemikaaleja ja lannoitteiden raaka-aineita.
– Nyt alkaa sen pohtiminen, mistä muualta kuin Venäjältä voi saada raaka-aineita ja mitä reitit tulevat olemaan, Kirjavainen sanoo.
Hän arvioi, että sekä kuljetuskustannukset että tuotavan tavaran hinta nousevat.
– Tuskin kukaan oli varautunut tähän. Jos joku oli VR:n idän tavaraliikenteen alasajopäätöksen jälkeen kuvitellut siirtävänsä toimitukset kumipyörille, niin nyt meni sekin vaihtoehto.
Vaihtoehtoja raaka-aineelle
Imatralla toimiva Imatran Lämpö etsii keinoja korvata Venäjältä tuotavat raaka-aineet kaukolämmön tuotannossaan. Hakkeen toimitukset Venäjältä tyrehtyivät maaliskuun alkupuolella. Yhtiö on varautunut siihen, että myös metsäteollisuuden sivutuotteiden kuten purun ja kuoren tuonti loppuu tämän viikon aikana.
Imatran Lämmön tuottamasta kaukolämmöstä 98 prosenttia on tuotettu metsäteollisuudesta ja metsänhoidosta syntyvillä sivutuotteilla. Siitä noin viidesosa on tullut viime vuosina Venäjältä.
Venäläisen metsäenergian jättämä aukko on tarkoitus korvata kotimaisella puupohjaisella metsäenergialla, eli esimerkiksi hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla.
– Mahdollisesti myös turpeella, jos siihen joudutaan. Tulevaisuudessa pyrimme hyödyntämään lähialueiden teollisuuden hukkalämpöjä, sanoo Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka.
Moni asia on epäselvä
Haminan-Kotkan satamassa Venäjän liikenteellä on merkittävä rooli. Haminan-Kotkan satama on Suomen suurin vientisatama, ja se työllistää noin 7000 työntekijää.
Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski kertoo, että VR:n päätös idän tavaraliikenteen lopettamisesta osuu satamaan pahiten.
– Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka nopeasti ja kuinka paljon se tulee vaikuttamaan, Naski sanoo.
Esimerkiksi viime vuonna Haminan-Kotkan sataman liikenteestä miltei kolmannes koostui transito- eli kauttakulkuliikenteestä. Siitä 95 prosenttia kulkee rautateitse, ja loput viisi prosenttia maantieliikenteessä.
–Kun VR lopettaa liikenteen, kauttakulkuliikenneei pääse satamaan. Moni asia on kuitenkin vielä auki. Ei esimerkiksi tiedetä, jatkavatko muut operaattorit niitä kuljetuksia, jotka VR:ltä jäävät pois, Naski sanoo.
Haminan-Kotkan sataman kautta kulkee enimmäkseen Venäjältä tulevia lannoitteita sekä kemianteollisuuden aineita.
Tavaramäärät vähentyneet
Haminan-Kotkan sataman kautta kulki tammi-maaliskuussa tavaraa vajaat kymmenen prosenttia viime vuotta vähemmän. Vähennys johtuu pääosin metsäteollisuuden työtaisteluista.
Tulevaisuus on vielä epävarma, mutta lupaavalta se ei näytä.
– Pahin vaihtoehto on, että kauttakulkuliikenne jää meiltä kokonaan pois. Nyt näyttää siltä, että se on toteutumassa, mutta tilanteet muuttuvat nopeasti, Naski sanoo.
Hänen mukaansa Kotkan-Haminan sataman vuosittainen transitoliikenne vastaa viiden tai kuuden suuren tehtaan tuotantoa.
– Suomi on niin pieni maa, ettei näin massiivisia liikennemääriä pystytä muuta kautta korvaamaan. Jos näin käy, pitää vain pärjätä vähemmällä ja supistaa toimintaa. Geopoliittinen tilanne on tällä hetkellä hyvin vaikea, Naski sanoo.
Lue lisää:
Suomi varautuu: Bensan hintaan helpotusta, yhteinen "kaasulaiva" Viron kanssa ja turvetta talveksi