Valtuuston puhetta johtaneella varapuheenjohtaja Tapani Hankaniemellä (kesk.) oli vielä maanantaisen kokouksen jälkeen päällimmäisenä harmitus.
– Kaupungin taloustilanne on hankala ja ollaan vaipumassa kriisikunnaksi, niin säästöpäätöksiä ei kyetä tekemään. Ensi maanantaille siirtäminen ei auta asiassa mitään. En ymmärtänyt pöydälle jättämistä, sanoo Hankaniemi.
Ylimääräistä kokousta raameista ja vuosien 2018–19 taloussuunnitelmasta on ehdotettu ensi maanantaille. Pöydälle jättämistä ehdottivat sosiaalidemokraatit, kannatusta se sai vasemmistoliitolta ja perussuomalaisilta.
Valtuutettu Kari Urpilaisen (sd.) mukaan demareilla nousi huoli kasvavista menoista ja vähenevistä tuotoista monessa lautakunnassa, esimerkiksi sotepuolella.
– Osavuosikatsaus ei ehtinyt kokoukseen, vaikka tuore taloustilanne olisi tärkeää tietää, heittää demarivaltuutettu.
Urpilainen perää virkamiehiltä myös parempaa talouskatsausta raamipykälän alkuun.
– Talouden maaliskuun kuukausiraporttia tarkastellessa kävi ilmi, että tilannehan on muuttunut aivan viime aikoina. Raameja käsiteltäessä olisi alkutekstinä hyvä tuoda lyhyt selvitys, että missä jamassa kaupungin talous on nyt, toivoo Urpilainen.
Vuosia palloteltu yksityisteiden hoidon yhtenäistäminen palautettiin puolestaan kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun.
Ylimääräinen kokous luvassa
Hankaniemen mielestä hankalan asian siirtäminen ei ratkaise mitään. Pöydälle jättämisiä on kevään aikana ollutkin useampia.
– Liian pieni porukka kykenee asioiden pitkittämiseen. Pöyditys pitäisi onnistua vain silloin, jos yli puolet kannattaa sitä.
Kun asia tulee Kokkolan valtuustossa ensimmäisen kerran käsittelyyn, riittää pykälän pöydälle panoon viisi valtuutettua. Näin kävi myös maanantaisessa kokouksessa.
Kaupunginlakimies Ben Weizmannin mukaan valtuuston työjärjestystä voidaan muuttaa niin, että ensimmäiselläkin kerralla pöyditykseen tarvitaan enemmistöpäätös eli yli puolet valtuutetuista.
Olisiko selvitty nopeammin, jos vain hallitus linjaisi raamit ja valtuustolle jäisi budjetista päättäminen?
– Näin isoissa asioista haetaan valtuutetuilta selkänojaa. Tarkoitus on, että ryhmien puheenjohtajat ovat keskeisesti mukana talouden suunnittelussa, linjaa Hankaniemi.
Kokkolan kaavailema ensi vuoden talousraami on tiukka. Esimerkiksi uusia investointeja ei rahoiteta lisälainalla, ja tilikauden tuloksesta odotetaan selvästi ylijäämäistä. Silti veronkorotukset eivät ole vaihtoehto. Suunnitelma vaatiikin rankkoja muutoksia kaupungin kuluihin ja tulevaan investointitapaan.
Yksi ylimääräinen valtuustokokous maksaa kaupungille noin 7 000 euroa. Tälle keväälle Kokkola on järjestänyt jo yhden ylimääräisen kokouksen kaupunginjohtajavalinnan takia.