– Sunilan erityispiirre Aalto-kohteissa taitaa olla se, että se on ainoa varsinaisesti asuttu Aalto-kohde. Täällä sadat ihmiset elävät jokapäiväistä elämäänsä kohteen keskellä, sanoo Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen.
Sadat kotkalaiset asuvat siis keskellä Alvar Aalto -nähtävyyttä. Nyt yhtä alueen merkittävää rakennusta remontoidaan entiseen loistoonsa.
Sunilan tehtaanjohtajan asunnoksi vuonna 1937 valmistuneen Kantolan julkisivu puhdistetaan ja käsitellään uudelleen.
– Kyllä tämä tulee muistuttamaan hyvin pitkälti alkuperäistä valkoista rapattua julkisivua.
Rakennuksen ulkonäön kannalta koko urakka on Hannosen mukaan merkittävä. Urakassa on mukana salainen ase: arkkitehti Tapani Mustonen, joka on erikoistunut Alvar Aallon tuotantoon.
Remonttibudjetti pitää hintojen noususta huolimatta
Tapani Mustonen on uransa alkuaikoina työskennellyt Kotkan kaupungille ja asunut itsekin Sunilassa, joten alue on tuttu. Hän on tehnyt töitä myös Aallon toimistossa.
Mustonen on suunnitellut useita Alvar Aallon kohteiden restaurointeja. Kantolaan hän suunnitteli edellisen restauroinnin 1990-luvulla.
Julkisivun kunnostamisen lisäksi Kantolassa rakennetaan pergoloita eli avoimia katoksia uusiksi. Pergolat rakennetaan alkuperäisten piirustusten avulla.
Lisäksi taloa ympäröivää maata laitetaan kuntoon, jotta sadevedet valuvat rakennuksesta poispäin luonnollisesti.
Koko remontti maksaa noin 400 000 euroa. Nousseet rakennuskustannukset eivät riko budjettia.
– Budjetissa pysytään, sillä meillä on hyvä tarjous, sanoo Hannonen hymyillen.
Kantolan omistaa Kotkan kaupungin yhtiö Sunilan Kantola Oy.
Kantola on Sunilan helmi
Remontti valmistuu marraskuun lopussa. Sen jälkeen talo avataan taas yleisölle, kuten se on jo aiemmin ollutkin. Rakennusta on voinut esimerkiksi vuokrata juhlatilaksi. Kantola ei ole niin tunnettu kuin Sunilan alue kokonaisuutena.
– Tällä alueella Kantola on Sunilan helmi.
Kantola on suunniteltu ja toteutettu juuri ennen Noormarkussa sijaitsevaa Villa Maireaa. Villa Mairea on yksi Aallon tunnetuimmista töistä. Kantolassa näkyy Hannosen mielestä jo samaa ajatusta.
– Tämä on kiinnostava rakennus.
Kaiken remontoinnin taustalla on se, että Sunila halutaan Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Sunilan sellutehtaan ja asuinalueen vuosina 1936–1939. Tehdas oli jo rakennusvaiheessa esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Sunilaa esiteltiin valokuvin myös New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939.
Tehtaan väelle rakennettiin oma asuinalue kivenheiton päähän mantereen puolelle. Ensimmäisten joukossa rakennettiin esimerkiksi tehtaanjohtajan asuintalo Kantola.
Maailmanperintökohteeksi pääsyssä menee helposti vuosia
Suomi on lisännyt Unescon maailmanperintökohteiden aieluetteloon 13 Aalto-kohteen kokonaisuutta, ja Sunila on yksi kohteista. Sunila on arkkitehtimestarin laajin toteutunut työ.
Jotta maailmanperintökohteeksi voi päästä, on Sunilan alueesta pidettävä hyvää huolta. Esimerkiksi sen suojelusta, kunnossapidosta ja kehittämisestä täytyy huolehtia.
Maailmanperintökohteiden valinta kestää helposti vuosia. Kansalliseen aieluetteloon pääseminen on vasta ensimmäinen vaihe. Kansallisessa aieluettelossa olevia kohteita voidaan esittää edelleen Unescolle hyväksyttäväksi.
Suomen aielista on päivitetty edellisen kerran vuonna 2004.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki keskiviikkoon 10. elokuuta kello 23.00 asti.
Lue lisää: