Alusta loppuun puolitoistatuntisen kyselytilaisuuden seurannut Kaisu Rintala totesi saaneensa vastauksia moniinkin mielessä pyörineisiin kysymyksiin.
– Soteratkaisun vaikutukset kiinnostivat kovasti. Erityisesti olen pohtinut, mikä on kolmannen sektorin rooli jatkossa. Mutta aivan erityisen iloinen olen siitä, että valtuutetut näyttivät vihreää valoa maauimalalle, totesi Rintala tilaisuuden jälkeen.
Valtuutetuilta kysyttiin, kannatavatko he kylpylää uimahallin päätyyn. Myös toisessa kysymyksessä tivattiin mahdollisuutta laajentaa uimahallia tai rakentaa peräti kokonaan uusi uimahalli.
– Uimahallin laajentaminen olisi välttämätöntä, koska tekniikka ei enää riitä nykyiselle kävijämäärälle, komppasi Aarne Heikkilä (sd) kysyjää.
Uimahalli todettiin tärkeäksi palveluksi, mutta kylpylän rakentaminen ei päättäjiä sytyttänyt. Sen sijaan maauimala sai laajaa kannatusta.
Led-valoja kokeillaan
Seinäjoella kiukuttaa katuvalojen sammuttaminen yön tunneiksi. Valtuutettujenkin mielestä se on jossain määrin harmillista, mutta sillä saadaan kuitenkin aikaiseksi 180 000 euron säästöt.
Kuinka monessa tolpassa Seinäjoella palaa led-valo ja saataisiinko led-valoilla säästöä sen verran, että valoja ei tarvitsisi sammutella?
– Muutamissa tolpissa on led-valoja kokeilumielessä, mutta kaikkien lamppujen vaihtaminen olisi kertainvestointina niin suuri, että se on kaatunut siihen, totesi Raimo Ristilä (kok).
Valtuutetut jäivät pohtimaan asiaa. Investointi voisi olla kannattava.
Pikkukoulujen kohtalo
Miten pitkään voi jatkua Seinäjoen kylien palveluiden kuihduttaminen, haluttiin tietää.
Valtuutettujen viesti liitoskaupungin syrjäkylille oli, että palvelut tuppaavat lakkaamaan, kun niiden luonnollinen kysyntä vähenee. Yksissä tuumin kuitenkin todettiin, että Seinäjoen kylissä on vireää toimintaa.
– Kuitenkin Kitinojan koulun lakkauttaminen oli virhe, totesi Kari Hokkanen (kesk) ja Erkki Valtamäki (ps) oli samaa mieltä.
– Kaksiopettajaisten koulujen aika on ohi. Niissä hintalappu yhtä oppilasta kohden on liian suuri, totesi Kati Nummensalo (kd) eikä antanut tuumaakaan periksi vastaväitteille.
Myös Henna Rantasaari (vihr) muistutti, että koulussäätöjä on tehty kautta linjan, myös kantakaupungin alueella.
Lastensuojelun kustannuksia selvitetään
Seinäjoella kaupunkilaisetkin ovat panneet merkille, että lastensuojelutapausten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Päättäjät tätä ovat murehtineet jo pitemmän aikaa. Kysymys kuului, miten näiden tapausten määrä voi kasvaa vuodesta toiseen?
– Tässä näkyy yhteiskunnan kehitys ja kansalaisten eriarvoistuminen, totesi Antti Knuuttila (vas).
Myös päihteillä todettiin olevan selvä yhteys lastensuojelutapauksiin. Satsauksia ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan.
Torikeskuksen yleisö sai kuulla, että Seinäjoella on jo ryhdytty selvittämään, miksi kaupungissa on lastensuojelutapauksia selvästi enemmän kuin esimerkiksi Vaasassa vai Kokkolassa.
Päätöksenteolle kasvot
Seinäjoen kaupunki sai kiitosta Kaisu Rintalalta kyselytunnin järjestämisestä. Hän piti arvokkaana asiana sitä, että kaupunkilaiset pääsevät kohtaamaan valtuutettuja.
– Tämä antaa kasvot päätöksille. On erittäin mielenkiintoista nähdä, ketkä ovat näistä asioista päättämässä.
Antti Knuuttilan mielestä kyselytunnin kaltaisilla tilaisuuksilla on merkitystä, mikäli ne lisäävät kansalaisten kiinnostusta päätöksentekoa ja päätettävänä olevia asioita kohtaan.
– Siinä tapauksessa demokratia edistyy.