Etova olo oli vellonut 19-vuotiaan Christa Mikkolan vatsassa koko alkuillan. Se oli valmistellut häntä siihen pahimpaan, mitä hän saattoi kuvitella.

Hän oli tehnyt varotoimenpiteet joka päivä: pessyt käsiään jatkuvasti. Vahtinut, ettei mikään ruoka jääkaapissa ollut ylittänyt parasta ennen -päivämäärää. Oliko hän silti voinut saada taudin puolisoltaan, joka oli sairastunut muutamaa päivää aikaisemmin?

Mikkola itse oli ollut vatsataudissa viimeksi viisi vuotta sitten. Hän vilkaisi puolisoaan hädissään.

– Minä kuolen.

Sitten hän oksensi.

Melkein koko ikäni olen ajatellut, että minussa on vain jotakin todella pahasti vialla. Christa Mikkola

Christa Mikkola lähetettiin jo ala-asteella kouluterveydenhoitajalle, sillä hän oli bakteerien – ja niiden mahdollisesti aiheuttaman oksennustaudin – pelossa pessyt kätensä verille.

– Terveydenhoitajan reaktio asiaan oli nauru. En ole tähän päivään mennessä tavannut yhtäkään terveydenhuoltoalan ammattilaista, joka tietäisi, mitä tämä on, Mikkola toteaa.

Vielä muutama vuosi sitten Christa Mikkola ei tiennyt, miksi jo oksentamisesta puhuminen sai kylmän hien kihahtamaan pintaan.

– Melkein koko ikäni olen ajatellut, että minussa on vain jotakin todella pahasti vialla.

Sitten hän törmäsi emetofobia-termiin netissä.

Vähätelty pelko

Emetofobia tarkoittaa elämää haittaavaa oksentamisen pelkoa, joka ulottuu laajasti elämän eri osa-alueille. Se kuuluu määräkohteisiin eli tarkkarajaisiin fobioihin. Niistä tunnetuimpia ovat korkeiden ja ahtaiden paikkojen kammo, veren ja neulojen pelko sekä eri eläinten pelko.

Ala-asteella jotkut kiusasivat minua työntämällä sormiaan kurkkuunsa. Heistä oli kai hauskaa nähdä paniikkireaktio. Christa Mikkola

Tarkkarajaisesta fobiasta kärsii arviolta joka kymmenes aikuisista. Etenkin oksentamisen kohdalla fobia-asteisen pelon määrittely voi kuitenkin olla veteen piirretty viiva.

– Kyseessä on luonnollinen kehon toiminto, joka on harvalle mieluisa kokemus. Siksi tätä pelkoa väheksytään usein sanomalla, että eihän kukaan oksentamisesta pidä, kertoo psykologi Katarina Meskanen.

Christa Mikkola muistaa tarkkaan hetken, jolloin pelko astui hänen elämäänsä.

Välttelyä ja eristäytymistä

Se tapahtui kuusivuotiaana, rajun vatsataudin seurauksena. Siitä jäi trauma.

– Oksentamisen pelko on kulkenut matkassa siitä lähtien päivittäin ja rajoittaa elämääni todella paljon, Mikkola kertoo.

Käsidesi kulkee aina Mikkolan laukussa. Hän ei voi kuvitellakaan syövänsä pesemättä käsiään. Lisäksi julkisten kulkuvälineiden ja yhteisten vessojen käyttö tuntuu vaikealta.

En ole tähän päivään mennessä tavannut yhtäkään terveydenhuoltoalan ammattilaista, joka tietäisi, mitä emetofobia on. Christa Mikkola

Asiakaspalvelutyötä tekevä Mikkola pelkää saavansa töissä tartunnan. Illanvietot ystävien kanssa eivät tule kysymykseenkään, jos tautia on liikkeellä tai jos hänellä on aihetta pelätä, että joku oksentaa humalassa.

Fobia hankaloittaa paitsi sosiaalisten suhteiden ylläpitoa, myös niiden luomista.

– Ala-asteella jotkut kiusasivat minua työntämällä sormiaan kurkkuunsa. Heistä oli kai hauskaa nähdä paniikkireaktio. Yhä edelleen monella menee hermot siihen, etten osaa vain pitää hauskaa vaikkapa huvipuistossa.

Pitkään Mikkola luuli, että oli pelkonsa kanssa yksin. Löydettyään pelolleen nimen hän kuitenkin löysi myös Facebookin Emetofoobikot-ryhmän.

Oman lapsen oksennustauti pelottaa

Kohtalotovereita löytyi liki tuhat ympäri Suomea.

"Saatoin lapsena olla monta päivää syömättä mitään jos jollakin toisella oli vatsatauti. Lisäksi fobiaani liittyy hyvin voimakkaasti kauhu siitä, että joku näkee kun oksennan. Jouduin aikoinaan myös lopettamaan hoitajan opinnot pelkoni takia."

"7-vuotiaana nukuin patjalla sängyn vieressä ja heräsin siihen, kun oma äitini oksensi humalassa suoraan kasvoilleni. Teininä oireilin vuosikausia niin, että joka ilta rukoilin tietyllä kaavalla, ettei vain yöllä iskisi mahatauti."

"Oksentamisen pelko alkoi haitata elämää ensimmäisen raskauteni aikana. Pelkäsin jo valmiiksi sitä, kun lapseni sairastuu. Pelko paheni vuosien myötä, ja toinen raskausaika meni itkiessä, että minun ei olisi ikinä pitänyt hankkia lapsia, sillä en pysty huolehtimaan heistä, jos he sairastuvat."

"Sairaalassa minulle tehtiin nielurisojen tähystys. Sanoin olevani emetofoobikko saadakseni kurkkuun puudutteen. Lääkäri nauroi ja sanoi, ettei sellaista fobiaa ole olemassakaan."

"Jotkut ihmiset vähättelevät fobiaani. He eivät tiedä, millaista on pelätä oksentamista enemmän kuin kuolemaa."

Kontrollin havittelu

Emetofobiasta kärsivän pelko kohdistuu tavallisimmin omaan tai muiden oksentamiseen. Moni esimerkiksi pesee jatkuvasti käsiään ja pelkää saastuneisiin pintoihin kuten ovenkahvoihin ja ruokaottimiin koskemista.

Myös ruokapakkausten kunnon ja päivämäärien tarkkailu ruokamyrkytyksen pelossa on yleistä, samoin ravintolan ja ruoka-annoksen valinnan vaikeus.

– Tämä voi ajaa emetofobiasta kärsivän ruokavalion hyvin rajoittuneeksi. Se voi edetä syömishäiriöksi asti, psykologi Katarina Meskanen kertoo.

Hoito voi pitää sisällään esimerkiksi sellaisen ohjelman katsomista, jossa näytetään pahoinvointia. Katarina Meskanen

Emetofobiasta kärsivän elämä pyörii riskien hallinnan ympärillä. Hän käyttää paljon aikaa varmistaakseen, ettei joutuisi tilanteeseen, jossa hän itse tai joku muu oksentaa. Kun näin kaikesta huolimatta tapahtuu, kontrollin tunne lipeää otteesta.

– Moni emetofobiasta kärsivä muistaa mieltä järkyttäneen oksentamiskokemuksen, mistä on jäänyt trauma, Meskanen sanoo.

Alituinen hälytystila

Emetofobiasta kärsivä on erityisen herkkä kehon lähettämille viesteille, jotka voivat kertoa taudin alkamisesta.

– Oksentamista pelkäävä kokee ne uhkasignaaleina, vaikka kyseessä olisivat normaalit suolen liikkeet, psykologi Katarina Meskanen kertoo.

Christa Mikkolalle pienikin nipistely vatsassa riittää laukaisemaan huolen pahimmasta.

– Jokainen outo tuntemus kääntyy päässäni taudin peloksi, mikä puolestaan vain lisää huonoa oloa. Jos minulla on illalla epänormaali olo, asetan puhelimeeni herätykset tunnin tai kahden välille koko yön ajaksi. En uskalla nukkua, koska pelkään että herään ja oksennan, Mikkola kertoo.

Koska kehon viestien ylitulkinta on osittain pakonomaista toimintaa, siitä on hankala oppia pois.

– On tärkeää opetella siirtämään huomio toisaalle esimerkiksi uppoutumalla keskusteluun tai elokuvaan. Itsensä rauhoittelu on todella tärkeä taito, psykologi Katarina Meskanen neuvoo.

Pelon kohtaaminen on parasta lääkettä

Ylitulkinnan kierteen katkaiseminen on vain yksi osa-alueista, joihin emetofobian hoidossa keskitytään.

– Hoito perustuu pelosta keskustelemiselle, mutta myös asteittaiselle altistamiselle. Hoito voi pitää sisällään esimerkiksi sellaisen ohjelman katsomista, jossa näytetään pahoinvointia, psykologi Katarina Meskanen kertoo.

Tiedän, että paraneminen vaatii omien ajatustapojeni muuttamista. Christa Mikkola

Asteittainen altistaminen emetofobian hoidossa on kuitenkin haastavampaa kuin esimerkiksi lentopelon hoidossa. Vatsatauti saattaa iskeä varoittamatta, vaikka hoito olisi vielä kesken. Se ei kuitenkaan välttämättä pilaa jo tehtyä työtä.

– Hoidon kannalta voi olla hyväkin asia että joutuu pakosta altistumaan sille, mitä pelkää eniten. Joku saattaa huomata, että tilanne menikin ohi paljon helpommin, kuin oli pelännyt, Meskanen sanoo.

Christa Mikkola ehti toivoa samaa viimeisimmän vatsatautinsa aikana.

Vain pari päivää aikaisemmin hän oli parhaansa mukaan yrittänyt olla puolisonsa tukena, kun tämä oli vatsataudissa. Tilanne tuntui kuitenkin ylitsepääsemättömältä.

– Puolisoni joutui sairaana ennemminkin kantamaan huolta minun paniikistani. Facebookin Emetofoobikot-ryhmän kautta sain yhteyden naiseen, joka oli viestien välityksellä tukenani läpi yön. Hän oli minulle ihan ventovieras, Mikkola kertoo.

Oman oksentamisen jälkeen jännitys lopulta purkautui naurulla, mutta helpotus oli vain hetkellistä.

– Ajattelin jo, että eikö se ollutkaan tuon kummempaa. Mutta heti toivuttuani aloin jo hysteerisesti pelätä, milloin ja mistä tulee seuraava tauti.

Tieto ei aina lisää tuskaa

Koska kyseessä on hyvin tarkkarajainen pelko, sen hoito on usein tehokasta. Suurin kynnys monelle emetofobiasta kärsivälle on asiantuntevan hoidon löytäminen.

Christa Mikkolan oma terapeutti ei ollut kuullutkaan emetofobiasta ennen kuin Mikkola kertoi hänelle asiasta.

Hän on etsinyt paljon tietoa muun muassa siitä, miten taudit leviävät ja millä alueilla tautiepidemioita on. Näistä asioista keskustellaan myös paljon Facebookin Emetofoobikot-ryhmässä.

– Tiedän, että paraneminen vaatii omien ajatustapojeni muuttamista.

Eroon päivittäisestä pelosta

Edistystä on tapahtunut hiljalleen. Nykyään Christa Mikkola sietää jo katsoa elokuvia, joissa joku oksentaa. Myös viimeisimmästä vatsataudista selviäminen kunnialla teki olon ylpeäksi, vaikkei se fobiaa pois vienytkään.

Hän kuitenkin tietää, että parasta on edetä päivä kerrallaan.

– Tällä hetkellä toivon, että oksentamisen pelkoni helpottaisi jossakin vaiheessa edes sen verran, että voisin tehdä normaaleja, jokapäiväisiä asioita – ilman, että minun tarvitsee koko ajan pelätä.

Välillä tieto lisää tuskaa, mutta se voi myös rauhoittaa.

– Eivät taudit ilmasta hyppää. Faktojen mielessä pitäminen on tärkeää tilanteessa, jossa paniikki on ottaa vallan.

Taru Sormusten herrasta -romaanin kirjoittaneen, englantilaisen J. R. R. Tolkienin perhe ja kirjailijan tekijänoikeuksia hallinnoiva taho (Tolkien Estate) sanoutuvat irti Dome Karukosken elokuvasta Tolkien.

Tänään julkaistussa tiedotteessa kerrotaan, ettei kumpikaan ole hyväksynyt tai valtuuttanut elokuvan tekoa tai osallistunut siihen.

Tolkienin elämäkerturin John Garthin mukaan Tolkien Estaten lausunto on ymmärrettävä.

– Elokuvien tekijät ottavat elämäkertaelokuvissa vapauksia, eikä Tolkien ole poikkeus, Garth kertoo brittilehti the Guardianille.

Lehden mukaan Tolkien Estate halusi määrittää julkilausumalla asemansa elokuvan suhteen, eikä ilmoittaa, että sillä olisi asian suhteen oikeudellisia intressejä.

Karukosken ohjaaman Tolkien-elokuvan Suomen-ensi-ilta on 3.5. Fiktiivinen elokuva kertoo Tolkienin nuoruusvuosista.

Aiheesta lisää: Dome Karukosken ensimmäinen Hollywood-elokuva Tolkien kätkee sisäänsä suomalaisosaamista ja Suomi-viittauksia: "En halua paljastaa kaikkea"

Alkoholin käyttö on viime vuosikymmeninä arkipäiväistynyt Suomessa.

Arkenakin saatetaan ottaa lasi viiniä ruuan kanssa ja alkoholi tuntuu kuuluvan itsestäänselvyytenä juhlaan kuin juhlaan.

Muita juhlijoita ärsyttää, jos joku ei juo. Tämä oli viesti monella vastaajalla, kun kysyimme yleisöltä raittiuden peittelystä eri tilanteissa.

Saimme kysymykseen toista sataa vastausta.

Syitä raittiuteen löytyi muun muassa sairaudesta, uskonnosta, treeniaikataulusta, raskaudesta tai riippuvuuksista. Useimmat vastaajat kertoivat olevansa raittiita ihan muuten vaan, ilman mitään erikoisempaa syytä.

Alkoholin arkipäiväistymisen lisäksi myös alkoholin aiheuttamat sikiövauriot ovat yleistyneet. Aihetta käsitellään tänään A-studiossa.

Raitis saa osakseen muiden vihat

Kun alkoholia on tarjolla, moni vastaaja joutuu vastaamaan kiusallisiin, henkilökohtaisiin kysymyksiin. Jos vastausta ei tule, alkoholia myös tuputetaan.

“Kun syksyllä jätin alkoholin käytön pois opiskelijatapahtumissa, niin alkoi kyselyt "Onko pullat uunissa?" Kyselyt osuivat sinällään oikeaan, mutta suorat utelut eivät tuntuneet mukavalta.”

“Jos et ole autolla, olet ehkä raskaana. Mutta jos et ole raskaana, olet selityksen velkaa. Ihmiset eivät yleensä ymmärrä, että joillekin jo lasillinen on liikaa.”

Monet vastaajat kuvailivat, että ympärillä oleville ihmiselle tulee raittiin seurassa tarve selitellä omaa juomista:

“Normaalisti täysin järkeville ihmisille näyttää tulevan jotenkin kiusallinen olo jos joku ei halua juoda Yhtään. Aivan kuin heidän juomisensa korostuu tai näyttäytyisi pahalta, jos joku on raitis, ja siksi pitää saada se yksikin juomaan edes jotain.”

Suuri osa vastaajista koki jääneensä ryhmässä ulkopuoliseksi lopetettuaan juomisen.

“Sain kyllä olla kuskina ja oksennusten siivoojana, mutta mukaan menoon ei sitten enää päässytkään.”

“Kyllä pännii kun kutsut biletyksiin loppuvat hiljalleen, kun ei ota. “

Osa vastaajista kertoi myös joutuneensa vihan kohteeksi kertoessaan raittiudestaan.

“Minulle on sanottu monia kertoja ikävästi raittiudestani, kuten: joskus olis kiva pitää juhlia, joissa ei olis pettureita, että kaikki pitäis hauskaa.”

“Uuden duunin ekassa saunaillassa yks jäbä suorastaan suuttui mulle ja kyseenalaisti mun läsnäolon saunaillassa. Että luulenko mä että siellä vaan saunotaan ja sitten lähdetään kotiin?”

Selittelyssä ja peittelyssä luovuus palkitaan

Kaikki eivät halua käydä toistuvia keskusteluja raittiutensa syistä. Kiusallisiin kysymyksiin on keksitty monia oivia vastauksia.

“Sanon, että en voi ottaa, koska olen autolla. Ja sitten hyppää taksin takapenkille. Kyllähän silloinkin tavallaan ollaan autolla liikkeellä.”

“Yritän heittää jotain keventävää, kuten: En ota kun ei tullut painitrikoita mukaan koska haluan aina niin kovin painia kun tulen humalaan.”

“50+ ikäisenä naisena on jo hauskaakin vastata, että "mieti sitä, ehkä oon raskaana".”

Paljon yleisempää vastauksissa kuitenkin on, että juomattomuutta peitellään eri tavoin.

“Joskus matkoilla tilaan oluen vaikkei haluttaisikaan, ja kyllä sen joku muu napsii jos siirtelee lasiaan sopivasti.”

“Välillä tulee kierrätettyä pulloa ringissä mutta ei ite tule otettua mitään pullosta. Nostaa vain sen huulille ja on juovinaan. Ei pitäisi joutua näin tekemään välttääkseen nöyryytyksen ja vittuilun.”

Myös raittiudesta tietävä seuralainen voi tulla apuun:

“Valveutuneet ja tilanteen tasalla olevat kollegat ovat monesti "pelastaneet" minut sitten juomalla ensin oman lasinsa tyhjäksi ja vaihtamalla sen sitten salakähmäisesti täyteen lasiini.”

Raittiin elämää ei tehdä helpoksi

Vaikka moni kysymykseen vastanneista kertoi, että alkoholittomia vaihtoehtoja on nykyisin hyvin tarjolla, olisi juhlien järjestäjillä vielä varaa myös petrata.

“Olen yrittänyt pitää puoleni sen suhteen, että juhlissa ja työpaikan tilaisuuksissa tarjolla olisi laadukkaampia ja juhla-ateriaan sopivampia alkoholittomia vaihtoehtoja kuin vain kolajuomia, mineraalivettä tai lasten mehuja.”

“Juhliin ilmoittauduttaessa kysytään aina, olenko laktoositon, gluteeniton vai vegaani, juomarajoituksista ei olla kiinnostuneita.”

Useampi vastaaja kokee joutuneensa suorastaan nöyryytetyksi pyytäessään alkoholitonta juotavaa:

“Alkoholipitoiset juomat on laitettu kauniisti esille, kuohujuomat jalallisissa laseissa ja erikseen olen joutunut kyselemään alkoholittomia juomia ja hakemaan itse jostakin jonkin limsapullon kuin pikkulapsi.”

Kaikesta huolimatta vastauksista kävi myös selväksi, että juhliminen onnistuu myös ilman viinaa:

“Aikamoinen luuseri pitää olla, jos ei uskalla karaokea laulaa tai suihkulähteessä uida selvänäkin.”

A-studiossa keskustellaan tiistaina alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden lisääntymisestä. Millaista on elää äidin juomisen vammauttamana? Katso A-studio Areenassa klo 21 alkaen. #yleastudio

LUE LISÄÄ:

Äidin alkoholinkäyttö vammautti Jennyn pysyvästi jo sikiönä – hänestä kasvoi silti moninkertainen voittaja

Se oli yhden yön juttu. Alkoholinhuuruinen ja kortsuton. Pohjalaismies Risto ei käyttänyt rock-festareilla kumia, koska tyttö ei sitä vaatinut.

Viikon kuluttua alkoi kirvellä.

– Oireet olivat virtsatessa niin voimakkaita, ettei lääkäriin meno ollut mitenkään kynnyskysymys, mies muistelee.

Testitulos näytti klamydiaa. Se oli 1980-luvulla pienen paikkakunnan nuorelle miehelle aivan uusi asia.

– Luulin, että mulla olisi tippuri. Sen taudin tiesin nimeltä, klamydiasta en ollut ikinä kuullutkaan, Risto kertoo.

Risto ei esiinny jutussa oikealla nimellään, koska ei haluaa toitottaa seksitautihistoriaansa julkisesti.

Tartunta ei tehnyt vastuuntuntoisemmaksi

Vuonna 2019 klamydia on Suomen yleisin sukupuolitauti. Valtaosa tartunnoista on alle 29-vuotiailla.

Tartuntojen määrä on jatkuvassa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2018 lähes 15 000 klamydiatapausta.

Kärkikolmikossa ovat myös kondylooma ja genitaaliherpes.

Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, sukupuolitautien Käypä hoito-ryhmän puheenjohtaja Eija Hiltunen-Back muistuttaa, että vaikka nuorten määrä onkin korostunut tartunnan saaneissa, sukupuolitaudit ovat koko väestön riski.

– Tartuntoja löytyy myös keski-ikäisillä. Nuoret korostuvat, koska he hakevat parisuhdetta, jolloin kumppaneita voi olla paljonkin, Hiltunen-Back kertoo.

Klamydia on usein pitkään oireeton, joten tartunnan saanut ei välttämättä edes tiedä olevansa kantaja.

Risto kertoi heti kavereilleen klamydiasta.

– Asia ei hävettänyt mitenkään. En syyllistänyt tyttöä enkä itseäni, koska joskus näitä vaan sattuu, vaikka ei pitäisi.

Mies ei tavannut tartuttajaa enää koskaan, joten asia jäi yhden yön kumppanin kanssa puimatta.

Klamydiatartunta säikäytti ja jäi mieleen mutta...

– Ei se silti saanut mua yhtään vastuuntuntoisemmaksi, Risto toteaa.

Pohjalaismies on saanut klamydiatartunnan ainakin kolme kertaa. Tartuntoja voi olla useampikin, koska mies on vetäissyt muutaman lääkekuurin myös ilman testausta. Tutut lääkärit ovat kirjoittaneet antibiootit, kun Risto on epäillyt tartuntaa.

– Varotoimena, etten tartuttaisi muita, mutta eihän siinä mitään järkeä ole ollut toimia noin eli ilman testausta.

Testeihin menoa ei nykyään arastella

Pohjalaismies kertoo, että on saanut terveyskeskuksessa aina asialliasta kohtelua, eikä lääkäriin meno seksitaudin takia ole jännittänyt.

Erikoislääkäri Eija Hiltunen-Backin mukaan suomalaiset lähtevät testeihin nykyään yhä herkemmin.

– Ihmiset ovat valistuneita ja tietävät, että on hyvä, kun tauti löytyy ja hoidetaan. Lääkäriin lähtöä ei aristella, sanoo Eija Hiltunen-Back.

Hän iloitsee, että testaus ja diagnostiikka ovat menneet viime vuosikymmeninä vauhdilla eteenpäin. Koko ajan on myös kehitteillä parempia tutkimus- ja hoitomenetelmiä.

– On kuitenkin muistettava, että kaikki tartunnat eivät näy testeissä. Valtaosa sukupuolitaudeista löytyy veri- tai virtsanäytteellä. Joskus tarvitaan myös esimerkiksi näytettä limakalvolta, Hiltunen-Back kertoo.

"Olisi ne taudit voinut saada selvänäkin"

Sukupuolitaudit tarttuvat suojaamattomassa emätin- ja anaaliyhdynnässä, suuseksissä ja esimerkiksi seksivälineiden yhteiskäytössä. Kondomi on pätevä keino seksitauteja vastaan.

– Ei saisi unohtaa suojautumista suuseksissäkään. Ennen kondomista muistutettiin varsinkin kesällä katuvarsimainoksilla, ehkä niille olisi taas tarvetta, miettii erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

Hiltunen-Back ei laita kondomin käyttämättömyyttä pelkästään unohduksen tai alkoholin piikkiin. Kyse on myös asenteista.

Risto on lääkärin kanssa samoilla linjoilla. Miehellä meni keikkamuusikon hommissa aikoinaan lujaa, ja halukasta tarjontaa riitti.

– Omalla kohdallani alkoholilla oli aina osuutta asiaan, mutta olisi ne taudit voinut saada selvänäkin.

Risto ei usko, että on alkoholin takia päätynyt suojaamattomaan seksiin. Välillä hän on vaan sokeasti luottanut, ettei toisella mitään tautia voi olla, välillä taas ei.

– Joskus vain elämässä tulee mentyä riskillä ja lihan himot vievät voiton. Jos kumppani on vaatinut kondomia, olen aina käyttänyt, jos ei, niin en, Risto kertoo.

Keski-Pohjanmaa ja Itä-Savo kupattomia 2018 – ainakin tilastoissa

THL:n mukaan jokaisessa Suomen sairaanhoitopiirissä on sukupuolitauteja. Esimerkiksi klamydiatartuntoja ja lähes kaikkia muitakin seksitauteja löytyy koko maasta.

Ei kuitenkaan jokaista joka kolkalta. Tartuntatautirekisteristä paljastuu, että esimerkiksi vuonna 2018 kupattomia sairaanhoitopiirejä olivat Keski-Pohjanmaa ja Itä-Savo.

Itä-Savo oli samana vuonna myös maan ainoa tippuriton sairaanhoitopiiri.

Tartuntatautirekisteri on kuitenkin vain osa totuutta. Rekisteristä löytyvät ainoastaan testattavaksi tulleiden sukupuolitaudit.

Seksitautien määrä ja kirjo on todennäköisesti suurempi, koska monille taudit jäävät oireettomiksi, eivätkä tartunnan saaneet hakeudu tutkimuksiin.

Eija Hiltunen-Back pitää tilastojen valossa Suomen tilannetta hyvänä, mutta aina on varaa parantaa.

– Testejä pitäisi tarjota vielä aktiivisemmin, hän miettii.

Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri pitää kuitenkin mahdottomana, että seksitaudeista päästäisiin koskaan eroon.

Suomessa ja muualla maailmassa seurataan mikrobien muuttumista superseksitautien varalta. Esimerkiksi tippuri on tiukassa seurannassa.

– Tippuria aiheuttava bakteeri on jo osoittanut lisääntyvää resistenssiä tiettyjä lääkeaineita kohtaan eli osa lääkkeistä ei enää tehoa ja pysäytä infektiota, Hiltunen-Back kertoo.

Pohjalaismiehen haarovälissä ei nykyään kirvele tai kutita. Viisikymppinen Risto kertoo, että ikä ja lapsiperheellisen elämä ovat kummasti rauhoittaneet.

– Nykyään riski saada joku tauti on lähinnä teoreettinen, hän kuittaa.

Osa klamydiatartunnoista jäänyt huomaamatta testeistä huolimatta

Jos amerikkalainen leffasankari haluaa ottaa auton käyttöönsä, virta-avaimet löytyvät aurinkolipan takaa. Ja kun hän pyrkii lukittuun asuntoon, avaimet ovat kynnysmaton alla.

Kuinka epäuskottavaa! Kuka piilottaisi avaimet juuri sinne, mistä jokainen osaa niitä ensimmäiseksi etsiä?

Autoilijoista tai kodinomistajista ei liene kattavaa dataa, mutta internetissä turvallisuuteen suhtaudutaan kuitenkin juuri näin. Siitä on paljon todistusaineistoa.

Uutispalvelu CNN julkaisi juuri listan yleisimmistä – siis huonoimmista – salasanoista. Lista on surkeaa luettavaa.

Yleisimmät salasanat:

1. 123456
2. 123456789
3. qwerty
4. password
5. 111111
6. 12345678
7. abc123
8. 1234567
9. password1
10. 12345

Listan takana on Britannian kansallinen kyberturvallisuuskeskus NCSC. Tietoturvavirasto on käynyt läpi tunnuksia ja salasanoja, joita on vuodettu verkkoon suurten hakkerointitapausten jälkeen.

Lähes identtisen listan on julkaissut salasananhallintasovelluksia kehittävä Splashdata.

Yhtiön arvion mukaan kolme prosenttia internetin käyttäjistä on valinnut salasanakseen "123456". Joka kymmenes netin käyttäjä on valinnut vähintään yhden salasanan 25 yleisimmän salasanan listalta.

Suomi ei ole sen parempi

Suomalaiset netinkäyttäjät eivät erotu edukseen. Tivi-lehden helmikuussa julkaiseman listan mukaan Suomen yleisimmät salasanat ovat:

1. salasana
2. 123456
3. perkele
4. qwerty
5. 12345
6. paska123
7. 123456789
8. 123qwe
9. kakka
10. lol123

Suomalaisella salasanalistalla on enemmän ärräpäitä ja eritteitä. Salasanateknisesti se on kuitenkin yhtä kehno kuin kansainväliset vastineensa.

Listan on koonnut valkohattuhakkeriksi tituleerattu Jarkko Vesiluoma. Valkohattu viittaa siihen, että henkilö käyttää osaamistaan tietoturvan kehittämiseen – toisin kuin ne pahantahtoiset, jotka näitä tietoja verkkoon levittävät.

Salasanan sijasta salalause

Mitä siis tulisi tehdä? Tietoturva-asiantuntijat kertoivat pitkään, että hyvä salasana syntyy kyynärpäätaktiikalla, eli arpomalla merkit näppäimistöä umpimähkään painelemalla.

Ikävä kyllä, tällaisen salasanan muistaminen on hyvin vaikeaa. Lisäksi tietokone murtaa nämä lyhyet salasanat nopeasti, oli niissä järkeä tai ei.

Tänään tietoturvan asiantuntijat neuvovat valitsemaan pidemmän litanian, kokonaiseen lauseen.

Kerrataanpa:

• "Aurinko" on huono salasana.
• "4UR1NK0" ei ole juurikaan parempi.

• Sen sijaan "UlkonaAurinkoa18Upeaa!"-salasanan murtamiseen kuluu tietokoneelta satoja vuosia.

Testaa erilaisia salasanoja Ylen salasanakoneessa.

Pelkkien sanakirjasta löytyvien sanojen käyttö voi olla vaarallista, joten suomalaiset taivutusmuodot ja muutama erikoismerkki ovat paikallaan.

Jokaiseen palveluun omansa!?

Yksi vahva salasana ei kuitenkaan riitä, jokaista palvelua varten tulee luoda oma salasanansa.

Tämä on vaatimus, jota harva tuntuu arkielämässä toteuttavan. Viestintäviraston kaksi vuotta sitten tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa useissa verkkopalveluissa.

Yhdeksän prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa kaikissa verkkopalveluissa.

Yksi ratkaisu on luoda muistikikka, jolla käyttäjä muodostaa erilaisia versioita yhdestä vahvasta salasanasta. (Esim: "UlkonaAurinkoa18YlenSivut!")

Vielä parempi keino on salasanasovellusten käyttäminen. Ne tallentavat kaikki salasanat yhteen paikkaan. Tämän jälkeen riittää, että muistat yhden salasanan. (Yleisiä salasanaohjelmia ovat esimerkiksi Google Smart Lock, LastPass, Apple Keychain, F-Secure Key, KeePass, PasswordSafe.)

Salasanojen hallintaan kehitettyjen sovellusten toimintaa on esitelty tarkemmin täällä.

Kaikki munat samassa korissa

Salasanojen hallintasovellus ei ole täydellinen ratkaisu. Tietoturvayhtiö ISE:n tutkimus paljasti taannoin, että myös niihin liittyy tietoturvariskejä.

Toisaalta, kuten tietoturva-asiantuntija Troy Hunt on todennut, ratkaisun ei tarvitsekaan olla täydellinen. Työkalu on joka tapauksessa paljon turvallisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi saman salasanan käyttö kaikkialla.

Varsinkin, jos tuo salasana on salasana.

Suurimpien amerikkalaisyhtiöiden kurssikehitystä mittaava S&P 500 -indeksi ja teknologiaosakkeita mittaava Nasdaq-indeksi vahvistuivat uusiin ennätyksiin tiistaina.

Selkeitä nousijoita Yhdysvalloissa olivat puolustusjätti Lockheed Martin, virvoitusjuomia tekevä Coca Cola, lelunvalmistaja Hasbro sekä sosiaalisen median yhtiö Twitter.

Edward Jones -yhtiön sijoitusasiantuntija Kate Warne arvioi uutistoimisto AFP:lle, että vakaasta taloudellisesta kasvusta on näkyvissä merkkejä. Monet yhtiöt raportoivat odotettua parempia ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksia ja ennakoivat tuottojen kasvavan myös loppuvuonna.

Kaikki eivät päässeet nauttimaan pörssin imusta. Esimerkiksi moottoripyöriä valmistavan Harley Davidsonin osake putosi kaksi prosenttia, kun yhtiö kertoi alkuvuoden tuloksen pienentyneen liki 27 prosenttia edellisvuodesta. Ainakin osasyynä tuloksen roimaan pudotukseen pidetään eurooppalaisten tullimaksujen nousua. Harley Davidson on jäänyt Yhdysvaltain ja EU:n välisen kauppasodan pelinappulaksi.

Muun muassa kotitalouksien kulutustavaroita valmistava Procter & Gamble puolestaan raportoi hyvästä tuloksesta, mutta osake laski silti liki kolmen prosenttia.

S&P 500 -indeksin yhtiöiden tulosten arvioidaan yleisesti laskevan vielä alkuvuonna, mutta niiden tulevaisuuden näkymät ovat kirkastuneet huhtikuussa.

Korkopäätös vaimensi taantumapelkoja

Euroopan ohella Yhdysvallat käy kauppasotaa Kiinan kanssa. Presidentti Donald Trump on kuitenkin vakuutellut, että neuvottelut kauppasopimuksesta Kiinan kanssa etenevät hyvin. Tähän mennessä kauppasodan vaikutukset yrityksiin näyttävät jääneen pelättyä pienemmiksi.

Osakemarkkinoihin vaikuttaa myös korkopäätös. Yhdysvaltain keskuspankki päätti maaliskuussa pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Taustalla on kireän rahapolitiikan kausi, sillä viime vuonna keskuspankki nosti ohjauskorkoa useaan kertaan. Tätä puolestaan edelsi nollakoron kausi.

Keskuspankin pelättiin pitävän liian tiukkaa linjaa, jatkavan koronnostoja ja työntävän Yhdysvaltoja taantumaan. Nyt taantumapuheet ovat väistyneet.

Osakekursseja nostaa sekin, että sijoittajat saattavat nyt ohjata rahojaan korkoa tuottavista sijoituskohteista kuten joukkovelkakirjalainoista enemmän osakkeisiin.

Yle selvitti, miten kunnat valvovat vanhusten tehostetun palveluasumisen tuottajia. Osa kunnista on lisännyt tarkastusten määrää tai yllätyksellisyyttä alkuvuodesta ilmenneiden väärinkäytösten seurauksena.

Selvityksen perusteella hoivakotien yleisin ongelma on puutteellinen hoitajamitoitus, mutta myös esimerkiksi siisteydessä, henkilökunnan osaamisessa ja lääkehoidossa on kuntien valvonnan perusteella ilmennyt puutteita. Kuntien mukaan hoivakodit puuttuvat pääosin säntillisesti tarkastuksissa havaittuihin epäkohtiin.

Yksityisten järjestämän vanhusten tehostetun palveluasumisen valvonnan määrä ja laatu kuitenkin vaihtelevat rajusti kuntien välillä.

Valtaosa valvoo edes vähän

Ylen keräämän aineiston perusteella kuntien yksityisiin tehostetun vanhusten palveluasumisen yksiköihin kohdistamat yllätystarkastukset ovat harvinaisuus, vaikka ne kuuluvat valvonnan keinovalikoimaan. Valtaosa kunnista kertoo kuitenkin valvovansa palveluntarjoajia vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoitetulla käynnillä.

Tuntuu, ettei muuta ehdi tehdäkään, mutta onhan valvontaa tehtävä. Rauni-Maaria Kesälahti

Kunnilla on myös käytössään muita valvonnan muotoja tarkastuskäyntien lisäksi. Yksiköihin pidetään yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Monet kunnat keräävät lisäksi palautetta hoidettavilta ja omaisilta. Moni kunta tekee annetun palautteen perusteella myös tarkastuksia.

Alla olevasta koneesta voit katsoa, miten kotikuntasi valvoi vanhusten tehostettua palveluasumista vuonna 2018. Osa kunnista ja kaupungeista ei vastannut tai vastasi puutteellisesti Ylen asiakirjapyyntöön tai kysymyksiin. Näiden kuntien osalta tiedot puuttuvat taulukosta.

Katso tästä, miten sinun kuntasi valvoo vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköitä.

Kohut tiukensivat linjaa

Useiden väärinkäytösten ja ongelmien tultua julkisuuteen vuodenvaihteessa osa kunnista on muuttanut valvontakäytäntöjään. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että sen valvomissa kunnissa tilanne on parantunut viime vuodesta.

Etelä-Suomen AVIn sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu kertoo sähköpostitse, että kunnat ovat valveutuneempia valvontavelvollisuuksistaan ja seurannasta. Osa kunnista on panostanut lisäresursseja valvontaan.

– Kunnat ovat lähteneet tarkastamaan yksityisiä asumisyksiköitä hyvin alkuvuodesta. Myös ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä on tehty aikaisempaa enemmän.

Moni kunta kertoi Ylelle puuttuneensa tarkastuksissa etenkin hoitajamitoituksiin. Esimerkiksi Säkylä kertoo tiukentaneensa linjaansa entisestä.

Kunnassa tehtiin kaikki valvonta yllätyskäynnein jo vuonna 2018. Tämän vuoden osalta Säkylä ja sen yhteistyökunnat tiukensivat palvelusetelien myöntämisen ehtoja. Kunnat vaativat vahintään 0,6 hoitajaa per asukas ja lisäsivät sopimuksiin sanktiopykälän, joka mahdollistaa sakon sääntöjen rikkomisesta.

Myös Pieksämäki on lisännyt valvontaa tänä vuonna. Ikäihmisten palveluiden tulosaluejohtaja Rauni-Maaria Kesälahden mukaan aluehallintovirasto huomautti viime vuonna, että yksityisten palvelunjärjestäjien valvontaa täytyy kaupungissa tehostaa ja niitä koskien on tehtävä kattava valvontasuunnitelma.

Se on Kesälahden mukaan nyt tehty. AVI on ohjeistanut kaikkia Suomen kuntia, että yksityiset yksiköt on tarkastettava ainakin kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useamminkin.

– Olemme tehneet nyt jo vuoden lopun jälkeen neljä tarkastuskäyntiä ja viides alkaa. Niissä menee 2–3 tuntia ja paperityöt jatkuvat illalla. Tuntuu, ettei muuta ehdi tehdäkään, mutta onhan valvontaa tehtävä, Rauni-Maaria Kesälahti kertoo.

Jos yrityksessä tiedetään, mitä heiltä odotetaan, niin on helppoa lavastaa asiat hyvälle tolalle tarkastuksen ajaksi. professori Marja Jylhä

Aluehallintoviraston mukaan useissa kunnissa on nyt ryhdytty laatimaan tai tarkentamaan valvontasuunnitelmia. Esimerkiksi joissakin pienissä kunnissa valvontaosaaminen on voinut jäädä ohueksi niukkojen resurssien vuoksi tai sen vuoksi, ettei alueella ole aiemmin ollut yksityisiä hoivakoteja.

Esimerkiksi pohjoissavolaisessa Tervossa valvontakäynnit lisääntyvät jatkossa, kun kunnan hoivakoti siirtyy Attendolle.

– Suomessa on kuitenkin paljon niin pieniä kuin isoja kuntia, jotka nousevat esiin edistyksellisellä vanhustenhuollolla ja toimivat hyvin, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Niina Siirilä muistuttaa.

Resurssien ja uskalluksen puute

Varsinais-Suomessa sijaitseva Laitila siirtyi tekemään pelkkiä yllätyskäyntejä valvonnan suhteen alkuvuodesta 2019. Nyt yksityiset palveluntuottajat tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa ennalta ilmoittamatta.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Mattilan mukaan toiminta muuttui vuoden alussa julkisuudessa esiin nousseiden kohujen seurauksena, vaikka kohut eivät ole Laitilan tilaamia palveluita suoraan koskettaneet. Mattila ei osaa arvioida sitä, miksi Laitila on harvinaisuus kuntien joukossa, mutta toivoo vastaavaa muutosta tarkastuskäynteihin muuallakin Suomessa.

– Todennäköisesti kyse on resurssien ja uskalluksen puutteesta, mikä on nyt toivon mukaan muuttumassa yksityisten toimijoiden kielteisen julkisuuden myötä.

Jussi Mattilan mukaan olisi kaikkien etu, että tarkastuskäynnit tehtäisiin kaikissa kunnissa samalla lailla, ennalta ilmoittamatta.

Samaa mieltä on Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä. Hänen mielestään on "aivan hassua", että yllätystarkastuksia tehdään niin vähän.

– Jos yrityksessä tiedetään, mitä heiltä odotetaan, niin on helppoa lavastaa asiat hyvälle tolalle tarkastuksen ajaksi.

Jylhän mielestä yllätystarkastukset ovat ainoa merkityksellinen tapa tehdä tarkastuksia.

Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan puolestaan molempia valvontakäyntien muotoja tarvitaan ja suunnitelluissa valvontakäynneissä on omat hyvät puolensa.

– Tavoitehan tarkastuksella ja ohjauksessa ei ole saada yksikköä ja vastuuhenkilöä virheistä kiinni, vaan ohjata korjaamaan puutteet yksikön toiminnassa, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Yllätyksellä on merkitystä

Moni kunta kertoi Ylelle päätyneensä suunniteltuihin valvontakäynteihin muun muassa sen vuoksi, että niin on helppo varmistaa, että vastuuhenkilöt ovat paikalla tarkastettavassa yksikössä. Yllätyksellä on kuitenkin merkitystä.

Tämä näkyy esimerkiksi Nakkilan ja Attendo Keinulan tapauksen kohdalla. Nakkila tarkisti Keinulan toimintaa kolme kertaa vuonna 2018. Tarkastukset jatkuivat vuoden 2019 puolella Lounais-Suomen AVIn kanssa. Yle kertoi havaituista ongelmista hoitajien määrässä huhtikuun alussa. Tieto ongelmista tuli Ylelle tämän selvityksen yhteydessä pyydetyistä tarkastuskertomuksista.

Keinulaa käsittelevässä Ylen jutussa kerrottiin, että yhtenä päivänä kolme hoitajaa jättäytyi ennalta ilmoittamatta pois töistä, jolloin yksi hoitaja oli vastuussa kahdestatoista vanhuksesta. Samana päivänä kunnan vanhuspalveluiden johtaja teki hoivakotiin yllätystarkastuksen.

Ongelmia oli kuitenkin jo aiemmin. Marraskuun 2018 valvontaraporttien mukaan Keinulan ongelmat tiivistyvät henkilöstön määrään.

Attendon ja kunnan mukaan tilanne on korjaantumassa ja Keinulaan on muun muassa palkattu vakituista väkeä sijaisten tilalle.

Kristiinankaupungin Esperi Caren Ulrikaan tekemien tarkastusten kohdalla yllätyksen merkitys ongelmien selvittelyssä tulee myös hyvin esiin. Kristiinankaupunki, josta kohu yksityisistä hoitokodeista alkoi purkautua vuoden alussa, havaitsi jo omissa tarkastuksissaan ongelmia hoivakoti Ulrikassa.

Kaupungin mukaan perusturvakeskuksen kaksi virkailijaa vierailivat hoitokodissa tammikuussa 2018 ilman ennakkovaroitusta. Perusturvakeskus ja AVI tekivät yhdessä tarkastuskäynnin Ulrikaan kesäkuussa 2018. Tästä käynnistä ilmoitettiin etukäteen.

Ennalta ilmoittamattoman käynnin perusturvakeskus ja AVI tekivät viime marraskuussa.

Ylelle lähettämässään vastauksessa kaupunki kuvaa ongelmia Ulrikan henkilöstövajauksessa suuriksi. Valvontaraporttien ja valvontakäyntien määrästä on pääteltävissä, että kunta on yhdessä AVIn kanssa yrittänyt saada Esperiä ratkaisemaan hoivakoti Ulrikan ongelmia vähintään kesäkuusta 2018 alkaen.

Valvira keskeytti Ulrikan toiminnan tammikuussa 2019. Toimintansa se oli aloittanut vuoden 2016 joulukuussa. Päivää ennen tämän jutun julkaisua Valvira antoi poikkeuksellisen määräyksen koskien Esperi Caren kaikkia vanhustenhuollon toimintayksiköitä: toimintaa on korjattava uhkasakon tai luvan menettämisen uhalla.

Omavalvonta ei riitä

Koko maassa pääasiallinen valvonnan muoto on yksiköiden omavalvonta, jota varten on oltava suunnitelma. Ylen selvityksen perusteella kunnat myös luottavat siihen, että yksityisten palveluntarjoajien omavalvonta toimii. Tämä selittää monen kunnan kohdalla sitä, miksi muu valvonta on vähäistä.

Itä-Suomen AVIn Satu Syrjälän ja Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn sosiaali- ja terveysyksikön päällikön Niina Siirilän mukaan lähtökohtana on, että palveluntuottajien omavalvontaan pitää voida luottaa ja luottamuksen viranomaisen ja palveluntuottajan välillä on oltava molemminpuolista.

Kysyimme kunnilta myös, miten niissä valvotaan sitä, että tehostetun palveluasumisen yksiköiden omavalvontasuunnitelmat toteutuvat. Pyysimme myös kunkin yksikön, niin yksityisten kuin kuntien omienkin yksiköiden, omavalvontasuunnitelman nähtäväksi. Saimme muun muassa seuraavanlaisia kuvauksia omavalvonnasta:

• "Omassa yksikössä jatkuva seuranta ja omavalvontasuunnitelman vuosittainen päivitys. Yksityisten palveluntuottajien omavalvontasuunnitelman toteutumista käydään läpi valvontakäynneillä."
• "Omavalvonnan toteutumista seurataan jatkuvasti päivittäistyössä."
• "Vanhustyönpäällikön työhuone on palvelukeskuksessa, valvonta toteutuu myös siten."
• "Yksiköiden johtajat ovat vastuussa oman valvontasuunnitelmansa laatimisesta ja sen seuraamisesta."

Selvityksessä kävi myös ilmi, että kaikesta valvonnasta ei varsinkaan pienissä kunnissa raportoida ja osa valvonnasta on hyvin epävirallista. Näin on esimerkiksi silloin, jos kunnassa koetaan, että osa-alueesta vastaavan johtajan tai valvojan läheisyys luo riittävän paineen noudattaa sovittuja sääntöjä. Moni kuvasi tällaista tilannetta hyväksi yhteistyöksi tai päivittäiseksi kanssakäymiseksi.

Gerontologian professori Marja Jylhä ihmettelee kuntien luottoa hoivakotien omavalvontaan. Jylhän mielestä omavalvonta on hyvä ja tarpeellinen asia, mutta valvontaa ei voi jättää yksinomaan sen varaan.

Valviran sosiaalihuollon valvontaosaston ylitarkastaja Mervi Tirin mukaan hoivayksiköissä yleensä tehdään kyllä omavalvontasuunnitelmat, mutta käytännössä valvonnassa on puutteita.

– Tämän hetken valvontahavaintojen perusteella sekä kuntien että palveluntuottajien omavalvonnassa on parantamisen varaa. Suunnitelmia ei toimeenpanna yksiköissä, Tiri sanoo.

Osa kunnista pitänyt palvelut itsellään

Osa pienistä kunnista on pitänyt vanhustenhuollon täysin omissa käsissään. Tällöin ne eivät valvo omaa toimintaansa kuin omavalvonnan kautta. Näin on muun muassa Enontekiöllä, Vehmaalla, Taivassalossa ja Kustavissa.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kertoo seuranneensa surullisena yksityisiin hoivapalveluiden tarjoajiin kohdistuneita kohuja.

Vehmaa kävi neuvotteluja vanhusten palveluiden yksityistämisestä Attendon kanssa vuosina 2016–2017. Ari Koskinen esitti tuolloin kunnanhallitukselle, että neuvotteluja Attendon kanssa jatketaan. Vehmaan valtuusto torppasi esityksen.

– Olen vilpittömästi tyytyväinen siihen, että valtuusto kaatoi ehdotukseni. Lopputulos on näin parempi, kun olen seurannut surullisin mielin viimeaikaista keskustelua vanhustenhuollosta. Valtuusto teki oikean ratkaisun, Ari Koskinen sanoo.

Vehmaalla neuvotteluja palvelujen yksityistämisestä käytiin säästöjä ajatellen.

– Kyllä siinä raha oli mielessä ainakin allekirjoittaneella. Jälkeenpäin olen monesti miettinyt, että kaikkea ei voi pelkästään rahalla mitata.

Miten vanhustenhoito saadaan kuntoon?

Professori Marja Jylhän mielestä tarkastuksia tarvitaan, mutta ne eivät riitä mikäli perusasiat eivät ole kunnossa: hoitajia pitää olla riittävästi ja heitä pitää johtaa oikein.

– Jokaisen pitää ymmärtää, ketä varten työtä tehdään. Työkulttuurin pitää olla kunnossa.

Jylhän mielestä hoitajamitoitustakin tarvitaan, mutta siihenkin liittyy kysymyksiä: keitä se tarkalleen ottaen koskee ja mikä on riittävä määrä.

Aluehallintoviraston mukaan vanhusten hoivan hyvän valvonnan ykkösedellytys on, että kunnassa tai kuntayhtymässä on valvontatehtäviin nimetty viranhaltija tai -haltijat. Valvontaa tulee AVIn mukaan tehdä suunnitelmallisesti ja sen vaikuttavuutta pitää arvioida.

– Keskusteluissa on noussut esille myös laajemman kuntayhteistyön toteuttaminen valvontatehtävissä, esimerkiksi pienet kunnat voisivat yhdistää voimavarojaan ja muodostaa valvontatiimejä, Niina Siirilä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta pohtii.

Yksi keino voisi olla lisätä myös AVIn ja Valviran yllätystarkastuksia, pohtii puolestaan Mervi Tiri. Tämä vaatisi lainmuutosta.

– Valvonnan vaikuttavuuden kannalta olisi hyvä, jos voitaisiin tehdä enemmän ja nykyistä kevyemmin perustein yllätystarkastuksia. Se voisi olla myös kunnille ja palveluntuottajille heräte.

Tiri sanoo, että omavalvontaa pitäisi resurssoida paremmin, kehittää ja kouluttaa.

– Omavalvonnan lainsäädännöllistä osaamista olisi hyvä vahvistaa kunnissa. Miettiä valvontaprosesseja eli käydä läpi, millä tavalla valvotaan mitäkin palvelua.

9:42 korjattu Kärsämäen tietoja hakukoneesta.

Mikä on oppilaiden pahin tori? No rehtori!

Mikä on numeroiden supersankari? Seitse-man.

Kevätpörriäisen päätoimittaja Liisa Vasamies myöntää, että koululaisten vitsit jaksavat naurattaa vielä 30 vuoden jälkeenkin. Lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta ja Vasamies on toiminut sen päätoimittajana viimeiset 29 vuotta.

Uusimmassa Kevätpörriäisessä seikkailevat niin Donald Trump, kuin yksisarviset, robottiopettajat, ihmevempaimet ja älytalot. Koululaisten tarinoissa heijastuu ympäröivä maailma, ja puujalkavitseissä on usein oivalluksia.

Vasamies selaa uunituoreesta lehdestä esille sanaselitykset, ja sieltä tokaluokkalaisen Leo Stumfin selityksen kemian termille ylikyllästynyt. Ylikyllästynyt = äiti.

Päätoimittajaa naurattaa.

Kevätpörriäiseen on kerätty helsinkiläisten alakoululaisten vitsejä, tarinoita ja mietteitä jo vuodesta 1949. Lehden myynnistä tulevat tuotot menevät takaisin kouluille ja oppilaiden virkistyskäyttöön.

Vaikka lehti ilmestyy Helsingissä, sitä tilataan innokkaasti myös muualta maasta, kertoo Vasamies.

– Olen todella ylpeä tästä lehdestä, joka on säilynyt läpi vuosikymmenien. 1980-luvulla oli vähän semmoista ilmaa, että ollaan vanhanaikaisia. Mutta siitäkin selvittiin, sanoo Liisa Vasamies Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Kevätpörriäisen kansi on pysynyt iloisen kirjavana läpi vuosikymmenten, mutta tarinat ovat muuttuneet ajan hengessä. 1950-luvulla lehti oli täynnä opettavaisia tarinoita. 1970-luvulla tarinoissa näkyi lisääntynyt kouludemokratia, kun koululaisten odotettiin ottavan kantaa erilaisiin asioihin, kertoo Vasamies.

Huomenna ilmestyvän lehden teemana ovat ajan hengen mukaisesti keksinnöt. Koululaiset ovat päässeet suunnitelemaan mm. unelmiensa ihmevempaimia ja älytaloja.

Monelle lehden tärkein suola ovat kuitenkin koululaisvitsit, joissa on yksinkertaista nokkeluutta. Kuten: Miksi uroskoira halusi asekaappiin? Koska siellä on hau likkoja.

Lehti syntyy aina hiihtolomalla, kun kuusihenkinen työryhmä lukee läpi tuhansia tarinoita säkkituoleilla maaten. Kaikki luetaan, vaikka vain osa päätyy lehteen, vakuuttaa Vasamies.

– Tiedän, että heti kun Kevätpörriäinen on ilmestynyt, sitä selataan kouluissa tiuhaan että onks mun juttu, onks mun juttu, onks mun juttu täällä. Lapset ovat hirveän ylpeitä jos heidän juttunsa päätyy lehteen.

Juhlanumeron julkistustilaisuus on torstaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa klo 12 alkaen. Siellä koululaiset lukevat tasatunnein yleisölle vanhoja lehtiä.

Vasamies on päättänyt luopua Kevätpörriäisen päätoimittajuudesta 70-vuotisjuhlanumeron jälkeen, mutta jää edelleen lehteä toimittavaan työryhmään.

– Koko lehdestä en malta luopua, hän toteaa hymyillen.

Ruotsin isot kauppaketjut ovat lopettamassa kertakäyttögrillien myynnin. Kolme neljästä suuresta ketjusta lopettaa grillien myynnin kokonaan, sanomalehti Dagens Nyheter kertoo.

Kauppaketjut Ica, Coop sekä Lidl luopuvat grilleistä, kun nykyiset varastot on myyty pois. Hemköp-ketju taas jatkaa grillien myyntiä, mutta vetää ne hyllyiltä metsäpalovaroitusten aikaan.

Päätösten taustalla ovat Ruotsin valtavat metsäpalot viime kesänä. Alumiiniset kertakäyttögrillit kuumentuvat helposti ja voivat sytyttää maastopaloja.

– Osin kyse on paloriskistä, mutta myös ympäristönsuojelusta. Ihmiset saattavat esimerkiksi jättää grillejä luontoon, Coop-ketjun viestintäpäällikkö Tobias Rydergren kertoo Dagens Nyhterille.

Tarkkaa tietoa ei ole, kuinka moni maastopalo on Ruotsissa saanut alkunsa juuri kertakäyttögrillistä. Tukholman alueen palotarkastaja Leif Malmström on kuitenkin kertonut Yleisradio SVT:lle, että pelastajat joutuvat sammuttamaan niiden sytyttämiä paloja aivan liian usein.

Korvaavia tuotteita etsitään

Ica- ja Coop-ketjut sanovat etsivänsä korvaavia ja vastuullisempia tuotteita alumiinisille kertakäyttögrilleille. Tuotteiden pitäisi olla kaupoissa ensi vuonna.

Ruotsin Lidl ei aio korvata kertakäyttögrillejä. Vaikka luonnon kannalta kestäviä grillejä voisikin myydä, paloriskiä ei voi välttää.

– Olemme päättäneet, että myymme grillejä vain kotikäyttöön, Lidlin kestävyysjohtaja Annika Skogvik sanoo Dagens Nyheterille.

Suomessa ei ole vastaavia suunnitelmia

Kertakäyttögrillien käyttö on kielletty Suomessakin metsäpalovaroitusten aikana. Suomalaisilla kauppaketjuilla ei kuitenkaan ole suunnitelmia lopettaa grillien myyntiä.

S-ryhmässä ei ole keskusteltu kertakäyttögrillien myynnistä luopumisesta, koska asia ei ole tullut esiin aiemmin, kertoo valikoimapäällikkö Anne Vallius-Laaksonen Ylelle sähköpostitse.

Vallius-Laaksosen mukaan S-ryhmä kuitenkin seuraa tilannetta ja muuttaa linjauksiaan, mikäli se olisi perusteltua maastopalojen ehkäisemiseksi.

Myös Keskossa tilannetta seurataan, kertoo valikoimapäällikkö Marjut Laukkanen Ylelle puhelimitse. Toistaiseksi kertakäyttögrillit pysyvät K-ryhmän valikoimissa.

Suomen Lidleissä kertakäyttögrillit ovat myynnissä tänäkin kesänä, kertoo puolestaan tiedottaja Anna Rissanen Ylelle sähköpostitse. Lidl toivoo, että asiakkaat käyttävät niitä vastuullisesti ja paloturvallisesti.

Lue myös:

Grillausmainokset kuumentavat tunteita kymmenien metsäpalojen Ruotsissa – "Helkkari soikoon, täällä on grillauskielto"

Helle on vain muisto, mutta sateella ja tuulisella säällä voi silti kokata – Videolla kotikonstit turvalliseen grillaukseen

Kertakäyttögrilli jäähylle, tumppi taskuun ja kulotus seis – metsäpaloriski sai pelastuslaitokset kieltämään avotulen teon

Mitä mieltä olet kertakäyttögrillien riskeistä? Olisiko Suomessakin syytä harkita niiden myynnin lopettamista tai rajoittamista? Voit keskustella aiheesta 24.4. klo 19 asti.

Pori Jazz julkaisi viimeiset esiintyjänsä tulevan kesän festivaalien pääkonsertteihin.

Uusia kiinnityksiä ovat muun muassa yhdysvaltalainen Betty Wright, brittiläinen kulttiyhtye Cymande, New Orleansin musiikkiperintöä nykypäivään yhdistävä Tank & The Bangas sekä 1970-luvun soul-popista vaikutteita saava Young Gun Silver Fox.

Kansainvälistä jazzia tuovat yhdysvaltalaisyhtyeet Idris Ackamoor and the Pyramids sekä James Brandon Lewis Quintet.

• Christina Aguilera ensimmäistä kertaa Suomeen – konsertoi Pori Jazzissa
• Jazzlegendat Archie Shepp ja Ron Carter sekä laulaja Alma Pori Jazziin
• Rockabillyn kujakatit Suomeen – legendaarinen Stray Cats esiintyy ensi kesänä Pori Jazzeilla
• Toto saapuu ensi kesän Pori Jazzeille

Lisää kovia kotimaisia

Pori Jazzeille on kiinnitetty myös lisää kotimaisia esiintyjiä.

Kirjurinluotoon tulevat musisoimaan yhteislevyn julkaisua valmisteleva Pyhimys & Saimaa, kevään konserttisalikeikat loppuunmyynyt Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB sekä menestyksekkään uransa tähän vuoteen päättävä Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana.

Pori Jazz on aiemmin kertonut, että lippuja kesän konsertteihin on myyty ennätystahtiin. Lavakohtaiset aikataulut julkaistaan toukokuun aikana.

Lue lisää:

Pori etsii taas asuntoja tapahtumaviikon vieraille

Cafe Jazz myynnissä – Pori Jazz etsii uutta jamipaikkaa keskustasta

Kirjurinluotoa kohennetaan kestämään paremmin jazzpuiston väkimäärää

Tampereen huvipuistoon Särkänniemeen on tullut uusi laite. Boom-niminen laite on huvipuiston kehitysjohtajan Ville Aarresuon mukaan merkittävä investointi, sillä laitteeseen on sijoitettu reilut kolme miljoonaa euroa.

– Tornilaitteet on yleisesti suunniteltu joko vapaapudotukseen tai siihen, että ne ampuvat kovaa ylöspäin. Boom yhdistää molemmat ominaisuudet. Pahaa oloa ei kuitenkaan pitäisi tulla.

Boomissa ihmiseen kohdistuu räjähtävä 4 G:n kiihdytysvoima. Laitteeseen pääsevät vähintään 120-senttiset lapset, mutta mieluiten yhdessä aikuisen kanssa.

Boomin rakentaminen alkoi viime kesäkauden päättymisen jälkeen perustusten valulla. Itse laitteen pystytys oli projektin helpoin osuus ja se nieli keväästä vain noin pari viikkoa.

Hallittua kauhua

Huvipuiston hittilaite voi koostua monista elementeistä, mutta hurjuus on yksi keskeinen asia. Aarresuon mukaan Särkänniemen pitkän tähtäimen suunnittelussa arvioidaan oman valikoiman akuutteja puutteita. Tähän yhdistetään asiakkailta tulleet toiveet ja palaute.

–Tornilaite meiltä vielä puuttui ja Hypen vieressä oli sille sopivasti tilaa.

50-vuotisjuhlakesäänsä aloittelevassa Särkänniemessä on huvilaitteita yhteensä 32 kappaletta. Laitekanta ei uudistu aivan jo kesä, mutta säännöllisesti. Vaikka huvipuistokäyntiin liittyy monella paljon perinteitä, myös Särkänniemi kilpailee osaltaan ihmisten vapaa-ajasta.

– Kuumin trendi on nyt virtuaalitodellisuus ja sen ympärille kehitettävät huvipuistosisällöt. Meillä on tämän tiimoilta iso hanke käynnissä ja uusi kohde on tavoitteena saada julki kolmen vuoden sisällä.

Uusi kausi käyntiin vappuna

Kesällä 2018 Särkänniemessä vieraili 599 000 asiakasta, koko vuonna 655 000. Heinäkuun kova helle verotti kävijämäärää jonkin verran. Huvipuisto on pyrkinyt venyttämään kautta pidempään järjestämällä esimerkiksi Karmivan karnevaalin lokakuussa.

– Mitä lähemmäs 600 000 kävijää pääsemme jo kesän aikana, sen parempi, Aarresuo sanoo.

Odotuksia ladataan uuden laitteen harteille. Kesäkauden viralliset avajaiset pidetään 11.5. mutta käytännössä portit avautuvat jo vappuna.

– Jos kaikki menee suunnitellusti, myös Boom on jo silloin käytössä. Se on sopiva kynttilä 50-vuotissynttärikakkuun.

Entä se rannekkeen hinta?

– Rannekkeeseen on tullut portilta ostettuna pieni korotus, mutta verkosta saa edullisemmin.

Lue lisää:

Huvipuistojen hinnat ovat kohonneet portilla – verkossa rannekkeen voi saada tuntuvasti halvemmalla

Ihminen on hukkunut Paraisten saaristossa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Länsi-Suomen merivartiosto tiedottavat, että ihminen löydettiin pelastajien toimesta merestä soutuveneen kiinnitysköyteen takertuneena Paraisten Garsbölessä puoli yhdeksän aikaan aamulla.

Häntä ei pystytty enää pelastamaan, vaan hänet todettiin menehtyneeksi.

Poliisi tutkii kuolemaa.

Palomiehillä on riittänyt viime päivinä töitä eri puolilla pohjoista Eurooppaa. Metsä- ja ruohikkopaloja on ollut ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.

Norjassa palaa tällä hetkellä useissa paikoissa Oslon kaakkoispuolella sijaitsevassa Østfoldin läänissä, kertoo Norjan yleisradio NRK.

Palokunta on sammuttanut helikopterien avulla metsä- ja ruohikkopaloja esimerkiksi Sarpsborgin kuntaan kuuluvassa Grytedalenissa ja Haldenissa. Kova tuuli on levittänyt tulipaloja.

Länsi-Norjan Sokndalissa jouduttiin evakuoimaan lähes 150 kotia uhkaavan palon tieltä, mutta asukkaat ovat nyt voineet palata koteihinsa.

Ruotsissa on ollut alkuviikosta metsäpaloja laajoilla alueilla sekä Etelä- että Keski-Ruotsissa. Tiistaina tulipaloja sammutettiin ilmasta käsin muun muassa eteläisessä Skånessa ja Länsi-Götanmaalla lähellä Norjan rajaa, kertoo Aftonbladet.

Metsä- ja ruohikkopalovaroituksia on voimassa myös Suomen etelä- ja länsiosissa.

Takana kuiva talvi ja kevät

Huhtikuu on poikkeuksellinen aikainen kuukausi metsäpaloille Pohjoismaissa.

Sammutustöitä on riittänyt harvinaisen paljon myös Puolassa, jossa on ollut kymmeneen vuoteen suurin määrä metsäpaloja huhtikuussa.

Saksassa puolestaan on nostettu suurten metsäpalojen takia vaaratasoa korkeimmalle tasolle useilla alueilla, esimerkiksi pohjoisessa Saksin osavaltiossa ja Keski-Saksan Thüringenissä.

Asiantuntijat ovat varoittaneet metsäpalojen määrän jatkavan kasvuaan lähiviikkoina koko Euroopassa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Metsäpaloja on ollut Euroopassa paljon enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Taustalla on BBC:n haastatteleman asiantuntijan mukaan pitkä, kuiva talvi ja keväällä pitkään jatkunut kuivuus.

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon haluaa uuden kansanäänestyksen itsenäisyydestä viimeistään vuonna 2021.

Sturgeon ilmoitti keskiviikkona skottiparlamentaarikoille, että hän määrää pian laadittavaksi kansanäänestyksen vaatimaa lainsäädäntöä.

– Tämän parlamentin pitäisi valtakautensa aikana saada valita joko brexit tai Skotlannin tulevaisuus itsenäisenä valtiona, Sturgeon sanoi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan.

Ministeri kuitenkin totesi, että kansanäänestyksen järjestäminen vaatisi luvan Britannian hallitukselta. Sellaista tuskin on helppoa saada.

Britannian EU-ero on herättänyt vastarintaa Skotlannissa. Britannian vuoden 2016 EU-kansanäänestyksessä 62 prosenttia skoteista halusi pysyä unionin jäsenenä.

Kun brexit-prosessi alkoi kolme vuotta sitten, Sturgeon esitti kansanäänestyksen järjestämistä Skotlannissa. Sturgeonin SNP-puolue kuitenkin menetti merkittävästi kannatusta Britannian parlamenttivaaleissa vuonna 2017, ja suunnitelma pantiin jäihin.

Skotlannissa järjestettiin vuonna 2014 kansanäänestys, jossa noin 55 prosenttia äänestäjistä vastusti itsenäisyyttä.

Lisää aiheesta:

2017: Sturgeon: Skotlannin uusi itsenäisyyskansanäänestys vasta brexit-neuvotteluiden selkeydyttyä

• Uuden eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa valittiin väliaikainen puhemiehistö.
• Puhemieheksi valittiin Antti Rinne (sd.). Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin Juho Eerola (ps) ja toiseksi varapuhemieheksi Paula Risikko (kok.).
• Varsinainen puhemiehistö valitaan vasta hallituksen muodostamisen jälkeen.

Uusi eduskunta kokoontui keskiviikkona ensimmäiseen täysistuntoonsa. Istunnossa valittiin eduskunnan väliaikaiseksi puhemieheksi suurimman puolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne 187 äänellä. Puhemiehistön paikat jakaantuivat puolueiden suuruusjärjestyksen ukaan.

Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin perussuomalaisten Juho Eerola 172 äänellä ja toiseksi varapuhemieheksi kokoomuksen Paula Risikko 178 äänellä.

Kyseessä on väliaikainen puhemiehistö. Vasta hallituksen muodostamisen jälkeen valitaan varsinainen puhemiehistö.

Tavallisesti hallituksen muodostamisen jälkeen puhemiehen paikka on kuulunut toiseksi suurimman hallituspuolueen edustajalle. Esimerkiksi viime kaudella paikka kuului ensin perussuomalaisille, jolloin tehtävää hoiti Maria Lohela. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jakaantumisen jälkeen puhemiehen paikka siirtyi kokoomuksen Paula Risikolle, kun puolue nousi toiseksi suurimmaksi.

Protokollaan kuuluvan ensimmäisen täysistunnon lisäksi eduskunnassa kuhisi keskustan puheenjohtajapelin ympärillä, kun keskustan kansanedustaja Annika Saarikko ilmoitti, ettei ole käytettävissä puolueen puheenjohtajaksi.

Nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti viime viikolla luopuvansa tehtävästä keskustan vaalitappion vuoksi. Uusi puheenjohtaja valitaan keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa syksyllä.

Saarikkoa pidettiin vahvana ennakkosuosikkina puheenjohtajan tehtävään. Saarikko kommentoi ratkaisuaan Ylen haastattelussa, jonka voit nähdä tästä.

Yle seurasi päivän poliittisia tapahtumia hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Yle näytti täysistunnon myös suorana Areenassa.

Ranskassa vietettiin keskiviikkona Armenian kansanmurhan muistopäivää, Euroopan maista ensimmäisenä.

Pääministeri Edouard Philippe jätti kukkia Pariisissa sijaitsevalle Armenian kansanmurhan muistomerkille.

Ranska oli ensimmäinen Euroopan maa, joka tunnusti Armenian vuoden 1915 tapahtumat kansanmurhaksi. Tunnustus tapahtui vuonna 2001, ja Emmanuel Macron päätti presidentiksi noustuaan kansallisen muistopäivän perustamisesta.

Turkin presidentti Reccep Tayyip Erdoğan suuttui päätöksestä ja kutsui Macronia poliittiseksi noviisiksi.

Turkki on vastustanut Armenian joukkosurmien luokittelemista kansanmurhaksi. Turkin mukaan armenialaisia kuoli 300 000, kun taas armenialaisten mukaan kuolleita oli 1,5 miljoonaa.

Turkin tasavallan edeltäjä Ottomaanien valtakunta toteutti ensimmäisen maailmansodan aikana laajamittaisia armenialaisten pakkosiirtoja ja joukkomurhia. Osa armenialaisista kuoli nälkään ja tauteihin.

Ranskassa on noin puoli miljoonaa armenialaistaustaista ihmistä. Tunnetuimpia heistä oli viime lokakuussa kuollut Charles Aznavour.

Rockyhtye Iron Maidenin solisti Bruce Dickinson nimitetään Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Iron Maiden on eräs maailman menestyneimmistä rockyhtyeistä. Se on myynyt yli 90 miljoonaa levyä. Dickinson vastaanottaa kunniatohtorin arvon poissa olevana.

Filosofisen tiedekunnan uusia kunniatohtoreita nimitetään yhteensä yhdeksän.

Dickinsonin ohella joukossa ovat muun muassa taloustieteen Nobel-palkinnon saanut Bengt Holmström sekä Ylen luontotoimittaja ja taidemaalari Minna Pyykkö.

Promootio järjestetään toukokuun lopulla Helsingissä.

Promootiolla pitkät perinteet

Promootioita on Suomessa järjestetty jo vuodesta 1643, jolloin järjestettiin Turun Akatemian filosofisen tiedekunnan promootio.

Kunniatohtoreiksi vihitään eri puolilta maailmaa olevia henkilöitä, jotka edustavat sekä tiedekunnan eri tieteenaloja että ovat ansioituneita kulttuurin ja yhteiskunnan alalla.

Helsingin yliopiston kunniatohtoreiksi on promootiovuosien varrella vihitty esimerkiksi tasavallan presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen.

Lisäksi myös monet monet merkittävät suomalaistaiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Jean Sibelius ja Soile Isokoski ovat saaneet kunniatohtorin arvon.

Suden ja ihmisen rinnakkaiselo ei ole edennyt Suomessa toivotulla tavalla.

Vuonna 2015 valmistuneessa susikannan hoitosuunnitelmassa tavoitteena oli, että suden suojelutaso paranee, susivahinkojen ennalta ehkäiseminen tehostuu, salametsästys vähenee ja luottamus susiseutujen asukkaiden ja viranomaisten välillä vahvistuu.

Valtaosa tavoitteista on yhä toteutumatta. Sen sijaan yhteentörmäykset näyttävät voimistuneen, kun susi on levinnyt uusille seuduille Etelä- ja Länsi-Suomeen.

– Susi on vaikea laji hallittavaksi. Koettiin, että jälleen on tarvetta avata keskustelu ja vuorovaikutus eri intressiryhmien välille, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Susihaittojen ehkäisyyn työkaluja, salametsästys kuriin

Susikannan hoitosuunnitelman päivitystä on valmisteltu syyskuusta lähtien maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Sami Niemi kertoo, että isot linjat pysyvät ennallaan. Susikannan hoitosuunnitelman päätavoite on turvata suden säilyminen Suomen luonnossa ja edistää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa.

Muutoksia on tulossa hoitosuunnitelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin. Tarkoituksena on keksiä uusia keinoja, joilla susien aiheuttamiin ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan nykyistä nopeammin. Myös salametsästys halutaan saada kuriin.

– Kyllä me lähdemme myös siitä, että susia on opittava sietämään, Niemi sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi uhkaa aiheuttavan suden määritelmä mietitään uusiksi. Tällä hetkellä suden katsotaan aiheuttavan uhkaa, mikäli se liikkuu sadan metrin sisällä asutuksesta. Tällainen pihahavainto ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että sudesta olisi vaaraa.

"Tällä hetkellä puhumme kahta eri kieltä"

Yksikään hoitosuunnitelman tavoitteista ei kuitenkaan toteudu ellei keskusteluyhteys viranomaisten, tutkijoiden, metsästäjien, susiseutujen asukkaiden ja luonnonsuojelijoiden välillä toimi.

Tämä on tiedostettu hyvin maa- ja metsätalousministeriössä, joka kutsui kaikki keskeiset etujärjestöt mukaan valmistelutyöhön heti alusta pitäen. Sen lisäksi ministeriön virkamiehet kohtaavat maakuntien edustajia huhtikuun aikana järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa.

Keskiviikkona oman viestinsä pääsivät kertomaan itäsuomalaiset, kun Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset riistaneuvostot ja järjestöt tapasivat hoitosuunnitelman valmistelijoita Joensuussa.

Itä-Suomessakin epäluottamus on vaikeuttanut vuoropuhelua, mutta valmius keskusteluun on olemassa.

– Luottamus syntyy vain avoimen keskustelun kautta. Toivoisin esimerkiksi, että kun tutkijat tulevat maakuntaan esimerkiksi pannoittamaan susia tai tekemään havaintoja, he ottaisivat yhteyttä metsästäjiin ja kertoisivat avoimesti, mitä ovat tekemässä. Tällä hetkellä me valitettavasti puhumme kahdella eri kielellä, Pohjois-Karjalan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Pentti Pulkkinen toteaa.

Ohjattu keskustelu auttanut vuoropuhelun rakentamisessa

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä ja ministeriön maakuntakierroksella keskustelua on käyty ohjatusti. Keskustelun vetäjä on pitänyt huolen, että kaikki saavat kertoa näkemyksenä ja tarvittaessa ohjannut keskustelua kohti ratkaisuja.

Sami Niemen mukaan tapa on osoittautunut toimivaksi. Keskustelu on ollut rauhallista ja rakentavaa, eikä riitoja ole syntynyt.

– Toki välillä on käyty tiukkaakin keskustelua, mutta olemme pystyneet käsittelemään konfliktin eri osa-alueita hyvin avoimesti.

Ministeriön maakuntakierros päättyy ensi viikolla, minkä jälkeen valmisteluryhmä ryhtyy kokoamaan toimenpidepankkia. Lausuntokierrokselle susikannan hoitosuunnitelma on tarkoitus lähettää ennen juhannusta.

Lue lisää: Riita susista on repinyt Suomen kahtia – nyt on ratkaisujen aika: "Susi ja ihminen ovat aina olleet samoilla apajilla"

Yle Uutisluokan päivää vietetään torstaina 25.4. Nuoret ja nuorten aiheet ovat esillä Ylen kanavilla ja verkossa aamusta iltaan eri puolilla Suomea.

Lue lisää Uutisluokan päivästä tästä.

Presidentti Niinistö piti puheen väistyvälle eduskunnalle ja muistutti tiedeyhteisön synkästä varoituksesta. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää globaalisti rajuja päästövähennyksiä seuraavan vuosikymmenen aikana. Se edellyttää vahvoja toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Ruoantuotanto on päästöiltään merkittävimpiä teollisuudenaloja, ja sen päästöt kasvavat tasaisesti. Asiantuntijoiden mukaan maatalouden päästöjen leikkaaminen on yhtä tärkeää kuin fossiilisista polttoaineista luopuminen.

Liha ja maito ovat ympäristölle erityisen haitallisia.

Ruokatuotteiden ympäristövaikutukset vaihtelevat suuresti. Liha ja maito ovat ympäristölle erityisen haitallisia. Niiden tuotanto käyttää peräti 83 prosenttia viljelysmaasta, mutta kattaa vain 18 prosenttia ihmisten kuluttamista kaloreista. Maa-alan haaskaamisen lisäksi lihatuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja, tuhlaa niukkoja vesivaroja ja lisää merien ja järvien rehevöitymistä.

Koska lihankulutus lisääntyy ja maapallon väestö kasvaa, nykyisessä ruokavaliossa pitäytyminen lähes kaksinkertaistaisi ruoan ympäristöhaitat vuoteen 2050 mennessä.

Yksikään tuntemani ihminen ei kestäisi nähdä omaa lemmikkieläintään edes hetkeä tehotuotannon oloissa.

Lihantuotannon epäeettisyys on yksiselitteinen asia, jossa on hyvin vähän harmaita alueita – jopa riippumatta sen katastrofaalisista vaikutuksista planeetalle. Maailmanlaajuisesti kymmeniä miljardeja herkkiä ja älykkäitä eläimiä kohdellaan kaltoin. Yksikään tuntemani ihminen ei kestäisi nähdä omaa lemmikkieläintään edes hetkeä tehotuotannon oloissa. Elävän olennon kiduttaminen onkin yksinkertaisesti väärin. Kyseessä on yksi teollisen yhteiskunnan suurista moraalisista epäonnistumisista.

Vaihtoehtoja onneksi on. Ravinnontuotannossa syntyvien päästöjen määrä voitaisiin jopa puolittaa siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Tämä hillitsisi merkittävästi ilmastonmuutosta ja auttaisi luonnon moninaisuuden suojelua.

Arvostetussa brittiläisessä lääketieteen lehdessä The Lancetissa julkaistiin vastikään suuren kansainvälisen tutkimusryhmän raportti tulevaisuuden ruokavaliosta. Kolme vuotta kestäneen prosessin aikana käytiin läpi tuhansia alan tutkimuksia. Raportin mukaan lihapainotteisella ruokavaliolla ei ole tulevaisuutta. Erityisesti naudanlihan ja maidon yhä kasvava kulutus on saatava pian taittumaan. Tämän lisäksi hävikkiä on karsittava, veden- ja maankäyttöä on tehostettava ja ravinteiden, kuten typen ja fosforin, käyttöä on vähennettävä.

Kasviproteiini on markkinoilla altavastaajan asemassa, vaikka sen pitäisi olla selvästi halvin vaihtoehto.

Mikään tästä ei onnistu ilman vahvaa poliittista ohjausta. Markkinatalous suorastaan käskee lisäämään päästöjä, koska lihansyönnin ja -tuotannon haitat eivät näy lihan hinnassa. Kasviproteiini on markkinoilla altavastaajan asemassa, vaikka sen pitäisi olla selvästi halvin vaihtoehto.

Punaista lihaa kuljetetaan Suomeen tuhansia tonneja Brasiliasta ja Uudesta-Seelannista, koska kasvihuonepäästöt eivät sisälly hintoihin. Kaiken lisäksi lihatuotantoa tuetaan runsaasti julkisin varoin. Lihasta on tehty keinotekoisen halpaa.

Punaiselle lihalle ja muulle ympäristöä kuormittavalle ruoalle tarvitaan haittavero. Maailmanpankin mukaan kestävän kehityksen verouudistuksella voidaan korjata hintoja ja luoda työpaikkoja. Maataloustuet on siirrettävä ilmastoystävällisempään tuotantoon. Kasviproteiinien tutkimukseen ja tuotekehittelyyn on investoitava paljon enemmän.

Ilmaston kannalta vegaaninen ruokavalio, jossa ei syödä mitään eläinperäistä, on esimerkillinen.

Julkiset hankinnat ovat avainasemassa. Sairaalat, koulut ja muut julkiset tahot ostavat sadoilla miljoonilla euroilla ruokaa vuosittain. Painottamalla hankinnoissa ympäristövastuuta voidaan lisätä kasvisruoan kysyntää.

Suomen maataloudella on mahdollisuus nousta terveellisen ja ilmastoystävällisen kasvisruoan globaaliksi edelläkävijäksi. Perinteiset viljelykasvit kaura, herne ja härkäpapu ovat hyviä proteiinin lähteitä, ja niiden viljely ja jatkojalostus on Suomessa helppoa.

Ilmaston kannalta vegaaninen ruokavalio, jossa ei syödä mitään eläinperäistä, on esimerkillinen. Sen hiilijalanjälki on noin puolet verrattuna tavalliseen länsimaiseen ruokavalioon. Pieni määrä suomalaisia on jo valinnut tämän tien, ja heitä tulisi siitä arvostaa.

Ruokateollisuus ei muutu hetkessä, eivätkä kaikki siirry lähivuosina vegaaneiksi. Vähempikin riittää.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on ehdottoman tärkeää vähentää punaisen lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Naudan ja porsaan voi korvata kasviproteiineilla, kotimaisella kalalla, kanalla ja kalkkunalla. Kanan syöminen on ilmastolle punaista lihaa parempi, mutta se ei oikeuta tuotantoeläinten kasvattamista järkyttävissä oloissa. Maidon taas voi vaihtaa helposti kaurajuomaan. Kasvisten, marjojen ja palkokasvien syömistä tulisi lisätä runsaasti.

Muutoksen suunta on tiedossa. Tulevaisuuden ruoka on terveellisempää ja ympäristöystävällisempää. Eikä se sisällä juurikaan lihaa.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella klo 16.00 asti.