Mariia Kotila katselee itseään tyytyväisenä peilistä. Tummanruskeat, luonnonkiharat hiukset kehystävät hänen kasvojaan kauniisti. Peilinkulmaan on kirjoitettu huulipunalla kannustava teksti: Olet upea.

Aina Kotila ei ole ollut peilikuvaansa yhtä tyytyväinen.

Mariia Kotilan hämmennys oli suuri, kun aiemmin suorat hiukset alkoivat kihartua kymmenisen vuotta sitten. Suoriin hiuksiin tottunut nainen enää osannut hoitaa kutrejaan.

– Kun hius muuttui täysin erilaiseksi, putosin kärryiltä, että mitä niille kuuluu tehdä. Tein koko ajan vääriä asioita. Hiukset olivat pörröiset ja väärillä aineilla pilatut, kertoo Kotila.

''Yllätyin, että onko minulla näin kiharat hiukset''

Alkuvuodesta Kotila innostui luonnonkiharille ja taipuisille hiuksille tarkoitetusta curly girl -hiustenhoitomenetelmästä. Siinä hiuksia pyritään hoitamaan mahdollisimman hellävaraisesti, ja muun muassa silikoneja, sulfaatteja ja kuivattavia alkoholeja sisältävät hiustenhoitotuotteet jätetään kokonaan pois. Avainasemassa on hiusten kosteutus, ja hiuksia esimerkiksi pestään hoitoaineella sampoon sijaan.

Parin viikon painiskelun jälkeen tuloksia alkoi näkyä. Aiemmin pörröiset hiukset muuttuivat hyvinhoidetun ja terveen näköisiksi – ja entistä kiharammiksi.

– Yllätyin, että onko minulla näin kiharat hiukset. Ennen metodin aloittamista hiukset olivat minulle riippakivi ja pakollinen paha. Nyt minulla on niihin todella erilainen suhde.

Kotila jakaa hiustenhoitovinkkejä moderoimassaan Curly Girl Suomi -Facebook-ryhmässä, jossa oli vielä nelisen kuukautta sitten 2 500 jäsentä. Nyt innostuneita on jo yli 74 000, ja uusia liittymispyyntöjä tulee päivittäin satoja.

Kotila uskoo, että suosion taustalla on metodin tarjoama mahdollisuus vapautua ulkonäköpaineista.

– Moni nainen piilottaa oman identiteettinsä suoristettujen hiusten alle. Sen kulissin ylläpitäminen vaatii tosi paljon työtä.

Kehonkuvaan ja syömishäiriöihin erikoistunut psykoterapeutti ja psykologi Monica Ålgars tunnistaa ilmiön.

– Yhdysvalloissa on jo useita vuosia pohdittu suorien hiusten normia. Ihmiset saattavat käyttää paljonkin aikaa, vaivaa ja rahaa siihen, että yrittävät suoristaa kiharia hiuksia, sanoo Ålgars.

Monica Ålgars pitää omien hiusten hyväksymistä positiivisena asiana – jos villitys ei mene yli.

– On hyvä asia, että hyväksyy omat luonnonkiharat hiuksensa ja itsensä sellaisena kuin on. Muttajos siitä tulee uusi normi, että hiusten pitää näyttää taas tietynlaiselta, voi se asettaa uusia paineita, toteaa Ålgars.

''Koukkuun jää ja pahasti''

Mariia Kotila pursottaa hoitoainetta kämmenilleen ja alkaa hieroa sitä kosteaan tukkaansa. Toisin kuin moni on tottunut, Kotila levittää hoitoainetta myös hiusten tyveen ja päänahkaansa.

Curly girl -slangilla toimenpiteen nimi on co-wash, eli hoitoainepesu. Sen tarkoitus on kosteuttaa hiuksia.

– Hoitoaineessa ei ole samalla tavalla peseviä ainesosia kuin shampoossa, joten se pitää hieroa kunnolla hiuksiin ja päänahkaan, Kotila selittää pesun lomassa.

Kotila huuhtelee hoitoaineet pois, ja levittää sitä uudelleen hiusten pituuksiin. Toisen huuhtelun jälkeen on omatekoisen pellavansiemengeelin vuoro. Sen tarkoitus on suojata kiharoita niiden kuivuessa. Lopuksi hän käärii vielä t-paidan kutriensa suojaksi, jotta ne kuivuisivat omaan muotoonsa. Curly girl -piireissä tapaa kutsutaan ploppaamiseksi.

Hetken kuluttua Kotila ottaa paidan pois päästään. Alta paljastuvat hyvin muodostuneet kiharat.

– Kaikki pyrkivät siihen, että tukka näyttäisi juuri tältä, kun ploppipaidan ottaa pois. Jos hius on huonossa kunnossa, se sojottaa joka puolelle.

Mariia Kotilan mukaan menetelmään jää koukkuun.

– Jos on tottunut koko ikänsä suoristamaan hiuksensa tai tekemään niille jotain käsittelyjä, ja sitten sieltä paljastuukin upeat laineet tai kiharat. Sen jälkeen kyllä jää koukkuun ja pahasti, naurahtaa Kotila.

Voiko villitys mennä yli?

Osa menetelmää noudattavista kokee huonoa omatuntoa esimerkiksi siitä, jos sortuu pesemään hiuksensa metodiin sopimattomalla shampoolla. Facebook-ryhmässä puhutaan ''repsahduksista''.

– Yleisellä tasolla on ongelmallista, jos ulkonäkö alkaa saada liian ison painoarvon omasta identiteetistä tai alkaa tuntua, että omanarvontunne on voimakkaasti sidottu kehoon ja ulkonäköön. Hyvinvoinnin kannalta ei ole hyvä, jos ulkonäkö on ylikorostuneessa roolissa, toteaa psykoterapeutti ja psykologi Monica Ålgars.

Jos huomaa, että tarkastelee itseään paljon ulkoapäin, voi yrittää muuttaa perspektiiviä. Monica Ålgars

Koukkuun voi jäädä mihin kauneustrendiin tahansa – vaikka ripsenpidennyksiin ja täyteainehoitoihin.

– Elämme yhteiskunnassa, jossa on kuvia kaikkialla, ja ulkonäköä ehkä arvostellaan ja tuodaan esille yhä korostuneemmin. Se voi olla yksi iso osa identiteetissä ja itsetunnossa, sanoo Ålgars.

Ålgars huomauttaa, että myös kaupat ovat huomanneet curly girl -menetelmän suosion ja siihen soveltuvia tuotteita markkinoidaan näkyvästi.

– Uusia kaupallisia trendejä syntyy helposti. Ne asettavat omat paineensa. Joku voi ajatella, että pitää ostaa tietyt tuotteet ihanteen saavuttamiseksi.

Moni menetelmään hurahtanut hankkiikin melkoisen purkkiarsenaalin kiharat saadakseen. Hiusten hoitoon voidaan käyttää huomattavan paljon aikaa.

– Vaikuttaa siltä, että menetelmä on vähän tasapainottelua hiusten luonnollisen tilan hyväksymisen ja ison työn tekemisen välillä, toteaa Monica Ålgars.

Jos ulkonäkö näyttelee liian isoa roolia omassa identiteetissä, Ålgars neuvoo keskittymään muihin asioihin itsessä.

– Jos huomaa, että tarkastelee itseään paljon ulkoapäin, voi yrittää muuttaa perspektiiviä. Ulkonäön sijaan voisi keskittyä siihen, miltä tuntuu olla minä minun kehossani. Mihin oma keho pystyy, mikä tuntuu hyvältä ja miten voi kohdella itseään hyvin.

''Menetelmä voi auttaa löytämään oman identiteetin''

Mariia Kotila pitää curly girl -menetelmää hyvänä tapana oppia armollisuutta ja kärsivällisyyttä itseään kohtaan.

– Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, eikä kukaan arvostele sen perusteella, jos joskus repsahtaa. Jos huomaa, että homma alkaa mennä tiukkapipoiseksi puristamiseksi, kannattaa tehdä jotain täysin erilaista kuin yleensä, ja jättää jokin vaihe vaikka tekemättä. Siten tuntee sen, että tästä selviää kyllä hengissä, vaikka tekisikin joskus jotain ''väärin''.

Kotila oli luopunut suoristusraudasta jo kauan ennen menetelmän aloittamista, mutta hän ilmakiharsi hiuksiaan välillä saadakseen ne asettumaan kauniisti. Kotila koki muotoilun rankaksi, koska luonnonkiharat hiukset reagoivat pieneenkin ilmankosteuteen herkästi, ja iso työ valuu hukkaan.

– Minusta metodi sopii hyvin tähän aikaan, jonka keskellä elämme muutenkin. Se voi saada aikaan paljon positiivisia asioita, kuten auttaa löytämään oman identiteetin ja tuoda naiseutta vahvasti esille.

Kotila pitää menetelmää paljon muunakin, kuin pelkkänä hiustenhoitoa. Hänen mukaansa menetelmä tuo ihmisiä yhteen.

– Facebook-ryhmässämme on syntynyt ystävyyssuhteita. Siellä vallitsee vahva hyväksymisen, yhteisöllisyyden ja jakamisen tunne. Toisia kannustetaan.

Mariia Kotilan sydämen menetelmä on vienyt lopullisesti. Hän aikoo jatkaa hiustensa hoitamista menetelmän mukaan. Valmiiksi ei hänen mukaansa tule koskaan.

– Kannattaa heti pudottaa pois sellainen ajatus, että tässä olisi joku maali tai päämäärä. Ihan kuten jotain ruokavaliota tai liikunta-ohjelmaa noudattaessa, toimenpiteitä täytyy tehdä jatkuvasti, jotta saadaan haluttua tulosta.

Oli tavallinen toukokuinen aamu Raaseporissa. Tuula Starck-Schreiber siemaili kahvia ja selaili Facebookia, kun huomio kiinnittyi poikkeukselliseen otsikkoon: Ylen uutisankkuri Matti Rönkä kertoi sijoitusvinkeistä, jotka oli saanut Koneen Antti Herliniltä, Suomen rikkaimmalta henkilöltä.

Starck-Schreiber klikkasi otsikkoa, joka näytti johtavan Yle Uutisten artikkelliin. Jutussa Matti Rönkä kertoi, miten hän oli Herlinin ohjeiden mukaan sijoittanut kryptovaluutta Bitcoiniin – ja saanut heti sijoituksistaan tuhansien eurojen voitot.

Kaikki oli kuitenkin valetta. Matti Rönkä ei ole sijoittanut Bitcoiniin, eikä Ylen tietojen mukaan Antti Herlinkään. Sivusto ja "haastattelut" olivat huijarien luomusta.

Starck-Schreiber ei kertomansa mukaan ole koskaan aiemmin langennut nettihuijauksiin. Mutta tällä kertaa hälytyskellot eivät soineet. Huijaussivu oli lähes täydellinen kopio Ylen uutissivustosta, ja selkeällä suomen kielellä kirjoitettu.

– Tietäähän sen, että jos kuulostaa liian hyvältä, se ei voi olla totta. Mutta tiedän, että jotkut ovat rikastuneet bitcoineilla. Mietin, että onkohan tämä virtuaaliraha eri juttu.

Olennaista oli, että sijoitusvinkeistä kertoivat ihmiset, joihin Starck-Schreiber oli tottunut luottamaan.

– Se oli se Matin tarina. Hän on kunnon ihminen, luotettava kaikin puolin. Ajattelin, että jos kaksi näin luotettavaa henkilöä lähtee sitä kokeilemaan, niin se ihan oikeasti toimii.

Starck-Schreiber päätti kokeilla. "Uutisartikkelin" linkki vei hänet asiallisen näköiselle Bitcoin Code -sivustolle, joka kehotti "sijoittajia" rekisteröitymään. Starck-Schreiber antoi sähköpostinsa ja puhelinnumeronsa.

Näin hänestä tuli modernin verkkohuijauksen uhri. Eikä Starck-Schreiber ole yksin. Verkossa pyörivä kryptovaluuttahuijaus on kasvava ongelma, johon on Ylen tietojen mukaan langennut kymmeniä suomalaisia.

"Personal trader" soitti Englannista – Näin huijarit onkivat luottokorttitietosi

Starck-Schreiberin puhelin soi jo muutama minuutti tietojen lähettämisen jälkeen. Puhelu tuli suuntanumeron perusteella Englannista. Luurin toisessa päässä oli ystävällinen mieshenkilö, joka esitteli itsensä Starck-Schreiberin personal traderiksi.

Mies onnitteli hyvästä sijoituspäätöksestä ja alkoi neuvoa sijoittamisen teknisen puolen kanssa. Ensin pitäisi maksaa 250 euron suuruinen liittymämaksu, sen päälle vielä sijoittamiseen tarvittava 500 euron alkupotti.

Summa oli suurempi kuin mitä sivusto oli kertonut. Mutta miehellä oli uskottavan kuuloinen selitys valmiina. Starck-Schreiber toimi ohjeiden mukaan ja antoi luottokorttitietonsa aidon näköiseen maksuvälitysjärjestelmään. Tätä kutsutaan phishingiksi, eli verkossa tapahtuvaksi tietojenkalasteluksi.

Tämän jälkeen Starck-Schreiberin sähköposti alkoi tulvia ja puhelin soida taukoamatta. Enemmän tai vähemmän englantia murtavat henkilöt pyysivät Starck-Schreiberin allekirjoituksia erilaisiin kaavakkeisiin.

Epäilykset alkoivat heräillä. Starck-Schreiber päätti kysyä neuvoa luottamaltaan henkilöltä: Uutisankkuri Matti Röngältä.

"Onhan se hemmetin härskiä. Mutta minä en ole se vahingon kärsijä vaan nämä ihmiset, jotka tulevat huijatuksi".  Uutisankkuri Matti Rönkä

– Kysyin, että pitikö sinunkin maksaa niin suuri liittymämaksu ja että soittiko sinullekin niin monta eri henkilöä?

Uutisankkuri oli tietoinen meneillään olevasta huijauksesta. Hän kuitenkin huomasi Starck-Schreiberin Facebookissa lähettämän viestin vasta parin päivän jälkeen.

– Lankaan mennyt ihminen kysyi neuvoa, että kuinka hänen tulisi toimia. Viestitin hänelle, että ota yhteys poliisin äläkä sitoudu mihinkään, Rönkä kertoo.

Oli kuitenkin liian myöhäistä. Kun Starck-Schreiber näki uutisankkurin vastauksen, hän järkyttyi.

– Sydän pomppasi kurkkuun. Tuli kauhea paniikki, että minne kaikkialle tietoni ovat päätyneet?

Starck-Schreiber kuoletti pankkikorttinsa. Mutta huijarit eivät luovuttaneet.

"Parempi nostaa häpeä pöydälle"

Huijauksen paljastuttua Starck-Schreiberin puhelin soi taas. Soittaja esittäytyi olevansa sijoitusneuvoja Adrian Lee.

Nainen kertoi Starck-Schreiberille, että hänen pitäisi asentaa koneelleen ohjelma, jonka kautta "sijoitusneuvoja" pääsisi hoitamaan asiakkaansa sijoitustiliä. Pitäisi vain napsauttaa linkkiä, jonka nainen oli lähettänyt.

Todennäköisesti linkin kautta koneelle olisi asentunut haittaohjelma, jonka avulla huijarit olisivat kaapanneet tietokoneen ohjauksen itselleen. Tämän jälkeen he olisivat voineet tyhjentää uhrinsa pankkitilin.

Naisella oli harjoitellut selitykset valmiina, mutta Starck-Schreiber ei enää niellyt niitä. Hän kertoi huijauksen paljastuneen, ja että asia on ilmoitettu poliisille.

Nainen vastasi ylimielisesti.

– Hän vastasi, että ihan sama, hänellä on jo tarpeeksi rahaa, eikä hän piittaa poliiseista.

Starck-Schreiber ei usko huijarien koskaan jäävän kiinni. Pieni lohtu on, että hänen tappionsa olisivat voineet paisua huomattavasti menetettyä 750 euroa suuremmiksi. Pankin mukaan hänen tililtään on useaan kertaan yritetty nostaa satojen eurojen suuruisia summia kuoletetuilla pankkitunnuksilla.

Huijatuksi tuleminen harmittaa ja nolottaa. Juuri siksi tapaus on tärkeä tuoda julkisuuteen, Starck-Schreiber sanoo.

– Maksoin tyhmyydestä kantapään kautta. Mutta ei voi mitään, parempi nostaa häpeä pöydälle. Haluankin tuoda tämän julki, että kukaan muu ei menisi samaan lankaan.

Suomalaiset ovat rahoittaneet Bitcoin-sijoituksiaan pikavipeillä – "Aika inhimillisiä tragedioita"

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Antti Kurittu ei ihmettele, miksi tämän päivän verkkohuijaus rakentuu juuri kryptovaluutta Bitcoinin varaan.

– Kuulostaa perinteiseltä huijaukselta siinä mielessä, että siinä on ajankohtainen ja mukaansatempaava juoni. Bitcoineilla on rikastuttu näkyvästi, mutta köyhdytty hiljaa. Monet eivät ymmärrä, miten kryptovaluutta toimii ja miten sen ympärillä on kaikenlaista huijaamista.

Kurittun mieleen tulee muutaman vuoden takainen huijaus "euron hintaisista" iPhoneista. Myös tässä huijauksessa oli matkittu uutissivustojen ulkoasua sekä käytetty tekaistuja, mukamas suomalaisten henkilöiden tarinoita. Jos ihminen ei ymmärrä sivua sepitteeksi, liian hyvältäkin kuulostava tarjous voi mennä läpi.

– Kun vertaisryhmä kehuu jotain asiaa, se muokkaa sitä miten toimit. Entisaikoina oli hyvinkin järkevä mennä muiden kokemusten varassa, niin ei tarvinnut kokeilla kaikkea itse.

Starck-Schreiber ei ole ainoa Bitcoin-huijaukseen langennut. Pelkästään Helsingin poliisilaitos on saanut kevään aikana 10–20 tutkintapyyntöä samanlaisista huijauksista.

Osa huijauksista on myös onnistunut paljon paremmin kuin Starck-Schreiberin kohdalla.

– Ihmiset on saatu houkuteltua laittamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja. Pahimmassa tapauksessa on otettu isoja lainoja pikavippiyrityksiltä, sijoitettu huijaussivustoille ne, omat rahat ja peritytkin. Aika inhimillisiä tragedioita, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista.

Huijauksissa on Kortelaisen mukaan vaihtelua. Aluksi uhria saatetaan houkutella pienellä summalla, josta tuleekin pieni voitto.

– Pistit satasen ja sait tämän verran, niin arvaa vaan, mikä tuotto tulee, jos laitat 50 000 euroa? Mutta ne menee sitten, voittoa ei tietenkään enää tule.

Verkkohuijaukset ovat poliisin kannalta hankalia tutkittavia. Tekijät asuvat eri maissa, eivätkä välttämättä tunne toisiaan kuin nimimerkiltä. Uhrien rahat puolestaan päätyvät tavallisesti ulkomaiseen pankkiin, josta ne hajoavat ympäri maailmaa. Näin kävi myös Starck-Schreiberille. Osa hänen rahoistaan oli siirtynyt Moskovaan, osan päätepisteestä hänen pankkinsa ei edes osannut kertoa.

Vaikka selvittämismahdollisuus on pieni, on silti tärkeää ilmoittaa huijauksista poliisille, muistuttaa Antti Kurittu Kyberturvallisuuskeskuksesta.

– Poliisi tekee paljon muutakin kuin ottaa rikollisia kiinni. Poliisi analysoi rikollisuustilannetta, miettii missä kohtaa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Jos ihmiset ei ilmoita, poliisi ei osaa arvioida asian merkittävyyttä, eikä edes yritä ratkaista sitä.

Ongelma kasvaa – Yle tekee huijaussivustoista tutkintapyynnön poliisille

Huijatut eivät ole rikosten ainoita uhreja. Suomalaisten julkisuudenhenkilöiden käyttäminen valekampanjassa voi täyttää identiteettivarkauden tunnusmerkit. Antti Herlinin, Matti Röngän ja muiden Ylen ruutukasvojen lisäksi huijaussivustot ovat hyödyntäneet ainakin Kimi Räikkösen, Arman Alizadin, Hjallis Harkimon ja MTV:n toimittajien Nina Rahkolan ja Ivan Puopolon henkilöllisyyksiä.

MTV Uutisten mukaan ainakin yksi julkisuuden henkilö on tehnyt huijaussivustosta rikosilmoituksen poliisille.

Lisäksi kyseeseen voi tulla laajamittainen tekijänoikeudenloukkaus. Uutissivustojen ulkoasua kopioidessaan huijaussivustot rikkovat tekijänoikeuksia ainakin käyttäessään medioiden omistamia valokuvia.

Yle aikoo tehdä huijauksista poliisille tutkintapyynnön.

Nopein tapa päästä tekijänoikeuksia loukkaavasta sivustosta eroon on kuitenkin vaatia ylläpitäjää ajamaan sivu alas. Uutismedioiden puolesta asiaa hoitaa niiden tekijän Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry, eli TTVK.

Ongelma paisuu, sanoo TTVK:n toiminnanjohtaja Jaana Pihkala.

– Ilmiö on yleistynyt tänä keväänä. Tällä viikolla pyyntöjä tuli lakimiehellemme ainakin kaksi.

Aina huijaussivuston poistaminen ei onnistu. Sivuston ylläpitäjät sijaitsevat usein EU:n ulkopuolella, eivätkä välttämättä vastaa alasottopyyntöön. Tyypillisesti ylläpitäjä ei ole edes asianmukaisesti ilmoittanut yhteystietojaan.

– Palveluntarjoajalla on sähkökauppadirektiivin perusteella velvollisuus poistaa tai estää pääsy laittomaan aineistoon, ja ilmoittaa yhteystietonsa. Näitä velvoitteita laiminlyödään. Se on yleisesti tiedossa oleva ongelma, mutta kukaan ei puutu asiaan, sanoo Pihkala.

Lue myös:

Ylen uutiselta näyttävä väärennös mainostaa bitcoin-huijausta – "Se, mikä kuulostaa liian hyvältä..."

Rikosseuraamuslaitos Rise haluaa keskittää vankilat suuriin kaupunkeihin ja tulevaisuuden kasvukeskuksiin, uutisoi Lännen Media. Sijaintipaikkoja olisivat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Vaasa ja Hämeenlinna.

Listalta puuttuu esimerkiksi Mikkelin vankila, jota on vastikään remontoitu ja laajennettu. Viisi vuotta sitten päättynyt remontti maksoi noin 20 miljoonaa euroa. Vankilassa on 116 vankipaikkaa ja 70 työntekijää.

Nykyinen 26 vankilan verkosto supistuisi suunnitelmien mukaan 23 vankilaan vuoteen 2035 mennessä. Avovankiloiden määrää lisättäisiin ja suljettujen vankiloiden määrä vähenisi.

Esimerkiksi sanomalehti Kaleva kertoo, että keskittämissuunnitelmat ilmenevät Rikosseuraamuslaitoksen analyysistä, jonka se toimitti oikeusministeriölle huhtikuussa. Analyysin mukaan vankilaverkoston keskittäminen tarkoittaisi 32 miljoonan euron vuosisäästöä.

Ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriöstä muistuttaa, että keskittämissuunnitelma on vain yksi strategiatyössä esiin nostettu vaihtoehto.

– Johdon perustehtävä on suunnitella erilaisia vaihtoehtoja. Nyt on nostettu esiin yksi vaihtoehto, ja hallitus on hallitusohjelmassaan valinnut eri vaihtoehdon kuin Lännen Media, toteaa Kujala.

Keskusta on jo tyrmännyt keskittämisajatukset (Suomenmaa) eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen suulla. Kurvinen sanoo Suomenmaalle, että Rin­teen hal­li­tuk­sen oh­jel­mas­sa on "yh­tei­ses­ti ja yk­si­se­lit­tei­ses­ti" so­vit­tu, et­tä van­ki­la­verk­koa ke­hi­tet­tä­es­sä tur­va­taan ny­kyi­set toi­mi­pis­teet.

Rikosseuraamuslaitos toivoo asiaan ratkaisua loppuvuodesta. Seuraavan uuden vankilan rakentamista se esittää Tampereen seudulle.

Aurinko paahtaa ja lämpömittari kipuaa kohti 30 astetta. Bengtsin perheen maatilalla Pohjanmaalla Närpiön Övermarkin kylässä laitumelle lasketut kalkkunat vaikuttavat varsin tyytyväisiltä oloonsa.

Tilan isäntä Kristian Bengts huomauttaa, että laji on alunperin lähtöisin Meksikosta.

– Kyllä lämpö on niille tuttua, mutta muutos viileästä lämpöiseen vaatii ensin vähän totuttelua.

10 000 neliön laitumella viettää kesää 2000 kalkkunaa. Osa linnuista hakeutuu laitumelle kasattujen olkipaalien varjoon.

– Ne pitävät siestaa´ja yöllä liikkuvat ehkä enemmän, kun on viileämpää, selvittää Bengts.

Mallia ulkomailta

Bengts on laidunkalkkunoiden kasvattajana edelläkävijä Suomessa. Mallia hän on hakenut kalkkunantuotannon ja -kulutuksen isoista maista kuten Englannista, Ranskasta ja USA:sta. Näissä maissa free range -konsepti on yleinen, mutta Suomessa kalkkunoiden taivasalla kasvattaminen ei ole saanut jalansijaa.

Edes Bengtsin tilan hyvät kokemukset eivät ole kannustaneet muita yrittämään.

– Kalkkunoiden kasvattaminen ulkona vaatii erityisosaamista ja on työläämpää kuin sisällä kasvattaminen, selittää tilannetta toiminnanjohtaja Hanna Hamina Siipikarjaliitosta.

Seitsemän vuoden kokemuksella Kristian Bengts sanoo, että töitä ulkona kasvattaminen teettää ja muitakin haasteita se tuo.

Ulkona kalkkunat ovat alttiimpia taudeille kuin sisällä ja petoeläimetkin niitä uhkaavat. Bengts tuo kuitenkin mielummin esiin tuotannon hyviä puolia.

– Tässä on se etu, että kuluttajat näkevät mitä me teemme. Meille on rakentunut kanta-asiakaskunta, joka ostaa meiltä kalkkunat jouluksi ja se joukko kasvaa koko ajan.

Kesäkuun alussa kalkkunat ovat 7-viikkoisia. Niiden laidunkausi jatkuu elokuulle asti. Sen jälkeen linnut viedään teurastettaviksi.

Bengtsin Hemmanet-tilalta laidunkalkkunat myydään suoraan kuluttajille. Tilalla on myös perinteistä kalkkunantuotantoa. Sisällä kasvaneet linnut menevät teollisuuden käyttöön.

Hygieniasulku ja sähköpaimen

Lintuinfluenssatartuntojen estämiseksi Ruokavirasto ohjeistaa, että siipikarja ja muut kotieläiminä pidettävät linnut on suojattava kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin kevätmuuton aikaan. Kalkkunoiden laidunkausi voi alkaa siksi vasta kesäkuun alussa.

– Tautiriski otetaan huomioon monin järjestelyin ja huolehdimme siitä, että hygieniataso on korkea, selvittää Kristian Bengts ja opastaa vieraat laitumelle hygieniasulun läpi.

Muullakin tavoin ulkoisiin uhkiin varaudutaan. Sähköpaimen valvoo, että alueella satunnaisesti liikkuvat sudet ja ketut eivät pääse lintujen kimppuun.

– Kerran kettu pääsi aitojen sisälle, mutta muita vastoinkäymisiä ei ole olllut.

Utelias kalkkuna

Toisessa polvessa kalkkunoita kasvattava Kristian Bengts on hakenut laiduntamiselle mallia ulkomailta, mutta sellaisenaan tuontotapaa ei ole voinut sieltä Suomeen kopioida.

– Idea on sovellettu Suomen olosuhteisiin. Paljon on pitänyt oppia uutta ja ajattelutapaakin on ollut pakko muuttaa.

Bengtsin kokemukset kuitenkin osoittavat, että kalkkunoita voidaan Suomessa kasvattaa ulkona ympäri vuorokauden. Suomen säät ovat sopineet linnuille hyvin.

Laitumen keskellä on tilava sääsuoja, jossa linnuille on tarjolla jatkuvasti rehua ja vettä. Kalkkunat saavat itse valita ovatko ne sisällä sääsuojassa vai ulkona laitumella. Bengts on todennut, että suojaan linnut hakeutuvat lähinnä kovan tuulen tai kaatosateen takia.

– Kylmäkään niitä ei häiritse. Olen täällä käynyt joskus kylmänä yönä katsomassa taskulampun kanssa ja huomannut, että ne makaavat silloinkin mielellään ulkona.

Kristian Bengts kävelee laitumella Amanda-tyttären kanssa. Näyttää ja kuulostaa siltä, että kalkkunoilla on isännälle paljon asiaa.

– Kalkkuna on utelias ja sosiaalinen eläin, ne seuraavat mielellään perässä, kun liikumme täällä.

Suomessa elää vahvana myytti siitä, miten nuorista onnistutaan tekemään alkoholin kohtuukäyttäjiä. Osa vanhemmista uskoo, että tämä onnistuu parhaiten opettamalla nuoret juomaan vähän tai maistattamalla heille pieniä määriä alkoholia.

Kasvatustieteen maisteri Jenni Helenius analysoi Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa puhetavoissa esiintyviä vastakkainasetteluja.

Tutkimukseen haastateltiin 13–19-vuotiaiden lasten vanhempia ja lisäksi siinä analysoitiin Facebook-keskustelua.

Alkoholin kohtuukäytöstä puhutaan usein kuin normina.

– Kaikki tutkimukseen osallistuneet vanhemmat toivoivat, että heidän lapsensa olisivat aikuisena alkoholin kohtuukäyttäjiä. Puolet heistä pyrki siihen, että nuoret eivät kokeilisi alkoholia lainkaan ennen 18 vuoden ikää.

Keinot ristiriitaisia

Vanhemmat kertoivat pyrkivänsä opettamaan nuorille alkoholin kohtuukäyttöä, mutta näkemykset hyvistä keinoista vaihtelivat. Moni vanhemmista on siinä käsityksessä, että jos nuori juo kotona, hän ei juo itseään muualla känniin.

Tutkijan mukaan Suomessa elää vahvana myytti, että nuorelle kannattaa maistattaa alkoholia.

Tämä voi olla kuitenkin alku. Jos ostaa pari siideriä nuorelle, tämä saattaa hankkia lisää. Tutkijan mukaan on mahdollista, että vanhemmat ovat sinisilmäisiä.

Osa vanhemmista esimerkiksi perehdyttää nuoriaan viineihin. Osa puolestaan ei tarjoa alkoholia alaikäisille ikärajojen vuoksi tai koska on huolissaan perimän vaikutuksista riippuvuuden syntymiseen.

– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään jo, että hyvin nuorena aloitettu alkoholinkäyttö johtaa helposti alkoholiongelmiin.

Riski juoda enemmän kasvaa kokeilukertojen myötä.

– Alkoholin maistattamisen hyödyistä ei ole näyttöä, mutta aika moni kuitenkin tarjoaa alaikäisille. Haastatellut kertovat, että esimerkiksi sukujuhlissa joku muukin aikuinen on tarjonnut nuorille, ja nuori on saattanut olla siitä vähän ihmeissään.

Luottamus on tärkeää vanhemmille

Alkoholikasvatukseen liittyy tutkijan mukaan puhe hyvästä vanhemmuudesta. Jos yhden verkkokeskustelijan mielestä lapset eivät saisi lainkaan nähdä aikuisten alkoholinkäyttöä, toisen mielestä heitä nimenomaan pitäisi totuttaa siihen. Asiantuntijat puolestaan korostavat lapsen näkökulman huomioimista.

Vanhemmat itse pitivät tärkeänä, että nuoren ja heidän välillään vallitsee luottamus ja hyvä keskusteluyhteys.

– Alkoholista keskustelemista nuoren kanssa pidettiin tärkeänä. Hyvään vanhemmuuteen liitettiin usein eräänlaisen keskitien etsiminen ehdottomien sääntöjen ja sallivuuden välillä. Vanhemmat puhuivat myös vastuullisuudesta ja rakkaudesta lapseen, Helenius sanoo.

Eräs haastateltu äiti esimerkiksi kertoi pohtivansa tarkkaan, miten juominen vaikuttaa nuoren aivojen kehittymiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Hän pohtii myös, että vanhemmilla on nyt enemmän tietoa alkoholin vaikutuksista kuin omassa nuoruudessaan.

Suuri osa vanhemmista myös koki, että lasta pitää varoittaa alkoholin riskeistä ja riippuvuusmahdollisuuksista sekä mitä tapahtuu, jos sammuu tai joutuu väkivallan uhriksi.

Hankalampaa on, jos esimerkiksi nuoren vanhemmat ovat keskenään eri mieltä nuorten alkoholikokeiluista. Silloin vanhempien on syytä keskustella.

– Miettisin, mitä haittaa ja hyötyä nuorelle on maistamisesta.

Kenen nuoruuteen alkoholi kuuluu?

Tutkija kehottaa myös pohtimaan, tuleeko tarve maistamiseen vanhemmalta vai lapselta. Osa vanhemmista kokee, että nuori jää jotain ilman, jos ei kokeile alkoholia.

– Suomessa elää vahvana myytti, että alkoholikokeilut kuuluvat nuoruuteen. Tämä tarve saattaa joskus olla kyllä enemmän vanhempien mielessä, koska nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt Suomessa huimasti.

Joskus kaverusten vanhemmilla saattaa olla keskenään erilaiset pelisäännöt. Vanhemmat korostivat omaa harkintaa, vaikka esimerkiksi lapsen kavereiden vanhemmat toimisivat toisin.

– Tutkimukseni osoittaa, että kulttuurissamme esiintyvät käsitykset hyvästä vanhemmuudesta alkoholikasvatuksessa ovat moninaisia ja usein ristiriitaisiakin. Joskus vanhemmat kamppailevat asiantuntijaohjeiden ja ympäristön tuottamien paineiden välillä. Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan herättämään vuoropuhelua tutkimustiedon ja ihmisten arkikokemusten välillä, Helenius kertoo.

Tutkimukseen osallistui 81 vanhempaa, joilla oli 13–19-vuotiaita lapsia. Lisäksi haastateltiin 7 alkoholiaiheisten vanhempainiltojen kouluttajaa sekä analysoitiin 67 Alkon Lasten seurassa -ohjelman asiantuntijablogia ja 555 kommenttia kyseisessä Facebook-ryhmässä.

Jenni Heleniuksen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Alkoholikasvatus ja hyvä vanhemmuus. Vanhempien, verkkokeskustelijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia tarkastetaan Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa ensi viikon keskiviikkona.

Keskustelu on auki 11.6. kello 22. asti.

Kuusikymppinen Lidia Zwardoń on ehtinyt elää kommunistisessa Puolassa ja demokraattisessa Euroopan unionissa. Onko Puola taas vaihtamassa suuntaa?

Zwardoń kauhistui seuratessaan vappuna äärioikeiston marssia Puolan pääkaupungin Varsovan kaduilla.

– Huudetaan, että ulos EU:sta. Minne he oikein haluavat päätyä? Takaisin Stalinin aikoihin? Zwardoń ihmetteli Ylen haastattelussa.

– Minulle EU on kaikki kaikessa, uusi elämä. Olen elänyt jo kommunismin aikaan ja tiedän mitä se on.

Puolan radikaalein äärioikeisto on äänekäs, mutta oikeastaan Zwardońia hirvittää Puolassa valtaa pitävä Laki- ja oikeus -puolue vielä enemmän.

– Poliittinen tilanne on makaaberi. Kirkko ja hallitus pitävät yksinvaltaa. Olemme palaamassa keskiajalle, Zwardoń kauhisteli.

Puola on hyvin iso maa. Sillä, mitä Puolassa tapahtuu, on valtava merkitys koko Euroopalle. Jos yksi suuri EU-maa ei enää noudata unionin perusperiaatteita, tilanne voi olla kohtalokas koko yhteisölle.

Puola on myös jakautunut kahtia. Kamppailua käydään liberaalien ja EU-myönteisten voimien sekä uuskansallismielisen laitaoikeiston välillä. Sama näkyy nyt eri muodoissa lähes kaikkialla Euroopassa.

Puola on eturintama siinä kiihtyvässä kamppailussa, jota käydään Euroopan Unionin sielusta.

Pohjimmiltaan kyse on demokratiasta.

Hyökkäys liberaalia demokratiaa vastaan

Liberaalilla demokratialla tarkoitetaan yleensä sellaista edustuksellista demokratiaa, jossa yksilönvapaudet ja kansalaisoikeudet on suojattu vallanpitäjien mielivallalta. Oikeuslaitos on riippumaton ja media on vapaa.

Vuosikymmeniä EU:ssa tätä pidettiin itsestään selvänä lähtökohtana kaikille jäsenmaille. Se oli myös jäsenyyden ehto.

Tällä vuosikymmenellä tilanne on kuitenkin muuttunut.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoo suoraan vastustavansa liberaalia demokratiaa. Samanlaisia äänenpainoja kuuluu yhä useammasta maasta, Italiasta Ranskaan.

Unkarin tavoin vallanpitäjät ovat haastaneet demokratian myös Puolassa. Uhattuna on sekä oikeuslaitoksen riippumattomuus että median vapaus.

Jos haluat voittaa pysyvästi, muuta pelisääntöjä

– En ymmärrä, miten tilanne voisi pahempi. Kaikki on jo vallanpitäjien kontrollissa.

Näin kuvasi Puolan oikeusvaltion tilaa maan perustuslakituomioistuimen entinen presidentti Andrzej Rzepliński Ylen haastattelussa toukokuussa.

Laki ja oikeus -puolue nousi Puolassa valtaan vuonna 2015. Puolue nimitti perustuslakituomioistuimeen hallitukselle myötämielisiä tuomareita. Siten valtapuolue pystyi toteuttamaan muita demokratiaa nakertavia toimiaan. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on rapautunut ja mediaa on pyritty ohjaamaan hallituksen äänitorveksi.

Rzepliński muistuttaa, kuinka tärkeää toimivassa demokratiassa on vallan kolmijako ja se, että oikeuslaitos on riippumaton poliittisista päättäjistä.

– Jos haluaa täydellisen vallan ilman, että on vastuussa kenellekään, kannattaa ensimmäiseksi tuhota oikeuslaitos, hän selittää surumielisesti hymyillen.

Rzeplińskin mielestä Puolassa on viime vuodet toteutettu systemaattisesti yhden miehen unelmaa.

Tuo mies on Jarosław Kaczyński.

Viralliselta asemaltaan Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczyński on rivikansanedustaja. Mutta kaikki Puolassa tietävät, että hän on maan todellinen johtaja.

Lehdistön vapaus uhattuna

Niin rautaisella kädellä Kaczyński Puolaa johtaa, että kun hänelle ja maan presidentillä on keskusteltavaa, presidentti lähtee palatsistaan puoluetoimistoon Kaczyńskia tapaamaan, eikä toisinpäin.

Kaczyńskin valtapuolue on ottanut tiukkaan poliittiseen ohjaukseen myös maan julkisen palvelun television.

– Sen uutisointi muuttui radikaalisti. Siitä tuli hyvin puolueellista, yksityisen suuren Gazeta Wyborcza -lehden tuottaja Vadim Makarenko kuvaa.

– Julkisen palvelun uutiset muuttuivat hyvin hyökkääviksi opposition poliitikkoja kohtaan ja samaan aikaan hyvin ystävälliseksi hallituksen poliitikkoja kohtaan.

Varsinkin julkisen palvelun tv-ruudussa pyörivistä uutisotsikoista tuli suorastaan koomisen puolueellisia.

Kuukausi sitten Puolan julkisen palvelun televisio vertasi oppositiojohtaja Donald Tuskia Hitleriin. Donald Tusk on myös EU:n Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Makarenkon edustaman yksityisen median suitseminen on Puolassa ollut huomattavasti vaikeampaa kuin Unkarissa. Siellä vapaa lehdistö on henkitoreissaan.

Kamppailu vapaasta lehdistöstä Puolassa ei kuitenkaan ole ohi. Makarenko pelkää, että jos Laki ja oikeus voittaa parlamenttivaalit ensi syksynä, edessä voi olla uusi hyökkäys.

– He puhuvat paljon median ”palauttamisesta puolalaiseksi”, mikä tarkoittaa käytännössä mediasektorin kansallistamista. Jos he voittavat vaalit, he yrittävät saada läpi lain, jolla rajoitetaan ulkomaista omistusta mediassa. Niin se on toteutettu Venäjällä, Makarenko pohtii.

Kahtiajakautunut kansa käy kamppailua Puolan sielusta

Silti ole suinkaan varmaa, että Laki ja oikeus voittaa seuraavat parlamenttivaalit. Puola on syvästi jakautunut maa.

Puolan oppositio ei ole niin hajanainen kuin esimerkiksi Unkarin. Pääoppositiopuolue, EU-myönteinen Kansalaisfoorumi on vallassa monissa suuremmissa kaupungeissa, kuten Varsovassa.

Laki ja oikeus nojaa erityisesti maaseudun konservatiivisen väestön tukeen.

Puolueen vahvin käyttövoima on katolisuus. Puola on Euroopan katolisin maa, jossa harva uskaltaa asettua kirkkoa vastaan.

Laki- ja oikeus on saanut kannatusta myös onnistuneella lapsilisäohjelmallaan.

Silti poliittinen kahtiajakautuminen vaikuttaa jo perhesuhteisiin.

Sokółkan kylän kirkon pihalla vastaan tulee Kazimierz Kanas, joka ilmoittaa olevansa vakaumuksellinen valtapuolueen kannattaja. Hänen mukaansa Laki ja oikeus -puoluetta kannattavat kaikki, jotka “tuntevat itsensä puolalaisiksi”.

– Vihdoin tuli puolue, joka ei tee puolalaisista toisen luokan väkeä ja käske häpeämään kaikkea mahdollista, Kanas puhisee.

Vieressä seisova Kazimierz Kanasin vaimo ei kuitenkaan puoluetta tue. Hän ei halua antaa haastattelua, mutta sanoo häpeävänsä sitä, että aviomies tukee Laki ja oikeutta.

Äärioikeisto kuokkavieraana kansanjuhlassa

Vappuna Varsovan kaupunki järjesti kansanjuhlan Puolan EU-jäsenyyden 15-vuotispäivän kunniaksi.

Iloisen ja lapsiperheitä keränneet kansanjuhlan läpi marssi Puolan varsinainen äärioikeisto, EU:n vastaisia iskulauseita huutaen:

– Kerran sirpillä, kerran vasaralla – EU:n roskasakkia päähän!

Puolassa on valtapuoluettakin kansallismielisempää äärioikeistoa.

– Lakimme, suvereniteettimme ja kulttuurimme on hyökkäyksen kohteena. Niitä uhkaa kulttuurimarxilaisuus, joka on itseasiassa homopropagandaa, Robert Winnicki, kansanedustaja ja Puolan äärioikeiston vaaliliiton johtaja selitti Ylelle.

Todellisuudessa EU-jäsenyyden kannatus on Puolassa jopa ennätyksellisen korkealla. Tuoreiden tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia kansasta tukee sitä.

Siksi valtapuolue Laki ja oikeus ei enää puhu varsinaisen EU-eron puolesta, niin kuin eivät puhu juuri muutkaan laitaoikeiston populistipuolueet Euroopassa.

Niiden tavoitteeksi on tullut EU:n muuttaminen sisältä päin.

30 vuotta muurin jälkeen ja 15 vuotta EU-jäsenyyttä

30 vuotta sitten Itä-Eurooppa eli hullua vuotta. Berliinin muuri murtui ja niin sanotut itäblokin maat, kansandemokratiat, murtautuivat irti kommunismista.

Kommunismin kaatamisessa nimenomaan puolalaiset olivat etujoukko. He johdattivat muita, jo vuosia aiemmin aloittamallaan vastarinnalla.

15 vuotta sitten suuri osa näistä kommunismista irronneista maista liittyi Euroopan unioniin. Puolan merkitystä osoittaa se, että vaikka tuolloin unioniin liittyi kertaheitolla kymmenen uutta maata, puolet uusista EU-kansalaisista oli puolalaisia.

Länsi-Euroopassa on herättänyt hämmennystä, että juuri Puola ja Unkari, jotka aikoinaan ärhäkimmin taistelivat kommunismia vastaan, ovat ne maat, joissa länsimainen liberaali demokratia on nyt joutunut suurimpaan kriisiin.

Puolassa sekä kansallismielinen laitaoikeisto että EU-myönteiset liberaalit väittävät, että toinen osapuoli vie Puolaa kohti vanhaa kommunismia.

Erilainen käsitys yksilön oikeuksista

Juuri historialliset syyt selittävät osaltaan, miksi liberaali demokratia on nyt kriisissä nimenomaan itäisessä Keski-Euroopassa.

Suuri osa Itä-Euroopasta kuului 1900-luvun alussa johonkin suurista imperiumeista: keisarilliseen Saksaan, Venäjään, Itävalta-Unkarin keisarikuntaan tai Ottomaanien valtakuntaan.

Useimmat itäisen Euroopan kansallisvaltioista itsenäistyivät ensimmäisen maailmansodan loppumyrskyissä, mutta niistä ainoastaan Tšekkoslovakia säilyi demokratiana toiseen maailmansotaan asti.

Ihmisoikeuksiin ja vahvaan kansalaiseen nojaava länsimainen liberaali demokratia jäi itäisessä Keski-Euroopassa ohueksi aatteeksi. Yhteiskuntafilosofia oli pikemminkin saksalaisesta ajattelusta nouseva näkemys, jossa valtion ja vahvan johtajan tehtävä oli pitää huolta kansalaisista.

Kommunismi vain vahvisti tätä näkemystä.

Ei siis lopulta ole ihme, että länsimaista tuotu, ihmisoikeuksia korostava ajattelu oli monille Itä-Euroopassa hieman vieras lähtökohta.

Vahva johtaja, joka vetoaa kansallistunteeseen ja perinteisiin arvoihin, on monille käsitettävämpi kuin abstrakti ihmisoikeusajattelu.

Liberaali demokratia näytti monille myös mallilta, jossa erilaisten vähemmistöjen oikeudet tuntuivat painavan perinteisiin arvoihin nojaavan keskiluokan oikeuksia enemmän.

Unkarin ja Puolan vallanpitäjät ovat käyttäneet tätä häpeilemättä hyväksi. Ei ole sattumaa, että sekä Laki ja oikeus että Puolan radikaalein äärioikeisto ovat ottaneet maalitauluksi seksuaalivähemmistöt.

Se retoriikka toimii hyvin Puolassa, jossa katolisella kirkolla ja vanhoillisilla arvoilla on vahva asema.

Liberaali vastaisku

Kirkon ja arvokonservatismin kasvava valta on nostanut Puolassa myös uuden vastavoiman.

Vasta tämän vuoden helmikuussa perustettu Wiosna- eli Kevät-niminen uusi puolue on noussut lähes tyhjästä.

Puolueen puheenjohtaja on avoimesti homoseksuaali ja ateisti, entinen pormestari Robert Biedroń.

– Elämme maassa, jossa ministeriöillä ei ole mitään virkaa, sillä kaikesta päättää yksi mies, ja hän on Jarosław Kaczyński. Maatamme hallitsee tavallinen rivikansanedustaja. Koko hallitus on pelkkiä hänen marionettejaan, Biedroń paukutti puheessaan ennen eurovaaleja.

– Eurooppalaiset veljemme ja sisaremme kysyvät nykyään koko ajan: Onko Puola vielä osa samaa yhteisöä kuin he? Jakaako Puolan hallitus Euroopan perustavat arvot? Onko Puolassa vielä voimassa eurooppalaiset laillisuuden säännöt? Kysymyksiä, jotka eivät vielä muutama vuosi sitten olisi kenellekään juolahtaneet mieleen, sen paremmin puolalaisille kuin muillekaan eurooppalaisille, Biedroń jatkoi.

Upouusi puolue sai toukokuun 2019 eurovaaleissa 6,6 prosenttia äänistä. Mielipidetiedusteluissa se on mitannut jopa 15 prosentin kannatuksia.

Biedrońin puolue on Puolassa kummajainen myös siksi, että se vastustaa avoimesti katolisen kirkon valtaa.

Puola kohtalo vaikuttaa koko Eurooppaan

Puola on ollut ennenkin Euroopan kehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maan historia on traaginen, ja suurvallat ovat jakaneet sen keskenään monta kertaa.

Toinen maailmansota alkoi, kun Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan. Kuusitoista päivää myöhemmin Neuvostoliitto hyökkäsi maahan idästä, ja Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan salaisen sopimuksensa mukaisesti.

Tällä kertaa puolalaiset ovat kuitenkin jakautuneet kahtia ihan itse.

Silti tälläkin kertaan Puolan kohtalo voi ohjata koko maanosan kehitystä.

Lisää aiheesta:

Ulkolinja 12.11.2018: Puolan jako (Areena)

"Puolaan on syntymässä orwellilainen todellisuus" – Solidaarisuus-veteraani pelkää demokratian puolesta

Analyysi: Unkarilaiset antoivat Viktor Orbánille vapaat kädet keskittää valtaa – miten käy demokratian ja saako hän seuraajia muualla Euroopassa?

Porvoolainen perheyritys Ensto ilmoitti maanantaina vähentävänsä yt-neuvotteluissaan yhteensä 65 työpaikkaa. Henkilöstövähennykset koskettavat kaikkia konsernin yksiköitä ja toimintoja Suomessa. Irtisanomiset toteutetaan vuoden 2019 joulukuun puoliväliin mennessä.

Irtisanomisten syyksi Ensto ilmoittaa uudistukset toimintamallissaan ja organisaatiorakenteessaan. Lohjan valaisintehdas suljetaan, ja sen tuotanto siirtyy vuoden 2020 alkupuolella Porvoossa ja Viron Paidessa toimiviin tehtaisiin.

Lohjalla työt loppuvat noin 20 henkilöltä. Porvoossa irtisanomiset kohdistuvat toimihenkilötyöhön. Alun perin henkilöstövähennyksien arvioitiin kohdistuvan yhteensä 70 henkilöön.

– Kyseessä on yleisen kilpailukyvyn parantaminen ja globaalin tehdasverkoston optimointi. Meidän pitää pystyä panostamaan enemmän muun muassa tuotekehitykseen ja teknologiaan. Käsityötä sisältävissä tehtävissä Virossa on paljon kilpailukykyisempi kustannustaso, Enston toimitusjohtaja Hannu Keinänen sanoo.

Keinäsen mukaan Ensto hakee kansainvälisellä konsernitasoisella muutosohjelmallaan yhteensä 10 miljoonan euron arvoisia pysyviä kustannus- ja tulosvaikutuksia. Uutinen on otettu yrityksessä vastaan surullisin ja haikein mielin.

– Uutinen ei tietenkään ole miellyttävä työntekijälle tai yrityksen johdolle. Mutta arvostan sitä asennetta, jolla meidän henkilöstö on ottanut nämä. Lomautukset ovat mahdollisia vuoden loppuun asti ainoastaan, jos syksyn kovemmat volyymit eivät toteudu.

Työllistymismahdollisuudet askarruttavat iäkkäämpiä työntekijöitä

Yksi lähtöpassin saaneista on Enston pääluottamushenkilö Riitta Häyhänen. Häyhäsen mukaan neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä. Vaikka tehtaiden vähennys ja tuotannon siirtäminen oli nähtävissä, erityisesti toimiston väelle henkilöstövähennykset tulivat shokkina.

– Meillä on aika iäkästä porukkaa täällä, ja tietysti meitä huolettaa työllistymismahdollisuutemme. Meille tulee tänään tänne työterveyshoitaja, jolle saa mennä juttelemaan. Syksyllä työnantaja järjestää muutosturvaan liittyvän valmennuksen sekä työntekijöille että toimihenkilöille, Häyhänen kertoo.

– Sillä tavalla tämä on hullua, että Suomeen pitäisi nyt saada lisää työpaikkoja ja meiltä niitä nyt lähtee, hän lisää.

Lisää aiheesta

Sähkölaitevalmistaja Ensto aloittaa yt-neuvottelut – Toimitusjohtaja: "Venäjä on ollut haaste viime vuosina"

Eurooppalaiset eläinoikeusjärjestöt vaativat catering- ja ravintolapalveluyritys Sodexoa parantamaan broilereiden elinolosuhteita omassa toimitus- ja tuotantoketjussaan. Sodexo on Euroopan suurin catering-yritys.

Suomessa Sodexo tunnetaan lähinnä lounasravintoloistaan, joita on noin 140.

Järjestöjen mukaan Sodexo sitoutui vuonna 2017 nostamaan broilereiden pidon minimistandarejaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuoteen 2024 mennessä. Yhtiö on kuitenkin kieltäytynyt muotoilemasta vastaavaa sitoumusta Euroopan-toiminnoilleen.

Järjestöt vaativat, että Sodexon on sitouduttava European Chicken Commitmentin (ECC) kriteereihin. Broilerin kasvatuksen ongelmia ovat muun muassa ylijalostus, liian ahtaat tilat ja kivuliaat tainnutusmenetelmät.

Kampanjassa on mukana eläinoikeusjärjestöjä kymmenestä maasta. Suomessa asiaa ajaa Oikeutta eläimille -järjestö.

Eurooppalaisen kanasitoumuksen on luonut 30 eläinoikeusjärjestöä. Ainakin sata suurta yritystä on jo sitoutunut sen kriteereihin.

Suomen Pankki (SP) on heikentänyt ennustettaan Suomen talouskasvusta.

Tällä vuodelle ennustetaan nyt 1,6 prosentin kasvua ja ensi vuodelle enää 1,5 prosentin kasvua. Vuonna 2021 hidastuminen jatkuu ja jää 1,3 prosenttiin.

Ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo, että tämän vuoden kasvu saattaa jäädä nyt ennustettuakin pienemmäksi tuoreiden ja odotettua heikompien työllisyyslukujen takia.

Globaalit riskit vastaan suomalainen kuluttaja

Talouteen heittää oman varjonsa maailmantalouden epärvarmuus ja kauppasotien uhat.

Toisaalta Suomessa työllisyyden parantumien ja nousevat palkat antavat potkua ostovoimaan. Myös matalat korot pitävät huolta siitä, että tilipussi ei hupene sellaisenaan lainan korkojen maksamiseen.

Mutta Suomen Pankin mukaan epävarmuus on jättänyt jälkensä ja suomalainenkin kuluttaja säästää enemmän ja kuluttaa vähemmän kuin tähän saakka.

Suomessa talouden kasvu alkoi jo törmätä rajoihinsa, kun yhä useampi ala on alkanut kärsiä työvoimapulasta. Nyt vauhdin hidastuessa työvoiman kysynnän kasvukin alkaa vähentyä.

SP ennustaakin että työlliyysasteen nousu jatkuu nyt hitaampana. Työttömyysaste laskee lähelle kuutta prosenttia vuoden 2021 aikoihin.

Miten kävisi seuraavassa taantumassa?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn**
**muistuttaa, että julkisen talouden tila on kohentunut, mutta on edelleen alijäämäinen. Lisäksi huonompaan suuntaa vie se, että väestö ikääntyy ja terveys- ja hoivakulut kasvavat.

Kun finanssikriisi iski Suomeen vuonna 2008, sen vaikutuksia voitiin pehmentää, kun julkinen talous pystyi tukemaan kotimaista kulutusta.

– Kun kansainvälinen talous seuraavan kerran joutuu taantumaan, voidaan Suomessa olla samankaltaisessa tilanteessa. Mitä pienempi on tuolloin julkinen velka, sitä suurempi on julkisen talouden liikkumavara, Rehn opastaa.

Työllisyysasteen pitäisi olla 75 - 78 prosenttia

Rehn kiittelee, että työllisyyden hyvä kehitys on ollut suhdanteiden, mutta osaltaan myös edellisen hallituksen ansiota. Tosin tänä vuonna tahti ei ole enää jatkunut entisellään.

Hallituksen asettama tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin riittää Rehnille vain perin niukasti.

– Työllisyysastetta koskevaksi tavoitteeksi on syytä asettaa hyvä pohjoismainen taso. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75–78 prosentin tuntumassa.

Pääjohtajan mukaan Suomen talous ei kestä, ellei työllisyysaste nouse "merkittävästi" nykyisestä 72,4 prosentista.

Hän myös varoittaa, että pelkkien prosenttien tuijottamien ei riitä, sillä kaikki työ ei kohenna taloutta yhtä paljon - varsinkin "jos työpaikan luomiseen käytetään runsaasti julkisia varoja".

Työllisyystavoitteeseen ei päästä

Suomen Pankin mukaan 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen on epätodennäköistä nykyisellä runsaan puolentoista prosentin BKT:n kasvuvauhdilla.

Sen mukaan BKT:n kasvun pitäisi vuosina 2020–23 olla tuntuvasti reippaampaa eli noin 2,5 prosenttia vuodessa.

Pankki ei kerro, miten sen mukaan työllisyystavoitteeseen päästäisiin.

Vientialojen palkankorotuksia ei saa ylittää

Suomen Pankissa annnetaan vankka tuki työehtoneuvottelujen "Suomen mallille", jossa vientialat määrittelevät palkankorotusten ylärajan myös kotimaisille aloille. Palkkojen nollakorotuksia Rehn ei ole kuitenkaan vaatimassa, kunhan työn tuottavuus kohenee.

– Toivottavaa olisi, että kustannuskilpailukyky paranisi ensisijaisesti työn tuottavuuden vahvan kehityksen ansiosta. Silloin palkkamaltin tarve olisi vähäisempi.

Tuottavuutta nostetaan tavallisesti innovaatioilla ja tuotekehityksellä. Ne ovat kehittyneet Suomessa viime vuodet nihkeästi. Toivoa paremmasta kuitenkin on, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tänään julkaisema kysely lupailee.

EK: tutkimusmenot kasvuun 10 vuoden alamäen jälkeen

EK:n kyselyn mukaan teollisuuden investoinnit lähtevät tänä vuonna tuntuvaan, noin yhdeksän prosentin kasvuun. Vielä viime vuonna ne supistuivat 12 prosenttia. EK pitää tällä vuodelle luvassa olevaa tasoa "kohtalaisen hyvänä".

Myös vuosikausia laskenut tutkimukseen ja kehitykseen käytetyn rahan määrä kääntyy tänä vuonna runsaan neljän prosentin kasvuun. Viime vuonna alamäki pysähtyi ja pinnisti 0,9 prosentin kasvuun.

Sitä ennen t&k-menot ovat laskeneet kymmenen vuotta. Vuonna 2008 siihen käytettiin yli 4,5 miljardia euroa, mutta viime vuonna enää 2,4 miljardia.

Aiheesta voi keskustella tänään 11.6. klo 22 saakka.

Raekuurot ja rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat tehneet pahoja vahinkoja Baijerissa Saksassa. Useita ihmisiä on loukkaantunut, taloja, autoja ja muuta omaisuutta vaurioitunut ja puita kaatunut.

Muun muassa BR24-uutissivusto kertoo, että taivaalta tuli maanantai-iltana jopa golfpallon kokoisia rakeita. Palokunta oli täystyöllistetty tuhojen takia.

Rakeet esimerkiksi rikkoivat talojen ikkunoita, minkä jälkeen rankkasade pääsi suoraan sisään. Tuhoja pahensivat talojen, teiden ja rautatiejohtojen päälle kaatuneet puut.

Myöhään illalla Würmjoen pato uhkasi murtua, mutta palokunta onnistui estämään sen tukemalla patoa hiekkasäkeillä, BR24 kertoo.

Unkarin poliisi on alkanut nostaa Tonavan pohjasta turistialusta, joka upposi Budapestissa viime kuussa.

Noston edetessä aluksesta tuodaan maihin turmassa kuolleiden ruumiita. Nosto-operaation arvioidaankin kestävän useita tunteja, jotta pelastajat saavat rauhassa tutkia alusta.

Sukeltajat eivät joen voimakkaan virtauksen takia pystyneet kunnolla etsimään kuolleita aluksesta, kun se oli joen pohjassa.

Mermaid-alus upposi 29. toukokuuta kolaroituaan suuremman jokiristeilyaluksen kanssa. Mermaidissa oli pääosin eteläkorealaisia turisteja.

Vain seitsemän aluksessa olleista 35 ihmisestä tiedetään pelastuneen ja 20:n kuolleen. Ennen nosto-operaatiota kahdeksan ihmistä oli yhä kateissa, mutta aluksesta on tuotu aamun aikana maihin useita ruumiita.

Kun alus on nostettu, poliisi tutkii sen. Onnettomuudesta on käynnistetty rikostutkimus ja toisen kolarialuksen Viking Sigynin kapteeni on pidätetty. Mermaidin unkarilaiskapteeni on kadonneiden joukossa.

Aiheesta aiemmin:

Unkarin laivaturmassa kadonneiden ruumiita etsitään Serbiasta – katso animaatio onnettomuushetkestä

Se oli apatiitin rikastamista. Apatiitti on fosfaattilannotteiden raaka-aine.

Näin asiasta kerrottiin työmiehille, paikallisille asukkaille ja julkisuuteen.

Tosiasiassa kyseessä oli aivan muusta.

– Apatiitti ei meitä kiinnostanut niinkään - vaan uraani.

Näin sanoo nyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa työtä johtanut outokumpulainen, eläkkeellä oleva kaivosteknikko Voitto Kontkanen.

Nuori, vastavalmistanut kaivosteknikko sai yhden Suomen kaivoshistorian erikoisimmista työmaista johdettavaksi kesällä 1965 Kainuun Paltamon Nuottijärvellä.

Ennennäkemättömät valokuvat uraanin rikastuskokeilusta kesältä 1965 ovat Kontkasen arkistosta.

Kontkanen oli työnjohtajana Outokumpu Oy:n siirrtettävässä Mobilia-kenttärikastamossa. Rikastamo kasattiin varta vasten Nuottijärvellä tiettömien metsien taakse.

Kyseessä oli ensimmäinen ja ainoa kerta kun uraania yritettiin rikastaa Suomessa liikutettavassa kenttärikastamossa.

Aiemmin vuosina 1958-1961 Pohjois-Karjalan Enon Paukkajanvaarassa toimi Suomen ensimmäinen uraanin koelouhinnan kaivos.

Nuottijärvellä Paltamossa, melko lähellä nykyistä Terrafamen kaivosta, oli aiemmin tehty porauksia, joiden perusteella tiedettiin lähteä kokeilemaan uraanin rikastamista.

Paltamossa yritetään päästä kiinni (apatiitin lisäksi) toiseenkin esiintymään. Toistaiseksi salaperäisyyden verhoaman soisen alueen tutkiminen aloitetaan ensi viikolla. Kainuun Sanomat, 28.7.1965

Mikä julkisuudelta verhotun uraanin rikastuskokeilun tarkoitus sitten oli?

Kyseessä oli silloisen Outokumpu Oy:n valtakunnallinen uraaniohjelma.

Uraani oli määritelty srategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, vaikka ensimmäisiä ydinvoimaloita alettiin rakentaa Suomeen vasta 1970-luvulla.

– Kyllä kai se tarkoitti, että voidaanko olla omavaraisia tarvittaessa uraanin suhteen. Niin kuin on tärkeää muidenkin metallien suhteen - olla tarvittaessa omavaraisia huonoina aikoina, Kontkanen sanoo.

Vuonna 1965 maailmassa elettiin vastakkainasettelun ja kylmän sodan kylmiä vuosia.

Oliko kokeilun takana jopa jonkun tai joidenkin ydinase-intressejä?

– Ei mielestäni ollenkaan tämmöistä. Mutta sen tietävät isommat herrat ehkä paremmin, jos muistavat, Kontkanen naurahtaa.

Paikalliset apuna - emme tienneet uraanisuunnitelmista

Työmaa työllisti kesän aikana kymmenkunta komennusmiestä ja saman verran paikallisia miehiä lähitaloista.

Lähellä sijaitsevasta Härmänmäen kylältä, Kurkisen veljeksistä Eero Kurkinen pääsi työmaalle sähköasentajan apulaiseksi ja työharjoitteluun.

Työmaan tarkoitusperä ei ollut nuoren miehen tiedossa.

– Minulle ei tullut selväksi että täällä etsitään ja rikastetaan uraania vaan puhuttiin apatiitista, lannoiteaineesta, Eero Kurkinen muistelee.

– Uskon että tuolloin kaikilla oli samanlainen käsitys, ainakin meillä paikallisilla ihmisillä.

Hankkeen tarkoitus selvisi veljessarjan vanhimmalle vasta myöhemmin.

Nuorempi veli Pertti Kurkinen oli rakentamassa tietä Nuottijärvelle.

Kulkulupia ei kyselty ja ulkopuoliset saivat liikkua työmaalla vapaasti.

– Olihan se melkoinen tapahtuma, varsinkin näin pienelle kylälle. Tottakait oli porukkaa, kun oli kylä väki ja vierasta porukkaa. Rannassa oli ruokalat ja kaikki. Oli se mielenkiintoista, Pertti Kurkinen muistelee.

Uraani käveli omia teitään

Nuottijärvelllä louhittiin kesän 1965 aikana malmikiveä muutamia satoja tonneja.

Yrityksestä huolimatta uraania ei saatu kunnolla rikastettua.

– Siinä ei kovin hyvin onnistuttu. Kun apatiitti rikastui malmista rikasteeseen, niin uraanipa ei rikastunutkaan. Uraani käveli niin sanotusti omia teitään, Kontkanen sanoo.

Oliko syynä sitten huonosti rikastuva uraani vai sen aikainen kenttärikastamon tekniikka?

– Olisiko siinä ollut mitään parempiakaan välineitä käytettävissä? Tietoutta liikuteltavasta kenttärikastamosta ei ollut tuolloin missään, Kontkanen muistuttaa.

Entä kaivostoiminnan ympäristöasiat vuonna 1965?

– Miten sen sanoisi, ne eivät olleet tuohon aikaan niin vaikeat kuin nykyään, Kontkanen muotoilee.

Uraanin koelouhinnan rikastekasa jäi maastoon. Malminrikastuksen jäte kuopattiin läheiseen pieneen suohon.

Kontkasen mukaan alueen maita ei ole sen jälkeen tutkittu.

Tovin etsinnän jälkeen maastosta löytyykin sammaloitunut kumpare - Nuottijärven uraanikokeilun rikastekasa.

Mukana olevia kiinnostaa onko kasassa edelleen uraania ja kuinka paljon?

– Kyllä siinä voi olla, mutta en tiedä onko se siinä säilynyt. Se on apatiittirikastetta, jota teimme ja jossa pitäisi olla uraania. Ei sitä siihen kovin paljon kertynyt, Kontkanen rauhoittelee läsnäolevia.

Ensimmäinen uraanin rikastuskokeilu Kainuussa päättyi syksyllä 1965. Kenttärikastamo siirrettiin seuraavana vuonna Siilinjärvelle.

Outokumpu Oy ei enää Nuottijärven jälkeen yrittänyt rikastaa uraania kenttärikastamossa.

Nuottijärven konkari on seurannut mielenkiinnolla viime aikoina Terrafamen kaivoksen uraanihanketta Kainuussa.

– Terrafamelle on etuna, että uraani on valmiina jo liuoksessa. Uraani saadaan talteen halvalla rikastusteknisillä kustannuksilla, Kontkanen sanoo.

Nuottijärven uraanihanke oli Kontkasen mukaan aikanaan ainutlaatuinen pioneerityö Suomen kaivoshistoriassa.

Kontkanen lähettää terveiset Terrafamelle Nuottijärven tiheäksi vesakoituneelta uraanikokeilukentältä.

– Toivotan hommalle onnea.

Yhdysvaltalainen talouslehti The Wall Street Journal kertoo nimettömiin lähteisiinsä perustuen, että Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin velipuoli Kim Jong-nam välitti tietoa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelulle CIA:lle.

Kim Jong-nam murhattiin runsas kaksi vuotta siten Malesiassa. Lehden tietojen mukaan hän oli matkustanut Malesiaan tavatakseen CIA:n yhteistyötahonsa, joskaan se ei ollut matkan ainoa syy.

WSJ:n lähteen mukaan Kimillä on CIA:n kanssa "yhteys", mutta sen syvyyttä on vaikea arvioida.

Monet USA:n ulkomaanhallinnon virkamiehet arvioivat, ettei Kim kyennyt antamaan Pohjois-Korean sisäisistä tapahtumista kovinkaan täsmällistä kuvaa, koska hän asui pysyvästi ulkomailla.

Etelä-Korean ja Yhdysvaltain viranomaiset uskovat, että Pohjois-Korea antoi määräyksen Kim Jong-namin murhaan, koska hän oli alkanut kritisoida perheensä yksinvaltaista hallintoa.

Pohjois-Korea kiistää syytteen.

Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori ja Googlen aluejohtaja Matt Brittin allekirjoittivat tänään aamupäivällä sopimuksen digitaitojen koulutuskeskuksen perustamisesta Helsinkiin. Hubin tavoitteena on kouluttaa jopa 10 000 työtöntä työnhakijaa ja pk-yrittäjää.

– Saatamme helsinkiläiset työttömät työnhakijat ja pk-yrittäjät digitaalisilla taidoillaan yhtä, kahta tai kolmea askelta ylemmälle tasolle. Se auttaa heitä urallaan eteenpäin ja mahdollisesti pääsemään myös työnsyrjään kiinni, Vapaavuori kertoo.

Varsinaista sijaintia koulutuskeskukselle ei vielä tiistaina julkaistu, mutta Vapaavuoren mukaan se tulee jonnekin keskustan alueelle. Opinahjo aloittaa syyskuussa.

Vapaavuoren mukaan yhteistyösopimuksessa Helsingin rooli on mainostaa Googlen koulutustarjontaa, vastata henkilökunnasta sekä valita henkilöt ja yrittäjät, jotka koulutuksen piiriin pääsevät. Google kustantaa tilat ja tarjoaa koulutuksen.

10 miljoonaa koulutettua ympäri maailma, puolet naisia

Neljän viime vuoden aikana Google on kouluttanut vastaavissa koulutuskeskuksissa ympäri Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa (EMEA) yhteensä 10 miljoonaa ihmistä. Toiminta sai alkunsa Espanjasta, jossa nuorten työttömyys on erittäin suurta.

Googlen EMEA-aluejohtaja Matt Brittinon innoissaan tuloksista; 45 prosenttia koulutetuista on saanut joko paremman työn, perustanut firman tai kasvattanut liiketoimintaansa.

– Puolet koulutetuista on ollut naisia. Yleensä tiede- ja teknologia-alalla naisten osuus on 25 prosenttia. Myös tämä kertoo siitä, että digikoulutukselle on todellista kysyntää, Brittin toteaa.

Google työllistää ennestään Suomessa 300–400 henkilöä. Teknologiajätillä on Haminassa palvelinkeskus, joka on Brittinin mukaan yksi Euroopan korkealaatuisimmista.

– Väestönne tekee ostoksia ja hoitaa pankkiasioita verkossa, mutta pienet yritykset tulevat digitalisoitumisessa vielä jäljessä.

Kun puolet maapallosta on yhdistettynä verkkoon, digitaidot kasvattavat yritystoimintaa niin Helsingissä kuin muuallakin maailmassa.

– Kun digitalisaatio muuttaa maailmaa nopeammin kuin mikään muu, on tärkeää, että yhdessä maailman parhaiten koulutetussa maassa ja kaupungissa ihmiset kehittyvät edelleen. Tämä on ennen kaikkea työllistymisharjoitus ja digitaalisen oppimistason kohottamisharjoitus, Vapaavuori toteaa.

Vihreiden eduskuntaryhmän uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Emma Kari. Vihreät tiedotti asiasta Twitter-tilillään.

– On ilo ja kunnia päästä johtamaan historian suurinta vihreää eduskuntaryhmää. Tällä joukkueella voimme tehdä entistä voimakkaammin työtä Suomen suunnan kääntämiseksi kestävämpään ja inhimillisempään suuntaan. Tämä näkyy myös uuden hallituksen ohjelmassa, Kari sanoo vihreiden tiedotteessa.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Saara Hyrkkö, toiseksi varapuheenjohtajaksi Jenni Pitko.

Kari valittiin aiemmin keväällä toiselle kansanedustajakaudelleen Helsingin vaalipiiristä. Hyrkkö ja Pitko ovat ensimmäisen kauden kansanedustajia. Hyrkkö valittiin Uudeltamaalta, Pitko Oulusta.

Tulipalo tuhosi neljän asunnon rivitalon maan tasalle perjantaina Joensuussa. Palon sytytti hyvin todennäköisesti ilmalämpöpumppu.

– Silminnäkijähavaintojen mukaan ilmalämpöpumpun ulkoyksiköstä oli tullut käryn hajua. Hetken päästä kuului räjähdys, ja pumpussa näkyi savua ja liekkejä, kertoo palon syttymissyytä tutkiva palomestari Tiia Turunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Turunen ei vielä ota kantaa, oliko kyseessä esimerkiksi sähkövika laitteessa. Tutkinnassa selvitetään nyt ilmalämpöpumpun ominaisuuksia ja sitä, oliko laite asennettu oikein.

"Kahvinkeitin on vaarallisempi"

Ilmalämpöpumppuihin ei liity erityisiä paloturvallisuusriskejä, sanoo johtava asiantuntija Kari Telaranta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

– Sähkölaitteessa vika on aina mahdollinen, mutta mitään erityisiä riskejä juuri ilmalämpöpumppuihin ei näyttäisi liittyvän. Sanoisin, että kahvinkeitin on vaarallisempi laite, Telaranta toteaa.

Lämpöpumppujen suosio kasvaa. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan käytössä on arviolta 700 000 ilmalämpöpumppua ja vuosittain niitä asennetaan noin 60 000 lisää. Viime vuonna ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi yli viidenneksen. Tänä keväänä laitteisiin ja niiden asentajiin on ollut pitkät jonot.

Muutamia paloja vuodessa

Pelastusopiston keräämien tilastojen mukaan lämpöpumput aiheuttavat vuosittain muutamia tulipaloja. Tällöin kyseessä on yleensä sähkövika.

– Pelastuslaitokset hälytetään vuosittain 5 300 rakennuspaloon, joista noin 700 on sähkölaitteiden aiheuttamia. Näistä noin neljä paloa vuodessa on alkanut lämpöpumpusta, sanoo pelastustoimen tilastojen suunnittelija Johannes Ketola Pelastusopistosta.

Tilasto on koottu Ylen pyynnöstä hakemalla toimenpiderekisteriin kirjoitetuista teksteistä mainintoja lämpöpumpuista, joten kaikki tapaukset eivät välttämättä ole mukana.

– Suuruusluokka on kuitenkin varmasti se, että tapauksia on alle kymmenen vuodessa, Ketola toteaa.

Asennus on tärkein vaihe

Lämpöpumpun paloturvallisuuteen vaikuttaa eniten se, että laite on asennettu oikein. Pumppua hankkivan kannattaa luottaa tunnettuihin merkkeihin ja varmistaa, että laitteen asentajalla on kokemusta sekä tarvittavat luvat kunnossa, vinkkaa Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Ilmalämpöpumpun asennuksia ja huoltoja saa tehdä vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä asennusliike.

Ilmalämpöpumpun tärkein kotihuolto on sisäyksikön suodattimen imurointi kerran, pari kuussa. Ulkoyksikkö on hyvä tarkastaa kaksi kertaa vuodessa ja poistaa siitä esimerkiksi kuivuneet lehdet, ettei laite mene tukkoon. Nämä yksinkertaiset huoltotoimet vaikuttavat enemmän laitteen toimivuuteen kuin sen paloturvallisuuteen.

Sähkötarkastaja löytää viat

Epäkuntoon mennyt sähkölaite on turvallisuusriski, palomestari muistuttaa.

– Jos sähkölaite oireilee omituisesti, sitä ei kannata enää käyttää, Tiia Turunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta neuvoo.

Joensuun perjantaisessa tulipalossa ilmalämpöpumppu oli asennettu räystään alle. Sieltä tuli levisi nopeasti rivitalon yläpohjaan koko talon matkalle, sillä 1980-luvulla rakennetun talon rakenteissa ei ollut paloesteitä. Koko talo oli liekeissä muutamassa minuutissa.

Ilmalämpöpumpun paloturvallisuutta voi lisätä asentamalla sen alle ja ympärille palamatonta materiaalia, esimerkiksi sementtikuitulevyä. Jos laite syttyy palamaan, tuli ei pääse leviämään niin nopeasti talon rakenteisiin.

– Asianmukaiset sähköasennukset ovat tärkein toimi. Taloyhtiön kannattaa harkita, pitäisikö pyytää sähkötarkastaja käymään läpi talon sähköjärjestelmät, ehdottaa Kari Telaranta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Tarkastaja voi käyttää esimerkiksi lämpökameraa, joka paljastaa mahdolliset viat sähkölaitteistossa jo etukäteen.

Lue lisää:

Tuulettimet loppuivat jo monesta paikasta ja ilmalämpöpumpun saa täksi kesäksi hyvällä tuurilla: "Kysyntä ylittänyt rohkeimmatkin ennusteet"

Tiesitkö, mistä kodin sähkölaitteista aiheutuu eniten paloja? Katso asiantuntijan vinkit vahinkojen välttämiseksi

Seitsemänkymppisten naisten ei tarvitse kävellä kymmentä tuhatta askelta päivässä pysyäkseen kunnossa. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutuksia nähdään jo runsaan neljän tuhannen askeleen jälkeen.

JAMA Internal Medicine -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 17 000 keskimäärin 72-vuotiaan naisen nelivuotisiin seurantatietoihin. Seurannan alussa naiset kantoivat mukanaan askelmittaria seitsemän päivän ajan.

Kun tutkijat vertasivat vähiten liikkuvia enemmän liikkuviin, he havaitsivat vähiten liikkuvien kuolleisuuden suuremmaksi kuin muiden. Verrattuna keskimäärin 2 700 askelta päivässä liikkuviin keskimäärin 4 400 askelta ottavien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 40 prosenttia pienempi.

Yhteys voimistui mitä enemmän henkilö liikkui, mutta hyödyt eivät enää suurentuneet 7 500 päivittäisen askeleen jälkeen. Liikkumisen intensiteetin sijaan olennaista oli askelten määrä.

Tulokset ovat tervetulleita, sillä tätä ennen ei ole ollut selvää, kuinka monta askelta päivässä olisi suositeltava taso iäkkäille. Kävelyn terveyshyödyt on kuitenkin osoitettu monissa tutkimuksissa. Usein suositellaan noin 150 minuuttia reipasta kävelyä viikossa, mikä askeliksi muutettuna on suurin piirtein 7 000 päivässä, tutkijat kirjoittavat.

Vesivahinko on viivästyttänyt Sirius Sport Resortin uudelleen avaamista Pyhtäällä. Alun perin huoltokatkon piti kestää kaksi viikkoa, mutta elämyskeskuksen ovet ovat pysyneet kiinni jo kuukauden.

Vesivahinko tapahtui, kun sähköt laitettiin poikki sähköteknisten huoltotöiden takia.

– Meillä on vesipumput talossa, jotka poistavat sadevettä. Kun sähköt olivat poikki, vesitaso nousi ja tästä aiheutui myös vesivahinko, Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja Maxim Schamin kertoo tilanteesta.

Huoltotöiden yhteydessä myös yrityksen nettisivut pimenenivät.

– Siihen saakka, kun talossa ei ole sähköä, nettisivutkin ovat alhaalla. Nettisivujen serveri on kiinni talon sähkössä, Schamin selventää.

"Taloudellinen tilanne on haastava, muttei mahdoton"

Vesivahinko on ollut yritykselle kova kolaus myös taloudellisesti.

– Rahaa ei tule talon sisään, kun emme ole päässeet palvelemaan asiakkaita. Suurin haaste on ollut toiminnan pysähtyminen kuukaudeksi, Schamin kertoo.

Suomen ensimmäinen tuulitunneli avattiin Siriukseen Pyhtäälle kesällä 2013. Yrityksen tulos on ollut negatiivinen viimeiset viisi vuotta eli koko sen toiminnan ajan. Tuulitunneli aiheutti yhtiölle jättitappiot jo ensimmäisenä vuonna, kun elämyskeskuksen tulos yli kaksi miljoonaa euroa pakkasen puolella. Ilmassa leijumisen mahdollistava laite oli epäkunnossa reilun vuoden aikana yhteensä kahdeksan kuukautta.

Taloudellinen taakka on siis painanut yrityksen toimintaa, eikä pitkittynyt remontti ole helpottanut asiaa.

– Joulukuusta lähtien tilanne on parantunut ja jokainen kuukausi on ollut positiivinen. Tämä remontti vaikutti aika pahasti, mutta mistään konkurssista ei puhuta. Taloudellinen tilanne on haastava, muttei mahdoton, Schamin sanoo.

Lisääntynyt kilpailu on kasvattanut kiinnostusta tuulitunneleihin

Sirius Sport Resortin tuulitunneli on saanut alueelle myös kilpailua, kun Helsingissä avautui vastaava vapaalentotunneli Fööni viime syksynä.

Schamin näkee asiassa sekä positiivisia että negatiivisia puolia.

– Kilpailu on lisännyt kiinnostusta tällaiselle palvelulle, mutta osa meidän asiakkaista oli Helsingistä ja heidän saattaa olla helpompi käydä siellä.

Sirius Sport Resortin tulevaisuuden suhteen Schamin on kuitenkin toiveikas.

– Samalla linjalla mennään eli tavoitteena on kehittää yritystä ja sen toimintaa. Positiivisia muutoksia on tulossa tänä vuonna, kunhan vain saadaan paikka taas auki.

Tarkka avajaispäivä ei ole vielä tiedossa, mutta Schamin mukaan tavoitteena on saada elämyskeskuksen toiminta käyntiin vielä tämän viikon aikana.

Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen luvan myöntämiselle ei ole säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta estettä.

STUK katsoo, että Terrafamen hakemus on vaatimusten mukainen, ja että uraanin tuotannon ympäristölle ja ympäristön asukkaille aiheuttamat ydin- ja säteilyturvallisuusriskit ovat vähäisiä.

– Vähäiset riskit tarkoittavat käytännössä sitä, että uraanin talteenottolaitoksen työntekijöiden säteilyaltistus jää vähäiseksi eikä väestölle aiheudu lisäaltistusta uraanituotannon aloittamisesta, toteaa ylitarkastaja Jarkko Kyllönen tiedotteessa.

Terrafame on hakenut lupaa käynnistää muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotto ja jalostus niin sanotuksi yellowcake-puolituotteeksi, eli uraanioksidiksi, josta valmistetaan ydinvoimalaitosten polttoainetta.

Uraanin talteenottolaitoksen perustamiseen liittyvä arviointiprosessi on kevympi kuin esimerkiksi ydinvoimalaan tarvittavat vastaavat toimet.

- Vaatimukset pitää suhteuttaa toimintaan. Talteenottolaitoksella työntekijöiden säteilysuojeluun liittyvät asiat pitää huomioida hyvin, mutta onhan se riskipotentiaali paljon pienempi verrattuna ydinvoimalaitokseen, kertoo johtaja Jussi Heinonen.

Arvioinnissa ovat keskeisiä myös ympäristöön, tuotteen säilytykseen ja käyttöön liittyvät valvontatoimet. Jotta jalostettavaa materiaalia ei käytettäisi väärin, uraanin matkaa voidaan tarvittaessa seurata vaikka ulkomaille saakka.

Kilossa malmia uraania jopa 20 milligrammaa

Terrafamen kaivoksella louhittavassa malmissa uraania on vaihtelevia määriä. Enimmillään sitä on, 15-20 mg/kg, kun Suomessa maaperän keskimääräinen uraanipitoisuus on noin 4 mg/kg.

Yhtiön arvion mukaan sen vuosittain käsittelemässä malmissa on noin 300 tonnia uraania, josta puolet liukenee bioliuotuksessa. Uraaninerotuslaitoksessa siitä saataisiin noin 135 tonnia talteen.

Säteilyturvakeskuksen mukaan talteenottolaitoksen lopputuote luokitellaan ydinenergialain mukaan ydinmateriaaliksi.

Stuk katsoo, että talteenottolaitoksen sijainti kaivosalueen sisällä ja etäällä asutuksesta edistää väestön säteilysuojelutavoitteiden täyttymistä myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa.

– Viime vuosina on ympäristövalvonnassa havaittu satunnaisesti yksittäisiä kohonneita uraanipitoisuuksia kaivosalueen ympäristössä. Kuitenkaan ympäristöön ei ole päässyt enää ympäristövahingon jälkeen merkittäviä määriä uraania, toteaa STUKin ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtaja Pia Vesterbacka tiedotteessa.

Luvan Sotkamossa Terrafamen kaivosalueella olevan talteenottolaitoksen käynnistämiselle myöntää valtioneuvosto.

Ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen (vihr.) mukaan valtioneuvosto arvioi kokonaisuutta, kun Terrafamen uraanisuunnitelmia käydään läpi. Hän ei osannut sanoa, millä aikataululla arvio tehdään.

Mikkonen kommentoi STUKin lausuntoa sanomalla, että STUK on katsonut asiaa säteilyn osalta, ja valtioneuvosto tekee kokonaisarvion ympäristön ja ihmisten terveyden näkökulmasta.

Aiempi uraanilupa kaatui KHO:ssa

Sotkamon kaivos nousi otsikoihin ympäristön saastumisen vuoksi vuonna 2012. Talvivaaran tuolloin omistaman kaivoksen lähivesistöjen tila heikkeni kaivokselta johdettujen jätevesien ja kipsisakka-altaan vuodon vuoksi. Kaivos siirtyi sittemmin Terrafamen omistukseen.

Aikanaan myös Talvivaara suunnitteli ottavansa talteen ja myyvänsä uraania muun metallituotannon sivutuotteena. Kesäkuussa 2011 STUK puolsi sen uraanilupaa, koska se katsoi, ettei Talvivaaran esittämien suunnitelmien mukainen uraanin tuotanto olisi lisännyt ympäristön säteilyvaikutuksia. Samalla STUK kuitenkin esitti, että lupaan sisällytettäisiin muun muassa uraanin varastointia, talteenottolaitosta sekä radioaktiivisten jätteiden loppusijoitusta koskevia ehtoja.

Marraskuussa 2011 Talvivaara sai EU:n atomienergiayhtiö Euratomilta luvan myydä uraania Cameco-yhtiölle. Tammikuussa 2012 Talvivaara sai puolestaan EU:n komissiolta luvan uraanin talteenotolle.

Jyrki Kataisen (kok.) johtamalta sateenkaarihallitukselta Talvivaara sai luvan uraanin talteenottoon maaliskuussa 2012. Soraäänittä lupa ei kuitenkaan irronnut, sillä lupapäätös syntyi äänin 11-6. Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi blogissaan, että lupa lisää ympäristöriskejä.

Niinistön lisäksi päätöstä vastustivat silloisen hallituksen ministerit Heidi Hautala (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Paavo Arhinmäki (vas.), Jukka Gustafsson (sd.) ja Maria Guzenina-Richardson (sd.).

Joulukuussa 2013 KHO kumosi Talvivaaran uraaniluvan ja palautti asian uudelleen valtioneuvoston käsiteltäväksi.