Ratamoottoripyörien Suomen MM-osakilpailun ajankohta on varmistumassa. Lajin kuninkuusluokan MM-sarjan urheiluoikeuksia hallitsevan Dornan urheilutoimenjohtaja Carlos Ezpeleta kertoi asiasta Iitin Kymi Ringillä meneillään olevissa testiajoissa.

– Uskon, että ensi kesän kilpailupäivät varmistuvat parin viikon sisällä.

Ezpeleta kertoi ensi kesän kilpailukalenterin suunnittelusta vain runsaat pari tuntia sen jälkeen kun päivän ensimmäiset testiajot olivat alkaneet. Testitapahtuman käynnistyttyä kuljettavat joutuivat sateen takia odottelemaan vajaan tunnin ennen kuin pääsivät radalle ajamaan.

MotoGP -sarjan testitapahtuma Iitin Kymi Ringillä on vakuuttanut Ezpeletan. Hänen mukaansa rata soveltuu MM-osakilpailulle. Ezpeleta sanoo, että Iitin rata on vaikea, mutta järjestäjille tärkeintä on radan turvallisuus.

– Olemme varmoja siitä, että Kymi Ring on turvallinen rata.

Paljon tehtävää ennen ensi kesää

Kouvolan ja Lahden välissä sijaitsevan Iitin Kymi Ringin valmistumista aikataulussaan on jännitetty jo usean vuoden ajan.

Urheilutoimenjohtaja Carlos Ezpeleta myöntää, että jännitettävää riitti lähes viime hetkille saakka. Nyt hän sanoo olevansa tyytyväinen.

– Rehellisesti sanottuna muutamien viime kuukausien aikana on välillä käynyt mielessä, että saadaanko rata varmasti valmiiksi testeihin mennessä. Kymi Ringin väki on kuitenkin ollut luottavainen, ja me olemme auttaneet heitä kaikin tavoin.

Carlos Ezpeletan mukaan Kymi Ringillä riittää vielä töitä ennen ensi kesän MM-osakilpailua.

– Heillä on kova talvi edessään, mutta he tietävät mitä täällä pitää tehdä ja aikaa on riittävästi.

Kymi Ringin kaksipäiväiset testiajot jatkuvat tiistaina.

Hiekkatietä pitkin tulee reipasta vauhtia pieni hahmo päässään japanilaistyylinen päähine.

Museon edustalla odotettua vierasta on jo reilun tunnin ajan odottanut Rautjärven kunnanjohtajasta lähtien koko Kollaa ja Simo Häyhä -museon iskujoukko.

Japanilainen Masatoshi Sasayama tervehtii iloisesti vastaanottajiaan. Muutaman tervehdyssanan jälkeen seurue astuu sisään vaatimattomaan museorakennukseen.

– Meillä ei ole mitään kiirettä. Voitte olla täällä niin kauan kuin haluatte, kertoo Kollaa ja Simo Häyhä - museon toiminnanjohtaja Kari Partanen.

Aivan itärajan pinnassa Rautjärven Miettilän kylässä on viime päivät eletty jännittäviä aikoja. Viime viikolla kiiri tieto, että japanilainen 72-vuotias Masatoshi Sasayama on toteuttamassa unelmaansa ja kävelemässä ihailemansa sotasankari, tarkka-ampuja Simo Häyhän synnyinseudulle.

Sasayama lensi pari viikkoa sitten Japanin Tokiosta 8 000 kilometriä Helsinkiin. Sieltä hän jatkoi matkaansa kävellen Rautjärvellä sijaitsevaa Kollaa ja Simo Häyhä -museota kohti. Kävelymatkaa tulisi yhteensä noin 300 kilometriä.

– Haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää, kertoi Sasayama Ylen haastattelussa viikko sitten.

Matka tuli päätökseen tänään maanantaina vähän ennen puolta päivää. Oikeasti museo on jo tältä kesältä suljettu, mutta jos vieras matkustaa 8 300 kilometriä, ei museo voinut olla avaamatta ovia.

– Minulla soi puhelin koko viikonlopun ajan, kun ihmiset soittivat. Heillä oli hätä, että pääseekö japanilaisvieras sisälle. Totta kai pääsee, sanoo Kollaa ja Simo Höyhä -museon tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Reijo Sinkkonen.

Kunnioitus Simo Häyhälle

Tokiossa asuva Masatoshi Sasayama kertoo miten hän nuorena luki japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa.

– Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.

Häyhästä Sasayama tiesi aluksi vain nimen. Internetistä hän oppi, että Häyhä on suomalainen ja syntynyt Rautjärvellä.

Sasayama korostaa, ettei hän ole sodan ihannoija tai sotafani. Päinvastoin. Hän haluaa rauhaa ihan niin kuin Simo Häyhäkin halusi.

– Maat joutuivat sotaan, ja Simo Häyhä joutui sotimaan, sanoo Sasayama.

Kollaa ja Simo Häyhä -museon toiminnanjohtaja Kari Partanen on samaa mieltä Sasayaman kanssa.

– Kyllä se juuri näin oli. Simo Häyhä sanoi, että "Mie tien mitä käskettiin", kertoo Partanen.

Simo Häyhässä Sasayaman mieltä viehättää erityisesti vaatimattomuus. Sasayama kertoo, miten Häyhä ei tehnyt itsestään sankaria ja oli muutenkin vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä mies.

– Me japanilaiset olemme samanlaisia.

Lehtileikkeitä kuolleesta

Kollaa ja Simo Häyhä -museo sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Kuutostieltä Etelä-Karjalassa. Suomen ja Venäjän väliselle rajalle on matkaa muutama kilometri.

Museo on vanhassa suojeluskuntarakennuksessa, jonka pihalla Häyhä nuorena opetteli ampumista.

Sasayamalle tulee yllätyksenä, että tämä ei ole Häyhän synnyinpaikka. Museon toiminnanjohtaja Kari Partanen kertoo, että Häyhän kotipaikka on nykyään Venäjällä, sillä se jäi alueluovutuksissa silloisen Neuvostoliiton puolelle.

– Oo. Todellako, hämmästelee Sasayama.

Itse asiassa suuri ihmetys on koko ajan ilmassa. Sasayama pääsee näkemään seinällä olevia kuvia Häyhästä, vanhoja sodanaikaisia asuja ja lehtileikkeitä. Hän katsoo niitä tarkasti.

Kun Häyhä oli talvisodassa haavoittunut, kertoivat useat lehdet Häyhän kuolleen. Tosiasiassa Häyhä on oli sairaalassa hoidettavana. Simo Häyhä piristi itseään leikkaamalla omasta kuolemastaan kertovia lehtileikkeitä talteen.

Sairaalassa ollessaan Häyhä kirjoitti pienen muistelmateoksen. Sen sivuille Häyhä kirjoitti: "Minä olen elossa". Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan se oli osoitus Häyhän huumorista.

Sasayamaa tämä huvittaa kovasti.

Paljon lahjoja

Museon yläkerrassa Sasayamalle näytetään kuvia Kollaan taistelupaikoilta. Kuvassa näkyy Kollaanjoki. Maisemat ovat samoja, joissa Simo Häyhä taisteli. Kuvat saavat Sasayaman mielen vakavaksi.

Pari päivää sitten Sasayama oli jo käynyt Imatran Immolassa Rajamuseossa. Sieltä hän sai lahjaksi päähineen.

Täällä Kollaa ja Simo Häyhä -museossa paikan päälle on saapunut paikallinen reserviupseerikerho. Se lahjoittaa Sasayamalle muistolaatan, johon on kiinnitetty Simo Häyhän taistelupaikalta Kollaalta löydettyjä hylsyjä. Ne ovat mitä ilmeisimme juuri Häyhän hylsyjä.

– Olen todella onnellinen tästä lahjasta, kertoo Sasayama vaatimattomasti.

Himottu kivääri

Masatoshi Sasayaman intohimo oli tällä matkalla nähdä Simo Häyhän kivääri. Hän ihmetteli, miten Häyhä pystyi ampumaan niin tarkasti kiväärillä, jossa ei ollut kiikaritähtäintä.

Museolla hänelle selviää, että Simo Häyhän asetta ei täällä ole. Se tiettävästi jäi Kollaalle, kun Häyhä haavoittui.

Sasayama pääsee kuitenkin pitämään kädessään samanlaista asetta, joka Häyhällä oli käytössään. Kyseessä on jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva. Pelkästään sen piteleminen kädessä näyttää tekevän japanilaisvieraaseen suuren vaikutuksen.

Kun parin tunnin vierailu museossa on ohi, viedään vieras vielä uuteen Simo Häyhä -ampumasimulaattoriin. Siellä pystyy kokeilemaan, miten hyvin itse osuisi 150 metrin päässä olevaan maaliin. Matka on itse asiassa vielä lyhyt verrattuna Simo Häyhään, joka ampui 490 metrin päässä olevaan kohteeseen.

Sasayama kapuaa telttakankaan alle ja saa käteensä jalkaväenkiväärin. Kohdistus ja sen jälkeen viisi ammuntaa.

– Kolme olisi osunut täydellisesti, kerrotaan Sasayamalle.

Vieras ei kuitenkaan tunnu olevan ampumisesta erityisen innostunut. Hän kieltäytyy kohteliaasti kokeilemasta uudelleen.

Viimeinen kävelymatka

Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi. Hän on käynyt kävelemässä muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.

– Minulla on kaksi lasta. He sanovat, että minä olen hullu, naurahtaa Sasayama.

Sasayama haluaa tehdä matkoja kävellen, koska hän pitää kävelemisestä.

– Japanissa meillä on sanonta, että jos haluat tehdä jotain, tee se. Minä pidän kävelemisestä ja siksi minä kävelen.

Mutta pikku hiljaa Sasayaman kävelyt on kävelty.

– Tämä on minun viimeinen kävelymatka. Ikää on jo niin paljon, etten enää jaksa kävellä, kertoo Sasayama.

Rautjärveltä Helsinkiin mies matkustaa takaisin linja-autolla. Ennen kotimatkaansa hän aikoo käydä Kansallismuseossa.

Tosin Kollaa ja Simo Häyhä -museon väki kehottaa Sasayamaa menemään Suomenlinnassa sijaitsevaan Sotamuseoon, jossa on esillä muun muassa Simo Häyhän asepuku.

– Oo. Sinne minä yritän mennä, sanoo Masatoshi Sasayama.

Afganistanilainen Mirwais Elmi kertoo menettäneensä uskon elämään sen jälkeen, kun hänen hääjuhlaansa iskettiin viikonloppuna.

Afganistanin Kabulissa yli 60 ihmistä kuoli iskussa, jonka takana terroristijärjestö Isis kertoo olevansa.

Sulhanen Elmi kertoo Tolo Newsin televisiohaastattelussa, että hänen puolisonsa pelastui mutta hän menetti veljensä ja muita sukulaisiaan. Haastattelusta uutisoi BBC.

Elmi kertoo muistavansa, kuinka hän tervehti hymyileviä vieraita täyteen ahdetussa hääjuhlassa ja vain tunteja myöhemmin hän näki, kun näiden ruumiita vietiin pois.

– Perheeni ja puolisoni ovat shokissa. He eivät voi edes puhua. Morsiameni pyörtyilee, hän sanoo.

"Olen menettänyt toivoni"

Mirwais Elmi sanoo, ettei voi mennä hautajaisiin ja tuntee itsensä todella heikoksi. Hän myös sanoo, ettei kyseessä ole viimeinen kerta, kun afgaanit joutuvat kärsimään.

– Olen menettänyt toivoni. Menetin veljeni, menetin ystäviäni, menetin sukulaisiani. En enää koskaan elämässäni ole onnellinen, hän sanoo.

Sulhasen isä kertoi afganistanilaiselle medialle, että 14 hänen perheenjäsentään kuoli iskussa.

Isku tapahtui kaksi päivää ennen Afganistanin Britannian alaisuudesta vapautumisen satavuotisjuhlaa.

Afgaanihäät ovat suuria juhlia, joissa on satoja tai usein jopa tuhansia vieraita juhlimassa isoissa häähalleissa. Miehet on usein erotettu juhlatiloissa naisista ja lapsista.

Afganistanin sisäministeriön edustaja kertoi aiemmin, että yli 60 kuolonuhrin joukossa on myös naisia ja lapsia. Hän kertoi räjähdyksen tapahtuneen kaupungin länsiosassa sijaitsevassa, hääjuhlille tarkoitetussa tapahtumapaikassa lauantai-iltana ennen yhtätoista paikallista aikaa.

Isis kertoi, että yksi taistelija räjäytti itsensä suuressa kokoontumisessa Kabulissa ja muut laukaisivat räjähteitä täynnä olevan ajoneuvon. Terroristijärjestön lausunto julkaistiin Telegram-sovelluksessa.

Lisää aiheesta:

Hääjuhlassa tapahtunut räjähdys surmasi yli 60 Afganistanissa

Quentin Tarantinon uusin elokuva Once Upon a Time in Hollywood on vetänyt massoittain ihmisiä elokuvateattereihin eri puolilla maailmaa. Se on kovaa vauhtia matkalla Tarantinon toiseksi menestyneimmäksi elokuvaksi vuonna 2012 ensi-iltansa saaneen Django Unchained -leffan jälkeen.

Suomessa Tarantinon uusimman näki avausviikonloppuna 44 046 katsojaa. Se oli kirkkaasti, joskin varsin odotetusti viikonlopun katsotuin elokuva elokuvateattereissa. Toiseksi katsoin elokuva oli The Angry Birds Movie 2, jonka näki lähes 23 000 katsojaa ja kolmanneksi suosituin The Lion King noin 13 500 katsojalla.

Hollywood Reporter -julkaisun mukaan uusimmalla Tarantinon elokuvalla on mahdollisuudet jopa kiilata Djangon ohi kaikkein menestyneimmäksi Tarantino-elokuvaksi. Parhaillaan eri puolilla maailmaa esitykseen tulevan Once Upon a Time in Hollywoodin maailmanlaajuisten lipputulojen ennakoidaan nousevan lähelle 400 miljoonaa dollaria. Näin se ohittaisi Tarantinon nyt toiseksi menestyneimmän Kunniattomat paskiaiset (2009) ja kolmanneksi menestyneimmän Pulp Fictionin (1994).

Uusimman Tarantinon menestymismahdollisuudet näyttävät hyviltä, arvioidaan amerikkalaisesta yleisömittaus- ja analyysiyritys Comscoresta:

– Elokuva on kiistatta Tarantinon lähestyttävin ja viihdyttävin. Näyttelijätähtien vetovoima ja yleisesti ottaen hyvät arvostelut huomioonottaen ei ole ihme, että se on ollut maailmanlaajuinen menestys, arvioi Comscoren Paul Dergarabedian Hollywood Reporterin artikkelissa.

Once Upon a Time in Hollywood sai maailmanensi-iltansa Cannesissa toukokuussa. 1960-luvun lopun Hollywoodiin sijoittuva elokuva tuo ensimmäistä kertaa samaan elokuvaan valkokankaan supertähdet Leonardo diCaprion ja Brad Pittin.

Elokuvan lähtökohtana ovat 1960-luvun lopussa maailmaa järkyttäneet Mansonin perheen murhat. Tuolloin Charles Mansonin manipuloimat hippinuoret murhasivat muun muassa raskaana olleen näyttelijä Sharon Taten ja neljä muuta ihmistä Taten ja hänen aviomiehensä, elokuvaohjaaja Roman Polanskin kotona.

Tarantinon elokuvien yksi tavaramerkeistä on väkivaltaisuus. Näyttelijä Leonardo diCaprion mukaan kyseessä on kuitenkin kulttimaineeseen nousseen ohjaajan lempein teos, joka on kuin rakkauskirje elokuvateollisuudelle. Elokuvaa on ylistetty myös sen viimeistäkin yksityiskohtaa myöten huolellisesta 1960-luvun ajankuvasta.

Jos tienaat alle 22 500 euroa vuodessa, olet suurimpia palkkaveroalen hyötyjiä. Verotuksesi kevenee valtiovarainministeriön esityksen mukaan 85 euroa vuodessa.

Toiseksi suurimman hyödyn veroalesta saat, jos olet 20 000 euroa vuodessa ansaitseva eläkeläinen. Silloin verotuksesi kevenee esityksen mukaan 65 euroa vuodessa.

Budjettiesityksessä monia sosiaalietuuksia kasvatetaan, mutta suurituloisimpien solidaarisuusvero pysyy. Myös kotitalousvähennyksen pienentäminen iskee lompakkoon.

Juttu jatkuu Mun budjetti -koneen jälkeen. Valitse alla olevista kuvakkeista yksi tai useampi.

Vuoden 2020 budjetissa ovat mukana kaikki hallitusohjelman lupaukset hallituskauden etuuskorotuksiin. Korotukset sosiaalitukiin tehdään hallituskaudella siis etupainotteisesti jo hallituskauden alussa.

Mun budjetti -kone ei sisällä palvelujen laadun muutoksia, jos ne eivät suoraan näy kansalaisten lompakossa.

Esimerkiksi päivähoidon ryhmäkokojen pienentäminen tai julkisen liikenteen linja-autojen uusimiseen tarkoitettu 20 miljoonan euron tasokorotus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei siis näy verkkokoneen yksityiskohdissa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n mukaan valtiovarainministeriön budjettiesitys ei vaikuta suuresti suuntaan tai toiseen maataloustuottajiin. Uhkana ollut tukien aleneminen ei toteudu. Vielä on auki, miten yritystukileikkaukset ja polttoaineverojen korotukset vaikuttavat.

Mun budjetti -koneen tiedot perustuvat valtiovarainministeriön budjettiesitykseen.

Valtiovarainministeriö keskustelee vielä muiden ministeriöiden kanssa valtion tulo- ja menoarviosta. Lopullisen ehdotuksen tekee koko hallitus syyskuun puolivälin budjettineuvotteluissaan eli niin sanotussa budjettiriihessä. Lopullinen hallituksen esitys julkaistaan lokakuun alussa.

Eduskunta tekee lopulliset päätökset valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta äänestyksissään joulun alla.

• Vinkkaa keskustelussa, jos huomasit muita lompakkovaikutuksia budjettiesityksessä. Voit keskustella aiheesta tänään maanantaina klo 22 saakka.

Laskelmat on tehty yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Veronmaksajien keskusliitto, Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen sosiaali ja terveys Soste, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen yrittäjät ja Keskuskauppakamari.

Lue myös:

Näin valtiovarainministeri Mika Lintilän tuloveroale jakautuisi – Pienituloiselle palkansaajalle hyöty 85 euroa vuodessa

Valtio käyttää eniten rahaa kuntien valtionosuuksiin – Katso valtion suuret ja pienet menot Ylen budjettipuusta

Lapsille jälleen hoitopaikka koko päiväksi, vaikka vanhemmat olisivat kotona – hallituksen lupaama muutos etenee rivakasti

Koko budjettiehdotus on nyt julki – Korkeakoulut saivat pettyä, mutta uusi tiedeministeri aikoo taistella niiden rahoista ja aloituspaikoista

Analyysi: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vie Suomea askeleen vasemmalle

Veronmaksajat: Palkkaverotus uhkaa kiristyä puolella miljardilla ensi vuonna – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa

Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa joulukuussa tapahtuneen henkirikoksen päätekijä oli mielentilatutkimuksen mukaan tapahtumahetkellä syyntakeeton eli ei ymmärtänyt tekonsa seurauksia. Hänet on määrätty psykiatriseen hoitoon.

Mies itse vastustaa johtopäätöstä. Hän katsoo olleensa tapahtumahetkellä syyntakeinen. Oikeus määräsi miehen alunperinkin mielentilatutkimukseen vastoin tämän tahtoa.

Mies on aiemmin ollut psykiatrisessa hoidossa, mutta sanoo, ettei sairaus ollut aktiivinen, kun nämä tapahtumat sattuivat. Hän sanoo toimintakykynsä olleen hyvä: hän on ollut töissä ja suoriutunut arjesta.

Nuori kannuslainen mies kuoli pahoinpitelyn seurauksena joulukuussa firman pikkujoulujen jälkeen. Syytettyinä on kaksi veljestä. Käräjäoikeus antoi maaliskuussa välituomion, jossa se katsoi pääsyytetyn syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. Hän myöntää väkivallan.

Toista veljeksistä syytetään avunannosta. Syyttäjä vaatii miehelle noin puolentoista vuoden ehdotonta vankeutta. Hänen mukaansa passiivisuus täyttää rangaistavan avunannon merkit. Koska mies on tuntenut veljensä ja nähnyt tilanteen kehityksen, hänellä olisi syyttäjän mukaan ollut perusteet puuttua tilanteeseen vaikka hälyttämällä apua.

Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa asiassa perjantaina.

Pahoinpidelty jätettiin pakkaseen

Henkirikos tapahtui viime joulukuussa Kannuksessa. Uhri ja syytetyt olivat yhteisen työnantajansa pikkujouluissa. Illan päätteeksi kaikki kolme olivat osuneet ratapihalle, jolla tappelu oli sattunut.

Päätekijä on myöntänyt lyöneensä, potkineensa ja heitelleensä uhria ja jättäneensä tämän paikalle pahasti loukkaantuneena. Nuorempi veli ei osallistunut aktiivisesti, mutta poistui paikalta pahoinpitelyn jälkeen.

Oikeuden mukaan pahoinpitely oli raaka ja julma: väkivalta oli voimakasta ja pitkäkestoista ja uhri puolustuskyvytön.

Uhri jätettiin tapahtumapaikalle. Hänen kuolinsyynsä oli oikeuden mukaan alilämpöisyys, mutta kuolemaan vaikuttivat myös ruhjevammat ja alkoholi.

Firman pikkujoulun jälkeen pahoinpidelty mies paleltui kuoliaaksi – syytetty mielentilatutkimukseen

Veljekset syytteessä miehen kuolemasta Kannuksessa – firman pikkujoulun jälkeen pahoinpidelty uhri paleltui kuoliaaksi

Turussa Kupittaan lintulammikon kesäkausi lopetetaan jo syyskuun alussa.

Turun kaupunki päätti lopettaa kauden tavallista aikaisemmin lintuihin kohdistuneen poikkeuksellisen ilkivallan takia. Esimerkiksi Turun Sanomat uutisoi viikko sitten, että valkoinen riikinkukko kuoli ilkivallan seurauksena.

– Ilkivallan seurauksena useampi eläin on kuollut, kertoo Turun kaupungilta maatilaintarkastaja Timo Sirkiä.

Aikaisemmin kesällä uutisoitiin, miten kettu oli päässyt aitaukseen ja surmannut tukun kanoja.

Lintulammikon eläimet viedään syyskuussa kotitilalleen. Kaupungin kilpailuttama palveluntuottaja omistaa eläimet ja vastaa niiden hoidosta.

– Yrittäjä on lisännyt myös kameravalvontaa alueella, mutta ketään ei ole toistaiseksi saatu kiinni. Haluamme nyt rauhoittaa tilanteen. Ilkivalta on huolta herättävää, Sirkiä sanoo.

Sirkiän mukaan lintulammikolla tehdään tauon aikana huoltotöitä. Osa linnuista palaa Kupittaalle jälleen joulun alla.

Moni polttomoottorikäyttöinen työkone puskee pakokaasunsa lähes käyttäjänsä nenän alle.

Itsestään selvää siis on, että pienkoneissa käytettävillä poltto- ja voiteluaineilla on merkitystä sekä ympäristön että työsuojelun kannalta.

Polttoaineeksi niin kaksi- kuin nelitahtisillekin pienmoottoreille on useamman kymmenen vuoden ajan ollut tarjolla kalliimpaa, mutta tavanomaista moottoribensiiniä vähemmän haitallisia aineita sisältävää alkylaattibensiiniä. Esimerkiksi K-Rauta myy tätä pienkonebensiiniä 3,39 euron litrahinnalla.

Verohallinnon tilastojen mukaan sen myyntimäärät ovat kasvussa. Enimmillään kulutusmäärät ovat hypähtäneet jopa miljoonalla litralla vuodessa.

Myös kuluvana vuonna pienmoottoribensiinin myynti on jatkanut kasvuaan. Tammi-kesäkuun myynti oli 4,2 miljoonaa litraa, kun vuosi sitten vastaava luku oli 3,9 miljoonaa litraa.

Muun muassa Neste Oyj:stä kerrotaan, että sesongit ja kelit vaikuttavat tuotteen menekkiin. Kesäkuukausina tuotetta myydään mittarista noin viisinkertaisesti enemmän verrattuna kylmimpiin talvikuukausiin.

Mittarimyyntiä laajemmin eri valmistajien pienmoottoribensiiniä myydään kanistereissa.

Syksyllä myyntiä nostaa pienmoottoribensiinin soveltuvuus moottoreiden säilytys- ja seisonta-ajan bensiiniksi, sillä se ei haihdu kuten tavallinen autobensiini.

Pienmoottoribensiinin verotus on ollut vuodesta 2011 saakka tavanomaisen bensiinin verotusta kevyempää. Esimerkiksi viime vuonna 6,7 miljoonasta pienmoottoribensiinilitrasta valmisteveroja kertyi noin 3,4 miljoonaa euroa.

Pienmoottoribensiini on verottajan kannalta pieni tuoteryhmä. Tavanomaisten moottoribensiinien – eli käytännössä 95E10:n ja 98E5:en – noin 1,7 miljardin litran myyntimäärä kartutti valtion valmisteverotuloja noin 1,2 miljardilla eurolla.

Kuten polttoaineverot yleensä, myös pienmoottoribensiinivero koostuu hiilidioksidiverosta, energiasisältöverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Verohallinnossa ei vielä tiedetä, vaikuttaako hallituksen kaavailemat liikennepolttoaineveron kiristykset myös pienmoottoribensiinin verotukseen. Asia ratkennee syyskuussa budjettiriihessä.

Käytännössä pienmoottoribensiinin valmisteveron tilittävät valtiolle valtuutetut varastonpitäjät, joita on noin viitisentoista.

Suurin osa verokertymästä karttuu suurimpien öljy-yhtiöiden maksuista. Verohallinto on vastannut valmisteverotuksesta vuodesta 2017 alkaen – siihen saakka valmisteveroasioista huolehti Tulli.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo suomii Antti Rinteen (sd.) hallitusta hidastelusta.

Orpon mukaan talouden heikentyneeseen tilanteeseen ja työllisyyskasvun pysähtymiseen pitäisi reagoida nopeasti, mutta hallitus on ottamassa "neljän vuoden aikalisää".

– Antti Rinteen hallituksen ohjelmaa ei voi sanoa hyvinvointiyhteiskuntaa uudistavaksi ohjelmaksi. Se on kuin ottaisi neljän vuoden köllöttelytauon ennen kuin todelliset ratkaisut on pakko tehdä. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat keinot loistavat poissaolollaan, Orpo sanoi kokoomuksen puolue- ja ryhmäjohdon kesäkokouksessa Turussa tiistaina.

Orpo lupasi kokouksessa, että kokoomus esittelee keskiviikkona työllisyyspaketin, joka puolueen mukaan toisi Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) budjettiesitystä Orpo kuvaa esimauksi tulevasta.

– Velkaantuminen kasvaa, julkiset menot paisuvat, mutta strategisia muutoksia ei saada aikaan. Pääministerinkin jutut pyörivät toista kuukautta aktiivimallin ympärillä, vaikka maailma ympärillä puhuu aivan muusta ja maailma ympärillä muuttuu. Puhutaan kauppasodasta, brexitistä ja Saksan yskivästä taloudesta. Talouskasvu hyytyy maailmalla ja Euroopassa.

Orpon näkemyksen mukaan hallituksen suunta on kohti "tunkkaista Korpilampea".

– Rinteen hallitus on tämän vuosituhannen vasemmistolaisin hallitus. Seurattuani tätä kesän ajan minun on tullut ikävä vanhoja sosialidemokraattisia vastuunkantajia. Hallitus puhuu hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä, mutta uskottavia keinoja sen rahoituksen turvaamiseksi ei näy eikä kuulu, Orpo sanoi.

"Valtion omaisuuden myynnillä pitäisi tehdä oikeita investointeja"

Orpo kritisoi erityisesti sitä, että juoksevia menoja rahoitetaan omaisuuden myynnillä.

Orpon mukaan omaisuuden myynnistä saatavat tulot pitäisi kohdistaa todellisiin tulevaisuusinvestointeihin.

– Valtion omaisuudella pitäisi tehdä oikeita investointeja, jotka tuottavat pitkällä aikavälillä hyvää suomalaisille. Me olisimme investoineet kolmen miljardin myyntituloista kaksi raiteisiin ja kolmannen korkeakoulujen pääomittamiseen, hän kuvasi kokoomuksen linjaa.

Viime hallituskaudella koulutusleikkauksia tehnyt kokoomus on kääntänyt nyt kelkkaansa.

Orpo painotti kokoomuksen olevan sivistys- ja koulutuspuolue ja kuittaili nykyiselle hallitukselle koulutuslupauksista.

– Kuten jo hallitusneuvotteluissa näimme, punavihreät puolueet eivät pystyneet toteuttamaan lupauksiaan siitä, että koulutuksen rahoitusta nostettaisiin jopa miljardilla. Pysyvät menolisäykset jäivät noin 200 miljoonaan, mikä on varmasti pettymys monelle lupauksiin uskoneelle äänestäjälle.

Orpon puhe kokoomuksesta koulutus- ja sivistyspuolueena sai kokoomusväen paikan päällä taputtamaan.

Perussuomalaisille kritiikkiä

Kokoomuksen Petteri Orpo otti puheessaan kantaa myös oppositiokumppani perussuomalaisiin. Kannatuskyselyissä perussuomalaiset on paistatellut toistuvasti kärkipaikalla.

– Se tuo mukanaan suuren vastuun. Tuossa asemassa ei voi enää tyytyä vain osoittelemaan ongelmia. On meidän, muiden puolueiden sekä median tehtävä vaatia perussuomalaisilta ratkaisuja. Mitä te tekisitte, jos saisitte päättää? Luulen, että tämä on monelle epäselvää.

Orpo lisäsi, että perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla on vastuu myös siitä, ettei hän anna puolueessa tilaa ajattelulle, jossa väkivallan lietsominen olisi sulka hattuun.

Orpo toisti, että ei ole olemassa yhtä oppositiota, vaan kokoomus tekee omaa poliitiikkaansa.

Kokoomus on harvinainen näky oppositiossa. Reilun kolmenkymmenen vuoden aikana kokoomus on ollut oppositiossa vain kerran, vuosina 2003–2007.

Orpon mukaan kokoomus aikoo nyt oppositiosssa kirkastaa ajatuksiaan ja tehdä ohjelmatyötä.

Lisää aiheesta:

Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

Kiista korkeakoulujen miljoonien aikataulusta kuumensi keskustaa – Lintilän esitys yllätti Kososen: "En usko että Suomella on aikaa tuhlattavana"

Valtio käyttää eniten rahaa kuntien valtionosuuksiin – Katso valtion suuret ja pienet menot Ylen budjettipuusta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sai etenkin tanskalaiset poliitikot reagoimaan voimakkaasti, kun julkisuuteen tuli tietoja hänen ideastaan ostaa Grönlanti Tanskalta.

Nyt Trump näyttää lyöneen ajatuksensa leikiksi kuvamuokkauksella, jonka hän on jakanut Twitterissä.

Kuvassa Las Vegasissa sijaitsevan Trump International Hotelin näköinen rakennus törröttää keskellä grönlantilaista asutuskeskusta.

– Lupaan olla tekemättä näin Grönlannille, presidentti kirjoittaa.

Esimerkiksi Tanskan entinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen on aiemmin sanonut Grönlannin ostoajatusta Trumpin väärin ajoitetuksi aprillipilaksi. Myös nykyinen pääministeri Mette Frederiksen on todennut, ettei saari ole kaupan.

Lisää aiheesta:

Grönlannin ostaminen voisi tuoda Yhdysvalloille valtavasti hyötyä – saaren strateginen merkitys on vain kasvanut

Grönlannin ostaminen olisi Trumpille kiinteistösijoitus – ei kuitenkaan hallinnon ykkösprioriteetti

Uutinen Grönlannin ostamisesta herättää ihmetystä Tanskassa – "Lopullinen todiste siitä, että Trump on seonnut", "Aprillipäivä"

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) vieraili tiistaina Iisalmessa Savonia-ammattikorkeakoulun kampuksella. Korkeakouluväki halusi keskustella valtionrahoituksesta, mutta myös sosionomien asemasta työmarkkinoilla.

Pätevistä lastentarhanopettajista on ollut jo vuosia pulaa, pääkaupunkiseudun lisäksi myös maakunnissa. Tilanne on pahentunut, ja yliopisto-opintoihin hakeutuu aiempaa vähemmän opiskelijoita.

Vuosi sitten uudistettu varhaiskasvatuslaki todennäköisesti pahentaa lastentarhanopettajien pulaa myös jatkossa. Vuodesta 2030 lähtien kolmannes päiväkodin henkilökunnasta tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia, kolmannes sosionomeja ja loput hoitajia.

Savonian rehtorilla Mervi Vidgrénillä oli ministerille ratkaisu ongelmaan. Hänen kantansa on, että sosionomien tulisi ilman muuta saada lastentarhanopettajien pätevyys.

– Meillä on aika hyvä osaajajoukko tuossa reservissä, eli sosionomit. Pyysimme ministeriä tarkastelemaan tätä vaihtoehtoa jatkossa, Vidgrén kertoo tapaamisesta.

Savoniasta valmistuu vuodessa 40 sosionomia, joista noin 10–15 varhaiskasvatuksen puolelle. Rehtorin mukaan tällä on tärkeä alueellinen merkitys, sillä opiskelijat työllistyvät usein harjoittelupaikoilleen.

Vidgrénin mukaan sosionomien ammattitaitoa tarvitaan, kun puhutaan perheistä, perheiden tilanteista ja maahanmuutosta. Nämä teemat ovat myös päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa pinnalla.

– Työnantajan pitäisi saada päättää, mitä osaamista he haluavat sinne päiväkoteihin, Vidgrén sanoo.

Ammattilaisista pulaa kaikilla koulutusasteilla

Reilun kymmenen vuoden päästä päiväkodeissa on oltava melkein yhtä paljon opettajia, sosionomeja kuin hoitajiakin. Ministeri Kosonen muistuttaa, että tuore varhaiskasvatuslaki rajaa lastentarhanopettajan pätevyyden yliopistoille.

– Nyt on todella tarkkailtava sitä, että miten näiden ammattilaisten saatavuus jatkossa toteutuu. Nyt näyttää tosi haastavalle, että saamme kaikille kolmelle pätevyydelle riittävästi ammattilaisia, Kosonen myöntää.

Ministerin mukaan asiaa seurataan.

– Pitää olla joustava ja valmis tarkastelemaan, että miten tämä toteutuu. Mutta tällä hetkellä noudatamme varhaiskasvatuslakia. Sitä ei olla lähdössä juuri nyt muuttamaan.

Säästövuosien jälkeen pieni käänne

Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta on leikattu toistuvasti vuodesta 2012 alkaen. Samalla on pienentynyt rahoitus tutkinnonsuorittajaa kohden.

Savonian rehtorin Mervi Vidgrénin mukaan rahaa tarvitaan, jotta jatkuvat säästöt eivät alkaisi näkyä opetuksen laadussa.

Pientä käännettä on odotettavissa, sillä korkeakoulujen rahoituksesta vastaava Hanna Kosonen on ajanut lisärahoitusta jo ensi vuodeksi.

– Tässä on tulossa vain pieni osa takaisin, mitä on aikaisempina vuosina jouduttu nipistämään ja säästämään. Tarvitsemme rahaa nimenomaan meidän perustehtäviin, opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen, Vidgrén sanoo.

Vidgrén muistuttaa, että vaikka esillä ollut 20 miljoonan euron summa kuulostaa suurelta, se jaetaan 24 ammattikorkeakoulun kesken.

Lue myös:

Kiista korkeakoulujen miljoonien aikataulusta kuumensi keskustaa – Lintilän esitys yllätti Kososen: "En usko että Suomella on aikaa tuhlattavana"

"Ilman sijaisia päiväkoteja voitaisiin joutua sulkemaan" – Hoitoa tarvitsevia lapsia on pääkaupunkiseudulla koko ajan enemmän, mutta samaan aikaan työvoimasta on huutava pula

Oulussa joudutaan rakentamaan päiväkoteja ja palkkaamaan lisää hoitajia, jos kaikille lapsille pitää taata kokopäiväinen hoitopaikka

Lounais-Suomen poliisi käsittelee Airiston veneonnettomuuden tutkinnassa molempia osapuolia moottoriveneinä, koska moottoripurjehtija kulki tapahtumahetkellä konevoimalla. Poliisin mukaan molempien osapuolten velvollisuudet ovat siis olleet yhtäläiset.

Tutkinnassa selvitetään edelleen sekä kuulustelujen että erilaisen teknisen näytön avulla turmaveneiden nopeuksia ja kulkusuuntia.

Tapahtumien kulku alkaa poliisin mukaan olla pääpiirteittäin selvä, mutta tutkinnallisista syistä kaikkia tietoja ei anneta julkisuuteen. Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran sitten, kun tapahtumien kulku on kokonaisuudessaan saatu selville.

Purjevene ja moottorivene törmäsivät Saaristomeren Airistolla, Paraisten Seilin saaren pohjoispuolella reilut kaksi viikkoa sitten. Turmassa kuoli kaksi purjeveneen kyydissä ollutta miestä.

Lue lisää:

Molemmat Airiston veneturmassa kuolleet olivat purjeveneen matkustajia – Onnettomuustutkintakeskus kuulee kummankin veneen kuljettajia

Iso vene tuli takaa päälle Airistolla – moottoriveneen kuljettajaa epäillään kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta

Poliisi Airiston veneturmasta: Alkoholilla ei näyttäisi olevan osuutta asiaan, Onnettomuustutkintakeskus aloittaa tutkinnan

Airiston veneturma vaati toisen uhrin – kaksi kuoli ja useita loukkaantui veneiden törmäyksessä

Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys.

Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5–2,5 prosenttia.

– Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina. Syynä ovat heikentyvä talouskehitys ja maailmantalouden epävarmuus, joiden seurauksena korkotaso pysyy matalana myös tulevina vuosina, kertoo PTT:n asumiseen erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen tiedotteessa.

Katso taulukosta, kuinka PTT ennustaa asumiskulujen nousevan eri esimerkkitalouksissa

Asumiseen kuluvien tulojen osuus laskusuunnassa

PTT ennakoi, että ansiotulojen kasvun myötä asumismeno-osuus säilyy monella suhteellisen vakaana. Vuokralla asuvilla asumismenojen osuus tuloista laskee.

Omakotitalojen asukkaille kustannusten muuttumiseen vaikuttaa se, että sähkön hinnan nousun ennakoidaan olevan nopeampaa suhteessa öljyn hintamuutokseen.

Asumisen kokonaiskustannukset vaihtelevat alueittain. Kalleinta on vertailun mukaan useimmiten Helsingissä ja Espoossa, kun edullisinta on varsinkin Raumalla ja Kouvolassa.

Katso taulukosta, kuinka PTT ennakoi asumismenojen ja niiden osuuden tuloista kehittyvän vuosina 2019–2021 eri ryhmissä

Menojen kasvun hidastuessa asumiseen kuluva osuus kotitalouksien tuloista joko laskee hieman tai pysyy jotakuinkin ennallaan. Osuus kuitenkin vaihtelee merkittävästi kotitalouden tyypin ja asuintavan mukaan.

Ansiotulojen ja eläkkeiden korotukset hillitsevät asumismeno-osuuden kasvua lähivuosina.

PTT:n laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta. Tarkemmat kuvaukset esimerkkikulujen laskennasta voi katsoa PTT:n selvityksestä.

Kiinteistöalalla kritisoidaan kaukolämmön hintojen nousua monissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön hinta nousi viime vuonna 12 prosenttia.

– Taloyhtiöitä ajetaan nyt käytännössä kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi. Samaan aikaan sähkömarkkinoilla ostajien asema on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi, ja maassamme on pitkällä aikavälillä kysymysmerkkejä sähkön tarjonnan riittävyydestä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Lue myös

Lämpiääkö asuntosi kivihiilellä, maakaasulla tai sähköllä? Asumiskulusi ovat nousussa

Kuka teillä maksaa laskut? Katso Ylen laskurista, miten kulut voi jakaa kotona – Thelma Siberg, 27: "Ihan tietoisesti haluan maksaa enemmän"

Neljän henkilöauton kolari ruuhkautti liikennettä Kehä I:llä Helsingissä tiistaiaamuna. Pelastuslaitoksen mukaan kolarissa oli osallisena viisi ihmistä, joista yksi on kuljetettu sairaalaan. Neljä muuta selvisivät vähemmällä, kertoo päivystävä palomestari Timo Ustinov.

– Ruuhka on massiivinen Leppävaara-Tapiola-suunnalla, Ustinov kuvaili STT:lle puoli tuntia onnettomuuden jälkeen.

Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuuspaikalle, Vihdintien ja Kannelmäen liittymän välille, hieman ennen aamukahdeksaa tiistaina. Onnettomuudesta on haittaa ajosuunnassa itään.

Neljästä ajokaistasta vain yksi oli auki aamulla puoli yhdeksältä. Helsingin tieliikennekeskuksen mukaan liikenne alkoi kuitenkin soljumaan jo hieman yhdeksän jälkeen.

– Enää ei ole jonoja Turunväylälle saakka, vaan liikkenne soljuu jo. Toki ruuhkaa siellä on edelleen, mutta täysin liikenne ei enää seiso, totesi liikennepäivystäjä Outi Seppälä Helsingin Tieliikennekeskuksesta hieman yli yhdeksän.

Varttia yli yhdeksältä kaikki neljä kaistaa oli jo saatu raivattua ja liikenne normalisoitui ennen kymmentä. Onnettomuuden syystä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Tie onnettomuuspaikalla on suora.

Oletko paikan päällä? Voit lähettää meille uutiskuvan tai -videon osoitteessa yle.fi/uutisvinkki.

20.8.2019 klo 10:20 juttua päivitetty: liikenne normalisoitui ennen kymmentä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa vastaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskiviikkona iltapäivällä presidentinlinnassa, missä viralliset neuvottelut käydään.

Tapaamisen ja lehdistötilaisuuden jälkeen Niinistö tarjoaa vieraalleen päivällisen Suomenlinnassa.

Voit seurata vierailua Ylen verkkosivuilla ja Yle Areenassa kello 14.30 alkaen ja TV 1 liittyy mukaan kello 16.15, kun tiedotustilaisuuden aika lähestyy.

Lähetyksen juontaa Matti Rönkä. Vieraina hänellä ovat muun muassa Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, tutkimusjohtaja Hanna Smith hybridiosaamiskeskuksesta ja ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Poliisi on varautunut vierailuun apuvoimin muualta Suomesta

Poliisi on varautunut ainakin neljään mielenosoitukseen Putinin vierailun aikana.

Ylikomisario Heikki Porola kertoo, että poliisin tietoon tulleiden mielenosoitusten teemat liittyvät ihmisoikeuksiin. Kuhunkin kokoontumiseen poliisi odottaa muutamia kymmeniä osallistujia.

Poliisi ei erittele mielenosoituksia koolle kutsuneita järjestöjä, mutta ainakin Amnesty International, Vapaa Venäjä -verkosto ja Kokoomusnuoret kerääntyvät Helsingin keskustaan.

– Näillä näkymin mielenosoituksia on Esplanadin puistossa ja Venäjän suurlähetystöllä, Porola sanoo.

Suurlähetystö sijaitsee Etelä-Helsingissä Tehtaankadulla.

Ykkösluokan järjestelyt

Ylikomisarion mukaan poliisi on varautunut vierailuun apuvoimin muualta Suomesta. Porolan mukaan poliiseja tulee saman verran muualta maasta kuin Helsingistä. Kaikkiaan puhutaan useista sadoista poliiseista.

– Suurvaltojen johtajien vierailuihin varaudumme aina ykkösluokan toimenpitein. Hankala sanoa kokonaislukumäärää, koska eri aikoina tarvitaan vaihteleva määrä henkilökuntaa. Isoin ja vaikuttavin on siirtymä lentokentältä kaupunkiin, Porola sanoo.

Putinin vierailu vaikuttaa laajalti pääkaupunkiseudun elämään ja liikenteeseen.

Esimerkiksi Kauppatori on suljettu koko päivän ja torin vesibussi- ja risteilylaiturit ovat poissa käytöstä. Suomenlinnan lauttaliikenne hoidetaan Katajanokalta lähtevän Suomenlinnan huoltolautalla.

Poliisin toive on, että keskiviikkona kulkijat välttäisivät käyttämästä henkilöautoja Helsingin keskustassa. Poliisi on julkaissut liikennetiedotteet tapahtuman järjestelyistä ja ajankohtaista tietoa on poliisin somekanavissa.

– Presidentinlinnan liepeillä tilapäisjärjestelyjä on koko päiväksi, Porola sanoo.

"Ei kahdenvälisiä ongelmia ratkottavana"

Suomella ja Venäjällä ei ole erityisiä ongelmia ratkottavanaan kahdenvälisissä suhteissa, sanoo presidentti Niinistö. Niinistö puhui toimittajille suurlähettiläspäivillä Helsingissä.

- Ei meillä tällä hetkellä ole mitään erityistä, ei ainakaan mitään erityisongelmaa, niin kuin joskus menneinä vuosina, Niinistö sanoi.

- Mitään merkittävää ei ole tapahtunut tai tapahtumassa kahdenvälisessä tilanteessa.

Esille nousevat myös Venäjän ajankohtaiset tapahtumat, kuten Moskovan mielenosoitukset ja Arkangelin räjähdys- ja säteilyonnettomuus, Niinistö uskoo. Hän sanoo seuranneensa mielenosoituksia itänaapurissa "vakavin ajatuksin" ja uskoo, että Suomi voi vaikuttaa esimerkin voimalla.

Pahoinvointi ja uupumus valtaavat jälleen. Videohaastattelu televisiolähetystä varten on ollut selvästi liian rankka Linda Sorriukselle.

Puhe sammaltuu ja sanoja ei löydy. Huimaakin.

Sorrius vaipuu olohuoneen sohvalle pitkäkseen.

Tämä on Linda Sorriuksen, 25, arkea. Pienikin ponnistus, kuten vaatteiden pukeminen, voi olla liikaa ja viedä hänet sängynpohjalle.

Osa potilaista makaa sängyn pohjalla

Linda Sorrius sairastaa kroonista väsymysoireyhtymää. Taudista käytetään myös nimeä ME/CFS - tai jompaa kumpaa kirjainyhdistelmää.

Sorriuksella on Suomessa arviolta yli 10 000 kohtalotoveria. Arvio on peräisin infektiolääkäri Jukka Lumion artikkelista.

Linda Sorriuksen ja muiden potilaiden väsymys on jotain ihan muuta kuin tavanomainen kaikkien joskus kokema väsymys. Vaatimatonkin henkinen tai fyysinen rasitus voi uuvuttaa täysin. Rankimmin oireilevat eivät kykene jopa vuosiin muuhun kuin makaamaan pimeässä huoneessa.

Hyvin yleisesti potilaat kokevat jäävänsä ilman hoitoa ja tukea.

Tautia on pidetty psyykkisenä

Viisi tunnettua erikoislääkäriä vahvistaa puhelimitse potilaiden kohtelun olevan huonolla tolalla. Heidän mukaansa kaikki lääkärit eivät edes tunnista tautia.

Potilasjärjestöjen mukaan potilaiden diagnosointi, hoito ja yhteiskunnan taloudellinen tuki on jäänyt Suomessa retuperälle.

Unilääkärinä tunnettu Markku Partinen on yksi kroonisesta väsymysoireyhtymää hoitavista lääkäreistä. Hän pitää potilaiden tilannetta Suomessa huonona.

– Suomessa on paljon tietämättömyyttä tästä taudista, neurologi ja unilääketieteen asiantuntija Markku Partinen sanoo.

Partisen kokemuksen mukaan lääkärikunta uskoo aivan liian usein, että oireilulle ei voi tehdä mitään. Partinen arvioi, että lääkäreillä on usein taipumusta pitää oireita ainoastaan psyykkisinä ja oikeana hoitona psykoterapiaa.

Potilasjärjestöt ovat asiasta melkeinpä raivoissaan. He korostavat taudin fyysisyyttä.

Infektiolääkäri Jukka Lumio on kirjoittanut äskettäin artikkelin taudista suurelle yleisölle tarkoitettuun Terveyskirjasto-nettipalveluun. Myös Lumio korostaa taudin olevan fyysinen sairaus, jota psyykkiset syyt eivät selitä.

Kaikki asiaan perehtyneet lääkärit eivät tätä allekirjoita.

Yhdeksän vuoden piina

Linda Sorrius sairastui tautiin 17-vuotiaana.

Voimat katosivat lihaksista arvaamattomissa tilanteissa. Sorrius saattoi yhtäkkiä valahtaa tuolilta lattialle kuin räsynukke.

Sängyltä nouseminen muuttui vaaralliseksi. Sorrius otti ehkä pari askelta ja kaatui.

Äiti, Eila Aurelius, havahtui tyttären huutoon. Ryntäsi avuksi, mutta ei ehtinyt aina estää kaatumista.

Ennen sairastumista, yläkouluiässä Linda Sorriuksen varpaiden nivelet tulehtuivat usein. Jo ala-asteella kirjoittaminen aiheutti kipua ranteissa.

Lastenlääkäri arveli, että Sorriusta vaivaa lastenreuma ja hän määräsi lääkkeet. Ne eivät sopineet Sorriukselle.

Siitä alkoivat oireet. Lihasten voimattomuuden lisäksi alkoivat vapinat, kivut, pahoinvointi ja ajattelun vaikeudet.

Jouluna, hieman ennen 17-vuotispäiväänsä, Linda Sorrius matkusti isänsä luokse Espanjaan. Kosteat ja koleat olosuhteet olivat liikaa heikentyneelle elimistölle. Sorrius sai elämänsä ensimmäisen korvatulehduksen.

Antibioottihoito paransi tulehduksen, mutta ei vointia.

Oireet pahenivat. Äidin oli haettava tytär tuon tuostakin kotiin kesken koulupäivän. Kukaan ei tiennyt, mikä teini-ikäistä Sorriusta vaivasi.

Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, kaikki oireet ovat yhä olemassa.

Hoitona lisääntyvää rasitusta

Väsymysoireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Oireita lievittäviä ja potilaan vointia kohentavia hoitoja on tarjolla.

Siihen loppuukin yksimielisyys potilaiden hoidosta.

Julkinen terveydenhuolto tarjoaa potilaille tällä hetkellä pääasiassa kahta hoitoa. Potilaita koetetaan auttaa lisäämällä vähä vähältä liikuntaa ja psyykkistä rasitusta. Psyykkinen rasitus tarkoittaa muistin ja ajattelun treenaamista.

Hoidon taustalla on se käsitys, että elimistö ja aivot ovat jostain vielä tuntemattomasta syystä ruvenneet toimimaan väärin.

Potilasjärjestön edustajat, Tuulia Tiihonen ja Samuli Tani, pitävät edellä kerrottua hoitoa tehottomana ja haitallisena.

Potilaiden tyypillisin oire on juuri se, että rasitus aiheuttaa pahoinvointia ja uupumusta.

– Jos potilas voi huonommin hoidon takia, miksi lääkärit eivät usko sitä, varapuheenjohtaja Tuulia Tiihonen Suomen lääketieteellisestä ME/CFS -yhdistyksestä ihmettelee.

Lääkärit erimielisiä hoidoista

Neuropsykiatri Risto Vataja puolustaa vähä vähältä lisättävää fyysistä ja psyykkistä rasitusta hoitomuotona. Vatajan oma kokemus on se, että hoito parantaa potilaiden vointia.

– Se on oikeastaan kuntoutuksellista hoitoa, jonka tavoite on pitää toimintakykyä yllä, lääkäri Vataja selventää.

Risto Vataja työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa.

Lääkäri Vataja huomauttaa, että tauti ei ole aivan toivoton. Osa potilaista paranee takaisin työkuntoon.

Lääkäreiden joukossa tunnetuin toisinajattelija on keuhko- ja unilääkäri Olli Polo. Tampereella vaikuttava Polo on hoitanut satoja potilaita kokeellisilla menetelmillä ja ymmärtää taudin suomalaisesta valtavirrasta poikkeavalla tavalla.

– Norjalaiset tutkijat pitävät tätä elimistön eräänlaisena energiapulana, Polo selittää puhelimitse.

Polon mukaan potilaiden elimistö kykenee tuottamaan energiaa niin vähän, että sitä riittää elossa pysymisen kannalta vain välttämättömimpiin toimintoihin. Lääkärin mielestä potilaan energiatuotannon häiriötä on hoidettava ensin.

– Jos potilaan energiantuotannon häiriöitä ei hoideta, hänen rasittaminen voi romahduttaa hänen toimintakykynsä pitkäksi aikaa, Polo kertoo näkemyksensä.

Lääkäri Polo on hoitanut potilaita muun muassa tahdosta riippumattomaan sympaattiseen hermostoon vaikuttavilla lääkkeillä, ravintoliuoksilla ja happihoidoilla. Seurauksena tästä lääkäreiden toimintaa valvova Valvira on vienyt häneltä oikeuden pitää yksityisvastaanottoaan. Päätös on vuodelta 2017.

Osa Polon entisistä potilaista hakee hoitoja nyt ulkomailta tai ainakin harkitsee asiaa.

Linda Sorrius sinnittelee ilman hoitoja

Linda Sorriuksen hoito on tällä hetkellä olematonta.

Sorriusta on tutkittu runsain mitoin julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Näin on useiden kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien kohdalla.

Sorriuksen äiti, Eila Aurelius, ottaa esille kaksi mappia. Ne ovat täynnä tyttären sairaskertomuksia.

Diagnoosi on vuodelta 2013. Sen on kirjoittanut lääkäri Olli Polo yksityisvastaanotollaan.

Polo on suositellut potilaalle happihoitoa yliopistollisessa keskussairaalassa. Sairaalan ylilääkäri taas on allekirjoittanut kirjeen, jossa sairaala kieltäytyy antamasta kyseistä hoitoa. Perusteena on, että hoidon tehosta ei ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä.

Linda Sorrius puolestaan on kieltäytynyt julkisen sairaalan tarjoamasta fyysistä ja psyykkistä rasitusta lisäävästä hoidosta. Sorrius kokee, että sairaalan lääkäri on ymmärtänyt hänen sairautensa väärin.

– He näkevät, että minulla on jokin mielenterveydellinen ongelma, joka estää minua liikkumasta, Sorrius sanoo.

Linda Sorrius suorastaan pelkää tarjotun hoidon seurauksia.

– Minulla on ravinto- ja hivenainepuutoksia. Jos rupeaisin rasittamaan itseäni lisää, joutuisin hautaan.

Erimieliset laativat yhteisen paperin

Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien tilanne vaikuttaa sekasortoiselta.

Suomessa ei ole olemassa kansallista ohjeistusta oireilevien hoidosta tai diagnoosin teosta. Ei, vaikka potilaita on arviolta enemmän kuin esimerkiksi keskushermostosairaus MS-tautia potevia.

Potilaat ja lääkärit ovat nyt kuitenkin toiveikkaita. Tilanne on ehkä parantumassa.

Eduskunta on herännyt potilaiden huonoon tilanteeseen. Se myönsi lisätalousarviossaan vuoden 2018 lopulla 200 000 euroa rahaa, jolla maahan on luotava suositukset potilaiden hoidosta.

Lääkäriseura Duodecim on koonnut asiantuntijaryhmän, joka ryhtyy syyskuussa työhön. Valmista pitäisi tulla vuonna 2020.

Ristiriitaiset käsitykset pitäisi sovittaa yhdeksi yhteiseksi suositukseksi. Suositteleeko lääkäriseura fyysisen ja psyykkisen rasituksen lisäämiseen perustuvaa terapiaa vai myös kokeellisia hoitoja?

Tavallisesti lääkäriseura laatii sairauteen Käypä hoito -suosituksia. Ne pohjautuvat tieteelliseen tietoon ja näyttöön hoitojen tehosta.

Tällä kertaa sellaisia suosituksia ei voi tehdä. Tutkittua tietoa ei ole tarpeeksi Duodecimin mukaan.

Pompottelu saattaa loppua

Tauti on mysteeri vielä monin tavoin. Sen synnystä esimerkiksi on erilaisia teorioita, mutta ei lopullisia tieteellisiä totuuksia.

Usein potilaat ovat sairastaneet jonkin infektion ennen väsymysoireyhtymän puhkeamista. Osa lääkäreistä pitää mahdollisena myös, että psyykkiset syyt, kuten traumaattinen kokemus tai stressi, voivat laukaista oireyhtymän.

Näkemyserot tässäkin asiassa on sovitettava yhteen Duodecimin Hyvä käytäntö -suosituksen tekijöiden kesken.

Suositusten on tarkoitus lopettaa esimerkiksi potilaiden pompottelu erikoislääkäriltä toiselle. Se on tällä hetkellä hyvin yleistä.

Äiti auttaa sohvalta ylös

Linda Sorriuksen elämä on yhtä taistelua oireiden kanssa. Sen näkee hänen luonaan vietetyn kahden kuvauspäivän aikana.

Sorrius lepää olohuoneen sohvalla videohaastattelun jälkeen. Vasen jalka vapisee hameen alla.

Pian nuori nainen yrittää nousta ylös sohvalta. Mitään ei tapahdu. Jalat eivät suostu toimimaan.

Äiti, Eila Aurenius, syöksähtää saman tien paikalle.

Aikuinen tytär ei selviä päivääkään ilman äitinsä apua.

Ajattelu puuroutuu helposti

Seuraavalla viikolla Eila Aurelius kertoo tyttärensä voinnin olevan vielä heikompaa kuin kuvauspäivinä. Äiti pysyttelee lähellä, koska tytär on kaatumaisillaan kaiken aikaa.

– En tiedä, johtuuko se kaatuilu lihasjännityksen katoamisesta vai mistä, Laurelius sanoo puhelimessa.

Ensimmäisenä kuvauspäivänämme Linda Sorrius aloitti kesäloman jälkeiset opintonsa. Pahoinvointi, syömisen vaikeus, uupumus ja lihasten toimimattomuus viivyttivät lähtemistä tunnin toisensa perään.

Vaivoin aamiaiseksi syöty omena oli tulla ulos jatkuvasti. Koulutarvikkeet oli etsittävä konttaamalla. Äidin oli autettava kaiken aikaa.

Välillä Sorrius joutui antamaan periksi. Hänen oli mentävä takaisin sänkyyn.

Sorrius on opiskellut puolitoista vuotta sisustussuunnittelua Salon ammattioppilaitoksessa.

– Edistyn tosi hitaasti, Sorrius sanoi.

Useat potilaat kuvaavat elävänsä kuin sumussa ajattelukyvyn huonontumisen takia. Toisinaan Sorrius ei pysty työstämään vastausta edes kysymykseen, otatko vettä vai mehua.

Kuvauspäivänä kouluun lähtö onnistui vasta neljän tunnin yrittämisen jälkeen. Sitten kengät olivat jalassa, vaatteet päällä ja tukka kauniisti.

Äiti vei Sorriuksen kilometrin päähän kouluun autollaan.

Moni sairastaa ilman diagnoosia

Todennäköisesti moni kroonista väsymysoireyhtymää sairastava elää ilman diagnoosia. Näin arvioi ainakin potilasjärjestö Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys.

Lääkäri Markku Partinen tuntee ongelman. Hänelle on ohjautunut kroonista väsymysoireyhtymää sairastavia potilaita, joita joku toinen lääkäri ei ole pitänyt lainkaan sairaina.

Osa saa väärän diagnoosin

Osa Partisen potilaista taas on saanut väsymysoireyhtymä -diagnoosin turhaan. Partinen kertoo puhelimitse, että vain joka viides kyseisellä diagnoosilla klinikalle tulevista potilaista sairastaa todellisuudessa kroonista väsymysoireyhtymää.

Muilta löytyy jokin muu syy valtavaan pitkäkestoiseen väsymykseen. Heitä voi vaivata esimerkiksi jokin hoitamaton tulehdus, borrelioosi, diabetes tai jopa uniapnea.

Äiti toimii omaishoitajana tuetta

Linda Sorriuksen diagnoosin on tehnyt asiaa hyvin tunteva lääkäri.

Silti Sorrius sanoo, että hän ei tee diagnoosilla mitään. Esimerkiksi Kansaneläkelaitos Kela ei maksa tällä hetkellä Sorriukselle sairauspäivärahaa kroonisen väsymysoireyhtymän perusteella.

Vaikka Sorrius on täysin riippuvainen äitinsä antamasta avusta, äiti ei saa omaishoitajalle kuuluvaa avustusta.

Eila Aurelius on joutunut muuttamaan tyttären opiskelukaupunkiin tämän avuksi. Hän pystyy tekemään töitään yrittäjänä enää satunnaisesti.

Kelan tilastot kertovat, että siltä on haettu sairauspäivärahaa CFS-diagnoosilla 40 kertaa tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Vain puolet hakijoista on saanut korvauksen.

Kelasta vakuutetaan, että kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien hakemuksia käsitellään samoilla kriteereillä kuin muitakin hakemuksia.

Potilaat tarvitsevat erikoisyksikön

Suomessa ovat puuttunut nimenomaan tähän tautiin erikoistuneet julkisen puolen hoitopaikat. Sellainen voisi ainakin estää potilaiden pompottelun klinikalta toiselle.

Nyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on perustamassa omaa yksikköä.

Helsinkiin on avattu elokuussa niin sanottu toiminnallisten häiriöiden hoitoon erikoistunut paikka. Samaan yksikköön ohjautuvat myös esimerkiksi sähköyliherkkyydestä ja fibromyalgiasta kärsivät potilaat.

Suunnitelma huolestuttaa potilasjärjestöaktiiveja Tuulia Tiihosta ja Samuli Tania.

He pelkäävät, että kroonista väsymysoireyhtymää sairastavat potilaat ikään kuin hukkuvat muiden potilaiden joukkoon.

– Ensisijainen pelkomme on, että ME/CFS:ää ei diagnosoitaisi ja kategorisoitaisi omalle koodilleen, Tiihonen ja Tani kirjoittavat sähköpostissa.

Tiihonen ja Tani ovat huolissaan siitä, että oireenmukaista ja kokeellista hoitoa ei ole tarjolla.

Neuropsykiatri Risto Vataja on johtanut HUS:n uuden klinikan perustamista. Hän vakuuttaa, että jokaista potilasta hoidetaan yksilöllisesti oireiden mukaan. Myös kroonista väsymysoireyhtymää potevia potilaita.

– Tiedämme, että potilailla on runsaasti somaattisia todellisia oireita, joista he kärsivät todella, Vataja sanoo.

Molemmat järjestöaktiivit kärsivät itse kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Heidän kuntonsa sallii tällä hetkellä kuitenkin järjestötyön.

Tuulia Tiihonen kertoo olevansa hyvässä asemassa verrattuna moniin muihin potilaisiin. Hänen perheensä pystyy kustantamaan hoitoja yksityisessä terveydenhoidossa ja jopa ulkomailla. Samuli Tania sukulaiset tukevat muutoin.

Äidin ja tyttären unettomat yöt

Linda Sorrius ja Eila Aurelius ovat tällä hetkellä erityisen väsyneitä, molemmat.

Sorrius nukkuu yönsä lämpimällä säällä tavallistakin huonommin. Säryt ja lihaskouristukset pitävät hereillä. Jossain vaiheessa hän ei enää siedä oireita ja pyytää seinän takana nukkuvaa äitiään apuun.

Äiti herää nukuttuaan vain pari tuntia. Hän hieroo tytärtään tunnin, antaa särkylääkettä. Sen jälkeen uni ei tule heti silmään hänelläkään.

Aamulla kaikki alkaa alusta. Linda Sorrius koettaa päästä taas kouluun.

Katso Linda Sorriuksen videohaastattelu A-studiossa 20.8. TV1 kello 21:00.

Studiossa keskustellaan kroonisesta väsysmysoiretyhtymästä kärsivien ihmisten tilanteesta. Vieraina ovat potilasjärjestön varapuheenjohtaja Tuulia Tiihonen ja infektiolääkäri Jukka Lumio.

Kyläkauppias Vesa Keskinen haluaa ostaa Turun korkeimman rakennuksen, Pääskyvuoren linkkitornin, kymmenellä tuhannella eurolla, kertoo Ilta-Sanomat.

Telia Towers Finlandin kiinteistöpäällikkö Kimmo Suomi kuitenkin toppuuttelee ostokandidaattia hieman.

– Se on vielä aika tyhjä tarjous. Hän ei ole tainnut aivan tutustua kohteeseen. Ei se vielä ihan tuolla hinnalla lähde, Suomi toteaa.

Suomi toteaa että Telia Towersin on saatava kaupasta katettua ainakin siellä olevien antennien siirtokustannukset. Suomi haluaa edetä myyntiasiassa hieman Keskistä rauhallisemmin.

– Emme ole innostuneita tällaisesta pikaratkaisusta, kun alun perin torni ei ollut edes myynnissä, hän sanoo.

Taustalla on kaupunkilehti Turkulaisen viikonloppuna julkaisema juttu, jossa kerrottiin Telia Towersin kauppaavan tornia taholle, joka voisi hyödyntää koko tornia.

Telialla on lehden mukaan tornille käyttöä vain noin 40 metrin korkeuteen saakka.

Telia Towers Finland on Suomen mukaan halukas myymään tornin, mutta virallista myynti-ilmoitusta ei ole tehty.

Kimmo Suomen mukaan lehtijutut Pääskyvuoren tornista ehtivät viikonlopun aikana lähteä turhan kovaan nousukiitoon. Tarjouksia otetaan joka tapauksessa vastaan, sillä koko tornille ei Telia Towersilla ole tarvetta.

Onko torni siis kaupan vai ei?

– Jos joku on kiinnostunut, meihin voi ottaa yhteyttä, niin keskustellaan asiasta ihan faktapohjalta. Emme me kieltäydy myynnistä, Suomi naurahtaa.

Laakavuoren ala-asteella Mellunmäessä on käynnissä matematiikan oppitunti. Opettaja Kaitsu Rantanen jakaa oppilaille värisauvoja, joilla harjoitellaan laskutehtäviä. Noin puolet 3 A -luokan oppilaista siirtyi hetki sitten englannin tunnille viereiseen luokkaan.

– Ilman pd-rahaa tällaiset pienemmät ryhmät tuskin olisivat mahdollisia, Rantanen sanoo.

Pd-rahalla Rantanen viittaa Helsingin kaupungin omaan positiivisen diskriminaation eli myönteisen erityiskohtelun määrärahaan. Laakavuoren ala-aste on yksi 46:sta suomenkielisestä koulusta, jotka saavat tukea tänä vuonna.

Rehtori Janne-Pekka Nurmi kertoo, että toisinaan pd-rahoituksesta ja sen jakautumisesta käydään keskustelua myös koulujen kesken. Laakavuoren resursseja saatetaan ihmetellä niissä kouluissa, jotka eivät saa tukea.

– En kiistä sitä, etteikö vaikka kantakaupungissa olisi omanlaisiaan haasteita. Mutta meille pd-rahoitus on elintärkeä lisätuki, jotta voimme järjestää opetusta tasavertaisesti kantakaupungin kouluihin verrattuna, Nurmi sanoo.

Pd-mallissa kullekin peruskoululle lasketaan kerroin, johon vaikuttavat alueen aikuisten koulutustaso, alueen tulotaso sekä S2-oppilaiden eli suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden määrä koulussa. Suuren kertoimen saaneet koulut saavat eniten pd-rahaa, toki oppilasmäärään suhteutettuna.

Kohdennetulla tuella tasataan koulujen alueellisia eroja, jotka heijastuvat esimerkiksi oppimistuloksiin. Lapset voivat olla paikallisesti vuoden tai jopa kaksi jäljessä erilaisissa opetettavissa taidoissa, kuten lukemisessa.

Janne-Pekka Nurmen mielestä oppimistulokset kertovat ennen kaikkea siitä, millaisissa arkitodellisuuksissa naapurustoissa eletään.

– Lasten ja nuorten haasteiden ja vaikeuksien aiheuttaja ei useinkaan ole koulu, mutta ongelmat näyttäytyvät kouluissa, koska niissä käy lähes koko ikäluokka.

Keskiluokkaiset vanhemmat voivat kouluvalinnoilla tuottaa juuri sitä kehitystä, jota he pelkäävät. Venla Bernelius

Eriytyminen tuottaa eriytymistä

Nykyisessä pd-mallissa huomioidaan myös koulun asema oppilaiden kouluvalinnoissa. Helsingissä kouluvalinnat vapautettiin 1990-luvun alussa, mikä tarkoitti sitä, että vapaiden oppilaspaikkojen puitteissa saattoi hakea muuallekin kuin omaan lähikouluun. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluvalinnat vahvistavat lähes poikkeuksetta alueellista eriytymistä.

Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta on ollut mukana kehittämässä Helsingin nykyistä pd-mallia, joka otettiin käyttöön vuonna 2008. Bernelius arvioi, että niin kutsuttu koulushoppailu ei ole Suomessa vielä merkittävä ongelma, mutta voi toki sellaiseksi nousta.

– Kun puhutaan koulujen eriytymisestä, niin oikeastaan puhutaan yhteiskunnan eriytymisestä ja siitä, kuinka huono-osaisuus tiivistyy, Bernelius sanoo.

Mikään ei muutu ilman keskustelua ongelmakohdista. Samalla alueellinen eriytyminen on ongelma, joka alkaa helposti ruokkia itse itseään. Myös mielikuvilla on vaikutusta. Erityisen vahingollisena Bernelius näkee uhkakuvilla maalailevan puheen kaupunginosien slummiutumisesta tai vältettävistä ongelmakouluista.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa alueelliset erot ovat vahvoja, on tutkimusnäyttöä siitä, kuinka koulujen leimaantuminen vaikuttaa oppilaiden itsetuntoon ja sitä kautta oppimistuloksiin. Kierre on valmis ja kouluvalinnat ovat asetelmassa vain eriytymisen polttoainetta.

– Keskiluokkaiset vanhemmat voivat siis kouluvalinnoilla tuottaa juuri sitä kehitystä, jota he pelkäävät, Bernelius tiivistää.

Termi “positiivinen diskriminaatio” voi vääristää mielikuvia

Berneliuksen mielestä termi positiivinen diskriminaatio on pulmallinen, sillä se ohjaa helposti ajatukseen syrjinnästä ja siitä, että toiselle suunnattu lisätuki on pois joltakin toiselta.

– Itse puhun mieluummin tarvepohjaisesta resurssoinnista. Sairaalan päivystyksessä priorisoidaan eri tavalla jalkansa katkaissut ja flunssapotilas. Tarpeet ovat erilaiset, joten myös resurssien tulee erota. Pd-rahoituksessa on tämä sama periaate.

Bernelius nostaa esimerkiksi myös Hollannin, jossa koulujen perusrahoitus lähtee liikkeelle toimintaympäristön arvioimisesta. Rahoitus on automaattisesti suurempi niillä kouluilla, joiden alueella on paljon työttömiä ja köyhyyttä. Tätä ei siis nähdä lisätukena, vaan koulun normaalina resurssitarpeena.

Bernelius toivoo, että julkinen keskustelu eriytymisestä keskittyisi laajempaan kansalliseen kehityskulkuun. Koulut eivät voi yksin kaventaa asuinalueiden sosiaalisia eroja.

– Koulu ei voi yksin korjata ongelmia, jotka ovat peräisin sen ulkopuolelta. Ei voi jäädä yksittäisten kaupunkien tai koulujen harteille pohtia, miten kaupunkien sosiaalinen muutos vaikuttaa koko maan koulutusjärjestelmään.

Ongelmana tutkimusdatan puute

Viime vuonna Helsingin kaupunki teetti rehtoreille kyselyn pd-rahoituksen vaikuttavuudesta. Yli puolet rehtoreista arvioi pd-rahan parantavan oppimistuloksia. Samalla kuitenkin todettiin, että vaikutusta oppimistuloksiin on vaikea täysin arvioida, koska mittareita ei ole.

Helsingin mallin tuloksellisuutta tutkittiin vuonna 2017 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n toimesta. Tutkimuksessa havaittiin, että positiivisen diskriminaation määräraha lisää ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen.

Tutkimuksen valossa voi siis sanoa, että Helsingin pd-mallissa on saatu suhteellisen pienellä panoksella aikaan suuria vaikutuksia. VATT:n tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytä näkemään, miten pd-rahat kohdennettiin koulujen sisällä. Eli tutkimusdataa ei ole siitä, miten pd-rahat kuuluisi käyttää.

Venla Bernelius myöntää, että lisää tutkimusta tarvitaan, sillä syy-seuraussuhteiden todentaminen on keskeistä mallin jatkuvuuden ja myös kehityksen osalta. Samalla kyseessä on ilmiö, jonka määrällinen tutkiminen on hankalaa.

– Meillä ei ehkä koskaan ole täyttä ymmärrystä siitä, mitä yksi käytetty euro täsmällisesti ottaen saa aikaan. Siksi on tärkeää kuunnella opettajia, jotka osaavat tulkita sitä, mitä kouluyhteisö tarvitsee.

Muutos vaatii rakenteiden ravistelua

Laakavuoren ala-asteen rehtori Janne-Pekka Nurmi tunnistaa kouluun liittyvien hankkeiden tutkimusdatan tarpeen ja ennen kaikkea kipuilun sen puutteen kanssa. Pd-rahoituksen malli on vakiintunut, mutta monet muut tasa-arvoon liittyvät hankerahoitukset tuottavat harmaita hiuksia.

– Hyviä juttuja laitetaan pystyyn hankkeiden aikana, mutta sitten kun hankekausi päättyy, niin ongelmaksi nousee se, miten niiden tärkeys todistetaan. Ja miten koulu ylläpitää uusia toimivia käytäntöjä, kun rahoitus loppuu?

Nurmi painottaa, että hankkeissa tulisi resursoida varhaisemmassa vaiheessa tutkimukseen ja datan keräämiseen, jotta kouluissa voitaisiin suunnitella toimintaa pidemmälle.

Muuttuva oppimisympäristö vaatii myös rohkeutta kokeilla asioita. Pd-rahoituksen ansiosta Laakavuoren ala-asteella on tänä vuonna nostettu kaikkien oppilaiden tuntimäärää yhdellä. Ylimääräinen tunti käytetään jokaisella luokkatasolla tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen.

– Idea on siinä, että tuetaan lapsen itsetunnon kehitystä, käsitystä omasta itsestä, sosiaalisia taitoja ja toimintaa ryhmässä. Kun näitä saadaan vahvistettua, niin silloin myös oppiminen mahdollistuu.

Voit keskustella aiheesta tänään 20.8. kello 16.00 saakka.

Lue myös:

Tutkija yllättyi: Oppilaat hyötyvät rahan erityisjaosta – Pienellä panoksella suuria vaikutuksia

Kouluvalmentajat yleistyvät kouluissa: "Tarvitsemme kouluihin eri rooleissa olevia henkilöitä" – OAJ vieroksuu uusien ammattinimikkeiden keksimistä

OP Ryhmän toimintatapojen muutokset johtavat isoihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Ne alkavat 26. elokuuta ja niiden piirissä on noin 3 000 ihmistä.

Ensimmäisten tietojen mukaan uusi työskentelymalli johtaisi enintään 250 ihmisen irtisanomisiin nykyisten tehtävien loppuessa. Samalla kuitenkin syntyy uusia tehtäviä, joita on tarkoitus tarjota irtisanomisuhan alla oleville.

Käytännössä OP aikoo laajentaa keskusyhteisössä olevaa uutta työskentelymallia Yrityspankki ja Vakuutus -liiketoiminnan puolelle. OP Ryhmän osuuspankkeja neuvottelut eivät koske.

Mallin käyttöönotto toisi muutoksia organisaatiomalliin ja työtehtäviin.

– Toimintamallin muutos on tosi iso. Se on kevään aikana huomattu. Meillä on tavoitteena vähentää byrokratiaa, madaltaa organisaatiota ja siirtää päätäntävaltaa itseohjautuville tiimeille, sanoo OP-ryhmän henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi.

Uudessa mallissa hierarkiatasoja on vähemmän eli myös keskijohtoa tulee olemaan vähemmän.

– Toiminta perustuu heimorakenteisiin eli heimoissa on heimojen vetäjät ja sitten siellä on tietyn tuotteen tai palvelun kehittämisvastaavia ja valmentajia, jotka auttavat tiimejä ketterien toimintatapojen opettelemisessa ja oman toiminnan jatkuvassa parantamisessa, Länsisalmi täsmentää.

OP kertoi myös neuvottelevansa parhaillaan Helsingin Vallilassa sijaitsevan pääkonttorinsa myynnistä "eteläkorealaisvetoisen konsortion" kanssa. Konsortiolla tarkoittaa useimmiten yritysten jotakin hanketta varten perustamaan kumppanuutta.

Yhtiön mukaan päätöstä pääkonttorin myymisestä ei ole tehty, eikä neuvottelujen lopputuloksesta ole vielä varmuutta.

OP kertoi jo huhtikuussa, että se harkitsee muutama vuosi sitten valmistuneen rakennuksen myyntiä. Vallilassa työskentelee noin viisi tuhatta ihmistä.

Pääluottamusmiestä mietityttää nyt edelliskertaa enemmän

Edellisen kerran OP myllersi organisaatiotaan viime vuoden puolella. Silloin päättyi 700 tehtävää ja tuhat uutta syntyi.

Myllerryksen lopputulos ilahdutti tuolloin myös työntekijöiden edustajia. Nyt mietityttää enemmän.

– Viime syksynä olin rauhallisempi kuin nyt. Ihan johtuen siitä, että meillä ei nyt pystytty arvioimaan sitä kuinka paljon tulee uusia tehtäviä. Rauhallisuutta tukee se, että taloudellisesti meillä menee hyvin, sanoo OP-konsernin pääluottamusmies Eija Laurila.

Myös henkilöstön osaaminen uusien tehtävien edessä huolettaa.

– Isoin haaste on siinä kuinka hyvin henkilöstön osaaminen vastaan uusia työtehtäviä eli miten vaaka saadaan tasapainoon. Se minua tällä hetkellä mietityttää. Avoimin mielin tähän kuitenkin lähden.

Lisätty klo 10.57: pääluottamusmiehen ja henkilöstöjohtajan kommentit.

Lue lisää:

Finanssiryhmä OP pohtii isoa myllerrystä rakenteeseensa

OP Ryhmän alkuvuoden tulos notkahti – erityisesti yrityspankkiryhmä laahasi

OP:n jätti-yt-neuvottelut ohi – 700 tehtävää päättyy, tuhat uutta syntyy

OP synkensi ennustettaan: Suomen talouskasvu hyytyy ensi vuonna puoleen prosenttiin

Veikkauksen vastuullisuus nousi kesän aikana otsikoihin, kun yhtiön Toto- ja Keno-mainonta sai äänekästä kritiikkiä (Helsingin Sanomat). Kohun johdosta Veikkaus pani osan mainonnastaan tauolle.

Samaan aikaan jo maaliskuussa alulle pantu kansalaisaloite sai uutta pontta. Aloite kieltäisi rahapeliautomaatit kaupoista, kioskeista, ravintoloista ja huoltoasemilta. Se on kerännyt tiistaihin 20. elokuuta mennessä noin 28 000 allekirjoitusta.

Veikkaus on sijoittanut arkisiin ympäristöihin, kuten kauppoihin ja huoltoasemiin, noin 18 500 peliautomaattia.

• Veikkaus: Automaattien poistaminen kaupoista on poliittinen päätös

Kysyimme peliriippuvuudesta kärsiviltä, kaupan alalta sekä Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajalta, miten yhtiön toiminnan tulisi jatkua.

Peliriippuvainen: ”Tunsin kaupassa valtavaa häpeää ja ahdistusta”

Jokainen kauppareissu oli peliongelmaiselle Tuija Pekkalalle koitos. Hän tiesi tahtomattaankin missä pelikonerivit odottivat, eikä niiden ohi voinut kävellä.

– Tunsin kaupassa valtavaa häpeää ja ahdistusta pelaamisen pakonomaisuuden vuoksi.

Kaupassa käymisestä tuli Pekkalalle mahdottomuus. Jos taskussa oli yksikin kolikko tai kortilla rahaa, hän löysi itsensä pelaamasta.

– Halusin ostaa perheelleni ruokaa, mutta jo kauppaan mennessä pelotti, että noinkohan kerkeän kassalle asti ennen kuin ruokarahat on käytetty.

THL arvioi, että Suomessa on noin 130 000 peliongelmaista.

Toipuva peliriippuvainen Tuija Pekkala työskentelee peliriippuvuus- ja päihdeohjaajana päihdeklinikka Avominnessa Riihimäellä. Hän kannattaa aloitetta peliautomaattien poistamiseksi kaupoista ja huoltoasemilta.

Yksi aloitteen alullepanijoista on riihimäkeläinen Leena Pihanurmi. Hän on peliriippuvaisen äiti.

– Haluamme tällä aloitteella sitä, että rahapelikoneita voi pelata ainoastaan pelisaleissa. Ei ole normaalia, että meillä on Suomessa 18 500 rahapeliautomaattia ripoteltuna ympäri ihmisten arkitiloja.

• Veikkaus on poistanut peliautomaatteja sairaaloiden kahvioista – lisää rahapeliautomaattien poistoja ei ole suunnitteilla

”Pelit on kuitenkin tarkoitettu meille normaaleille kansalaisille”

Kaupan alalla suhtaudutaan peliautomaattien poistamiseen nuivasti. K-ryhmän päivittäistavarakaupan palvelujohtaja Petri Toivonen muistuttaa, että automaatit ovat etenkin lähiöiden ja haja-asutusalueiden pienille kaupoille tärkeä tulonlähde.

– Tärkeys korostuu erityisesti pienemmissä lähikaupoissa ja erilaisilla liikenneasemilla. Haluamme varmistaa, että kaupat pysyvät asiakkaan lähellä, Toivonen sanoo.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto arvioi Kauppalehdessä viime viikolla, että peliautomaattien poisto nostaisi ruuan hintaa pienissä kaupoissa.

Yksi peliautomaatti tuottaa noin 30 000 euroa vuodessa (MTV Uutiset). Siitä jää kaupalle keskimäärin noin 4 500 euroa vuodessa, kun Veikkaus maksaa arpajaisveron jälkeisestä tuotosta 17 prosenttia.

Forssan Autokeitaan liiketoimintajohtaja Niko Järvi ei halua, että peliautomaatit piilotetaan vain pelisaleihin. Pelaajien tuomat eurot eivät ole Autokeitaalle elinehto, mutta niillä on merkitystä.

– Tämä on liiketoimintaa, joka muodostuu pienistä muruista. Jos sieltä otetaan yksi osanen pois, täytyy miettiä, miten se kompensoidaan, Järvi sanoo.

Liiketoimintajohtajan mielestä täytyy ottaa huomioon sekin, että kaikilla pelaajilla ei ole ongelmia.

– Pelit on kuitenkin tarkoitettu meille normaaleille kansalaisille ajanvietteeksi. Meillä on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole mitään ongelmaa pelaamisen suhteen.

– Nythän on tulossa tämä tunnistettavuus näihin rahapeleihin, ja mielestäni se jo korjaa ongelman, Niko Järvi sanoo.

Timo Heinonen: Pohtisin automaattien poistamista kaupoista

Myös Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja Timo Heinonen (kok.) alleviivaa rahapeliautomaatteihin tulevan tunnistautumisen tärkeyttä. Tunnistautuminen tulee pakolliseksi näillä näkymin vuoden 2022 alusta. Heinonen haluaisi tunnistautumisen voimaan jo aiemmin.

– Minä kiirehtisin sitä ja pohtisin sen jälkeen mahdollisesti vielä kovempia toimia.

Kovemmilla toimilla Heinonen viittaa juuri automaattien poistamiseen kaupoista ja huoltoasemilta.

Veikkausvoittovaroista jaetaan vuosittain yli miljardi euroa eri avustuskohteisiin Suomessa. Heinosen mukaan peliautomaatit kattavat potista ison siivun, ja automaattien poistaminen kaupoista pienentäisi siivua tuntuvasti.

– Mutta itse olen sitä mieltä, että ihmisten peliongelmien lisääntyminen on sellainen asia, että meillä pitää olla valmius pelituottojen putoamiseen.

Lue myös:

Poliitikot haluavat kiirehtiä rahapeliasiakkaiden tunnistamista: Paniikkinappula voi vähentää pelaamiseen kuluvaa aikaa ja rahaa

Analyysi: Veikkaus voidaan ottaa "tarkasteluun", mutta tuskin remontoitavaksi – peleistä riippuvaisia ovat myös rahan saajat