Ruotsin Skellefteån kunnassa sijaitseva lukio sai tuntuvat sakot tietosuojan rikkomisesta, kun se alkoi seuraamaan oppilaiden poissaoloa kasvojentunnistuksen avulla.

Koulun oppilaat kävelivät kasvojentunnistuskameran ohi astuessaan luokkaan. Oppilailta oli saatu suostumus teknologian käyttöön.

Ruotsin tietosuojavaltuutettu Datainspektion tulkitsi kuitenkin, ettei suostumus ollut käypä, sillä oppilaat ovat riippuvaisuussuhteessa kouluun.

Näin koulun tulkittiin rikkovan EU:n viime vuonna voimaan tullutta GDPR-tietosuoja-asetusta, Datainspektionin lakimies Ranja Bunni sanoo.

Koululle määrättiin 200 000 kruunun eli reilun 20 000 euron sakot.

Kasvojentunnistuskokeilu on kestänyt kolme viikkoa ja se on koskenut yhteensä 22 oppilasta.

Asiasta kertoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Ranskan suosituimpiin rap-muusikoihin kuuluvan Booban musiikkivideon kuvauksissa on tapahtunut välikohtaus, joka on johtanut useiden ihmisten loukkaantumiseen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä radiokanava Europe 1.

Teollisuusalueella Koillis-Pariisin Aulnay-sous-Bois'ssa tehtyihin kuvauksiin tunkeutui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä noin 15 hengen joukko. Tunkeutujat olivat varustautuneet ainakin yhdellä ampuma-aseella, rautaputkilla ja baseball-mailoilla.

Hylätyssä varastorakennuksessa olleita ihmisiä kohti ammuttiin laukauksia ja ainakin yksi paikalla olleista haavoittui jalkaansa. Haavoittunut on tiettävästi Booban manageri. Booba itse ei ollut välikohtauksen sattuessa enää paikalla.

Ainakin kaksi paikalla olleista sai kallovammoja iskuista, uutisoi BFMTV.

Booba oli viime vuonna tappelussa lentokentällä

Toistaiseksi ei ole tiedossa kuka on videokuvauksiin tehdyn hyökkäyksen takana. Julkisuudessa on kuitenkin jo spekuloitu sillä, liittyykö väkivaltainen hyökkäys Booban ja toisen suositun rap-muusikon Kaarisin väliseen konfliktiin.

Molemmat räppärit tuomittiin viime vuonna oikeudessa Orlyn lentoasemalla elokuussa 2018 käydyn tappelun vuoksi.

Vankilatuomiokaan ei ole rauhoittanut entisten yhteistyökumppanien välejä, vaan he ovat suunnitelleet ratkaisevansa välinsä vapaaottelussa. Ottelu on ollut määrä käydä marraskuussa Sveitsissä, mutta viime viikolla maan viranomaiset peruivat tilaisuuden.

Lisää aiheesta:

Ranskalaisräppärit Booba ja Kaaris saivat tuomiot nyrkkitappelusta lentokentällä

Ranskalaisräppärit yhä pidätettyinä lentokenttätappelun vuoksi

Räp-tähdet nyrkkitappelussa – lentokenttä kiinni Pariisissa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös perua toistaiseksi valtiovierailunsa Tanskaan on herättänyt kummastusta Tanskassa ja maailmalla laajemminkin. Trump kirjoitti Twitterissä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, että vierailun peruuntuminen johtuu pääministeri Mette Fredriksenin haluttomuudesta keskustella Grönlannin myymisestä.

Kiitän pääministeriä kulujen ja vaivan säästämisestä sekä Yhdysvalloilta että Tanskalta olemalla suora, kirjoitti Trump.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee tapahtumien taustalla presidentin omintakeisen tavan tehdä politiikkaa. Wall Street Journal kertoi viime viikolla, että presidentti Trump on useita kertoja nostanut esiin ajatuksen siitä, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta.

Salonius-Pasternakin mukaan ajatus on todennäköisesti peräisin presidentin lähipiirissä käydyistä keskusteluista. Virkakoneiston kantoja se ei edusta.

Tutkija: Trumpin esityksessä kolonialismin kaikuja

Ajatus siitä, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin ei ole tätä päivää, sanoo Salonius-Pasternak Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Tutkijan mukaan Trumpin esitys kertoo myös siitä, kuinka vähän presidentti ymmärtää kansainvälisen politiikan lainalaisuuksista.

– Vielä 100-200 vuotta sitten valtiot saattoivat ostaa ja vaihtaa maata keskenään. Nykyisiin länsimaisiin arvoihin se ei kuitenkaan sovi.

Trumpin ajatuksessa voi olla myös kolonialismin aikakauden kaikuja, sanoo Salonius-Pasternak.

– On erittäin vaikeaa nähdä, että nykypäivänä muut päättäisivät grönlantilaisten puolesta, ja heille sanottaisiin, että teidät on myyty jonnekin muualle.

Tanskan pääministeri Mette Fredriksen onkin kutsunut Trumpin ajatusta absurdiksi ja sanonut, että Grönlanti ei ole myytävänä.

Suurvaltapolitiikka vahvistuu, pienet valtiot joutuvat luovimaan

Salonius-Pasternakin mukaan tapahtumat kertovat myös laajemmin siitä, että suurvaltojen harjoittama geopolitiikka vahvistuu ja pienet valtiot joutuvat luovimaan aallokossa.

Joudutaan ehkä hyväksymään, että suurvaltajohtajat heittävät ilmoille Grönlannin ostamisen kaltaisia ajatuksia.

– Tämä on ehdottomasti jälleen yksi repivä esimerkki siitä, että Trump ei ymmärrä politiikan lainalaisuuksia, eikä sitä miten ystäviä ja liittolaisia pitäisi kohdella, sanoo Salonius-Pasternak.

Lue lisää:

Trump suivaantui Tanskan haluttomuudesta myydä Grönlanti ja perui valtiovierailunsa – Tanskalaiset: Yllättävää, ei tarvitse tulla ollenkaan

Grönlannin ostaminen voisi tuoda Yhdysvalloille valtavasti hyötyä – saaren strateginen merkitys on vain kasvanut

– Miksikö koditon? Koska näin luottotietoni menettäneenä en ole erityisen korkea prioriteetti oikein kenellekään.

– Luottotietojen puutteesta huolimatta ennen kodittomuuttani tein erinäisiä media-alan töitä kotoa käsin, ja näin ajattelin jatkaa mahdollisen asunnon löytyessä. Eli en ole aivan täysi hulttio, ja jonkinlainen maksukykykin löytyy.

Näin kirjoittaa Toni Markus, 28, Tampereen Vuokra-asunnot -Facebook-ryhmässä. Vastaavia viestejä tulee useita muitakin, missä vuokra-asuntoa etsivät myöntävät suoraan vaikean tilanteensa.

Eräs vuokranantaja kertoo saaneensa jopa kuvan vuokra-asuntoa hakevien pienestä lapsesta.

Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä Minna Hautala sanoo, että ihmiset kertovat esimerkiksi Facebookin erilaissa ryhmissä enemmän omasta elämäntilanteestaan kuin aiemmin.

Hautalan mukaan kannattaa kertoa vuokranantajalle rehellisesti, jos on maksuhäiriömerkintä

– Ei herätä luottamusta, jos merkintä tulee myöhemmin ilmi.

"Tuli vedettyä luotot suoriksi"

Toni Markus on nukkunut kolme kuukautta kavereiden sohvilla. Välillä hän on viettänyt kesäöitä ulkona. Hän tulee tapaamiseen maanantaina aamulla ennen kymmentä ja puhuu tilanteestaan rauhallisesti.

Toni Markuksen sukunimeä ei kerrota jutussa läheisen toiveesta ja jotta hänen elämänsä ei vaikeutuisi.

Vielä keväällä hänen asiansa olivat paremmin. Hän asui alivuokralaisena avovaimonsa asunnossa ja teki kotoa media-alan töitä.

Sitten tuli ero ja miehen piti muuttaa pois. Nyt vuokra-asunnon saaminen on osoittautunut vaikeaksi. Se johtuu siitä, että hän on menettänyt nuorena luottotietonsa.

– Otin 18-vuotiaana pikavippejä. Ne olivat silloin uusi juttu. Minulla oli päihdeongelma, enkä osannut nuorena kuvitella, miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa. Tuli vedettyä luotot suoriksi.

Nuorena otetut parin tonnin pikavipit kasvavat korkoa koron päälle. Jos tienaa jotain, se viedään ulosotossa. Koska miehellä ei ole asuntoa, hän ei voi tehdä töitä.

– Tämä on ollut pitkä suo. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jaksaa parhaansa.

Toni Markus on laittanut useille vuokrafirmoille viestiä, mutta ei ole saanut vastauksia. Yksityisillä vuokranantajilla vuoropuhelu taas keskeytyy tietoon maksuhäiriömerkinnästä.

Toni Markus kertoo tarinansa, että muut osaisivat varoa.

– Sanon aina kun mahdollista nuorille, että pitäkää luottotiedoistanne kiinni. Pikavipeistä on jo kymmenen vuotta, enkä saa nyt asuntoa.

Maksuhäiriöisiä lähes 400 000

Toni Markus ei ole yksin. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo, että maksuhäiriöisten määrä on kasvanut Suomessa vuodesta toiseen. Tällä hetkellä Suomessa on yli 383 000 henkilöä, joilla on maksuhäiriömerkintä. 2010-luvun alussa maksuhäiriöisiä oli alle 310 000.

Nykyään on aiempaa helpompaa velkaantua merkittävästi ennen kuin ongelma tulee ilmi. Tämä johtuu Brotheruksen mukaan esimerkiksi pikavippien ja erilaisten varjopankkien tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.

Maksuhäiriö vaikeuttaa merkittävästi asunnon saamista. Pankki ei myönnä lainaa ja vuokranantajat suhtautuvat varauksella.

– Myös yleishyödyllisten vuokranantajien ja kaupunkien vuokra-asuntojen ovet voivat pysyä kiinni, mikäli luottotiedot ovat menneet, Brotherus sanoo.

Yllättävä menoerä voi kaataa talouden

Ongelma on tuttu sosiaalityöntekijöille. Minna Hautala ja sosiaaliohjaaja Sanna Vartio ovat auttaneet useita kymmeniä maksuhäiriömerkinnästä kärsiviä Tampereen ASTA-hankkeessa.

Sekä Hypoteekkiyhdistyksen Brotherus että Hautala sanovat, että maksuhäiriömerkinnän syy painaa vuokramarkkinoilla. Jos merkintä johtuu vuokravelasta, tilanne on vaikeampi.

– Vuokravelka vaikuttaa paljon asunnon saamiseen ja näitä tapauksia kohtaamme paljon. Moni ei luota vuokravelan vuoksi vuokranmaksukykyyn, Hautala sanoo.

Ongelmat johtuvat monenlaisista tilanteista.

– Elämässä on usein sattunut jotain yllättävää. On jäänyt työttömäksi, sairastunut tai tullut avioero, mikä on muuttanut tulotasoa. Sitten on tullut jokin yllättävä menoerä, kuten pesukoneen hajoaminen tai auton korjaus, joka suistaa talouden lopullisesti.

Monet hakevat velkaan pikaluottoa, ja kierre on valmis. Minna Hautalan mukaan häpeä estää ottamasta yhteyttä sosiaalityöhön ja ongelmat ehtivät paisua.

– Ihmisillä on korkea kynnys ja halu pärjätä itse. On todella valitettavaa, että luotonmyöntäjät eivät tarkastele asiakkaan maksukykyä, Hautala kertoo.

Ihmiset pyrkivät selviämään akuutista tilanteesta ottamalla velkaa velan päälle. Todellisuudessa se on kierre, joka ei helposti katkea. Vartion mukaan osalla vuokravelka johtaa kodittomuuteen.

– Pitäisi löytää sellainen vuokra-asunto, joka vastaa omaa tulotasoa. Jos asuntoa on vaikea saada, saattaa ottaa liian kalliin asunnon ja olla uudestaan samassa tilanteessa, Vartio sanoo.

Vuokravälittäjät tarkastavat luottotiedot

Sosiaalityöntekijät ohjaavat hakemaan asuntoa isoilta vuokravälittäjiltä, kuten Satolta tai Lumolta ja Tampereella yleishyödyllisiltä VTS-kodeilta ja TVA:lta eli Tampereen vuokra-asunnoilta.

Ne kaikki kertovat tarkastavansa luottotiedot.

– VTS ja TVA vuokraavat, vaikka olisi maksuhäiriömerkintöjä, mutta ne huomioivat kokonaistilanteen. Vuokravelkaa ei saisi olla heille ja olisi hyvä, jos olisi suunnitelma vanhaan vuokravelkaan, Hautala sanoo.

Sato kertoo nettisivuillaan, että maksuhäiriömerkinnät voivat olla asunnon saannin este, mutta vähäiset ja kertaluonteiset merkinnät eivät kaikissa tapauksissa estä asunnon saantia.

– Jos näemme maksuhäiriötiedoista, että asunnon hakija yrittää saada asioitaan kuntoon, voimme tehdä vuokrasopimuksen. Vuokranmaksuun liittyvä maksuhäiriömerkintä on meidän näkökulmastamme aina se hankalin, ja yleensä merkinnän pitäisi olla poistunut ennen vuokrasuhteen solmimista, Sato tarkentaa kommentissa Ylelle.

Myös Lumo tarkastaa luottotiedot. Luottotietohäiriö nostaa vuokravakuuden määrää.

– Emme tarjoa asuntoa henkilölle, jolla on vuokravelkoja meille, Lumo sanoo nettisivuillaan.

Lumo kertoo vielä tarkemmin, että verkkokaupassa vuokrasopimuksen voivat tehdä vain ne hakijat, joilla ei ole luottotietomerkintöjä tai vuokravelkaa.

– Emme lähtökohtaisesti tarjoa asuntoa henkilölle, jolla on vuokravelkoja meille, vaikka velka olisi jo aiemmilta vuosilta, Lumo kertoo Ylelle.

VTS:llä maksuhäiriömerkinnät vaikuttavat vuokrasopimuksen muotoon ja vakuuden määrään. TVA:lla vähäiset merkinnät eivät välttämättä ole este asunnon saannille, mutta muuten maksuhäiriöt voivat estää asunnon saannin.

Toni Markuksella ei ole vuokravelkaa, mutta silti asunnon saaminen on ollut hankalaa.

Vakuutus ongelmana

ViaDia vuokraa asuntoja pitkään kodittomina olleille. ViaDia Pirkanmaan toiminnanjohtaja Pekka Matilainen on tehnyt selvitystä ministeriölle riskivakuutuksesta ja asunnottomuudesta.

Hänen mukaansa yksi ongelma on, että vuokrataloyhtiöt katsovat hyvin vanhojakin vuokravelkoja.

– Niillä on pitkä muisti. 15 vuotta vanha vuokravelka voi vaikuttaa, vaikka vähäiset velat vanhenevat viidessä vuodessa, Matilainen sanoo.

Toinen ongelma on, että vakuutusyhtiöiden ei tarvitse myöntää vapaaehtoisia vakuutuksia maksuhäiriöisille. Tästä syystä luottotiedot menettänyt ei saa kotivakuutusta, jota vuokranantaja voi vaatia.

Helpotusta on tuonut Lähi-Tapiolan huoneistoturva, jonka vastuuvahinko on Matilaisen mukaan entisiä tuotteita kattavampi. ViaDialla on yksin Tampereella 27 asuntoa, ja niissä kaikissa tämä vakuutus.

Viime vuonna näissä asunnoissa asui 28 asukasta, joista seitsemän oli asunut vuosia Tampereella ulkona. Vuokrasopimuksiin tuli vain kaksi keskeytystä sen ansiosta, että vuokralaiset saavat apua arkeensa.

– Meillä on vuokranantajana Suomen pisin pinna. Meiltä menettää asunnon vain rikoksen takia tai jos uhkaa työntekijöitämme, Pekka Matilainen sanoo.

Apua on saatavilla

Sosiaalityöntekijät yrittävät tukea jo etukäteen, ettei vuokravelkaa syntyisi. Häätöä haetaan usein, kun vuokravelkaa on kahden kuukauden verran. Osa on saanut häädön jo useasta paikasta. Tilanne ei ole tällöinkään toivoton.

Vartion mukaan asunto on löytynyt, vaikka on ollut vuokravelkaa useasta paikasta. Siihen tarvitaan usein sosiaalipalvelujen apua. Vuokravakuuteen haetaan tarvittaessa maksusitoumusta Kelasta.

– Kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalipalveluiden neuvontaan tai meihin. Apua on saatavilla, sitä pitää vain hakea, Hautala sanoo.

Maksa vuokra ensin

Ensin Vartio ja Hautala yrittävät saada asiakkaan velkaantumisen pysähtymään. Sitten he tukevat, jos asiakas hakee sosiaalista luottoa tai hakeutuu velkajärjestelyyn.

– Suuriakin velkoja on saatu velkajärjestelyn kautta järjesteltyä, vaikka henkilö on luullut olevansa koko loppuelämän velkavankeudessa, Vartio sanoo.

Sitten pitää laittaa tulot ja menot tasapainoon.

– Vuokra pitää aina maksaa ensin ja sitten muut pakolliset menot, Vartio sanoo.

Hautala kannustaa pyytämään edelliseltä vuokranantajalta suosituksia, se voi edesauttaa asunnon saamista. Pienetkin onnistumiset antavat tunteen, että elämä on hallinnassa.

– Usein se, että on lähtenyt hakemaan apua, on ollut käännekohta, Hautala sanoo.

50 euron pikavippien syytä

Toni Markus myöntää, että avun pyytäminen on vaikeaa. Maksuhäiriöisen on vaikea hoitaa asioita rahapulan takia.

– Kela-asioiden hoitaminen vaatisi älypuhelinta, mutta sitä ei saa osamaksulla, kun on maksuhäiriö.

Toni Markus velkaantui kymmenen vuotta sitten 50 euron pikavippien takia. Osa pikavippiyhtiöistä ei ole laittanut summia vieläkään ulosottoon, ja ne kasvavat korkoa. Tilanne ei ole helpottunut, vaikka pikavippiyhtiöiden toimintaan on tullut tiukennuksia.

– Nykyään pystyy ottamaan 2 000 euron kulutusluottoja ja saa asiansa nopeammin vituilleen, Toni Markus sanoo.

Kommentoi ja keskustele aiheesta. Keskustelu suljetaan kello 20.00.

Lue lisää:

Elitkö yli varojesi? Suomessa voit päästä veloistasi muutamassa vuodessa

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on yllättynyt ja harmistunut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksestä perua Tanskan-vierailunsa. Frederiksen kommentoi tapahtunutta tiedotustilaisuudessa Kööpenhaminassa iltapäivällä.

Maiden välinen suhde ei hänen mukaansa ole kriisissä, vaan Yhdysvallat on edelleen yksi Tanskan tärkeimmistä yhteistyökumppaneista.

– Olin odottanut vierailua, ja valmistelut olivat edenneet hyvin. Se olisi ollut tilaisuus juhlia Tanskan ja USA:n läheistä suhdetta, Frederiksen sanoi.

Hän jatkoi, että yksi tärkeistä keskustelunaiheista Trumpin kanssa olisi ollut tilanne arktisella alueella.

– Kehitys arktisella alueella vaatii tiiviimpää yhteistyötä. Toiveemme vahvemmasta yhteistyöstä alueella on edelleen voimassa, Frederiksen vakuutti.

Samalla hän toisti, että Trumpin esille nostama ajatus Grönlannin myymisestä Yhdysvalloille on täysin poissuljettu.

Yhdysvaltain presidentti ilmoitti tänään peruvansa syyskuun alun valtiovierailunsa Tanskaan. Trump kirjoitti Twitterissä peruutuksen syyn olevan se, ettei Tanskan Frederiksen halua keskustella Grönlannin myymisestä Yhdysvalloille.

Tanskalaiset poliitikot ovat tänään arvostelleet Trumpin käytöstä muun muassa lapselliseksi.

Lisää aiheesta:

Trump suivaantui Tanskan haluttomuudesta myydä Grönlanti ja perui valtiovierailunsa – Tanskalaiset: Yllättävää, ei tarvitse tulla ollenkaan

Trump tyynnyttelee grönlantilaisia kuvamuokkauksella: Arktisen asutuksen keskelle ei nouse kultaista Trump-hotellia

Grönlannin ostaminen voisi tuoda Yhdysvalloille valtavasti hyötyä – saaren strateginen merkitys on vain kasvanut

Uutinen Grönlannin ostamisesta herättää ihmetystä Tanskassa – "Lopullinen todiste siitä, että Trump on seonnut", "Aprillipäivä"

Kuopiolaisen Nilsiän yhtenäiskoulun kolmosluokkalaiset istuvat hiirenhiljaa karvamaton palasilla luokan lattialla.

Noin 40 oppilaan joukko kuuntelee tarkkaavaisena kahden opettajansa antamaa ohjeistusta tulevasta matematiikan tehtävästä, joka tehdään pienissä viiden oppilaan pesäryhmissä.

Opettajien Malla Kärkkäisen ja Sirpa Väisäsen puheenvuorot ovat kuin osa suunniteltua dialogia, jossa vuorosanat tukevat toinen toisiaan. Opetustilanne etenee rauhallisesti ja hallitusti. Tämä yllättää, koska monikymmenpäisestä lapsilaumasta odottaisi ääntä ja hälinää.

Molemmat opettajat kokevat, että vuosi sitten alkanut yhteisopettajuus on lisännyt huomattavasti työhyvinvointia.

– Annamme toisillemme energiaa ja iloa, kuvailee työuupumuksen kokenut Väisänen.

Hänelle yhteisopettajuus on palauttanut työilon. Tämä näkyi erityisen hyvin viime keväänä.

– Keväälle tyypillistä väsymystä ei ollut ollenkaan. Suunnittelimme jo vauhdilla tulevaa, nauraa Väisänen.

Yhteisopettajuuden ennakoidaan yleistyvän

Uudenlaisista opetusmenetelmistä yhteisopettajuus on kasvattamassa suosiotaan. Sen on koettu muun muassa lisäävän opettajien työhyvinvointia ja motivaatiota.

Yhteisopettajuudessa tavallisinta on, että kahdesta kolmeen opettajaa jakaa opetusvastuuta monikymmenpäisessä suurluokassa.

– Opettajat ovat sanoneet, että useamman aikuisen kesken ryhmiä ja omaa osaamista voidaan jakaa, ja se auttaa jaksamisessa, kuvailee professori Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopistosta.

Erityisesti yhteisopettajuuden on koettu tuovan helpotusta inkluusioon eli erityisoppilaiden tuomiseen yleisopetuksen luokkaryhmiin. Natusen mukaan juuri inkluusio on uuvuttanut opettajia viime vuosina.

– Yhteisopettajuus on tähän erittäin hyvä ratkaisu, uskoo Havu-Nuutinen.

Myös Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n havaintojen mukaan opetustavasta on saatu hyviä kokemuksia, vaikka varsinaista tilastointia ei toistaiseksi ole.

– Samanaikaisopetus lyö varmasti itsensä läpi sitä mukaa, kun opettajakunta uudistuu, ennakoi OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.

Suuria opetusryhmiä on paljon kritisoitu, mutta opetetusalalla siinä nähdään paljon hyvää.

Keskustelu uudenlaisista oppimisympäristöistä ja opetustavoista on Sari Havu-Nuutisellekin tuttua. Esimerkiksi viime viikolla Yle kertoi lappeenrantalaisesta koulusta, missä moderni opetus ei ole miellyttänyt kaikkia vanhempia.

Professori ei halua kommentoida yksittäistapausta, mutta yleisesti ottaen hänen mielestään uudenlaisessa opettamisessa olisi hyvä löytää kultainen keskitie.

– Digitalisaation myötä esimerkiksi näytti siltä, että kaikki kirjat pitäisi heittää menemään. Eihän se niin ole, muistuttaa Havu-Nuutinen.

Riittämättömyyden tunne katosi

Nilsiän yhtenäiskoulun kolmosluokkalaiset opiskelevat sekä isossa ryhmässä että pienryhmissä. Opetusmenetelmiin kuuluu myös perinteistä opettajajohtoista oppimista.

Nilsiän yhtenäiskoulun opettajat Malla Kärkkäinen ja Sirpa Väisänen ovat luoneet systeemin, jossa he esimerkiksi jakavat oppiaineita, mutta suunnittelevat yhdessä.

– Pystymme hyvin kiinnittämään huomiota lapsiin, jotka tarvitsevat opettajan vierelleen ja pidemmällä olevat saavat tehtyä enemmän asioita, kuvailee Väisänen.

Riittämättömyyden tunne on jäänyt yhteisopettajuuden myötä kokonaan. Myös kurinpito on helpompaa.

– Ei tule oloa, että ei ehdi kaikkia huomioida. Yhdessä ennätämme paljon paremmin, toteaa Väisänen.

Vierellä oleva työkaveri tietää aina missä mennään puhuttiinpa iloista tai suruista.

– Niinhän sitä sanotaan, että yhdessä ilot tuplaantuu ja huolet puolittuu, kiittelee Väisänen työpariaan.

Oppilaiden näkökulmasta kaksi opettajaa on enemmän kuin yksi.

– On se ihan kivaa, että toinen auttaa muita ja toinen voi auttaa vaikka minua, sanoo kolmosluokkalainen Noora Korhonen.

Työparien on sovittava yhteen

Yhteisopettajuuden haasteiksi Itä-Suomen yliopiston professori Sari Havu-Nuutinen mainitsee yhteisen kemian löytymisen, työyhteisön hyväksynnän ja tilojen sopimisen opetustapaan.

– Tätä ei voi tehdä väkisin eli on oltava työpari, jonka kanssa työ lähtee toimimaan, muistuttaa Väisänen.

Isomman ryhmän kanssa voi olla myös vaikeampaa lähteä esimerkiksi ympäristöopin tunnille luontoon, kun hallittavana on suurempi joukko lapsia.

OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies pitää reunaehtojen noudattamista tärkeänä. Yhteisopettajuudessa on huomioitava esimerkiksi se, miten ryhmät muodostetaan ja onko erityisen tuen tarvitsevia.

– Täytyy olla tarkkana, että hyvää tarkoitusta ei käytetä esimerkiksi säästösyihin.

Nilsiän yhtenäiskoulussa oppilaita on mahdollista siirtää erityisopettajan luotsaamaan pienryhmään.

Sirpa Väisänen muistuttaa lopuksi, että opettajien työhyvinvointi näkyy myös lasten oppimisessa.

– Kun meillä on ilo tehdä työtä, niin se tarttuu lapsiin. Kyllä oppilaat reagoivat myös siihen, kuinka opettaja luokassa jaksaa ja toimii.

Millaisia kokemuksia sinulla on yhteisopettajuudesta? Keskustele aiheesta klo 22 saakka.

Lue lisää:

Tarvitaanko Suomessa rajat sille, montako koululaista saa olla luokassa yhtä opettajaa kohden? "Ensimmäisenä kärsivät ne, joilla on vaikeinta"

Luokalla 54 lasta, ei oppikirjoja, ei pulpetteja – tätä suomalaiskoulua tullaan ihmettelemään Australiasta asti

Ylitorniolla Raanujärventiellä viime lauantaina omakotitalon polttanut mies on vangittu. Poliisin tiedotteen mukaan Lapin käräjäoikeus on vanginnut 24-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä murhan yritykseen.

Miestä epäillään murhan yrityksen lisäksi muun muassa törkeästä kotirauhan rikkomisesta, törkeästä vahingonteosta, lähestymiskiellon rikkomisesta, vainoamisesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, vahingonteosta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja rattijuopumuksesta.

Vangittu on aiemmin syyllistynyt rikoksiin ex-puolisoaan kohtaan ja ollut tämän vuoksi vangittuna sekä määrättynä matkustuskieltoon. Lisäksi Lapin käräjäoikeus on aiemmin tänä vuonna määrännyt vangitun lähestymiskieltoon asunnossa ollutta ex-puolisoaan kohtaan. Vangittu oli kuitenkin rikkonut lähestymiskieltoa kesän aikana.

Vangitun ex-puoliso ei asunut tapahtumaosoitteessa. Asian esitutkinta jatkuu muun muassa kuulemisilla.

Poliisi ei tiedota tässä vaiheessa enempää.

Otsikkoa muokattu 21.8. 2019 kello 17.53. Muutettu termi 'murhapoltto' muotoon 'murhan yritys.'

Lue myös:

Ylitornion asuntopalon sytyttäjäksi epäilty ja uhri ovat ex-pariskunta

Omakotitalo paloi Ylitorniolla – poliisi tutkii murhan yrityksenä

Pyhtäällä, hiukan autoliikenteeltä syrjässä hehkuu pelto keltaista väriä. Kyseessä on Miina Tuominen-Brinkaksen auringonkukkapelto, joka ottaa autoilijan vastaan.

– Pellolla on käynyt jo monia vieraita, Tuominen-Brinkas sanoo.

Auringonkukkapelto sijaitsee muutaman kilometrin päässä Tuominen-Brinkaksen toisesta kukkapellosta. Kauempana sijaitsevan pellon kukkaloisto on saanut viime viikkoina paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Yle seurasi Miina Tuominen-Brinkaksen kukkapellon vaiheita elokuun puolivälissä. Monia eri kukkalajikkeita käsittävästä pellosta ei saa poimia kukkia, eikä pellolla saa kulkea kuin merkatuilla poluilla.

Kukkakeitaasta hullaantuneet vieraat kuitenkin talloivat peltoa, mikä järkytti omistajan mieltä.

Kuvia auringonkukkapellosta alkoi näkyä sosiaalisessa mediassa tämän viikon alussa, ja ne ovat keränneet ihastuneita kommentteja. Tältä pellolta kukkia saakin hakea luvan kanssa. Auringonkukkapelto itsessään ei ole harvinaisuus, vaan niitä on Suomessa paljon.

Tuominen-Brinkaksen auringonkukkapelto on tehty ensisijaisesti ohikulkijoiden iloksi.

"Aina kukkia on jäänyt"

Auringonkukkia on istutettu puolen hehtaarin kokoiselle alueelle. Valtaosa tälle vuodelle istutetuista auringonkukista on Diana-lajiketta. Pelto kukkii nyt kolmatta kesää.

Tuominen-Brinkaksen mukaan auringonkukkia on haettu pellolta useita satoja vuosittain.

– Aina kukkia on kuitenkin jäänyt pellolle kesän jälkeen.

Tuominen-Brinkas ei aio kaupallistaa kukkapeltojaan.

– Kyllä meille on ihan selvää, että kukkapellot ovat semmoisia asioita, joihin ei sotketa rahaa. Kaupallista toimintaa tästä ei tule koskaan, Tuominen-Brinkas toteaa.

Kauniin maisemoinnin lisäksi kukkapeltojen on tarkoitus antaa viljatilan viljelykierrolle monimuotoisuutta. Tuominen-Brinkas kertoo, että kukkien kasvattamisella on tarkoitus tukea viljatilan peltojen maaperän kuntoa ja tarjota ruokaa hyönteisille ja pölyttäjille.

Ammattiviljelyllä tilalla Tuominen-Brinkaksen kaikki kukkapellot kuuluvat EU:n maisemanhoitotuen piiriin.

– EU:n tuki ei kata peltojen hoitokuluja, Tuominen-Brinkas kertoo.

Asenteet parantuneet

Luonnonhoito voi olla tiloille merkittäväkin tulonlähde. Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämistä on pohdittu tänä kesänä myös maa- ja metsätalousministeriön työpajassa.

Sen mukaan asenteet monimuotoisuuden edistämiseen ovat parantuneet, ja viljelijät ovat yhä kiinnostuneempia hoitamaan luonnonlaitumia, kosteikkoja ja erilaisia nurmia ja niittyjä. Osaa toimijoista kuitenkin häiritsee peltomaan käyttäminen muuhun kuin ruuan tuotantoon ja mahdollinen rikkakasvien leviäminen.

Toimenpidepalettiin ehdotettiin työpajassa pölyttäjille suotuisia toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin kukkivien, mettä tuottavien kasvien jatkuva esiintyminen kasvukauden aikana ja edistettäisiin yhteistyötä, kuten pölytyspalvelun hyödyntämistä.

Amazonin metsäaluetta poltetaan nyt nopeammin kuin koskaan sinä aikana, kun kattavaa valvontaa on voitu suorittaa. Satelliittivalvonta alkoi vuonna 2013.

Brasilian avaruustutkimuskeskuksen INPEn julkaisemien tilastojen mukaan tämän vuoden aikana on havaittu lähes 83 000 metsäpaloa. Määrä on 83 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

Kolmena edellisenä vuonna palojen määrä oli laskenut.

Amazonin alueen maanviljelijät raivaavat uusia tuotantoalueita tyypillisesti kesäkuukausina, jotka ovat alueella kuivaa aikaa. Polttaminen loppuu sadekauden alkaessa loka-marraskuussa.

Tänä vuonna polttaminen on ollut ennennäkemättömän laajaa ja se on aiheuttanut haittoja eri puolilla maata.

Satelliittikuvien perusteella nähdään, että maan pohjoisin osavaltio Roraima on peittynyt paksuun savuun. Amazonasin osavaltion pääkaupunkiin Manausiin ja osavaltion eteläosaan on julistettu poikkeustila.

Maan länsiosassa sijaitsevassa Acren osavaltiossa on voimassa hätätila palojen takia.

Maanantaina Sao Paulon miljoonakaupungissa sähköt katkesivat tunnin ajaksi metsäpalojen savun takia. Savu oli peräisin Amazonasista ja Rondoniasta noin 2 700 kilometrin päästä, kertoo BBC. Useita lentoja on jouduttu ohjaamaan kiertoreiteille, sillä savu peittää näkyvyyden.

Palot tuottavat valtavat hiilidioksidipäästöt.

Presidentti ei pidä ongelmana

Brasilian äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro ei pidä metsien polttamista maanviljelysmaan raivaamiseksi ongelmana. Hän toteaa, että nyt on "queimada", polttokausi, eli tähän aikaan maanviljelijöiden kuuluukin raivata maata.

Bolsonaro ei ole kiinnostunut ympäristötavoitteista tai ilmastonmuutoksen estämisestä. Hänen haluaa politiikallaan antaa viljelysmaata Brasilian maattomalle väestönosalle.

Toimittajien kysellessä hallitsemattomista paloista, Bolsonaro löi asian leikiksi.

– Minua kutsuttiin ennen kapteeni Moottorisahaksi. Nyt olen [Rooman keisari] Nero, joka sytyttää Amatsonin tuleen. Mutta nythän on queimada.

Elokuun alussa Bolsonaro erotti INPEn edellisen johtajan tämän kerrottua edelliskuun palotilanteesta. Bolsonaro syytti laitosta tilastojen vääristelystä.

Brasilian Bolsonaro pitää tietoja maansa sademetsäkadosta valheina

Brasiliaa on yritetty painostaa lopettamaan Amazonin sademetsän tuhoamisen, koska metsä on olennaisen tärkeä osa ilmaston lämpenemisen estämisessä.

Viime viikolla Norja ilmoitti seuraavansa Saksan esimerkkiä ja lopettavansa tukensa Amazonin alueelle. Norjan mielestä Brasilia ei enää edes yritä estää Amazonin metsien hakkuita.

Kouvolan kaupunginvaltuutetut saivat maanantaina kuulla, että Kiinan-junaliikenne on ollut huomattavasti oletettua vähäisempää. Kun ensimmäinen tavarajuna lähti Kouvolasta Kiinan Xi'aniin lähes kaksi vuotta sitten, vuoroista kaavailtiin jopa viikottaisia.

Tänä vuonna junia on kuitenkin lähtenyt vasta viisi.

– Kyllähän se yllätti. Ei meillä ollut mitään tietoa siitä, ettei junayhteys olekaan toiminut sillä potentiaalilla tai oletuksella, mitä meidän on annettu ymmärtää. Tai ehkä emme ole vain osanneet kysyä – olemme olettaneet, että junat menevät, niin kuin oli suunnitelmat, toteaa Kouvolan suurimman valtuustoryhmän SDP:n puheenjohtaja Outi Kasurinen.

Kasurinen uskoo, että asiaa tullaan käsittelemään sekä SDP:n seuraavassa ryhmäkokouksessa, että ryhmäpuheenjohtajien kokouksessa.

– Jotenkin sitä kyllä luottaa, että valtuutettuja informoidaan myös, jos jokin asia ei mene, kuten on suunniteltu.

Syynä junaliikenteen kuihtumiseen on operaattorikumppanin vaihtuminen, jonka vuoksi junia ei muutamaan kuukauteen kulkenut ollenkaan.

Maanantain tiedonantokokouksessa asiaa kaupunginvaltuustolle esitteli elinkeinoyhtiö Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu.

– Tunsin pienen piston sydämessäni. Olemme keväästä saakka omassa hallituksessamme puhuneet, että järjestetään valtuustoryhmille vapaamuotoisia tiedotustilaisuuksia. Ne olisi vain pitänyt järjestää aikaisemmin, toteaa Husu.

Kiinan-junayhteys on yksi Kouvolan kärkihankkeista. Vaikeuksista huolimatta valtuutetuilla riittää kuitenkin yhä uskoa junayhteyden tulevaisuuteen.

''En vielä lähtisi vetämään ranteita auki''

Puheenjohtaja Matti Lindholm kertoo, että kokoomuksen valtuustoryhmässä asiaa ei ole vielä puitu. Lindholm suhtautuu asiaan rauhallisesti, vaikka tänä vuonna kulkeneiden junien vähäinen määrä oli hänellekin negatiivinen yllätys.

– Itse en ole Kinnon hallituksessa, enkä ole odottanutkaan, että minun täytyisi ihan perusvaltuutettuna olla ihan kaikista juna-aikatauluista tietoinen. Edelleen uskotaan hankkeeseen, ja toivotaan, että se ottaa tuosta entistä enemmän tuulta alleen, sanoo Lindholm.

Lindholm ei koe, että tietoa olisi suuremmin pimitetty valtuutetuilta.

– Uskon, että Kinnon johdossa ja hallituksessa on oltu asiasta tietoisia, ja he ovat kuitenkin ne, jotka projektista ja muun muassa junien liikkumisesta ovat enemmän vastuussa. Mielestäni tässä tehdään kärpäsestä härkänen. En vielä lähtisi vetämään ranteita auki.

Matti Lindholm kuitenkin uskoo, että asiasta tullaan vielä keskustelemaan.

– Tämä on kaupungille niin merkittävä hanke, että tietysti siitä koko ajan keskustellaan. En kuitenkaan näe, että maanantainen tiedonantokokous olisi jotenkin dramaattisesti antanut aihetta miettiä jotain uusia ratkaisua. Juna puksuttaa eteenpäin edelleen.

''Olisi ollut hyvä tietää''

Myös keskustan valtuustoryhmässä yllätyttiin junien määrästä. Ryhmä on puheenjohtaja Kimmo Jokirannan mukaan jo päättänyt järjestää asiasta sisäisen neuvonpidon, johon osallistuu luottamushenkilöitä, virkamiehiä ja Kinnon väkeä.

Jokiranta uskoo, että vastaava kokous tullaan järjestämään myös laajemmalla kokoonpanolla.

– Kyllä olisimme toivoneet, että meille olisi kerrottu aikaisemmin asiasta. Tiedonkulun pitää kyllä tapahtua nopeammin näissäkin asioissa. Välttämättähän yhtiöiden ei pidä kertoa kaikkia tapahtumia, mutta tämä nyt olisi näin äkkiseltään tuntunut sellaiselta, joka olisi kyllä ollut hyvä tietää. Valtuutetuilla pitäisi olla paras mahdollinen tieto kaiken aikaa saatavilla – myös sellainen tieto, jota valtuutetut eivät osaa kysyä.

Myös Jokirannalla riittää uskoa junayhteyden tulevaisuuteen.

– Tämä on näitä järjestelmän ylösajoja, joille emme oikein voi mitään. Uskomme, että tämä vielä lähtee rullaamaan tästä hyvin.

Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen ei hänkään tiennyt, että Kiinan-junia on tänä vuonna mennyt vain viisi. Hän ei kuitenkaan halua alkaa osoittelemaan tai syyttelemään elinkeinoyhtiö Kinnoa millään tavalla.

– Nyt taas nähtiin, että yleensäkin kaikista asioista, joissa yhteiskunta on mukana, pitäisi tiedottaa mahdollisimman hyvin. Mutta siinä on se ongelma, kun mukana on myös yrityksiä. Kinno joutuu tietysti vähän pelaamaan, että miten se kertoo nämä asiat ja missä vaiheessa.

– Toivon, että Kinno tiedottaa meitä tiheämmin, ja pitää meitä ajan tasalla tästä asiasta. Uskoisin, että näin tulee tapahtumaan, sanoo Helminen.

Myös Helminen uskoo yhä Kiinan-junayhteyden tulevaisuuteen.

– Olen ensisijaisesti nähnyt asian niin, että nämä ovat niitä käynnistystoimenpiteitä, jotka nyt ovat menossa. Haluan ainakin uskoa, että nämä asiat saadaan toimimaan.

Pitkäjänteistä työtä

Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva kertoo olleensa tietoinen siitä, että junia on kulkenut suunniteltua vähemmän. Hän haluaa kuitenkin nostaa esille asian positiivisia puolia.

– Positiivisia kokemuksia on saatu siitä, että yhteydet ovat toimineet, kuten pitääkin. Logistiikkayritykset tekevät pitkän tähtäimen ratkaisuja omien sopimustensa puitteissa, ja asia voi kääntyä hyvinkin nopeasti siihen, että kuljetuksia on runsaasti, toteaa Portaankorva.

Portaankorva näkee, että Kiinan- tai ylipäätään kansainvälisten junayhteyksien kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa tulee välillä onnistumisia, ja välillä haasteita vastaan.

– Olemme terminaalihankkeen rakentamisen puolessa välissä siinä mielessä, että suunnittelu on käynnistetty jo vuonna 2016, ja hanke valmistuu vuoden 2022 lopussa. Valmiudet vastaanottaa toimijoita ja suuria kuljetusmääriä realisoituvat vasta vuosien 2022-2023 vaihteessa, toteaa Portaankorva.

Terminaalihankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 39,3 miljoonaa euroa. Kustannuksista valtaosan, noin 27 miljoonaa euroa maksaa Kouvolan kaupunki, ja valtio noin 4,4 miljoonaa. Loput rahoituksesta saadaan EU-tukena.

Britannian viranomaiset ilmoittivat eilen tiistaina, että maa ei enää lähetä edustajiaan kaikkiin EU-kokouksiin. Käytännössä Britannian edustajat ovat mukana enää alle puolessa EU:n kokouksista.

Brittihallituksen ilmoituksen mukaan maa osallistuu vain sellaisiin kokouksiin, joilla on sille kansallista merkitystä. Näitä ovat maan EU-eroon liittyvät asiat, itsehallinto, kansainväliset suhteet, turvallisuus ja talous, kertoo Britannian brexit-hallinto The Guardian-lehden uutisen mukaan.

– EU-kokouksiin kuluu valtavasti aikaa, koska itse kokoukset ovat vain jäävuoren huippu. Meidän työteliäät, huipputasoiset virkamiehemme käyttävät tuntikaupalla aikaa valmistautuen niihin, kertoi brexit-ministeri Steve Barcley.

Britannian opposition mielestä päätös jättää maan pimentoon tärkeistä asioista.

– Kuinka voit tietää tärkeistä asioista, jos et ole paikalla? Olemme yhä täysjäseniä ja kaikki päätökset koskevat meitä kalakiintiöistä digitaalisiin markkinoihin, sanoi liberaalidemokraattien EU-edustaja Catharine Bearder.

– Tämä vaikuttaa hiukan omalta maalilta, mutta tämä on sitten esimakua siitä, millaista on elämä EU:n ulkopuolella, sanoi nimettömänä pysyttelevä EU-virkamies The Guardianille.

Suomi käyttämään brittien äänioikeutta

Britannia siirtää EU-kokousten äänioikeutensa puheenjohtajamaa Suomen käytettäväksi. Asia ilmenee EU:n jäsenmaille lähetystä kirjeestä.

– Britannia pysyy sitoutuneena vilpittömään yhteistyöhön, eikä yritä estää EU:n toimintaa tänä aikana. Olemme kiitollisia puheenjohtajamaalle, että olette suostuneet käyttämään äänivaltaamme kokouksissa, joihin emme itse osallistu, kirjeessä sanotaan.

Lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo vahvistaa Yleisradiolle, että valtioneuvoston kanslia on saanut Britannialta kyseisen kirjeen ja että Suomi aikoo toimia brittien toiveen mukaisesti.

Lepon mukaan menettely on EU-sääntöjen mukainen. Se ei edellytä erityisiä muodollisuuksia ja on itse asiassa melko yleisesti käytetty.

EU-kokouksissa tapahtuu välillä esimerkiksi niin, että jonkin maan ministeri ei voi lainkaan osallistua kokoukseen tai joutuu poistumaan sieltä ennen sen päättymistä. Tällöin maa voi tarvittaessa ilmoittaa etukäteen puheenjohtajalle kantansa, joka otetaan huomioon päätöstä tehtäessä.

EU-päätöksenteossa maiden kannat ovat muutenkin usein jo ennakkoon tiedossa tai Brysselissä olevat maiden pysyvät edustajat ovat sopineet asiat jo valmiiksi. Kokouksissa ei siis läheskään aina muodollisesti äänestetä ”nappia painamalla”, Leppo kertoo.

Suomi ei voi käyttää brittien äänivaltaa vastoin heidän tahtoaan, vaan britit voivat ilmoittaa jokaisesta asiasta erikseen, vastustavatko vai kannattavatko he tehtävää päätöstä.

Leppo huomauttaa, että jos kokoukseen on tulossa tärkeä asia, josta mahdollisesti vallitsee ristiriita, Britannian edustaja hyvin todennäköisesti saapuu paikalle ja osallistuu keskusteluun.

Käytännössä kokoukset sujuvat siten, että puheenjohtajamaa Suomi tarvittaessa ilmoittaa, mikä Britannian kanta on, eikä tämä useimmiten aiheuta mitään toimenpiteitä.

Poikkeukselliseksi Britannian nyt tekemän päätöksen tekee se, että Suomi joutuu "edustamaan" Britanniaa huomattavan paljon.

Britannia joka tapauksessa menettää puheoikeutensa jättämällä EU-kokouksia väliin. Varsinkin alemmalla tasolla kokouksissa käydään debattia ja väittelyä, jossa päätösluonnoksen sisältöä muokataan välillä huomattavasti. Tämän vaikutusmahdollisuuden Britannia nyt jättää käyttämättä.

Lisää aiheesta:

Boris Johnson esitteli brexit-ehdotuksensa EU:lle – Antti Rinne ja EU tyrmäsivät suoralta kädeltä

Selvä humoristi. Ragnar Kjartanssonin videoteos Vene (The Boat) kuvaa samaa kohtausta uudelleen ja uudelleen. Miehinen mies ja naisellinen nainen saapuvat veneellä laituriin, nousevat paatista, suutelevat, lähtevät omille teilleen.

Nainen kävelee keikistellen kameran ohi, pois kuvasta. Mies starttaa veneensä ja kurvaa yksin ulapalle. Pari minuuttia katsotaan tyhjää järvenselkää, kunnes maisemaan ilmestyy taas sama vene ja samat ihmiset. Tuttu kohtaus alkaa alusta lähes identtisenä. Tätä jatkuu noin kaksi ja puoli tuntia.

– Leikittelen teoksessa kliseellä, täydellisen brutaalilla kliseellä: valkoinen heteroseksuaalinen pariskunta sveitsiläisellä järvellä. Minusta kuva on kaikessa sovinnaisuudessaan suorastaan perverssi, Ragnar Kjartansson sanoo.

Voittoisa projekti vaati säätöä kulisseissa

Kun tarkkaan katsoo, huomaa, että kohtaukset eivät ole täysin identtisiä. Yhdellä kerroista mies ottaa naisesta kuvan, seuraavalla nainen miehestä. Hypnoottista menoa seuratessa huomaa miettivänsä ulkotaiteellisia asioita: miten ihmeessä tämä on tehty? Yhdellä otollako muka?

– Kyllä. Se on tehty yhdellä otolla Kjartansson sanoo ylpeän kuuloisena.

Ei ollut helppo homma. Naista näyttelemään tarvittiin kaksoset. Sillä aikaa, kun toinen naisista matkasi miehen mukana laituriin, toista kuljetettiin autolla paikkaan, josta miehen vene poimi hänet hetken kuluttua uudelle kierrokselle.

– Kesken kaiken vene hajosi ja se piti vaihtaa. Yhdessä vaiheessa kuvaan ajoi toinen vene. Siellä on tällaisia yksityiskohtia ja joitain eroja, mutta pohjimmiltaan kyse on monotonisesta tapahtumasta, Kjartansson sanoo ja nauraa päälle.

Minimalistinen kujeilu toi Ars Fennica -voiton

Kjartanssonin Vene-video ja tapa tehdä taidetta vakuuttivat tämänvuotisen Ars Fennica -diktaattorin, museonjohtaja Roland Wetzelin. Wetzel valitsi Kjartanssonin Suomen suurimman kuvataidepalkinnon, 40 000 euron Ars Fennican saajaksi.

Palkintoperusteluissa Kjartanssonia kiitetään hänen tavastaan muokata vakiintuneita esittämisen tapoja. Kjartansson yhdistelee eri taiteenlajeja, tekee maalauksista performatiivisia ja elokuvista eläviä asetelmia, tableaux vivanteja.

– Kjartanssonin tuotannon keskiössä on minimalistinen kujeilu. Hän esittää itsensä ja muut epäonnistumista uhmaavina, haavoittuvaisina olentoina. Hänellä on taipumus nostalgiaan ja romantisointiin, mikä heijastelee myötäelävää rajankäyntiä esittämisen ja olemisen välillä, Wetzel kiittää perusteluissa.

Paitsi videotaidetta Kjartansson tekee myös performansseja, installaatioita ja maalauksia. Monissa teoksissa keskeistä on juuri toisto.

Halu toistaa tarttui teatterista

Yksi selitys taiteilijan kiinnostukselle toistoon löytyy hänen lapsuudenkodistaan. Kjartanssonin äiti on näyttelijä ja isä näyttelijä-ohjaaja. Kjartansson kasvoi teatterissa. Harjoituksissa hän seurasi, miten sama kohtaus tehtiin uudestaan ja uudestaan.

– Se oli kiehtovaa. Muistan kuitenkin ajatelleeni, että jotain katosi, kun mukaan tuli kertomus, narratiivi. Huomasin, että kaipaan yhden ja saman kohtauksen kertausta, Kjartansson sanoo.

Taiteilija muistuttaa, että monet uskonnot perustuvat toistoon, että uskontojen olemus piilee toistossa.

– Lapsena lauloin kuorossa. Siellä toistetaan samaa tuhansia vuosia vanhaa kirkolllista liturgiaa. Toistoa pidetään tylsänä, mutta omasta mielestäni se on lohdun lähde. Oli kyse sitten kristinuskosta, buddhalaisuudesta, islamista tai joogasta, me etsimme henkisyyttä toistosta, Kjartansson väittää.

Syyttäkää läntistä kulttuuria

Vene kuuluu yhdeksänosaiseen teossarjaan nimeltä Kohtauksia länsimaisesta kulttuurista (Scenes from Western Culture, 2015). Muissa osissa seurataan muun muassa elämää uima-altaalla, varakkaiden lasten leikkiä ja pariskuntaa illallisella.

Länsimainen kulttuuri ja sen sovinnaisuus alkoivat kiinnostaa Kjartanssonia jo opiskeluaikana.

– Läntinen kulttuuri on valtava ja alistava. Se on ihana, rakastettava, mutta se on kuin marmorijärkäle, joka roikkuu meidän yllämme. Se luikertelee kaikkialle ja se on perimmäinen syy meidän kriiseihimme kuten ilmastonmuutokseen, taiteilija tykittää.

Nationalismi on paha maku suussa

Kjartansson asuu ja työskentelee Reykjavikissa. Omasta mielestään hän on islantilaisuutena vuoksi pystynyt katsomaan läntistä kulttuuria eräällä tapaa ulkopuolisena.

– Ja heti kaduttaa, että puhuin ulkopuolisuudesta. Ei islantilainen ole ulkopuolinen. Ei islantilaisuus ole vaikea, vaan helppo identiteetti. Meitä kohdellaan kaikkialla hyvin: me tulemme rauhalliselta saarelta, jossa on valkoisia ihmisiä.

Kjartansson korostaa, että Islanti on hänelle inspiraation lähde, mutta hän ei halua tulla määritellyksi islantilaiseksi taiteilijaksi.

– Elämme aikoja, jolloin kaikki vähänkään nationalististiselta kuulostava muuttuu helvetin ärsyttäväksi. Siitä jää paha maku suuhun. Minusta on kiinnostavaa, että oikean laidan ihmiset ovat onnistuneet tuhoamaan kansallisen identiteetin idean.

Rahat menevät remonttiin

Kjartansson on kuuma nimi maailmalla. Pelkällä cv:llä on mittaa lähes parikymmentä sivua. The Guardian -lehden mielestä Kjartansson on tämän hetken kirkkaimpia taiteilijoita.

New Yorkin MET, eli the Metropolitan Museum of Art, esitteli Kjartanssonin kesällä yhdeksi oman sukupolvensa merkittävimmäksi video- ja performanssitaiteilijoista.

Vientiä tuntuu nytkin olevan. Ars Fennica -palkinto jaetaan keskiviikkona Helsingissä, jonne voittaja laskeutuu vain paria tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Tätä haastattelua tehdään tiistaina puhelimitse samalla, kun taiteilija ajaa jossain Reykjavikin ulkopuolella.

Kjartansson kertoo olevansa Ars Fennica -palkinnosta onnellinen ja nöyrä. Rahat uppoavat remonttiin.

– Minulla on talo, joka rapistuu ja yritän saada sinne itselleni studiota. Se on nyt työn alla.

Ars Fennica -ehdokkaiden taidetta on esillä 8.9. asti Amos Rex -museossa Helsingissä. Kiasmassa avautuu 11.10. Ragnar Kjartanssonin näyttely The Visitors.

Artikkelin keskustelumahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.

Kuvitellaan, että vaikkapa Krista päättää varata pitkän harkinnan jälkeen ajan yksityiselle erikoislääkärille keskustellakseen vaivastaan. Hän varaa ajan lääkärikeskuksen verkkosivuilta.

Ennen tai jälkeen vahvista-napin painamista ei Kristalle tule minkäänlaista yhteenvetoa 60 minuutin käynnin kokonaishinnasta lääkärin palkkioineen ja talon palvelu- sekä omakantamaksuineen.

Krista tiesi käynnin tulevan kalliimmaksi kuin julkisella, mutta loppusumma selviää vasta kassalla. Se on roimasti enemmän, kuin Krista etukäteen arvioi katsomalla pelkästään hinnastosivulta esimerkkihinnat tai arviot.

Kristan olisi pitänyt käydä klikkailemassa auki jokaisen lääkärin hinta-arviot kunkin profiilisivulta – jos niissä hintaa ylipäätään mainitaan ja ynnätä siihen hinnastosivulta erikseen talon palvelumaksu sekä pienehkö omakantamaksu. Eikä Krista myöskään soittanut erikseen asiakaspalveluun summaa kysyäkseen.

Onko tämä Kristan omaa tyhmyyttä vai olisiko reilua lääkäriasemilta antaa yhteenveto hinnasta ennen kuin asiakas painaa vahvista-nappia netissä? Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajansuojan asiantuntija, asianajaja Mika Hakamäen mukaan asia ei ole kuluttajan oma vika.

– Palvelua ei saa järjestää niin, että kuluttaja joutuisi itse selvittämään, tuleekohan jotain kustannuksia lisää, vaan nimenomaan ennen kuin hän sitoutuu esimerkiksi verkkosivuilla palvelun hankintaan, niin tulee hänelle antaa tieto, mitä se kaikkine kuluineen maksaa.

Sama kuvio kaikissa alan jäteissä

Yle varasi ajat alan suurille toimijoille: Mehiläiseen, Terveystaloon, Aavaan, Pihlajalinnaan ja Pikkujättiin, joka operoi tällä hetkellä lähinnä pääkaupunkiseudulla. Ajat varattiin varmuuden vuoksi sekä erikoislääkäriltä että yleislääkäriltä.

Kaikissa toistui sama kuvio: toisin kuin monissa muissa verkosta tilattavissa palveluissa, yhteenvetoa hinnasta ei ilmoiteta ajanvarausta netissä vahvistettaessa eikä sen jälkeen tulevassa tilausvahvistuksessa.

Lääkärikeskusten näkökulmasta asia ei ole niin yksinkertainen:

– Voi olla, että tämä on hieman monimutkaista toteuttaa ja tiedän, että kilpailijoillakaan ei ole vastaavaa, sanoo johtava lääkäri Erik Qvist Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätistä.

– Ja lisäksi, yleensä lääkärin vastaanotot ovat hyvin erilaisia. On erilaista asiantuntijuutta, käynnin pituudet ovat erilaisia ja sen takia tämä hinnan muodostuminen ei ole samanlaista kuluttajalle, kuin kulutustoiminnassa yleensä.

Samalla linjalla on Mehiläisen liiketoimintajohtaja Johanna Asklöf.

– Vastaanottotilanteessa voi tulla tarve, annetaan esimerkiksi lääke tai tehdään toimenpide samalla. Hinta voi olla erilaista riippuen siitä, mitä potilaan tilanteeseen liittyy.

Lääkärikohtaisia hintatietoja puuttui

Yksityisyrittäjinä lääkärit saavat itse määritellä taksansa, usein koulutuksensa ja erityisosaamisensa pohjalta. Mutta näiden hintojen ilmoittaminen jättien verkkosivuilla on kirjavaa.

Etenkin erikoislääkäreiden hinnat voivat poiketa huomattavasti hinnastosivun esimerkkihinnoista eikä kaikkien alan jättien sivustolla ilmoiteta lääkärikohtaisia hinta-arvioita. Näin on osalla Mehiläisen lääkäreistä ja kautta linjan Aavassa sekä samaan konserniin kuuluvassa Pikkujätissä.

Aavasta vastataan, että asia liittyy teknologiaan ja nettisivujen rakenteeseen. Toimitusjohtaja Raija Tapio kertoo Aavan uudistavan verkkosivujaan, minkä jälkeen myös lääkärikohtaisen hinnan ilmoittamisen pitäisi hänen mukaan mahdollistua.

– Toki on se hinta meillä nytkin tiedossa, ei sitä haluta pimittää. Sen saa soittamalla asiakaspalvelijoilta ja toki lääkäri sen kertoo vastaanotolla.

Vastaanottoaika tosin pitää perua viimeistään vuorokautta aiemmin, tai siitä peritään käynnin hinta.

– Ihan kaikilla meidän lääkäreistä se (hinta-arvion ilmoittaminen) ei ole käytössä. Me tietysti kannustamme, että kaikki lääkärit ottaisivat sen ilmoittamisen käyttöön, koska asiakkaat arvostavat, että hinta-arvio on helposti saatavilla joennen ajanvarausta. Yleisestä hinnastosta kuitenkin löytyy lääkärikäyntien hinta-arvio, vaikka tarkempaa tietoa ei kyseisen lääkärin profiilista löytyisi, sanoo puolestaan Mehiläisen Asklöf.

Mehiläisen sivulla tosin monen lääkärin esittelysivulla näkyy vastaanottokäynnin hinnan arvio, joka sisältää lääkärin palkkion lisäksi poliklinikka- ja kantamaksut, kelakorvauksineen tai ilman.

Mitä sanoo laki?

Kuluttajansuojalain mukaan ennen sopimuksen tekoa asiakkaalle tulee antaa kokonaishinta selkeästi kaikkine kuluineen, tai jos täsmällistä hintaa ei palvelun luonteen vuoksi voida antaa, tulee kertoa hinnan määräytymisperusteet.

Mikä sitten on riittävän selkeää ilmoittamista, se lienee tulkinnanvaraista.

Monesta talosta vastataan, että tarkemman yhteenvedon summasta tai arviosta kyllä saa aikaa varatessa soittamalla asiakaspalveluun. KKV:n Hakamäki ei tätä puolustautumista purematta niele.

– Se ei ole mikään anteeksiantoperuste, vaikka se voisi totta ollakin.

– Vaan ennen kuin kuluttaja verkkosivujen kautta sopimusta tehdessään siihen sitoutuu, hänen tulee saada hintatieto: mitä aika tietyltä lääkäriltä maksaa, ja joka sisältää mahdollisesti toimiston palkkion tai muita palkkioita.

Hakamäki myös muistuttaa, että sopimuksenteon jälkeen kuluttajan tulisi saada tilausvahvistus, joka sisältäisi kaikki maksut, joita kuluttaja joutuu käynnistään maksamaan. Ylen varaamista vastaanotoista ei sähköpostiin kolahtaneissa tilausvahvistuksissa arviota hinnasta mainittu.

Kristammekin olisi siis saanut tarkemman arvion summasta, jos olisi aikaa varatessaan lisäksi soittanut maksulliseen asiakaspalvelunumeroon. Toisaalta se tuntuu hassulta aikakaudella, jona hehkutetaan palveluiden hoitamista nimenomaan verkossa.

Kehitystä luvassa – ainakin puheen tasolla

Alalla ollaan heräilemässä lisäämään verkkoajanvarauksen läpinäkyvyyttä, tai ainakin niin viestitään.

Pihlajalinnassa ajanvarauksen parannus on juuri meneillään. Talon palvelukehitys ja tietohallintajohtaja Sanna Määttäsen mukaan läpinäkyvyyden tai vertailtavuuden lisääminen ei olisi pahitteeksi.

– Kun lääkärin hinta jo sivuillamme on, en näe mitään estettä sille, etteikö sitä saisi myös ajanvarauksen yhteyteen. Me emme ole teknisesti kyenneet rakentamaan sitä tässä vaiheessa.

Terveystalossa läpinäkyvyyden lisääminen on jo työn alla ja asiakaskokemusjohtaja Riitta Vuorelma-Ihon mukaan tulevaisuudessa asiakas saa tietää kokonaishinnan ennen lopullista varausvahvistusta.

– Sen perus-vastaanottokäynnin osalta kyllä. Mutta sitten, jos tulee jotain muuta, kuten toimenpiteitä tai aika venyy kauheasti, sittenhän siihen tulee muutosta.

Pihlajalinnan Määttänen ei pidä huonona sitäkään ideaa, että talon lääkäreiden hintojen vertailua tehtäisiin asiakkaalle helpommaksi.

– Se varmaan toisi ihan tervettäkin kilpailua lääkäreiden välille. Puhutaan kuitenkin yksityisyrittäjyydestä, niin myös tällä alalla olisi ihan tervettä ajatella hinnottelun läpinäkyvää ja lääkäritkin havahtuisivat kilpailuun.

Verkossa on kylläkin löydettävissä joitakin palveluita, joissa lääkärien hintoja kerrotaan voitavan vertailla. Ja toisaalta taas, monesta talosta muistutetaan, ettei hinta usein ole se kriteeri, jolla lääkäri valitaan, vaan asiakkaille tärkeä kriteeri on esimerkiksi lääkärin erikoistuminen juuri siihen asiaan, johon asiakas apua kaipaa.

Voit keskustella aiheesta tänään keskiviikkona 21.8. kello 22 saakka.

Kymmenvuotias tyttö loukkaantui vakavasti Tampereella liikenneonnettomuudessa, jossa linja-auto oli osallisena.

Tyttö oli liikkeellä pyörällä.

Onnettomuus sattui viime viikon tiistaina illalla kello 17.50 Tampereella Pispalan valtatie 26 kohdalla. Poliisi tiedotti onnettomuudesta tänään keskiviikkona.

Linja-auto oli tullut Tampereen keskustan suunnasta Pispalan valtatietä Epilän suuntaan. Onnettomuus oli tapahtunut suojatien kohdalla.

Polkupyörällä liikkeellä ollut 10-vuotias tyttö loukkaantui ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon. Tyttö on edelleen sairaalahoidossa.

Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Juha Myllymäki sanoo, että tyttö osui linja-auton oikeaan etukulmaan. Hän on tehohoidossa ja vammat ovat vakavat.

Bussin kuljettaja jäi paikalle selvittämään asiaa poliisin mukaan.

Bussin kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.

Poliisi pyytää tapahtuman mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan havainnoistaan numeroon 0800 90022 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet. pirkanmaa@poliisi.

Joukko vakavia henkilöitä nousee ennen sotia rakennetun kivitalon portaita. Kanta-Hämeen käräjäoikeus on päättänyt tehdä katselmuksen Hämeenlinnan Mainiemen tiloihin, joissa toimi puolentoista vuoden ajan SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille.

– Täällä on rikottu paikkoja tahallaan. Kyse ei ole mistään tavallisesta kulumisesta, puuskahtaa vuokraajan, Kiinteistö Oy Lehto & Nummenmaan hallituksen puheenjohtaja Juho Nummenmaa.

– Kyse on pääosin normaalista kulumisesta, kun kysessä on ollut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, vastaa puolestaan SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen.

Savolainen kertoo, että SPR on valmis korvaamaan sen, mitä voidaan katsoa normaalista poikkeavaksi kulumiseksi, mutta tarjous ei ole kelvannut vastapuolelle.

– SPR:n tarjoamalla summalla, noin 52 000 euroa, ei saisi kuin pienen osan rikotuista tiloista korjatuksi. Siksi vaadimme korvauksena 400 000 euroa, vastaa Juho Nummenmaa.

Vuokraaja vaatii 400 000 euron lisäksi 600 000 euron korvauksia siitä, että tiloja ei ole voitu vuokrata uudelleen, koska ne ovat niin huonossa kunnossa. Koko korvausvaaade on siis noin miljoona euroa.

Kaiken takana vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden määrä

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä räjähti Suomessa viranomaisten käsiin. Heitä saapui noin 32 000. Siksi Maahanmuuttovirasto ja Suomen Punainen Risti hakivat urakalla tiloja vastaanottokeskuksiksi.

Elo vastaanottokeskuksissa ei aina ollut hyvien tapojen mukaista. Useat tilojaan vuokralle antaneet valittivat asiasta, mutta asiat sovittiin neuvottelemalla.

Hämeenlinnnan Mainiemen tilanteestakin käytiin neuvotteluja pitkään, mutta käsitykset turvapaikanhakijoiden aiheuttamista vahingoista olivat liian suuret ja asia päätyi käräjille.

Kohta on tulossa toinen vastaavanlainen tapaus, kun Lapin käräjäoikeus saa käsiteltäväkseen kiistan Kolarin kunnassa olleen vastaanottokeskuksen vahingoista.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus käsittelee kuitenkin vastaanottokeskuksen korvauskiistaa ensimmäisenä Suomessa. Siksi sen tulevalla päätöksellä ennakkotapauksen luonne.

Yksi kantaja – kaksi vastaajaa?

Yksityinen kiinteistöyhtiö teki vuokrasopimuksen SPR:n Hämeen piirin kanssa. Kuitenkin jo valmistelevassa oikeudenkäynnissä istui mukana myös Maahanmuuttoviraston edustaja.

– Vastaanottokeskukset toimivat Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta ja virasto on se, joka vastaanottokeskuksen toiminnat SPR:ltä tilaa ja maksaa myös kustannukset, selittää SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen Maahanmuuttoviraston kiinnostusta.

Kantaja eli vuokraaja on kokenut tilanteen vaikeaksi.

– Maahanmuuttoviraston ja SPR:n taktiikkana on ollut painostaminen ja väsyttäminen. Se on ilmeisimmin tehonnut useisiin vuokranantajiin, arvioi Juho Nummenmaa.

– Yksittäinen kiinteistönomistaja on aika heikoilla, kun SPR ja valtion virasto vyöryy vastapuolella.

Lue myös: Entisen vastaanottokeskuksen korjauksista lihava riita Lammilla – rikosilmoitus ja kantelu oikeusasiamiehelle

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistaiseksi perunut valtiovierailunsa Tanskaan.

Trump kirjoittaa Twitterissä, että peruutuksen syy on Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin haluttomuus keskustella Grönlannin myymisestä Yhdysvalloille.

Trumpin oli määrä vierailla Tanskassa 2.-3. syyskuuta, jolloin hän olisi paluumatkalla Puolasta.

Hän sanoo, että on halukas vierailemaan Tanskassa joskus toiste. Trump kiittää pääministeri Frederikseniä suoruudesta, joka säästi paljon aikaa ja vaivaa.

Frederiksen on todennut, että ajatus Grönlannin ostamisesta on absurdi, eikä saari ole myytävänä.

Grönlannin politiikan asiantuntijat ovat muistuttaneet, että saaren alkuperäisasukkailla on hyvin vahva itsehallinto, joka käytännössä olisi tehnyt kaupanteon mahdottomaksi.

Reaktiot Tanskassa vaihtelevat hämmästyksestä loukkaantumiseen

Tanskassa Trumpin käytös herättää suurta ihmetystä. Tanskan hovi kommentoi asiaa lyhyesti toteamalla vierailun perumisen olevan yllättävää, uutisoi Tanskan yleisradioyhtiö DR. DR:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Lillian Gjerulf Kretz arvioi Tanskan ja Yhdysvaltain aiemmin erinomaisten suhteiden vajonneen jäätymispisteeseen Trumpin käytöksen vuoksi.

Politiken-lehden mukaan Tanskan kansanpuolueen ulkopolitiikasta vastaava edustaja Søren Espersen pitää Trumpin toimintaa täysin absurdina ja lapsellisena.

– Tämä on suuri loukkaus kuningatarta ja hovia kohtaan. Kuin pilalle hemmoteltu lapsi, Espersen jyrisee ja sanoo, ettei Trumpin Tanskan-vierailulle ole tarvetta etsiä uutta ajankohtaa.

– Trump elää toisella planeetalla. Itseriittoinen ja epäkohtelias, kirjoittaa Yhtenäisyyslistan puheenjohtaja Pernille Skipper Twitter-viestissään.

Konservatiiveja Grönlannin asioissa edustava Rasmus Jarlov nimittää Trumpin käytöstä loukkaavaksi ja vaatii tätä osoittamaan enemmän kunnioitusta.

– Tanskalaisena (ja konservatiivina) tätä on hyvin vaikea ymmärtää. Ilman mitään syytä Trump olettaa, että (autonominen) osa maastamme olisi myytävänä, Jarlov hämmästelee Twitterissä ja kysyy ovatko Yhdysvaltain osat, kuten Alaska, myytävinä.

Lue lisää:

Grönlannin ostaminen voisi tuoda Yhdysvalloille valtavasti hyötyä – saaren strateginen merkitys on vain kasvanut

Uutinen Grönlannin ostamisesta herättää ihmetystä Tanskassa – "Lopullinen todiste siitä, että Trump on seonnut", "Aprillipäivä"

Liettuassa rajussa auto-onnettomuudessa kuollut pariskunta oli lähtöisin Kouvolasta. Pariskunta menehtyi törmättyään kahteen rekkaan Liettuan pohjoisosassa maanantaina. Kyydissä olleet kolme lasta loukkaantuivat.

Perheen turkkilainen isä oli ravintolayrittäjä ja onnettomuudessa menehtynyt suomalainen äiti hänen puolisonsa. Onnettomuudessa loukkaantuivat 11- ja 9-vuotiaat pojat ja kolmevuotias tyttö. Ylen tietojen mukaan lapsilla on sekä Suomen että Turkin kansalaisuus.

Lapset ovat edelleen Liettuassa. Heillä ei ole hengenvaaraa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Kymsotesta sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä Sinikka Tasala sanoo, että lasten asia lähtee tällaisessa tapauksessa etenemään lastensuojelun johdolla.

Tasalan mukaan lapsi voidaan aluksi sijoittaa esimerkiksi turvallisen läheisen luokse. Tilapäisen huoltajuuden myöntää käräjäoikeus. Pidemmällä aikavälillä lapselle toivotaan saatavan nimetyt huoltajat, joiden luona he voivat asua.

Lapsen paras tuki löytyy lähiverkostosta

Lastensuojelun Keskusliiton mukaan lasten asuminen ja huolenpito heistä on tällaisissa tilanteissa ratkaistava mahdollisimman pian.

Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen sanoo, että ratkaisua lähdetään etsimään yleensä lapsen lähiverkostosta.

– Paras olisi, että löydettäisiin lapselle valmiiksi tutusta ja turvallisesta verkostosta aikuinen tai aikuiset, jotka pystyisivät huolehtimaan lapsesta. Se voi olla lapsen isovanhemmat tai vanhemman sisarus. On lapsi- ja perhekohtaista, mitä on saatavilla ja mahdollista.

Pitkäsen mukaan olisi hyvä, että esimerkiksi koulua käyvän lapsen normaali arki voisi jatkua mahdollisimman pian.

Lasten tilannetta lähdetään selvittämään Pitkäsen mukaan lasten kotikunnan sosiaaliviranomaisten johdolla. Onnettomuustilanteessa terveydenhuollon viranomaiset voivat kuitenkin olla taho, joka käynnistää ensimmäisen vaiheen ja on yhteydessä sosiaaliviranomaisiin.

Akuutin kriisivaiheen ratkaisu lasten asumisen ja huolenpidon suhteen voi olla eri kuin pysyvä ratkaisu.

Pidempiaikaista vaihtoehtoa on aikaa miettiä rauhassa, kun akuutti vaihe on selvitetty. Pitkänen huomauttaa, ettei lähiverkostossa välttämättä pystytä tekemään nopeaa päätöstä lapsen kokonaisvastuun ottamisesta.

– Lähiverkostolla on tosi iso rooli ja merkitys. Se on tietysti ymmärrettävää, että se on lapsen kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Lapset tarvitsevat tietysti myös ammatillista kriisivaiheen tukea.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Helsingissä tänään keskiviikkona. Hän tapaa presidentti Sauli Niinistön Presidentinlinnassa iltapäivällä.

Presidentit pitävät tapaamisen jälkeen tiedotustilaisuuden. Tapaaminen on myöhässä aikataulustaan, joten tiedotustilaisuus alkaa aikaisintaan kuuden aikaan.

Yle on seurannut vierailua erikoislähetyksissä kello 14.30–16.00 sekä kello 16.15–19.00. Lähetykset ovat katsottavissa tämän artikkelin yhteydessä sekä Yle Areenassa. Jälkimmäinen lähetys nähdään myös TV1-kanavalla.

Lähetyksissä vierailua analysoivat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, tutkimusjohtaja Hanna Smith hybridiosaamiskeskuksesta sekä ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Ohjelmaa juontaa Matti Rönkä.

Tapaamisen jälkeen presidentit siirtyvät illalliselle Suomenlinnaan.

Lue myös:

Putin tulee, oletko valmis? Kauppatori kiinni, mielenilmaisuja luvassa – Näin vierailu näkyy keskiviikkona

Analyysi: Suomeen saapuva Putin hajottaa kovin ottein demokratiaa vaativat mielenosoitukset – Niinistö välttelee virkaveljensä julkista ripittämistä

Moskovan demokratiaa vaativat mielenosoitukset säikäyttivät viranomaiset – Kovat otteet kertovat Venäjän hallinnon haluttomuudesta uudistuksiin

Laukaan Venhniällä on keväästä asti liikkunut noin 40 naudan lauma. Tilanne kärjistyi tiistaina, kun pihoihin ja tielle tunkeutuneet eläimet alkoivat olla vaaraksi sivullisille. Tällä hetkellä lauma liikkuu tilan lähistöllä, mutta pysyttelee piilossa.

Nautojen kuljeskeluun ei ole puututtu aiemmin, sillä niillä ei katsottu olevan erityistä vaaraa. Nyt viranomaiset ovat arvioineet tilanteen uudelleen, ja katsovat eläinten olevan heitteillä.

Nimettömänä pysyttelevä tilan omistaja kertoo, että eläinsuojelukierre sai alkunsa varhain keväällä, kun valvontaeläinlääkäri teki tilalle yllätystarkastuksen.

Tilalta löytyi tarkastuksen yhteydessä kolme kuollutta lehmää. Tilallinen arvioi, että ainakin yksi eläimistä oli ollut kuolleena noin viikon ajan. Hän ei ollut saanut siirrettyä ruhoa yksin.

Tarkastus oli vain alkua. Valvontaiskun seurauksena tilalla vieraili useita viranomaistahoja. Tarkastuksen lopputuloksena tilalta kiellettiin tuotantoeläinten pito, ja karja määrättiin poistettavaksi, eli lopetettavaksi.

– Koin sen hyvin epäoikeudenmukaiseksi, että koko karja piti poistaa nopealla aikataululla, omistaja sanoo.

Tilan omistajan mukaan tilalla oli alun perin yhteensä 100 eläintä, joista puolet oli pihatossa ja puolet ulkotarhassa.

Omistaja kertoo yhteistyön viranomaisten kanssa sujuneen kohtuullisen hyvässä hengessä, mutta lopputulokseen hän ei ole tyytyväinen. Hän olisi toivonut, että olisi voinut vähentää karjan määrää ja jatkaa karjan pitoa pihatossa. Hän kuitenkin ryhtyi toteuttamaan viranomaisten määräystä.

Toukokuun loppuun mennessä pihatto oli tyhjä, ja ulkotarhassa olevista eläimistä noin puolet oli saatu hävitettyä. Loput naudoista olivat irrallaan ja karanneet metsään.

"Eläinten myötä noin puolet tilan tuloista häviää"

Tilallisen mukaan aidatun metsäalueen koko on yhteensä 20 hehtaaria. Aitaus on ollut jo pidemmän aikaa huonossa kunnossa, sillä suurten nautaeläinten lisäksi aitaa rikkovat hirvet. Omistaja ei ole ehtinyt korjaamaan aitaa sitä mukaa, kun sitä on rikottu. Hän kertoo hoitaneensa tilaa aivan yksin reilun vuoden ajan ja jaksaminen on ollut koetuksella.

Eläintenpitokielto otti koville fyysisesti ja rahallisesti.

– Siinä meni jalat alta. Eläinten myötä noin puolet tilan tuloista häviää, tilallinen kertoo.

Valvontaeläinlääkäri ei kommentoi tilannetta, mutta vahvistaa tilallisen antamat tiedot.

Keski-Suomen Maa- ja metsätaloustuottajat kertovat ilmaisseensa huolensa kyseisen tilan tilanteesta viranomaisille jo keväällä. Yhdistyksen mukaan Laukaan nautalauman irtipääsyyn ja villiintymiseen liittyy viljelijän uupumus ja väsyminen niin ettei omasta arjesta pystytty enää huolehtimaan. MTK Keski-Suomi kuitenkin korostaa, ettei eläinten huono kohtelu ole koskaan hyväksyttävää.

Suurriistayhdyshenkilö eläinten lopettamisesta: "Toivottavasti siihen asti ei tarvitse mennä"

Tällä hetkellä tilan väki yrittää edelleen saada nautoja hallintaan. Tunnelma on kireä.

Naudat on määrätty lopetettaviksi, mutta ne yritetään saada kiinni elävinä. Nautojen kiinniottoa organisoiva suurriistayhdyshenkilö Jari Halttunen kertoo, että aitausta on valmisteltu jo tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Jos karja päädytään kuitenkin lopettamaan, mukaan on saatava iso joukko metsästyskykyisiä ja ampumataitoisia henkilöitä.

– Valmistaudumme myös siihen, mutta toivottavasti siihen asti ei tarvitse mennä. Kyse on isoista rahoista tuottajan puolelta. Pyrimme saamaan naudat pihattoon ja siitä teuraaksi, Halttunen kertoo.

Tilan omistaja arvioi, että yhden sonnin rahallinen arvo on noin 1500 euroa ja lehmien 800-1000 euroa. Vapaana olevassa laumassa on lehmiä, sonneja ja vasikoita. Tilallisen oman arvion mukaan koko lauman lopettamisesta aiheutuisi hänelle noin 10 000-15000 euron ansionmenetykset.

Halttusen mukaan lopettaminen olisi ikävin vaihtoehto, eikä eläinten kiinni saamiselle ole asetettu takarajaa.

Jari Halttusella on pitkä kokemus eläinten käsittelemisestä. Silti Laukaan operaatiota ei voi verrata mihinkään aikaisempaan työtehtävään.

Suurriistayhdyshenkilö kuvailee laumaa araksi ja villiksi. Eläimet ovat olleet vapaana niin pitkään, että ne ovat villiintyneet. Ne eivät päästä lähelle, vaan pakenevat. Siksi myöskään nukuttaminen ei onnistu. Lauma on tarkoitus saada ohjattua kauempaa liikkumaan kohti aitausta. Mitä lähemmäs ihminen tulee, sitä nopeammin lauma juoksee.

– Kun lauma tulee kohti, niin niitä on väistettävä. Ne eivät taputtamisesta enää käänny, Halttunen sanoo.

Suurriistavirka-avun väki kokoontuu vielä tänään.

– Mukana on viljelijäedustus kotieläintilapuolelta. Sieltä löytyy ammattitaitoa eläintenhoidon osalta. Huomenna todennäköisesti lähdemme tekemään isännän avuksi aitaa.

Aidan pystyttämiseen tarvitaan parikymmentä henkilöä ja eläinten ajamiseen mahdollisesti enemmän.

– Katsotaan, missä päin eläimet ovat, ja yritetään päästä kahdesta suunnasta liikuttelemaan niitä hiljalleen aitausta ja porttia kohti.

Halttusen mukaan naudat liikkuvat pääasiassa puiden lomassa samoja polkuja pitkin. Tätä tietoa hyödynnetään lauman ohjaamisessa.

– Toivomme, ettei alueella liikkuisi ulkopuolista porukkaa. Eilisten havaintojen perusteella vieras väki sai eläimet liikekannalle.

Halttusen mukaan suurin haaste on löytää eläimet sellaiselta paikalta, josta ne saadaan liikkeelle.

– Toinen kysymys on, että pysyvätkö ne rakentamassamme sähköaidassa. Toivotaan näin. Aita on tarkoitus merkitä huomionauhoilla.

"Jos pakko on tappaa, niin liha pitää laittaa hyötykäyttöön, eikä haaskata"

Karanneiden kotieläinten kiinniottoon erikoistunut saarijärveläinen Pertti Hokkanen sanoo, että Laukaan tapauksessa olisi tärkeintä, ettei liha menisi hukkaan, eli poltettavaksi ongelmajätteenä. Niin käy, jos eläimelle ei voida tehdä paikan päällä asianmukaista lihantarkastusta.

– Jos pakko on tappaa, niin liha pitää laittaa hyötykäyttöön, eikä haaskata. Siitä minä en tykkää, Hokkanen sanoo.

Vaihtoehtona väläytetyn eläinten nukuttamisen ja sen avulla kiinniottamisen kustannukset olisivat Hokkasen mukaan suuria, kun kyseessä on iso lauma.

Tilanne on edelleen auki, ja ilta näyttää, miten operaatiossa edetään.

Hokkasen mukaan lauman arat ja villit yksilöt omaavat suurimman pakovietin. Jos ne onnistuvat viemään laumaa mukanaan, koko lauma villiintyy. Siksi kiinniotto-operaatioon osallistuvien tulisi muistaa yksi ohjesääntö.

– Jos ensimmäisenä vastaan tulleita eläimiä ammutaan, niin silloin ammutaan ne, jotka luottavat eniten ihmisiin. Arat ja villeimmät yksilöt tulisi poistaa joukosta ensin.

– Toivoisin, että operaatio sujuisi ilman vahinkoja tai hysteriaa, eikä eläinten liha päätyisi poltettavaksi.

Hätäteurastus ei olisi yksinkertainen vaihtoehto

Laukaan ympäristötoimen johtaja Jukka Lappalaisen mukaan kaikki vaihtoehdot selvitetään siltä varalta, ettei nautoja saada kiinni. Yksi selvitettävistä vaihtoehdoista on hätäteurastus. Helppo ratkaisu se ei kuitenkaan ole.

Hätäteurastus voidaan suorittaa alkutuotantotilalla kotieläimenä pidettävälle sorkka- tai kavioeläimelle vain erikoistapauksessa. Ruokaviraston ohjeiden mukaan hätäteurastus voidaan suorittaa ainoastaan terveelle eläimelle, joka on joutunut äkilliseen onnettomuuteen ja joka siksi ei ole kuljetuskuntoinen. Tavoitteena on, että eläimen liha saadaan kuitenkin käytettyä elintarviketeollisuudessa hyödyksi.

Ruokaviraston lihantarkastusyksikön johtaja Marjatta Rahkion mukaan tilanne on ongelmallinen, sillä Laukaassa vapaana olevat naudat eivät tällä hetkellä täytä hätäteurastamisen edellytyksiä.

– Ne eivät ole loukkaantuneita sillä tavalla, että teurastaminen olisi välttämätöntä hyvinvointisyistä. Jos irti pääseminen vaarantaisi eläimen hyvinvoinnin, hätäteurastamistamista voitaisiin pitää vaihtoehtona heti irti pääsemisen jälkeen, mutta nämä eläimet ovat olleet vapaana jo kuukausia, Rahkio sanoo.

Hätäteurastuslupa vaatii aluehallintoviraston, Ruokaviraston ja teurastamon paikallisen tarkastuseläinlääkärin yhteispäätöksen.

Vaatimukset hätäteurastuksen suorittamiseen ovat tiukat.

Eläinten täytyy olla tunnistettavia, esimerkiksi korvamerkittyjä. Ennen hätäteurastuksen suorittamista tarvitaan virkaeläinlääkärin tarkastus paikan päällä, ja tarkastuksesta on toimitettavat paperit teurastamon eläinlääkärille, jotta hän pystyy tarkastamaan lihat.

Lain mukaan hätäteurastuksessa on käytettävä samoja eläimen tainnutusmenetelmiä kuin teurastamossakin.

– Tässä tilanteessa ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin ampuminen. Ampujan olisi kuitenkin oltava todella ammattitaitoinen, sillä ison eläimen ampuminen siististi ja kivuttomasti ei ole yksinkertainen juttu, Rahkio sanoo.

Lisäksi ampujalla täytyy olla kelpoisuustodistus, joka vaaditaan elintarvikkeeksi menevien eläinten teurastamiseen.

– Tämän yhdistelmän omaavaa henkilöä ei välttämättä helposti löydy, Rahkio toteaa.