Pitkä kukkavana kurottaa maanrajassa ruusukkeena kasvavien pyöreäkärkisten lehtien keskeltä. Lehdissä on punaisia pisarakärkisiä, tahmeita karvoja. Niillä rämeiden ja nevojen lihansyöjäkasvi, kihokki, pyydystää hyönteisiä.
Erikoisen näköisen kasvin parantaviin voimiin uskottiin jo vuosisatoja sitten – ja uskotaan edelleen.
Pohjois-Suomesta on vuoden 2019 satoa kuljetettu jo tuoreena ja pakastettuna Sveitsiin, Ranskaan ja Saksaan. Pääostaja on sveitsiläinen Bioforce AG, jonka toiminimi Suomessa on Vogel Oy.
Loput kihokeista pakataan Oulusta matkaan syyskuussa.
Kaikki menee, mitä jaksetaan poimia
Kotimainen teollisuus ei ole kovinkaan kiinnostunut suokasvista, mutta Keski-Euroopassa kihokki on lääke- ja kosmetiikkateollisuuden raaka-ainetta.
– 900:lle poimitulle kilolle löytyi heti ostajat. Meidän valtteinamme on puhdas luonto, pitkä valo ja hyvä laatu, hehkuttaa toiminnanjohtaja Sirkka Vahtola Oulun 4H-yhdistyksestä.
Yhdistys on pyörittänyt kihokkibisnestä jo yli 40 vuotta. Kysyntä on ollut tarjontaa suurempaa koko ajan. Vahtola arvelee, että tuplamäärä menisi kevyesti kaupaksi.
Kihokkeja löytyy esimerkiksi suolampien rannoilta ja nevojen ja rämeiden kuivahkoilta mättäiltä.Kaija Lackström
Kihokkia käytetään kosmetiikan lisäksi ravintolisissä ja esimerkiksi yskän ja hengitysteiden hoitoon suunnatuissa homeopaattisissa tuotteissa.
Keskieurooppalainen yrttiteollisuus käyttää kuivattua kihokkia vuosittain parhaimmillaan jopa 20 tonnia. Valtaosa kerätään tropiikista Madagaskarista.
Pyöreälehtisen kihokin osuus on 1–3 tonnia ja se tulee pääasiassa Suomesta sekä Espanjasta, Ranskasta, Ruotsista ja Norjasta, ilmenee Luonnonvarakeskuksen SUOKAS-hankkeen myötä syntyneestä Kosteikkokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia-raportista.
LUKE selvitti vuosina 2015–2017 suomalaisten suokasvien uusia elinkeinomahdollisuuksia. Raportin mukaan Euroopassa kihokkia käytetään 200–300 rekisteröidyssä lääkinnällisessä valmisteessa, mutta Suomessa kihokkeja ei ole luokiteltu lääkekasveiksi.
Yhteen kiloon tarvitaan satoja kasveja
Vajaat 200 km Oulusta etelään, Keski-Pohjanmaalla Kaustisella, kihokkien kerääminen on vielä elokuun lopussa täydessä käynnissä.
– Lähdimme Oulun 4H-yhdistyksen organisoimaan keräykseen mukaan ensimmäistä kertaa, ja taidamme olla eteläisin mukana oleva porukka. Tällä alueella on paljon turvenevoja eli kihokkeja löytyy, kun vaan olisi poimijoita, kertoo toiminnanjohtaja Kaija Lackström Kaustisen 4H-yhdistyksestä.
Oulun ympäristössä kihokkipaikkoja varjellaan enemmän kuin marja- tai sienikätköjä. Tieto kulkee poimijasuvuilla sukupolvelta toiselle.
Kihokkikilosta maksetaan vuonna 2019 poimijalle 48 euroa. Ahkerimmat ovat pohjoisessa tienanneet tuhansia euroja.
Hinta kuulostaa paljolta, mutta kihokki on kevyt kasvi.
– Kiloon menee ostoskassillinen eli satoja. Todella hyvältä kasvupaikalta voi kuitenkin saada tunnissa kassin täyteen, Vahtola kertoo.
Kihokin pienet, valkoiset kukat ovat kukintovanan latvassa. Kaija Lackström
Oulun 4H:n toiminnanjohtaja vetoaa liikesalaisuuteen, eikä kerro paljonko kihokeista maksetaan Keski-Euroopassa.
Jonkinlaista suuntaviittaa antaa Luonnonvarakeskuksen raportti, jossa siteerataan vuonna 2016 tehtyä tutkimusta. Sen mukaan kilosta kuivattua kihokkia maksettiin 1000–1200 euroa, ja tuoreesta 80–120 euroa.
Paras keräysaika on heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Kädet on puhdistettava ennen poimintaa, astioiden on oltava elintarvikemuovia. Moni käyttää kertakäyttökäsineitä hygienian ja kasvin tahmaisuuden takia.
Sääskiä vastaan on suojauduttava vaatteilla, koska hyttysmyrkkyjen käyttö on ehdottomasti kielletty.
– Ostajat tutkivat laboratorioissaan kasvit todella tarkasti, ja sanomista tulee heti, jos kihokeista löytyy vähäisintäkään jäämää hyttysmyrkyistä, Vahtola kertoo.
Poimintareissun päätteeksi kasvit on saatava kotona heti viileään kellariin tai jääkaappiin.
Kerääjistä suuri pula
Kihokit ovat harvinaistuneet monissa Euroopan maissa suoympäristöjen vähentymisen myötä.
Harvenemista on tapahtunut myös Suomessa. Oulun seudulla 4H-yhdistys on laatinut kestävän keruun ohjeistuksen.
Kihokit kerätään nyppäisemällä 10–15 cm korkeasta kukkavanasta. Poimimiseen tarvitaan maanomistajan lupa, koska kasvi kerätään juurineen.
Jokaiselle kerättävälle neliömetrille on jätettävä 5–10 kihokkia kasvamaan ja siementämään seuraavaa vuotta varten. Kasveja saa myös poimia vain kerran kesässä samasta kasvupaikasta.
– Nykyään haasteena ovat myös sääolosuhteet. Kuumat ja kuivat kesät heikentävät ja vähentävät satoa, kertoo Sirkka Vahtola.
Oulun 4H-yhdistyksen alueella kihokkeja kerää satakunta poimijaa.
– Uusia kerääjiä tarvitaan ja varsinkin nuoria, koska osa poimijoista alkaa jo olla ikääntyneitä, Vahtola toteaa.
Jesse Ojala sai viime viikon maanantaina poikkeuksellisen puhelun. Linjan toisessa päässä oli Norwichissä asuva toimittaja Michael Bailey, joka oli tulossa tutustumaan Englannin Valioliigassa jyräävän Teemu Pukin kotikaupunkiin Kotkaan.
– Hän esitteli itsensä ja sanoi samaan hengenvetoon, että tiedät varmaan mitä asia koskee. Lento Suomeen oli buukattu jo samaksi illaksi, kertoo kotkalaisen jalkapalloseuran FC KTP:n media- ja markkinointivastaavana toimiva Ojala.
– Hän oli kuullut kollegoiltaan, että muutkin ovat kiinnostuneet tulemaan tänne. En itse ajatellut, että tänne kukaan raahautuisi. Toki on hyvä, että Teemu ja Kotka saavat huomiota noinkin isossa julkaisussa.
Suomen suurin vientisatama muuttui The Athleticin otsikossa ensin kalastajakyläksi, sitten kalastussatamaksi.Kuvakaappaus The Athleticin jutusta
Bailey oli kirjoittamassa Kotkasta juttua englanninkieliselle The Athletic -sivustolle. Ojala tapasi hänet seuraavana aamuna Kotkan Arto Tolsa -areenalla. Mies järjesti Baileylle haastatteluja Teemu Pukin taustajoukkojen kanssa ja esitteli Baileylle Kotkaa kolmen päivän ajan.
KTP:n peliin he eivät päässeet, koska Baileyn vierailun ajalle ei osunut yhtään ottelua.
– Pyörimme puistoissa ja muissa hienoissa paikoissa. Hän oli tosi kiinnostunut Kotkasta yleiselläkin tasolla. Kerroin myös, että Kotka on merkittävä satamakaupunki. Britti kun oli, niin pitihän häntä käyttää paikallisissa pubeissakin.
"Toimittajat soitelleet ympäri Eurooppaa"
Kun The Athleticin juttu ilmestyi perjantaina, moni KTP-fani hieraisi silmiään. Jutun alkuperäinen otsikko kuului vapaasti suomennettuna näin: "Tämä on Teemun kaupunki" – näin suomalaisen kalastajakylän vaatimattomasta pojasta tuli Valioliigan tähti.
Itse jutusta käy selvästi ilmi, että Kotka on kaupunki, mutta fishing village -ilmaisu sai aikaan riemukkaita reaktioita sosiaalisessa mediassa ja jalkapalloaiheisilla keskustelupalstoilla.
Myös Jesse Ojalaa nauratti, kun hän näki otsikon.
– Kun Michael sitten laittoi minulle viestiä ja pyysi tarkistamaan nimet ja faktat, annoin otsikosta palautetta.
The Athletic -urheilujulkaisuun kirjoittava Michael Bailey vietti Suomessa kolme päivää.Yle / Jussi Vainikka
Otsikon ilmaisua muutettiin hiukan. Kalastajakylä vaihtui kalastussatamaan.
– Ei sekään ihan putkeen mennyt, mutta olkoon. Painotin Michaelille kyllä monta kertaa, että Kotkassa on Suomen suurin vientisatama. Ehkä hän ei ihan ymmärtänyt ja luuli, että täältä viedään kalaa.
Jesse Ojalan puhelin on pirissyt ahkerasti jo pari viikkoa. Hän kertoo saaneensa puheluita toimittajilta ympäri Eurooppaa.
– Paljon on soiteltu Ruotsista, Englannista ja mistä kaikkialta. Olen antanut heille valmentajien ja muiden haastateltavien yhteystietoja.
Sankaritarinoita tarvitaan
Ojalalla ei kuitenkaan ole toistaiseksi tiedossa muita toimittajia, jotka olisivat tulossa Kotkaan tutustumaan Pukin kotikaupunkiin ja kasvattajaseuraan.
Hän arvelee, ettei Pukin suosio Englannissa ei perustu pelkkiin maaleihin vaan ennen kaikkea kovaan työmoraaliin kentällä ja treeneissä.
– Teemu on myös miellyttävä persoona ja kohtelias kaikille. Hän on varmasti täydellinen paketti brittikulttuuriin. Ja tällaiset sankaritarinat tuovat paljon hyvää koko suomalaiselle jalkapalloilulle.
Keskusrikospoliisi aikoo vaatia huomenna Porvoon ampumistapauksesta epäiltyjä miehiä vangittaviksi. Oikeudenkäynti pidetään huomenna tai torstaina.
Tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho kertoi Ylelle tiistaina iltapäivällä kello 15, että poliisi "on suorittamassa kuulustelua" parhaillaan.
Ylen saaman tiedon mukaan Porvoon teollisuusalueelle mennyt poliisipartio ei ehtinyt käyttää asetta, kun he joutuivat ampumisen kohteeksi.
Kaksi poliisia loukkaantui ampumavälikohtauksessa sunnuntain vastaisena yönä. Toinen poliiseista on edelleen sairaalassa, hänen vammansa ovat vakavat.
Poliisi epäilee ruotsalaisveljeksiä useista murhan yrityksistä. Toinen miehistä on ruotsalainen, toisella on Ruotsin ja Suomen kansalaisuus.
Miehet saatiin kiinni takaa-ajon jälkeen sunnuntai-iltana Ikaalisissa.
Yle haastatteli tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-ahoa tiistaina.
Miten kuulustelut ovat sujuneet?
En halua lähteä kertomaan kuulustelujen sisältöä. Tähän on monia syitä.
Voitteko kertoa edes sen, ovatko miehet kiistäneet epäillyt rikokset?
On parempi, etten lähde sitäkään avaamaan.
Kuinka paljon kuulusteluja tehdään?
Lähiviikkojen aikana tehdään lukuisia kuulusteluja.
Miltä näyttää tilanne nyt, oliko poliisille viritetty ansa?
Edelleen on auki asioita. Ei me tuohon yksittäiseen kantaan oteta kantaa. Voi olla, että meillä on jo ollut joku käsitys alusta lähtien, ja voi olla, että se on muuttunutkin.
Me nyt selvitämme sitä, kuinka paljon tässä on taustalla mahdollista suunnitelmaa. Näihin kysymyksiin saamme vastauksia lähipäivien ja lähiviikkojen aikana.
Miten epäillyt ovat käyttäytyneet? Ovatko he olleet myötämielisiä poliisia kohtaan vai kenties yrittäneet väkivaltaa harjoittaa poliisia kohtaan?
Heidän käytös on ollut ihan asiallista yleisellä tasolla.
En ole saanut korvini sellaista, että mitään välikohtauksia olisi tapahtunut tai muuta tällaista. Ihan hyvin on pärjätty, puoli ja toisin.
MTV kertoi eilen, että toiselta poliisilta vietiin ase ampumistilanteessa Porvoon teollisuusalueella. Miten kommentoitte tätä?
En lähde kommentoimaan tätä asiaa tässä vaiheessa.
Missä useista murhan yrityksistä epäillyt miehet ovat tällä hetkellä?
Sen voin kertoa, että heidät on kuljetettu eilen Tampereen poliisivankilasta Etelä-Suomen alueelle.
Missä poliisivankilassa he ovat nyt?
Tuota en halua kommentoida, ettei tule mitään häiriötekijöitä toimintoihin. Tämä tilanne voi kuohuttaa mieliä. Pojat on kaapissa, ja se on suurelle yleisölle tärkeintä.
Nämä kuljetukset ovat työturvallisuusasia. Täytyy muistaa, mistä heitä epäillään. Siirto on aina heikoin lenkki. Turvallisuustaso on korkeampi, kun heitä siirretään. Heitä on helpompi käsitellä, kun he ovat neljän seinän sisällä.
Ruotsalaismedioissa on kerrottu, että murhan yrityksistä epäillyt miehet olivat väijyssä poliisipartiota ja alkoivat ampua heitä, kun poliisipartio tuli paikalle. Miten kommentoitte tätä?
En lähde kommentoimaan naapurimaan tiedotusvälineissä olleita tietoja.
Meillä on loukkaantuneet poliisit virallisesti kuulematta. Meidän täytyy mahdollistaa heille (loukkaantuneille poliiseille) se, ettei me pureksita valmiiksi etukäteen heidän sanomaansa.
He (loukkaantuneet poliisit) ovat parhaat asiantuntijat tässä asiassa. Muiden on turha viisastella sivusta.
Milloin loukkaantuneita poliiseja kuullaan?
Lähitulevaisuudessa. Sen tarkemmin en sitä kerro, haluan rauhoittaa sen tilanteen.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan epäillyt ovat veljekset. Sosiaalisessa mediassa on julkaistu myös mahdollisten epäiltyjen nimiä. Vahvistaako poliisi epäiltyjen nimet?
Suomessa poliisilla on selvät sävelet esitutkintalaissa, milloin epäiltyjen nimiä julkaistaan. Tässä tapauksessa ei ole niitä elementtejä tässä vaiheessa. Silloin jos vaarallinen rikoksentekijä on karussa, nimi voidaan julkaista. Nyt ei ole niin.
Mitä poliisi voi kertoa epäillyistä?
He ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994. Toinen on Ruotsin kansalainen, toisella on sekä Ruotsin että Suomen kansalaisuus.
Mistä miehiä tarkkaan ottaen epäillään?
Porvoon tapahtumien osalta poliisi epäilee miehiä kahdesta murhan yrityksestä. Tampereen seudulla sunnuntai-iltana tapahtuneen takaa-ajotilanteen osalta heitä epäillään murhan yrityksistä, ja lisäksi muun muassa törkeistä liikennelainsäädäntöön liittyvistä rikoksista.
Tuliko takaa-ajossa vammoja poliiseille?
Poliisia kohti ammuttiin takaa-ajon aikana noin kymmenkunta laukausta. Kolme poliisin autoa vaurioitui takaa-ajossa, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt.
Missä vaiheessa tutkinta on?
Esitutkinta on lähtökuopissa. Tässä vaiheessa tehdään esimerkiksi teknistä tutkintaa ja vihjeiden läpikäyntiä. Lähitulevaisuudessa siis kuullaan loukkaantuneita poliiseja. Epäiltyjä kuullaan tänään.
13:21 Korjattu tieto toisen epäillyn syntymävuodesta.
Poliisi epäilee perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkystä rikoksesta.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tero Luukkonen Oulun poliisista vahvistaa Ylelle, että Tynkkysestä on aloitettu esitutkinta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Tynkkynen kertoi rikosepäilystä sosiaalisen median kanavillaan maanantaina.
Luukkonen kertoo, että epäilty rikos liittyy vuonna 2017 Tynkkysen julkaisemiin Facebook-kirjoituksiin. Luukkonen ei kommentoi tutkinnallisista syistä, mistä kirjoituksista on kyse.
Tynkkynen on saanut tuomion vuonna 2017 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta Facebookissa julkaistuista kirjoituksista. Tynkkynen sai kirjoituksistaan 300 euron sakot. Hän ei ollut tuomion saadessaan vielä kansanedustaja.
Poliisilla on parhaillaan tutkinnassa myös kolmen muun kansanedustajat rikosepäilyt. Helsingin poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Tynkkysen rikosepäilystä uutisoi ensimmäisenä MTV.
Ylitorniolaisen Partasen perheen pihapiirissä on viime viikosta lähtien oleillut perin harvinainen vieras, merikotka.
Lintu on todennäköisesti lähtöisin Venäjältä, jossa se on mahdollisesti ollut lemmikkinä. Puolitoista vuotta sitten se ilmaantui Pohjois-Karjalaan. Lintu oli hoidon tarpeessa ja se vietiin Ranuan eläinpuistoon.
Kotka on täysikasvuinen, mutta nuori, arviolta 2–3-vuotias. Sukupuolta ei ole määritelty eikä lintu myöskään ehtinyt saada nimeä Ranualla.
Vapauteen lintu päästettiin Ylitorniolla muutama viikko sitten ja Partasen perheen ihmeteltäväksi merikotka ilmestyi viime viikon keskiviikkona.
– Se tuli tuonne rantaan ja istuskeli veneen keulassa. Seuraavana päivänä me kävimme pyytämässä kalaa. Lintu tuli aivan lähelle ja annettiin sille sitten siika, kertoo Minna Partanen.
Ruokalistalla kalaa ja lihaa
Kaikesta päätellen kala-ateria kelpasi vieraalle hyvin, koska seuraavana päivänä se parkkeerasi Partasen pihamaalle. Lintu istuu tuttavallisesti terassilla tai paviljongin katolla ja viihtyy aurinkotuolissakin. Sadetta se piteli katoksen alla.
– Maanantaiaamuna se oli ikkunan takana puolen metrin päässä seuraamassa, kun tein lähtöä töihin, Minna Partanen kertoo.
Partaset ovat saaneet eläinpuistosta ohjeet ruokkia vierastaan, joka on ilmiselvästi nälkäinen, mutta ei ainakaan tällä hetkellä itse saa pyydystetyksi syötävää.
– Me nyt ruokimme sitä, jotta se voimistuisi. Eläinpuiston asiantuntija uskoo, että kyllä lintu pois lähtee, kunhan se saa kerätyksi voimia ja pystyy taas itse pyydystämään.
Partanen toivoo lähiseudun kalastajilta ja metsästäjiltä apua nälkäisen erikoisvieraan ruokkimiseen.
– Jos vain kala- tai metsäreissuilta jää ylimääräistä, eläinten jätteitä tai muuta, mielellään otamme vastaan.
Hyvin poikkeuksellinen tapaus
Ranuan eläinpuiston mukaan on hyvin poikkeuksellista, että merikotka hakeutuu ihmisten läheisyyteen. Tapauksen erikoisuuden vuoksi asiantuntijat arvioivat, että lintu on voinut olla lemmikkinä. Se saattaisi selittää sen pelottomuuden ihmisiä kohtaan.
Eläinpuiston intendentti Mari Heikkilä sanoo, että nuori merikotka päästettiin vapauteen, koska sille haluttiin hoitovuoden jälkeen antaa mahdollisuus sopeutua luontoon.
Heikkilän mukaan linnun voimistumista seuraillaan jonkin aikaa ja toivotaan, että se pystyy aloittamaan itsenäisen elämän. Jos niin ei käy, eläinpuisto saanee ELY-keskukselta luvan ottaa lintu pysyvästi eläinpuiston asukkaaksi.
Porvoon ampumisista epäilty ruotsinsuomalainen veljeskaksikko oli herättänyt kaupunkilaisten huomiota jo ennen sunnuntain vastaista yötä. Lähellä heidän majapaikkaansa työskentelevä mies kertoo, että kaksikko kulki usein samanlaisissa vaatteissa, samanlaiset lippikset päässä ja parrat samaan tapaan muotoiltuina. Isokokoiset miehet pukeutuivat usein mustiin vaatteisiin.
– Jokainen heidät nähnyt on varmasti miettinyt, että keitä nuo ovat, mies sanoo.
Ylen tietojen mukaan miehet saapuivat porvoolaiseen On Line -motelliin kesäkuun 24. päivänä. Omistajan mukaan he olivat siellä ensimmäistä kertaa. Miehet kirjoittivat matkustajakorttiin ruotsalaisen osoitteen ja maksoivat kahden kuukauden maksun. Heillä oli neljä tai viisi matkalaukkua.
Poliiseja ammuttiin Ölstensin yritysalueella Porvoossa.Ronnie Holmberg / Yle
Omistaja kuvailee miehiä avuliaiksi, siisteiksi ja kohteliaiksi. He pukeutuivat motellillakin "kuin kaksoset". He saunoivat ahkerasti muiden kanssa, kävivät lenkillä ja juttelivat paljon. Omistajan mukaan miehet kävivät usein syömässä noin viiden kilometrin päässä sijaitsevassa pizzeriassa.
Miehet lähtivät liikkeelle säntillisesti aamuseitsemän aikaan ja kertoivat käyvänsä remontoimassa kerrostalokaksiota Porvoon Näsissä. Avaimen he olivat jättäneet viime perjantaina tai lauantaina.
Nyt veljesten motellivierailusta muistuttaa poliisin moottorisahalla avaama ja sittemmin lankulla suljettu huoneen ovi. Omistajan mukaan huone oli jätetty siistiin kuntoon.
Jutun tutkinnanjohtaja, keskusrikospoliisin rikoskomisario Kimmo Huhta-aho ei tiistaina vahvistanut Ylen hankkimia tietoja miesten taustoista, mutta Huhta-aho kommentoi miesten oleskelua porvoolaisessa motellissa näin.
– No joo, on meillä ollut siellä tässä tutkinnankin aikana toimenpiteitäkin sillä suunnalla, että kyllä meillä myöskin on samansuuntaista tietoa, hän sanoi Ylelle tiistaina iltapäivällä.
"Miksi tämä tapahtui juuri täällä?"
Muutaman kilometrin päässä Porvoon vanhassa kaupungissa ei näy merkkiäkään viikonlopun tapahtumista. Kahvilamyyjä Klaara Kontinen sanoo vähän yllättyneensäkin siitä, ettei sunnuntainen poliisiampuminen ole noussut vielä kertaakaan esille asiakkaiden puheissa.
Kahvilamyyjä Klaara Kontinen sanoo yllättyneensä, etteivät viikonlopun tapahtumat ole puhuttaneet asiakkaita.Marja Väänänen / Yle
Hän kertoo itse miettineensä paljon sitä, miten omassa kotikaupungissa voi tapahtua jotakin sellaista. Hänen ystävänsä olivat tapahtumayönä nähneet esimerkiksi aseistautuneita poliiseja, jotka tarkastivat autoja.
– Tämä on pieni, hiljainen kaupunki, jossa ei ikinä tapahdu mitään. Niin nyt oli sitten tällainen viikonloppu.
"Epäusko oli päällimmäinen ajatus"
Samanlaisia ajatuksia oli porvoolaisella Lotta Heinosella, joka istui Lahdesta vierailulle tulleen ystävänsä Erika Havumäen kanssa syömässä jäätelöä vanhassa kaupungissa. Heinonen kertoo asuvansa melko lähellä tapahtumapaikkaa ja olevansa siksi hämmentynyt tilanteesta. Alue kun on yleensä hyvin rauhallinen ja turvallinen. Hän sanoo kuitenkin tuntevansa olonsa turvalliseksi edelleen.
Porvoolainen Lotta Heinonen istui Lahdesta vierailulle tulleen Erika Havumäen kanssa Porvoon vanhassa kaupungissa.Marja Väänänen / Yle
Kesäkuun päätteeksi Turun yliopiston fysiikan emeritusprofessori Jyrki Kauppinen latasi nettiin tekstin. Se oli kuusisivuinen tutkimustulos, jonka Kauppinen oli eläkepäivinään laskenut kollegansa Pekka Malmin kanssa.
“Ei todisteita ihmisen aiheuttamasta merkittävästä ilmastonmuutoksesta”, kertoi otsikko.
“Suomalaistutkimus ei löydä todisteita ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta”, otsikoi RT (Russia Today).
On tuskin liioittelua sanoa, että Liedossa asuvasta Kauppisesta tuli ainakin hetkeksi maailman puhutuin suomalainen tutkija.
Eikä ihme.
Jos Kauppinen kollegoineen olisi oikeassa, se vetäisi koko ilmastonmuutosteorian perustuksineen vessasta alas.
Kauppisen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu ei ole ihmisen syytä. Tuhannet ilmastotieteilijät olisivat siten väärässä, IPCC:n raportit arvottomia ja päästövähennystavoitteet lämpötilan nousun estämisen kannalta turhia.
– Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on häviävän pieni, prosentin luokkaa. Tulen puolustamaan tätä hautaani asti, Kauppinen sanoo.
Moni kutsuisi Kauppista ilmastodenialistiksi tai ilmastoskeptikoksi. Näillä termeillä kuvaillaan henkilöitä, jotka kieltävät ihmisen osuuden ilmastonmuutokseen tai vähintäänkin epäilevät sitä.
Kauppinen ei määritelmistä perusta.
– Minä en ole mikään skeptikko. Minä tiedän.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kiistetty jo sata vuotta
Teoria, jonka mukaan ihmisen toiminta voisi nostaa maapallon lämpötilaa, on yli sata vuotta vanha. Sen loi ruotsalainen tiedemies ja nobelisti Svante Arrhenius vuonna 1896.
Teollinen vallankumous oli hyvässä vauhdissa. Koneet polttivat hiiltä ja puskivat kiihtyvässä määrin hiilidioksidia ilmakehään.
Arrhenius laski, mikä olisi hiilidioksidin vaikutus maapallon lämpötilaan. 5–6 astetta, mikäli hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuisi, hän päätteli.
Arrheniuksen ajatuksia esiteltiin amerikkalaisessa Popular Mechanics -lehdessä vuonna 1912. "Maailman uunit polttavat nyt noin kaksi miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Tämän seuraukset voivat olla tuntuvat muutamassa vuosisadassa", sanottiin kuvatekstissä.Popular Mechanics
Nykyisin YK:n ilmastopaneeli IPCC:n raporteissa arvioidaan, että maapallon keskilämpötila nousee 1,5 – 4,5 astetta, mikäli hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu esiteollisista ajoista. Hiilidioksidin aiheuttamaa lämpötilan muutosta kutsutaan ilmastoherkkyydeksi.
Arrheniuksen laskelmat menivät yläkanttiin, mutta teoria ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä on ollut ilmastotieteen valtavirtaa jo vuosikymmeniä.
Keskustelu ei enää koske sitä, mistä lämpeneminen johtuu. Pikemminkin sitä, kuinka nopeasti maapallo lämpenee.
Näin siis valtavirran keskusteluissa. Jyrki Kauppinen on uinut vastavirtaan jo pitkään.
– Jo 1970-luvulla puhuttiin siitä, että hiilidioksidi lämmittää maapalloa. Minua jo silloin nauratti tämä puhe, Kauppinen sanoo.
Kauppisen yliopistoura ei keskittynyt ilmastonmuutokseen vaan molekyylispektroskopiaan ja spektrometrien kehittämiseen. Spektrometri on laite, jolla voi tutkia aineen ominaisuuksia sen perusteella, miten se absorboi eli imee säteilyä.
Esimerkiksi hiilidioksidi päästää lävitseen näkyvän valon, mutta imee itseensä lämpösäteilyä ja heijastaa siitä osan takaisin. Ilman tätä kasvihuoneilmiötä maapallo olisi jäinen planeetta.
Kauppinen ei uskonut, että hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan olisi niin suuri, kuin ilmastotieteilijät esittivät.
Vuosituhannen alussa hän alkoi tehdä omia laskelmiaan ja päätyi erilaiseen lopputulokseen. Sen mukaan ilmastoherkkyys olisi vain 0,15 – 0,24 astetta.
– Kasvihuoneilmiöhän on totta. Mutta sen vaikutus on niin pieni, että ei sillä maapallon lämpenemistä pysty selittämään.
Kauppinen päätti unohtaa epäilyttäviksi toteamansa IPCC:n ilmastomallit ja kehittää omat teoriansa. "Ajattelin, että hakkaan päätä seinään, jos lähden näitä (ilmastomalleja) tutkimaan." Mika Puska
Maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta vuodesta 1880. Tätä Kauppinen ei kiistä.
Mikä sitten on nostanut lämpötilaa, jos ei hiilidioksidi?
– Suurin syy on pilvisyydessä tapahtuvat muutokset, sitten hiilidioksidi, sitten ehkä metaani.
Mitä ilmastotieteilijät sanovat? "Ei ainakaan minua vakuuta"
Kauppisen päättelyketjun mukaan jokin saa maapallon pilvipeitteen vähenemään, mikä saa lämpötilan kohoamaan. Lämpötilan kohoaminen saa meret vapauttamaan hiilidioksidia, mikä olisi hiilidioksidipitoisuuden kasvun pääsyy ihmisen toiminnan sijaan.
Tämä oli tiivistettynä Kauppisen kesäkuussa huomiota herättäneen julkaisun sisältö.
Ihmisen päästöjen kokoluokka tiedetään melko tarkkaan. Lisäksi fossiilisisten polttoaineiden poltossa vapautunut hiili eroaa isotoopiltaan hiilestä, joka on päätynyt ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen myötä.
– Ei ole mitään epäselvyyttä siinä, että nousu on seurausta ihmisen toiminnasta.
Maapallon keskilämpötilan poikkeama jakson 1850–1900 keskiarvosta, keskiarvo kolmen globaalin mallin datasta. Stina Tuominen/Yle, Lähde: Met OfficeIlmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut nopeasti viimeisen 60 vuoden aikana. Pitoisuudet arvioitu Havaijin Mauna Loan havaintoasemalla. Stina Tuominen/Yle, Lähde: NOAA
Kulmalan mielestä Kauppisen tutkimuksessa “sen verran siteeksi totta, ettei se ole täyttä huuhaata”.
Esimerkiksi pilvisyys vaikuttaa lämpötilaan. Alailmakehän pilvipeite toimii kuin aurinkovarjo: sillä on maapalloa viilentävä vaikutus.
Kulmalan mukaan pilvisyyden väheneminen on kuitenkin pikemminkin ilmaston lämpenemisen seuraus eikä sen syy. Kauppisen päättelyn ongelma on, että hän ei edes pyri selittämään, mikä pilvisyyttä vähentää, Kulmala sanoo.
Kauppisen mielestä hänen ei tarvitse.
– Katsomme, että kun pystymme selittämään ilmastonmuutoksen pilvisyyden muutoksilla, se riittää. Emme me halua koko maailmaa selittää, Kauppinen perustelee.
Hän kuitenkin arvelee, että syy pilvisyyden vähenemiseen on auringossa tapahtuvat muutokset.
Ilmatieteen laitoksen tieteellisen johtajan ja ympäristöfysiikan professorin Ari Laaksosen mielestä Kauppisen ongelmana on vahvistusharha.
– Kauppinen uskoo omaan teoriaansa niin vahvasti, että hän näkee vain teoriaa tukevat asiat ja sulkee silmänsä kaikelta muulta.
Mies vastaan supertietokone
Ilmasto on valtavan monimutkainen kokonaisuus, jonka käyttäytymistä ei voi laskea kynällä ja paperilla, Laaksonen sanoo.
Otetaan esimerkiksi hiilidioksidi.
Hiilidioksidin lisääminen ilmakehässä nostaa lämpötilaa, mikä nostaa ilmakehän vesihöyryn määrää, mikä nostaa lämpötilaa voimakkaasti entisestään. Se sulattaa ikiroutaa Siperiassa, mikä vapauttaa kasvihuonekaasu metaania, mikä lisää lämpötilaa entisestään.
Vastaavia ketjureaktioita on lukuisia. Niitä kutsutaan ilmaston takaisinkytkennöiksi.
Ilmastoherkkyyttä ei voi päätellä ilman näiden ketjureaktioiden huomioimista. Siksi Kauppisen laskelmia on vaikea ottaa vakavasti, Laaksonen sanoo.
Kauppisen ryhmän artikkelit näyttävät esimerkiksi tältä. Ote julkaisusta "Major Portions in Climate Change: Physical Approach". Kauppinen, Heinonen, Malmi (2011).
IPCC:n raporteissa esitettyä 1,5 – 4,5 asteen lämpenemistä ei ole päätelty muutamalle arkille mahtuvilla laskutoimituksilla vaan ilmastomalleilla.
Ilmastomallit ovat supertietokoneiden pyörittämiä ohjelmia. Ne simuloivat fysiikan yhtälöiden avulla, miten ilmastoon vaikuttavat elementit reagoivat toistensa kanssa. Kuten miten esimerkiksi kasvihuonekaasujen lisääntyminen vaikuttaa keskilämpötilaan pitkällä aikavälillä.
Ilmastomallit eivät ole täydellisiä, eikä niiden pohjalta arvioitu ilmastoherkkyys ole vuosikymmeniin tarkentunut. Tämä johtuu siitä, että ilmastoon vaikuttavia epävarmuustekijöitä on valtavasti.
Esimerkiksi pilvisyyttä lisääviä ja vähentäviä mekanismeja aletaan vasta ymmärtää. Ilmastoon vaikuttavaa ihmisen toimintaa on mahdoton ennustaa tarkasti. Emme esimerkiksi voi tietää, montako aaria metsää ihminen hakkaa peltoaukeaksi vuoteen 2050 mennessä.
Kauppinen kuitenkin väittää laskeneensa hiilidioksidin vaikutukset kynällä, paperilla ja vanhalla taskulaskimellaan. Ja silti ilmastomalleja tarkemmin.
Erikoistutkija Henriksson väittää löytäneensä olennaisia virheitä – Kauppinen ei peräänny
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Svante Henriksson perehtyy pyynnöstä Kauppisen teorioihin. Henriksson sanoo löytävänsä niistä olennaisia päättelyvirheitä.
– Kauppinen on sotkenut käsitteet keskenään.
Henrikssonin mukaan Kauppinen on ensimmäisessä ilmastonmuutosta koskevassa artikkelissaan käyttänyt väärää lukua ilmakehän säteilypakotteelle. Säteilypakotteella tarkoitetaan auringosta maahan saapuvan säteilyn lämmittävää vaikutusta verrattuna johonkin perustasoon.
"Kauppisen arvoilla ja logiikalla auringon sammuttaminen kokonaan viilentäisi maapalloa vain 20 astetta". Ilmatieteen laitoksen erikoistutukija Svante Henriksson
Kauppinen on käyttänyt säteilypakotteen arvona 326 wattia per neliömetri. Henrikssonin mukaan oikea luku olisi pikemminkin 46, koska osa säteilystä karkaa avaruuteen ja osa imeytyy ilmakehän vesihöyryyn.
Kauppisen arvolla laskettuna kasvihuonekaasujen merkitys maapallon lämpötilaan jää 7-kertaisesti pienemmäksi.
– Artikkeli perustuu virheelliseen oletukseen, joka kulkee koko artikkelin läpi ja tekee myöhemmistäkin johtopäätöksistä täysin vääriä, Henriksson sanoo.
Viimeistään tässä kohtaa maallikko on kuitenkin pudonnut kärryiltä. Miten fysiikkaa ja ilmastotiedettä huonosti tunteva voi arvioida väitteiden uskottavuutta?
Henriksson kehottaa miettimään seuraavaa: samalla kun Kauppinen katsoo laskeneensa ilmastoherkkyyden, hän katsoo ratkaisseensa tieteilijöitä pitkään vaivanneen pulman.
Sitä kutsutaan nimellä Himmeä nuori aurinko -paradoksi.
Kun maapallon oli nuori, auringon säteilyteho oli jopa 30 prosenttia nykyistä pienempi. Siitä huolimatta maapallo ei ollut jäinen planeetta.
Ristiriidan ratkaisuiksi on pohdittu muun muassa nykyistä voimakkaampaa kasvihuoneilmiötä tai aurinkotuulia.
Vuoden 2011 artikkelissaan Kauppinen toteaa, että mitään paradoksia ei ole.
Hän on omia arvojaan käyttämällä laskenut, kuinka paljon auringon säteilytehon pienentyminen 25 prosentilla pudottaisi maapallon lämpötilaa. Lopputulos: Viisi astetta.
– Kauppisen arvoilla ja logiikalla auringon sammuttaminen kokonaan viilentäisi maapalloa vain 20 astetta. Jos siis aurinko sammuisi kokonaan, päiväntasaajalla ei edes olisi pakkasta vaan viileää, Henriksson sanoo.
Kauppinen sanoo, että hänen laskutapansa ei anna Henrikssonin kuvailemaa lopputulosta.
– Silloin pitäisi laskea integroimalla ja laskea herkkyyttä. Henriksson ei näytä ymmärtävän tällaista ollenkaan.
Pyydämme Kauppista laskemaan testimielessä, paljonko auringon tehon väheneminen 100–80 prosentilla laskisi maapallon lämpötilaa. Tämä ei Kauppisen mukaan onnistu nopeasti, koska asia on matemaattisesti hyvin hankala.
"Ilmastotiede. En tiedä onko sitä edes olemassa?" Jyrki Kauppinen
Kritiikkiä antaneet tutkijat saavat Kauppiselta täysilaidallisen.
– Laaksonen puhuu asioita, jotka eivät pidä paikkansa. Kulmalan Markku ei saisi rahoitusta projekteihinsa, jos ei olisi IPCC-uskovainen.
Kauppinen väheksyy koko ilmastoa tutkivaa tiedekuntaa. Eikä peittele sitä.
– Ilmastotiede. En tiedä, onko sitä edes olemassa.
“Ilmastouskovaisten” salaliitto?
Kauppinen kuvailee valtavirran ilmastotieteilijöitä vähän väliä “IPCC-uskovaisiksi”. Tällä hän tarkoittaa tutkijoita, jotka pitävät ilmastonmuutosta ihmisen syynä ja IPCC:n raportteja uskottavina.
Kauppinen ei ainoastaan pidä raportteja virheellisinä. Hän uskoo myös, että suurin osa tiedemiehistä tietää niiden virheellisyyden muttei uskalla sanoa sitä ääneen.
"Aavistukseni on, että suurin osa tiedemiehistä tietää, että tämä (ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos) ei ole totta". Jyrki Kauppinen
Jos tämä pitäisi paikkansa, tuhannet ilmastotutkijat ja maailman arvostetuimmat tiedelehdet pitäisivät yllä ihmiskunnan historian kenties suurinta valhetta, jota valtamedia toistaa.
Miksi tuhannet tiedemiehet valehtelisivat koko maailmalle?
– Nämä ovat vain minun aavistuksiani, joita en voi todistaa. Mutta se porukka, joka tekee näitä raportteja – he hyötyvät siitä. He saavat rahoitusta tutkimusprojekteihinsa. Jos he menisivät valtavirtaa vastaan, he eivät saisi pennin penniä.
Tämä selittää Kauppisen mielestä myös sen, miksi hänen ilmastonmuutosta koskevia tutkimustuloksiaan ei ole julkaistu Naturen tai Sciencen kaltaisissa arvostetuissa tiedejulkaisuissa. Ne ovat Kauppisen mukaan "IPCC:n kontrollissa”.
– Jos lehti on IPCC:n kontrollissa ja editori IPCC:n kasvatti, hänen tehtävänsä on karsia nämä skeptiset paperit. Jos tuo meidän paperi on oikeassa – niin kuin se taatusti on – eihän koko järjestöllä ole merkitystä.
Kauppisen ilmastonmuutosta koskevista artikkeleista kaksi on vertaisarvioitu eli ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioima ja tiedelehden julkaisema. Niistä toinen oli Energy & Environment, jonka perustaja itsekin on ilmastonmuutos-skeptikko.
Kesäkuisen artikkelinsa Kauppinen on julkaissut toistaiseksi ainoastaan arxiv.org-nettiarkistossa. Siitä huolimatta artikkelia siteerattiin näyttävästi suomalaistutkimuksena, joka kyseenalaistaa aiemman tiedon ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.
Kauppisella on siis kuulijoita.
Ilmastonmuutoksen kieltäjät saavat helposti äänensä kuuluviin
Kauppinen ja hänen kollegansa ovat esitelleet ilmastonmuutosteorioitaan aiemminkin, mutta niitä koskeva keskustelu jäi Suomen rajojen sisälle.
Mikä muuttui?
Ainakin ilmastonmuutokseen suhtautuminen on tällä hetkellä voimakkaan politisoitunutta. Karkeasti yksinkertaistaen: ilmastonmuutoksen epäily on konservatiivisen oikeiston heiniä, ilmastonmuutoksesta huolestuminen liberaalin vihervasemmiston.
Esimerkiksi maailman toiseksi suurimman saastuttajamaan USA:n kansalaisista noin puolet pitää ilmastonmuutosta ihmisen aiheuttamana. Konservatiivisista republikaaneista näin ajattelee alle viidennes. Heistä yli kolmasosa ei vieläkään usko, että ilmaston lämpenemisestä on edes pitäviä todisteita.
Ehkä Kauppinen ymmärsi pelin hengen itsekin julkaistessaan viimeisintä paperiaan. Se on käytännössä tiivis yhteenveto hänen aiemmista ilmastonmuutosteorioistaan.
– Tästä viimeisestä tehtiin yksinkertainen ja iskevä. Sinne ei ole sekoitettu kaikkea nappitietoa, mikä on kuitenkin muualta löydettävissä.
"Nappitiedolla" Kauppinen tarkoittaa lähdeviitteitä.
Oliko sinulla siis halu saada tulokselle paljon huomiota?
– No totta kai! Sitähän varten julkaisu tehdään, että ihmiset lukisivat sitä. Minusta se on jopa tutkijan velvollisuus tuoda tuloksiaan esille.
Kauppinen kertoo saaneensa kesäkuussa julkaisemastaan artikkelista paljon palautetta. "Minulle on tullut henkilökohtaisia sähköposteja satakunta ja ne ovat lähes kaikki kannustavia". Mika Puska
Sanoman tiivistäminen ja sen toisto tuottivat tulosta.
RT:n kanssa on alustavasti sovittu tv-haastattelusta.
Suurien medioiden lisäksi Kauppisen artikkelia ovat siteeranneet lukuisat blogit ja verkkolehdet, useilla eri kielillä. Jälkimmäisten joukossa on myös Infowarsin kaltaisia sivustoja, jotka julkaisevat muun muassa äärioikeistolaisia salaliittoteorioita.
Nyt Kauppiselle sataa sähköpostia ympäri maailmaa.
Hän esittelee haastattelupäivänä tullutta viestiä. Sen on lähettänyt professori Xiaoqing Kiinan tiedeakatemiasta.
“Uskon sinun olevan oikeassa. Nyt ilmastomalleja on kehitettävä huolellisesti. Niiden tulokset johtavat ihmisiä harhaan, etenkin ilmastonmuutoksen ennusteiden suhteen”, Xiaoqing kirjoittaa.
Mitä jos ihmiset päättävät uskoa sinuun, mutta oletkin väärässä?
– Totta kai minäkin olen huolestunut maapallon lämpenemisestä. Juuri sen takia minä olen laskenut tämän (ilmastoherkkyyden) niin moneen kertaan. Eikä ole pienintäkään todennäköisyyttä, että laskelmani olisivat väärin.
Eivätkä laskelmat jää tähän.
Syksyllä Kauppinen kollegoineen aikoo julkaista uuden tuloksen. Siinä he katsovat selvittäneensä, kuinka paljon ilmakehässä on hiilidioksidia ja kuinka paljon siitä on seurausta ihmisen toiminnasta.
Ei ehkä yllätä, että lukema on paljon pienempi kuin valtavirtatiede osoittaa.
Poliisi otti sunnuntaina takaa-ajon päätteeksi Ikaalisissa kiinni kaksi miestä.
Heidän epäillään ampuneen kahta poliisia Porvoossa. Poliisit loukkaantuivat välikohtauksessa. Miehet ampuivat poliisia kohti myös takaa-ajon aikana, minkä vuoksi heitä epäillään useista murhan yrityksistä.
Miehet ovat veljeksiä. Nuorempi veli on 25-vuotias ja vanhempi 30-vuotias. Heillä molemmilla on Ruotsin kansalaisuus ja toisella miehistä myös Suomen kansalaisuus. Miehet puhuvat suomea ja ruotsia.
1. Kaksi kuukautta motellissa
Ylen tietojen mukaan veljekset ehtivät majoittua porvoolaisessa motellissa noin kaksi kuukautta ennen sunnuntain tapahtumia. Motelli sijaitsee noin kilometrin päässä ampumispaikasta. Pakoautona käytetty Volvo oli jo tuolloin veljesten käytössä.
Motellin omistaja kertoo, että miehet olivat siistejä, mukavia ja kohteliaita. He pukeutuivat kuin kaksoset, saunoivat ahkerasti muiden kanssa, kävivät lenkillä ja juttelivat paljon.
Omistajan mukaan miehet lähtivät liikkeelle säntillisesti aamuseitsemän aikaan ja kertoivat käyvänsä remontoimassa kerrostalokaksiota.
Miehet olivat jättäneet huoneen avaimen motelliin perjantaina tai lauantaina. Sunnuntaina poliisi kävi ampumisten jälkeen sahaamassa miesten huoneen oven auki moottorisahalla.
2. Lapsuus Porvoossa
Epäillyt tekijät viettivät lapsuutensa Porvoossa. Helsingin Sanomien mukaan he muuttivat Porvoosta Ruotsiin noin 15 vuotta sitten.
Miesten tuttavapiiriin kuulunut henkilö kuvailee lehdelle, että nämä olivat Porvoon aikoina "pikkuisen villejä".
Toinen tuttava kertoo, että vanhemmalla veljellä oli kouluaikoina tapana muun muassa näpistellä kaupoista.
3. Koti Tukholman lähiössä
Julkisten osoitetietojen mukaan veljekset asuvat Johanneshovin asuinalueella eteläisessä Tukholmassa. Naapurusto on yleisesti ottaen hyvin rauhallinen.
Asuinalueella on 1940- ja 1950-luvulla rakennettuja matalia kerrostaloja, viheralueita ja leikkipaikkoja lapsille.
Epäillyistä veljeksistä vanhempi on kirjoilla samassa asunnossa vanhempiensa kanssa.
Ylen tietojen mukaan mies on ollut kolme vuotta sitten epäiltynä vero- ja kirjanpitorikoksista Ruotsissa. Hänet on myös tuomittu sakkoihin liikennerikkomuksesta vuonna 2014.
4. Vapaaottelua ja salitreenejä
Helsingin Sanomat kertoo, että vanhempi veljeksistä on harrastanut Ruotsissa vapaaottelua 2010-luvun vaihteessa. Mies otteli tukholmalaisen seuran riveissä. Seura toimii Tukholman Brommassa.
– Hän oli hyvin treenatussa kunnossa ja kiva tyyppi, mutta perheen kanssa oli jotain ongelmia ja hän poistui kuvioista, salin työntekijä kertoo Helsingin Sanomille.
5. Poliisi esittää miehiä vangittaviksi
Poliisi on kuulustellut epäiltyjä tiistaina.
Keskusrikospoliisi aikoo vaatia miehiä vangittaviksi keskiviikkona. Oikeudenkäynti pidetään keskiviikkona tai torstaina.
GIKOMERO Ruandalainen Alphonse Nsengiyumva näkee naapuriensa sähköjohdot kotoaan. Hänelle asti ne eivät kuitenkaan yllä, eikä viranomaisilla ole suunnitelmia laajentaa verkkoa hänen taloonsa asti.
Kaksi ja puoli vuotta sitten Nsengiyumva asensi taloonsa aurinkopaneelin.
– Aiemmin otti päähän, kun näki naapureiden sähköt niin läheltä. Silloin pärjäsimme paristoilla, kerosiinikynttilöillä ja öljylampuilla, hän kertoo.
Hän kuuli aurinkopaneeleista ensimmäistä kertaa vuonna 2013, ja säästi kolme vuotta, jotta hänellä olisi varaa ostaa yksi paneeli.
Nyt hänen aurinkopaneelinsa tuottaa tarpeeksi sähköä kännykän latausta, lamppuja ja pientä televisiota varten.
Nsengiyumvan pihalla hänen kolme lastaan pelaavat jalkapalloa avokado- ja guavapuiden varjossa. Pallona toimii vanha kangasnyssykkä. Taustalla kuuluu kanojen kotkotusta, ja yksinäinen lehmä mutustelee tyytyväisen näköisenä heinää.
Alphonse Nsengiyumvan aurinkopaneeli. Hän säästi kolme vuotta, jotta hänellä olisi varaa siihen.Yle/Fredrik Lerneryd
Nsengiyumvan koti sijaitsee Gikomeron kylässä, reilun tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista Kigalista. Talolta on upeat näkymät vehreille kukkuloille, jotka ovat Ruandan symboli.
Moottoripyöräkuljetuksia työkseen tekevä Nsengiyumva on tyypillinen perheenisä Afrikan maaseudulla. Oman työnsä ohessa hän viljelee hieman maata ja pitää eläimiä. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu perheen kanssa tai baarissa katsellen jalkapalloa.
Reilun 12 miljoonan asukkaan Ruandassa vain noin kolmannes kotitalouksista saa sähkönsä sähköverkosta. Loput ovat joko ilman tai ostavat aurinkopaneelin. Mutta harvalla heistä on tarpeeksi sähköä edes pienen jääkaapin pyörittämiseen.
– Jääkaappi olisi kyllä mahtava, silloin saisi juoda kylmää vettä, Nsengiyumva tuumii.
Afrikassa yksi ydinvoimala
Kun muu maailma ja etenkin Aasia on hurjaa vauhtia sähköistynyt, Afrikka on jäänyt jälkeen. Yli 600 miljoonaa afrikkalaista elää edelleen vailla sähköjä. Se on lähes 60 prosenttia väestöstä.
Sähköpula on yksi syy Afrikan kehityksen hitauteen. Sähköllä olisi valtava merkitys muun muassa mantereen teollisuuden kehittämisessä.
Ruanda on pieni maa, mikä huolestuttaa vihreän puolueen Frank Habinezaa. Mihin ydinvoimala sijoitettaisiin, ja mihin ydinjäte?.Yle/Fredrik Lerneryd
Sähkökatkot ovat arkipäivää, koska verkot ovat vanhoja. Joskus sähkö yksinkertaisesti loppuu. Nyt tehtaat ja kaupat ovat riippuvaisia dieselgeneraattoreista. Ilman generaattoreita tehtaiden koneet pysähtyisivät ja kauppojen pakastimet sulaisivat aina pidemmän sähkökatkon tullessa.
Yhä useampi afrikkalainen maa katsoo kohti ydinvoimaa ratkaisuna sähköpulaan.
Tällä hetkellä koko mantereella on vain kaksi toiminnassa olevaa reaktoria. Vuonna 1984 käyttöön otetut reaktorit sijaitsevat Koebergin ydinvoimalassa lähellä Kapkaupunkia Etelä-Afrikassa. Ne tuottavat noin viisi prosenttia maan sähköstä.
Alphonse Nsengiyumva lapsensa kanssa talon sisällä. Sitä valaisee katossa roikkuva hehkulamppu.Yle/Fredrik Lerneryd
Ruanda saa tällä hetkellä sähkönsä pääsääntöisesti vesivoimasta. Maa kuitenkin allekirjoitti helmikuussa sopimuksen venäläisen Rosatomin kanssa.
Sopimus tähtää ydinvoimaenergialle “suotuisan ilmapiirin” rakentamiseen Ruandassa. Maat järjestävät sopimuksen puitteissa yhteisiä koulutus- ja valmennusprojekteja ydinvoimateollisuuden tarpeisiin.
Eikä Ruanda ole yksin. Rosatom suunnittelee ydinvoimaloita useisiin afrikkalaisiin maihin. Myös Etiopia, Sudan, Kenia, Uganda, Nigeria, Sambia ja Ghana ovat solminneet sopimuksia Venäjän kanssa.
Lisäksi Tansania, Niger, Senegal ja Namibia suunnittelevat rakentavansa ydinvoimaloita tulevina vuosina.
Venäjän ohella Kiina on valtaamassa alaa. Maailman ydinenergiajärjestön WNA:n mukaan Kiina suunnittelee ydinvoimaloita useaan Afrikan maahan.
Ydinvoima on kallis ja samalla halpa ratkaisu
Etelä-Afrikassa korruptioskandaaleissa ryvettynyt entinen presidentti Jacob Zuma suunnitteli moninkertaistavansa maan ydinvoimasta saaman sähkön määrän vuoteen 2030 mennessä.
Yksi syy oli se, että Zuman suunnitelma oli liian kallis. Vaikka ydinvoimala tuottaakin suhteellisen halpaa sähköä, sen rakentaminen on todella kallista. Nykyisin Etelä-Afrikka panostaa enemmän maakaasuun ja tuulivoimaan.
Tavallisten ihmisten elämänlaatu ja samalla koko Afrikan kehitys voisi ottaa sähköistämisen kautta harppauksia eteenpäin.Yle/Fredrik Lerneryd
Ydinvoimalan hinta huolestuttaa myös Ruandan vihreän demokraattisen puolueen puheenjohtajaa, oppositiokansanedustaja Frank Habinezaa.
– Sen lisäksi, minne laitamme ydinjätteen? Meidän pitäisi mieluummin panostaa uusiutuviin energiamuotoihin, kuten aurinkovoimaan ja tuulivoimaan, Habineza sanoo.
Ruandan ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalla sijaitsevan Kivu-järven alla on lisäksi metaanikaasua, jonka hyödyntämistä pitäisi Habinezan mukaan selvittää perusteellisemmin.
Vihreän puolueen Frank Habineza oli ainoita kansanedustajia, jotka äänestivät ydinvoimaa vastaan Ruandassa. Yle/Fredrik Lerneryd
Habinezaa huolestuttaa myös Ruandan koko. Jos piskuiseen maahan rakennettaisiin ydinvoimala, mahdollinen onnettomuus vaikuttaisi paitsi koko maassa myös laajasti maan rajojen ulkopuolella.
Noin Belgian kokoisella Ruandalla ei myöskään ole tarpeeksi suurta budjettia maksaakseen onnettomuudesta aiheutuvia kuluja.
– Ydinvoima ratkaisisi joitakin ongelmia, mutta aiheuttaisi paljon enemmän uusia. Ei vain meille, vaan tuleville sukupolville ja muille maille. Miksi me nyt panostaisimme ydinvoimaan, jos muu maailma pyrkii luopumaan siitä?
Teollisuus tarvitsee sähköä
Ruandan hallitus näkee ydinvoimassa enemmän hyötyjä kuin haittoja. Rosatomin kanssa sopimuksen allekirjoittanut ministeri Claver Gatete ei kuitenkaan vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Ruandan talous on viime vuosina kasvanut useita prosentteja joka vuosi ja voisi kasvaa enemmänkin. Siksi etenkin teollisuuden sähkötarpeet ovat motivoineet hallitusta panostamaan ydinvoimaan.
Ruanda on kuitenkin profiloitunut myös ympäristöystävällisenä maana, joka on kieltänyt muovipussit jo vuosia sitten ja panostaa ekoturismiin.
Kansanedustaja Frank Habinezan mukaan tähänimagoon ydinvoima särähtää ikävästi.
Teollisuuden kehityksen lisäksi sähköt parantaisivat monen ihmisen elämänlaatua, mikä puolestaan vaikuttaisi Afrikan maiden ja koko mantereen kokonaisvaltaiseen kehitykseen.
Gikomeron kylän läpi moottoripyörällään ajava Alphonse Nsengiyumva ei ole koskaan kuullutkaan ydinvoimasta. Hän arvostaa aurinkopaneelisähkön halpuutta ja ympäristöystävällisyyttä, mutta unelmoi vielä suuremmasta paneelista.
– Sähkösilitysrauta olisi hyvä, rautaisella polttaa helposti paidat. Ja jos saisin katolle vesipumpun, voisin johtaa vettä sisälle.
Alphonse Nsengiyumva työskentelee moottoripyöräkuljettajana.Yle/Fredrik Lerneryd
Virolaiset jännittivät tänään, valitaanko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024 rosoinen rajakaupunki Narva vai kansainvälisesti tunnetumpi kulttuurikaupunki Tartto.
Talinnan kulttuuripiireissä voittajaksi veikattiin etukäteen Narvaa, mutta Tartto vei voiton.
Kansainvälinen valintatoimikunta perusteli päätöstään ennen kaikkea käytännön syillä.
– Tarton infrastruktuuri on Narvaa pidemmällä. Siellä on enemmän majoituspalveluja ja parempi julkinen liikenne. Narvan valinta tässä vaiheessa olisi ollut liian iso riski, sanoi toimikunnan puheenjohtaja Beatriz Garcia tänään keskiviikkona Tallinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Garcia kertoi, ettei valinta ollut yksimielinen, vaan osa toimikunnan jäsenistä kannatti voimakkaasti Narvaa.
Beatriz Garcia on kansainvälisen valintakomitean puheenjohtaja.Silja Massa
– Toimikuntaa kiehtoi Narvan sijainti Venäjän rajalla. Venäjä-yhteys tuli kiinnostavasti esiin Narvan hakemuksessa. Emme kuitenkaan voineet tehdä valintaa pelkästään hienolta kuulostavien kulttuurihankkeiden pohjalta. Halusimme myös konkretiaa, ja sitä oli tällä kertaa Tarton hakemuksessa enemmän, Garcia sanoi.
Narva sijaitsee vain kivenheiton päässä venäläisestä Ivangorodin kaupungista. Narvan asukkaista lähes 94 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää.
Narvan kaupungin erottaa venäläisestä Ivangorodin kaupungista vain kapea joki.Silja Massa
Toimikunta teki turvallisen valinnan
Tartto on tunnettu yliopistostaan ja palkituista museoistaan. Siellä sijaitsee muun muassa vuonna 2016 avattu Viron uusi kansallismuseo.
Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden teema on nimeltään Arts of Survival eli selviytymisen taiteet. Ohjelmassa painotetaan muun muassa ilmastonmuutoksen keskellä selviytymistä.
– Koko Euroopan katseet kääntyvät nyt Tarttoon, sanoi Tarton kaupunginjohtaja Urmas Klaas tiedotustilaisuuden jälkeen.
Tarton kaupunginjohtaja Urmas Klaas (oik.) ja muut Tarton kaupungin edustajat iloitsivat voitosta.Silja Massa
Moni Virossa pitää Tarton valintaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi turvallisena mutta myös hieman tylsänä valintana.
On selvää, että Narva olisi hyötynyt Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä Tarttoa enemmän. Narvan työttömyysaste on korkea, ja valinta olisi tuonut sinne kaivattua taloudellista nostetta.
Narvan kaupungin pääarkkitehti ja Narva 2024 -kampanjan johtaja Ivan Sergejev myönsi tiedotustilaisuuden jälkeen olevansa pettynyt toimikunnan päätökseen.
Hänen mielestään kulttuuripääkaupunkikisassa mukana oleminen on silti hyödyttänyt Narvaa monella tavalla.
– Narvassa on järjestetty parin viime vuoden aikana paljon kiinnostavia, uusia tapahtumia. Meidän täytyy nyt jatkaa sitä työtä, jonka olemme aloittaneet, Sergejev sanoi.
Euroopan unioni on valinnut vuosittain yhden tai useamman kaupungin kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 alkaen. Kulttuuripääkaupunkeja rahoitetaan EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.
Virosta kulttuuripääkaupunki valittiin nyt toista kertaa. Vuonna 2011 tittelin sai Tallinna. Tuolloin toisena kulttuuripääkaupunkina oli Turku.
Vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta. Ehdolla ovat Tampere, Oulu ja Savonlinna.
Opetuslupien suosio on yli kaksinkertaistunut vuosi sitten tehtyjen lakimuutosten jälkeen. Koko maassa opetuslupia myönnettiin vuoden aikana noin 36 000, kun aiemmin määrä jäi alle 17 000:n.
Syynä on helpottunut hakemuskäytäntö, joka alkuvaiheessa myös ruuhkautti lupapalvelun.
– Olihan se odotettavissa, että kiinnostus opetuslupiin lisääntyy. Tämän vuoden keväällä oli jonkin verran pidemmät käsittelyajat määrien lisääntymisen takia, sanoo Traficomin erityisasiantuntija Henna Antila.
– Mutta olemme saaneet lisäresursseja käsittelyyn niin, että nyt olemme aika lailla samassa myöntämistahdissa kuin aikaisemminkin.
Tällä hetkellä opetuslupa heltiää noin kahdessa ja puolessa viikossa. Postituksen kanssa luparumbaan kuluu noin kolme viikkoa.
Opetuslupien hakeminen keventyi heinäkuun alusta 2018. Muutoksen jälkeen ajo-opetuksen antajan ei enää tarvinnut suorittaa teoriakoetta eikä ajoneuvoon asennettavaa lisäjarrupoljinta tarvinnut enää muutoskatsastaa.
Lisäksi ajo-opetuksen voi aloittaa jo 16-vuotiaalle, kun ennen oppilaan piti olla 17 vuotta täyttänyt.
Tuplamäärä myös pohjalaismaakunnissa
Myös pohjalaismaakunnissa ajokortti hankitaan yhä useammin opetusluvalla. Hakemukset tuplaantuivat vuoden aikana myös Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan Ajovarmaan jätetyissä hakemuksissa.
Pelkästään tänä vuonna opetuslupahakemuksia on tammi–heinäkuussa jätetty sekä Seinäjoen että Vaasan Ajovarman toimipisteisiin jo lähes viisisataa kumpaankin.
Myös Kokkolassa tahti on ollut tiivis: Tänä vuonna lupia on haettu jo lähes yhtä paljon kuin vuonna 2017 yhteensä.
Oulussa on purettu Lappi-aiheinen näyttely, jota ainakin osa asiantuntijoista pitää nykyaikaan sopimattomana.
Erityisesti hautamallissa esillä olleen shamaanin luurangon jäännökset sekä pääkallo ovat herättäneet närkästystä.
– Kyllähän näyttely oli yleisilmeeltään jo vanhentunut ja se piti uudistaa, sanoo maakuntamuseotutkija Riina Kohonen.
Myös museolehtori Arja Keskitalo on Kalevassa sanonut, että näyttely ei esittele saamelaisuutta tarpeeksi monipuolisesti.
Riina Kohonen kertoo, että shamaanihaudan esillä pito on aiheuttanut keskustelua niin talon sisällä kuin asiakkaidenkin kanssa. Asia on noussut esiin myös koululaisryhmien käydessä paikalla.
– Asiaan liittyy tietysti myös moraalisia asioita. Tärkeää on kuitenkin myös se, miten jäänteet on esitelty. Tässä tapauksessa kyse on ollut minusta hyvin vainajaa kunnioittavasta tavasta esitellä hänen elämäänsä ja merkitystään yhteisössä, Kohonen sanoo.
Jäänteet olivat esillä lasivitriinissä siinä asennossa, mistä vainaja löydettiin, eli makuullaan.
Vastaavaa alkuperäiskansoille pyhien jäännösten esittelyyn liittyvää keskustelua on maailmalla käyty myös esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä intiaanien haudoilta kaivettuja vainajien jäännöksiä on pidetty näytillä.
Tutkija: Ouluun tarvitaan uusi saamelaisnäyttely
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin tutkija Eeva-Kristiina Harlin pitää puretun näyttelyn näkökulmaa haastavana. Saamelaiset eivät välttämättä tunnista siitä itseään.
Näyttely on ollut paikallaan vuodesta 1985, ja se on ollut museon vanhin uudistamaton näyttelyosasto.
Jäänteet olivat esillä lasivitriinissä. Näyttely purettiin viime viikon alussa ja se siirrettiin Oulun maakuntamuseon säilytystiloihin.Paulus Markkula / Yle
Lappi-salin näyttely on Harlinin mukaan aikansa saavutus, mutta viime aikoina se on koettu pysähtyneeksi ja sen näkökulma ulkopuoliseksi. Hän laatii parhaillaan väitöstutkimusta arkeologisten ja etnografisten esinekokoelmien palautuspolitiikasta Pohjoismaissa Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.
Harlin kuitenkin ajattelee, että Lappi-salin vanhan saamelaisnäyttelyn purkaminen Pohjois-Pohjanmaan museosta luo valitettavan tyhjiön saamelaiskulttuurin esittelyyn Suomessa.
Tutkijan mukaan on selvää, että saamelaiset toivovat alkuperäiskansan kulttuurin esittelemistä kaikille. Puretun näyttelyn esineistö tulisi Harlinin mielestä siirtää Inarin museo- ja luontokeskus Siidaan. Siidan kokoelmatiloja peruskorjataan ja laajennetaan lähitulevaisuudessa.
– Saamelaiset voisivat kuratoida Ouluun uuden näyttelyn museokeskus Siidan johdolla. Siten näyttely ilmentäisi saamelaiskulttuuria sisältä päin, Harlin toivoo.
Näyttely siirrettiin varastoon
Näyttelyn aineisto on nyt siirretty Oulun maakuntamuseon säilytystiloihin.
– Suunnitelmia sen asettamisesta uudelleen esille ei Oulussa ole, mutta tietenkin esineistöä voidaan laittaa myöhemmin esille, jos siihen ilmenee tarvetta. Myös esinelainoja voidaan tehdä vaikkapa toisiin museoihin tai näyttelyihin, kertoo maakuntamuseotutkija Riina Kohonen.
Oulun maakuntamuseon vanha Lappi-aiheinen näyttelysali liittyy vanhaan perinteeseen, jossa yleisölle haluttiin antaa mahdollisimman laaja kuva Pohjois-Pohjanmaan ja koko pohjoisen Suomen historiasta ja kulttuurista. Esimerkiksi Kuusamossa on vanhastaan ollut vankkaa saamelaisasutusta, vaikka nykyinen saamelaisalue Suomessa sijoittuukin vain pohjoisimpaan Lappiin.
Oulun maakuntamuseon Lappi-sali koostuu pääosin museon entisen johtajan ja Lapin-matkaajan Samuli Paulaharjun keräämistä esineistä. Suurin osa kokoelmasta on tuhoutunut kahdessa tulipalossa.
Kokoelman sijoittaminen Ouluun oli aikanaan luonnollista paitsi Samuli Paulaharjun oululaisuuden takia myös siksi, että Oulun maakuntamuseo huolehti aikanaan koko Pohjois-Suomen aluemuseon tehtävistä.
– Nykyisin tehtävä on siirtynyt esimerkiksi Lapin maakuntamuseolle Rovaniemelle sekä Inarissa toimivalle saamelaismuseolle Siidalle, Riina Kohonen kertoo.
Alkuperäiskansojen omanarvontunto nousussa
Harlinin mukaan saamelaisten kiinnostus omaan kulttuuriperintöönsä on vahvassa kasvussa. Hän katsoo ilmiötä omien perhesuhteidensa ansiosta sisältä päin.
Tuoreena esimerkkinä alkuperäiskansojen vaikutusvallan kasvusta Skandinaviassa museot ovat ryhtyneet palauttamaan haudoista kaivettuja luita, kalloja ja esineitä takaisin saamelaisten omaan hallintaan.
Harlin muistuttaa, että Ruotsissa Historiska Museet on vastikään palauttanut saamelaisten jäämistöt Lyckseleen ja Suomessa Helsingin yliopisto Inarin Siidaan. Suomessa jäämistöistä päättää Siida yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa.
Suomessa sotavuodet ja evakkotaival tuhosivat paljon saamelaisten esineistöä, joihin kiinnittyy merkittävä osa sukupolvelta toiselle siirtynyttä duodji-perintöä. Harlinista juuri tämä selittää saamelaisten kasvavaa halua pelastaa, suojella ja tulkita vanhaa esineistöä.
– Kun suomalaisten historia on paljolti kirjoitettua, saamelaisten historia piirtyy esineisiin. Esivanhempien esineet kertovat jälkipolville kansansa historiaa, Harlin sanoo.
Juttua on korjattu 28.8 kello 20.57: Museolehtori Arja Keskitalon nimi ja titteli olivat jutussa väärin.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä puuttuu syksyn palkkaneuvotteluihin.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kehottaa, että työntekijät pyrkisivät luopumaan kilpailukykysopimuksen palkattomasta työajan pidennyksestä tavalla tai toisella.
– Työntekijöillä on neuvotteluiden yhteydessä mahdollisuus joko pudottaa pois ne lisätunnit – tai toinen vaihtoehto, ottaa rahana se ilmaistyö, jota on tähän asti tehty, saada siitä myös palkka, muotoili Paavo Arhinmäki.
Kilpailukykysopimus lisäsi ilman eri korvausta työntekijöiden työaikaa 24 tunnilla. Syksyn palkkaneuvotteluiden yksi kiista on, sovittiinko lisätunnit määräaikaisiksi vai pysyviksi.
– Meidän mielestä on kohtuullista, että työntekijät saavat korvauksen tunneista, jotka lisättiin tai tunnit poistetaan. Mutta emme mene liittoja neuvomaan, miten ne toimivat. Sopimuksissa on paljon muitakin joustoelementtejä, joilla voidaan tulla vastaan, sanoo Arhinmäki.
Työajan pidennys tuli voimaan vuonna 2017. Pidennystä on toteutettu eri aloilla eri tavalla.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä julkaisi kesäkokouksensa päätteeksi Kemissä kannanoton otsikolla Kiky on kuopattava. Arhinmäki täsmensi ryhmän kannanoton tarkoitusta Ylen sitä kysyessä.
Arhinmäki myöntää toki, että palkkaneuvottelut ovat täysin työntekijöiden ja työnantajien välinen asia.
– Vasemmistoliitto ei hallituksessa lähde ainakaan painostamaan työmarkkinaosapuolia kilpailukykysopimuksen jatkamiseen, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Juho Kautto.
Hallitus on välttänyt sekaantumista palkkaneuvotteluihin
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on pyrkinyt välttämään syksyn palkkaneuvotteluihin puuttumista.
Hallituksen opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.) seisoi eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa Paavo Arhinmäen vieressä ja myötäili, että tämä on puolueen eduskuntaryhmän kanta.
Andersson on aiemmin kannattanut Antti Rinteen ehdotusta, että kilpailukykysopimuksen lisätunnit voitaisiin käyttää työpaikoilla jatkokoulutukseen, joka hyödyttäisi sekä työntekijöitä että työnantajia.
– Pääministeri on linjannut, että työmarkkinajärjestöt saavat asian hoitaa. Jos tukea tarvitaan, valtiovalta on siihen valmis, sanoo Li Andersson..
Kun maan hallitus pyrkii olemaan puuttumatta syksyn palkkaneuvotteluihin ja silti hallituspuolueen eduskuntaryhmä lähettää terveisiä työntekijäliitoille, syntyy kysymys, onko puolueen ja ryhmän toiminta sopusoinnussa toimintaan maan hallituksessa.
Vasemmistoliitto on vastustanut kilpailukykysopimusta koko sopimuksen historian ajan. Tämä oli eduskuntaryhmän yksi peruste, miksi ryhmä otti nyt kantaa tilanteeseen.
Kansanedustaja Markus Mustajärven mukaan ryhmässä koetaan, että edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painosti etenkin työntekijäliittoja kilpailukykysopimukseen. Arhinmäki puhui sopimukseen kiristämisestä.
Ähtärin Rämälänkylällä sijaitsevan Kortteisen sukutalon pihapiirin ehdoton keskipiste on noin 120-vuotias omenapuu.
Tilan vanhaisäntä Timo Kortteinen tietää kertoa, että omenapuun on istuttanut hänen mummonsa Hilma Kortteinen, joka tuli taloon emännäksi 1800-1900 -lukujen vaihteessa.
Mummo oli saanut tai ostanut omenoita kylällä kierrelleiltä vienankarjalaisilta kaupustelijoita, “laukkuryssiltä”, ja niiden siemenistä kasvattanut omenapuun itselleen.
Siitä lähtien omenapuu on kasvanut paikallaan ja tarjonnut perheelle omenat hilloon ja sellaisenaan syötäväksi.
– Kunhan vaan säilöö kunnolla ja laittaa paperit väliin, on omenia riittänyt tammikuulle asti, Timo Kortteinen muistelee.
Kortteisen pihan omenapuu, jolle he antoivat 1980-luvulla nimen Mummon puu, on yksi suomalaisista paikallisomenalajikkeista.
Timo Kortteisen mummo Hilma istutti aikanaan puun.Pasi Takkunen/Yle
Taloushedelmiä arvostettiin
Siemenestä suomalaiseen maaperään kylvetyt paikallisomenapuut ovat tuottaneet hedelmää erilaisiin tarpeisiin. Luken tutkija Maarit Heinosen mukaan esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella arvostettiin taloushedelmiä ehkä jopa enemmän kuin sellaisenaan syötäviä lajikkeita.
Kortteisen puun omenat ovat ainakin alkusyksystä niin kirpeitä, että talon väki napsii syöntiomenoita mieluummin muista pihan puista. Hillotarpeiksi omenat sopivat erinomaisesti.
– Hillosta tulee sellaista kauniin ruskean väristä, Timo Kortteinen kehaisee.
Luke on kiinnostunut hedelmän tuntomerkeistä, kuten kuoren väristä, hedelmän muodosta ja mausta sekä siemenkodasta. Hanne Leiwo / Yle
Paikallisomenapuut geenipankkiin
Suomessa on tunnistettu ja paikannettu yli 100 paikallisomenalajiketta. Yksi tunnetuimmista on Huvitus. Paikallisomenalajikkeisiin lukeutuu myös hiljattain paikannettu Mannerheimin omena.
Maarit Heinosen mukaan Suomessa on syntynyt paljon omenapuita kylvämällä. Keski-Euroopasta ja Ranskasta tuodut taimet ovat kestäneet huonosti pohjoisia olosuhteita. Lisäksi 1900-luvulla suositeltiin kylvämään omenapuut siemenestä.
Siemenestä kylvämällä ei kuitenkaan synny helposti käyttökelpoisia omenapuita. Jos kylvää sata siementä, yhdestä voi kasvaa sellainen kelvollinen omenapuu, jonka muutkin ovat kiinnostuneet saamaan puutarhaansa.
Heinosen mukaan monet siemenestä kylvetyistä omenapuista ovat jääneet yhden pihan puiksi, eivätkä ole levinneet viljelyyn.
Kortteisen pihan Mummon puu vartettiin Karstulassa Rajalan taimistolla 1980-luvulla. Timo Kortteisen mukaan alkoi näyttää siltä, että emopuu kuivuu ja se haluttiin varttamalla pelastaa. Tällä hetkellä lajiketta löytyy useilta taimistoilta.
Omenapuun "sormenjäljet"
Luonnonvarakeskus tallettaa arvokkaimpia paikallisomenalajikkeita kansalliseen omenapuiden geenivarakokoelmaan. Geenipankissa lajikkeet säilyvät tulevaisuuden tarpeisiin, mutta kertovat myös suomalaisesta omenanviljelyn historiasta.
Myös ähtäriläisen Mummon puun geeniperimä kiinnostaa tutkijaa.
– Meillä on talletettu Mummon omena -nimellä kulkeva puu. Olemme saaneet sen Vaasasta Valkoinen Omena -nimellä, mutta se osoittautui kahdelta taimistolta saamiemme näytteiden perusteella Mummon omenaksi, Heinonen sanoo.
Tieto Kortteisen pihan puuvanhuksesta ja sen reitistä taimistoille on Heinosen mukaan merkittävä.
– Olemme saaneet nyt myös tietää alkuperäisen lajikenimen, Mummon puu, Heinonen sanoo.
Luonnonvarakeskus on pyytänyt Kortteisen vanhasta omenapuusta lehtinäytteen puun dna-sormenjälkien analyysiin. Sitä verrataan omenapuiden keskuskokoelmassa jo kasvavan puun dna-sormenjälkiin.
– Samaan tapaan kuin rikostutkijat selvittävät sormenjäljistä kenelle ne kuuluvat, me teemme omenapuulle dna-analyysin. Näin saamme varmistettua lajikkeen.
Dna-tunniste ei kuitenkaan riitä yksin varmistamaan lajiketta. Sen syntymähistorian ja -paikan tiedot sekä muu puuhun liittyvä muistitieto on tärkeää hedelmän tuntomerkkien lisäksi.
Vanha omenapuu on kasvanut Kortteisen pihalla samalla paikalla noin 120 vuotta, vaikka tuvat ympärillä ovat vaihtuneet. Hanne Leiwo / Yle
Keskellä elämää
Kortteisen tilaa isännöi nykyään Timon poika Antti Kortteinen. Ihan kuin isänsä aikanaan, hänkin on poikasena kiipeillyt puun oksilla ja kuullut kehotukset olla katkomatta oksia.
Ilman kolhuja yli satavuotias omenapuu ei ole vuosistaan selvinnyt. Sitä on välillä nirhaistu moottorisahalla, kolhaistu talonrakentamisen yhteydessä lautapinolla – ja paljon muuta.
Sitkeästi Mummon puu kuitenkin kantaa hedelmiä tänä syksynäkin.
Tänä vuonna pihlajanmarjakoista ei ole ollut haittaa, mutta satoon vaikuttaa kesän kuivuus, joka jätti omenat vähän tavallista pienemmiksi. Lisäksi kukinnan aikaan pihassa puhalsi semmoinen länsituuli, että puun länsipuolen kukat saivat kyytiä. Idän puolella hedelmiä riittää.
– Onhan se hienoa, kun pihalla on tälläinen emopuu. Ehkä siihen tulee jatkossa suhtauduttua vähän arvokkaammin, Antti Kortteinen toteaa.
Tampereella tehdään näytelmä Suomen suurimmasta taideväärennysvyyhdistä.
Tampereen Komediateatteri esitteli keskiviikkona syksyllä ensi-iltaan tulevaa Vilpitön mieli -komediaa. Samassa tilaisuudessa kohtasivat ensi kertaa oikeudenkäyntien jälkeen taidekauppias Jouni Ranta ja kuvantekijä, tauluja väärentänyt Veli Seppä.
Oikeudessa Seppä todisti taulukauppias Rantaa vastaan. Keskiviikon haastattelussa miehet löivät kättä ja hymyilivät.
– Hyvä tunnelma, ei meillä ole skismaa. Meidän ystävyys perustui rahaan. Kun toin rahaa, oltiin ystäviä. Väliaika meni vähän huonommin, Jouni Ranta kuvaa kaksikon välejä.
Veli Seppä ei halunnut antaa haastattelua. Hän korosti, että hänestä tulee puhua kuvantekijänä, ei taidemaalarina.
Seppä ja Ranta tapasivat Forssan Cumuluksen parkkipaikalla ensimmäisen kerran. Siellä Ranta sai myytäväksi Maria Wiikin nimiin laitetun Sepän maalaaman taulun.
Jouni Ranta pohti, miten saa myytyä niin kalliin taulun.
– Sain sen myytyä viikon sisään ja siitä se lähti, Ranta kuvaa.
Suomen suurin taideväärennysvyyhti
Näytelmän innoittajana on toiminut Jouni Rannan ja toimittaja Marko Erolan kirjoittama Vilpitön mieli -kirja. Esityksen lavastuksena ovat Veli Sepän aidot öljyvärimaalaukset.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna kymmenen henkilöä Suomen rikoshistorian suurimmassa taideväärennösjutussa eri pituisiin vankeusrangaistuksiin.
Reidar Särestöniemi väärennösNiko Mannonen / Yle
Myydyt taulut oli signeerattu kuuluisien taiteilijoiden nimiin, kuten Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Eero Järnefelt ja Reidar Särestöniemi. Esimerkiksi Gallen-Kallelan nimiin merkitty, Imatrankoskea esittävä taulu myytiin yksityishenkilölle 135 000 eurolla.
Tauluista koitui syyttäjän mukaan yli 10 miljoonan euron rikoshyöty.
Ensi-ilta syyskuussa
Taidekaupan keskiössä oli helsinkiläinen Galerie Vision, jonka kautta kolme päätekijää pyöritti väärennettyjen taideteosten kauppaa. Gallerian kautta myytiin lukuisia eri lähteistä peräisin olevia väärennöksiä.
Lempääläläinen kuvantekijä Veli Seppä sai kahden vuoden ehdollisen tuomion vuonna 2017. Hän tunnusti poliisille, että hän oli signeerannut ainakin yli sata maalaamaansa taulua tunnettujen taiteilijoiden nimiin.
Taideväärennökset kirjallaan julkisuuteen nostanut Jouni Ranta tuomittiin jo vuonna 2005 reilun kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Hän on suorittanut tuomionsa.
Jouni Ranta on kertonut huijauksista kirjassaan ja julkisesti useaan kertaan. Rannan mukaan oli kyse maan tavasta. Hän kertoo esimerkiksi Iltalehdessä kaupanneensa taideväärennöksiä 30 vuotta.
Musiikkikomedia Vilpitön mieli tulee ensi-iltaan lauantaina 7.9. Tampereen Komediateatterissa. Sen on ohjannut ja kirjoittanut Panu Raipia, laulut siihen on säveltänyt Costello Hautamäki. Rooleissa nähdään Jani Karvinen, Ola Tuominen ja Petra Karjalainen.
– Tässä on sellaiset seikkailut, että oksat pois, Raipia kuvaa esitystä.
Britannian pääministeri Boris Johnson on puhunut kuningattaren kanssa ja pyytänyt tätä keskeyttämään parlamentin nykyisen istuntokauden syyskuun toisella viikolla.
Iltapäivällä Britannian tiedotusvälineet kertoivat kuningattaren hyväksyneen hallituksen pyynnön.
Kansanedustajat palaavat takaisin pyynnön mukaan vasta lokakuun 14. päivänä kuulemaan hallituksen ohjelman kuningattaren puheesta, mikä aloittaa uuden istuntokauden.
– Meidän on edistettävä sisäpoliittista ohjelmaamme ja siksi julkistamme, että kuningattaren puhe on lokakuun 14. päivänä, Johnson sanoi.
Johnson on myös lähettänyt kirjeen kansanedustajille. Siinä hän sanoo, että toimet istuntokauden päättämiseksi aloitetaan syyskuun 9. päivän parlamenttikeskustelun jälkeen. Hän sanoo aloittavansa myös keskustelut opposition kanssa siitä, kuinka parlamentti voisi hyväksyä uuden brexit-sopimuksen, jos EU sellaiseen myöntyy.
Normaalistikin parlamentilla olisi istuntotauko syyskuussa puoluekokousten takia. Nyt tauko on kuitenkin tavallista pidempi hallituksen pyynnön mukaisesti.
Työväenpuolueen puoluekokous on Brightonissa 21.–25. syyskuuta ja konservatiivien Manchesterissa 29. syyskuuta – 2. lokakuuta.
Jo aiemmin muun muassa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan hallitus aikoi pyytää kuningatarta pidentämään parlamentin istuntotaukoa pitkälle lokakuuhun heti, kun kansanedustajat palaavat töihin ensi viikolla.
BBC:n politiikan toimittaja Laura Kuenssberg sanoi twitterissä, että parlamentin istuntotauko alkaisi uudelleen syyskuun 11. päivän tienoilla.
BBC:n mukaan kansanedustajilla ei todennäköisesti tällöin olisi aikaa säätää lakeja, jotka pysäyttäisivät pääministeri Boris Johnsonin aikeen vetää Britannia pois EU:sta lokakuun 31. päivänä myös ilman sopimusta.
Punnan kurssi alamäkeen, oppositio kiehuu
Kun tieto parlamentin istuntotauon pidentämisestä alkoi levitä mediassa, punnan kurssi kääntyi alamäkeen. Kurssi heikkeni liki prosentin, kun sijoittajat tulkitsevat halituksen aikeiden ennestään vahvistavan sopimuksettoman eron mahdollisuutta.
Ensiarvioiden mukaan tauko tarkoittaa sitä, ettei kansanedustajilla olisi todennäköisesti aikaa estää sopimuksetonta eroa EU:sta. Oppositio syyttikin heti pääministeriä parlamentaarisen demokratian vastaisesta toiminnasta.
Pääoppositiopuolueen, työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn sanoo pääministerin suunnitelman olevan uhka demokratialle.
– Olen tyrmistynyt hallituksen piittaamattomuudesta, Corbyn sanoi tiedotteessa.
The Guardian -lehti kertoo, että Corbyn olisi kirjoittanut kuningattarelle ja pyytänyt tapaamista hänen kanssaan.
Liberaalidemokraattien kansanedustaja Thomas Brake sanoi, että alahuone vastaa rautaisella otteella pääministerin sodanjulistukseen.
– Kaikkien parlamenttien äiti ei salli pääministerin sulkevan kansan parlamenttia ulos kansakuntamme suurimman päätöksen tekemisestä, Brake tviittasi.
Kaikki konservatiivitkaan eivät niele pääministerin toimia.
– Olisi perustuslain halventamista ja perustavanlaatuisesti epädemokraattista, jos parlamentilla ei olisi mahdollisuutta nostaa hallitusta tilille brexitista, edellisen hallituksen valtiovarainministeri Philip Hammond sanoi.
Parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow sanoo, että tauko on suunniteltu estämään brexit-väittelyä parlamentissa.
– Miten tahansa tämä naamioidaan, on ilmeistä, että tarkoitus on estää brexit-väittelyä parlamentissa ja estää kansanedustuslaitosta tekemästä työtään, puhemies Bercow sanoi BBC:lle.
Opposition liikkumavara pieni
Uusi tilanne kaventaisi brittimedian mukaan opposition liikkumavaraa huomattavasti. The Guardian -sanomalehden julkaiseman aikataulun mukaan tässä ovat avainpäivämäärät brexitin etenemiselle:
12.9. parlamentin istuntokausi keskeytetään viimeistään ennen syksyn puoluekokouksia
21.-25.9. työväenpuolueen puoluekokous
29.9.-2.10. konservatiivien puoluekokous
14.10. parlamentti palaa kuulemaan kuningattaren puheen
17.10. EU-huippukokous, joka voisi hyväksyä mahdollisen uuden erosopimuksen
21.-22.10. parlamentti äänestää kuningattaren puheesta (hallituksen ohjelmasta) ja huippukokouksen tuloksesta
31.10. Britannian määrä erota EU:sta
Tiistaina Britannian oppositiopuolueet sopivat yrityksestä estää sopimuksettoman eron eli kovan brexitin toteutuminen esimerkiksi lakiesityksillä tai vaatimalla hallituksen luottamusäänestystä.
Oppositiojohtaja Jeremy Corbyn sanoo, että oppositio yrittää saada aikaan lakiesityksen parlamentin istuntokauden keskeyttämisen estämiseksi. Sitä seuraa epäluottamuslauseäänestys, jonka ajankohtaa Corbyn ei määrittele vielä.
– Elleivät kansanedustajat pysty pysäyttämään pääministeriä ensi viikolla, tämä päivä jää historiaan synkkänä päivänä Britannian demokratialle, sanoi Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon.
Äänestyksen onnistuminen riippuu siitä, saako Johnsonin kaavailu parlamentin ohittamisesta nyt kapinaan myös sopimuksetonta eroa vastustavia konservatiiveja.
Miesten epäillään ampuneen kahta poliisia Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä ja pakomatkallaan sunnuntai-iltana.
Keskusrikospoliisi tiedotti tänään, että poliisi tulee vaatimaan torstain vangitsemisistuntoja salaiseksi.
Ylen poliisilähteestä saaman tiedon mukaan poliisi ei kuitenkaan aio estää kuvaajien pääsyä oikeussaliin.
Se ei ole vielä tiedossa, aikovatko epäillyt vastustaa kuvaajien pääsyä saliin.
Päätöksen kuvausluvasta tekee Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomari huomenna aamulla.
Vangitsemisoikeudenkäyntien alussa kuvaajat pääsevät toisinaan saliin, mutta eivät aina.
Jos käräjätuomari sallii torstaina kuvaamisen salissa, Porvoon ampumisista epäillyt joutuvat kuvaajien piirittämäksi.
Tällöin tiedotusvälineiden kuvaajat voivat ottaa pienen ajan kuvia oikeussalissa ennen kuin varsinainen vangitsemisistunto alkaa.
Vantaan oikeustalolla vangitsemisistunnot pidetään huomenna kello 13 ja 14.
Ylen tietojen mukaan epäillyt ovat tulossa henkilökohtaisesti vangitsemisistuntoihin. Heillä olisi mahdollisuus halutessaan osallistua istuntoon myös videoyhteyden avulla.
Helsinkiläinen SDP:n kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein kertoi keskiviikkona Twitterissä saaneensa hänelle osoitetun kirjeen, joka sisälsi hirttoköyden ja herjaavan uhkausviestin.
Hussein julkaisi päivityksensä yhteydessä kuvan kirjeen sisältämästä hirttoköydestä ja viestistä.
Hussein kertoi Ylelle valtuuston kokouksen jälkeen, että hän sai tietää hänelle osoitetusta kirjeestä heti valtuuston kokouksen alussa, kun valtuuston henkilökunta tuli kertomaan, että hänelle on postia.
– Olen järkyttynyt, en oikein saa sanoja ulos suustani. Valtuuston kokous kesti tällä kertaa tunnin ja en muista siitä oikein mitään. Muistan kun painoin itseni läsnä olevaksi, mutta en muista mistään muusta pätkääkään. Kyllä tämä [kirje] poisti minut tänään pelistä, Hussein kertoo.
– Aivan kuin joku olisi näyttänyt mulle asetta tai puukkoa, hän lisäsi.
Hussein kertoi heti kokouksen jälkeen olevansa matkalla poliisilaitokselle tekemään asiasta rikosilmoitusta.
Hän kertoo saneensa vastaavanlaisia uhkauskirjeitä valtuustoon myös aiemmin. Tämänkertainen kirje oli kuitenkin hänen mielestään sisällöltään tähän mennessä pahin.
Hussein sanoo muuttaneen salaiseksi kotiosoitteensa hänelle aiemmin sinne tulleiden uhkauskirjeiden takia.
Hussein ei kuitenkaan aio varoa jatkossa esimerkiksi julkisilla paikoilla liikkumista, vaikka uhkausten sävy näyttää pahentuneen.
– En halua antaa pelolle valtaa. Tulen toipumaan myös tästäkin uhkauksesta, ei tässä sinänsä mitään. Löydän tästä pientä lohtuakin, kun kirjettä ei lähetetty kotiini ja perheeni ei ollut se, joka olisi sen avannut.
Valtuuston puheenjohtaja: Toivottavasti poliisi saa tekijän kiinni
Heti Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen tavoitettu valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.) tuomitsee jyrkästi Husseinin saamaan kirjeen.
– Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, että poliittisissa tehtävissä toimiville ihmisille lähetetään uhkauksia. On ollut joitakin vuosia nähtävissä, että näitä tulee entistä enemmän ja erityisesti ihmisille, jotka eivät näytä kantasuomalaisilta. Myös naiset saavat enemmän uhkauksia kuin miehet. Tämä on pyrkimystä rajoittaa ihmisten osallistumista politiikkaan, ja sitä ei tule missään nimessä hyväksyä.
Kivekäs toivoo, että poliisi saa tekijän kiinni, koska suunta on erittäin vaarallinen, jos tämä jatkuu.
– Aina on ollut epäasiallisia viestejä vaalien alla, mutta viime aikoina on tullut yhä jyrkempisävyisiä uhkauksia.
Konkreettiset uhkaukset harvinaisia
Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikön viransijainen Anssi Vuosalmi kertoo, että ei pysty kommentoimaan yksittäisiä valtuutettuihin kohdistuvia uhkaustapauksia.
Hän toteaa yleisellä tasolla, että kaupungin virkamiehille ja valtuutetuille tulee nykyään "jonkin verran" uhkauksiakin sisältäviä yhteydenottoja. Konkreettisia uhkauksia tulee harvoin.
Vuosalmi painottaa, että kaupungin puolesta jokainen tapaus otetaan vakavasti ja jos tilanne edellyttää turvatoimia, ne ratkaistaan yksittäistapauksina erikseen.
– Meillä on näihin tapauksiin olemassa uhka-arviomenettely, jolla voimme poliisin kanssa katsoa yksittäisiä tapauksia ja ryhtyä sitten tarvittaviin johtopäätöksiin, Vuosalmi sanoo.
Mitä Disney-musikaalin tuominen teatterin näyttämölle on tarkalleen maksanut, se teatterissa halutaan pitää liikesalaisuutena. Valmistuskuluiltaan Pieni merenneito on kuitenkin teatterin suurin musikaali ja noin 300 000 euroa kalliimpi kuin Helsingin kaupunginteatterin musikaalit yleensä.
Mereneneito on myös teatterin teknisesti vaativin tuotanto. Se sukeltaa veden syvyyksiin, rapujen, mustekalojen, meduusojen ja merenneitojen maailmaan.
Musikaali vie katsojat merenalaiseen valtakuntaan, jossa viekas noita (Sanna Saarijärvi) voi auttaa unelmien toteuttamisessa.Robrt Seger / Helsingin Kaupunginteatteri
Kahden valtakunnan, meren ja maanpäällisen, loihtimisessa on mukana lähes 40 esiintyjää. Teknistä henkilökuntaa joka näytöksessä on liki 30, samoin muusikoita. Tuotantoon on osallistunut myös ulkomaisia nukke- ja lennätysosaajia.
Pukuja musikaalissa on yli kaksisataa.
– Olen paljon lavastanut esityksiä, mutta tätä kokoluokkaa ei ole tullut minulle aikaisemmin vastaan, sanoo esityksen lavastaja PeterAhlqvist.
– Mikä huikea leikkikenttä suunnittelutiimillämme on ollut leikkiä ja tehdä teatteria!
Ahlqvist kuvailee, että käytössä on ollut varsinainen "kikkapankki" kuten nukkeja, projisointeja, taikatemppuja ja lennätyksiä.
Peter Ahlqvistille Kinky Boots -musikaalin lavastaminen oli iso työ, mutta Pieni merenneito on sen rinnalla valtava.Mårten Lampén / Yle
Disneyn valvova silmä musikaalissa
Disneyn Pieni merenneito -musikaali nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Suomenkielinen kantaesitys on torstaina.
Se perustuu Hans Christian Andersenin satuun vuodelta 1837 sekä Yhdysvalloissa vuonna 1989 ensi-iltansa saaneeseen Pieni merenneito -elokuvaan. Alan Menkenin säveltämä musiikki palkittiin Oscarilla ja kappale Under the Sea parhaana lauluna.
Arielin rooli on fyysisesti rankka. Kun näyttelijä Sonja Pajunoja roikkuu ylhäällä valjaissa, hänen on laulettava samanaikaisesti.Robrt Seger / Helsingin Kaupunginteatteri
Nyt Disney on valvonut tarkasti suomalaistuotannon valmistumista pienimpiä yksityiskohtia myöten.
– Disney on aina merkinnyt minulle fantasiaa, mielikuvitusta, värejä, isoja tunteita, musiikillista spektaakkelia ja sen kaiken olen halunnut tuoda näyttämölle, kertoo ohjaaja Samuel Harjanne.
Viimeksi Harjanne ohjasi samassa teatterissa täysien katsomoiden Kinky Boots -musikaalin.
Sen ja Pienen merenneidon tarinoista voi löytää yhtymäkohtia. Molemmat kertovat itsensä kuuntelemisesta, molemmissa kysytään, kuka olen ja uskallanko pyrkiä kohti unelmaani.
– Moni näkee Disneyn höttönä. Väitän, että Pienen merenneidon tarina ei ole vaan höttöä.
Ohjaaja Samuel Harjanne rakastui jo lapsena Pienen merenneidon vahvaan tarinaan.Mårten Lampén / Yle
Tarvitsemme merenneidon rohkeutta
Samuel Harjanteen mielestä musikaali on nyt enemmän kuin ajankohtainen ja tarinassa koskettaa teema erilaisuudesta. Ariel kokee olevansa ihminen, mutta merenneidon kehossa. Pyrstö on liikuntarajoite, joka estää toiveita täyttymästä.
– Se on traaginen tarina. Väitän, että jokainen ihminen kokee joskus kuulumattomuutta ympäristöön, jossa on. Olemme kaikki joskus oman elämämme merenneitoja.
Ariel on Sonja Pajunojan ensimmäinen rooli Helsingin kaupunginteatterin vakituisena näyttelijänä.Mårten Lampén / Yle
Pääosa musikaalissa 16-vuotiaana Arielina oli Sonja Pajunojalle unelmien täyttymys. Hänelle Ariel on ollut lapsesta saakka prinsessa, jonka rohkeutta ja seikkailunhalua voi ihailla.
Näyttelijä kannustaa vielä omaa tietään etsiviä nuoria luottamaan itseensä.
– Kannattaa uskoa unelmiinsa ja kannattaa avata suunsa, eikä pysyä vain vaiti. Sitten kun löytää oman paikkansa ja osaa rakastaa itseään, voi löytää rakkauden myös ulkopuolelta.
