Suomessa leikattu satoja steriloituja naisia outojen oireiden vuoksi

Sadat naiset ovat käyneet poistattamassa Essure-implanttinsa, joilla heidät on aiemmin steriloitu. Ylen sairaaloista keräämien tietojen mukaan poistoleikkauksia on tehty viimeisten kolmen vuoden aikana ainakin 250. Valviran tilastot paljastavat, että todellinen lukema saattaa olla vielä paljon suurempi. Naiset ovat hakeutuneet leikkaukseen saatuaan erilaisia oireita, jotka he ovat yhdistäneet implantteihin. Lääkeyhtiö Bayer lopetti implanttien myynnin Suomessa vuonna 2017.

Ammattikoulussa herättiin yleistyvään verkkovilppiin

Opettajat ovat huolissaan ammattikouluissa yleistyvästä vilpistä. Kun verkko-opetus korvaa vähentyvää lähiopetusta, syntyy opiskelijalle uudenlainen houkutus huijata koulutehtävissä. Vilppi voi pahimmillaan olla kokonaisten opintojen teettämistä jollakin ulkopuolisella.

Ammattioppilaitos Riveriassa Joensuussa on nyt herätty tähän ilmiöön ja laadittu ohjeistus opiskelijoille siitä, mitä verkkovilppi on, miten sitä selvitellään ja mitä siitä opiskelijalle seuraa.

Lennokki auttaa poliisia löytämään eksyneitä, pian avuksi ehkä konenäkö

Poliisi on kehittänyt lennokkien käyttöä poikkeuksellisen pitkälle Suomen sallivan lainsäädännön suojissa. Lapin poliisille lennokki on arkipäiväinen apu, jolla etsitään eksyneitä retkeilijöitä, valaistaan öisiä onnettomuuspaikkoja ja selvitetään ympäristörikoksia. Lähiaikoina lennokin kautta voidaan myös puhua eksyneen kanssa.

Loma Turkissa voi pitkittyä, jos kaksoiskansalaisella on vääriä mielipiteitä

Turkki on Ylen saamien tietojen mukaan estänyt joitain Suomen kansalaisia poistumasta maasta. Pulaan joutuneilla henkilöillä on ollut Suomen ja Turkin kaksoiskansalaisuus.

Suomen ulkoministeriö vahvistaa, että maastapoistumisrajoituksia on ollut viime vuosina muutamia, ja ministeriö muistuttaakin kaksoiskansalaisia siitä, ettei Turkki huomioi Suomen kansalaisuutta. Samoja ongelmia on joillain muillakin Euroopan mailla ja Saksa varoittaa, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esitetyt mielipiteet tai jopa yksittäisen uutisen jakaminen voi johtaa ongelmiin.

Viikko alkaa kuten loppuikin

Säässä ei tapahdu alkuviikosta suuria muutoksia, vaan se jatkuu edelleen tavallista kylmempänä. Koko maassa pysytään maanantaina alle kymmenen asteen lämpötiloissa. Hajanaisia vesisateita nähdään siellä sun täällä, ja tiistaina maan itäosissa alkaa tupruttaa lunta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Joka vuosi yli 150 000 hakijaa tavoittelee opiskelupaikkaa suomalaisesta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Heistä joka kolmas saa paikan.

Ruotsia äidinkielenään puhuvista hakijoista puolet saa paikan.

Mistä erot sisäänpääsyprosenteissa johtuvat?

Ruotsinkielisen korkeakoulutuksen opiskelijamääriä mitoitetaan esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon eri ammattiryhmissä tarvitaan ruotsin kieltä taitavia, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen.

– Meillä on vastuu siitä, että Suomessa koulutetaan myös ruotsinkielisiä osaajia eri aloille, Vuorinen sanoo.

Hänen mukaansa on tiedossa, että korkeakouluun päässeiden kielitaidon suhdeluvuissa on eroja.

– Ruotsinkieliseen koulutukseen voi hakea, vaikka ei olisi äidinkielenään ruotsinkielinen, Vuorinen lisää.

Etu kielitaidosta työmarkkinoilla ratkaisi valinnan

Vuorisen kanssa samoilla linjoilla on myös 21-vuotias helsinkiläinen Sonja Alkio. Hän opiskelee toista vuotta kauppatieteitä Svenska Handelshögskolanissa (Hanken).

– Koska Suomessa puhutaan ruotsia suhteessa vähemmän kuin suomea, niin on selvää, että ruotsinkielisille linjoille hakijoita ei ole yhtä paljon.

Alkion perhetausta on suomenkielinen, mutta alakoulussa alkanut ruotsin opiskelu ja oma isä rohkaisivat häntä hakemaan opiskelemaan toisella kotimaisella kielellä. Hän ei ota kantaa siihen, onko ruotsinkielisten tilastollisesti helpompi sisäänpääsy korkeakouluun reilua vai ei.

– Jos jostakin ihmisestä tuntuu, että se ei ole reilua, ihan yhtä lailla hänkin voi hakea tänne.

Alkion opiskelupaikan valintaan vaikuttivat avoimet yliopisto-opinnot, joita hän suoritti Hankenissa välivuotenaan. Syitä valintaan eivät olleet sujuva sisäänpääsy ja Hankenin eteläisen Suomen muita kauppakorkeakouluja pienempi hakupaine, vaan ajatus kielitaidon eduista tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– On tietenkin hyödyllistä minulle, että osaan monia eri kieliä, mutta myös työnantajalle, että on työntekijöitä, jotka pystyvät asioimaan eri kieltä puhuvien asiakkaiden tai kollegojen kanssa.

Kielitaitoa testattiin jo hakuvaiheessa. Vuodessa se on kehittynyt paljon, Alkio sanoo.

– Mitä kauemmin täällä opiskelee, sitä luonnollisemmalta kielen käyttö tuntuu. Totta kai välillä tulee hankaluuksia, kun ruotsi ei ole oma äidinkieli. Aina voi tosin vetää kaveria hihasta tai ottaa sanakirjan kauniiseen käteen ja katsoa sieltä.

Enemmän suomenkielisiä hakijoita toivotaan

Vuosittain Alkion tavoin ruotsinkieliseen korkeakoulutukseen hakee joitakin satoja suomea äidinkielenään puhuvia. Enemmänkin mahtuisi mukaan, sanoo Åbo Akademin tutkimus- ja opintoasioiden johtaja Mats Lindfelt.

– Me haluamme kasvattaa hakupainetta eli saada entistä enemmän motivoituneita opiskelijoita, Lindfelt sanoo.

Åbo Akademin opiskelijoista noin viidesosa on suomenkielisiä. Lindfeltin mukaan tänä syksynä tarkoitus on käydä markkinoimassa yliopistoa myös suomenkielisissä lukioissa. Hakijoita toivotaan enemmän myös muista Pohjoismaista.

Tilanne on nurinkurinen, sillä muissa eteläisen Suomen yliopistoissa hakupaineet ovat kovia.

Tänä vuonna psykologiaa Tampereen yliopistoon haki opiskelemaan 27 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Åbo Akademissa hakijoita oli 11 yhtä aloituspaikkaa kohden.

Kauppatieteissä Åbo Akademiin pääsi joka toinen ensisijainen hakija, Hankenin Helsingin-toimipisteeseen joka kolmas ja Aalto-yliopistoon joka yhdestoista. Voit lukea lisää yliopistojen kilpailluimmista kohteista tästä Ylen artikkelista.

Hankenissa opiskelevan Sonja Alkion mukaan Suomessa ei ole juuri merkitystä, mistä yliopistosta tutkinnon saa – kunhan tutkinto on.

– Pääasia on mielestäni siinä, että jokainen ihminen pääsee opiskelemaan sitä alaa, joka tuntuu omalta. Kun haetaan töitä, päätekijä siinä varmasti on se, millainen ihminen hakija on, miten hyvin opinnot on suoritettu ja millainen palo hakijalla on omaa alaa kohtaan. Ei se, onko valmistunut suomen- vai ruotsinkielisestä korkeakoulusta.

Sisäänpääsy nuorena johtaa valmistumiseen nuorena

Ruotsinkielisen korkeakoulutuksen korkeampi sisäänpääsyprosentti näkyy tilastoissa myös nuorempina valmistumisikinä. Opiskeluajat ovat ruotsin- ja suomenkielisillä yhtä pitkät, mutta ruotsinkieliset aloittavat korkeakouluopintonsa suomenkielisiä nuorempina.

Alle on laskettu vuosina 2010–2017 ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ja yliopistosta valmistuneiden maistereiden mediaani-ikä. Jos kaikki tuolla aikavälillä valmistuneet asetettaisiin riviin suuruusjärjestykseen, olisi mediaani keskimmäisen valmistuneen ikä.

Lähde: Opetushallitus / tilastopalvelu Vipunen

Åbo Akademin Mats Lindfeltiä luvut eivät yllätä.

– Meille päästään opiskelemaan nuorempina ja meillä on paljon suoraan lukiosta tulleita ja ensikertalaisia hakijoita. Noin 60 prosenttia tulee suoraan lukiosta, Lindfelt sanoo.

Tavoite: korkeakoulututkinto puolelle nuorista aikuisista

Suomalaisen koulutuspolitiikan pyrkimykset ovat selkeät. Siirtymiä toisen asteen opinnoista korkeakouluun pitäisi nopeuttaa. Lisäksi opiskelijoiden tulisi valmistua korkeakouluista tavoiteajassa ja työllistyä aiempaa nuorempina, jotta työurat pitenisivät.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite siitä, että vuonna 2030 puolella 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto. Nyt osuus on 41 prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana osuus on kasvanut 3 prosenttiyksikköä.

Tahti näyttää hitaalta.

Ruotsinkielinen väestö on monissa koulutustavoitteissa suomenkielisiä edellä: korkeakouluopinnot sekä aloitetaan että saadaan valmiiksi nuorempana. Lisäksi ruotsinkielisestä väestöstä suurempi osa on korkeakoulutettuja.

Yksiselitteistä selitystä eroille on vaikea antaa, sanoo Vuorinen. Taustalla voi vaikuttaa koulutustarjonnan määrä, toisaalta koulutuksen osittainen periytyvyys.

Koko väestön koulutustasoa ruotsinkielisten korkeampi koulutustaso ei riitä nostamaan, sillä ruotsinkielisten osuus Suomen väestöstä on viiden prosentin luokkaa. Vuorisen mukaan kehitys on kuitenkin parin viime vuoden aikana ollut myönteinen: vuosien 2017 ja 2019 välillä uusien korkeakoulussa aloittaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut yli tuhannella.

Tässä yhteydessä uusilla tarkoitetaan heitä, joilla ei ole ollut ennestään opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa.

Koulutusmääristä neuvotellaan taas

Korkeakoulujen tulossopimusneuvottelut vuonna 2021 alkavasta nelivuotiskaudesta käydään ensi vuonna. Niissä ministeriö sopii korkeakoulujen kanssa tutkintotavoitteista, eli siitä, kuinka paljon tutkintoja korkeakoulujen tulisi tuottaa. Neuvotteluja pohjustetaan jo tämän syksyn aikana.

– Ruotsinkielisen koulutuksen tutkintotavoitteiden määrä tulee varmaan siinä myös tarkasteluun, Vuorinen sanoo.

Tutkintotavoitteista neuvoteltaessa tarkastellaan esimerkiksi eri hakualojen kysyntää ja työmarkkinatilannetta. Pelkkä hakukohteen suuri suosio hakijoiden keskuudessa ei tarkoita sitä, että alan koulutusmääriä kannattaisi kasvattaa.

– Ei ole mitään järkeä kouluttaa jonkun alan ammattilaisia pelkästään sen takia, että siihen on kiinnostusta, jos ei ole työpaikkoja ja työtehtäviä. Kaikki eivät voi työllistää itseään esimerkiksi yrittäjinä. Koulutus ei siis voi olla pelkästään kysyntälähtöistä, Vuorinen sanoo.

Tilastoissa kirittävää

Mitä suomenkieliset voisivat tehdä kiriäkseen ruotsinkieliset kiinni tilastoissa?

Lindfeltin mukaan kaikkien, myös ruotsinkielisten korkeakoulujen, on lähivuosina keskityttävä siihen, että yhä useampi korkeakouluopinnot aloittava myös valmistuu.

– Onhan yliopistoissa kirjoilla jonkin verran sellaista porukkaa, joka ei ole ottanut tutkintoja ulos, Lindfelt sanoo.

Se ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa. Lindfelt arvelee, että koulutusasteen nostamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja olisi lisättävä sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella.

Syyskuun budjettiriihessä hallitus ei luvannut aloituspaikkojen lisäämiseen erillistä rahoitusta. Korkeakoulut saivat kyllä lisäyksen perusrahoitukseensa, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on arvioinut, että aloituspaikkojen lisäämisen myötä tutkintokohtainen rahoitus jopa vähenisi.

Vielä on siis epäselvää, kuinka paljon, millä aikataululla ja millä rahoituksella aloituspaikkoja voitaisiin lisätä.

Sitä odotellessa Lindfelt toivottaa suomenkieliset hakijat tervetulleeksi hakemaan myös Åbo Akademiin.

Myös Sonja Alkio haluaa omalla esimerkillään madaltaa suomenkielisten nuorten kynnystä hakeutua ruotsinkieliseen koulutukseen.

– Jos on pienikin tunne siitä, että haluaisi lähteä kokeilemaan kokeilemaan opiskelua jollain uudella kielellä, josta on jo perustuntemus, niin ilman muuta kannattaa kokeilla. Se avaa paljon mahdollisuuksia, Alkio sanoo.

Lue lisää: Korkeakoulutettuja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, lähihoitajistakin tulee kova pula – Mihin koulutusrahat pitäisi käyttää?

Säätiöiden rahoilla on pystytty paikkaamaan viimeisten hallituskausien leikkauksia tieteestä – Mutta nyt rahavirrat ovat kuihtumassa

Neljännes Suomen ahmahavainnoista on tehty tänä syksynä Vuokatin ja Sotkamon keskustojen alueella. Petoyhdyshenkilölle on kertynyt jo 28 näköhavaintoa ahmoista, kun koko maassa niitä on tullut 113.

Sotkamon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja petoyhdyshenkilö Jari Korhonen arvioi Sotkamossa elelevän 30 ahmaa. Tänäkin vuonna Sotkamoon on syntynyt kolmen tai neljän pennun pesueita.

Tämä syksy on itse asiassa jo toinen, jolloin ahmat ovat liikkuneet Sotkamossa asutuksen keskellä. Viime vuonna havaintoja alkoi tulla syys-lokakuun taitteessa, mutta tänä vuonna ahmahavaintoja tehtiin jo elokuun alussa.

Ahmojen käytös kummastuttaa

Korhosen mukaan Sotkamon keskustan läheisellä Rauramon asuinalueella liikkuu ahmapariskunta, jolla on kaksi pentua. Ne eivät ole ihmisarkoja tai käyttäydy ahmalle tyypillisellä tavalla.

– Jotkut vanhemmat ovat kertoneet, etteivät uskalla antaa lasten olla pihalla tai nukuttaa vauvaa rattaissa. Varmasti varovaisuus on aiheellista, sillä ahma on utelias ja röyhkeäkin eläin, Korhonen sanoo.

Ahma on kuitenkin lajiluokitukseltaan erittäin arka ja välttelee ihmistä. Rauhoituksen ja metsästyksen loppumisen epäillään vaikuttaneen ahman käyttäytymiseen siten, että luontainen ihmispelko on hävinnyt. Lisäksi Itä-Suomen luontokuvauskojujen on epäilty vaikuttavan ahmaan.

– Niiden käyttäytyminen on muuttunut 15 vuodessa täysin, ja ne vaikuttavat jo ihan eri lajilta, Korhonen kertoo.

Kaikki eivät kuitenkaan ole jääneet vain odottamaan kotieläintensä syömistä, vaan ahmoja pidetään loitolla jo hieman erikoisinkin keinoin.

Radio soi ahman pelotteena

Sotkamon Pohjavaaralla asuvan Anne Kiiskisen pihassa ahma on ollut tuttu syksyinen vieras. Kolmena peräkkäisenä syksynä ahma kävi syömässä perheen kaneja ja kanoja.

Lue myös: "Viime vuonna se tappoi kaikki" – Sudet pelottavat, mutta ahmat syövät kanat ja kaivavat lemmikit haudasta

Viime syksynä Kiiskinen sai tuttavaltaan vinkin laittaa radion soimaan pihamaalle. Ahma pysyikin pihasta poissa, kunnes radion patterit pääsivät loppumaan. Siitä ei mennyt kuin kaksi päivää, ja ahma iski jälleen.

– En ole uskaltanut jättää radiota pois, ja ainakaan vielä tälle syksylle ei ole ahmavahinkoja tullut. Liekö sitten radion tehoa vai sattumaa, Kiiskinen kertoo.

Petoyhdyshenkilö Jari Korhonen ei oikein usko radion tehoon ahmankarkotuksessa.

– Äänillä voi jonkin verran petoeläimiä häiritä, mutta se voi aiheuttaa häiriötä enemmän naapureille kuin ahmalle, Korhonen kertoo.

Naapurit ovat Kiiskisen pihasta kuitenkin sen verran kaukana, ettei radion soittaminen aiheuta heille häiriötä.

Pihalla pidetään radion lisäksi välillä myös ulkovaloja, ja kanalalla on liiketunnistimella toimiva valo. Kiiskinen ei pidä nykytilannetta kovin hyvänä, sillä radio pitää muistaa laittaa päälle, eivätkä pihan eläimetkään välttämättä pidä jatkuvasta metelistä.

Ahmojen joissain ihmisissä aiheuttamaan pelkoon on jo reagoitu Sotkamon kunnassa. Kunnanhallitus on vaatinut ahmojen poistamista taajama-alueelta. Ahman metsästäminen tai siirtäminen pois asuinalueelta ei onnistu kuitenkaan kovin helposti.

Suuren reviirin takia ahma täytyisi siirtää kauas nykyisestä olinpaikastaan, jottei se palaa takaisin.

– Jos virkamiehiltä sellainen päätös tulee, loukuttaminen on todennäköisesti ensimmäinen vaihe, eli eläin yritetään saada kiinni. Sen jälkeen toimitaan sen mukaan, mitä päätösmääräys oikeuttaa, Korhonen kertoo.

Miksi ahma siirtyi korvesta kotien läheisyyteen?

Sotkamon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Korhosen mukaan ahmat liikkuvat asutuksen läheisyydessä todennäköisesti sen takia, koska kanta vahvistuu kaiken aikaa ja elintila vähenee.

Varsinkin urosahmojen laajat reviirit voivat ajaa eläimiä lähemmäs ihmisasutusta. Uroksen elinpiiri saattaa olla jopa tuhansia neliökilometrejä (WWF). Normaalisti ahma välttelee asuttuja seutuja.

Raadonsyöjänä ahma on riippuvainen muista suurpetoeläimistä. Ilveskanta on ollut jo pitkään laskussa Kainuussa, eikä susiakaan ole montaa kymmentä. Tämä voi osaltaan vaikuttaa ahmojen käytökseen.

Ihmisasutuksen piiristä ahmat ovat nyt löytäneet tongittavaa ja saalistettavaa. Sen takia ahmat kulkevat yhä enemmän pihapiirissä niin syrjäkylillä kuin taajama-alueellakin.

Sotkamossa havainnot ovat syyskuun lopussa harventuneet siitä, mitä ne olivat vielä elokuussa ja syyskuun alussa. Korhonen kuitenkin epäilee, että havaintoja ahmoista tulee lisää heti, kun maa saa lumipeitteen.

– Silloin havaintojen teko on monipuolisempaa, koska nyt olemme olleet vain näköhavaintojen varassa.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka.

Roman Suštšenko pidettiin epätietoisena aivan viime hetkille.

Torstaina 15. elokuuta 2019 venäläisen rangaistussiirtolan työntekijät tulivat selliin ja käskivät Suštšenkon kerätä tavaransa.

Mitään selityksiä ei annettu.

Vartijat ilmoittivat vain, että tavaraa saa olla korkeintaan 20 kiloa. Siitä saattoi päätellä, että tulossa olisi lentomatka.

Ukrainan valtiollisen uutistoimiston toimittaja Suštšenko oli suorittamassa 12 vuoden vankeustuomiotaan vakoilusta rangaistussiirtolassa numero 11 Kirovin alueella. Hän oli kärsinyt sitä jo lähes kolme vuotta.

Suštšenko on kaiken aikaa kiistänyt syyllisyytensä. Ukrainassa häntä pidettiin poliittisena vankina. Suštšenko oli pidätetty Moskovassa vuonna 2016.

Ukraina ja Venäjä tekivät syyskuun alussa vankienvaihdon, jossa kumpikin maa vapautti 35 vankia.

15. elokuuta Suštšenko siirrettiin käsiraudoissa saatettuna tavallisella matkustajalennolla Moskovaan, Lefortovon vankilaan.

Lefortovolla on synkkä historia: Siellä pitivät vankejaan jo tsaarit, Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu NKVD, sittemmin KGB ja lopulta Nyky-Venäjän FSB.

Samaan vankilaan Moskovassa tuotiin kaikkiaan 11 ihmistä, joita Ukrainassa pidetään poliittisina vankeina.

Kului kolme viikkoa. Sitten vankien luokse saapui Ukrainan konsuli. Suštšenko ymmärsi, että hetki oli koittanut.

Saattue halki Moskovan

Aamuneljältä lauantaina 7. syyskuuta ukrainalaisvangit saivat äkkiä käskyn koota tavaransa.

Heidät kuljetettiin bussilla poliisisaattueessa Moskovan halki lentokentälle. Saattue ohitti matkallaan Kremlin. Kaikki liikenne oli pysäytetty.

Lentokentällä heille luettiin Venäjän federaation presidentin ukaasi: kaikki 11 henkilöä oli armahdettu. Tuntia myöhemmin laskeutui kone, jossa oli Ukrainan kolmikärki ja lippu. Sillä he pääsivät kotiin.

Haastattelin Suštšenkoa vapauttamista seuranneen viikon perjantaina. Hän puhui hiljaa ja rauhallisesti, mutta muistot olivat pinnalla. Paluu normaalielämään oli vasta alkanut.

– Aivan loppuun saakka en uskonut, että se todella tapahtuu. Hermojännitys alkoi hiljalleen laueta vasta, kun meille kerrottiin, että olimme ylittäneet Venäjän ja Ukrainan rajan.

Vankienvaihtoa on pidetty ensimmäisenä jossain määrin myönteisenä liikahduksena maiden suhteissa pitkään aikaan.

Kyseessä voi olla ensimmäinen askel kohti Ukrainan ja Venäjän neuvotteluja, mutta polku on mutkikas ja täynnä riskejä.

Uusi presidentti sai ristiriitaisen voiton

Vain kuukautta ennen vankienvaihtoa, 7. elokuuta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli lukenut aamukatsauksesta neljästä sotilaasta, jotka olivat kuolleet Itä-Ukrainan rintamalla.

Zelenskyi soitti heti Venäjän presidentille Vladimir Putinille ja pyysi keskeyttämään tulituksen Donbassin alueella.

Ukrajinska Pravda -lehden mukaan siitä alkoi prosessi, joka johti syyskuiseen vankienvaihtoon.

Tv-koomikkona tunnetuksi tullut 41-vuotias Volodymyr Zelenskyi valittiin Ukrainan presidentiksi toukokuussa 2019.

Hän sai johdettavakseen maan, joka oli ollut sodassa Venäjän tukemien separatistien kanssa yli viisi vuotta.

Vaalikampanjassaan Zelenskyi oli luvannut tehdä kaikkensa, jotta Venäjällä olevat ukrainalaiset vangit vapautettaisiin. Nyt hänen piti osoittaa, että sana pitää.

– Me sovimme ensimmäisestä vaiheesta vuoropuhelun avaamiseksi ja ensimmäisestä etapista sodan lopettamiseksi – sotilaidemme, merimiestemme palauttamisesta, Zelenskyi ilmoitti 7. elokuuta Putinille soittamansa puhelun jälkeen toimittajille Boryspolin lentokentällä ennen Turkin-vierailuaan.

Listoja kirjoitettiin

Aluksi oli siis puhe vain Mustallamerellä marraskuussa 2018 vangittujen 24 ukrainalaisen merisotilaan vapauttamisesta.

Elokuun lopulla listalle lisättiin toimittaja Suštšenko, elokuvaohjaaja Oleg Sentsov sekä joukko muita ukrainalaisvankeja.

Tähän siirtoon Venäjä siis valmistautui jo 15. elokuuta, kun se alkoi siirtää vankeja rangaistussiirtoloista Moskovaan.

Vankienvaihto ei onnistunut ilman Ukrainan myönnytyksiä Venäjälle.

Eniten kritiikkiä Ukrainassa ja osassa länsimaita nostatti se, että Ukraina vapautti Venäjälle separatistikomentaja Volodymyr Tsemahin. Häntä pidettiin mahdollisena todistajana MH17-matkustajakoneen alasampumisessa vuonna 2014.

Elokuun loppuun mennessä Putin asetti ehdon: Joko Tsemah tai koko vaihtoa ei tule, virkamieslähde presidentin toimistosta kertoi Ukrajinska Pravda -lehdelle.

Erityisesti Hollanti vastusti Tsemahin luovuttamista Venäjälle. Itä-Ukrainassa alasammutun koneen matkustajista 193 oli hollantilaisia. Kaikkiaan 293 ihmistä kuoli.

Ukrainan presidentille vapautus oli ensimmäinen ulkopoliittinen voitto, vaikka Tsemahin tapaus jätti siihen ikävän sivumaun.

Moskova 2016: Vierailusta tulee painajainen

Toimittaja Roman Suštšenkon painajainen alkoi 30. syyskuuta 2016 Moskovassa.

Suštšenko kertoo tulleensa kaupunkiin perheasioissa. Hän oli arvellut, että hän ei Pariisin-kirjeenvaihtajana kiinnostaisi Venäjän viranomaisia.

Siinä hän oli väärässä.

Moskovassa Suštšenko tapasi vanhan tuttunsa. Tämä mies oli venäläinen sotilashenkilö, joka oli palvellut Venäjän sisäministeriön joukoissa. Suštšenkon oli jopa hänen lapsensa kummi. Suštšenko sanoo miehen pyytäneen tapaamista.

Myöhemmin tuttu mies esiintyi syyttäjien todistajana oikeudenkäynnissä.

Suštšenko sanoo, että mies sujautti tapaamisessa hänelle levykkeen, jolla piti olla perhevalokuvia – mutta se sisälsikin salaisia tietoja sisäministeriön ja puolustusvoimien koulutuksesta. Tätä käytettiin todisteena Suštšenkoa vastaan.

– Hän nousi autosta, sanoi menevänsä tarkistamaan rengasta ja pyysi odottamaan sekunnin. Hän poistui, ja kaikilta suunnilta tuli naamioituja ihmisiä. Minut vedettiin autosta ja saarrettiin täysin, Suštšenko kuvailee.

”Nyt alkaa helvetti”

Suštšenkolle pantiin käsiraudat ja päähän huppu. Hänet vietiin autoon.

– Yksi erikoisjoukkojen mies piti minua kurkusta ja kaksi muuta teki ruumiintarkastusta. He kyselivät, olenko yksin, onko joku mukanani, onko minulla asetta tai myrkkyampullia. Se oli kuin jossain Hollywoodin toimintaelokuvasta, Suštšenko kertoo.

Suštšenkoa pelotti, varsinkin päähänsä vedetty huppu. Hän kysyi, onko se pelottelua vai nöyryyttämistä varten. Autossahan oli pimennetyt ikkunat. Mutta miehet vaikenivat.

Suštšenko ei tiennyt, mikä häntä odottaa. Mennyt elämä vilisi hänen silmiensä edessä. Hän ajatteli: nyt alkaa helvetti.

Venäjä ja Ukraina olivat sodassa, vaikka Venäjä ei ole myöntänyt osallisuuttaan Itä-Ukrainan sotaan. Vankeja oli konfliktin aikana usein kohdeltu kaltoin.

Kun huppu vedettiin Suštšenkon päästä, se repäisi auki luomen hänen kasvoissaan.

Yksi erikoisjoukkojen mies otti lautasliinan ja pyyhki veren. Siitä Suštšenko ymmärsi, että häntä ei aiota hakata.

Syytteiden paino laskeutui hartioille

Lefortovon tutkintavankilassa Suštšenko päätteli, että fyysistä kidutustakaan ei ole odotettavissa.

Painostus olisi henkistä.

Tutkintavankilassa asianajaja kertoi hänelle raskaan tiedon: Vakoilua koskevasta rikoslain pykälästä voi koitua 10–20 vuotta kovennetun kurin rangaistussiirtolaa.

Venäjän viranomaiset syyttivät Suštšenkon toimivan Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun laskuun.

– Voitte kuvitella: Olin 47 vuotta, minulla on perhe, vaimo asuu pojan kanssa Pariisissa, tytär Kiovassa, hän on myös journalisti. Ja sitten sanotaan, 20 vuotta. Laskin, että olen sen jälkeen 67 vuotta, poika jo 30 vuotta ja niin edelleen, Suštšenko muistelee.

Suštšenko ja Ukrainan hallitus kiistivät vakoilusyytteet. Kansainväliset journalistijärjestöt vaativat Suštšenkon vapauttamista. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin edustaja kehotti Venäjän viranomaisia vapauttamaan toimittajan.

Suštšenko itse arvelee, että tapauksessa oli kyse propagandasta ja Ukrainan painostamisesta. Samalla turvallisuuspalvelut lähettivät venäläiseen yhteiskuntaan viestiä siitä, että ne ovat valppaana ja saavat kiinni vakoilijoita.

Suštšenko arvioi joutuneensa silmätikuksi journalistisen työnsä takia. Pariisissa hän seurasi muun muassa Itä-Ukrainan konfliktiin kytkeytyvää diplomatiaa.

Roman Suštšenkolle langetettiin 12 vuoden vankeus. Tuomio ei muuttunut Venäjän korkeimmassa oikeudessa.

Kylmä vastaanotto Kirovissa

Kaksi vuotta ja yhden viikon Suštšenko vietti Lefortovon tutkintavankilassa tutkinnan ja oikeudenkäyntien ajan.

– Olot olivat enemmän tai vähemmän normaalit, hän kuvailee.

Sellin pinta-ala oli neljä kertaa kaksi metriä. Ruoka oli yksitoikkoista mutta sillä selvisi.

Sitten koitti rangaistussiirtola. Suštšenko saapui rangaistussiirtola numero 11:een lokakuussa 2018.

Se sijaitsee syrjäseudulla, pienessä Kirovo-Tšepetskin kaupungissa Kirovin alueella Uralin länsipuolella.

Suštšenko kertoo, että alkuun rangaistussiirtolan viranomaiset pyrkivät murtamaan hänet.

– Ensimmäiset muutamat kuukaudet olivat painostusta: huutamista, kiroamista, jatkuvia etsintöjä: aamulla etsintä ja illalla etsintä, kävelylle mennessä tarkastus, selliin mennessä tarkastus, Suštšenko sanoo.

Hän joutui eristysselliin, joka oli kylmä ja ahdas.

– Ensimmäiset kuukaudet sain nauttia auringonnoususta. Sellin ikkuna oli itään. Taivas oli kaunis, mutta se oli kylmä helvetti, Suštšenko kertoo.

– Kun ulkona kadulla oli –30 astetta, sellissä oli 13 celsiusastetta.

Jos sellissä istui puoli tuntia paikallaan, alkoi pian täristä. Oli pakko liikkua. Ulkovaatteita ei annettu pitää sisällä.

Kunnollista sänkyä ei ollut, vain laveri. Istuminen oli hankalaa. Suštšenko kertoo, että hänelle kehittyi niissä oloissa verenpainetauti.

Yhteyksiä ulkomaailmaan

Tilanne helpottui kolmen kuukauden kuluttua. Silloin Ukrainan konsuli tuli käymään vankilassa ja Suštšenko kertoi hänelle tilanteesta.

Konsulin puututtua asioihin Suštšenko sijoitettiin parempaan selliin ja hän alkoi saada kuumaa vettä: aamuisin ja iltaisin kuumaa teetä. Hän alkoi saada lääkintähoitoa.

Painostus väheni.

Suštšenko tilasi siirtolaan kahta lehteä saadakseen edes jotain informaatiota. Televisiota ei ollut ja radiosta tuli lähinnä musiikkia ja tyyliltään propagandistisia lähetyksiä.

Rangaistussiirtolassa hänelle järjestyi kaksi kolmen vuorokauden mittaista tapaamista vaimonsa ja tyttärensä kanssa.

– Saimme rauhassa jutella, valmistaa omia kansallisia ruokia ja keskustella, mitä oli, mitä on ja mitä tulee, Suštšenko kertoo.

Tuolloin vain 12-vuotias poika ei käynyt siirtolassa. Se oli hänelle liian pelottavaa.

– Olisi ollut turhaa traumatisoida lasta sillä, Suštšenko sanoo.

Puhelimitse Suštšenko saattoi toki olla yhteyksissä poikaansa. Välillä vankilan puhelinlinjat ulkomaille olivat kuitenkin poikki.

Vapauden hetki koitti

Lauantaina 7. syyskuuta Roman Suštšenko nousi 34 muun vapautetun kanssa koneesta lentokentällä Kiovassa. Presidentti Zelenskyi oli vastassa.

– Se oli hyvin liikuttava ja voimakas ele, kun valtion päämies tulee vastaan, kättelee ja puhuu lämpimiä sanoja, Suštšenko sanoo.

Tunteet olivat silti ristiriitaiset.

– Psyykkisesti, alitajunnassa olin vielä vankilassa. Kolmeen vuoteen en ollut nähnyt läheisiäni, poikaani, äitiäni. Isäni kuoli, kun olin vankilassa. Siksi tunteet olivat hyvin, hyvin raskaita.

Ensi askelia kohti neuvotteluita

Vankienvaihtoa on pidetty eleenä, jonka avulla Itä-Ukrainan sodan ratkominen voisi viimein nytkähtää eteenpäin.

Toisaalta kriittisten arvioiden mukaan vankienvaihtoon vaalilupauksissaan sitoutunut Zelenskyi tuli pelanneeksi venäläisten nuottien mukaan.

Tämän näkemyksen mukaan Venäjä säilytti Suštšenkoa ja kumppaneita käyttääkseen heitä sopivalla hetkellä pelimerkkeinä.

Hetki tuli, kun Ukrainan johto vaihtui.

Viisi vuotta sitten Euroopassa puhkesi sota. Virallisesti vastakkain olivat Ukrainan hallituksen joukot ja separatistit, jotka halusivat irrottaa itäiset Donetskin ja Luhanskin alueet Ukrainasta, omiksi “kansantasavalloikseen”.

Separatistien takana seisoi Venäjä, joka lähetti aseistusta ja joukkoja kapinallisten tueksi.

Virallinen Venäjä on kaiken aikaa kiistänyt olevansa osapuoli. Sen mukaan Ukrainassa käydään sisällissotaa.

Ukrainan hallituksen ja kapinallisjoukkojen tulitauosta sovittiin Minskin sopimuksissa syyskuussa 2014 ja helmikuussa 2015.

Vaikka sodan pahimpien päivien verenvuodatukseen ei ole enää palattu, tulitauko rintamalinjalla rakoilee jatkuvasti.

Muidenkaan sopimuskohtien toteuttaminen ei ole edistynyt: Kapinallisalueilla piti järjestää paikallisvaalit, alueille piti antaa erityinen itsehallinnollinen aseman Ukrainassa, laittomat aseelliset ryhmät piti vetää pois alueilta ja Ukrainan piti saada rajansa takaisin hallintaansa.

Vankienvaihto oli osa diplomaattista kuviota

Kesäkuussa 2014 taisteluiden vielä raivotessa luotiin diplomaattinen kontaktiryhmä ratkomaan sotaa. Siihen kuuluivat Ukrainan ja Venäjän lisäksi Saksa ja Ranska.

Nimeksi tuli Normandian formaatti, koska ryhmästä päätettiin Normandian maihinnousun muistopäivän juhlallisuuksissa.

Roman Suštšenko oli juuri pidätetty Moskovassa, kun maiden johtajat kokoustivat edellisen kerran, lokakuussa 2016.

Sen jälkeen työ oli pitkään jäissä. Itä-Ukrainan sota jäi muiden kansainvälisten kiireiden jalkoihin.

Nyt Normandian formaattia viritellään jälleen koolle. Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaisi normalisoida EU:n suhteet Venäjään. Hän on lobannut ankarasti uuden huipputapaamisen puolesta.

Suštšenkon ja muiden vankien vapauttaminen oli osa tätä diplomaattista koreografiaa.

Zelenskyi haluaa myös kokousta. Hän on sanonut, että Itä-Ukrainan sodan ratkaiseminen on hänen hallintonsa prioriteetti. Epäilijät pelkäävät, että kokematon Zelenskyi on helppo pala Putinille.

Vielä ei ole tietoa, milloin Normandian formaatin tapaaminen pidettäisiin. Paikaksi Macron on tarjonnut Ranskaa.

Johtajat eivät todennäköisesti halua osallistua tapaamiseen, josta ei saataisi konkreettisia edistysaskeleita.

Toinen askel: Kiistelty Steinmeierin malli

Vankienvaihto oli vasta ensimmäinen askel kohti huippukokousta.

Seuraava oli, että Zelenskyi suostui sitoutumaan niin sanottuun Steinmeierin malliin. Hänen edeltäjänsä Petro Porošenko oli sen torjunut.

Malli on peräisin samaisen Normandian formaatin ulkoministerikokouksista.

Sitä esitti vuonna 2016 Saksan ulkoministeri, nykyinen presidentti Frank-Walter Steinmeier ja hän sai esitykselleen tukea Ranskan silloiselta ulkoministeriltä Laurent Fabiusilta.

Steinmeier esitti, että Donetskin ja Luhanskin separatistialueilla järjestettäisiin Ukrainan lainsäädännön mukaiset vaalit.

Vaaleja valvoisi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj. Jos Etyj tunnustaisi vaalit rehellisiksi ja vapaiksi, alueet saisivat Ukrainassa itsehallinnollisen erityisaseman. Ukraina saisi separatistialueiden ja Venäjän välisen rajan takaisin kontrolliinsa.

Oppositiopuolueet ja nationalistipiirit syyttävät Zelenskyin tehneen vaarallisen myönnytyksen Venäjälle.

Pelkona on, että vaalit pidettäisiin separatistien ja Venäjän asejoukkojen aseiden varjossa – siten niitä ei voisi lähtökohtaisesti pitää vapaina.

Tilanne suosisi yhä venäläsimielisiä voimia. Vaikka alueet palautettaisiin nimellisesti osaksi Ukrainaa, ne voisivat yhä jarruttaa maan länsisuuntausta.

Presidentti on vakuuttanut, että tästä ei ole kyse.

– Pohtikaamme, mitä Steinmeierin malli tarkoittaa. Tarkoittaako se, että Ukraina hyväksyy Krimin anastamisen ja luopuu Donbassista? Ei. Tarkoittaako se, että vaalit Donbassissa pidetään huomenna aseiden piippujen edessä? Ei, presidentti Zelenskyi vakuutti 3. lokakuuta.

Seuraavana sunnuntaina tuhannet ukrainalaiset kerääntyivät Kiovan keskustamaan Maidanille vastustamaan Steinmeierin mallia. Heidän mielestään se merkitsee antautumista.

Ukrainan mutkikkaassa konfliktissa jokainen askel on täynnä vaaroja: Venäjä ei ole helppo neuvottelukumppani, mutta samalla Zelenskyin pitää ottaa huomioon myös Ranskan ja Saksan pyrkimykset ja välttää suosionsa mureneminen kotimaassa.

Suštšenko: Vuoropuhelua tarvitaan

Roman Suštšenko totuttelee nyt normaalielämään: hän aikoo pian palata journalismin pariin. Ranskassa on tosin jo uusi kirjeenvaihtaja.

– Aion jatkaa mielitöitäni. Olen antanut valani journalistiikan muusalle, hän muotoilee.

Sen lisäksi hän aikoo harjoittaa yhteiskunnallista toimintaa. Hän aikoo myydä vankeuden aikana tekemiään piirroksia hyväntekeväisyyshuutokaupassa ja tukea rahoilla vankilassa olevien Krimin tataarien ja muiden vangittujen perheitä.

Suštšenko ja 34 muuta eivät suinkaan olleet viimeiset ukrainalaisvangit Venäjällä. Presidentti Zelenskyi on sanonut, että neuvottelut loppujenkin vapauttamiseksi jatkuvat.

Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun Ljudmila Denisovan mukaan 113 ukrainalaista on yhä epäoikeudenmukaisesti vangittuna Venäjällä.

Heistä 89 on Krimin tataareja, jotka laajasti vastustavat Krimin miehitystä.

Suštšenko on nyt vapaa, mutta hänen maansa on yhä pitkällisen konfliktin vanki.

– On vaikea uskoa siihen, että Venäjä muuttaa käytöstään, Suštšenko sanoo.

Silti hän katsoo, että dialogia ja neuvotteluja tarvitaan – vaikka vain vankien vapauttamiseksi, parhaassa tapauksessa sodan lopettamiseksi.

Suštšenko sanoo, että samaan aikaan muistettava, kuka on todellinen uhri: Ukraina, jolta on kaapattu sekä alueita että niillä asuvia ihmisiä.

– Venäläinen eliitti on ottanut Ukrainasta kiinni kuin jokin lisko, eikä se päästä irti. Alligaattorilla on 268 kilon puruvoima neliösenttimetrillä. Sitä kitaa on hyvin raskasta avata.

Lisää Ukrainan tilanteesta illan A-studiossa TV1 kello 21.00.

Aiheesta aiemmin:

Ukraina suostuu järjestämään paikallisvaalit maan itäosan separatistialueilla 2.10.2019

Ukrainan presidentti: Huipputapaaminen Itä-Ukrainan sodasta pidetään vielä tässä kuussa 13.9.2019

Analyysi: Kiovassa vierailevaa Niinistöä tarvitaan aiempaa vähemmän – vankienvaihto kertoo luottamuksesta Ukrainan ja Venäjän välillä12.9.2019

Ukraina ja Venäjä vaihtoivat vankeja – vapautettujen joukossa terrorismista tuomittu ohjaaja ja lentokoneen alasampumiseen liittyvä komentaja7.9.2019

Analyysi: Ukrainan presidentti vahvisti asemansa – Vasta nyt alkaa todellinen työ 22.7.2019

Tv-koomikko presidenttinä, rocktähti puoluejohtajana – Uudet puolueet lupaavat Ukrainaan uutta poliittista kulttuuria 20.7.2019

Siunaus Krimin miehitykselle vai vaarallista myötäilyä? Venäjän paluu Euroopan neuvostoon jakaa Suomea ja Eurooppaa 27.6.2019

Ukrainassa presidenttiä näyttelevästä koomikosta on tulossa oikea presidentti – Miksi kansa päätyi protestiehdokkaan taakse? 21.4.2019

Opettajat ovat huolissaan verkkovilpistä ammattikouluissa.

Verkko-opinnot ovat lisääntyneet ja perinteinen lähiopetus on vähentynyt ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä voi houkutella opiskelijaa huijaamaan tehtävissä.

Opiskelu on pitkälti opiskelijan omalla vastuulla, kun tehtäviä tehdään netissä. Tämä saattaa olla kova paikka erityisesti juuri peruskoulunsa päättäneelle nuorelle.

Verkkovilppi voi olla tahatonta tai tahallista. Nuori voi esimerkiksi syyllistyä tietämättään kopioimaan netistä tekstiä ilman lähdeviitteitä.

Tahallinen vilppi voi olla räikeimmillään kokonaisten opintojen teettämistä jollakin ulkopuolisella.

Ammattioppilaitos Riveriassa Joensuussa on nyt herätty tähän ilmiöön ja laadittu ohjeistus opiskelijoille siitä, mitä verkkovilppi on, miten sitä selvitellään ja mitä siitä opiskelijalle seuraa.

Kuluneen vuoden aikana selvittelyihin johtaneita vilppitapauksia on Riveriassa ollut alle 50.

– Lähes kaikki epäilyt on todettu aiheellisiksi ja johtaneet jonkinlaisiin jatkotoimiin. Valtaosa tapauksista ja jatkotoimista on ollut lieviä, kertoo Riverian verkkopedagogiikan asiantuntija Ilkka Eronen.

Verkko-opintoja suorittaa eRiveriassa parhaillaan yli 4 000 opiskelijaa. Heistä monet tekevät useampia opintoja, joten yksittäisten verkko-opintosuoritusten määrä on useita tuhansia.

Yhteiset pelisäännöt tarpeen

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton SAKKI ry:n pääsihteeri Hanna Huumonen korostaa oppilaitoksen vastuuta tarjota riittävästi opetusta ja ohjausta myös verkkomaailmassa.

– Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yhä useampi opiskelija opiskelee itsenäisesti ja voi siksi riittävän ohjauksen puutteessa sortua esimerkiksi tekstin kopioimiseen ilman lähteitä.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu kaipaa kentälle yhteisiä pelisääntöjä.

– Tähän toimintaan on tärkeää saada yleinen, yhteisesti sovittu toimintamalli, ohjeistus verkkovilpin ehkäisemiseksi ja siihen reagoimiseksi.

Lamppu antaa kiitosta ammattioppilaitos Riverian laatimalle ohjeistukselle, koska se lisää opiskelijan oikeusturvaa ja neuvoo myös opettajaa, miten vilppitilanteessa täytyy toimia.

– Tärkeää on, että opiskelijat tietävät pelisäännöt. Nuoren saattaa olla vaikeaa hahmottaa oikean ja väärän välistä eroa. Tärkeää on myös, että opiskelijat ymmärtävät, mikä on plagioinnin ja tietolähteen ero, muistuttaa Veli-Matti Lamppu.

Verkkovilpissä vanhaa ja uutta

Ammattioppilaitos Riveriassa selvitettyjen vilppitapausten määrä on viime aikoina ollut kasvussa, vaikka vilppiin syyllistyykin vain pieni osa opiskelijoista.

– Kyllä se periaatteiltaan on aika pitkälle samanlaista kuin ennenkin eli vastauksia kopioidaan kaverilta tai netistä. Tietysti tiedonhaku netistä on luvallista, mutta ei ilman asianmukaisia lähdeviitteitä, korostaa Riverian verkkopedagogiikan asiantuntija Ilkka Eronen.

Toisessa ääripäässä ovat sellaiset tapaukset, joissa opiskelija on teettänyt kokonaisia opintoja jollakin ulkopuolisella taholla. Tällaistakin on tapahtunut, myöntää Eronen.

– Kyllä on tapahtunut, ei sitä voi kaunistella. Se on jo huomattavasti isompi petos. Kaikkea kokeillaan, eikä siinä enää riitä opiskelijan ohjaaminen, vaan tarvitaan kovempia sanktioita.

Avoimuuden uskotaan kuitenkin karsivan huijausyrityksiä.

– Tähän päädyttiin juuri nyt, koska haluamme olla puolin ja toisin avoimia, eli että organisaation puolelta myös kerrotaan asiasta, Ilkka Eronen Riveriasta sanoo.

Huijari jää helposti kiinni

Verkkovilppiin houkuttelee opiskelijoita sen helppous. Myös kiinnijäämisen riskiä pidetään vähäisenä.

Verkkovilpistä jää asiantuntijan mukaan kuitenkin helpommin kiinni kuin perinteisessä lähiopetuksessa tehdystä vilungista. Opettajilla on silmää ja omat keinonsa saada huijari kiinni.

– Jos on helppoa toimia väärin verkossa niin, kyllä se on helppo myös huomata. Kyllä sieltä ne täysin identtiset vastaukset hyppäävät silmille, vakuuttaa Riverian verkkopedagogiikan asiantuntija Ilkka Eronen.

Opettajat myös vertaavat esimerkiksi kirjoitustyyliä ja vastausten tasoa aikaisempiin opintoihin. Käytössä on myös nykytekniikan suomia keinoja ja konsteja.

– Meillä on teknisiä keinoja, joita en tässä lähde tarkkaan avaamaan, esimerkiksi erilaisia lokitietoja ja muuta, mitä pystytään kaivelemaan esiin, paljastaa Eronen.

Verkkovilpistä vaietaan

Opiskelijoiden keskuudessa ei juurikaan puhuta ääneen verkkovilpistä, kertoo leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Isabella Ala.

– Ei se ole kovin yleistä eikä se tule esille tuolla opiskelijamaailmassa, koska oletetaan, että kaikki tekevät opintonsa rehellisesti. Henkilökohtaisesti en sitä hyväksy.

Puhumattomuuteen on Isabella Alan mukaan syynä se, että vilppiä tekevät häpeävät tekosiaan.

Lähihoitajaksi valmistuva aikuisopiskelija Ari Mononen on myös sitä mieltä, että vilppi on väärin sellaisia opiskelijoita kohtaan, jotka opiskelevat rehellisesti.

– Siinä on kysymys muiden opiskelijoiden oikeusturvasta ja siihen pitää puuttua asianmukaisin toimenpitein.

Mononen ei lähde veikkailemaan, miten yleistä verkkovilppi opinnoissa on, mutta arvelee sen olevan yleisempää juuri peruskoulunsa päättäneiden nuorten keskuudessa.

Isabella Ala on sitä mieltä, että siihen turvaudutaan silloin, kun jotkut opinnot eivät kiinnosta ja niistä halutaan päästä äkkiä eroon.

Rangaistukset vaihtelevat

Vilpin seuraukset ja rangaistukset vaihtelevat teon vakavuuden mukaan opiskelijan opintosuorituksen mitätöinnistä kirjalliseen varoitukseen ja jopa määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen.

– Etenkin lievissä tapauksissa ohjataan opiskelija toimimaan oikein ja tekemään tehtävät uudestaan. Jos väärinkäytös on tahallinen, niin sitten järjestetään kuuleminen. Myös kirjallisia varoituksia on annettu ja muistiin nousee myös yksi erottaminen, kertoo Ilkka Eronen.

Lähihoitajaksi valmistuva Ari Mononen muistuttaa, että verkkovilpillä voi olla pitkät jäljet. Hän haluaakin aikuisopiskelijana antaa muutaman vinkin erityisesti nuoremmille opiskelijoille.

– Ei se vilppi pitkälle kanna. Jos siitä tulee joku merkintä tai sanktio, niin sehän jää sinne näkyviin. Se voi haitata jatkossa opiskelua ja myös työn saantia tulevaisuudessa.

Lue myös:

Uusia reittejä avataan yliopistoihin: Ilmainen verkkokurssi korvaa pääsykokeen Tampereella, Helsingissä käytäntö laajenee ja Itä-Suomi tarjoaa verkossa maksuttomia oikisopintoja

Etäopetus ei ole enää kakkosvaihtoehto – "Joustavuus on varmasti avaintekijä"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyökkäsi sunnuntaina edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosia vastaan.

Trump kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että Pelosi on saattanut syyllistyä maanpetokseen Ukraina-tutkintaan liittyvässä asiassa.

– Nancy Pelosi tiesi kaikista epäluotettavan Adam Schiffin valheista ja massiivisista kongressiin ja Amerikan kansaan kohdistuneista petoksista, Trump tviittasi.

Demokraatti Adam Schiff on Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja. Trumpin mielestä Schiff on johtanut amerikkalaisia harhaan Ukraina-tutkinnassa.

Demokraatit aloittivat virkarikostutkinnan Trumpista Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa käydyn puhelinkeskustelun takia.

Trump pyysi Zelenskyitä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Joe Bidenin ja tämän pojan Hunterin toimia Ukrainassa.

Trumpin ja Zelenskyin puhelu nousi esille, kun siitä tehtiin nimetön ilmianto. Demokraatit haluavat selvittää, rikkoiko Trump lakia Zelenskyille esittämällä pyynnöllään.

Trump on kiistänyt väärinkäytökset ja kutsunut virkarikostutkintaa noitavainoksi.

Lue myös:

Ilmiantaja: Trumpin puhelun vakavuuden ymmärtänyt Valkoinen talo salaili, Tiedustelujohtaja: Ei ole tehtäväni arvioida asiaa

Kiukkuinen Trump: Tutkinta pitäisi lopettaa, noitavaino – Lehti: Ilmiantaja on CIA:n Ukraina-asiantuntija

Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan Turkki on epäselvin perustein estänyt Suomen kansalaisia poistumasta maasta. Pulaan joutuneet henkilöt ovat kaksoiskansalaisia, eli heillä on myös Turkin kansalaisuus. Ongelmat näyttävät alkaneen vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen.

Ulkoministeriö vahvistaa, että kaksoiskansalaisia koskevia maastapoistumisrajoituksia on ollut viime vuosina, mutta ei ota kantaa ongelmiin joutuneiden tarkkaan lukumäärään tai syihin.

– Näitä suomalaisia koskevia tapauksia on ollut muutamia. Tapausten tarkempaa lukumäärää en voi kommentoida, sanoo ulkoministeriön konsuliyksikön päällikkö Antti Putkonen.

Ulkoministeriö muistuttaa matkustustiedotteessaan kaksoiskansalaisia siitä, että Turkki ei huomioi Suomen kansalaisuutta, eli Suomen mahdollisuudet auttaa ovat hyvin rajalliset.

– Totta kai he ovat meidän näkökulmastamme Suomen kansalaisia ja yritämme heitä avustaa. Heillä on kuitenkin myös Turkin kansalaisuus ja paikalliset viranomaiset voivat kohdella heitä pelkästään Turkin kansalaisina, Putkonen sanoo.

"Tykkäykset voivat johtaa rikostutkintaan"

Myös jotkut muut maat Euroopassa ovat kertoneet, että lomalle Turkkiin lähteneitä turkkilaistaustaisia kansalaisia on estetty palaamasta kotiin. Saksan ulkoministeriö varoittaa, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esitetyt mielipiteet voivat johtaa ongelmiin. Varoituksen mukaan jopa tykkäys tai yksittäisen uutisen jakaminen voi johtaa ikäviin seurauksiin.

Turkissa annettujen maastapoistumiskieltojen taustalla on usein ollut Turkin oloja tai presidentti Recep Tayyip Erdoğania arvostelevien päivitysten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa. Arvostelu saatetaan tulkita rikokseksi, mikä johtaa esitutkintaan ja mahdollisesti oikeudenkäyntiin.

Julkisuuteen tulleissa tapauksissa ihmisiä on lisäksi epäilty Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n tai vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytetyn Fethullah Gülenin tukemisesta.

Tapahtumien kulku on ollut samanlainen useissa tapauksissa. Ongelmat ovat ilmenneet passintarkastuksessa, joko maahan saapumisen yhteydessä tai kun henkilö jo on ollut poistumassa Turkista. Vaikeuksiin joutuneet henkilöt ovat joissakin tapauksissa jääneet jumiin Turkkiin useiksi kuukausiksi.

Taustalla myös ilmiantoja Suomesta

Suomesta on myös lähetetty yksittäisiä ilmiantoja Turkkiin. On kuitenkin epäselvää missä määrin tämä on organisoitua ja onko esimerkiksi Turkin suurlähetystö tai Turkkia lähellä olevat järjestöt mukana toiminnassa.

Ainakin yksi Turkkiin matkustanut henkilö on aiemmin otettu kiinni lyhyeksi aikaa Suomesta lähetetyn ilmiannon perusteella. Tiettävästi muutama muu turkkilaistaustainen Suomen kansalainen on joutunut vaikeuksiin ilmiantojen takia.

Myös kiinniotettuja on painostettu ilmiantamaan toisia turkkilaisia. Turkissa käynnissä olevan oikeudenkäynnin asiakirjojen joukosta löytyy kuulustelupöytäkirja, jossa kiinniotettu turkkilaistaustainen helsinkiläismies ilmiantaa useita Suomessa asuvia "terrorismista".

Turkissa kymmeniä Saksan kansalaisia jumissa

Samantyyppiset ongelmat koskevat useiden maiden kansalaisia.

Elokuun lopulla Saksan liittopäiville annetussa tiedonannossa Saksan ulkoministeriö kertoi, että Turkin vankiloissa on 62 Saksan kansalaista. Turkissa on jumissa kotiarestia muistuttavissa oloissa 38 Saksan kansalaista. Maastapoistumiskieltoon määrätyt joutuvat ilmoittautumaan säännöllisesti poliisiasemalle, kerran tai kaksi viikossa.

Saksan ulkoministeriön tiedoista ei käy ilmi mistä kiinniotettuja ja kotiarestiin määrättyjä epäillään. Saksalaisten lehtitietojen mukaan osassa tapauksista kyse on Turkin hallitusta arvostelevista kannanotoista sosiaalisessa mediassa.

Turkin tiedetään keräävän tietoja ulkomailla asuvista turkkilaisista, joten on mahdollista, että viranomaisilla on tietoja myös mielenosoituksista, joissa on arvosteltu Turkkia.

Aiheesta lisää: Yhä useampi pakenee Turkin puhdistuksia: terroristiksi leimattu pormestari sai turvapaikan Suomesta

Erdoğanin kostoretki

Sängyllä lepäävän kirjekuoren postileima on huhtikuulta 2017. Johanna Kortesluoma ei ole vieläkään avannut kuorta, vaikka se putosi postiluukusta yli kaksi vuotta sitten.

– En ole uskaltanut. Ajattelin, että kuitenkin tiedän mikä kirjeen sisältö on. En halunnut masentua siitä, Kortesluoma kertoo.

Kirjekuoressa on vastaus viestiin, jonka Kortesluoma kirjoitti Turun yliopistolliselle keskussairaalalle jäätyään siellä ilman hoitoa. Hän kertoo kirjoittaneensa sen muiden vastaavassa tilanteessa olevien naisten puolesta.

– Tekstini oli pitkä ja tunteikas. Sillä ei ollut tarkoitus edistää omaa asiaani, koska olin jo hakeutunut hoitoon toiseen kaupunkiin. Halusin puhtaasti antaa palautetta.

Kirjeeseen liittyvistä tapahtumista on kulunut aikaa jo vuosia, mutta Kortesluomalla ne ovat tuoreessa muistissa. Kaikki alkoi, kun hänelle tehtiin sterilisaatio vuonna 2015.

Vatsa turposi heti

Päätös sterilisaatiosta kypsyi vuonna 2014. Johanna Kortesluoman lapsiluku oli täynnä, ja ikääkin 39 vuotta.

Lääkärin vastaanotolla Kortesluoma sai valita, haluaako hän sterilisaation perinteiseen tapaan klipseillä vai uudemmalla Essure-menetelmällä. Essuressa naisen munatorviin asennetaan kohdun tähystyksessä pienet mikroimplantit.

Kortesluoma valitsi ensin klipsit.

– Asennuksessa kysyttiin, että haluanko muuttaa tätä vielä. Päädyin sittenkin Essureen, koska siinä ei tarvittu nukutusta.

Sterilisaatio tehtiin Loimaalla. Kortesluoma kertoo, että oireet alkoivat heti kun hän pääsi kotiin.

– Vatsa oli turvoksissa. Ajattelin ensin, että se kuuluu asiaan. Turvotus ei kuitenkaan alkanut laskea.

Kaikki kunnossa

Parin viikon kuluttua Kortesluomasta alkoi tuntua, että alavatsassa oli jokin tulehdus. Oli vatsakipuja, jatkuva vessahätä ja huono olo. Laboratoriokokeissa ei kuitenkaan löytynyt mitään tulehdukseen viittaavaa.

– Lääkäri sanoi jälkitarkastuksessa, ettei ole koskaan kuullut tällaisista oireista. Kaikki oli kuitenkin lääkärin mielestä kunnossa.

Sitten Kortesluoma törmäsi Ylen uutiseen, jossa kerrottiin muidenkin naisten saaneen erilaisia oireita Essuren asennuksen jälkeen.

– Sain ahaa-elämyksen ja soitin siltä istumalta Tyksiin. Taas lääkäri sanoi, että kuuli näistä oireista ensimmäistä kertaa.

Essure on mikroimplantti, joka kiinnittyy munatorveen metallista valmistetulla kierteellä. Sen ideana on tukkia siittiön tie munasolun luo arpeutumalla kudokseen. Essure tuli markkinoille 2000-luvun alkuvuosina.

Julkisuuteen alkoi vuosien mittaan pulpahdella ulkomailla ja myös Suomessa uutisia, joissa Essurella steriloidut naiset kertoivat kärsivänsä erilaisista oireista. Oli alavatsakipuja, voimakasta turvotusta, runsaita kuukautisia ja mielialan vaihteluita.

Lääkeyhtiö Bayerin mukaan Essure oli turvallinen. Suuri osa lääkäreistä kiisti oireiden yhteyden Essure-implantteihin. Myöhemmin esimerkiksi Suomen gynekologiyhdistys on epäillyt, että oireilu johtuisi Essuren nitinolista, joka on nikkelin ja titaanin sekoitus.

Ylen MOT selvitti, ettei Essuren pitkäaikaisvaikutuksia oltu tutkittu kattavasti ennen sen käyttöönottoa. Tutkimukset keskittyivät implanttien ehkäisytehoon.

Essure-implantit vedettiin myynnistä Suomessa vuonna 2017. Bayer ilmoitti, että myynnin lopettamisen syynä oli vähentynyt kysyntä. Sittemmin myynti on loppunut myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa, eikä Bayer enää valmista Essurea.

Monet oireita saaneet naiset alkoivat selvittää mahdollisuutta poistattaa implantit. Johanna Kortesluoma oli yksi heistä.

Kuumeilua ja tärinäkohtauksia

Kortesluoma ei hakeutunut poistoleikkausarvioon heti, koska hänellä oli todettu jo vuosia sitten kilpirauhasen liikatoiminta. Sen hoitoon oli juuri kokeiltu radiojodia, joka voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja sitä kautta erilaisia oireita.

– Minulle oli selvää, että turvotus johtui Essuresta. Se alkoi heti asennuksesta ennen radiojodihoitoa, joten siinä ei tarvinnut kummoinenkaan sherlokki olla. Pelkäsin kuitenkin sitä, että lääkäri yhdistäisi oireilun kilpirauhaseen.

Vuonna 2016 turvotus paheni. Huonon olon lisäksi tuli kuumeilua ja tärinäkohtauksia. Verenpaine sahasi.

– Näytin siltä kuin olisin ollut kuudennella kuukaudella raskaana, välillä jopa viimeisilläni. Turvotus tuli ja meni, mutta vatsa ei ollut koskaan litteä.

Kortesluoma liittyi Facebookissa ryhmään, jossa steriloidut naiset jakoivat kokemuksiaan Essureista. Jotkut heistä olivat käyneet poistattamassa implanttinsa ja kertoivat, että oireilu oli sen jälkeen loppunut.

Kortesluoma pääsi Tyksiin naisten poliklinikalle. Hän epäili, että implanteissa oleva nikkeli aiheuttaisi oireet ja halusi, että implantit poistetaan.

– Lääkäri kumartui eteenpäin ja puhui hitaasti kuin lapselle. Hän sanoi, ettei Essuressa ole nikkeliä. Se tuntui täystyrmäykseltä. Lähdin vastaanotolta tyhjin käsin.

"Tärkeintä on hoitaa potilaan vaiva"

Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kerrotaan, että useimmiten Essure-implantit ja munatorvet poistetaan, jos potilas niin haluaa. Sairaalan mukaan leikkausarvioon on hakeutunut myös joitakin naisia, joilta implantteja ei lopulta ole poistettu.

– Potilaan oireet käydään aina tarkkaan läpi ja mietitään, voivatko ne johtua Essureista vai kenties jostain muusta. Jos potilaalla on leikkausriskejä, poistoon ei välttämättä kannata lähteä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pia Heinonen.

Tänä vuonna poistoja on tehty kymmenkunta. Luvussa on mukana muutama kohdunpoisto, johon on päädytty lääketieteellisistä syistä. Heinonen painottaa, että tärkeintä on hoitaa potilaan vaiva.

– Jos hänellä on vuotohäiriö, sitä voi hoitaa esimerkiksi asettamalla hormonikierukka.

Johanna Kortesluoma kävi ruuansulatuselimistön tutkimuksissa. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt vikaa. Hän kertoo soittaneensa uudestaan Tyksin naistenpoliklinikalle, koska lääkäri oli luvannut miettiä jatkoa tutkimusten valmistuttua.

– Hoitajan mukaan asiani olikin kirjattu päättyneeksi. Varasin soittoajan, mutta lääkäri ei koskaan soittanut. Myöhemmin selvisi, ettei soittopyyntöä oltu edes kirjattu mihinkään.

Kortesluoma soitti Tyksin naistenpoliklinikalle useita kertoja. Hän koki, että häneen suhtauduttiin tylysti. Työterveyslääkäri oli Kortesluoman mukaan ainoa, joka ymmärsi yskän.

– Hän ei koskaan sanonut, ettei oireilu voisi johtua Essuresta vaan totesi, että kaikesta voi tulla sivuvaikutuksia.

Lääkkeet eivät auttaneet

Työterveydestä saadut kipulääkkeet eivät auttaneet lantion alueen kipuihin tarpeeksi. Kivut pahenivat ja alkoivat herättää öisin. Kortesluoman papereihin on kirjattu, että hänen vatsansa oli vastaanotolla yhtä suuri kuin synnyttämään tulevilla naisilla.

– Se oli ihan hirveää, koska se vain jatkui ja jatkui. Myös kasvoni ja silmäni turposivat ja punoittivat. Lapseni kanssa liikkuessani pelkäsin, että minua luultiin alkoholistiksi.

Facebook-ryhmästä Kortesluoma löysi monia kohtalotovereita. Hän huomasi, että monet heistä olivat matkustaneet toiseen sairaanhoitopiiriin poistattamaan Essurensa.

– Aloin tutkailla, mihin kaupunkiin lähtisin.

Essure on asennettu Suomessa noin 8000 naiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tarkkoja lukuja toteutuneista poistoleikkauksista ei ole saatavilla, koska niitä on alettu eritellä vasta äskettäin.

Yle pyysi yliopistosairaaloista ja lisäksi useista keskussairaaloista tiedot viimeisten kolmen vuoden aikana tehdyistä Essure-poistoleikkauksista. Lisäksi kysyimme poistoleikkauksessa ja leikkausarviossa käyneiltä naisilta kokemuksia.

Kyselyyn vastasivat kaikki yliopistosairaalat ja lisäksi viisi keskussairaalaa.

Ainakin 250 naista leikattu

Sairaaloiden toimittamien lukujen mukaan ainakin 250 naista on poistattanut implanttinsa vuoden 2017 alusta lähtien. Todellinen luku voi olla paljon suurempi. Valvira on saanut Essuren valmistajalta, terveydenhuollon ammattilaisilta ja kansalaisilta samassa ajassa yhteensä yli 500 vaaratilanneilmoitusta.

Valvira on ohjeistanut lääkäreitä tekemään vaaratilanneilmoituksen, jos Essuret poistetaan potilaan kokemien oireiden vuoksi. Valviran mukaan myynnin lopettamisen jälkeen valtaosa ilmoituksista on koskenut implanttien poistoa.

Sairaaloissa on kuitenkin eroja sen suhteen, ketkä leikkaukseen pääsevät. Joissakin sairaanhoitopiireissä leikkauksen perusteeksi riittää se, että nainen kokee Essuren aiheuttavan heille oireita.

Esimerkiksi Kuopiossa kaikkia halukkaita ei leikata. Kun potilas oireilee, implanttien sijainti tarkistetaan ultraäänellä. Jos ne on asennettu väärin, poistoa harkitaan.

– Jos implantit ovat oikeassa paikassa, leikkauksen hyödyt ja haitat punnitaan tarkoin. Potilasta informoidaan, ettei poisto välttämättä auta. Oireet ovat usein moninaisia ja on vaikea päätellä, mikä johtuu Essuresta, kertoo urogynekologi Kaisa Raatikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Implanttien poisto ei ole teknisesti helppoa, jos implantit ulottuvat oikeaoppisesti kohtuonteloon ja sijaitsevat osittain kohtulihaksen sisällä. Suomen gynekologiyhdistys laati kesällä 2018 suosituksen, jonka mukaan poistoleikkauksessa on varottava implantin katkeamista ja rikkoontumista.

Lisääntymiskyky ei palaudu

Synnytysten, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri Eila Suvanto Oulun yliopistollisesta sairaalasta huomauttaa, ettei pelkkiä implantteja voida poistaa. Mukana lähtevät aina munatorvet.

Implanttia ei saa vetää irti, koska sen ideana on arpeutua kudokseen ja sitä kautta estää siittiön ja munasolun kohtaaminen.

– Osalla potilaista on ollut ajatus, että munatorvi säästyy ja sterilisaatio voidaan purkaa. Kun se kerrotaan potilaalle, hän saattaa muuttaa mieltään poistoleikkauksesta, toteaa Suvanto.

Urogynekologi Kaisa Raatikainen Kuopiosta muistuttaa, että implantit saadaan varmuudella kokonaisuudessaan pois vain poistamalla kohtu. Kohdunpoistoon taas ei lähdetä koskaan kevyin perustein vaan siihen tarvitaan lääketieteellinen syy.

– Kun kohtua ei poisteta eikä kohdun cornuja eli kulmia leikata, osa Essurea voi jäädä potilaaseen, Raatikainen sanoo.

Eniten Essureja on poistettu vajaan kolmen vuoden aikana Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa poistoleikkauksia on tehty yli sata.

– Potilasmäärät ovat vaihdelleet sen mukaan, mikä mediajuttu on julkaistu. Potilaat, jotka haluavat Essuret ehdottomasti pois, olemme operoineet, kertoo naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jari Sjöberg Hyksistä.

Myös Pirkanmaalla implantteja on poistettu kymmeniltä naisilta. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta arvioidaan, että Taysissa on käynyt poistoleikkauksessa ainakin noin 50 naista.

Heistä 5-10 on saapunut poistoon jostakin muusta sairaanhoitopiiristä. Tampereelle matkusti maaliskuussa 2017 myös Johanna Kortesluoma. Implantit poistettiin Taysissa toukokuussa 2017.

– Tampereella minuun suhtauduttiin asiallisesti ja lääkärit ja hoitajat olivat ystävällisiä. Oli iso asia, ettei alettu irvailla tai oltu vihaisia.

Samoihin aikoihin hän kirjoitti Tyksiin pitkän tekstin kohtelustaan.

– Vaikka ongelmia olisi vain osalla steriloiduista naisista, se ei saisi olla syy vähätellä oireita tai jättää hoitamatta. Vieläkin ihmetyttää, miten näin voi käydä Suomessa, Kortesluoma sanoo.

"Lääkäri vertasi minua gorillaan"

Yle haastatteli neljää poistoleikkauksessa käynyttä naista. Lisäksi kysyimme leikkaukseen halunneilta naisilta kokemuksia Suomen Essure Problems -ryhmässä Facebookissa.

Noin 70 naista kertoo, että heillä on ollut vaikeuksia päästä poisto-operaatioon. Suuri osa heistä on poistattanut implantit yksityislääkärillä tai toisessa sairaanhoitopiirissä. Jotkut naisista eivät ole päässeet leikkaukseen vieläkään.

Alla olevat kommentit on poimittu ryhmän keskusteluista, ja niiden julkaisuun on pyydetty lupa.

“Minulle ei annettu lähetettä leikkaukseen omasta sairaanhoitopiiristä, koska Essuret eivät lääkärin mukaan aiheuta väsymystä ja uupumusta.”

“On todella ollut hankaluuksia. Lähete torpattiin tylysti ja merkinnät tehtiin niin, että julkisella puolella ei enää ollut mitään mahdollisuuksia poistoon. Yksityisellä puolella pääsin poistoon, kun olin valmis maksamaan siitä.”

Monet naiset, joilta leikkaus on evätty, kokevat saaneensa omalla alueellaan tylyä ja vähättelevää kohtelua.

“Ensin kolme yksityislääkäriä nauroi oireilleni. Keskussairaalassa tuli kaksi täystyrmäystä. Ensimmäisellä kerralla nuori naisgynekologi huusi minulle somehysteriasta niin, että aloin itkeä.”

“Keskussairaalan lääkäri vertasi minua gorillaan vatsani muodon perusteella. Hän näytti kännykästään gorillan kuvia osoittaakseen, että vatsan turvotus on ihan normaalia.”

Vertailevaa tutkimusta ei ole

Osa Ylen kyselyyn vastanneista lääkäreistä on sitä mieltä, että keskeisin Essuren aiheuttama oire on kipu.

– Implantit eivät aiheuta painonnousua, haluttomuutta, päänsärkyä tai mielialamuutoksia. Kaikki kivutkaan eivät johdu Essuresta. Jotkut potilaat ovat asiallisia ja informaation saatuaan päätyvät pitämään implanttinsa, kertoo naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jari Sjöberg Hyksistä.

Osa lääkäreistä on epäileväisiä sen suhteen, mitä oireilun takana todellisuudessa on.

– Joidenkin potilaiden oireet ovat alkaneet jo ennen Essure-implanttien laittoa. Uupumus, väsymys tai masennus ei riitä syyksi leikkaukseen, sanoo naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jaana Fraser Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

– Onneksi Essure-hysteria ei ole levinnyt alueellemme, toteaa vs. ylilääkäri Liisa Tikkala Kymenlaakson keskussairaalasta.

– Oireilu on usein alkanut vasta vuosien kuluttua implanttien laitosta. Potilas on saattanut ottaa yhteyttä vasta, kun on törmännyt uutisiin aiheesta. Lisäksi ikääntymiseen voi liittyä samanlaisia oireita kuten painonnousua ja vuotohäiriöitä, huomauttaa Pia Heinonen Tyksistä.

Ongelma on, ettei sterilisaation jälkeisistä oireista ole juurikaan vertailevaa tutkimustietoa. Monet Ylen haastattelemat lääkärit toteavat, että syy-yhteyksien tutkiminen on mahdotonta.

Essuren jälkeen oireita saaneet naiset keräsivät kolme mapillista materiaalia nostaakseen joukkokanteen lääkeyhtiö Bayeria vastaan. Mukana joukkokannehakemuksessa oli 161 naista.

Kuluttaja-asiamies päätti tämän vuoden alussa, ettei joukkokannetta voida nostaa. Perustelujen mukaan prosessi olisi liian kallis ja liian pitkä. Vaikka naiset kertoivat kärsineensä samanlaisista oireista, kuluttaja-asiamiehen päätöksen mukaan ne eivät olleet yhdenmukaisia.

Suomen Essure Problems -ryhmän ylläpito on tehnyt oireista kärsiville naisille kyselyn, jossa selviteltiin poistoleikkauksen vaikutuksia. Kyselyyn vastasi noin 140 naista.

Kyselyn mukaan oireet ovat poistuneet leikkauksen jälkeen kokonaan yli puolella vastaajista.

Noin 10 prosenttia vastaajista koki, ettei leikkauksella ollut vaikutusta oireisiin.

Kirjeen sävy yllätti

Lopuilla vastaajista oireet olivat poistuneet osittain tai he eivät osanneet sanoa, oliko leikkauksella vaikutusta. Johanna Kortesluoman oireet loppuivat kokonaan leikkauksen jälkeen.

– Huomasin heti heräämössä, että ylävatsa oli hävinnyt johonkin. Myös kaikki kivut jäivät pois.

Kotona odotti vastaus muistutukseen, jonka Kortesluoma oli tehnyt Tyksiin. Hän siirsi avaamattoman kirjeen muiden terveyspapereidensa joukkoon ja työnsi ne kaappiin.

Syksyllä 2019 aikaa on vihdoin kulunut sen verran, että hän pystyy avaamaan kirjeen. Hän lukee kirjettä hetken hiljaa ja hiukan yllättyy. Kirjeen sävy onkin ymmärtäväinen.

– Ajattelin, että oireiden yhteys Essureen kiellettäisiin suorasanaisemmin. Toisaalta tämä on monen kohdalla pelkkää sanahelinää. Facebook-ryhmäläiset taistelevat edelleen samojen asioiden kanssa kuin minä kaksi vuotta sitten.

Jutussa on käytetty lähteinä Valviran ja THL:n tilastoja, Johanna Kortesluoman potilaskertomuksia ja hänen Tyksille tekemäänsä muistutusta. Lisäksi lähteenä on ollut Suomen gynekologiyhdistyksen hoitosuositus tilanteissa, joissa Essure-implantit ottanut nainen oireilee. Yle on myös nähnyt 161 naisen joukkokannehakemuksen liitteineen ja kuluttaja-asiamiehen päätöksen, jonka mukaan joukkokannetta ei nosteta.

Sähköpyörätuolit ovat vieri vieressä olohuoneessa. Raila ja Miika Riikonen ovat asettuneet niin lähelle toisiaan kuin mahdollista.

Aviopari tapittaa televisiota. Välillä, kun tekee mieli tarttua kumppania kädestä, he kutsuvat paikalle avustajan.

– Minä pyydän, että minun käteni lasketaan Miikan polvelle tai Miikan käsi laitetaan minun käteeni, Raila sanoo.

Raila Riikosella on hermoperäinen lihassairaus SMA2. Hän on ollut koko elämänsä toisten avun varassa.

Miika Riikonen on ollut pyörätuolissa reilut kymmenen vuotta. Perinnöllinen lihasrappeuma Beckerin lihasdystrofia heikentää lihaksia hitaasti.

Molemmat tarvitsevat apua ympäri vuorokauden.

Fyysinen läheisyys on heille työlästä, mutta se on on aina ollut tärkeä osa Riikosten parisuhdetta. Ilman sitä he tuskin edes olisivat yhdessä.

– Minusta ainakin tuntuu, että hakisin läheisyyttä ja seksiä sitten jostain muualta, jos en sitä tässä parisuhteessa saisi, Raila Riikonen sanoo.

Avusteinen seksi oli avustajalle uusi asia

Kun Raila ja Miika Riikonen haluavat harrastaa seksiä, on otettava kalenteri esiin.

Heille seksi on nimittäin mahdollista vain silloin, kun sopiva henkilökohtainen avustaja on työvuorossa.

– On hankalaa, kun seksille ei yksinkertaisesti ole aina aikaa silloin, kun tekisi mieli, Raila sanoo.

Tällä hetkellä Riikosilla on yhteensä seitsemän vakituista henkilökohtaista avustajaa, joista kaksi avustaa heitä myös seksissä.

– Ei sitä kaikkien avustajien kanssa ole otettu edes puheeksi. Se on niin intiimi, henkilökohtainen ja herkkä asia, että se vaatii juuri sen määrätynlaisen luottamuksen avustajan ja meidän välillä, Raila sanoo.

Useimmiten seksissä avustaa Miikan henkilökohtainen avustaja Jannina Tallberg.

"Olen ajatellut sen niin, että jos olisin itse vammautunut ja tarvitsisin apua seksissä, niin kyllä mä sitä haluaisin ja varmaan vaatisin." Jannina Tallberg, henkilökohtainen avustaja

Aloittaessaan avustajana puolitoista vuotta sitten Tallberg ei osannut kuvitella olevansa Riikosten apuna seksissä.

Hän ei ollut törmännyt avusteiseen seksiin lähihoitajakoulutuksessaan tai aiemmin työelämässä.

– Kaikki on tullut tietoon pikkuhiljaa, kun aloitin Miikan avustajana. Meillä on alusta asti synkannut todella hyvin, ja on rentoa olla läsnä avustamistilanteissa, Tallberg kertoo.

Kun Jannina oppi tuntemaan Riikoset paremmin, hän ilmaisi itse olevansa valmis auttamaan heitä myös seksissä.

– Olen ajatellut sen niin, että jos olisin itse vammautunut ja tarvitsisin apua seksissä, niin kyllä mä sitä haluaisin ja varmaan vaatisin.

Avusteisessa seksissä tarvittava luottamussuhde Tallbergin ja Riikosten välille rakentui askel kerrallaan.

– Aluksi saatoin ojentaa jonkun apuvälineen tai vaihtaa paristoja. Pikku hiljaa aloin olla enemmän mukana. Levitän esimerkiksi liukuvoiteen tai autan nostolaitteen hytkyttämisessä, että saadaan se tahti, Tallberg sanoo.

Joskus kun Tallberg auttaa Railan ja Miikan sopivaan asentoon, hän poistuu paikalta ja antaa pariskunnalle kahdenkeskistä aikaa.

Toisinaan hän on seksitilanteessa mukana liikuttamassa jommankumman kättä tai vartaloa. Silloin hän kääntää katseen sivuun.

– Minulla pyörii tosi paljon omia ajatuksia päässä. Mietin esimerkiksi, että mitä täytyy tehdä työpäivän jälkeen. Pystyn sulkemaan itseni pois siitä tilanteesta jollain tapaa, Tallberg sanoo.

Seksissä avustaminen ei ole seksipalvelun toteuttamista

Suomessa avusteiselle seksille ei ole selkeitä sääntöjä tai määritelmiä, vaikka se on monille henkilökohtaisille avustajille ja avunsaajille arkipäivää.

Käytännössä avustajat ja avunsaajat sopivat keskenään, mitä seksissä avustamiseen kuuluu.

– On tullut tilanteita, että avustaja on sanonut, että hän ei mene tämän pidemmälle, mikä on tosi hyvä. On tärkeää, että niistä asioista puhutaan etukäteen, Raila Riikonen sanoo.

Etukäteen sopimisen tärkeyttä peräänkuuluttaa myös erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja seksuaalikasvattaja (SSS) Tanja Roth. Vuonna 2016 Suomessa julkaistiin Rothin kirjoittama opas seksissä avustamisesta.

– Kuka menee töihin, joissa asioista ei sovita etukäteen? Minä kannustan tekemään työsopimuksesta erillisen, kirjallisen sopimuksen siitä, mitä seksissä avustaminen sisältää, Roth sanoo.

Hänen mukaansa sopimus takaa sen, että avusteinen seksitilanne on kaikille osapuolille turvallinen.

– Ketään ei tietenkään voi pakottaa avustamaan toista seksissä. Myös avustajilla on seksuaalioikeudet, Roth sanoo.

Avusteinen seksi jaetaan passiiviseen ja aktiiviseen avustamiseen. Passiivinen avustaminen on esimerkiksi vaatteiden riisumista, seksivälineiden ojentamista tai niiden pesemistä käytön jälkeen.

Aktiivisessa avustamisessa avustaja on enemmän mukana seksitilanteessa.

– Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avustaja lähtee harrastamaan seksiä heidän kanssaan. Seksissä avustaminen ei siis ole seksipalvelun toteuttamista, Tanja Roth selventää.

Riikoset ja Tallberg eivät ole tehneet kirjallista sopimusta siitä, mitä seksissä avustaminen sisältää. He luottavat siihen, että suullinen sopimus toimii ja vuorovaikutus pelaa.

Suullinen sopimus mahdollistaa heidän mukaansa myös joustavuuden seksin aikana.

– Ei sitä välttämättä voi kauhean tarkasti kirjoittaa mihinkään, mitä se käytännön apu on. Siinä eletään aina tilanteen mukaan, Raila sanoo.

Orgasmi lievittää kipuja

Riikosten seksi vie paljon aikaa. Jo pyörätuolista nostolaitteeseen siirtyminen voi kestää vartin.

Nostolaite on tarkoitettu liikuntavammaisen ihmisen siirtymiseen esimerkiksi pyörätuolista sänkyyn, suihkuun tai wc-istuimille.

Riikoset käyttävät nostolaitetta myös seksin apuvälineenä, sillä sen avulla pääsee paremmin toisen lähelle, kun pyörätuoli ei ole tiellä.

– Olemme molemmat roikkuneet nostolaitteessa lukuisia tunteja erilaisia seksiasentoja etsien ja kokeillen, Riikoset kertovat.

Yleensä, kun Riikoset harrastavat seksiä, he antavat vuoron perään toisilleen nautintoa esimerkiksi seksivälineiden avulla tai antamalla suuseksiä.

Raila kärsii päivittäin hermosäryistä, ja hänelle orgasmi on yksi parhaista kivunlievittäjistä.

– Olisi mukavaa, jos pystyisimme saamaan yhtä aikaa nautintoa, mutta emme ole vielä löytäneet siihen hyvää asentoa, Raila sanoo.

"Seksuaalikasvatus kuuluu kaikille ihmisille, oli ihminen vammainen tai ei. " Tanja Roth, erityistason seksuaaliterapeutti ja seksuaalikasvattaja

Haastetta seksiin tuo myös se, että asennon vaihtamiseen menee aina useita minuutteja. Se taas syö tunnelmaa.

– Seksi keskeytyy joka kerta, kiihottuminen pitää aloittaa aina alusta ja pitää löytää tunnelma uudestaan, Riikoset kertovat.

“Ei ole olemassa mitään vammaisseksuaalisuutta”

Tanja Roth toimii yrittäjänä ja kiertää kouluttamassa oppilaitoksissa, sairaanhoitopiireissä, palvelutaloissa ja yksityisissä tilaisuuksissa seksuaalisuudesta, myös avusteisesta seksistä.

10 vuotta alalla työskennelleen Rothin mukaan asiat muuttuvat Suomessa hitaasti.

Hän ei ihmettele, että avusteinen seksi on edelleen Suomessa tabu, sillä seksuaalisuus ja vammaisuuskin ovat yhä edelleen tabuja.

– Vammaisten ihmisten seksuaalioikeudet ovat vielä lapsenkengissä. Usein seksiin liittyvät asiat jätetään kokonaan kertomatta, Roth sanoo.

Seksuaalioikeuksien toteutumista voisi hänen mukaansa edesauttaa parhaiten yhdenvertaista ja kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta lisäämällä.

– Tiedon avulla ihmiset voivat tehdä valintoja omassa elämässään. Seksuaalikasvatus kuuluu kaikille ihmisille, oli ihminen vammainen tai ei. Hyvä on kertoa myös avusteisesta seksistä.

"Monet vammaiset ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, että heilläkin on oikeus seksuaaliseen nautintoon." Raila Riikonen

Myös sosiaali- ja terveysalan ihmisiä täytyy kouluttaa lisää.

– Tärkeintä on muistaa, että ei ole olemassa mitään vammaisseksuaalisuutta. On vain seksuaalisuus ja erilaisia ihmisiä. Kaikilla ihmisillä on oikeus saada yhdenvertaisesti omalla kommunikointitavalla ja kielellä kokonaisvaltaista tietoa, Roth sanoo.

Myös Raila Riikonen työskentelee vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien ja avusteisen seksin parissa.

Seksuaalikasvattajana hän pitää yrityksille luentoja ja antaa yksityishenkilöille neuvontaa. Hän toimii myös kokemusasiantuntijana, eli käyttää omaa elämäänsä esimerkkinä.

– Monet vammaiset ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, että heilläkin on oikeus seksuaaliseen nautintoon.

Se tekee Railan yhtäältä surulliseksi, mutta toisaalta saa työskentelemään entistä kovemmin.

Hänelle itselleen oman seksuaalisuuden toteuttaminen on suuri osa elämää.

– Jos niille omille seksuaalisille tarpeille ei pystyisi tekemään mitään, niin kyllähän se aika ahdistavaa olisi. En minä ainakaan voisi kuvitella itseäni ihmisenä ilman sitä, Raila Riikonen sanoo.

Perjantai-dokkari: Tarvitsemme apua seksissä nyt Areenassa:

Lue myös:

Avustettu seksi on suuri luottamuksen osoitus – "Seksuaalisuus on äärettömän iso tekijä"

Kaisa Ojalalle ei ikinä puhuttu seksuaalisuudesta: nyt Instagramin boss lady muistuttaa, että vammaisillakin voi olla yhden illan juttuja

Kuka saa haluta seksiä?

Finanssiryhmä OP on saanut päätökseen elokuun loppupuolella alkaneet Yrityspankki ja Vakuutusasiakkaat -liiketoimintojaan koskeneet yhteistoimintaneuvottelut.

Yt-neuvottelut koskivat noin 3 000 henkilöä. Neuvottelujen seurauksena pankki lakkauttaa 300 tehtävää. Samalla se luo 185 uutta tehtävää. Tästä voinee päätellä, että työt loppuvat 115:lta työntekijältä.

OP Ryhmän henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi kertoo yhtiön tiedotteessa, että organisaatiomuutoksen myötä OP:n keskusyksikkö siirtyy vaiheittain itseohjautuvaan toimintamalliin.

Finanssiryhmä aloitti eilen maanantaina yt-neuvottelut keskusyhteisönsä tukitoiminnoissa. Ne jatkuvat ainakin kuusi viikkoa, jos osapuolet eivät sovi neuvottelujen lopettamisesta aiemmin.

OP pyrkii yt-neuvotteluilla 18 miljoonan euron säästöihin ensi vuoden loppuun mennessä.

Lue myös:

Finanssiryhmä OP pohtii isoa myllerrystä rakenteeseensa

OP aloittaa yt-neuvottelut: tavoitteena vähentää enintään 290 työtehtävää

OP aloittaa yt:t, joissa pomot vähenevät ja tehtävät muuttuvat – Henkilöstöjohtaja: "Toiminta perustuu heimorakenteisiin"

Valtiovarainministeriö julkaisi eilen talousennusteen, joka antaa oman lisämausteensa tänään tiistaina alkavaan Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen käsittelyyn eduskunnassa.

• Yle näyttää budjettikeskustelun suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa alkaen klo 12.
• Voit katsoa lähetystä jutun pääkuvaa klikkaamalla.
• Yle seuraa tässä artikkelissa keskustelua hetki hetkeltä.

Ministeriön ennusteen mukaan Rinteen hallitus on jäämässä työllisyystavoitteestaan. Rinteen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa, että se tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä. Mikäli hallitus saavuttaa tavoitteensa, julkisen talouden pitäisi tuolloin olla tasapainossa.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallituskauden lopussa työllisyysaste on 73,1 prosenttia.

Hallituksen pitäisikin omilla toimillaan nostaa työllisyysastetta yli kahdella prosenttiyksiköllä, jotta se voisi saavuttaa tavoitteensa. Ainakaan vielä valtionvarainministeriön virkamiehet eivät ole vakuuttuneita hallituksen työllisyystoimista.

– Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Hallitus on jo päättänyt joistain toimista neuvotteluissaan 2020 talousarviosta ja Julkisen talouden suunnitelmasta. Lisäksi se on sitoutunut etsimään lisää toimia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa. Niitä odotellessa, ministeriön virkamiehet kirjoittivat raportissaan.

Valtiovarainministeriön raportti puolestaan antaa oppositiolle välineitä, joilla se voi kyseenalaistaa hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Yle seuraa talousarviokeskustelua hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

Lue lisää:

Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta – arvioi työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi

Rinteen hallituksen ensimmäinen välikysymys kaatui äänin 97–75 – äänestyslaitteiden tekninen vika johti avoimeen lippuäänestykseen

Helsingin Käpylässä sijaitsevan Käärmetalon peruskorjaus on voittanut Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Peruskorjauksen takana on arkkitehti Mona Schalin. Vuonna 1951 valmistunut Käärmetalo on arkkitehti Yrjö Lindegrenin (1900–1952) suunnittelema.

Palkinnon saajan valitsi kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen, jonka valintakriteereissä painoi sana itsetunto. Väisänen pohti, mitkä seikat kasvattavat itsetuntoa, kun kysymys on arkkitehtuurista.

– Kaikista ehdolle asetetuista rakennuksista tai korjauskohteista tätä itsetunnon kohotusta minulle eniten edustaa Käärmetalo ja sen korjaustyö, jota kukaan muu kuin asialle omistautunut arkkitehti ei voi suorittaa, Väisänen kertoo tiedotteessa.

Kansainvälistä mainetta kerännyt Oodi jäi ilman palkintoa

Ehdokkaiden joukossa oli muun muassa Helsingin keskustakirjasto Oodi, jonka vau-arkkitehtuuria on hämmästelty kansainvälisesti. Elokuussa Oodi valittiin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi. Monet pitivät Oodin palkitsemista Arkkitehtuurin Finlandialla itsestäänselvyytenä.

Väisänen perustelee valintaansa vertauskuvalla.

– Jos arkkitehtuuri pystyy vaikuttamaan itsetunnon ylläpitämiseen muutenkin kuin työntämällä alle jonkin rakennustaiteen kimaltavan limusiinin, se on saavuttanut jotakin tärkeää.

Helsingin Mäkelänkadun suuntaisesti mutkittelevaa Käärmetaloa Väisänen kuvailee suomalaisen arkkitehtuurin hohtavaksi helmeksi.

– Kun tuollainen ikoninen rakennus sitten rappeutuu, kun se on lysähtämässä kasaan, pelastaminen vaatii yhtäällä tavatonta ammattitaitoa ja toisaalla katkeamatonta sisua.

Korjaajien tehtävänä oli Väisäsen mukaan nostaa uudelleen esiin rakennukseen liittyvä "melkein utooppinen idea laadukkaasta vuokratalosta".

– On myös näytettävä, miten modernismin asumisihanteet voivat toimia edelleen ja olla esimerkkeinä uudelle asuntorakentamiselle.

Peruskorjaus toteutettiin Schalinin mukaan ihannetilanteessa

Peruskorjauksen pääsuunnittelija Mona Schalin kertoo tiedotteessa, että korjaustapa poikkesi monella tapaa tavanomaisista käytännöistä. Hän kuvailee urakan olosuhteita ihanteellisiksi.

– Tilaaja, rakennuttajat, suunnittelija ja urakoitsijat toimivat erittäin hyvässä yhteistyössä. Työssä ei jouduttu tekemään kompromisseja, ja tilaaja halusi satsata laatuun. Suojelutavoitteista ei tarvinnut tinkiä.

Yhteensä viisi ehdokasta palkinnon saajaksi

Käärmetalon peruskorjauksen ja Oodin lisäksi palkintoehdokkaina olivat Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi, Kruunuvuorenrannan koonta-asema ja Vaaralanpuiston päiväkoti.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Hallitus ja oppositio kiistelevät talouspolitiikasta – eduskunta aloittaa budjettikeskustelun

Eduskunta aloittaa tänään Antti Rinteen hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen käsittelyn. Esityksessä valtion ensi vuoden menot nousevat 57,6 miljardiin euroon, ja esitys on kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Oikeisto-oppositio on moittinut hallituksen lisäävän valtion menoja ilman tietoa tuloista.

Punkkien määrä kaupunkipuistoissa on lisääntynyt

Punkit eivät ole enää pelkkä saaristolaisten vitsaus. Turun yliopisto on tutkinut kesän ajan puutiaisten määrää kaupunkipuistoissa Turussa ja Helsingissä. Punkkien määrä on lisääntymässä. Tutkijatohtori Jani Sormunen muistuttaa, että punkit ovat aktiivisia pakkasiin saakka.

Picasson signeeraama koevedos vai mustesuihkutuloste? – Kuopiossa alkaa väärennetyn taiteen oikeudenkäynti

Pohjois-Savon käräjäoikeudessa alkaa taideväärennysoikeudenkäynti, jossa kuopiolaista pariskuntaa syytetään lähes kolmestakymmenestä rikoksesta. Pariskunta kaupitteli kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden kuten Pablo Picasson signeeraamiksi väitettyjä koevedoksia. Kansallisgallerian mukaan vedokset olivat todellisuudessa pelkkiä mustesuihkutulosteita.

Yhdysvallat pehmensi lausuntoa vetäytymisestään Syyriasta

Yhdysvaltain hallinnon viranomaisen mukaan maa ei ole vetäytymässä kokonaan Syyriasta, vaan vain siirtää joukkojaan Syyrian pohjoisrajalta. Trumpin maanantainen ilmoitus vetäytymisestä sai aikaiseksi vastalausemyrskyn.

Luvassa lunta ja räntää

Matalapaine lähestyy Suomea idästä. Siitä yltänee lumi- tai räntäsateita jo päivällä maan itärajalle Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, illalla ja yöllä myös Itä-Lappiin. Merialueilla ja maan keskivaiheilla tulee päivällä paikoin heikkoja sadekuuroja.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomalaiset tuovat nyt ulkomailta oluita, viinejä ja muita mietoja alkoholijuomia. Väkevien tuonti on puolestaan vähentynyt, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Tilanne on johtanut siihen, että litroissa mitattuna matkustajien tuonti on kasvanut 7 prosenttia, mutta tuonnin kokonaismäärä sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna on vähentynyt 3,2 prosenttia.

Tiedot koskevat ajanjaksoa viime vuoden syyskuusta tämän vuoden elokuuhun.

– Voidaan olettaa, että heinäkuussa Virossa ja Latviassa tehdyt alkoholijuomien veronalennukset ovat Suomessa vaikuttaneet panimotuotteiden matkustajatuonnin kasvuun, arvioi johtava asiantuntija Thomas Karlsson THL:stä tiedotteessa.

Viro pudotti heinäkuun alussa alkoholituotteiden veroja 25 prosenttia. Se oli korjaus aiempaan veron korotukseen, joka suuntasi kauppaa halvemman alkoholin maahan Latviaan.

Oluiden tuonti lisääntyi 16 prosenttia

Alkoholijuomien matkustajatuonti lisääntyi 62 miljoonaan litraan 58 miljoonasta litrasta. Oluiden osuus nousi litroissa mitattuna peräti 16 prosenttia 27,4 miljoonaan litraan.

Mietojen viinien tuonti kohosi 19,1 prosenttia 11,2 miljoonaa litraan. Lonkeroissa ja siidereissä plussaa tuli runsaan prosentin verran.

Väkevöityjen viinien ja juomasekoitusten tuonti putosi kolmanneksella. Väkevissä miinusta tuli 16 prosenttia.

Kun Eden pyöräyttää onnenpyörää ja ohjaa tuloksen perusteella ihmisten toimintatuokiota, niin harva jättää tehtävän väliin. Eden on kuusivuotias jackrussellinterrieri, joka on soveltuvuuskokeet läpäistyään päässyt tamperelaisen Riitta Birckin työpariksi. He käyvät säännöllisesti tamperelaisessa Kotipirtin palvelutalossa pitämässä tuokioita ikäihmisille.

Työparilla on tuokioissaan useita tavoitteita.

– Ensinnäkin se, että ihmiset vähän liikkuisivat huomaamattaan, ja hehän kummasti tottelevat, kun koira pyytää tekemään, Riitta Birck kertoo hymyillen.

Koiran arpomissa tehtävissä pyöritellään käsiä ja jalkoja, taivutellaan nenää polviin ja arvuutellaan ringissä kiertävän, koiran tehtävään liittyvän patukan painoa.

Patukka kiertää ringissä ja yksi osallistuja herätellään hellästi mukaan toimintaan.

– Sitten tietenkin läsnäolo on tärkeää. On tosi tärkeätä huomata, että ihmiset tulevat läsnäoleviksi tilanteissa, sanoo Birck.

Osallistujat seuraavat tarkasti, miten koira suoriutuu omasta tehtävästään. Pian täytyy nousta ylös, jotta Eden voi voi jatkaa temppujaan ja kiertää yhden paikalla olevan ympäri.

Eläkeliitto edistää koira-avusteista toimintaa

Koira-avusteinen toiminta on viety jo pitkälle Ruotsissa Uppsalassa, ja sieltä Eläkeliitto sai innostuksen asiaan. Liitto järjesti elokuussa seminaarin, jossa kuultiin kokemuksia systemaattisesta ja ammattimaisesta koira-avusteisesta toiminnasta. Ruotsissa toiminta on osana sosiaali- ja terveyshuoltoa. Jokaisen asiakkaan tavoitteellinen kuntoutus suunnitellaan siellä erikseen.

Eläkeliitto aikoo olla aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä Suomessa.

– Meidän roolimme on kehittäjän ja koulutuksen järjestäjän rooli. Suunnittelemme ja toteutamme koulutusmoduleja, jotka syventävät sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia hyödyntää koiraa asiakastyössä, kertoo toiminnanjohtaja Anssi Kemppi.

Eläimet tuttuja Kotipirtissä

Tampereella Kotipirtin palvelutalossa eläimet ovat tuttuja vieraita. Rapsuteltavia Karvakavereita käy joka toinen viikko, ja muitakin eläimiä on päässyt kylään.

Nyt Eden kuitenkin suorittaa uudenlaista tehtävää, sillä sen tavoitteena on kuntouttaa asiakkaita huomaamatta. Niinpä Riitta Birck ja Eden suunnistavat Pekka Kotirannan huoneeseen. Eden pääsee pyörätuolissa istuvan Kotirannan syliin. Käsi hakee heti silittämään koiran selkää. Riitta Birck houkuttelee häntä kokeilemaan koiran turkkia myös halvaantuneella kädellä.

– Asiakas silittää koiraa hitaasti ja saa tunteen koskettamisesta. Samalla koiran lämpö tuo siihen tuntemusta ja tunnetta. Jos mukaan saa vielä halvaantuneen käden, niin sekin yhtäkkiä avautuu ja tuntee, kertoo Riitta Birck.

Hyvä lisä kuntoutukseen

Kotipirtin toiminnanjohtaja Kaija Kallinen on seurannut ilolla koira-avusteita työtä ja sen vaikutuksia asiakkaisiin.

– Se on ihan eri asia, jos joku meistä pitäisi täällä tätä tuolijumppaa. Kaikki olkapäiden liikuttelu, kumartelu, jalkojen, nilkkojen pyöritykset ja hartioitten nostot korviin tulevat kuin varkain. Ja kaiken lisäksi se on hauskaa, iloitsee Kallinen.

– Monta kertaa meidän asiakkaat ja asukkaat palvelutalossa ovat toimintakykyrajoitteisia, niin jo pienilläkin asioilla saadaan sitä toimintakykyä ylläpidettyä ja tuettua.

Eden ilahduttaa myös

Eden pyöräyttää taas onnenpyörää. Tällä kertaa on Edenin vuoro tehdä temppu.

– Haluatteko te tasapainoa vai liikettä? Riitta Birck kysyy osallistujilta, jotka haluavat tällä kertaa nähdä tasapainotempun.

Eden nousee etutassuilla puolipyörän alustan päälle, ja tehtävänä on nousta myös takajaloin toisen pallonpuoliskon päälle.

– Kyllä Eden osaa, kuuluu yleisöstä.

Eden etsii asentoa hetken, mutta suoriutuu tehtävästä. Palkakseen se saa aplodit ja pääsee vielä rapsutettavaksikin.

Kesämekkojen helmat liehuvat, selfietikut heiluvat ja hammashymyt vilahtelevat.

Joka puolella parveilee väkeä: joku lepuuttaa jalkoja suihkulähteen reunalla penkillä, toinen syö jäätelöä, kolmas kapuaa portaita ylöspäin löytääkseen väljemmän paikan valokuvalle.

Tältä näyttää arkipäivä Rooman historiallisen keskustan ytimessä Espanjalaisilla portailla. Ikoniset portaat tunnetaan yhtenä kaupungin tärkeimmistä turistinähtävyyksistä. Viime kesään asti portaat pursusivat aamusta iltaan niillä istuvia ihmisiä.

Nyt portailla vain seisotaan – ja aina, kun joku yrittää istuutua, niin järjestyksenvalvoja puhaltaa pilliin pitkään ja kimakasti. Tätä tapahtuu vähintään kerran minuutissa.

Perheensä kanssa Roomassa ensimmäistä kertaa vieraileva argentiinalainen Ana Laura Valino on tullut ydinkeskustaan nähtävyyksiä katselemaan. Hän hämmästelee sitä, ettei portaille saakaan istua.

– Kiinnostaisi tietää, mikä tähän on syynä. Tuntuu vähän ristiriitaiselta säännöltä, koska kyseessä on julkinen tila. Roomassa on tuhansien vuosien aikana tapahtunut vaikka mitä. Miten se, että istun portaille voi vahingoittaa niitä? Valino ihmettelee.

Valino veikkaa syyn uusiin sääntöihin olevan sen, että kaupungin johto haluaa suojella historiallista perintöä vahingoilta. Silloin sen ymmärtäisi, hän miettii.

– Teoriassa minulla olisi oikeus istua, missä haluan julkisesti… Mutta maassa maan tavalla, hyväksyn sen kyllä, hän sanoo.

Hallinto kyllästyi massaturismiin

Rooma päivitti kesäkuun alussa yli 70 vuotta vanhoja järjestyssääntöjään. Uudella lailla pyritään vaikuttamaan siihen, miten kasvava määrä kaupungin keskustassa vierailevia ihmisiä käyttäytyy historiallisten monumenttien ja suihkulähteiden lähistöllä.

Roomassa vierailevien turistien määrä on liki kaksinkertaistunut vuosikymmenessä: kaupungissa vierailee vuosittain vajaat 30 miljoonaa turistia.

Kaupungin hallinto on kyllästynyt järjestyshäiriöihin ja turistien aiheuttamiin vahinkoihin. Tuhoa syntyy, kun turistit pulahtelevat jatkuvasti kaupungin suihkulähteisiin, yrittävät varastaa paloja muistomerkeistä ja likaavat monumentteja ruoalla.

Yksin Espanjalaisten portaiden siivoaminen tahroista vuonna 2016 maksoi 1,5 miljoonaa euroa.

Elokuun alussa keskustaan ilmestyi kymmeniä paikallispoliiseja, jotka valvovat sääntöjen noudattamista. He partioivat tärkeimpien nähtävyyksien kuten Piazza del Popolo -aukion ja Trevin suihkulähteiden sekä Espanjalaisten portaiden ja sen edustalla Trinità dei Montin aukion liepeillä.

Portailla istumisen lisäksi kiellettyä on esimerkiksi syöminen ja juominen nähtävyyksien lähellä, matkalaukkujen vetäminen portaissa ja suihkulähteiden reunoilla istuminen. Myös laulamisen julkisissa liikennevälineissä sekä niin sanottujen rakkauslukkojen kiinnittäminen kaupungin siltoihin on nyt kiellettyä.

Saman lain turvin Rooma pyrkii myös rajoittamaan turistinähtävyyksien lähellä tapahtuvia huijauksia. Laki kieltää esimerkiksi gladiaattoriasussa Colosseumin edessä esiintymisen ja nähtävyyksien edustalla jonon ohi oikeuttavien pääsylippujen myymisen.

Rooman pormestari, populistista Viiden tähden liikettä edustava Virginia Raggi lupasi, että Rooma toivottaa kaikki hyvin käyttäytyvät matkailijat jatkossakin tervetulleeksi. Raggin mukaan kaupunki haluaa ainoastaan suojella muistomerkkejä vahingoilta ja parantaa matkailijoiden käytöstä.

Italian kaupungeista Rooman lisäksi myös esimerkiksi Venetsia on hiljattain ottanut käyttöön uusia järjestyssääntöjä.

“Saat selfietikusta naamaan”

Kaikki tapahtuu sekunnissa. Naisturisti luiskahtaa Trevin suihkulähteen kaiteelta veteen. Samassa viheltää jo paikallispoliisin pilli. Nolostuneen näköinen nainen nostetaan suihkulähteestä ja viedään läpimärissä housuissaan poliisiautolle. Poliisi alkaa kirjoittaa hänelle sakkoja.

Vieressä tilannetta seuraa Roomaan myöhäiselle muutaman päivän kesälomalle tullut itävaltalainen Peter Gottweld. Hän kertoo, ettei ole kuullut Rooman uusista säännöistä ennen lomaansa ja näkee nyt ensimmäistä kertaa, kun niitä pannaan toimeen.

Sääntöjen rikkoja voi uuden lain mukaan saada sakot, joiden arvo vaihtelee paristasadasta jopa viiteensataan euroon, tai väliaikaisen kiellon tulla historialliseen keskustaan.

Wienissä asuva Gottweld sanoo ymmärtävänsä, miksi Rooma haluaa säädellä matkailijoiden käytöstä.

– Myös oman kotikaupunkini keskusta on tulvillaan turisteja. Käännyt ympäri ja saat selfietikusta naamaan. En ole massaturismin ystävä, hän sanoo.

Turisteja kiellot saattavat ärsyttää, mutta paikallisen elämän näkökulmasta ne ovat hyvä asia, Gottweld arvelee.

Moni paikallinen on varmasti samaa mieltä. Ydinkeskustan yrittäjät ovat kuitenkin taloudellisesti riippuvaisia turismista, ja siksi turismin säännöstely ei saa heiltä kannatusta.

Trevin suihkulähteen nurkalla matkamuistokauppaa parikymmentä vuotta pitänyt Andrea Zarfati kuuluu kriittisiin ääniin. Hänen mukaansa kevyt turistien käytöksen säännöstely on oikein, mutta monet uusista säännöistä on tarpeettomia.

– Jalkojen uittaminen suihkulähteessä on hyvä olla kiellettyä, sillä kyseessä on historiallinen monumentti. Mutta mitä haittaa on suihkulähteen reunalla istumisesta? hän kysyy ja katselee Trevin suihkulähteen edessä olevaa aukiota, jossa kaikuvat jatkuvat pillien äänet.

Zarfati sanoo, että matkailijat ovat Roomalle suuri voimavara ja heitä pitäisi kohdella paremmin myös ravintoloissa ja hotelleissa.

– Ei heistä ole kaupungille haittaa. Ja minullehan he tuovat leivän pöytään.

Lue lisää aiheesta:

Venetsia haluaa prostituoidut ja juopottelevat turistit kuriin – huono käytös voi johtaa jopa karkotukseen

Roskaa ja tölkkejä kansallispuistossa, kivikasoja tunturissa – kestääkö Lappi massaturismia, vai ovatko edessä Balin ja Islannin ongelmat?

Ulkolinja: Turistit, pysykää poissa – jättiristeilijät ärsyttävät Venetsian asukkaita: ”Laivat ulos laguunista!”

Supertaifuuniksi kutsuttu Hagibis on yksi kaikkien aikojen nopeimmin trooppisesta myrskystä tuhoisimpaan viitosluokkaan kasvaneista myrskyistä. Tähän Hagibis tarvitsi Tyynellämerellä 24 tuntia.

Vielä sunnuntaiaamuna Hagibisin tuulet puhalsivat vajaat 27 metriä sekunnissa. Vuorokautta myöhemmin ne olivat voimistuneet 71 metriin sekunnissa lähellä Yhdysvalloille kuuluvia Pohjois-Mariaanien saaria pohjoisella Tyynellämerellä.

Trooppisia myrskyjä tutkiva ilmatieteilijä Philip Klotzbach Colorado State -yliopistosta sanoo, että edellisen kerran pohjoisella Tyynellämerellä yhtä nopeasti voimistunut taifuuni oli vuonna 1996 riehunut hirmumyrsky Yates.

Yhdysvallat julisti varhain tiistaiaamuna hätätilan Pohjois-Mariaaneille, kun taifuunin silmä ohitti Pohjois-Mariaaneihin kuuluvan Anahatanin saaren. Taifuunivaroitus on voimassa asutuimmalla Saipanin saarella ja Tinianin saarilla.

Myrskytuuli oli tiistaiaamuna voimistunut edelleen 80 metriin sekunnissa.

Kääntyi kohti Japania

Myrsky otti samaan aikaan suunnan aiempaa pohjoisemmaksi ja kääntyi kohti Japania. Japanin ilmatieteenlaitoksen mukaan taifuuni saavuttaa mahdollisesti maan etelärannikon Tokion ja Jokohaman liepeillä viikonloppuna.

Tyypillisesti taifuuni heikkenee Japania lähetyessä ja sen reitti on edelleen epävarma.

– Honshun pääsaaret alkavat nähdä rankkasateita varhaisesta perjantaiaamusta lähtien ja huonon sään huipennus osuu lauantaihin ja sunnuntaihin, tulkitsee ennustetta ilmatieteilijä Yoshinori Muira Japanin ilmatieteenlaitoksesta.

Japanissa on kaksi isoa urheilutapahtumaa, jotka mahdollisesti ovat myrskyn tiellä ja joutuvat varautumaan myrskyyn.

Viikonloppuna pelataan Jokohamassa Japanissa käynnissä olevien rugbyn MM-kisojen alkulohkojen päätösotteluita. Suzukassa ajetaan F1-sarjan Japanin osakilpailu.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe hakee hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa Raaseporin tasoristeysonnettomuutta koskevassa oikeusjutussa. Rappen mukaan syytteiden hylkäämisperusteet eivät olleet hyväksyttävät.

– En lähde avaamaan valituksen sisältöä tarkemmin, mutta yleisellä tasolla voi todeta, etteivät hylkäämisperusteet olleet mielestäni hyväksyttävät, Rappe toteaa Ylelle.

Tasoristeysturman käsittelyssä on nähty monta vaihetta.

• Vuosi sitten syyskuussa kihlakunnan syyttäjä ensin päätti, ettei kuorma-autoa kuljettanutta varusmiestä vastaan nosteta syytteitä.
• Apulaisvaltakunnansyyttäjä kuitenkin kumosi päätöksen tämän vuoden maaliskuussa.
• Turman oikeuskäsittely alkoi syyskuun alussa ja syyttäjä vaati tuolloin varusmiehelle tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta.
• Pian syyttäjä kuitenkin ilmoitti, ettei hän sittenkään vaadi turma-auton kuljettajalle rangaistusta.
• Viime viikolla käräjäoikeus kumosi ratkaisussaan kaikki syytteet.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe on ollut tapauksessa ylimmän syyttäjän roolissa, jonka toimivaltaan kuuluu mahdollisuus ottaa alemman syyttäjän ratkaisema asia uudelleen käsiteltäväksi. Ylimmällä syyttäjällä on myös oikeus määrätä alempi syyttäjä ajamaan hänen päättämäänsä syytettä.

– Minä olen jutun syyttäjä ja kihlakunnansyytäjä Marianne Semi on ajanut minun määräämäni syytettä. Hän ei ole tehnyt syyteharkintaa, eikä hänellä ole toimivaltaa ratkaista, mennäänkö hoviin vai ei, Rappe toteaa.

Rappe uskoo, että asian jatkosta kuultaneen vielä tänä vuonna. Mikäli hovioikeus hyväksyy tapauksen jatkokäsittelyn, asiaa voidaan käsitellä joko kirjallisesti tai järjestää suullinen pääkäsittely.

Tapaukselle ei ole vielä määrätty alempaa syyttäjää, eikä sitä Rappen mukaan määrätä ennen kuin hovioikeus on tehnyt ratkaisun käsittelyluvasta.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi viime viikolla kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen syytteet, muun muassa syytteen kolmesta kuolemantuottamuksesta.

Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui syksyllä 2017, kun henkilöjuna törmäsi puolustusvoimien miehistönkuljetusautoon Skogbyn tasoristeyksessä Raaseporissa. Yksi loukkaantuneista oli kuljettaja.

Lue myös:

Raaseporin tasoristeysturmakuskin syytteet kumoon käräjäoikeudessa: ei tuomiota eikä rangaistusta

Syyttäjä vaatii sakkoa tai ehdollista Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa kuskina olleelle varusmiehelle – kuljettaja kiistää syytteet

Raaseporin traaginen tasoristeysturma tänään käräjillä – kolme varusmiestä kuoli, kun henkilöjuna törmäsi Puolustusvoimien ajoneuvoon

Kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta nostetaan sittenkin syytteet kuorma-auton kuljettajalle

Vuosi Raaseporin tasoristeysonnettomuuden jälkeen – uusi "hätänumero" ja neljä muuta asiaa, joihin Raaseporin tasoristeysonnettomuus vaikuttaa

Onnettomuustutkintakeskus Raaseporin turmasta: Vaarallisin tutkimamme tasoristeys, maastokuorma-auton kuljettajan oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa

Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (1889–1890) on Albert Edelfeltin tunnetuimpia maalauksia. Teos on Ateneumin kokoelmissa.

Helanderin huutokauppa myy Edelfeltin maalausta vuodelta 1888. Se on aiemmin tuntematon versio tuosta kuuluisasta teoksesta.

Maalauksen provenienssitiedot ovat huutokauppakamarin mukaan hyvät. Se tarkoittaa sitä, että omistajuus ja käyttöhistoria ovat jäljitettävissä.

– Maalaus on aina ollut saman suvun omistuksessa. Löysimme sen kuolinpesästä lokakuussa, Helanderin huutokauppakamarin edustaja Mika Sirén sanoo Svenska Ylen haastattelussa.

Lahja gynekologille

Helanderin edustajien mukaan maalauksen aitoutta on syynätty tarkasti siitä lähtien, kun he saivat sen käsiinsä.

Omistajuuden ja käyttöhistorian lisäksi löytäjät ovat tutkineet maalauksen aitoutta röntgenkuvauksilla.

Pyrkimyksenä on ollut varmistaa, että teos todella on Edelfeltin maalaama. Teoksessa ei nimittäin ole Albert Edelfeltin nimeä, vaan sen on signeerannut hänen vaimonsa Ellan von Born.

Sirénin mukaan von Bron antoi maalauksen lahjaksi professori Carl Rönnholmille, joka työskenteli gynekologina.

– Hän oli käyttänyt professorin palveluita poikansa synnytyksessä, joka oli erittäin hankala.

Puuttuva palanen

Huutokauppakamari uskoo Edelfeltin käyttäneen nyt kaupattavaa versiota mallina, kun taiteilija maalasi Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -teosta Pariisin studiossaan.

Aiemmin oli tiedossa, että kuuluisasta teoksesta on olemassa kaksi varhaista versiota. Sirénin mukaan kolmas versio on palapelin puuttuva palanen, joka on vihdoin paikoillaan.

Teos huutokaupataan lokakuun loppupuolella. Lähtöhinta on 40 00–60 000 euroa.

Pujahdamme tutkijatohtori Jani Sormusen kanssa Turun Ruissalon pääuimarannan läheisyydessä metsän siimekseen. Hän levittää tutkimuslakanan ja vetää sitä puiden juurilla noin viiden metrin matkan.

Saaronniemen maasto on yksi Turun yliopiston puutiaistutkimushankkeen vakituisista tutkimuskohteista. Sormunen arvioi, että sää on liian märkä punkeille, mutta pian lakanassa on monia mustia pisteitä.

Vedämme lakanaa vielä toisen kerran. Lakanaan tarttuu kaksi aikuista naarasta ja kahdeksan nymfiä eli pientä puutiaista.

– Nymfit ovat vaarallisempia ihmisen kannalta, koska ne näkyvät niin huonosti. Isot yksilöt kantavat keskimäärin enemmän haitallisia bakteereja tai viruksia, mutta ne pystyy näkemään helpommin ja siksi poistamaan iholta pieniä helpommin, kertoo Sormunen ja poimii punkkeja pinseteillä talteen.

Naaraat tanssivat pakoon

Pienet punkkiyksilöt ovat jähmettyneinä paikoilleen, mutta naaraat tanssivat lakanalla kuin pienet hämähäkit. Jani Sormunen muistuttaa, että puutiainen on hämähäkkieläin. Punkkien suuri määrä ei ole sattumaa.

– Ruissalossa on eniten punkkeja Turun seudulla ainakin meidän tutkimustemme perusteella. Tänä kesänä on ollut arviolta 15,4 nymfiä sadalla neliömetrillä. Korkein luku on elokuulta, jolloin oli noin 25 nymfiä sadalla neliömetrillä, kertoo Sormunen.

Puutiaiset ovat edelleen liikkeellä, vaikka puut ovat jo kellastumassa ja ilma vähän viilentynyt. Niiden aktiivisuus jatkuu aina pakkasiin asti.

Alkukesällä myös paljon punkkeja

Puutiaisten määrät vaihtelevat jonkin verran kesän aikana. Tutkijatohtori Jani Sormunen kertoo, että alkukesästä eli touko-kesäkuussa on ensimmäinen huippukausi. Heinäkuussa on hiljaisempaa, ja lopulta elo-syyskuussa punkkien määrä lisääntyy jälleen.

Ilmeisesti eteläisemmissä osissa Eurooppaa punkkeja on eniten alkukesällä, mutta ainakin Turun yliopiston tutkimusaineiston mukaan niiden esiintyvyyshuippu on Suomessa elo-syyskuussa.

Punkkeja ei luonnollisesti näe maastossa kuljeskelemassa, vaikka kuinka katselemme mustikanvarpujen ja kuusenoksien siimekseen. Koska niitä on edelleen syksylläkin, itsensä ja lemmikkieläimet kannattaa yhä suojata ja tutkia.

– Kun seisoo tässä polun keskellä eikä koske kasvillisuuteen, riski saada punkinpurema on vähäinen. Kun astuu polulta pois, punkkeja alkaa olla enemmän. Punkkitarkastus kannattaa yhä tehdä ja pitää lemmikeillä punkkipanta kaulassa, Sormunen sanoo.

Sen ymmärtää, että puutiaisia on metsissä, mutta monelle saattaa olla yllätys niiden yleisyys myös kaupunkipuistoissa. Tämä selvisi Jani Sormusen väitöstutkimuksessa, joka tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa 2018. Tutkimukset kaupunkipuistoissa ovat jatkuneet.

Helsingin Kaivopuisto on punkiton, mutta muualla niitä piisaa

Tutkijatohtori Jani Sormunen on herättänyt lakanoineen huomiota tänä kesänä myös Helsingin kaupunkipuistoissa. Helsinki on ollut tänä kesänä toinen Turun yliopiston puutiaisprojektin tutkimuskaupungeista. Turussa tutkimuskohteita on 25 ja Helsingissä 11.

– Helsingissä olen käynyt läpi puistoja, joutomaita ja ulkoilualueita eli Seurasaari, Keskuspuisto ja jopa Kumpula on tutkittu. Kaivopuistossa ja Tähtitorninmäellä on niin hoidettuja puistoalueita, että siellä ei puutiaisia juuri ole, mutta muista paikoista punkkeja on löytynyt, kertoo Sormunen.

Ruissalossa lakanaa on vedetty neljässä paikassa noin 500–1 000 metriä kerran kuussa. Yhteensä kilometrejä tulee yli sata tältä kesältä ja syksyltä Turussa ja Helsingissä. Maastotutkimuksissa on työskennellyt kolme tutkijaa. Ensi kesänä lakanat viuhuvat myös Jyväskylässä, Joensuussa, Tampereella ja Oulussa.

– Ei ole mitään tavallista elinympäristöä, missä puutiaiset nimenomaan viihtyvät. Maaperässä täytyy olla sammalta tai kariketta, ja alueella pitää liikkua sopivia isäntäeläimiä. Kosteat, varjoisat paikat ovat punkkien mieleen, Sormunen sanoo.

Punkkien määrä on lisääntynyt kaikissa Turun yliopiston tutkimuskohteissa. Vertailua tutkijat voivat tehdä 2000-luvun alun ja vuoden 2013 määriin.

Sormunen tarttuu rohkeasti punkkeihin eikä hätkähdä, vaikka yksi lipsahtaa hänen peukalolleen matkalla tutkimusputkiloon. Sen lisäksi, että punkkien määrää lasketaan, niistä tutkitaan myös taudinaiheuttajia laboratoriossa.

Puutiaisaivokuume ja borrelioosi tutkimuskohteina

Tutkijatohtori Jani Sormunen on poistanut itsestään kaksi ihoon kiinnittynyttä punkkia tänä kesänä. Koko tutkijanuran aikana ihoon on tarttunut yhteensä noin kymmenen punkkia. Puutiaisaivokuumerokotus on voimassa, ja Sormunen tutkii punkin puremajäljen yleensä tarkkaan, ettei ympyränmuotoista borrelioosista kertovaa ihomuutosta näy.

– Me tutkijat tiedämme, että punkkihysteriaa on olemassa, Sormunen sanoo.

Hänen mukaansa punkkeja ei kannata pelätä. Pitää vain muistaa varotoimet eli tehdä punkkitarkastus metsäretken jälkeen.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä tehtävä tutkimus jatkuu maastotöiden jälkeen pitkään. Oleellisimmat taudinaiheuttajat ovat borrelia ja TBE-virus.

– Niiden lisäksi tutkimme joukkoa potentiaalisia taudinaiheuttajia, joiden kyvystä aiheuttaa ihmisille tauteja ei ole vielä varmuutta. On mielenkiintoista selvittää, onko niitä näissä puutiaisissa, kertoo Sormunen ja sujauttaa punkkeja sisältävän putkilon taskuunsa.

Tautirekisterit tuttuja myös biologille

Tutkijatohtori Jani Sormunen seuraa tiiviisti punkkien levittämien tautien esiintyvyyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Tartuntatautirekisteristä selviää muun muassa, että puutiaisaivokuumetapauksia on ollut vuoden 2019 aikana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kuusi, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella niitä on ollut 23.

Lymen borrelioosiin on sairastunut 1 451 potilasta.

– Mitä enemmän puutiaisia, sitä enemmän riesaa, pohtii Sormunen.

Eikö kova talvi sentään tapa puutiaiset? Tämä uskomus pitää vielä selvittää, kun on päässyt metsään punkkitutkijan kanssa.

– Tästä ei ole täyttä varmuutta. Lumipeite suojelee punkkeja. Toisaalta meillä oli kerran punkkeja pakastettuna tutkimuskäyttöön noin 20 asteessa aika pitkään. Kun ne otettiin esiin, ne olivat elossa. Ilman jäähtymisnopeus oli hidastunut jostain syystä, joten ne olivat ehtineet horrokseen ja selviytyivät, kertoo Sormunen.

Puutiaisten käyttäytymisessä on vielä paljon tutkittavaa. Kesän 2019 aikana kerättyjen punkkien sisältämistä taudinaiheuttajista saadaan tietoa vuodenvaihteessa.

Lue lisää:

STM: Kansallinen rokotusohjelma laajenemassa, punkkirokote tulossa entistä useampien saataville ensi vuonna

Lääkitsetkö sinäkin koiraasi kalliisti, mutta turhaan? Punkkilääkkeet ovat tehokkaita, mutta osalle koiranomistajista vain turha rahareikä

Punkkirokotuksen tarvitsee luonnossa liikkuva lapsi riskialueella – aivokuume on harvinainen, mutta voi lievänäkin aiheuttaa oppimisvaikeuksia