Portin lippuautomaatissa on kolhuja ja tolpassa maaliviiruja. Kangasalan uusi pysäköintitalo, Kuohunparkki, on osoittautunut autoilijoille hankalaksi ajaa sisään ja varsinkin ulos.

Ongelmana on tiukka 90 asteen käännös porttien väliin. Sisään ajaessa moni autoilija koukkaa vastaan tulevan kaistan kautta ja saa siten lisää tilaa käännökseen. Ulos ajaessa ahtautta ovat aiheuttaneet parkkiruudut, jotka sijaitsevat aivan portteja vastapäätä.

Kuohunparkki avautui itsenäisyyspäivän alla. Parkkiyhtiö Kangasalan Parkki Oy on saanut palautetta ajo-ongelmista. Hallituksen puheenjohtajan Timo Keskisen mukaan asiaan haluttiin tarttua pikaisesti.

– Saimme palautetta huonosta ulospääsystä, joten teimme nopean ratkaisun ja suljimme kaksi parkkipaikkaa.

– Näin pystytään kaartamaan hiukan kauempaa suoraan pysäköintilaitteille.

Parkkipaikat on toistaiseksi suljettu muovitolpilla, mutta maalari on jo tilattu maalaamaan ruudut pois.

Kuohunparkki maksoi piha-alueineen kahdeksan miljoonaa euroa. Suunnittelussa pyrittiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen, mutta ilmeisesti joko suunnittelijoiden tai autoilijoiden taidot yliarvioitiin.

Asiakas on kuitenkin oikeassa, toteaa parkkiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Keskinen.

– On käytetty asiantuntijoita ja liikennesuunnittelijoita, ja he kertovat, että se asia onnistuu. Mutta totuus on se, että jos asiakas kokee, että se on hankalaa, se kokemus on aina oikea.

Kangasalan Sanomien mukaan Kuohunparkista on tullut kuuma keskustelunaihe. Jotkut ovat moittineet myös parkkiruutuja liian pieniksi.

Kuohunparkki sijaitsee Kangasalan keskustassa uimahallin ja kauppojen naapurissa. Sisällä on 300 pysäköintipaikkaa. Parkkiyhtiön mukaan rakennus on Suomen kauneimpia parkkitaloja.

Parkkitalon julkisivuun on maalattu seinämaalaus, jonka on toteuttanut kuvataiteilija, professori Tarja Pitkänen-Walter. Sisällä on esillä valokuvataiteilija Susanna Majurin valokuvia.

Kuohunparkki on kokonaan maksuton vuoden loppuun asti. Vuoden vaihteen jälkeen siellä voi pysäköidä ilmaiseksi ensimmäiset kolme tuntia.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat hylänneet valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen, joka koskee Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työriitaa.

Teollisuusliitto kertoo tiedotteessaan keskeiseksi syyksi hylkäämiselle sen, ettei sovintoesitys takaa liiton jäsenille kunnollista ansiotason kehitystä sopimuskauden aikana.

– Tehty tarjous ei käsityksemme mukaan ota riittävästi huomioon alan tuottavuuskehitystä, inflaatiota eikä kilpailijamaiden palkkakehitystä. Esitys jää kauas siitä tasosta, jota olemme itse esittäneet. Ja se taso ei todellakaan vaarantaisi kilpailukykyämme maailmalla, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden mukaan ratkaisu ei ollut kustannuksilta eikä rakenteeltaan hyväksyttävissä. Työnantajan työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo tiedotteessa toivovansa, että osapuolet voisivat jatkaa neuvotteluja ilman uusia työrauhahäiriöitä. Osapuolten näkemykset ovat Teknologiateollisuuden mukaan lähentyneet tällä viikolla, ja ratkaisu on mahdollista löytää.

– Tilanteen kärjistyminen työmarkkinoilla ei ole kenenkään etu. Pitkään jatkunut sopimukseton tila ja joulukuun alun laajat lakot ovat jo aiheuttaneet suurta epävarmuutta ja suuria taloudellisia menetyksiä. Hiipuva talous ja työllisyys eivät kestä uusia iskuja, Helle sanoo.

Piekkalan esitys olisi tuonut teknologiasektorin nyt sovittelussa oleville aloille kahdessa vuodessa yhteensä 2,4 prosentin korotukset.

Tuskin uuden sovun hierontaa ennen joulua

Helle kertoo Twitterissä, että neuvotteluja jatketaan myöhemmin sovittavana ajankohtana.

Lähipäivinä sopu ei kuitenkaan ole Helteen mukaan näköpiirissä.

– On erittäin epätodennäköistä, että ennen joulua saadaan sopu aikaiseksi, Helle arvioi neuvottelujen jatkoa Ylelle.

Kyse on jo toisesta peräkkäisestä sovintoehdotuksesta, jota ei hyväksytty. Helle ei tekisi sen perusteella johtopäätöksiä lopputulokseen pääsemisestä.

– Vaikeissa riidoissa näin tapahtuu, ei ole tavatonta, että useampi sovintoehdotus joudutaan antamaan, että päästään maaliin saakka, Helle arvioi.

Palkansaajapuoli torjui ensimmäisen sovintoehdotuksen joulukuun alussa. Piekkalan esityksessä palkat olisivat nousseet kahdessa vuodessa yhteensä noin 1,6 prosenttia.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut ovat jatkuneet jo yli neljä kuukautta.

Lue lisää:

Analyysi: Vääntö suomalaisten palkankorotuksista lykkääntynee ensi vuoteen – Uudet, laajemmat työtaistelut voivat uhata

Palkkakierroksen avaava vientiteollisuuden sopimus sai lisäaikaa – Teollisuusliiton Aalto: "Itse en ainakaan ole keskustellut uusista lakoista"

Sähköliitto pidentää lakkoaan neljällä viikolla ja laajentaa tukitoimia voimalaitoksiin

Ruotsin ja Kiinan pitkän aikaa heikentyneet suhteet saivat uuden käänteen, kun Kiina ilmoitti peruneensa kahden kauppavaltuuskunnan matkan Ruotsiin.

Kiinan Ruotsin suurlähettiläs kertoi asiasta torstai-iltana.

Kiinalle viimeinen pisara näyttää olleen Ruotsin päätös antaa sananvapauspalkinto 55-vuotiaalle kiinalaisruotsalaiselle Gui Minhaille marraskuussa.

Gui on ollut yksi hongkongilaisen, Kiinan eliittiä arvostelleen kustantamon omistajista sekä kirjakauppias.

Erikoinen katoaminen

Ruotsin kansalaisuuden 1990-luvun alussa saanut Gui Minhai katosi Thaimaassa Pattayalla vuonna 2015. Myös neljä hänen kollegaansa katosi samoihin aikoihin.

Vuonna 2016 Kiinan valtiollinen televisio esitti videonauhoituksen, joissa Gui tunnusti ajaneensa humalassa ja aiheuttaneensa 23-vuotiaan naisen kuoleman Ningbon kaupungissa vuonna 2003.

Gui sanoi palanneensa vapaaehtoisesti Kiinaan kärsiäkseen tuomion teostaan.

Ihmisoikeusjärjestöt epäilivät, että Gui antoi lausunnon pakon edessä.

Guin neljä kollegaa vapautettiin sittemmin. Myös hän itse pääsi vapaaksi vuonna 2017, mutta hänen tyttärensä, Angela Guin mukaan Gui pidätettiin myöhemmin uudestaan luotijunassa, jossa hän oli kahden ruotsalaisdiplomaatin seurassa.

Kiina vahvisti myöhemmin epäilevänsä Guita valtionsalaisuuksien vuotamisesta.

Myös kauppaneuvottelujen jatkuminen epävarmaa

Kauppavaltuuskuntien matkojen peruminen ei ole ainoa vastatoimi, johon Kiina on ryhtynyt. Ruotsin ulkoministeriö kertoi aiemmin, että Kiina on siirtänyt joulukuulle suunnitellut maiden väliset kauppaneuvottelut hamaan tulevaisuuteen.

Kiinalla ei ole suurlähettilään mukaan aikomusta palata neuvottelupöytään.

Kiina on varoittanut Ruotsia seurauksista, mikäli ruotsalaisten asenne Kiinaa kohtaan ei muutu.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven taas sanoi marraskuussa, että maa ei taivu minkäänlaisten uhkausten edessä.

Kiina on ollut Ruotsin kahdeksanneksi suurin kauppakumppani.

Ruotsin ulkoministeriö kutsui alkuvuodesta Kiinan-suurlähettiläänsä Anna Lindstedtin kotiin ja käynnisti sisäisen tutkinnan tämän toiminnasta.

Lindstedtin kerrotaan järjestäneen ulkoministeriön tietämättä kokouksen, jonne hän oli kutsunut Kiinassa vangittuna olevan kirjakauppiaan tyttären tapaamaan kiinalaisia liikemiehiä.

Lindstedtiä uhkaa jopa kymmenen vuoden vankeustuomio, mikäli hänet todetaan syylliseksi häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. Häntä syytetään muun muassa valtakunnan turvallisuuden vaarantamisesta.

Lue lisää:

Ruotsalaisen kirjakustantajan pidätysdraama jatkuu Kiinassa: "Ei halua tavata ruotsalaista lääkäriä"

Naukion koulu nousi otsikoihin marraskuussa. Syynä oli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjaus, jonka mukaan Kouvolassa sijaitseva koulu ei voi järjestää enää perinteistä joulujuhlaansa Kuusankosken kirkossa.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisun perusteissa todetaan, että koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee siten olla lain mukaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.

Keskeisenä perusteena oli se, että kaikille oppilaille tarkoitetussa yhteisessä joulujuhlassa on kyse koulun opetussuunnitelmaan rinnastettavasta opetuksesta. Kyse on siis eri asiasta kuin perinteiseen koulujen joulukirkkoon osallistumisessa.

Naukion koulu joutui pistämään suunnitelmansa uusiksi. Oppilaat ja opettajat viettävät tänä vuonna joulujuhlaa koulun ruokasalissa, joka muutetaan ja koristellaan tilaisuuteen sopivaksi. Ruokasali valikoitui sopivaksi paikaksi, koska koululla ei ole omaa liikunta-, tai juhlasalia.

– Kyllä tässä on ollut työtä. Meillä oli kaksi luokkaa ja useampi opettaja mukana tässä. Hyvällä yhteishengellä saatiin tämä tehtyä, Naukion koulun opettaja Anna Lehmonen toteaa.

Joulujuhlan ohjelmasta vastaavat Naukion koulun yhdeksäsluokkalaiset. Juhla noudattaa perinteistä kaavaa, johon kuuluu muun muassa yhdessä laulettavia joululauluja, ykkösluokkalaisten tanssiesitys ja kynttiläkulkue. Juhlan suunnittelun kannalta kirkko olisi ollut mieleisempi vaihtoehto.

– Ruokalassa on se, että kaikki eivät mahdu sinne istumaan ja se on akustiikaltaan vähän huonompi. Sen takia kirkko olisi ollut helpompi, juhlien suunnitteluun osallistunut Hilla Toivanen toteaa.

Auditoriossa ja ruokalassa on paikat kaikkiaan 500 henkilölle. Tilassa on 399 istumapaikkaa ja 101 seisomapaikkaa. Oppilaita ja henkilökuntaa Naukion koululla on noin 425.

Marraskuussa tapahtuneen juhlapaikan muutoksen myötä uuden ohjelman suunnittelussa tuli myös kiire.

– On tässä ollut tosi paljon työtä, kun on pitänyt miettiä kuinka kaikki saadaan mahtumaan tuonne ruokalaan. Kyllä tässä oli aikataulu vähän tiukoilla, yhdeksäsluokkalainen Mailis Purho sanoo.

Kireyttä ilmapiirissä

Juhlapaikan vaihdoksesta syntynyt jupakka on puhuttanut koulun käytävillä. Oppilaiden keskuudessa ilmassa on ollut ihmetystä.

– Olemme olleet kavereiden kanssa vähän silleen, että miksi tämä juhla piti tehdä eri tavalla? Onko se nyt oikeasti ollut jollekin joku ongelma, yhdeksäsluokkalainen Hilla Toivanen kysyy.

Yhdeksäsluokkalaiset Erika Lehtisalo ja Jenni Korhola kertovat, että ovat aistineet negatiivista ilmapiiriä niin oppilailla kuin opettajillakin juhlapaikka-aiheen tiimoilta.

– Se on näkynyt sellaisena vähän kireänä olemuksena, Korhola sanoo.

Sekä Lehtisalo että Korhola toivovat, että kirkkojuhlista tuttu tunnelma saataisiin myös ruokalassa pidettävään joulujuhlaan.

– Kynttiläkulkue ja musiikiesitykset voidaan onneksi tunnelman kannalta järjestää myös nyt, Lehtisalo sanoo.

Molempien mielestä juhla olisi voitu järjestää myös tänä vuonna kirkossa.

– Kirkko olisi ollut parempi, koska kaikki mahtuisivat sinne istumaan ja tunnelma olisi parempi, Korhola sanoo.

Ruokalasta juhlatilaksi ja takaisin

Joulujuhlia varten ruokalan ja auditorion välistä liikuteltavaa väliseinää siirretään, jotta tilasta saadaan isompi.

Juhlaa varten ruokalasta siirretään ruokapöydät aulaan ja tuolit asetetaan riveihin. Ruokalassa jo olevien tuolien lisäksi saliin kannetaan lisää tuoleja. Äänentoistojärjestelmä siirretään juhlatilaan musiikkiluokasta ja asetellaan juhlatilaan. Ruokalan muutostöihin osallistuvat niin opettajat kuin osa oppilaistakin.

Joulujuhlaa vietetään Naukion koululla lauantaina 21.12. Juhlan jälkeen kaikki tehdyt järjestelyt on muutettava takaisin, koska loman jälkeen seuraavana koulupäivänä ruokalaa tarvitaan ruokailuun ja auditoriota opetuskäyttöön.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Lue lisää: “Uskonto rikkoi jotain minussa lapsena” – Uskosta luopunut perheenisä ymmärtää joulujuhlassa ahdistuvia eikä halua lastensa jakavan kohtaloaan

Aalto-yliopiston mukaan latvialainen taiteen tohtori Dāvis Sīmanis on loukannut hyvää tietellistä käytäntöä.

Hänet valittiin elokuvaohjauksen professorin tehtävään keväällä 2016.

Sīmanis esitti hakemuksessaan paikkansapitämättömiä tietoja aikaisempien työtehtäviensä pituudesta ja luonteesta. Lisäksi hakemuksessa oli virheellisiä ja puutteellisia tietoja hänen tieteellisestä julkaisutoiminnastaan.

– Hakija tieteellisistä ansioista ei muodostunut oikea kuva, sanoo yliopiston akateemisesta toiminnasta vastaava Kristiina Mäkelä Aalto-yliopistosta.

Yliopisto on kertonut hakumenettelyssä ilmenneistä epäkohdista Internetsivuilla julkaistussa tiedotteessa torstaina.

Erikoinen ja pitkä episodi

Aalto-yliopisto laittoi vuonna 2015 avoimeen hakuun ensi sijassa taiteellisin ansioin täytettävän elokuvaohjauksen professorin tehtävän. Siihen valittiin latvialainen ohjaaja ja elokuvateoreetikko Dāvis Sīmanis.

Nimitystä seurasi monipolvinen tapahtumaketju.

Tieto valinnasta vuoti julkisuuteen, kun ohjaaja, taiteen tohtori Saara Cantell kysyi Facebook-päivityksessään, syyllistyttiinkö professorivalinnassa tasa-arvorikkomukseen. Virkaa olivat hakeneet myös elokuvaohjaajat Auli Mantila, Saara Saarela ja Taru Mäkelä.

Cantell oli tuohtunut siitä, että valinnassa sivuutettiin kolme pätevää ja kokenutta suomalaista naisohjaajaa.

Lue lisää: Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorin valinta nosti tasa-arvokohun

Valinnan tehneen Aalto-yliopiston laitostyöryhmän puheenjohtaja Aleksi Bardyn mielestä keskustelussa aliarvioitiin Dāvis Sīmaniksen ammattitaitoa.

– Dāvis Sīmanis on ohjannut kaksi pitkää näytelmäelokuvaa sekä useita dokumentteja, hän kommentoi tuolloin Ylen jutussa.

Asia eteni Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan, jonka tehtävänä on edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta Suomessa.

– Eräs henkilö teki neuvottelukuntaan ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskevasta epäilystä Dāvis Sīmanista kohtaan, Kristiina Mäkelä Aalto-yliopistosta kertoo.

Aalto-yliopiston tuore ratkaisu perustuu antoi nyt ratkaisunsa sitä seuranneissa selvityksissä ilmenneiden tietojen perusteella.

Kristiina Mäkelästä on positiivista, että hyvän tieteellisen käytännön loukkaus on tullut ilmi.

– Myös rekrytointien oikeudenmukaisuus on tärkeää. Hakijoiden vertailun on perustuttava todellisiin ansioihin, hän sanoo.

Sīmanista ei tullutkaan professoria

Syntyneen somekohun takia Sīmanis ei halunnut ottaa elokuvaohjauksen professuuria vastaan. Hän toimi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa määräaikaisessa Adjunct Professor –tehtävässä ja oli tuntiopettajana.

Lue lisää: Somen tasa-arvokohu säikäytti – latvialaisohjaaja vetäytyy Aalto-yliopiston professuurista

Vuoden 2017 jälkeen Sīmanis ei ole enää työskennellyt Aalto-yliopistossa. Uudessa haussa elokuvaohjauksen professoriksi valittiin Saara Saarela.

Oulun kaupunginteatterin entinen taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen, 52, on joutunut voimakkaan arvostelun kohteeksi.

Yli kolmekymmentä Oulun teatterin työntekijää kertoi Ylelle kärsineensä työpahoinvoinnista Toivosen johtajakaudella 2014–2019.

Lue juttu tästä: Kymmenet Oulun teatterin työntekijät kertovat vuosien työpahoinvoinnista: "Päällimmäinen tunne oli pelko"

Oulun kaupunginteatterissa oli ollut Ylen haastattelemien henkilöiden mukaan vuosia jatkunut ilmapiiriongelma, mutta se paheni, kun Toivonen ja hänen näyttelijäpuolisonsa Merja Larivaara, 55, työskentelivät teatterissa.

Sen enempää Toivonen kuin Larivaara eivät halunneet kommentoida Ylen torstaina julkaisemaa juttua.

Oulun kaupunginteatterin hallituksen entinen puheenjohtaja, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on kiistänyt Ylelle työntekijöiden väitteen, ettei Oulun kaupunginteatterin ongelmiin olisi puututtu. Saman väitteen on kiistänyt myös teatterin entinen toimitusjohtaja Maija Palonheimo Ylen jutussa.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Toivosen on määrä aloittaa loppiaisen jälkeen työt Hämeenlinnan teatterin taiteellisena johtajana. Hänet valittiin tehtävään joulukuun alussa.

Näyttelijä: “Joudumme nielemään Toivosen valinnan”

Hämeenlinnan teatterin hallituksen puheenjohtaja Irja Appelroth (sd.) uskoo, että Oulun tapahtumista on otettu opiksi.

– Lähdemme siitä, että hän tulee tänne puhtaalta pöydältä toimitusjohtajan alaiseksi ja työpariksi, Appelroth sanoo Ylen haastattelussa.

Hämeenlinnan teatterin näyttelijät olisivat halunneet jatkaa taiteellisen johtajan hakua pidempään, mutta teatterin johto päätyi valitsemaan Toivosen, eikä hakua jatkettu.

Hämeenlinnan teatterin toimitusjohtaja Pasi Ruohonen uskoo, että Oulun kaupunginteatterin kaltaiset ongelmat taiteellisen johtajan ja henkilökunnan välillä ovat vältettävissä Hämeenlinnassa.

– On mitä suurimmassa määrin minun tehtäväni varmistaa, että ongelmat eivät toistu täällä. Tämä on siis puhtaasti johtamiskysymys. Se varmistuu hyvällä johtamisella, Ruohonen toteaa.

Hämeenlinnan teatterin näyttelijä Johanna Reilin on ihmeissään tilanteesta.

– Joudumme nielemään sen (Toivosen valinnan). Nämä vuodet ovat olleet aika raskaita. Tuntuu hankalalta pitää nosteista iloa päällä. Yritämme sitä, koska rakastamme työtämme, Reilin sanoo.

Uusi taiteellinen johtaja: “Olen ylpeä Oulun teatterin henkilökunnasta”

Tammikuun alussa Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana aloittava Alma Lehmuskallio, 40, on ylpeä uuden työpaikkansa henkilökunnan ulostulosta edeltäjäänsä koskevassa jupakassa.

– Olen tosi ylpeä Oulun teatterin henkilökunnasta. On todella pelottavaa puhua ikävistä asioista ja tunteista. Ihailen ja arvostan uskallusta sanoittaa tilanteita ja omia tunteita, Lehmuskallio sanoo Ylelle.

Hän kertoo kokeneensa surua lukiessaan Ylen juttua Oulun kaupunginteatterin ongelmista.

– Minusta on kamalaa, että kuka vaan missä tahansa työpaikassa on joutunut tekemään töitä tuollaisissa tunnelmissa.

Lehmuskallio ei halua ottaa kantaa edeltäjänsä Kari-Pekka Toivosen kauteen. Työrauha on Lehmuskallion mukaan hänen ensisijainen tavoitteensa Oulussa.

Hänellä on jo kokemusta työskentelystä Oulun kaupunginteatterissa. Hän ohjasi sinne pari vuotta sitten Tove Janssonin Näkymättömän lapsen.

– Kohtasin kaikilla osastoilla ystävällisiä, kunnianhimoisia ja todella osaavia tyyppejä, joiden kanssa oli helppo tehdä töitä, Lehmuskallio sanoo.

Yle tavoitti perjantaina Merja Larivaaran, joka kertoi, ettei hän tai Kari-Pekka Toivonen kommentoi Ylen juttua.

Virkarikossyytteessä kamppaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kokenut takaiskun, sillä maan vaikutusvaltaisin kristillinen sanomalehti Christianity Today vaatii hänen erottamistaan.

Lehti on Trumpia vahvasti kannattavan, tiukasti kristillisiin arvoihin tukeutuvan evankelikaalisen liikkeen äänitorvi. Lehden perustaja oli kansainvälisestikin tunnettu saarnaaja Billy Graham.

Lehden etusivulla on nyt päätoimittaja Mark Gallin laatima teksti, jonka otsikko on: "Trump pitää erottaa virastaan".

Tekstissä Galli perustelee lehden kantaa. Hän kertoo, että evankelikaaliset ihmiset ovat arvostaneet suuresti Trumpin toimintaa, joka on edistänyt kristillisiä tavoitteita. Galli mainitsee tuomareiden nimitykset, uskonnonvapauden puolustamisen ja talouspolitiikan.

Suuri käänne on ollut Trumpin Ukrainaan liittyvistä toimista tehty tutkinta, joka on Gallin mukaan tuonut esiin Trumpin "täydellisen moraalittomuuden".

– Tosiasiat tässä asiassa ovat yksiselitteiset. Yhdysvaltain presidentti yritti käyttää poliittista valtaansa, jotta ulkomaan päämies häiritsisi ja haittaisi erästä presidentin poliittista vastustajaa. Tämä ei vain riko perustuslakia, vaan mikä vielä tärkeämpää, se on täydellisen moraalitonta, Christianity Todayn pääkirjoituksessa sanotaan.

Lehti ei ota kirjoituksessa kantaa siihen, onko Trump erotettava virastaan virkarikosasian vai ensi vuoden vaalien kautta. Asia vaatii vakaata harkintaa, lehti sanoo.

– Se, että hänet on erotettava, ei johdu puolueuskollisuudesta, vaan uskollisuudesta kymmenen käskyn Luojaa kohtaan.

Kova isku Trumpille

Yhdysvaltain kristityt evankelikaalit muodostavat republikaanisen puolueen ja presidentti Trumpin kannattajakunnan kovan ytimen.

Yhdysvaltain äänestäjistä noin neljännes on evankelikaaleja ja kyselyjen mukaan heistä noin 70 prosenttia hyväksyy Trumpin toiminnan presidenttinä.

Trumpille tämän kannattajakunnan horjuminen olisi vakava isku. Hän ryhtyikin Twitterissä heti vastahyökkäykseen ja haukkui Christianity Today -lehden äärivasemmistolaiseksi.

– [... Lehti] valitsisi mieluummin radikaalin vasemmistolaisen uskonnottoman, joka ottaa teiltä uskonnon ja aseet, kuin Donald Trumpin presidentiksi. Yksikään presidentti ei ole tehnyt evankelikaalisen yhteisön hyväksi enemmän kuin minä, Trump jyrisi.

Päätoimittaja Galli sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa, ettei usko lehden uudella linjauksella olevan suurta vaikutusta Trumpin suosioon. Gallin mukaan Trumpin äärioikealla olevat kristityt kannattajat eivät lue Christianity Today -lehdeä.

Gallin mukaan lehden suhtautuminen presidentti Bill Clintonin aikoinaan saamaan syytteeseen oli suunnilleen verrannollinen presidentti Trumpin saamaan syytteeseen.

Joulua ei vietetä vain keittiössä ruokapöydässä ja olohuoneessa joulukuusta ihaillen, vaan myös makuuhuoneessa, kertoo yhdysvaltalais-portugalilainen tutkimus.

Sen mukaan joulu lisää kiinnostusta seksiin, ja yhdeksän kuukautta myöhemmin kiinnostus näkyy kiireenä synnytyssairaaloissa.

Syyskuu on kristityissa maissa keskimäärin yleisin syntymäkuukausi. Sitä on yleensä selitetty biologisilla syillä, mutta Indianan yliopiston ja Gulbenkianin tiedeinstituutin tutkijat löysivätkin keskeisen sosiaalisen syyn.

Scientific Reports -lehdessä julkaistua tutkimusta varten selvitettiin internetistä googlattujen ja Twitter-viestien sisältämien seksiin liittyvien sanojen määrää. Tutkijat kutsuvat aineistoa kollektiiviseksi alitajunnaksi.

– Netin ja sosiaalisen median nousu antaa mahdollisuuksia analysoida ihmisten mielentiloja ja käytöstä massiivisessa mitassa, sanoo professori Luis Rocha.

Ihmisten lisääntymiseen liittyvässä tutkimuksessa tätä mahdollisuutta ei ole aiemmin käytetty, Rocha kertoo.

Tutkijoilla oli nettihakujen ja twiittien tuottamaa dataa 130 maasta vuosilta 2004–2014. Tulokset osoittavat, että kiinnostus seksiin kasvaa selvästi kunkin maan kulttuurisen pääjuhlan aikana.

Muslimimaissa vaikuttaa eid-juhla

Niissä maissa, joiden syntyvyystilastot olivat tutkijoiden käytössä, joulun nettihakujen ja twiittien tulokset ovat pääosin samassa linjassa syyskuussa syntyneiden lasten määrän kanssa.

Juhlamielen vaikutuksesta kertoo myös se, että joulu plus yhdeksän kuukautta tuottaa paljon syntymäpäiviä vain enemmistöltään kristityissä maissa. Muslimienemmistöisissä maissa sama ilmiö näkyy yhdeksän kuukautta ramadanin päättävän eid-juhlan jälkeen.

Aurinkokalenterin mukaan vietetty joulu on aina samassa paikassa, mutta kuukalenteriin perustuvan eidin ajankohta vaihtelee. Kiinnostus seksiin ja vauvojen määrä seuraavat mukana, tutkimus osoitti.

Lisätodistetta ilmiön kulttuurisidonnaisuudesta saatiin siitä, ettei tuloksiin vaikuttanut valtion sijainti maapallolla.

Jos syynä olisivat maantieteen sanelemat muutokset päivänvalon määrässä tai lämpötilassa, niiden pitäisi näkyä tuloksessa. Niin ei ollut.

Pohjoismaista Norja on trendin kärkipäässä

Saadakseen enemmän tietoa siitä, mikä seksissä juuri joulunpyhinä innostaa, tutkijat tekivät twiiteistä myös tunneanalyysin. Tiettyjen avainsanojen esiintyvyys osoitti, että onnellisuuden, turvallisuuden ja rauhallisuuden tuntemukset yleistyvät juhlapäivinä.

Muinakin sellaisina päivinä, jolloin kollektiivinen mieliala on twiittien perusteella korkealla, netistä haetaan keskimääräistä enemmän seksiin liittyviä sisältöjä. Pääsiäinen ja yhdysvaltalaisten juhlima kiitospäivä eivät kuitenkaan jostakin syystä innosta samaan, eivätkä ne myöskään näy vauvoina.

– Kenties ihmiset ovat motivoituneimpia kasvattamaan perhettään, kun juhla on sellainen, jossa painottuvat rakkaus ja lapset. Joulun aikanahan puhutaan paljon Jeesus-lapsesta ja pyhästä perheestä, pohdiskelee Rocha.

Lasten ilahduttaminen on keskeistä myös eidinä.

Vaikka tutkijoilta puuttuivat syntymätilastot monista kehittyvistä maista, etenkin Afrikasta, he uskovat, että tulokset olisivat sielläkin yhdensuuntaisia.

Etelä-Afrikasta lukuja on, ja siellä yhteys joulun, seksin googlailun ja siitä twiittailun sekä syyskuun vauvojen välillä on vahva. Länsimaista niin on muun muassa Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Euroopan korrelaatiokartassa joulunpunaisimpina hehkuvat Saksan, Itävallan ja Sveitsin lisäksi Britannia ja Irlanti sekä Norja.

Pohjoismaista Suomi on pinkki, kuten myös Tanska. Ruotsi punertaa vähiten.

Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.

Aiemmat luukut:

20. Jouluaattoilta kello 22 on monelle vuoden pahin hetki

19. Suu makeaksi joulukuusen neulasilla

18. Joulun jälkeen alkaa kwanzaa

17. Joulun henki näkyy vipinänä jouluihmisten aivokuvissa

16. Brittien savupiipuista laskeutui myös jotakin kamalampaa kuin joulupukki

15. Mikä saa jouluvalot säilytyksessä solmuun?

14. Tanskan kuuluisat joulukuuset kärsivät paljaista olkapäistä

13.Yhdysvaltain joulupadat ovat kattiloita, ja nyt niiden kyljessä on älysiru

12.Silmiesi väri saattaa vaikuttaa kaamosmasennukseen

11. Puistokävely saa somen käyttäjät yhtä hyvälle tuulelle kuin joulu

10. Kolme ihmistä on viettänyt joulun Kuun kupeessa

9. Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote

8. Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä

7.Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää

6. Yli kolmasosa aikuisista toivoo, että voisi yhä uskoa joulupukkiin

5. Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?

4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta

3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia

2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?

1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus

Australiassa pelastusviranomaiset ovat taistelleet viikonloppuna rajuja maastopaloja vastaan tukalassa helteessä.

Osavaltion pääministeri Gladys Berejiklian on kuvannut olosuhteita "katastrofaalisiksi" ja erittäin vaikeiksi. Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa lämpötilojen pelätään kohoavan jopa 47 asteeseen ja maan suurimassa kaupungissa Sydneyssä 37 asteen tuntumaan.

Sydneyn liepeillä on taas kärsitty suurista ja myrkyllisistä savupilvistä.

– Tänään on ollut kamala päivä, kuvaili osavaltion paloviranomaisten edustaja Shane Fitzsimmons lauantaina.

Paloissa on tuhoutunut noin 800 kotia ja ainakin 10 ihmistä on kuollut.

Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa noin 3 000 palopelastajaa sammuuttaa maastopaloja. Huolena kuitenkin on, että muutos tuulissa vaikeuttaa sammutustöitä entisestään.

– Tuulet voivat tuoda erittäin vaarallisia ja vaikeita olosuhteita, Fitzsimmons sanoi.

Sääolosuhteet ovat luoneet myös vaarallisia luonnonilmiöitä. Sydneyn eteläpuolella nähtiin tulen liekeistä syntyneitä ukkosmyrskyjä.

Niin sanotussa "tulen luomassa ukkosmyrskyssä" on kyse siitä, kun tulesta syntynyt savupilvi jäähtyy ilmassa. Tämä luo taas pilven, joka kykenee itsessään tuottamaan salamoita ja voimakkaita tuulia.

Savu aiheuttaa terveysriskejä

Poliisi on joutunut sulkemaan teitä maastopalojen vuoksi. Myös junaliikennettä on jouduttu perumaan. Lisäksi poliisi on kehottanut autoilijoita siirtämään lomamatkansa aloitusta palojen vuoksi, kertoo brittilehti Guardian.

Australian terveysviranomaiset ovat varoittaneet kansallisesta terveyshätätilasta Sydneyn savupilvien vuoksi. Riskiryhmiä ovat etenkin vanhukset ja pienet lapset.

Riskinalaisiin väestöryhmiin kuuluvia on kehotettu pysyttelemään sisätiloissa.

– Koko Uusi Etelä-Walesin osavaltio on altistunut pitkittyneelle savulle. Koska emme ole aiemmin kokeneet tätä, emme tiedä, mikä sen lopullinen vaikutus tulee olemaan, sanoi paikallisen lääkärijärjestön edustaja Kim Loo uutistoimisto AFP:lle.

Alueen sairaalat ovat myös hoitaneet useita potilaita, jotka ovat kärsineet kuumuuden ja savujen tuottamista sivuvaikutuksista.

Lue myös:

Australian maastopalot: Kaksi palopelastajaa kuollut, pääministeri sanoi jättävänsä Havaijin-lomansa kesken ja pyysi anteeksi

Australiassa uusi lämpöennätys – Sydneyn lähialueille on julistettu hätätila maastopalojen ja helteiden takia

Intian mielenosoitukset uutta kansalaisuuslakia vastaan ovat vaatineet lisää kuolonuhreja. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat 17 ja 20 välillä.

Yksi kuolleista on kahdeksanvuotias lapsi. Times of India -lehden mukaan poika olisi leikkinyt tien reunassa Varanasin kaupungissa ja jäänyt poliisia pakoon juoksevan väkijoukon alle.

Intian pohjoisosassa sijaitsevassa Uttar Pradeshin maakunnassa kuoli perjantaina 11 ihmistä, joista 10 sai surmansa, kun heitä kohti ammuttiin.

Intian pääministeri Narendra Modi on kutsunut ministereitä lauantaina tapaamiseen tilanteen takia. Kyse on yksi suurimmista kriiseistä Modin pääministerikaudella.

Lain katsotaan syrjivän muslimeja

Mielenosoittajien vastustama laki nopeuttaa kansalaisuuden saamista Afganistanista, Bangladeshista ja Pakistanista tulleiden siirtolaisten kohdalla mutta ei muslimeille. Protestit ovat kestäneet noin kaksi viikkoa.

Pääministeri Modin hallinto sanoo, että uusi laki suojelee uskonnollisia vähemmistöjä, naapurimaiden hinduja ja kristittyjä, jotka ovat vaarassa joutua vainotuksi uskontonsa takia. Lakia on kritisoitu siitä, että se ei tarjoa samaa etua muslimeille.

Modin hindunationalistista hallitusta syytetään siitä, että se ajaa hindujen etuja muiden uskontoryhmien edelle.

Modi on itse kiistänyt olevansa muslimivastainen.

Poliisi on ottanut myös satoja ihmisiä kiinni mielenosoitusten vuoksi. Eilen poliisi muun muassa otti kiinni noin 1 200 mielenosoittajaa heidän uhmattua kokoontumiskieltoa Delhissä, kertoo Times of India.

Verkkoyhteydet poikki laajoilta alueilta

Viranomaiset ovat katkaisseet puhelin- ja internetyhteyden useilta alueilta. Yhteydet ovat olleet poikki muun muassa osassa pääkaupunkia Delhiä, itäisessä osavaltiossa Länsi-Bengalissa, Aligharin kaupungissa Uttar Pradeshin osavaltiossa sekä koko Assamin osavaltiossa maan koillisosassa.

Modin hallinto on kajonnut internetyhteyksiin tänä vuonna monta kertaa.

Viranomaiset ovat katkaisseet internetyhteydet ainakin 102 kertaa tänä vuonna, kertoo verkkoseurantaa tekevä Software Freedom Law Centre.

Lue myös:

Intian kuohunnalle ei näy loppua – uusi kansalaisuuslaki säikäytti muslimivähemmistön, joka pelkää jäävänsä hinduenemmistön syrjimäksi

Intia kuohuu muslimivastaisena pidetyn kansalaisuuslain takia – ainakin kuusi kuollut protesteissa

Näyttelijät Kari Väänänen ja Vesa-Matti Loiri ryystävät ahvenkeittoa kiinalaisilla mausteilla pian valkokankaalla Pekingissä. Suomalaistähdet esittävät vanhuksia, jotka aluksi nyrpistelevät "limanuljaska"-pöperölle, jota kiinalainen yllätysvieras ryhtyy keittämään hiljaisessa lappilaiskylässä.

Mika Kaurismäen Mestari Cheng -elokuva odottaa Kiinan ensi-iltaansa tammikuussa kiinalaisena uutenavuotena, jolloin perinteisesti miljoonat ihmiset lähtevät yhdessä elokuviin.

Kaurismäen elokuva on tehty suomalais-kiinalaisena yhteistyönä. Sen kolmen miljoonan euron budjetista kolmannes tulee Kiinasta. Suomalaiselle elokuvalle se on jo iso raha.

Myös moni muu suomalainen elokuvantekijä pyrkii parhaillaan Kiinan markkinoille. Suomen ja Kiinan valtiot ovat neuvotelleet laajasta elokuva-alan yhteistyösopimuksesta, joka on allekirjoitusta vaille valmis.

Sensuuri ei huoleta

Maailman suurimmaksi elokuvamarkkinaksi rynnistävä Kiina houkuttaa nyt, mutta jäävätkö elokuvantekijät Kiinan pehmeän vallan eli Kiinan imagon nostamisen pelinappuloiksi?

Kiinaa johtava kommunistinen puolue määrää myös elokuva-alaa. Sensuurin alle joutuu väkivallan ja seksin lisäksi politiikka. Puoluetta tai valtiota ei saa arvostella.

Kaurismäkeä Kiinan tunnettu sensuuri ei huoleta.

– Meidän tarina oli niin simppeli. Ei ollut mitään sellaista, mihin sensuuri olisi voinut puuttua. Seksin ja väkivallan esittäminen valkokankaalla ei kiinnosta muutenkaan, Kaurismäki miettii.

Lämminhenkisessä elokuvassa ei tosiaan löydy väkivaltaa. Seksiin vivahtaa vain nopeasti vilahtava suudelma elokuvan lopussa.

Elokuvan juoni menee suurin piirtein näin: Lappilaiseen kylään saapuu kiinalaiskokki, jonka keitokset mullistavat kyläläisten elämän. Kokin keittolientä lusikoituaan kyläläisten vaivat verenpaineesta kuukautiskipuihin helpottavat.

Kaurismäen mukaan Hannu Oraviston käsikirjoittamaa Mestari Chengiä suunniteltiin alun perin vain suomalaisyleisölle. Kiinalaiset tulivat mukaan vasta siinä vaiheessa, kun elokuvaan tarvittiin kiinalaisnäyttelijä. Samalla avautui tie Kiinan markkinoille.

“Kun hallitus sanoo näin, se on suuri siunaus”

Muun muassa Raattaman kylässä Kittilässä kuvattu rakkaustarina on saanut virallisen Kiinan suosion. Sen huomaa myös Helsingissä kulttuurikeskus Caisassa, missä Kiinan suurlähetystö järjesti lokakuussa Mestari Cheng -elokuvan näytöksen kutsuvieraille.

Ohjaaja Kaurismäki kilistelee kuohuviinilaseja kiinalaisen yhteistyökumppaninsa Chin-yi Yueh’n kanssa ja asettuu vieraiden kuvattavaksi elokuvan mainosjulisteen eteen.

Yueh'n mukaan hänen tuotantoyhtiönsä oli etsinyt jo jonkin aikaa yhteistyökumppaneita Pohjoismaista. Hän kertoo, ettei tiennyt mitään Suomesta ennen kuin löysi Kaurismäen.

– Me etsimme kumppaneita sieltä, mistä hallituksemme niitä haluaa, Yueh sanoo.

Päätöksen yhteistyöstä sinetöi Kiinan viranomaisten innostus. Viranomaisilta tuli kirjallinen viesti. Se on kiinalaiselle tuottajalle enemmän kuin hyvä enne.

– Kun näytimme demovideon, saimme viestin, että tämä on paras mahdollinen esimerkki kansainvälisestä yhteistyöprojektista. Kun hallitus sanoo näin, se on suuri siunaus, Yueh sanoo.

Kiinassa elokuvat on siirretty vuonna 2018 maata hallitsevaa kommunistista puoluetta lähellä olevan propagandaministeriön alaisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että viranomaiset valvovat, mitkä elokuvat pääsevät maahan.

Tällä hetkellä viralliseen kiintiöön hyväksytään vuosittain 34 ulkomaalaista elokuvaa. Yhteistyöprojektit pääsevät Kiinan markkinoille kiintiöiden ohi.

Kiinalaiselle tuotantoyhtiölle onnistuminen tarkoittaa tasapainoilua hallinnon toiveiden ja rahallisen tuoton välillä, Yueh selittää. Johdon toiveita kuunnellaan tarkalla korvalla.

– Tietenkin yritysten päämääränä on ansaita rahaa. Mutta me mietimme, miten saavutamme tasapainon isänmaallisuuden, missiomme ja tuoton kesken, Yueh selittää.

Käsikirjoitukset luetaan tarkasti, jotta ne eivät sisällä mitään loukkaavaa tai hyökkäävää Kiinaa vastaan. Mutta ei sensuuri ole liian tiukka, hän vakuuttaa.

– Vähän seksiä ja väkivaltaa voi päätyä elokuvaan, jos on taitava ohjaaja. Ja yhtä sun toista voi arvostellakin. Mutta on yksi poikkeus. Emme arvostele Kiinan ideologiaa. Olemme isänmaallisia ja rakastamme maatamme, joten emme tekisi sellaista, Yueh vakuuttaa.

Elokuva on ulkopolitiikkaa

Kiinassa elokuvakin on ulkopolitiikkaa. Tuottaja Chin-yi Yueh näkee elokuvayhteistyön osaksi Kiinan suurta Yksi vyö, yksi tie -hanketta. Siinä Kiina rahoittaa miljardeilla euroilla infrastruktuuri- ja kauppahankkeita kasvattaen vaikutusvaltaansa maailmalla.

– Hanke ei ole vain kauppaa. Se on myös kulttuurien yhteisymmärryksen lisäämistä. Sillä kosketetaan sydämiä, Yueh sanoo.

Ohjaaja Kaurismäki sanoo olevansa tietoinen Kiinan sensuurikoneistosta. Hongkongin demokratiamielenosoitukset saavat häneltä sympatiaa. Kiinaa kritisoivan elokuvan tekeminen esimerkiksi uiguurivähemmistöstä ei onnistuisi, ohjaaja myöntää.

– Eikä kiinnostakaan lähteä tekemään. Löytyy paljon muitakin alueita, joista pystyy tekemään elokuvia, Kaurismäki sanoo.

Mutta missä menisi Kaurismäen raja sensuurille?

– En koskaan tekisi sitä, minkä takana en itse seiso, ohjaaja vastaa.

Kaurismäki korostaa, että Mestari Cheng -elokuvan sanoma on ennen kaikkea erilaisia ihmisiä yhdistävä. Se on vastalause vihapuheelle ja valeuutisille. Kaurismäen mukaan jopa maiden johtajat yllyttävät vihapuheella ihmisiä toisiaan vastaan.

–Tein elokuvan, jossa ei jahdata ketään, ammuta ketään, ei uhata ketään. Ainoa törmäys on kahden kulttuurin hyvin pehmeä törmääminen, Kaurismäki kuvaa.

Pukudraamat kelpaavat, merelle karkaava Muumipappa ei

Usea muukin suomalaiselokuva on suuntaamassa Kiinaan. Opetusministeriön rahoittamassa Bigger Picture -hankkeessa Kiinaan tähtää yhteensä 19 tuotantoa animaatioelokuvista dokumentteihin ja tv-sarjoihin.

Hankkeen vetäjät ovat vieneet elokuvantekijöitä esittelemään ideoita mahdollisille tuotantokumppaneille Kiinaan jo muutaman kerran. Kiinalaiset kumppanit ovat sijoittaneet jo muun muassa yhteen hankkeessa mukana olevaan suomalaisanimaatioon satojatuhansia euroja.

– He näkivät, että jengi on siellä kansainvälistä. Moni on ansainnut natsansa Hollywoodissa, yksi Bigger Picture -hankkeen vetäjistä Jani Joenniemi.

Joenniemi kertoo, että Kiinan keisarinaikaiset pukudraamat ovat suosittuja, koska ne eivät sohaise vuonna 1949 valtaan noussutta kommunistista puoluetta. Ulkomaiset luontodokumentit pääsevät myös markkinoille.

Mutta Kiinaa huonossa valossa esittävät käsikirjoitukset hylätään. Joenniemi kertoo Shanghaihin sijoitetusta rikoselokuvasta, jossa yhdessä kohtauksessa varastettiin käsilaukku kadulla.

– Viranomaiset kielsivät sen sanoen, että Shanghaissa ei ole rikollisuutta, hän sanoo.

Joenniemi itse on tehnyt vuosikymmeniä kulttuurivientiä Kiinaan. Sensuurin kohteeksi joutui jopa Muumipappa ja meri -teatteriproduktio. Perhearvot eivät osuneet yhteen.

– Nimenomaan paikallinen partneri koki, ettei tarina sovi Kiinaan. Hän ihmetteli, miksi muumipappa menee soutelemaan saarelle yksin ja jättää perheen oman onnensa nojaan, Joenniemi muistelee.

Valtion kanssa turvallista toimia

Joenniemi sanoo, että valtiosta voi olla hyötyäkin elokuva-alalla. Äskettäin viranomaiset löivät jäitä ylikuumentuneen elokuvamarkkinan hattuun määräämällä, että tähtien palkkiot saavat nousta vain kolmannekseen budjetista.

– Tähtien palkkiot ovat räjähtäneet pilviin. He saattavat ilmoittaa, että he pystyvät kuvaamaan vain tiettyinä päivinä. Tähtiä saatetaan kuvata studiossa green screeniä (taustakangasta) vasten ja liimataan heidät kohtauksiin jälkeenpäin, Joenniemi kertoo.

Tähtien liimaamisen takia yksi scifi-elokuva epäonnistui niin pahoin, että ohjaajan ja näyttelijöiden piti pyytää julkisesti anteeksi. Hän uskoo, että valtion murahdus budjetin säätelystä sai palkkiot kuriin.

Hollywood rakentaa tarinat Kiinan markkinoille

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan takia Hollywood-elokuvia pääsee entistä vähemmän maahan. Kanada joutui yllättäen boikottiin valkokankaalla, kun se pidätti Huawei-johtajan.

– Siitä tulee kallista studiolle, joka on aloittanut kuvaamisen Kanadassa, Joenniemi sanoo.

Kiinan valtiovetoinen elokuvapolitiikka ei ole pysäyttänyt amerikkalaisstudioita hakeutumista kiinalaisrahan äärelle. Hollywoodissa elokuvia on rakennettu jo hyvän aikaa niin, että ne läpäisevät Kiinan sensuurin, kertoo muun muassa Financial Times -lehti.

Hollywood-studiot ovat valmiit muokkaamaan käsikirjoituksiaan niin, että ne läpäisevät Kiinan sensuurin seulan.

– Kun pääomavirrat ovat muuttuneet, on vaikeaa löytää Hollywood-tuottaja, joka esittäisi Kiinan huonossa valossa, Hollywood Made in China -kirjan kirjoittanut professori Aynne Kokas sanoo Financial Times -lehdelle.

Isot studiot esittävät Kiinan kauniissa valossa, jotta pääsy markkinoille on taattu. Mukaan voi luiskahtaa myös poliittista näkemystä, kuten lokakuussa julkaistu osin kiinalaisrahoitteinen Dreamworks-studion Jeti-animaatio osoitti.

Siinä esiintyi kartta, jossa Etelä-Kiinan meri näkyi Kiinan omaisuutena. Niinpä elokuva kiellettiin Kiinan kanssa alueesta kiistelevissä Malesiassa ja Vietnamissa ja Filippiinit sensuroi kartan.

– Pehmeää valtaa ei voi sanella. Pehmeä valta on sitä, että joku maa kuten Amerikka on niin siisti, että ihmiset haluavat olla sen kanssa tekemisissä. Jos Kiina laittaa poliittisesti arkaluonteisen kartan tuotantoon, millainen menestys se on kiinalaiselle pehmeälle vallalle, jos elokuva kielletään Kaakkois-Aasiassa, Joenniemi miettii.

Kiina nousee maailman suurimmaksi elokuvamarkkinaksi

Markkinan koko on todella valtava. Elokuvamarkkinoita tutkivan EntGroupin mukaan Kiinan lipputulot ovat kasvaneet 35 prosentin vuosivauhtia kymmenen viime vuoden ajan. Ensi vuonna sen uskotaan ylittävän Yhdysvallat ja nousevan yli yhteentoista miljardiin euroon.

Raha ajaa myös Kiinan elokuvamarkkinaa. Kiinalaisrahaa löytyy myös Hollywoodissa ja Euroopassa.

– Jasper Pääkkösen tähdittämä BlacKkKlansman on osin kiinalaisten rahoittama. Green Mile oli Kiinan rahoittama. Finnkinot ovat kiinalaisomisteisia, Jani Joenniemi luettelee.

"Pehmeää valtaa ei voi sanella"

Kiina tekee ahkerasti yhteistyösopimuksia eri maiden kanssa kuten parhaillaan Suomen kanssa. Jo kymmenet maat Virosta, Ranskasta ja Tanskasta Uuteen-Seelantiin ovat allekirjoittaneet sopimuksia.

Suomen opetusministeriölläkin on allekirjoitusta vaille valmis yhteistyösopimus Kiinan kanssa. Bigger Picture -hankkeen projektipäällikkö Kati Nuora uskoo, että Kiinassa valtion mukanaolon avulla projektit pääsevät eteenpäin.

– Meidän hankkeilla on paljon parempi edellytys menestyä ehkä Kiinan tapaisessa maassa, kun yhteistyö on julkisrahoitteinen ja me ollaan tekemässä sopimusta. Viranomaisyhteistyö on tärkeää Kiinassa, sanoo Kati Nuora.

Kun Nuora teki Amerikan markkinoille samantapaista hanketta Suomen elokuvasäätiössä, amerikkalaiset elokuvastudiot suhtautuivat epäluuloisesti julkisrahoitteisuuteen.

– Ne ihmettelivät, että mitä tässä on ja onko tämä propagandasisältöä. Näen lähinnä, että katsomme sitä, mitä mahdollisuuksia Kiinasta voi meille tarjoutua, Nuora miettii.

"Amerikan kulttuurikin voi olla propagandaa"

Pitääkö esimerkiksi ihmisoikeusrikkomusten vaikuttaa yhteistyöhön lähtemiseen? Kati Nuora sanoo, että Kiinan propagandavaikutuksesta puhutaan enemmän kuin tutumpien maailmankolkkien.

– Emme ehkä ole olleet tuntosarvet tarkkana amerikkalaiselokuvan propagandavaikutuksesta emmekä ole nähneet, minkälaisia malleja sieltä on tulossa. Koska Kiinassa elokuva on jo julkisesti propagandaministeriössä, sitä katsotaan vähän epäluuloisena, Kati Nuora miettii.

Samoin ajattelee ohjaaja Mika Kaurismäki. Hän palasi Suomeen lähes kolmenkymmenen Brasiliassa asutun vuoden jälkeen. Kotiin hänet ajoi Brasilian populistisen nykyjohdon politiikka.

– On vaikeaa oikeastaan hyvällä omallatunnolla kuvata missään, kun joka paikassa löytyy syitä. Nyt kritisoidaan Kiinaa. Yhtä huolissani olen Amerikan ekspansiosta maailmassa, Kaurismäki miettii.

Kaikki Hollywood-tähdet eivät ole suostuneet Kiinan sensuuriin. Quentin Tarantinon verta tirskuvat elokuvat eivät ole päässeet Kiinassa valkokankaalle, kun ohjaaja ei ole suostunut sensuuriin. Elokuvatähti Richard Gere taas on puhunut julkisesti siitä, että häneltä on mennyt rooleja sivu suun, kun studiot pelkäävät hänen mukanaan olon sulkevan ovet Kiinaan. Gere on puhunut julkisesti Tiibetin itsenäisyyden puolesta.

Jani Joenniemi muistuttaa, että myös Kiina kehittyy, joten sensuurinkin on muututtava.

– Väitän, että yleisö ylipäätään reagoi aika negatiivisesti päälle liimattuun propagandaan ja se heikentää leffoja. Siinä mielessä en usko, että meidän pitää olla hirveän huolissaan sensuurista, Joenniemi pohtii.

Kaurismäen elokuva voi saada lottovoiton

Kaurismäki odottelee elokuvansa Kiinan ensi-illan sinetöintiä. Pääsy ensi-iltaan kiinalaisena uudenvuodenpäivänä tammikuun lopussa olisi todellinen lottovoitto. Sadat miljoonat kiinalaiset tapaavat lähteä elokuviin uudenvuodenpäivänä. Se tietää isoja lipputuloja, vaikka liput olisivatkin halvempia kuin Euroopassa.

Kilpailu esityspaikoista on kovaa. Tässä voi auttaa poliittinen tilanne. Kun Hollywood-elokuvia ei pääse maahan kauppasodan takia, jää tilaa pienemmille elokuville. Mestari Chengille se tarkoittaa hyvää asemaa kärkkyä parhaita esitysaikoja.

Chin-yi Yueh toivoo elokuvalle paitsi tuottoja, myös sitä että kiinalaisyleisö tutustuu elokuvan kautta länsimaiseen kulttuuriin Hollywoodin ulkopuolella.

– Kyllä tämä on pehmeää valtaa. Haluamme, että katsojat oppivat muutakin kuin Hollywoodin. En tarkoita loukata, mutta näin on, hän sanoo.

Pamela Tola pelkäsi vanhuutta enemmän kuin kuolemaa: Elämä menee hukkaan, jos yrittää vääntyä toisten vaatimiin asentoihin

Näyttelijä-ohjaaja Pamela Tola näyttää vanhat naiset kokonaisina ihmisinä, eikä kadu #metoo-puheitaan. Hän halusi kirjoittaa elokuvan kiinnostavista vahvoista naisista. Vuodenvaihteessa ensi-iltansa saava Teräsleidit on road movie kolmesta yli 75-vuotiaasta siskoksesta. Siskoja näyttelevät Seela Sella, Leena Uotila ja Saara Pakkasvirta.

Analyysi: Sanna Marinin pikainen nousu sekoitti maailman lehdistön – Suomi on outo lintu, joka herättää Britanniassa kateutta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) nopea nousu valtaan herätti maailmalla valtavan kiinnostuksen. Oman lisänsä mediamyllytykseen toi se, että viiden puolueen hallituksessa jokaista hallitusryhmää johtaa nainen ja heistä neljä on alle 35-vuotiaita.

Kymmenet Oulun teatterin työntekijät kertovat vuosien työpahoinvoinnista: "Päällimmäinen tunne oli pelko"

Oulun kaupunginteatteri oli vuosia pahoinvoiva työpaikka, kertoo iso joukko Ylen haastattelemia työntekijöitä. Entinen toimitusjohtaja Maija Palonheimo ja hallituksen ex-puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistävät väitteet, ettei ongelmiin olisi puututtu.

Yle kysyi opettajilta koulun uudistuksista: Eniten hatuttaa huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulauttaminen yleisopetuksen luokkiin

Koulun opetussuunnitelman toteutus ja koulutilaratkaisut ovat herättäneet syksyn mittaan kiivasta keskustelua. Me kysyimme koulun arjessa avainasemassa olevilta alakoulujen opettajilta, millä tavoin he kokevat koulun uudistukset työssään. Opettajien vastauksista nousivat teemoihin muun muassa oppimisympäristö ja digitalisaatio, hyvässä ja pahassa.

Vaikeasti vammainen tytär jäi ilman lääkkeitä, nuori mies unohtui kuumaan saunaan – asukkaiden kokemukset paljastavat, miksi Validia joutui tehovalvontaan

Lääkkeitä on jätetty antamatta, eikä omaisille kerrota asukkaan terveydentilan huononemisesta. Suihkuun ei pääse tarpeeksi usein. Suomen suurimman vammaisasumisen järjestäjän pitkään jatkuneet ongelmat paisuivat niin suuriksi, että nyt niitä ratkotaan viranomaisvoimin.

Yle on saanut vahvistuksen tiedolle, että kurdiviranomaiset ovat hakeneet suomalaiset orpolapset al-Holin leiriltä Syyriasta.

Torstaiaamuna Yle sai kolmelta al-Holin leirillä olevalta suomalaisnaiselta vahvistuksen, että orpolapset on haettu tiistaina leiristä pois.

Naisten tekstiviestikertomukset tukevat tietoja, jotka Yle sai jo keskiviikkoiltana eräältä Suomessa asuvalta al-Holin leiriläisen omaiselta.

Leirillä oleva henkilö oli kertonut omaiselleen, että kurdiviranomaiset olivat maanantaina koonneet leirin kaikki suomalaiset yhteen. Heidät oli tuolloin muun muassa valokuvattu.

Tekstiviesteissään naiset lisäksi kertovat Ylelle, että heiltä oli otettu sormenjäljet tunnistamista varten.

Seuraavana päivänä suomalaiset oli jälleen kutsuttu leirin portille. Tuolloin kurdit olivat ottaneet kaksi orpolasta mukaansa. Heitä hoitaneet suomalaisnaiset eivät omaisen käsityksen mukaan tienneet etukäteen, että lapset haetaan.

Omaisen mukaan Suomen viranomaiset eivät ole olleet yhteydessä lapsia hoitaneisiin naisiin, eivätkä myöskään häneen. Keskiviikkoaamuna lähettämissään tekstiviesteissä naiset sanovat myös olevansa epätietoisia siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi aiemmin Ylelle, että Suomen viranomaisilla on evakuointioperaatio käynnissä al-Holin leirillä tällä hetkellä, mutta lapset eivät vielä ole suomalaisviranomaisten hallussa. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Haavisto Ylelle: Operaatio al-Holissa menossa, lapsia ei vielä Suomen viranomaisilla – "En osaa sanoa, ketä pystytään auttamaan ensimmäisenä"

Tieto orpolapsista syyskuussa

Yle kertoi ensimmäisenä uutisvälineenä al-Holin leirillä olevista lapsista syyskuussa.

Ylen syyskuussa saamien tietojen mukaan alle kouluikäisten lasten äiti on saanut surmansa Isisin hallitsemalla alueella pari vuotta sitten.

Vanhempi lapsista on tiettävästi kokonaan orpo, hänen molemmat suomalaiset vanhempansa ovat kuolleet.

Nuoremmalla lapsella on eri isä, jonka kohtalosta on ristiriitaista tietoa. Eräiden tietojen mukaan hän olisi kuollut. Epävarmojen tietojen mukaan hän hän olisi kurdihallinnon vankina Syyriassa.

Yle ei julkaise lapsista tai omaisista tunnistettavia tietoja näiden turvallisuuden takia.

Artikkelia täydennetty 19.12.2019 kello 10.29 al-Holin leirillä olevien naisten tektiviestitiedoilla.

Lue lisää:

Näin al-Holin lapset aloittavat elämänsä Suomessa – sodan keskellä opitun ideologian purkaminen voi viedä vuosia

Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen

Tänä vuonna särkyi yli 120 vuotta vanha ennätys. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan naisten osuus Suomen väestöstä oli maaliskuun lopulla 2019 ensimmäistä kertaa pienempi kuin vuonna 1898. Tuolloin naisia oli 50,68 prosenttia väestöstä.

Suunta on selvä kohti vuotta 2044, jolloin miehiä olisi ensimmäistä kertaa enemmän Suomen historiassaa.

Vertailun mahdollistaa se, että Suomessa ja Ruotsissa on maailman vanhin säännöllisesti vuosittain laadittu väestötilasto. Alkusysäys tapahtui vuonna 1749, jolloin Ruotsin kuningas Fredrik I käski laatia säännölliset väestötilastot Ruotsi-Suomessa.

Tilastokeskuksen julkaisemat Suomen väkilukutilastot alkavat siis vuodesta 1750.

Naisenemmistö vuosina 1750 ja 1945

Määrällisesti pienin naisenemmistö oli vuonna 1782, jolloin naisia oli vain 12400 enemmän kuin miehiä. Koko Suomen väkiluku oli kuitenkin tuolloin vain runsaat 671 000, joten naisten suhteellinen osuus oli 50,9 prosenttia.

Naisten osuus on vaihdellut paljon eri aikoina, mutta suurin naisenemmistö on ollut vuosina 1750 ja 1945. Vuoden 1945 jälkeen naisten osuus väestöstä on hiljalleen pienentynyt. Menee kuitenkin vuosia, ennen kuin naiset menettävät enemmistönsä.

Muutamissa maakunnissa naiset ovat jo vähemmistönä. Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa miehiä on hieman enemmän kuin naisia.

Poikia syntyy enemmän

Miesten suhteellinen lukumäärä kasvaa, koska poikia syntyy koko ajan enemmän kuin tyttöjä. Tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta 513 on poikaa ja 487 tyttöä. Luku on sadan vuoden syntyvyystilastojen keskiarvo.

Miehet olisivat kaiketi jo enemmistönä, elleivät toistuvat sodat olisi kurittaneet erityisesti miespuolista väestöä. Vuoden 1750 selkeä naisenemmistö lienee pikkuvihan eli Hattujen sodan (1741-1743) ja ehkä vielä enemmän isovihan eli suuren Pohjan sodan venäläismiehityksen raakuuksien (1713-1721) perintöä.

Kun miesten osuus alkoi jälleen kasvaa tulivat ensin Kustaa III:n sota (1789-1790) ja Suomen sota (1808-1809) ja jälleen miehiä menehtyi rintamilla ja heidän osuutensa Suomen väestöstä pieneni.

Rauhan vuosien jälkeen sodissa kaatui 90 000 miestä

Venäjän vallan alla suomalaiset elivät (Krimin sotaa (1854-1856) lukuun ottamatta) kohtuullisen rauhallista aikaa. Tuon rauhan ajan tuloksena syntyi edellinen miesten suhteellinen väestöennätys vuonna 1898.

Miesten osuus romahti jälleen vuoden 1918 tapahtumien seurauksena. Vuonna 1917 naisenemmistö oli 52 900 henkilöä, vuonna 1918 se kasvoi 81 300 henkilöön.

Parikymmentä rauhan vuotta ei ehtinyt miesten osuutta kovin paljoa kasvattaa, kun tulivat sotavuodet eli talvisota, jatkosota ja Lapin sota (1939-1945).

Sodissa kaatui yli 90 000 suomalaista miestä. Sotien vaikutus näkyi selvästi: vuonna 1945 naisten osuus Suomen väestöstä oli 52,35 prosenttia ja naisia oli peräti 180 000 enemmän kuin miehiä.

Miesenemmistö vaihtuu vuonna 2044?

Sotavuosien jälkeen naisten osuus väestöstä on huventunut. Kuitenkin vasta vuonna 2001 naisten osuus maan väestöstä oli pienempi kuin vuonna 1938.

Viimeisten väestöennusteiden mukaan naisia on alle 70 000 enemmän kuin miehiä. Naisten osuus on enää 50,6 prosenttia kansalaisista.

Muutos on kuitenkin sen verran hidasta, että miehet saavuttavat naiset tässä tilastossa vasta reilun 20 vuoden päästä. Matemaattisesti 2000-luvun tahdilla siihen menee 22 vuotta.

Tilastokeskuksen ennuste on 25 vuotta eli enemmistö vaihtuu vuonna 2044.

Tämä vaatii tietenkin sen, että rauhan aika jatkuu vielä neljännesvuosisadan.

Valtava möhkäle, joka katkaisee kaikki arjen rutiinit.

Sellaiselta monet aiemmat joulut ovat 42-vuotiaan Sirkka Heinvuon mielestä tuntuneet. Syömishäiriö eri muodoissaan oli hänen elämässään 25 vuotta, ja matkan varrelta on niin hyviä kuin huonoja joulumuistoja.

– Joulu on hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä juhla. On mukavaa tavata sukulaisia ja ystäviä, on joulukuusta, piparintuoksua ja muuta. Mutta joulua juhlitaan hirveän korostuneesti ruuan ympärillä ja joulunvietto jatkuu monta päivää, Sirkka Heinvuo sanoo.

Heinvuo toimii tällä hetkellä vertaistukihenkilönä Syömishäiriöliiton Helsingin ja Uudenmaan alueyhdistyksessä, Etelän-SYLI:ssä. Myös vertaistukiryhmissä joulusta odotuksineen ja onnistumisen paineineen keskustellaan paljon.

– Joulu ylitsevuotavine patoineen ja laatikoineen voi tuntua monesta sairastavasta tai toipuvasta lähes miinakentältä, Sirkka Heinvuo sanoo.

Hän toivoo, että syömisen kanssa kipuilevat olisivat tervetulleita joulupöytään ilman, että heidän syömisestään tehtäisiin numeroa tai sitä kommentoitaisiin. Jo pelkästään yhteiseen joulupöytään tuleminen voi vaatia suurta ponnistelua, mutta yhteisistä hetkistä on ikävää jäädä sivuun.

Muutkin ihmiset voivat vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri joulun syömiseen liittyy.

Puhe joulukiloista ja kinkunsulatustreenistä voi lisätä ahdistusta

Syömishäiriöliiton alueyhdistyksen, Etelän-SYLI:n toiminnanohjaajan Uura-Liina Lahden mukaan yleisillä puhetavoilla ja esimerkiksi somepäivityksillä on vaikutusta siihen, millaisena joulusyöminen koetaan. Siihen voivat kaikki vaikuttaa.

– Vältettäisiin sellaista negatiivista puhetta, että "voi kauhea kun tuli syötyä" ja "kyllä tammikuussa pitää aloittaa joku kurinpalautussysteemi", Uura-Liina Lahti sanoo.

Kun ruokasuhde on ongelmallinen, Uura-Liina Lahden mukaan paine vähenisi, jos ympärillä olevat ihmiset suhtautuisivat ruokaan ja liikuntaan mahdollisimman neutraalisti. Jouluna saa syödä hyvin, mutta niin saa muulloinkin. Tapaninpäivänä tai sen jälkeenkään ei tarvitse lähteä kinkunsulatusjumppaan joulukiloja karistamaan.

– Liikunta on parhaimmillaan energiaa, iloa, elämyksiä ja mielen tasapainoa tuova lisä arjen pyöritykseen. Kalorinpolttoajatukset edellä harvoin kuitenkaan löytää omiin voimavaroihin sopivaa, säännöllistä ja mielihyvää tuovaa tapaa liikkua, hän sanoo.

Vältettäisiin sellaista negatiivista puhetta, että "voi kauhea kun tuli syötyä" ja "kyllä tammikuussa pitää aloittaa joku kurinpalautussysteemi". Uura-Liina Lahti

Syömishäiriötä sairastavan kannalta voi olla helpottavaa, jos jouluun liittyvistä ajatuksista pystyy etukäteen puhumaan läheisten kanssa.

– Sairastuneelta voi kysyä, millaisin ajatuksin olet laskeutumassa jouluun ja onko jotain, miten voisimme sinua tukea tai huomioida, Uura-Liina Lahti sanoo.

Syömisen kanssa kipuilua ja syömishäiriöitä on erilaisia ja ruokasuhteen ongelmia on eri ikäisillä. Siksi myös ympärillä olevien ihmisten rooli sairastuneiden tukijoina vaihtelee.

Syömisen panttaaminen johti ruuan himoon ja pakkoliikuntaan

Heinvuon syömishäiriö alkoi 13-vuotiaana bulimiana, jossa ahmimiseen liittyivät oksentaminen ja pakkoliikunta. Hieman myöhemmin sairaus muuttui anoreksiaksi, syömisen voimakkaaksi rajoittamiseksi. Välillä hänen sairautensa on ollut ruuan terveellisyyttä sairaalloisesti korostavaa ortoreksiaa ja monenlaista eri oireiden vaihtelua.

Ikävimpiä joulumuistoja Sirkka Heinvuolla on niiltä vuosilta, jolloin hän valmistautui joulunpyhiin syömällä pari päivää niin vähän kuin pystyi, jotta hän kokisi ansaitsevansa jouluna syötävät kalorit. Kun hän sen jälkeen söi, ruuan himo oli niin ylikorostunut, että syömisestä tuli todella paha mieli. Sitä seurasivat oksentaminen ja pakkoliikunta.

– Pahimmillaan se oli tosi ahdistavaa aikaa, Sirkka Heinvuo sanoo.

Heinvuo painottaa, että tällainen kompensaatiologiikka ei toimi. Sekä ennen juhlaa, juhlapyhinä että juhlan jälkeenkin olisi syytä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti. Jos jouluruualle koettaa jättää tilaa ajamalla kehon nälkävelkaan, nälkä- ja kylläisyyssignaaleja on vaikeaa kuunnella.

Kun pitäisi unohtaa arki ja tutut ruuat, istua jonkun toisen tekemään joulupöytään ja ottaa kaikkea, niin onhan se aika mahdoton tilanne. Sirkka Heinvuo

Niinä vuosina, kun Heinvuon oireilu puolestaan liittyi anoreksiaan tai ortoreksiaan, ruokasuhde oli hyvin mustavalkoinen. Hän on aina pitänyt hyvästä ruuasta ja söi juhlapöydässä jotain, mutta vain osa ruuista tuntui sallituilta.

– Syömishäiriöihin kuuluu vahvasti lähes rituaalinomainen suhtautuminen asioihin. Kun pitäisi unohtaa arki ja tutut ruuat, istua jonkun toisen tekemään joulupöytään ja ottaa kaikkea, niin onhan se aika mahdoton tilanne, hän sanoo.

Samankaltaisista kokemuksista on puhuttu paljon myös Heinvuon vertaistukiryhmissä.

– Olemme puhuneet siitä, että ennakoiminen on hirveän tärkeää. Kun kertoo läheisille, vertaisille, lääkärille tai kenelle tahansa, mikä tilanteissa pelottaa, niihin voi valmistautua, Sirkka Heinvuo sanoo.

Joulu ylitsevuotavine patoineen ja laatikoineen voi tuntua monesta sairastavasta tai toipuvasta lähes miinakentältä. Sirkka Heinvuo

Heinvuo kertoo olleensa toipuneena syömishäiriöstä nyt muutaman vuoden ajan. Vaikeina hetkinä vanhoja ajatuksia tulee yhä mieleen, mutta ne eivät enää johda haitalliseen toimintaan.

Mikä tekee joulusta mieluisan?

Syömishäiriöliiton alueyhdistyksen, Etelän-SYLIN:n toiminnanohjaaja Uura-Liina Lahden mukaan olisi myös hyvä miettiä, mikä joulusta tekee kullekin ihmiselle mieluisan.

Vaikka jouluruoka toki kuuluu kiinteästi joulunviettoon, joulun hyvään tunnelmaan kuuluu paljon muutakin: hyvien kirjojen lukemista, lautapelien pelaamista, elokuvien katselua, vanhojen valokuvien katselemista tai muita juuri itselle mieluisia joulunviettotapoja.

– Kun ei ole mihinkään kiire, löydettäisiin niitä kivoja asioita, joita arjessa ei ehkä tule tehtyä, Uura-Liina Lahti sanoo.

Jos sinulla on huoli läheisesi syömisestä, saat lisää tietoa täältä. Syömishäiriö on sairaus, johon täytyy hakea apua ja siitä voi täysin parantua.

Syömishäiriöliiton blogi: Ruokarauhaa joulupöytään

Myllerrys suuren sote-uudistuksen ympärillä yltyy jälleen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisua selvittänyt työryhmä kertoi torstaina kannattavansa Uudellemaalle viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuvaa mallia.

Uudellemaalle kaavailtu muusta maasta poikkeava ratkaisu on saamassa myös muut isot kaupungit vaatimaan itselleen erioikeuksia sote-uudistuksessa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo, että järjestelmään pitäisi saada joustavuutta eikä pyrkiä ompelemaan yhden takin mallia koko Suomeen.

– Kun sote-maakuntia synnytetään, niin jaettaisiin erityisesti sosiaalipalvelujen järjestämisvastuuta tulevien maakuntien ja niiden kuntien kanssa, jotka kykenevät sitä tekemään. Saataisiin joustavuutta eikä tehtäisi tällaista yhden takin -mallia koko Suomeen, Lyly sanoo

Lyly toteaa, että juuri tästä Uudenmaan erillisratkaisussakin on ollut kysymys.

Tampere haluaisi itse huolehtia sosiaalipalveluista

Tampere haluaisi tulevaisuudessakin järjestää itse osan nyt maakunnille kaavailluista sosiaalipalveluista. Lyly sanoo, että terveyspuolella integraatiota on tarpeellista viedä hyvinkin pitkälle, koska esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on tärkeää saada lähemmaksi toisiaan. Hyvänä esimerkkeinä Lyly mainitsee sote-terveyskeskukset.

Lylyn mukaan sosiaalipuolella on sen sijaan paljon asioita, jotka on hyvä pitää lähellä kuntien palvelurakennetta.

– Koulupuolella ja vanhustenhuollossa olisi tarvetta antaa kaavailtua enemmän järjestämisvastuuta kunnille, Lyly sanoo.

Koko maata koskevan Sote-uudistuksen lähtökohta on, että tulevat uudet maakunnat huolehtisivat palveluista kuntien sijaan.

Suomi on tarkoitus jakaa 18 itsehallinnolliseen maakuntaan. Jos Uudellemaalle kaavailtu erillisratkaisu toteutuu, itsehallinnollisia alueita olisi 23.

Uudellemaalle syntyisi erillisratkaisun myötä yhden sijasta neljä maakuntaa ja yksi maakunnan kaltainen kaupunki, Helsinki, jotka vastaisivat itse alueen sosiaali- ja terveyspalveluista.

"Kuntia ei ole kuultu tarpeeksi"

Myös Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, että alueiden erityistarpeet tulee huomioida muuallakin kuin Uudellamaalla.

– Jos hallituksella on valmiutta ja halua lähteä miettimään erilaisia ratkaisuja erilaisille alueille niin perustelujen pitää olla sillä tavoin kestäviä että kohdellaan samanlaisten ongelmien kanssa painivia kaupunkeja ja kaupunkiseutuja samalla tavalla.

Suuret kaupungit vaativat myös, että ne otetaan tiiviisti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. Sekä Arve että Lyly sanovat, että kuntia ei ole kuultu tarpeeksi.

– Olen aivan varma että tämäkin yritys uudistaa sote-palveluja tulee surullisesti epäonnistumaan, jos kuntien kanssa ei tehdä jo valmisteluvaihessa aidosti tiivistä yhteistyötä, Arve sanoo.

Lyly sanoo, että Uudenmaan erillisratkaisu syntyi juuri kuntien vaikuttamisen tuloksena.

Lylyn mielestä kaiken valmistelun pitäisi lähteä ajatuksesta, minkälaisia palveluja tarvitaan ja tarjotaan.

– Toivoisin että kunnat ja Kuntaliitto olisivat jatkossa tiiviisti tässä uudistuksen sisällön valmistelussa mukana.

Kaupungit peräävät tietoa uudistuksen rahoituksesta

Lylyn mukaan kaikilla isoilla kaupunkikeskuksilla on tarvetta uuteen tarkasteluun, koska niillä on hyvät palvelurakenteet kunnissa.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että poliittinen keskustelu aiheesta on vilkastumassa myös Oulussa.

Kaupungit peräävät myös selvyyttä siitä, miten sosiaali- terveyspalvelujen uudistaminen aiotaan rahoittaa.

– Rahoitusmallin on oltava kristallinkirkas ennen kuin asioita viedään lainsäädäntönä eduskuntaan, Lyly korostaa.

Seinäjoen seurakunnan lapsikuorolaisten joululoma on alkanut.

Joulunajan viimeinen ponnistus oli perjantai-illan Raskasta joulua -konsertti, jossa Solina-kuoro oli mukana.

– Olen jo monta vuotta haaveillut siitä, että olisi mies-hevilaulaja ja lapsikuoro. Nyt se haave toteutui, sanoo Solinan johtaja Suvi Lehtimäki.

Raskasta joulua -kiertueen osa ovat olleet tänä vuonna paikalliset lapsikuorot. Kiertueen musiikillisen johtaja Erkka Korhosen mukaan työryhmässä on nautittu lasten läsnäolosta lavalla.

Useimmat kuoroista ovat olleet 20-30 -henkisiä, joten Solinan 150 lasta lavalla oli elämys artisteillekin.

– Soundi oli upea, Korhonen sanoo.

"Moshausta, rokkausta ja muuta"

Raskasta joulua -konserttin valmistautumista leimasi salaperäisyys, sillä ensin Solina-kuoron osallistuminen oli vain Suvi Lehtimäen ja Solinan johtoryhmän salaisuus. Kuorolaistenkin piti pitää viime hetkeen asti salaisuutena se, mitä konsertissa esitetään.

Kuorolaisten mukaan joululaulujen laulaminen “hevinä” on ollut kuitenkin kiinnostavaa ja helppoa.

– Ne lauletaan samalla tavalla kuin muutenkin, mutta vähän enemmän laitetaan voimaa ja sellaista “ti-ti-tii” -meininkiä, miettii Fanny Merisalo.

Mico Väyryselläkin on hevi-laulamiseen selvät ohjeet.

– Se on moshausta, rokkausta ja muuta. Heilutat vaan päätä, Mico opastaa.

Solinalaisilla olisi ollut niin paljon intoa moshata, että sitä on jouduttu vähän toppuuttelemaankin. Perusteena muun muassa se, että jos 150 alakouluikäistä moshaa lavantäydeltä, päiden yhteenkolahtamisilta voisi olla vaikea välttyä.

Silmäkulmat kostuvat lavallakin

Erkka Korhosen mukaan dynamiikka muuttuu konsertissa selvästi aina, kun lapsikuoro tulee lavalle. Koska yhteisiä ennakkoharjoituksia ei artistilla ja kuorolla ole, on kokemus ainutlaatuinen solistillekin.

– Se on tumma ja raskassävyinen biisi, johon tulee lapsikuoroäänet mukaan. Kyllä siinä on monesti pyyhkäisty lavallakin silmäkulmia.

Kuorojen tapa olla lavalla on jonkun verran vaihdellut. Koskinen kertoo, että välillä rock-meininkiä on ollut enemmän, välilllä vähemmän. Mutta joka kerta:

– Lasten kanssa on ollut kiva työskennellä.

Jotta jokainen löytäisi vahvuutensa

Suvi Lehtimäelle tämä on jo 12. tai 13. Solina-joulu. Oikeastaan hänen pitää vähän laskea, miten kauan oman tyttären ja tämän kavereiden laulattamisesta alkanut kuoro on toiminut.

– Joka syksy hämmästelen sitä, että vieläkin tulijoita on. Keväisin jää lapsia pois, mutta aina tulee myös uusia lapsia mukaan kuoroon, Lehtimäki sanoo.

Vaikka laulaminen on - tottakai - kuoron päätehtävä, Lehtimäki pitää tärkeänä myös kuoroyhteisöä.

– Korostamme sitä, että olet yhtä tärkeä, oletpa sitten ollut kuorossa 12 vuotta tai kaksi kertaa. Ja se, jos joku tykkää laulaa porukassa eikä sooloja, on myös yhtä arvokasta.

Kuorossa työskentelee 38 entistä kuorolaista. Nuoret ovat töissä Solina-staffina ja muun muassa huolehtivat alakouluikäisistä kuorolaisista. Välillä he myös tukevat kuoroa lauluissa mukana laulamalla.

Isompien nuorten yhteisö on pienille kuorolaisille tärkeä.

– He ovat lapsille idoleita ja pienet haaveilevat tulevansa isoina solinastaffeiksi.

Lehtimäen filosofiaan kuuluu, että nuoret vastaavat mahdollisimman paljon kuoron käytännön toiminnasta ja ideoinnista. Laulujen säestyksestä, koreografiasta, musikaalilavastuksista, valaistuksesta – ja niin edelleen.

– Haluan, että jokainen saisi kasvaa siinä, missä on hyvä. Se oma vahvuus voi olla vaikka pitää sylissä lapsia ja jutella niille, ja se on ihanaa, Suvi sanoo.

"Tylsää, jos ei olisi kuoroa"

Solinalaiset aloittivat joululaulukauden jo lokakuussa.

– Ei joululaulut korvista tule, vaikka niitä paljon lauletaan. Siinä oppii sanat hyvin, vaikka laulut ovatkin aika lailla tuttuja, sanoo kuorolainen Eimi Heinämäki.

Kuorolaisilta joulunajan esiintymis- ja harjoitusputki edellyttää aktiivista läsnäoloa. Mutta sekään ei haittaa, koska laulaminen on kivaa ja kuorokaverit kivoja.

– Joulunodotus olisi tylsää, jos ei olisi kuoroa, sanoo Miisa Orava.

– Ilman Solinaa olisi erilaista. Ei olisi niin paljon menoja, mihin pääsee laulamaan. Tästä tulee ikuisia muistoja, sanoo Eveliina Mutikainen.

Myös kuoronjohtaja Suvi saa lapsilta kehut: Suvi on kiva, eikä hänen tarvitse pitää kuriakaan kuorolaisilleen, kuulemma.

– Suvi osaa tehdä taikatemppuja, mutta niitä taikoja ei saa paljastaa, Mikail Denizli sanoo.

Lehtimäkikin kehaisee, että Solinaan lienevät osuneet Seinäjoen parhaiten kasvatetut ja mukavimmat lapset.

"Sisältä nallekarhuja"

Raskasta joulua -konsertti päätti Solinan syksyn ja aloitti kuorolaisten joululoman.

Ikimuistoinen esitys tähtien kanssa jää varmasti mieleen, vaikka kaikille konsertin esiintyjäkaarti ei ollutkaan tuttu. Lapset miettivät, että artistit ovat saaneet arvostusta ja päätyneet osaamisensa vuoksi sekä haastatteluihin että isoille estradeille esiintymään.

– He ovat päältä pelottavia mörköjä, mutta sisältä nallekarhuja, Mico Väyrynen toteaa.

Erkka Korhosta Väyrysen kiteytys naurattaa.

– Varmaan se taitaa olla juuri tällä tavalla.

Suomessa työperäisistä ja asbestin aiheuttamista keuhkosyövistä kärsitään edelleen eniten miesvaltaisella rakennusalalla. Riskiammateiksi lukeutuvat putkiasentajat, korjaajat ja konepaja- sekä valimotyöntekijät, kerrotaan Työterveyslaitokselta (TTL).

Asbestin aiheuttamaa keuhkopussin syöpää eli mesotelioomaa todetaan eniten laivojen, junien ja lentokoneiden rakentajilla ja huoltajilla, esimerkiksi telakoilla ja VR:llä. Tauti voidaan todeta myös vatsakalvolla tai sydänpussissa.

Jatkossa työntekijöiden syöpävaarallisille aineille altistumisen seuranta laajentuu aiemmasta. Vuoden alussa tulee voimaan asetus, joka esimerkiksi määrittelee sitovat raja-arvot 22 uudelle syöpähaitalliselle tekijälle.

Asbestia lukuun ottamatta keskeisimmiksi työperäistä syöpää aiheuttaviksi altisteiksi mainitaan kvartsi ja dieselpakokaasut. Lisäksi mainitaan esimerkiksi kemianteollisuuden prosesseissa käytettävä formaldehydi ja kaikki lehtipuupöly. Asbestia koskee erillinen lainsäädäntö.

Työnantajan vastuulla on luetella työpaikalla käytetyt aineet, seokset ja työmenetelmät, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää. Suomessa uuden asetuksen myötä lähennytään EU:n käytäntöä syöpävaaraluokituksista.

TTL on ylläpitänyt vuodesta 1979 alkaen valtakunnallista rekisteriä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista ja menetelmistä sekä työntekijöistä. Uuden rekisterilain on tarkoitus tulla voimaan myöhemmin.

Haitat ilmaantuvat viiveellä

Tänä päivänä Suomessa havaittavat ammattisyövät liittyvät usein altistumiseen, joka on tapahtunut vuosikymmeniä sitten.

Keuhko- ja keuhkopussinsyöpä ovat ylivoimaisesti tilastojen kärjessä ja niitä kumpaakin – jälkimmäistä lähes pelkästään – aiheuttaa 1960–80-luvuilla runsaasti rakentamisessa käytetty asbesti. Suojia ei käytetty, koska vaarat eivät olleet tiedossa.

1980-luvulla tuli asbestin purkurajoitteita, ja 90-luvun alussa sen käyttö kiellettiin. Nykyisin kaikista ennen vuotta 1994 rakennetuista asunnoista täytyy ottaa asbestinäyte, kun niitä aletaan remontoida. Lisäksi suojautumisen tarve on nykyään ehdoton.

TTL:n apulaisylilääkärin Kirsi Koskelan mukaan nykyisin tiedetään, että mesoteliooma voi tulla jopa 50 vuoden viiveellä. Tapaukset hiipuvat täten vasta ensi vuosikymmenellä.

– Vuodesta 2012 lähtien vahvistettujen ammattisyöpien määrä on ollut 80–90 vuosittain. Epäilyiksi jääneitä tapauksia on samalla aikavälillä kirjattu 50–70 vuodessa, Koskela sanoo.

Vakuutusyhtiöt tarvitsevat vahvistuksia korvauksista päättämistä varten.

Ammattitauteja rekisteröidään puutteellisesti

Lain mukaan lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastoon todetusta ammattitaudista tai sellaisen epäilystä.

– Valitettavasti se on vain pieni osa, josta tehdään ammattitauti-ilmoitus. Vahvistetuista tapauksista osuus on kuitenkin suurempi, Koskela toteaa.

Ongelmia voi olla ammattisyöpien tunnistamisessa. Mahdollisen ammattitaudin kohdalla lääkärin tulisi kysyä perusteellisesti potilaan työhistoriasta ja tehdä lähete jatkotutkimuksiin Työlääketieteen poliklinikalle.

– Toisinaan voi käydä niin, että lääkäri on valveutunut ammattisyöpäepäilyn osalta, mutta potilas ei halua erillisiä tutkimuksia, jos sairauteen on jo uupunut, Koskela sanoo.

Kvartsikivipölylle altistutaan hänen mukaansa tunneleiden tekemisessä ja vaikkapa hautakivien työstämisessä. Näitäkin töitä on menneinä vuosikymmeninä tehty suojatta, ja seuraukset voivat tulla viiveellä.

Koskelan mukaan isommat yritykset pitävät nykyisin suojauksen osalta pääsääntöisesti paremmin huolta työntekijöistään kuin pienet firmat.

Tanskassa uudenlaisia rintasyöpähavaintoja

Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtajan tehtävästä tänä vuonna eläkkeelle jäänyt professori Eero Pukkala kertoo, että pohjoismainen ammattisyöpätutkimus kattaa noin 80 eri syöpälajia, joihin sairastumisen todennäköisyys vaihtelee. Hänkin mainitsee suorimman yhteyden asbestin ja mesoteliooman välillä.

– Tanskassa on havaittu viime aikoina yötyöntekijöillä ja lentoemännillä vahva yhteys rintasyöpään, kun altistavaa työtä on tehnyt parikymmentä vuotta. Näissä tapauksissa häiriöt ovat hormonaalisia, Pukkala sanoo esimerkkinä tutkimuksesta muualla Euroopassa.

Syöpärekisterin tehtävänä on laskea nimenomaan eri ammatteihin liittyviä syöpävaaroja.

Suomessakin on havaittu puupölyaltistuksen yhteys nenäsyöpään. TTL on tilastoinut muutamia yksittäisiä nenä- ja kurkkusyöpiä viime vuosina.

Vuosina 2010–2015 TTL:n rekisterissä oli ilmoitettuna 32 512 eri työntekijää ja 1 976 eri työosastoa. Vuonna 2015 altistuttiin eniten kromi- ja nikkeliyhdisteille, jolloin niille ilmoitettiin noin 6 900 altistunutta työntekijää.

EU-kampanja yhtenäistää kriteereitä

Sosiaali- ja terveysministeriön marraskuun lopulla julkaisemien tietojen mukaan Euroopassa työperäiseen syöpään sairastuu noin 120 000 työntekijää ja menehtyy noin 80 000 työntekijää vuosittain. Työperäinen syöpä aiheuttaa Euroopassa yli puolet työoloihin liittyvistä kuolemantapauksista.

Suomen lukuja on TTL:n apulaisylilääkärin Koskelan mukaan hankala suhteuttaa muihin pohjoismaihin tai Eurooppaan, koska eri maiden olosuhteet, ja toisaalta myös altistuskriteerit vaihtelevat.

Altistumista syöpävaarallisille aineille työssä halutaan rajoittaa EU:ssa sitovilla raja-arvoilla, joita työpaikoilla on noudatettava. Sopimus hankkeeseen liittyvän Roadmap on Carcinogens -kampanjan jatkosta allekirjoitettiin Helsingissä marraskuussa. Kampanjassa pyritään lisäämään sekä työnantajien että työntekijöiden tietoa syöpäriskeistä.

Naismetsurit säästyvät todennäköisimmin

Professori Pukkalaa huolestuttaa "hyvän elintason ihmisten" syöpäriskit istumatyössä. Nämä syöpätyypit ovat esimerkiksi suolistosyöpä ja kohtusyöpä.

– Näiltä voi suojata liikkuminen, hän toteaa.

Rintasyövälle altistaa Pukkalan mukaan sekin, jos tehdään uraa, muttei lapsia. Tällöinkin riski kasvaa.

Miehillä korkeampi syöpäriski on ravintolatyössä, jossa alkoholilla on osansa asiassa.

– Työssä on niin kutsutusti työpaikkaetuna pullonpohjat. Ja kun käyttää enemmän alkoholia ja mahdollisesti siihen yhdistettynä vielä tupakoi, niin se altistaa.

Ylipäänsä syöpäriskeissä Pukkala korostaa elintapojen ja -ympäristön merkitystä.

Suomessa tietyillä alueilla ja etenkin harjumuodostelmissa esiintyvä radon täytyy huomioida rakentamispuolella. Sen vaikutus voi ulottua esimerkiksi rakennusten kellarikerroksiin. TTL:n ammattitautitilastoissa sillä ei ole kuitenkaan havaittavaa merkitystä.

Naisvaltaisilla aloilla, kuten siivouksessa ja sairaala- tai laboratoriotyössä tulee ilmi joitain epäilyjä, jotka ovat silti pienessä osassa. Kemikaali- ja säteilykuormalta suojautumisesta huolehditaan pääsääntöisesti hyvin.

Pienin ammatillinen syöpäriski on Pukkalan mukaan miehistä maanviljelijöillä ja naisista metsureilla, fyysisissä ammateissa.

– Maanviljelijöillä kuitenkin ulkotyön ja tupakoinnin yhdistelmä voi aiheuttaa huulisyöpää, Pukkala huomauttaa.

Kunnat varautuvat vastaanottamaan al-Holin leiriltä palaavia lapsia ja mahdollisesti myös heidän äitejään. Yle Uutiset kertoi keskiviikkoiltana, että lasten evakuointioperaatio on alkanut.

Helsingissä on valmistauduttu jo loppukeväästä lähtien siihen, että Syyrian taistelualueelta voi palata lapsia ja äitejä. Vantaa puolestaan on varautunut tekemään tarvittaessa pikaisia lasten sijoituspäätöksiä.

Monet mediat kertoivat keväällä al-Holin leirillä olevasta Sanna-nimisestä naisesta, jolla on neljä lasta. Sannan on kerrottu olevan Kotkasta kotoisin. Kotkassa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä Kymsote on valmistautunut siihen, että Syyriasta saattaa tulla lapsia.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnat päättävät itsenäisesti, millaista tukea kukin poikkeuksellisista oloista tuleva lapsi – tai perhe – tarvitsee. Kunnissa heitä vastassa ovat esimerkiksi lastensuojeluviranomaiset.

– Tarpeet voivat olla erilaisia. Voi olla fyysisiä terveyspulmia ja varmaankin myös traumakokemuksia. Olennaista on, että lastensuojelu järjestää lapsen ympäristön niin, että se on turvallinen, sanoo sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

"Lapset syyttömiä"

Maljan mukaan kunnille ei ole annettu mitään yhteistä yleistä ohjeistusta siitä, miten lapset pitäisi sulauttaa suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tarkoitus kuitenkin on, että arki alkaisi mahdollisimman pian akuuttien tukitoimien jälkeen. Malja pitää tärkeänä, että lasten yksityisyyttä suojataan.

– Lapset ovat syyttömiä tapahtumiin, joiden keskelle he ovat joutuneet. Heitä on tärkeää suojella tarpeettomalta julkisuudelta ja leimaamiselta.

Malja painottaa, että Suomesta löytyy osaamista auttaa hyvin vaikeistakin traumoista kärsiviä lapsia. Mahdollisimman normaali arki mahdollistuu eri toimijoiden ja palveluiden yhteistyöllä. Sisäministeriö on myös julkaissut kaksi vuotta sitten laajan raportin siitä, kuinka taistelualueilta palaavia voidaan tukea.

– Meillä on siinä hyvä tilanne. Perusvarautumisen lisäksi on tieto, että pystymme vastaamaan traumoihin ja osaamista löytyy erilaisiin vaikeisiin tilanteisiin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ei vielä alkuviikosta tiedetty, millaisia lapsia on tulossa ja kenen kanssa he mahdollisesti tulevat. Kysyimme HUS:lta tiistaina, millä tavalla siellä on varauduttu lasten tuloon.

– En pysty sanomaan, mitä apua he tarvitsevat. Sitä ei voi arvioida tapaamatta lasta. Psyykkistä tilaa on mahdoton arvioida epämääräisten olosuhdetietojen perusteella. Kun puhutaan hyvin traumaattisista oloista tulevista lapsista, ensimmäinen asia on järjestää heille turvallinen arki, kertoi HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari.

Edessä pitkä tie

Pelastakaa lapset -järjestö arvioi viimeksi tiistaina Yle Uutisille, että al-Holin lapset ovat olleet massiivisen aivopesun kohteena. Samaa mieltä on rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija, oikeuspsykologi Pia Puolakka.

– Kun ympäristö on rakentunut tietynlaisen ideologian varaan, se ei voi olla vaikuttamatta lapsiin, Puolakka toteaa.

Aivopesulla tarkoitetaan systemaattista, manipuloivaa ja pelon kautta tapahtuvaa mielen muokkausta, jossa henkilölle syötetään erilaisia uskomuksia ja käsityksiä. Tiedossa ei ole, missä vaiheessa se on al-Holin lasten kohdalla alkanut. Puolakka arvioi, että tapaukset ovat joka tapauksessa haastavia ja pitkäkestoinen ammattiapu on tarpeen.

– Lasten avuntarvetta ei voi vähätellä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa uskomusten syöttäminen alkaa, sitä heikompi on lapsen arviointikyky. Esimerkiksi joissakin uskonlahkoissa se alkaa jo hyvin pienenä, Puolakka toteaa.

Nuori mieli on joustava

Aivopesun "purkaminen" ei Puolakan mukaan ole helppo eikä nopea prosessi. Hän arvioi, että puhutaan ennemmin vuosista kuin kuukausista.

– Riippuu siitä, kuinka kauan on lapsi altistunut ideologialle ja mitä hän on nähnyt. Toisaalta lapsen ja nuoren etu voi olla, että heillä mieli joustaa kumpaankin suuntaan.

Etu on myös se, jos lapsella on ollut kasvuympäristössään joku turvallinen aikuinen. Uskomuksista väittely tai kinastelu ei auta.

– Aluksi pyritään vakauttamaan tilanne. Sen jälkeen voidaan alkaa tarkastella näkemyksiä, joihin lapsi on uskonut ja miksi. Mietitään, voiko niille olla vaihtoehtoja. Kenenkään päätä ei käännetä ilman omaa motivaatiota.

Puolakan mielestä on tärkeää, että lasten vointia seurataan aktiivisesti arjen alettua ja mahdollisiin ongelmiin puututaan ripeästi esimerkiksi koulussa. Yksi hoidollinen keino on varmistaa, että lapsi löytää uusia kiinnostuksen kohteita uudessa elämässään.

– Pois otetun tilalle pitää tarjota jotakin muuta. Näyttää, että elämällä on hyvää tai jopa parempaa tarjottavana kuin aikaisemmin. Muuten lapsi voi menettää elämästään sen vähän merkityksen, joka ideologian kautta on ollut.

Kynttilöin valaistussa joogasalissa soi rauhoittava pianomusiikki ja ilmassa leijailee eteeristen öljyjen tuoksu. Meditaatioon painottuvaan Yin-joogatuntiin Vaajakosken Tulitikkutehtaalla virittäytyy kymmenkunta kolmekymppistä naista ja yksi mies.

Joogaopettaja Sari Rito ohjaa pehmeällä äänellään ryhmäläisiä hengittämään syvään. Hän on ennen joogaopettajaksi ryhtymistään opiskellut kansainvälistä kauppaa ja toiminut toista kymmentä vuotta muun muassa sijoittajana.

Sairastuttuaan vakavasti kahdeksan vuotta sitten hän vaihtoi suuntaa elämässään ja kiinnostui henkisyydestä.

– Arvomaailmani muuttui, kun sairastuin. Lähdin etsimään sitä ihmistä, joka todella olen jättäessäni roolit ja suorittamisen pois. Aloin myös opettelemaan lempeämpää asennetta itseäni kohtaan.

Samalla Riton näkemys hyvinvoinnista muuttui myös kokonaisvaltaisemmaksi ja pehmeämmäksi.

Kirkosta eroavien määrän kasvaessa on kiinnostus henkisyyteen samaan aikaan lisääntynyt.

Aiemmin keski-ikäiset, mutta nykyisin myös alle 35-vuotiaat naiset, ovat usein innostuneita muusta kuin perinteisten kirkkouskontojen tarjoamasta hengellisyydestä. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaiseman kyselyn mukaan liki puolet 25–34-vuotiaista naisista määrittää itsensä mieluummin henkiseksi kuin uskonnolliseksi.

Uushenkisyys on Helsingin yliopiston tutkijan mukaan kasvava ilmiö kaikkialla länsimaisissa kulttuureissa.

– Ylipäätään kirkon ote kansalaisista on heikentynyt. Mutta kun puhutaan henkisyyden noususta, suurempi trendi on uskonnottomien määrän kasvu. Osa heistä on innostunut uushenkisistä asioista, sanoo uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta.

Shamanismia, meditaatiota ja luonnon voimaa

Uushenkisyys ei ole yksi yhtenäinen ilmiö, vaan kirjo erilaisia henkisyyden muotoja: se on sekoitus mennyttä ja nykyisyyttä. Uushenkiset ihmiset eivät usko välttämättä yhteen totuuteen, vaan ammentavat asioita valikoiden esimerkiksi buddhalaisuudesta, luonnon mystiikasta tai muinaisuskonnoista.

Erilaisten henkisten palveluiden tarjonta on laajentunut. Tarjolla on monia erilaisia meditaatio-, shamanismi-, enkeli- ja luonnonvoimaryhmiä. Tairan mukaan nykypäivänä ihmiset eivät ole enää innostuneita sitoutumaan yhteen instituutioon, vaan ovat kiinnostuneempia kokeilemaan monia erilaisia asioita.

Monet testaavat erilaisia henkisyyden muotoja ja sitten päättävät, että kokeilevatko niitä uudelleen.

– Kaikessa uushenkisyydessä ja myös uskonnottomuudessa oma kokemus on keskeinen kriteeri. Yksilöllinen harkinta ja ratkaisu ovat tärkeässä asemassa. Karikatyyrisesti voisi verrata, miten uskonnoissa auktoriteetit kertovat mitä tulee ajatella ja missä yhteisössä tulee olla mukana, sanoo Taira.

Joogaopettaja Rito jakaa tutkijan näkemyksen.

– Yksilöllinen tapa uskoa on minun ajattelumaailmani. Uskon, että jokaisella on oikeus valita, mihin uskoo ja millä tavalla. Minun tapani uskoa kumpuaa monista lähteistä, kuten luonnonkansojen opeista ja buddhalaisuudesta.

Ritolla kaiken pohjalla on syvä usko kaiken elämän, luonnon sekä toisten ihmisten kunnioittamiseen.

Joissakin uushenkisyyden muodoissa palataan tutkijan mukaan niin sanottuun pakanalliseen aikaan, esimerkiksi suomalaiseen muinaisuskoon. Toisaalta palaaminen on huono sanavalinta, koska kyse on valikoivasta menneisyyden tuomisesta nyky-yhteiskuntaan.

– Esimerkiksi muinaisuskoissa tietyt paikat olivat pyhiä ja vaikka uskoa niihin haluttaisiin elvyttää, halutaan samalla edelleen pitää kiinni esimerkiksi modernista lääketieteestä. Aina ei tiedetä, miten menneisyydessä on toimittu, joten se on itselle sopivaa valikointia menneestä. Näin tekevät uuspakanalliset tai modernit luonnonuskonnot, pohtii Taira.

Kirkko muuttumassa ja vapautumassa

Myös evankelis-luterilaisessa kirkossa on pantu merkille uushenkisyyden kasvu.

Yhteiskuntavastuun pappi Kirsi Pohjolan mukaan kirkolla on ollut pitkään paremmin tietämisen asenne, joka karkottaa ihmisiä. Nyt asenne on murtumassa, eikä kirkko esimerkiksi halua lähteä julistamaan olevansa huolissaan uushenkisyyden suosiosta.

– Aiemmin kirkolla oli yhteiskunnan rakentajan rooli, joka kertoi, mitä tulee tehdä ja mikä on oikein. Nyt se on muuttumassa. Minusta on hyvä asia, että ihmiset ovat ylipäätään kiinnostuneita hengellisyydestä. Kirkko haluaa tulla uushenkisyydestä kiinnostuneiden kanssa keskustelemaan siitä, mitä he kaipaavat.

Ihmiset puhuvat helpommin seksistäkin kuin uskon asioista ja siksi keskustelu kaikista henkisistä asioista on Pohjalan mukaan toivottua.

Kirkko on Pohjolan mukaan nykyisin myös menossa enemmän takaisin niiden luo, joita on potkittu päähän.

– Kirkosta lähti Lutherin mukana paljon mystiikkaa. Nyt kirkko on palaamassa takasin ydintehtäväänsä: olemaan heikomman puolella. Kirkon juttu on Kristus ja siitä on alettu nyt uskaltaa puhua jälleen rohkeammin.

Uskontotieteen tutkijan mukaan kirkollinen toiminta koetaan uushenkisyyteen verrattuna passiivisena: kirkossa ollaan ikään kuin istumassa penkissä vastaanottamassa sanomaa. Vaihtoehdoissa ollaan usein itse kehollisesti aktiivisia.

Opit eivät sen sijaan tutkijan mukaan selitä uushenkisyyden suosion kasvua. Uushenkisyydessä ei ole perinteisiä oppeja, jotka vetoaisivat paremmin kuin esimerkiksi kristilliset opit. Kiinnostuksen lisääntymisen taustalta saattaa hänen mukaansa löytyä auttamisen halu.

– Enkeliusko toistui tutkimuksissa yhtenä hyvänä esimerkkinä. Kun lukee kuvauksia siitä, miksi ihmiset kertovat olevansa mukana, niin halu auttaa ja tulla autetuksi nousee usein esiin, sanoo Taira.

Kouluttaja, psykologi Riitta Wahlström on toiminut parikymmentä vuotta uushenkisyysasioiden parissa. Hän näkee uushenkisyyden nousun taustalla kaipuuta henkisyyteen.

– Ihmisillä saattaa olla halua tuntea kokemuksellista yhteyttä. Uteliaisuus ja kiinnostus henkisiin asioihin ravitsee aina myös tunteita. Tunne- ja kokemusyhteys on uushenkisyydessä merkittävä asia.

Salailusta askeleita avoimuuteen

Asenteet uushenkisyyttä kohtaan ovat muuttuneet Wahlströmin mielestä viime aikoina huomattavasti sallivammiksi ja avoimemmiksi. Erityisesti tänä vuonna on hänen mukaansa tapahtunut suuri muutos.

– Aiemmin uushenkisyydestä kiinnostuneita leimattiin hörhöiksi ja heitä vähäteltiin. Nyt uushenkisyys hyväksytään helpommin. Muutosta ovat vauhdittaneet lukuisten julkisuuden henkilöiden kertomat henkisyyskokemukset. Myös suurten taiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan ja Sibeliuksen historiaa kuvatessa kerrotaan myös heidän kiinnostuksestaan henkisiin asioihin.

Myös uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Tairan mukaan tietyt asiat ovat normalisoituneet. Esimerkiksi kirkon sisällä saatetaan puhua joogasta myönteisesti ja kehittää joogamuotoja, jotka istuvat kirkon sisälle kristilliseen kehykseen. Aikaisemmin se ei olisi ollut hyväksyttävää.

– Ylipäätään elämme katsomuksellisesti moninaisemmassa yhteiskunnassa kuin parikymmentä vuotta sitten. Ihmiset alkavat ymmärtää, että emme kaikki ole samanlaisia. Asioista voidaan aina kiistellä ja niitä voidaan kritisoida, mikä on myös ihan hyvä juttu.

Joogaopettaja Sari Rito ei vielä kymmenen vuotta sitten olisi uskaltanut avata itseään ja omaa ajattelumaailmaansa samalla tavalla kuin nyt.

– Elin vielä roolien maailmassa enkä uskaltanut olla kaikissa tilanteissa ja kaikille oma itseni. Silloin saatettiin vielä pitää eri lailla ajattelevaa ”vääränlaisena”. Onneksi iän mukana rohkeus olla oma itsensä kasvaa, eikä ulkopuolelta tulevat mielipiteet ohjaa enää elämää.

Jos Ritoa nykyisin vielä kutsutaan hörhöksi, se ei enää osu häneen: hän elää omassa totuudessaan sydämensä kautta eikä muiden sanomisella ole merkitystä.

Rahastuksen ja huiputuksen leima

Uushenkisyyttä on usein pidetty hyväuskoisten rahastuksena ja höynäytyksenä.

Uskontotieteen tutkija ei halua olla se, joka varoittelee uushenkisyyteen liittyvistä asioista julkisuudessa. Hänen mukaansa se sisältyy oletus, että on hyväksyttyä maksaa veroja kirkkoon, mutta epäilyttävää maksaa kertakorvaus henkisyyteen liittyvistä toimista.

– Näillä uushenkisyysryhmillä ei ole verotusoikeutta. Monilla jooga-, meditaatio- tai luontojutuilla ihmiset ostavat koettua hyvinvointia ja se on usein jotain muuta kuin mitä saadaan terveydenhuollosta. Jos ihminen kokee saavansa siitä apua, on se silloin hyvin käytettyä rahaa, sanoo Teemu Taira.

Taira kuitenkin haluaa muistuttaa, että henkisyyteen liittyvien palveluntarjoajien toisinaan katteettomat ja ylioptimistiset lupaukset voivat olla riski. Varsinkin jos ihmiset olettavat lupausten olevan näyttöön perustuvia.

Tutkijan mukaan uushenkisyydessä on keskeistä, että siinä tavoitellaan hyvinvointia.

Joogatunti on päättymässä vanhan tulitikkutehtaan tiloissa. Osallistujat nousevat matoilta raukeasti venytellen. Jyväskyläläinen Lotta Heikkilä aloitti joogan viisitoistavuotiaana ja on sen jälkeen käynyt muun muassa monissa meditaatio- ja shamaaniryhmissä.

– Helposti stressaantuvana pystyn näissä ryhmissä pysähtymään itseni äärelle ja sitä kautta löytämään vastauksia stressaantumisen syille.

Heikkilällä on aina ollut tunne, että on olemassa muutakin kuin mitä silmät näkevät ja korvat kuulevat. Hän uskoo korkeamman voiman olemassaoloon, mutta ei vielä tiedä mikä se on tai onko se ainoastaan yksi asia.