Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 115870 articles
Browse latest View live

Ilo uudesta rinneyrittäjästä oli lyhyt pienessä Soinin kunnassa – petoksista tuomitun yrittäjän kanssa roihahti ilmiriita hetkessä

$
0
0

Parintuhannen asukkaan eteläpohjalainen Soinin kunta on ajautunut hankalaan tilanteeseen.

Kunnassa iloittiin viime vuonna, kun vuosia tyhjäkäynnillä olleeseen Vuorenmaan laskettelukeskukseen löytyi rinneyrittäjä. Laskettelukeskuksen lisäksi haluttiin myös laajempaa ympärivuotista toimintaa ja sellaista tuleva yrittäjä esitti. Suunnitelmat olivat suuret ja yrittäjä visioi miljoonainvestointeja ja aasialaisia turisteja Soiniin.

Jo puolen vuoden kuluttua yhteistyö näyttää epäonnistuvan.

Rinnetoiminta Vuorenmaalla alkoi joulukuun alkupuolella ja kauaa ei ehditty toimintaa pyörittää, kun ensimmäiset hankaluudet ilmaantuivat. Viime maanantaina kunnanhallitus käsitteli yrittäjän esittämiä vaatimuksia. Päätettiin, että niitä ei hyväksytä.

Yrittäjä vaatii – kunta kiistää

Yrittäjä Jorma Leppäniemi toimii Erämaan Elämyskeskus Oy:n nimissä. Hän on vaatinut kuntaa muun muassa alentamaan vuokraamansa asunnon hintaa 560:stä 150 euroon kuukaudessa. Lisäksi hän on vaatinut kuntaa ostamaan palveluja yritykseltä ja lähettänyt niistä 40 000 euron laskun. Hän on myös vaatinut kunnalta vahingonkorvausta 35 300 euroa päivistä, jolloin rinne ei ole ollut käytössä. Myös kunnan työntekijöiden käytöstä rinnekeskuksessa on erimielisyyttä.

Yrittäjä on sitä mieltä, että kunta ei ole tehnyt omaa osuuttaan. Tämä käy ilmi hänen kunnalle lähettämistä kirjelmistään.

Yrittäjä on myös lehtitietojen mukaan tehnyt poliisille tutkintapyynnön kunnan toimista.

Soinin kunnassa nähdään, että vaatimukset ovat aiheettomia. Kunnan mukaan esimerkiksi 40 000 euron ostopalvelusopimusta ei ole koskaan tehty. Kunta on nyt pyytänyt yrittäjältä asiakirjoja ja selvityksiä, sekä muun muassa valtakirjaa toimia Erämaan Elämyskeskus Oy:n nimissä. Yritys on Leppäniemen vaimon nimissä ja Leppäniemi itse edustaa sopimuksen mukaan AIDL Limited -sijoitusyhtiötä.

Vuorenmaan rinne Soinissa
Rinnetoiminta alkoi tällä laskettelukaudella joulukuun lopulla. Arkistokuva Vuorenmaan rinteestä.Pasi Takkunen / Yle

Petostuomioita ja erikoisia projekteja

Soinin kunta teki kymmenen vuoden sopimuksen henkilön kanssa, jonka taustoista löytyy useita oikeuskäsittelyjä ja petostuomioita.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Leppäniemen vuonna 2013 kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen petoksesta ja neljästä törkeästä petoksesta. Vuonna 2016 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet uudelleen kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen petoksesta ja petoksen yrityksistä. Tapaukset noudattivat samaa kaavaa. Kummassakin tapauksessa hovioikeus piti tuomiot ennallaan.

Tuomiot liittyvät perusteettomiin laskuihin ja asianomistajina oli useita yrityksiä. Tuomiopöytäkirjojen mukaan Leppäniemen omistama yritys oli kirjoittanut yrityksistä artikkelin kertomatta, että artikkeli oli maksullinen. Yritykset olivat yllättyneet saatuaan jopa yli 9000 euron laskun.

Myös Leppäniemen edellistä projektia käsiteltiin runsaasti julkisuudessa. Se oli Vantaalle suunniteltu Jurase Park, joka ei koskaan toteutunut.

Yle tavoitti Leppäniemen puhelimella ulkomailta, mutta hän ei halunnut kommentoida Soinin laskettelukeskukseen liittyvää keskeneräistä asiaa. Leppäniemen mukaan lakimiehet selvittävät asiaa.

Kunta tiesi riskeistä

Soinin kunta teki viime kesänä Erämaan Elämyskeskus Oy:n kanssa kymmenen vuoden sopimuksen. Silloinen kunnanjohtaja Juha Viitasaari totesi medialle, että riskeistä ollaan tietoisia.

Myös Soinin kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Keisala (kesk.) myöntää, että yrittäjän taustoista tiedettiin.

– Riski tiedostettiin, mutta ei silti uskottu, että ne on näin isot. On sopimus, jota kunta on noudattanut ja yrittäjä, joka ei ymmärrä sopimusta, sanoo Keisala.

Keisalan mukaan tilanne on kärjistynyt ja edellinen tapaaminen yrittäjän kanssa keskeytyi riitaisasti ennen aikojaan.

Myös kunta selvittää sopimusasioita nyt lakimiehen kanssa. Sopimuksen purkamisesta Keisala ei vielä puhu, koska asia on kesken.

– Kuukauden sisällä asia varmasti ratkeaa.

Kunnanjohtajan ensimmäinen urakka

Vuoden vaihteessa aloittanut uusi kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi sai ryhtyä ensi töikseen selvittämään hankalaa tapausta.

– Olisihan tämä voinut helpomminkin alkaa, toteaa Rannanjärvi.

Rannanjärvi on varovainen sanoissaan. Hän vahvistaa, että yrittäjä on tehnyt kunnasta tutkintapyynnön, mutta ei vielä tiedä sen sisältöä. Yrittäjän kanssa ei myöskään ole nyt sovittu seuraavaa tapaamista, jolloin asioita ratkottaisiin.

Rannanjärvi kertoo, että kiistassa on kyse näkemyseroista.

– Asian ydin on se, että mitä on on sopimuksessa sovittu ja mitä ei, sanoo Rannanjärvi.

Keisala vakuuttaa, että kuntalaisten ei tarvitse olla huolissaan. Jos sopimus yrittäjän kanssa raukeaa, puitteet ovat valmiina seuraavalle yrittäjälle.

– Tästä ei tule isoja kustannuksia kunnalle, uskoo Keisala.

Lue lisää: IS: Soinin kunta kiistelee Vuorenmaan yrittäjän kanssa


Fortum vastaa vihdoin Saksan hiilivoimalakohuun – Energiaprofessori: Saksan hallituksen päätös sallia uusi hiilivoimala on skandaali

$
0
0

Suomalainen energiayhtiö Fortum on ajautunut Saksassa osapuoleksi kiistassa, joka koskee uuden hiilivoimalan käyttöönottoa.

Saksa aikoo luopua hiilivoimasta vuoteen 2038 mennessä, mutta osana mutkikasta pakettia hallitus päätti myös sallia uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan liittämisen sähköverkkoon tulevana kesänä.

Lue tästä tarkempi analyysi tilanteen taustoista:

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Datteln 4:n omistaa saksalainen Uniper. Saksan vahva ympäristöliike veti Fortumin mukaan konfliktiin, sillä Fortum on nykyään Uniperin suurin omistaja.

Vesihöyry nousee valkoisena savuna jäähdytystornista. Valkoinen henkilöauto ajaa hiilivoimalaitoksen edestä johtavalta tieltä.
Uniper omistaa Saksassa seitsemän hiilivoimalaa. Kuvassa on Staudingerin laitos Grosskrotzenburgissa. Suomalainen Fortum on Uniperin suurin omistaja.AOP

Asia on merkittävä myös Suomen valtion kannalta, sillä valtio omistaa Fortumista enemmistön. Saksan ympäristöliike osoittaa perjantaina mieltään Datteln 4 -hiilivoimalan käynnistämistä vastaan.

Yle on pyytänyt Fortumin toimitusjohtajalta Pekka Lundmarkilta haastattelua aiheesta tällä viikolla kahteen otteeseen tuloksetta. Tänään asiaa kommentoi Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen.

Miten Fortum kommentoi mielenosoituksia?

Me ymmärrämme hyvin, että ihmisillä on huoli ilmastonmuutoksesta ja että päästöjä pitää vähentää. Meidän tavoitteemme on täsmälleen samanlainen. Täytyy tietysti muistaa, että (Saksan) yhteiskunnan näkökulmasta asia ei ole yksiulotteinen.

Saksa on sulkemassa puolet sähköntuotannostaan, kun he luopuvat sekä hiilestä että ydinvoimasta. Saksa haluaa tehdä sen järjestelmällisesti niin, ettei tule pitkiä sähkökatkoja, eikä sähkön hinta kipua taivaisiin. Taustalla myös on aika paljon aluepoliittista huolta työllisyydestä.

Myös arvovaltaiset lehdet, kuten Der Spiegel, arvostelevat uuden hiilivoimalan käynnistämistä. Tuliko kova kritiiikki yllätyksenä?

En tiedä, tuliko se nyt valtavana yllätyksenä. Keskustelua on käyty pitkään. Saksassa (hiilikieltoa koskevaa) lakia valmisteli laajapohjainen hiilikomissio.

Ei ole tietysti mukava olla osana tällaista keskustelua. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on iso yhteiskunnallinen muutos, joka Saksassa halutaan tehdä kontrolloidulla tavalla.

Kuinka iso mainehaitta Fortumille aiheutuu Datteln 4:stä?

Kyllä me olemme maineestamme huolissamme, niin kuin kaikki yritykset ovat. Haluan edelleen alleviivata sitä, että muutos Saksassa on iso, se täytyy tehdä kontrolloidusti.

Hiilestä halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Mitä järkeä on käynnistää laitos?

Niin kauan kuin hiiltä poltetaan, meidän mielestä se on järkevää tehdä uusissa, moderneissa, tehokkaista laitoksissa, jotka ovat päästöjen kannalta alhaisempia kuin vanhat laitokset.

Miten tämä istuu Fortumin strategiaan, joka nojaa puhtaaseen energiantuotantoon?

Nykypäivänä jokaisella yrityksellä täytyy olla strategia siitä, miten siirrytään vähähiiliseen maailmaan. Me haluamme lähteä tästä keskustelemaan välittömästi Uniperin kanssa. Datteln on osa Uniperin strategiaa.

Fortum omistaa nyt noin puolet Uniperista. Jos Fortum saa keväällä tavoittelemansa määräysvallan Uniperista, mitä Fortum aikoo tehdä Datteln 4:n suhteen?

Jokaisella yrityksellä pitää olla strategia, miten mennään vähähiiliseen maailmaan. Se koskee myös Uniperia. Osa Uniperin strategiaa on Datteln. Me haluamme lähteä tekemään yhteistä strategiaa Uniperin kanssa mahdollisimman pian.

Näettekö mahdollisena vielä, että Datteln 4 voisi jäädä käynnistämättä?

Tätä en kommentoi, se on Uniperin asia.

Energiaprofessori: Saksan linja on huono signaali

Kiistan ytimessä oleva Datteln 4:n käynnistyminen ei lisäisi käytännössä EU:n päästöjä lainkaan. Tämä johtuu siitä, että EU:n päästökaupassa co2-päästöille on asetettu yhteinen, vuotuinen katto. Jos Saksassa käynnistetään uusi hiilivoimala, vastaava määrä päästöjä olisi pois muualta EU-maista.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund painottaa, että uuden hiilivoimalan käynnistäminen on ennen kaikkea periaatteellinen ja symbolinen.

– Saksa Euroopan rikkaimpana maana, ja ainoana Länsi-Euroopan maana, ottaa käyttöön uutta hiilivoimaa. Kyllä se on skandaali, Lund sanoo.

Maailman maat kokoontuvat loppuvuodesta huipputärkeään ilmastokokoukseen Glasgow'hun. Lundin mukaan Saksa lähettää huolestuttavan signaalin kehittyville talouksille, kuten Kiinalle ja Intialle.

– Tästä voi tulla signaali niille maille, että hiilen historiaa voidaan pitkittää, Lund sanoo.

Lue myös:

Saksassa nousi raivo, kun hiilestä luopuminen tarkoittikin uuden voimalan avaamista – “Lisäpäästöihin liitetään nyt Suomen lippu”

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Uniperin kesällä avattava hiilivoimala saastuttaa kerrottua enemmän – paine energiayhtiö Fortumia vastaan kasvaa Saksassa

Saksalaisjärjestöt peräävät Suomelta valtio-omistajan vastuuta: Fortumin ostama Uniper päästää enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomi

Kuinka vaarallinen uusi koronavirus on ja miten se leviää? Tämän tiedämme nyt maailmalla riehuvasta viruksesta

$
0
0

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat sekä ihmisillä että eläimillä tauteja aiheuttavia viruksia. Turun yliopiston virologian dosentti Matti Wariksen mukaan eläimien koronaviruksia tunnetaan paljon, mutta ihmisiin niitä on tarttunut vähemmän.

Mitä nyt leviävästä viruksesta tiedetään?

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkusen mukaan kyseessä on seitsemäs ihmisiin siirtynyt koronavirus nCoV-2019.

Kiinalaiset ovat analysoineet viisi virusta ja todenneet, että sen lähin tunnettu sukulaisvirus on lepakoista eristetty koronavirus (94% identtinen) ja SARS on n. 80% identtinen. MERS-CoV on geneettisesti kauempana.

Kiinalaisten tutkijoiden julkaisu löytyy myös bioRxivin sivuilta: Discovery of a novel coronavirus associated with the recent pneumonia outbreak in humans and its potential bat origin. Artikkelin mikroskooppikuvassa virus näkyy solun sisällä pyöreinä palloina.

Onko nyt löydetty koronavirus vaarallinen?

Yleensä eläimessä esiintyvä virus sopeutuu isäntäeläimeen, eikä tapa sitä, sillä korkea kuolleisuus estää viruksen leviämisen.

Ihmiseen siirtyessään eläimen virus voi kuitenkin olla ärhäkkä, sillä ihmisellä ei ole kehittynyt juuri tälle virukselle vastustuskykyä ja immuniteettia. Elimistö voi reagoida uuteen virukseen liian voimakkaasti.

Onko koronaviruksen aiheuttama keuhkokuume vaarallinen?

Kun ärhäkkä virus aiheuttaa keuhkoista alkavan infektion, niin se on usein vaarallisempi. Keuhkoihin kertyy silloin enemmän tulehdusreaktiota ja nestettä. Hapen siirto kärsii.

Jos virusinfektio alkaa ylähengitysteistä ja siirtyy myöhemmin keuhkoihin, niin elimistön oma puolustusmekanismit ovat jo heränneet ja keho pystyy torjumaan infektion helpommin.

Miten uutta koronaviruksen infektiota voidaan hoitaa?

Perjantaina tulleen tiedon mukaan uuden koronaviruksen nCoV-2019 reseptori on sama kuin SARS:lla, ACE2 (angiotensin converting enzyme 2).

SARS-CoV -virukseen ja/tai reseptoriin kohdentuvista lääkkeistä voi siis olla hyötyä.

Kuinka tappavasta epidemiasta on kyse?

Tämänhetkisen tiedon mukaan sairastuneita on 600–800 ja noin 20 kuollutta. Sairastuneista siis noin kolme prosenttia on menehtynyt ja heillä on ollut krooninen perussairaus taustalla. Vakava perussairaus lisää kuolleisuusriskiä kymmenkertaiseksi.

Esimerkiksi kameleista lähteneen MERS-viruksen aiheuttamaan epidemiaan menehtyi noin 35 prosenttia sairastuneista. Nyt arvioidaan tämän epidemian olevan lievempi, mutta tiedot tarkentuvat vähitellen.

Miten epidemia etenee?

Tämän viruksen tartuntapoja ei vielä tunneta. MERS-virus tarttui lähikontaktissa, mutta SARS-virus helpommin jopa ilmavälitteisesti.

Kiinalaiset viranomaiset ovat rajoittaneet liikkumista epidemian syntyseuduilla ja eristäneet miljoonakaupunkeja. Professori Julkusen mukaan rajoitukset voivat vaikutta ja Kiinassa on pystytty jäljittämään tartuntaketjua.

Samaan aikaan Kiinassa on liikkeellä myös muita virusepidemioita, joiden oireet voivat olla samanlaisia kuin uuden koronaviruksen aiheuttamissa infektioissa.

Lue myös:

Kiinalaisperhe eristetty Ivalon terveyskeskuksessa koronavirusepäilyn vuoksi, tuloksia näytteistä odotetaan illalla – Yle seuraa hetki hetkeltä

Sars, sikainfluenssa, espanjantauti, hongkongilainen – näitä suomalaiset ovat pelänneet, osaa ihan syystä

Sairaalat ovat valmiita koronaviruksen varalle – toimitaan kuin muissakin hengitystieinfektioissa

THL:n ylilääkäri: maahantulotarkastuksiin koronaviruksen varalta ei olla ryhtymässä, Suomi on erittäin hyvin varautunut

Maailman terveysjärjestö WHO: Liian aikaista julistaa koronavirus uhaksi kansanterveydelle

Saksassa ammuskelu, ainakin kuusi kuollutta

$
0
0

Ainakin kuusi ihmistä on kuollut ammuskelussa Rot am Seessä Etelä-Saksassa, kertovat paikalliset uutisvälineet.

Aalenin poliisin tiedottaja sanoi televisiossa, että kuusi ihmistä on kuollut ja useita haavoittunut. Ampujaksi epäilty on pidätetty eikä muita tekijöitä uskota olleen.

Saksan kartta, jossa kaupungit Rot am See, Berliini ja Stuttgart.
Laura Merikalla / Yle

Ensitietojen mukaan vaikuttaisi siltä, että teon motiivina ovat olleet henkilökohtaiset suhteet, poliisi sanoo. Epäilty on Saksan kansalainen ja hän tunsi yhden tai useamman uhreista, poliisi sanoi. Ainakin osa uhreista oli saman perheen jäseniä.

Bild-lehden mukaan kaikki kuolleet olisivat samasta perheestä ja epäilty olisi 1983 syntynyt mies.

Ammuskelu tapahtui rakennuksessa lähellä Rot am Seen pikkukaupungin rautatieasemaa. Poliisin mukaan rakennuksessa on useita haavoittuneita, joista joidenkin arvioidaan kuolleen.

Paikalla on suuri poliisioperaatio.

Poliisi: Hämeenlinnan murhaepäilty on kuollut

$
0
0

Hämeen poliisi vahvistaa, että Hämeenlinnassa alkuviikosta tehdyn murhan epäilty tekijä on kuollut. Epäilty tekijä on ulkomaalaistaustainen mies.

Hänen epäillään surmanneen nuoren hämeenlinnalaisnaisen tämän asunnossa Hämeenlinnan Myllymäessä joko maanantai-iltana tai tiistain vastaisena yönä.

Tutkinnanjohtaja tiedottaa asiasta lisää maanantaina.

Kehitysvammaiset pyörittivät Kamu-ravintolaa menestyksellä vuosikaudet – nyt se joutui pistämään pillit pussiin: "Aika surulliselta tuntuu"

$
0
0

Haminan Bastionissa sijaitsevassa Linnoitusravintola Kamussa on hiljaista. Pöydillä lepäävät siistit punaiset liinat, buffet-pöydän luona on pinossa kiiltäviä lautasia ja aterimia.

Asiakkaita saati henkilökuntaa ei kuitenkaan näy.

Muutama vuosi sitten suureksi hitiksi noussut Kamu sulki ovensa vuodenvaihteessa. Se on auki enää vain tilauksesta.

– Aika surulliselta tuntuu. Kamu oli niin hauska paikka olla töissä, ravintolassa työskennellyt Jussi Hurttila toteaa.

Kamu tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä kehitysvammaisia laajasti työllistävänä ravintolana. Sen erilainen konsepti kiinnosti sekä paikallisia että turisteja alusta saakka.

Ravintolan toimintaa ylläpitäneen Ravimäkipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jani Attenberg kertoo ravintolan suosion jatkuneen loppuun asti – mutta vain osan aikaa viikosta.

– Jo pidemmän aikaa lounaskävijöiden määrässä oli todella suuria päiväkohtaisia vaihteluja, joiden ennakointi oli vaikeaa. Haminassa lounastajilla on varaa valita, sillä tarjontaa on paljon. Se on hyvä asia maksavan asiakkaan kannalta, mutta haastavaa yritystoiminnan kannalta.

Jani Attenberg.
Ravimäkipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jani Attenberg kuvailee Haminan lounaskilpailua tiukaksi.Tiina Karppi / Yle

Kiivasta kilpailua

Taloudellisten haasteiden lisäksi ravintola Kamun toiminnan päättymisen vaikutti Ravimäkiyhdistyksen organisaatiorakenteen muutos.

Palveluliiketoiminta on nyt Ravimäkipalvelut Oy:n vastuulla, ja Ravimäkiyhdistyksen vastuulle puolestaan tuli työllistymistä edistävän toiminnan järjestäminen.

– Ravintolatoiminta ei ole ydinliiketoimintaamme, joten pelkästään sitä emme ole harjoittamassa jatkossa, toimitusjohtaja Jani Attenberg sanoo.

Muutaman sadan metrin päässä ravintola Kamusta, Haminan Wanhassa Työskissä tarjoiluastioissa höyryää pastaa, broileria ja keittoa. Lounasta siellä on tarjoiltu vasta reilun viikon ajan.

– Kamu lopetti, ja Lounashuone Kerho on remontissa. Ajattelimme, että tämä on meidän aikamme lähteä kokeilemaan lounasta – nyt tai ei koskaan, ravintolapäällikkö Jouni Hietanen kertoo.

Ensimmäisen viikon aikana lounasasiakkaita kävi päivässä noin 70.

– Se on hyvä tulos. Seuraavat viikot näyttävät, mihin suunta kehittyy.

Haminan ravintoloiden kilpailu lounasasiakkaista ei ole lainkaan poikkeuksellinen. Ilmiö on kiihtymään päin, koko maassa.

Lounastarjoilua Haminan Seurahuoneella.
Lounasasiakkaista on Suomessa kova kilpailu.Tiina Karppi / Yle

Lounaan katteet ovat usein matalia

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan mukaan ravintolaruokailu on kasvattanut suosiotaan suuresti tällä vuosituhannella. Tulokynnys alalle on matala, ja uusia ravintoloita ravintoloita avataan jatkuvasti etenkin kasvavissa kunnissa.

Kilpailu lounasasiakkaista on kovaa.

– Asiakkaalle lounaan hinta on pysynyt edullisena, mikä puolestaan yritykselle tarkoittaa sitä, että asiakkaita täytyy saada paljon. Lounaan katteet ovat yritykselle usein matalia, minkä vuoksi moni luopuu sen tarjoamisesta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Resepti menestykseen ei ole yksinkertainen.

– Hyvä sijainti ja asiansa osaava henkilökunta ovat tärkeitä, sekä kunnollinen kustannuskuri. Tarjonnan tulee olla laajaa, sillä asiakkaita kiinnostavia uusia ravintoloita aukeaa koko ajan.

Ravintolaruokailun suosion kasvua selittävät etenkin Suomen kaupungistuminen ja ulkomailta saadut vaikutteet.

– Etenkin nuoret aikuiset ovat tottuneet ulkona lounastamisen kulttuuriin. Lisäksi heillä on kiire eikä aina aikaa kokata itse. He tapaavat ystäviään ravintoloissa ja brunsseilla ja hakevat sitä kautta myös uusia elämyksiä, Timo Lappi sanoo.

Halpa pikaruoka suosiossa muuttotappiokunnissa

Samalla kun ravintoloiden määrä lisääntyy kasvukeskuksissa, muuttotappiosta kärsivissä kaupungeissa ja kunnissa perinteisten ravintoloiden määrä vähenee ja tilalle tulee halvemman hintatason ravintoloita, kuten kebab-pizzerioita, MaRalta arvioidaan.

Tämä näkyy myös Haminassa, jossa pelkästään keskustan alueella on kymmenkunta pikaruokapaikkaa.

Esimerkiksi Haminan Torigrilli ei ole asiakaskadosta kärsinyt. Vuodenajasta riippuen annoksia myydään yrittäjän arvion mukaan hiukan yli tai alle sata päivässä, ja jonoakin syntyy aika ajoin.

– Asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti parin vuoden sisällä. Heitä käy pitkin päivää, mutta pieni piikki voi olla puolenpäivän molemmin puolin. Talvi-iltaisin en enää pidä grilliä auki, koska kylä on ihan kuollut, kertoo Torigrillin yrittäjä Satu Lampikari.

MaRan ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista käyttää ulkona syödessään ruokaan 5–14,99 euroa.

– Pidemmällä aikavälillä grillien määrä on vähentynyt, mutta pikaruoan kulutus on kasvanut. Perinteisten grillien tilalle on tullut pikaruokaketjujen ravintoloita. On kuitenkin lukuisia grillejä, jotka ovat menestyneet muutoksessa ja menestyvät edelleen, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Matilda Silvo.
Haminan Seurahuoneen keittiöpäällikkö Matilda Silvo on tyytyväinen hyvin käynnistyneeseen tammikuuhun. Tiina Karppi / Yle

Asiakkaat kulkevat lounaslistojen perässä

Ovi käy arkena puoliltapäivin vilkkaasti myös läheisellä Haminan Seurahuoneella, jossa lounasta on tarjoiltu nyt neljä vuotta. Tammikuu on lähtenyt siellä käyntiin hyvin, minkä syyksi keittiöpäällikkö Matilda Silvo arvelee Kamun lopettamista ja Lounashuone Kerhon remonttia.

Ailahteluilta ei kuitenkaan voi kovassa kilpailussa välttyä.

– Me kaikki kilpailemme samoista asiakkaista. Päivittäinen kysyntä vaihtelee, sillä moni asiakkaista kulkee lounaslistojen perässä, Silvo sanoo.

Juuri näin tekevät esimerkiksi Seurahuoneella lounastaneet Suvi Pousi ja Niina-Maria Leponen. Heidän mukaansa tärkein lounaspaikan määrittäjä on ruokalista.

– Listan pitää olla monipuolinen. Se ei saa jäädä toistamaan itseään, Pousi painottaa.

Niina-Maria Leponen toivoo tarjolle lisää kasvisruokaa.

– Sitä voisi aina olla enemmän, Leponen hymyilee.

Café Kamu aloittaa

Kamun tarina ei ole täysin ohi.

Vaikka ravintola lopettaa, Ravimäkiyhdistys avaa helmikuussa sen hengessä uuden kahvilan, Café Kamun. Se avataan Haminan vanhan rautatieaseman, nykyisen linja-autoaseman kiinteistöön.

Toimitusjohtaja Jani Attenbergin mukaan suurin osa ravintolaa pyörittäneistä kehitysvammaisista on mukana myös kahvilan toiminnassa. Osa heistä on siirtynyt tai siirtymässä muihin tehtäviin Ravimäessä tai muissa organisaatioissa.

Jussi Hurttila.
Jussi Hurttila odottaa innolla Café Kamussa työskentelyä.Outi Koivikko

Attenberg kertoo, että ravintolassa kehitysvammaisista oli palkallisessa työsuhteessa kerrallaan yhdestä kolmeen henkilöä. Työtoiminnassa mukana oli useampi, ja heille maksettiin työosuusrahaa.

– Tässä vaiheessa emme voi vielä sanoa muodostuuko kahvilaan työsuhteita. Tällä hetkellä niitä ei vielä ole, mutta mahdollista se on, hän sanoo.

Ravintola Kamussa työskennellyt Jussi Hurttila piti työtään kivana ja työympäristöä hyvänä. Hän on töissä pian avautuvassa kahvilassa neljänä tai viitenä päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan.

– On mukavaa aloittaa siellä. Haluaisin oppia käyttämään kassaa, Hurttila kertoo.

Paperiliiton lakonuhan sovittelua jatketaan huomenna

$
0
0

Paperiliiton ja työnantajien Metsäteollisuuden välisen kiistan sovittelu jatkuu huomenna iltapäivällä, kertoo valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala Twitterissä.

Paperiliiton kaksiviikkoinen lakko uhkaa alkaa maanantaiaamuna.

Kiistaa soviteltiin viimeksi eilen illalla.

Jo aiemmin on varmistunut, että maanantaina alkaa Teollisuusliiton julistama lakko mekaanisessa metsäteollisuudessa. Kaksiviikkoinen lakko koskee yli 6 000:ta työntekijää muun muassa sahoilla ja vaneritehtailla. Tämän kiistan sovittelu jatkuu Teollisuusliiton mukaan ensi tiistaina.

Lue myös:

Jämsän paperitehtaan ja Äänekosken sellutehtaan alasajot alkavat viikonloppuna, jos lakko toteutuu – "Puunkorjuu hiljenisi parissa viikossa"

Miksi metsäteollisuutta uhkaa laaja lakko ja mitä siitä voi seurata? Lue 5 ydinkohtaa työtaistelun syistä ja merkityksestä

Voimakas maanjäristys aiheutti pahaa tuhoa Turkin itäosassa – ainakin 22 kuollut ja yli tuhat loukkaantunut

$
0
0

Ainakin 22 ihmistä on kuollut Turkin itäosaan perjantai-iltana iskeneessä maanjäristyksessä, kertovat maan viranomaiset.

Lisäksi yli 1 100 ihmistä on loukkaantunut. Loukkaantuneista yli 30 on tehohoidossa.

Järistys oli viranomaisten mukaan voimakkuudeltaan 6,8.

Kartta Turkin maanjäristyksestä.
Tommi Pylkkö / Yle

Maanjäristys on vaatinut eniten uhreja Elazığin ja Malatyan maakunnissa, jotka sijaitsevat noin 600 kilometriä itään pääkaupunki Ankarasta.

Ruumiita on löydetty yhteensä kolmesta eri maakunnasta, ja loukkaantuneita on ainakin seitsemässä maakunnassa.

Järistys kymmenen kilometrin syvyydessä

Useita rakennuksia romahti Sivricen kaupungissa ja muilla lähellä järistyksen keskusta sijaitsevilla paikkakunnilla.

– Se oli erittäin pelottavaa, päällemme putosi huonekaluja. Ryntäsimme ulos, Elazığin kaupungissa asuva Melahat Can, 47, kertoi uutistoimisto AFP:lle

Ihmiset etsivät illalla eloonjääneitä romahtaneiden rakennusten raunioista Elazığissä.
Ihmiset etsivät illalla eloonjääneitä romahtaneiden rakennusten raunioista Elazığissä.ISMAIL SEN/ EPA

Pelastustyöntekijät kaivoivat raunioista yöllä romahtaneiden rakennusten palasia Elazığin kaupungissa, jossa lämpötila laski kahdeksaan pakkasasteeseen.

– Kylämme perheet kokoontuivat nuotion ympärille yöksi peittoihin kääriytyneinä, sanoi Sinasi-niminen mies uutistoimisto Reutersille.

Turkin seismologisen tutkimuskeskuksen mukaan järistys oli kymmenen kilometrin syvyydessä Elazığin maakunnassa. Ensimmäistä järistystä on seurannut lukuisia jälkijäristyksiä.

Järistys tuntui matkojen päässä tapahtumapaikasta aina Syyriassa, Irakissa ja Libanonissa asti.

Turkki sijaitsee mannerlaattojen saumakohdassa, ja siellä koetaan usein maanjäristyksiä. Vuonna 1999 Turkin länsiosan Izmitiä ravisteli järistys, joka oli voimakkuudeltaan 7,4. Yli 17 000 ihmistä kuoli, ja aineelliset tuhot olivat mittavia.


Kenkien nastoittaminen ollut suosittua tänä vuonna: liukkaat kelit työllistävät suutaria

$
0
0

Kauppiaat kertovat nastakenkien ja liukuesteiden myynnin kasvaneen huomattavasti tänä talvena. Kysyntä on yhteydessä liukkaisiin keleihin.

Vaikka lunta ei välttämättä juuri ole, petollinen musta jää verhoaa maata aamuisin.

Joensuulaisten Intersportien kauppiaan Jarkko Miininin mukaan nasta- ja kitkakenkien myynti on kasvanut hänen liikkeissään 60 prosenttia tänä vuonna.

Joensuun Puuilosta taas sanotaan, että tänä vuonna erityisesti eräänlainen "jääkenkä" eli jalan päälle puettava liukuestemalli on ollut suosittu.

Suutarilla kenkien nastoittaminen kysyttyä

Suutarin työpisteellä on vilkasta jo heti aamuyhdeksältä.

Joensuun Verstaan suutaria Antti Rautiaista työllistävät erityisesti kenkien nastoittamiset.

Kenkien nastoittaminen on nopeahko toimenpide. Nastat turvaavat pystyssä pysymistä paljon paremmin kuin kenkien pohja yksinään.

Kaikkiin kenkiin nastoja ei kuitenkaan voi laittaa.

Kuvassa on suutarin luona oleva korkokenkä.
Näiden korkokenkien pohja olisi liian ohut mahdollista nastoitusta varten. Kenkiin uusitaan kuitenkin pitävämmät korkolaput. Meri Remes/Yle

– Kenkien pohjan pitää olla riittävän paksu ja kuvioinnin tietynlainen, jotta kenkiin voidaan asentaa nastat, Rautiainen kuvaa.

Nastakenkiä ja liukuesteitä on ilmaantunut kaikenikäisten kenkiin.

– Yleisimmin liukuesteet ovat olleet vanhempien ihmisten käytössä, mutta nykyään nastoja ja nastakenkiä käyttävät niin nuoret kuin vanhatkin, Rautiainen summaa.

Rautiaisen mukaan tänä talvena asiakkaat ovat toivoneet lisäksi nastojen suojia satunnaista sisätiloissa kävelyä varten. Sellaisiakin on nykyään saatavillla.

Suutari Antti Rautiainen esittelee kenkiä, joihin on laittamassa nastoja.
Suutari Antti Rautiainen esittelee kenkiä, joihin on laittamassa nastoja. Meri Remes/Yle

Talvi rasittaa kenkiä: suutari vinkkaa hoitamaan niitä näin

Tämän talven liukas, märkä keli on melkoinen rasitus kengille.

Jos samat kengät ovat käytössä päivästä toiseen ja kastuvat aina läpikotaisin, kenkä kuin kenkä menee pilalle ennen pitkää.

– Kenkien kannattaisi antaa kuivua kunnolla välillä. Pohjalliset pois ja kengät kuivamaan ihan huoneenlämpöön. Minnekään takan päälle niitä ei kannata laittaa, Rautiainen vinkkaa.

Hän suosittelee suosimaan kengissä nahkaa ja toisaalta käyttämään kenkien suoja-aineita.

Rautiainen harmittelee, ettei merkkikenkä automaattisesti tarkoita enää välttämättä kenkien laatua. Kenkien hyvä hoito kuitenkin pidentää kenkien ikää.

Jos kengät näyttävät menevän rikki, voi olla paikallaan näyttää niitä ammattilaisella uusien kenkien sijaan.

– Suutarille kannattaa käydä näyttämässä monenkuntoisia kenkiä. Meillä tehdään sitten arvio siitä, voidaanko kenkiä korjata, Rautiainen sanoo.

Turvaudutko sinä liukkailla keleillä nastakenkiin tai nastoihin? Aiheesta voi keskustella 25.1. klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Kuopiossa herättiin nastakenkien tekemiin vaurioihin lattioissa – “Tärkeintä kuitenkin on, että ihminen pysyy pystyssä”

Tienpitäjät ihmeissään liukkaiden teiden kanssa: "Suolaa mennyt nelinkertainen määrä"

Herätys: Suomeen saapui uusi nettipetosilmiö, Tanskassa kokeillaan nelipäiväistä työviikkoa, kina musiikin tärkeimmästä sävelestä jatkuu

$
0
0

Virolaiset ammattirikolliset junailevat "muuleja" Baltiasta Suomeen

Helsingin poliisin mukaan virolaiset ammattirikolliset ovat tuoneet Suomeen satoja henkilöitä, joiden identiteettejä on käytetty rikosten tekemiseen.

Niin sanotut muulit ovat hankkineet suomalaisen henkilötunnuksen, pankkitilejä ja verkkopankkitunnuksia.

He ovat luovuttaneet tunnukset rikollisille, jotka muun muassa ottavat pikavippejä, joita ei ole aikomuskaan maksaa takaisin.

Tanskalaiskunta aloitti syksyllä nelipäiväisen työviikon kokeilun

mies kahlaa vedessä
Benjamin Dyre harrastaa perjantaisin muun muassa kalastusta.Malin Palm

Odsherredin pienessä kunnassa 300 kunnan työntekijää on siirtynyt työskentelemään nelipäiväistä työviikkoa. Kaikki eivät saa aina viikon työtunteja tehdyksi torstai-iltaan mennessä, mutta järjestelmä on joustava.

Moni tulee maanantaista torstaihin töihin jo puoli kahdeksaksi, jotkut tekevät muutaman rästitunnin töitä perjantaisin.

Neljä odsherrediläistä kertoo Ylelle, miten kolmen päivän viikonloppu parantaa elämänlaatua.

Hämmentävän suuri joukko ihmisiä kinaa a-sävelen taajuudesta

Erilaisia äänirautoja kuvassa, Helsinki, 10.01.2020.
Ääniraudan a-sävel on musiikissa kuin yleisavain, jonka avulla muut sävelet viritetään värähtelemään oikeilla taajuuksillaan.Jari Kovalainen / Yle

Musiikin tärkeimpänä pidetyn sävelen, a-sävelen, värähtelytaajuus standardoitiin jo 1950-luvulla. Sovittiin, että se värähtelee tasan 440 sekunnissa.

Monien mielestä parempi standardi olisi 432 kertaa sekunnissa värähtelevä a, mutta onko mielipiteelle perusteita?

Historian saatossa sävelen taajuus on vaihdellut alle neljästä sadasta yli viiteen sataan ja selityksiä on haettu natsien aivopesusta lähtien.

Koko maassa aurinkoisen viileää

Lauantain sääennuste.
Joonas Koskela / Yle

Päivällä lumikuuroja tulee vielä idässä ja paikoin pohjoisessa. Muutoin lauantai on melko aurinkoinen. Virtaus kääntyy pohjoiseen ja sää kylmenee.

Lapissa pakkanen kiristyy 15 ja 20 asteen välille, myös maan etelä- ja keskiosassa sää kylmenee ja lämpötila on nollan vaiheilla.

Lauantaina illalla saapuu seuraava sadealue lännestä. Sadealue liikkuu yön ja sunnuntaiaamun aikana maan keskiosan yli itään ja lunta voi kertyä 5-10 cm.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Liian moni luulee näkyvänsä pimeässä ilman heijastinta – taksinkuljettaja: Yksi viidestäkymmenestä on varustautunut tarpeeksi hyvin

$
0
0

Lumeton ja erityisen pimeä talvi on korostanut heijastimien tarvetta liikenteessä.

Liikenneturvan mukaan vain noin puolet jalankulkijoista käyttää heijastimia. Käyttö on hienoisessa kasvussa, mutta silti aivan liian vähäistä esimerkiksi ammattiautoilijoiden mielestä.

– Tekisi mieli ojentaa ruusu aina sellaiselle jalankulkijalle tai pyöräilijälle joka näkyy kunnolla pimeässä. Mutta se on ehkä vaan yksi viidestäkymmenestä, joka on varustautunut tarpeeksi hyvin, puuskahtaa seinäjokelainen taksinkuljettaja Heikki Salonen.

Heijastimettomat tummat hahmot säikäyttävät liikenteessä kenet tahansa kuskin, mutta ammattikuljettajan turhankin usein.

Kansainvälisen kuljettajajärjestö UICR:n hallituksen jäsen Jussi Mikkola tietää etenkin raskaiden ajoneuvojen kuljettajien kärsivän tilanteesta.

– Joka ilta, joka aamu, joka yö näitä tulee jonkun kohdalle. Se on isolla autolla haasteellinen tilanne, liukkaalla kelillä se saattaa aiheuttaa ojaanajon. Aina ei ole tilaa väistää, kun on vastaantulevaa liikennettä.

Heikki Salonen seisoo taksiaseman pihalla
Taksinkuljettaja Heikki Salonen on harmissaan ihmisten vähäisestä heijastinten käytöstä: on pimeä vuodenaika, pukeudutaan tummiin - eikä käytetä heijastimia, eikä pyörissä valoja. Pauliina Jaakkola / Yle

Keskustassa heijastimet unohtuvat

Kun ulos lähdetään tietoisesti, lenkille tai koiraa ulkoiluttamaan, heijastimet muistetaan. Kun lähdetään töihin, kauppaan tai vapaa-ajan menoihin, se helposti unohtuu.

Harva tulee ajatelleeksi, ettei tummiin pukeutunut henkilö näy yhtään paremmin, vaikka ympäristössä on valoa. Ilman heijastinta myös keskustassa on turvatonta.

– Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, ongelma on yhtä suuri keskustoissa ja syrjäseuduilla. Keskustoissa melkein pahempikin. On valomainostauluja, näyteikkunoita, ajoneuvojen valoja – ilman heijastinta liikkuva ihminen hukkuu kaikkeen siihen, Jussi Mikkola sanoo.

Mikkola myös muistuttaa, että heijastin pitäisi aina olla, ja mielellään vaatteissa valmiiksi kiinni, vaikka liikkuu autollakin. Aina voi tulla tilanne, että joutuu yllättäen nousemaan autosta pimeässä tai huonosti valaistulla tiellä.

Jussi Mikkola seisoo tien vieressä
Jussi Mikkola muistuttaa, että heijastimen käyttäminen on tärkeää myös keskustassa. "Ilman heijastinta ei näy hyvin, vaikka ympärillä olisi valoja".Pauliina Jaakkola / Yle

Millainen heijastin on paras?

Heijastinvalikoima on valtava. Jalankulkijoilla näkyy paljon tavallista heijastinliiviä modernimpia heijastinvaljaita.

Saatavilla on myös heijastinsprayta, mikä on väritöntä vaatteen päällä, mutta heijastaa valoa pimeässä.

Ammattikuljettajien mielestä perinteinen heiluva heijastin on kuitenkin paras.

– Heijastinliivi näyttää kaukaa melko staattiselta ja voi helposti sekoittua muihin liikenteen heijastaviin pintoihin. Heiluva heijastin paljastaa, että edessä on elävä olento, Jussi Mikkola huomauttaa.

Heikki Salonen on huomannut heijastinvaljaiden yleistymisen.

– Ne vain ovat melko ylhäällä vartalossa. Mieluummin joku liikkuva heijastin jalkojen lähellä tai housuissa kiinni. Ne näkyvät parhaiten, kun me käytämme ajaessa paljon lähivaloja, Salonen sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikki heijastava varustus on joka tapauksessa parempi kuin ei mitään. Lasten vaatteisiin ommellut heijastimet saavat häneltä kiitosta, heijastavia materiaaleja saisi vain olla enemmän aikuistenkin vaatteissa valmiina.

"Johtaja Wahlroosin ulostulo oli uhmakas"– Paperiliitto tyrmää väitteet kohtuuttomista vaatimuksista

$
0
0

Paperiliitosta kajahtaa ärhäkkä vastaus finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroosin arvostelulle ammattiyhdistysliikettä kohtaan Ylen Ykkösaamussa.

Wahlroos varoitti metsäteollisuutta uhkaavan lakon vaikutuksista ja sanoi, että jos ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset hyväksytään, Suomen paperikoneet voi sulkea.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää Wahlroosin puheita osin vanhan jauhamisena. Vanhala kuitenkin kummeksuu sitä, että Wahlroos arvostelee palkankorotusvaraa ja niin sanotuista kiky-tunneista irtautumispyrkimyksiä juuri neuvottelujen viime metreillä.

– Johtaja Wahlroosin ulostulo oli uhmakas eikä loppuun saakka hiottu. Maa kaipaa nyt enemmän rakentajia kuin uhmakkuutta.

Kokoonnuttu 42 kertaa ja puhuttu pelkästään kikystä

Paperiliiton puheenjohtaja tyrmää Björn Walroosin puheet siitä, että työntekijöiden kilpailukykytuntien poistovaatimukset tuhoavat paperiteollisuuden Suomesta.

Vaikka neuvotteluista ei niiden kuumimmassa vaiheessa oikein voi puhua eikä pukahtaa, Vanhala kertoo, että kiky-tunnit ovat olleet lähes ainoa puheenaihe.

– Olemme kokoontuneet työantajan kanssa 42 kertaa. Keskustelu on pyörinyt kiky-tuntien ympärillä. Kyllähän tilanne on ratkaistavissa. Jos molemmat osapuolet haluavat sopia, se on täysin mahdollista.

Vanhala jatkaa Wahlroosin puheiden perkaamista ja panee matalaksi väitteet siitä, että Ruotsissa ja Saksassa paperityöntekijöillä olisi Suomea pienemmät palkat.

– Sama mantra on toistunut pitkään. Niissä ei isoja eroja ole.

Iso kunniakysymys

Paperiliiton puheenjohtaja myös kyseenalaistaa kilpailukykysopimuksen hyödyt.

– Pitää muistaa, että näiden kilpailukykytuntien aikaan Suomesta on sammutettu kaksi paperikonetta. UPM:n paperikone Raumalta on jo sammutettu, ja Stora Enson paperikone Oulusta on sammumassa tulevana syksynä. Ja kyllähän me haluamme, että paperia tehdään Suomessa. Mutta pääjohtaja Wahlroosin ajatusmaailmassa kaikki on kiinni työläisen palkasta.

Vanhala kertoo laskelmistaan:

– Kiky-sopimuksen hyöty johtaja Wahlroosin UPM.n tehtaille vuorokaudessa on 450 euroa per yksikkö. Ja siitä ollaan valmiita ottamaan vaikka miljardi takkiin. Tämä ongelma on nyt ratkaistava.

Yhdessä asiassa paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on samaa mieltä kuin UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin kanssa: kuumentuneella työmarkkinakentällä kyse on isoista periaatteellisista asioita.

– Kilpailukykysopimuksesta on tullut työnantajapuolellakin iso kunniakysymys sen jälkeen, kun teknologiateollisuudessa päästiin sopuun kiky-tuntien poistosta. Tämä on periaatekysymys. Kuten johtaja Wahlrooskin totesi: vaikka miljardin maksaisi, niin ei ole mitään väliä.

Lue myös: Björn Wahlroos lakon uhkasta: "Jos hyväksymme ay-liikkeen vaatimukset, täältä lähtee työpaikkoja ja niitä lähtee paljon"

"Trumpille ei ole Amerikka ensin, vaan Donald Trump ensin"– Kuusi nostoa virkarikossyytteiden esittelijöiden pääargumenteista

$
0
0

WASHINGTON Presidentti Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynnissä demokraattien esittelijät perustelivat syytteitä kolmen päivän aloituspuheenvuorossa. Trumpia syytetään vallan väärinkäytöstä sekä kongressin tutkinnan estämisestä.

Yksityiskohtaisen argumentoinnin tukena syyttäjillä oli lukuisia todistajien lausuntoja sekä Trumpin omia kommentteja, mutta myös aiempia presidenttien virkarikossyyteprosesseja.

Tässä kuusi nostoa Adam Schiffin johtaman syyttäjäseitsikon keskeisistä argumenteista.

1. Trump asettaa itsensä Yhdysvaltain edun edelle

Virkarikossyytteiden esittelijät sanovat Trumpin Ukraina-toimien palvelleen presidentin omia, ei Yhdysvaltain etuja.

Syyttäjien mukaan Trump vahingoitti Yhdysvaltain suhdetta Ukrainan uuteen, korruption vastaiseen hallintoon, kun hän vaati Ukrainaa aloittamaan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivästä Joe Bidenista ja hänen pojastaan.

Syyttäjien mukaan koskaan aiemmin Yhdysvaltain presidentti ei ole pyytänyt ulkovallalta itselleen vaaliapua. Vaaliavun pyytäminen ulkovallalta on Yhdysvalloissa lain vastaista.

Yhdysvaltain kongressirakennus 24. tammikuuta 2020.
Presidentti Trumpin virkarikossyytteitä käsitellään senaatissa Washingtonin Capitolin kukkulalla.AFP

Saadakseen Ukrainan ilmoittamaan Biden-tutkinnasta Trump syyttäjien mukaan painosti Ukrainaa siten, että jäädytti Yhdysvaltain kongressin hyväksymän sotilasavun. Lähes 400 miljoonan dollarin apu on Ukrainalle hyvin tärkeä, kun se taistelee Itä-Ukrainassa Venäjää vastaan.

Ukrainan uudelle presidentille Volodymyr Zelenskyille ei myöskään herunut toivottua tapaamista Valkoisessa talossa.

Syyttäjien mukaan Trumpin toiminta oli Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisten päämäärien vastaista ja hyödytti Venäjää.

– Tämä ei ole Amerikka ensin, vaan Donald Trump ensin, syytteiden esittelijä ja edustajainhuoneen oikeuskomitean puheenjohtaja Jerrold Nadler luonnehti.

2. Trump edistää Venäjän luomaa salaliittoteoriaa Ukrainan vaalisekaantumisesta

Bidenien tutkimisen aloittamisen lisäksi Trump halusi, että Ukraina ilmoittaa selvittävänsä vuoden 2016 vaalisekaantumista.

Syyttäjien mukaan näin halutessaan Trump nielaisi Venäjän keksimän salaliittoteorian, jonka mukaan Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleihin sekaantui Ukraina, ei Venäjä.

Syyttäjät muistuttivat, että kaikki Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatiot ovat yhtä mieltä siitä, että vaaleihin sekaantui Venäjä – ja Trumpin hyväksi.

Myös Trumpin hallinnon omat turvallisuuspoliittiset neuvonantajat pitivät väitettä Ukrainan vaalisekaantumisesta puppuna.

Syytteiden esittelijäseitsikkoa johtava Adam Schiff luonnehti tilannetta presidentti Vladimir Putinille uskomattomaksi "propagandavallankaappaukseksi", kun Trumpin suusta tulee Venäjän propagandakoneiston tuotoksia.

3. Trumpin perusteille korruptionvastaisuudesta ei näyttöä

Presidentti on perustellut Bidenien tutkinnan aloittamista korruptionvastaisella taistolla. Syyttäjien mukaan Trump ei kuitenkaan kohutussa puhelussa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa maininnut sanallakaan korruptiota.

Istunnossa kuultujen todistajalausuntojen mukaan Trump oli kiinnostunut vain "isoista asioista", jotka hänelle olivat Bidenien ja vaalivaikuttamisen tutkinnan aloittaminen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin henkilökohtainen asianajaja Jay Sekulow puhumassa lehdistölle 24. tammikuuta 2020.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin henkilökohtainen asianajaja Jay Sekulow puhumassa lehdistölle 24. tammikuuta 2020.Mandel Ngan / AFP

Syyttäjät toivat myös esiin, että jos Trump oli huolissaan Ukrainan korruptiosta, miksi hän erotti juuri korruptionvastaisessa toiminnassaan meritoituneen Yhdysvaltain Ukrainan-lähettilään Marie Yovanovichin. Tai kuinka korruptionvastaiseen taistoon sopii, että Trump oli asianajajansa Rudy Giulianin välityksellä yhteydessä juuri korruption vuoksi erotettuihin entisiin Ukrainan syyttäjiin.

4. Poikkeuksellinen kongressin tutkinnan estäminen

Syyttäjien mukaan Trump vapautti Ukrainan sotilasavun vasta, kun tieto sen jäädyttämisestä tuli julki yhdysvaltalaismediassa viime syyskuun alussa. Todistajien mukaan Ukrainan geopoliittisessa tilanteessa mikään ei ollut muuttunut.

Kun edustajainhuoneen demokraattijohto ilmoitti virkarikostutkinnan aloittamisesta syyskuun lopussa, syyttäjien mukaan Trump esti sitä varsin poikkeuksellisesti.

Syyttäjät sanovat, että aiemmin kukaan presidentti ei ole kategorisesti kieltäytynyt kaikesta yhteistyöstä kongressin tutkinnan kanssa. Noin 70 pyydettyä dokumenttia on saamatta.

Lisäksi Trump kielsi hallintonsa jäseniä osallistumasta edustajainhuoneen kuulemisiin mutta osa on uhmannut kieltoa.

5. Trump asettunut lain yläpuolelle diktaattoriksi

Syyttäjien mukaan presidentti Trump kuvittelee Yhdysvaltain perustuslain vastaisesti olevansa lain yläpuolella. Trump on sanonut, että presidentin valtaoikeudet määrittelevä perustuslain toinen artikla antaa hänelle vapauden tehdä, mitä haluaa.

Syyttäjät sanoivat toistuvasti, ettei Yhdysvalloissa kukaan ole lain yläpuolella ja toivat tuekseen perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoja.

Syyttäjien mukaan Yhdysvaltain perustuslain laatijat halusivat varmistaa, ettei kukaan Yhdysvalloissa nouse kuninkaan kaltaiseen itsevaltiaan asemaan.

Jerrold Nadler luonnehti Trumpin toiminnallaan kuitenkin osoittavan, ettei hän katso velvollisuudekseen kunnioittaa kongressia tasa-arvoisena vallankäyttäjänä vaan toimii kuin diktaattori.

6. Trump riski Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle ja demokraattiselle järjestelmälle

Virkarikossyytteiden esittelijät painottivat, että Trump on riskeerannut omaa etua tavoittelevalla toiminnallaan koko Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden.

Demokraattisyyttäjät korostivat myös, että Trump on kongressista ja perustuslaista piittaamattomalla toiminnallaan vaarantanut koko Yhdysvaltain demokraattisen järjestelmän. Syyttäjien mukaan presidentti saa jatkaa samaan malliin, jos senaatti ei pane häntä viralta.

Samalla senaatti tulee syyttäjien mukaan nakertaneeksi itse itseltään valtaa virkarikosprosessissa. Schiff sanoi, että päädytään tuhoisaan tilanteeseen, jossa myös tulevat presidentit saavat mahdollisuuden käyttää valtaansa väärin.

Adam Schiff päätti syytteiden esittelijöiden aloituspuheenvuoron summaamalla, että senaattoreilla ei ole edessään kysymys vain yhden miehen syyllisyydestä vaan koko Yhdysvaltain tulevaisuudesta.

Lisää aiheesta:

Demokraatit virkarikosoikeudenkäynnissä: Ukrainan avustusrahat maksettiin vasta, kun Trump paljastui

Trumpin virkarikosoikeudenkäynti jatkuu – lue viisi pääkohtaa toisesta istuntopäivästä

Virallinen karkkikätkö pitää Yhdysvaltain senaatin työkunnossa Trumpin virkarikosoikeudenkäynnissä – muuta ruokaa saliin ei saa tuoda

Historiallinen oikeudenkäynti alkaa tänään – Neljä asiaa, jotka on hyvä tietää Trumpin virkasyytteiden käsittelystä

Tekoäly sai potkut Yleltä, mikä on konejournalismin tulevaisuus? "Tekoäly ei pysynyt ihmisen luovuuden perässä"

$
0
0

– Nyt tekoäly ei pysynyt ihmisen luovuuden perässä.

Näin kommentoi Ylen News Labin Jarno Koponen Ylen päätöstä lopettaa verkkokeskustelujen koneellinen moderointi. Yle kertoi asiasta maanantaina. Ulkopuolelta ostettu moderointiohjelma oli osoittautunut liian epävarmaksi, ja se myös teki aika ajoin vääriä päätöksiä.

Koponen keskusteli aiheesta Helsingin Sanomien toimituspäällikön Esa Mäkisen kanssa Ylen aamun Viimeinen sana -keskustelussa lauantaina.

Voit katsoa keskustelun klikkaamalla tämän artikkelin pääkuvaa.

"Sahalla ei kannata hakata nauloja"

Myös Helsingin Sanomat käyttää tekoälyä verkkokeskustelujen moderoinnissa. Kone ei kuitenkaan tee julkaisupäätöksiä, vaan jakaa kommentit laadun mukaan eri jonoihin. Hyvien jonosta kommentit menevät nopeammin ihmismoderoijan käsiteltäväksi.

Kyseessä on eri ohjelma kuin Ylen käyttämä, mutta se toimii samalla tavalla. Ohjelma pyrkii tekemään ennusteita kommenttien laadusta sen perusteella, että se on tutkinut valtavan määrän ihmisten tekemiä moderointipäätöksiä.

Kysymys ei siis ole siitä, että tekoäly ei osaisi auttaa. Sitä vain pitää käyttää oikean ongelman ratkaisuun, Mäkinen sanoo.

– Sahalla ei kannata hakata nauloja.

Julkaisupäätöksiä tekevää ohjelmaa onkin helppo jekuttaa. Seura kertoi keskiviikkona, että Suomi24-keskustelusivustoa moderoivaa tekoälyä on helppo jekuttaa esimerkiksi vaihtamalla kielletystä sanasta yksi merkki toiseksi.

Suomen kieli ja ihmisten luovuus ovatkin koneille vaikeita, sanoo Koponen.

– Ihminen on parempi ymmärtämään nyansseja, ironiaa, satiiria.

"Unohdetaan hype ja Terminaattori-kuvat"

Tekoälyteknologian ympärillä on viime vuosina ollut paljon isoja odotuksia. Koposen mukaan tämä hehkutus, hype, pitäisi unohtaa.

– Isojen teknologiayritysten pr-viestit ovat olleet maailmoja syleileviä. Nyt pitää olla realismia ja unohtaa kaikki hype ja Terminaattori-kuvat.

Arnold Schwarzerneggerin tähdittämissä _Terminator-_elokuvissa Skynet-niminen sotateknologiaa hallitseva tekoäly kääntyy isäntiään vastaan. Seuraukset ovat ihmisille tuhoisat.

Mäkisen mukaan kyse on journalistien työkalujen kehityksestä. Ensin kirjoittamista helpottivat kirjoituskoneet, sitten tietokoneet.

– Jossain vaiheessa tullaan näkemään parempia kirjoituskoneita: sellaisia, että ne osaavat suositella kuvia tai arkistojuttuja tai tehdä automaattisesti grafiikan. Viime kädessä ainoa syy tehdä tätä on, että me pystymme palvelemaan lukijoita paremmin.

Lisää aiheesta:

Katso kaikki Viimeinen sana -jaksot täällä

Yle Uutiset luopuu tekoälystä verkkokeskustelujen moderoijana – "Vain ihmissilmä pystyy hahmottamaan keskustelun sävyjä"

Näin toimii Ylen palvelujen personointi ja uutisautomaatio

Julkisen sanan neuvoston lausuma uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemisestä

Kiinalaisryhmät joutuvat perumaan tai siirtämään matkojaan Lappiin juuri vilkkaimman sesongin kynnyksellä

$
0
0

Kiina päätti tänään keskeyttää koronaviruksen vuoksi ryhmämatkat Kiinasta ulkomaille.

Lapin matkailun kannalta Kiina teki päätöksensä juuri vilkkaimman sesongin kynnyksellä.

– Rovaniemen seudulla ollaan juuri käynnistämässä kiinalaisen uudenvuoden matkailukautta, joka on kaikkein vilkkain matkailukausi talvesta. Pääasiakkuus tulee tuolloin Kiinasta. Me odotamme juuri saapuvaksi ryhmämatkailijoita ja yksittäisiäkin matkaajia, kertoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Kärkkäinen arvioi, että sesongin aikana Rovaniemellä vierailee 7 000 - 8 000 kiinalaisturistia tai enemmän. Suurin osa heistä tulee ryhmämatkoilla. Yksittäisiä matkustajia päätös ei koske.

Kärkkäisen mukaan tällä hetkellä on vielä vaikea arvioida Kiinan tekemän päätöksen kaikkia vaikutuksia, kuten sitä, paljonko matkoja tullaan perumaan. Tilanne selvinnee lähipäivien aikana.

– Tässä vaiheessa peruutuksista ei ole oikein tietoa. Joitakin keskusteluja on käyty viime päivinä matkanjärjestäjien kanssa, mutta he ovat tietysti odottaneet tätä virallista päätöstä Kiinalta.

– Nyt kun päätös on annettu, alamme saada tietoa siitä, miten ryhmien siirto esimerkiksi seuraavalle kaudelle onnistuu.

Kärkkäinen toivoo, että mahdollisimman paljon ryhmämatkoja onnistuttaisiin siirtämään perumisten sijaan.

Kärkkäinen ei osaa arvioida, millaisia taloudellisia vaikutuksia ryhmämatkojen mahdollisesta peruuntumisesta aiheutuu Lapin matkailulle. Hän kuitenkin toteaa, että tyypillisesti kiinalaiset matkailijat käyttävät paljon rahaa kohteessa.

Lue myös: Yle seuraa: Kiina keskeyttää ryhmämatkat ulkomaille, presidentti varoittaa koronaviruksen leviämisen kiihtyvän


Sanna Marinin ehdotus nelipäiväisestä työviikosta on jo osin totta Tanskassa –"Nämä uudet vapaapäivät ovat minulle kuin terapiaa"

$
0
0

ODSHERRED Ylimääräisestä perjantaivapaasta tuskin kukaan haluaa kieltäytyä. Mutta entä jos perheessä on tasaista arkea vaativa erityislapsi? Tai jos pelkkä ajatus töiden saamisesta kasaan neljässä päivässä ahdistaa?

Näihin kysymyksiin löytyy vastaus pienestä tanskalaiskunnasta, jossa pääministeri Sanna Marinin (sd.) viime syksynä tekemä ehdotus lyhyemmästä työviikosta on jo täyttä totta.

Maan lounaisosassa sijaitsevassa Odsherredin kunnassa lähes 300 työntekijää toivottaa toisilleen hyvää viikonloppua jo torstaina.

– Uskon vahvasti, että kolme vapaapäivää peräkkäin tekee ihmeitä. Työntekijät saavat levättyä paremmin ja he tulevat maanantaina hyvällä mielellä ja tarmolla töihin, sanoo Odsherredin kunnanjohtaja Claus Steen Madsen.

Kyseessä on viime syyskuussa alkanut kokeilu, johon osallistuvat kunnan hallintotyöntekijät. Ratkaisuun päädyttiin, koska useat työntekijät tulevat töihin Kööpenhaminan alueelta noin 90 kilometrin päästä. Välimatka on koettu raskaaksi.

Nyt hallintotyöntekijät saavat tehdä työtunnit maanantaista torstaihin joustavasti, ja moni tuleekin töihin jo puoli kahdeksalta aamulla. Samalla kuntalaisten palveluaikoja on vastaavasti pidennetty samoina päivinä.

Kokeilussa mukana olevat työntekijät kertoivat Ylelle, miten uusi työtahti on muuttanut elämää.

äiti ja lapset katsovat esitystä
Diana Bech ehtii nykyisin lastensa aamunavaukseen perjantaisin, jolloin paikalle tulee myös muiden lasten vanhempia. Kuvassa Bechin lapset Siri ja Gunnar.Malin Palm

"Olen perjantaisin parempi äiti"

Diana Bech, hallintovirkailija kunnan hoiva- ja terveysyksikössä. 3-, 7- ja 11-vuotiaat lapset.

"Hain tätä työtä nelipäiväisen työviikon takia. Rakastan vapaata perjantaita!

Heräämme perjantaiaamuisin kuudelta ja syömme yhdessä aamiaisen hitaasti ja nautiskellen. Juttelemme yhdessä. Oloni on onnellinen ja iloinen.

Perjantaisin minulla on aikaa tehdä tytöille kampaukset. Koululla on yhteinen aamunavaus ja pääsen siihen mukaan. Voin vaihtaa kuulumisia muiden vanhempien ja lasten kanssa. Pystyn olemaan läsnä lasten arjessa ilman kiirettä tai työhuolia.

Kun olen jättänyt lapset kouluun, tulen kotiin. Monesti kolmevuotias tyttäreni on kanssani kotona, sillä hän on vielä niin pieni ja kaipaa äitiä.

katukuvaa odsherresta
Katunäkymä Odsherredissä. Tanskassa on kaksi muutakin kuntaa, Syddjurs ja Norddjurs, joissa ollaan aloittamassa vastaava työaikakokeilu.Malin Palm

Jos olen yksin, saatan ommella tai vain nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta. Keväällä pääsen puutarhatöihin.

Perjantaisin minulla on mahdollisuus elää hetki omaa elämää. En ole äiti, en ole vaimo, en ole työkaveri, vaan vain Diana."

mies istuu takaboxissa
Benjamin Dyre haluaisi työrytmin, jossa yksi viikko tehtäisiin hyvin pitkää työpäivää ja kahtena muuna lyhyttä.Malin Palm

"Tekee tiukkaa saada tunnit kasaan"

Benjamin Dyre, ympäristösuunnittelija. 11- ja 14-vuotiaat lapset.

"Minulla tekee tiukkaa joka viikko ehtiä saada vaadittavat tunnit kasaan neljässä päivässä. Perheessämme on kaksi lasta, joista toinen on erityislapsi. Minun on oltava tiettyinä päivinä hakemassa häntä koulusta iltapäivisin.

Joudun usein tekemään perjantaisin muutaman tunnin töitä saadakseni saldon täyteen. Tällä viikolla saldoni on viisi tuntia miinuksella.

Tästäkin huolimatta valitsen mieluummin nelipäiväisen kuin viisipäiväisen työviikon. Tässä mallissa on joustoja enemmän ja ennen kaikkea pitkä viikonloppu on mahtava asia! Saan levättyä kunnolla.

Tänään oli upea sää ja päätin lähteä pariksi tunniksi kalaan. Yritän napata meritaimenia.

Puolisoni on vähän ärsyyntynyt siitä, että minulla on perjantaisin vapaata. Yritän hyvitellä tilannetta tekemällä päivän aikana myös kotitöitä.

mies kahlaa vedessä
Benjamin Dyre harrastaa perjantaisin muun muassa kalastusta.Malin Palm

Toivon, että saamme jatkossakin säilyttää vapauden päättää itse, miten käytämme itsensä kehittämiseen varatut kaksi viikoittaista työtuntia oman ammattitaitomme kehittämiseen.

Olen huolissani siitä, tehdäänkö meille valmis lista asioista, joista valitsemme.

Minulle esimerkiksi luonnossa kävely tai kalastaminen liittyvät työhöni. Opetan ja koulutan työssäni, ja voin huomata asioita esimerkiksi ympäristönsuojelurikkeistä, joista on hyötyä.

Kaikista parhaiten minulle toimisi sellainen rytmi, että teen kaksi viikkoa lyhyempää päivää ja yhden viikon todella pitkää päivää. Siten saisin työn ja perhe-elämän parhaiten tasapainoon."

tyttö ja hevonen
Tinnie Møller suuntaa perjantaisin hevostalleille.Malin Palm

"Sunnuntaiahdistus on poissa"

Tinnie Møller, työharjoittelija. 1,5-, ja 10-vuotiaat lapset.

"Aiemmin minua ahdisti sunnuntaisin se, että työviikko oli taas pian alkamassa. Nyt minulla on kolme päivää vapaata ja pystyn palautumaan aivan eri tavalla. Minusta tuntuu hyvältä mennä maanantaisin töihin.

Viikonloppuni alkaa torstai-iltana. Olen silloin väsynyt työviikosta mutta silti hyvin onnellinen. Hauskaa on, että viikkoni on tiistaisin jo puolivälissä!

Perjantaisin pääsen ratsastamaan hyvän ystäväni kanssa. Se on minulle erittäin tärkeää. Nämä päivät ovat minulle kuin terapiaa.

Mieheni vie lapset aamulla hoitoon ja kouluun ja pääsen itse aikaisin talleille. Perjantaihin on myös helppo sopia vaikkapa lääkäri tai tapaamisia.

kaksi ratsastajaa ja hevonen vastavalossa
Tinnie Møller aloittaa perjantain vapaapäivän usein varhain aamulla.Malin Palm

Menen maanantaista torstaihin töihin puoli kahdeksaksi. Tämä sopii perheellemme hyvin, sillä puolisoni lähtee kanssani samoihin aikoihin ja autamme toisiamme aamutoimissa.

Puolisoni on vähän kateellinen nelipäiväisestä työviikostani. Hän haluaisi samanlaisen myös itselleen."

mies lähikuvassa
Claus Roldstedin mukaan osa työntekijöistä kokee stressiä, koska työt pitää saada valmiiksi neljän työpäivän aikana.Malin Palm

"Koko Tanskalla ei ole tällaiseen luksukseen varaa"

Claus Roldsted, yrityskonsultti. Leski, aikuinen poika.

"Jos olisin Tanskan valtiovarainministeri, en antaisi koko Tanskalle lupaa siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon. Olen työskennellyt paljon ulkomailla ja nähnyt, miten kova tahti esimerkiksi Aasiassa on.

Olen huolissani siitä, miten pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Se, että ollaan huipulla ei tarkoita sitä, että huipulla pysytään. Nokia romahti, samoin on käynyt tanskalaiselle Bang & Olufsenille. Työn määrä ei ole mikään vakio.

Meidänkin tuottavuuttamme mitataan ja pidän sitä hyvänä. Olen itse kiinnostunut kuulemaan, miten valoisa vuodenaika vaikuttaa tuottavuuteen.

Tiedän, että joillakin kokeiluun osallistujilla on kovia paineita, saavatko he tehtyä kaikki vaadittavat työt torstaihin mennessä.

Minun työni on luonteeltaan erilaista. Autan yrityksiä, jotka toimivat kunnassa tai haluavat asettua kuntaan. Puhelimeni on aina päällä, mutta voin valita, vastaanko siihen.

Claus Rolsted korjaa purjeveneensä navigaattoria kotinsa nikkarointitilassa.
Claus Rolsted korjaa purjeveneensä navigaattoria kotinsa nikkarointitilassa.Malin Palm

Torstaista on tullut uusi perjantai. Minulla on mahdollisuus lähteä matkoille jo torstai-iltaisin. Se on mahtavaa!

Matkustan usein viikonloppuretkille. Minulla asuu sukulaisia eri puolilla Eurooppaa.

Tällä viikolla lähden venemessuille Düsseldorfiin. Harrastan purjehdusta, ja kesällä on upeaa pystyä olemaan vesillä kolme päivää peräkkäin työviikoilla.

Viime vuonna sain sydänkohtauksen, ja minun pitää käydä lääkärissä kontrolleissa. Lääkärinaika oli helppo sopia perjantaille."

Eläinlääkäri halusi, että lemmikkien terveystiedot löytyisivät yhdestä paikasta – hän keksi järjestelmän, joka on nyt kaikkien saatavilla

$
0
0

Lemmikkieläimille on kehitetty oma sähköinen kanta-järjestelmä, johon voidaan kirjata esimerkiksi eläinlääkärikäynnit, laboratoriotulokset, lääkitykset ja hoito-ohjeet.

Kanta.pet-järjestelmää ollaan ottamassa vähitellen käyttöön eläinlääkäriasemilla ympäri Suomen. Palvelu on ollut saatavilla pari viikkoa, ja sillä on käyttäjinä yhteensä jo lähes kuusikymmentä eläinklinikkaa ja noin tuhat asiakasta.

Järjestelmän taustalla on keuruulainen eläinlääkäri Jukka Kuusisto. Hänellä oli tarvetta potilastietojärjestelmälle omalla klinikallaan. Ohjelmiston on kehittänyt ohjelmistoyritys, jonka hallituksessa hän on.

Heillä oli vaihtoehtoina kehittää lemmikkien potilastietojärjestelmä joko heidän omaan potilasohjelmistoonsa tai kaikille Suomen eläinlääkäreille ja asiakkaille avoimena palveluna. He päätyivät yhteiseen ja kaikille ilmaiseen sovellukseen, jolle Kuusisto näki olevan tilausta.

– Ajatuksena on, että kaikki tieto on yhdessä paikassa, sillä lemmikin omistajat ja lemmikit liikkuvat paljon.

Kuusiston mukaan eläinlääkärille voi tulla tarvetta esimerkiksi lomamatkoilla. Lisäksi eläinlääkäreillä on erikoistumisaloja, joten asiakas voi käydä useilla eri klinikoilla.

koira eläinlääkärissä
Oulun eläinklinikalla hoidetaan paljon lemmikkejä, jotka tulevat muualta lähetteellä. Yhteinen kanta-palvelu vähentää papereiden kuljettamista ja soittelua. Marko Väänänen / Yle

Oulun eläinklinikka on ottanut palvelun käyttöön ensimmäisten joukossa.

Klinikkaesimies Juha Rautio kertoo, ettei klinikalla ole ollut aikaisemmin vastaavaa palvelua käytössään.

– Käytännössä se on tarkoittanut, että omistaja on saanut paperit ja kuitit itselleen tai sähköpostiin, jotka hän on säilönyt kotonaan omassa arkistossaan.

Mikäli asiakkaan paperit ovat joutuneet hukkaan, aiemmin lemmikkien tietoja on yritetty saada muilta eläinlääkäreiltä esimerkiksi puhelimitse.

Raution mukaan heidän klinikalleen tulee paljon lemmikkejä lähetteellä muilta eläinlääkäreiltä, joten yhteinen järjestelmä helpottaa asiointia.

– Asiakas voi myös itse tarkistaa helposti lemmikin rokotustiedot omasta matkapuhelimestaan.

Eläinlääkäri Jukka Kuusisto kuuntelee koiran sykettä
Kanta-palveluun voidaan liittää esimerkiksi lemmikin röntgenkuvat.Jaana Polamo / Yle

Suomen eläinlääkäriliitosta nähdään, että palvelu lisää potilasturvallisuutta ja helpottaa eläinlääkärien työtä, sanoo eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja Katri Kiviniemi.

– Kun tiedetään hoitohistoria, ei anneta lääkkeitä varmuuden vuoksi eikä tule väärinkäsityksiä, kun tietoa on saatavilla.

Kiviniemi arvelee, että kaikki lemmikkien omistajat eivät kuitenkaan ota palvelua käyttöön, vaikka se on maksuton.

Järjestelmän käyttöönotosta päättää lemmikin omistaja. Hän myös itse määrittää, mitä lemmikkiä koskevia tietoa järjestelmään laitetaan ja kenelle eläinlääkärille tietoa jaetaan, Jukka Kuusisto sanoo.

– Eläimen omistaja on tässä kuningas. Hän itse määrää miten tietoa jaetaan ja käytetään. Palvelussa olevaa tietoa ei myöskään jaeta ulkopuolelle tai käytetä markkinointiin.

Voit keskustella aiheesta kello 23:een saakka!

Rikosmaailmaan juurtui uusi ilmiö: Virolaiset ammattirikolliset junailevat "muuleja" Baltiasta Suomeen – tuloksena miljoonavahingot nettipetoksilla

$
0
0

Virolaiset ammattirikolliset ovat saaneet Suomessa vahvan jalansijan uusilla kekseliäillä tavoilla. He tienaavat vuosittain miljoonia euroja erilaisilla petoksilla, joita tehdään netissä ja sähköistä asiointia käyttäen.

Virolaiset rikolliset tuovat Suomeen henkilöitä, joiden hankkimia henkilö- ja pankkitunnuksia he käyttävät rikosten tehtailuun.

Helsingin poliisilaitoksen nettipetostiimi törmäsi rikostutkinnassa näiden niin sanottujen muulien käyttöön kolmisen vuotta sitten.

– Tämä on järjestäytynyttä ja vakiintunutta, rajat ylittävää kansainvälistä rikollisuutta, sanoo nettipetostiimin tutkinnanjohtaja rikoskomisario Hannu Kortelainen.

He eivät tule perustamaan tänne kerhotiloja tai tekemään teatraalisia liivityksiä. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Kortelainen korostaa, että nämä rikolliset haluavat pysyä piilossa, eivätkä käytä tunnuksia perinteisten liivijengien tapaan.

– He eivät tule perustamaan tänne kerhotiloja tai tekemään teatraalisia liivityksiä. He haluavat pysyä viranomaistutkan alapuolella ja ovat onnistuneet siinä hyvin.

Kortelaisen mukaan on vielä epäselvää, onko toiminnan takana yksi tai useampia liigoja. Muuleja on satoja ja uusia tulee lähes viikottain.

Muulit tuodaan maahan "mukamas työntekijöinä"

Kortelainen kertoo, että päätekijät ovat tavoittamattomissa ulkomailla, esimerkiksi Espanjassa tai Etelä-Amerikassa.

Virossa on tietynlainen välitaso ja Suomessa toimintaa pyörittävät "maajohtajat", jotka tietävät, miten suomalainen yhteiskunta toimii.

Suomeen värvätään muuleiksi lähinnä Viron ja muiden Baltian maiden kansalaisia väärennettyjen työsopimusten avulla.

Vilpillisin perustein Suomen tuotavia "mukamas työntekijöitä" on Kortelaisen mukaan vaikea seuloa pois rehellisin aikein maahan tulevien joukosta.

Henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset ovat yleisavain, jolla pääsee melkein minne vain. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Muuleja ohjaavat ja avustavat maajohtajat. Muulit rekisteröivät asumisensa EU-kansalaisina ja hankkivat sen jälkeen suomalaisen henkilötunnuksen. Sen jälkeen he avaavat pankkitilejä ja ottavat käyttöön verkkopankkitunnuksia useammassa pankissa.

– Sitten on tarvikkeet, joilla pystyy tekemään ihan mitä vaan. Henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset ovat yleisavain, jolla pääsee melkein minne vain.

Hannu Kortelainen, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos
Rikoskomisario Hannu Kortelainen on Helsingin poliisilaitoksen nettipetostiimin tutkinnanjohtaja. Tiimissä työskentelee kymmenen tutkijaa.YLE

Maajohtajat hoitavat petostehtailun

Bulvaaneina toimivat muulit luovuttavat henkilötunnuksensa ja verkkopankkitunnuksensa maajohtajille. Sen jälkeen he palaavat kotimaihinsa.

Maajohtajat alkavat tehtailla tunnuksilla erilaisia petoksia, ottaa pikavippejä ja tilata tavaroita, joita ei ole tarkoituskaan maksaa. He perustavat myös bulvaaniyrityksiä.

Bulvaanien nimiin vuokrataan asuntoja, joita voidaan vuokrata edelleen tai käyttää rikolliseen toimintaan esimerkiksi huumekätköinä. Suomalainen osoite helpottaa myös tilauspetosten tekemistä netissä.

Yhdessä asunnossa voi olla kirjoilla jopa kymmenen ihmistä, mutta "kimppakämpässä" ei välttämättä asu ketään ja vuokrat jätetään maksamatta.

Tämä on loputon suo, aina löytyy ihmisiä. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Yhden muulin avulla voidaan saada Kortelaisen mukaan jopa satojen tuhansien eurojen rikoshyöty. Maajohtajalla voi olla käytössä petostehtailussa kymmenien tai jopa satojen muulien identiteetit ja tunnukset.

Suomeen ujutettavista muuleista ei ole pulaa. Luottotietojen menettämisellä Suomessa ei ole heille merkitystä, eivätkä he välttämättä edes tiedä, mihin kaikkeen heidän hankkimiaan tunnuksia käytetään.

– Tämä on loputon suo, aina löytyy ihmisiä. Tämä on kuitenkin houkuttavaa. Meidän tietojen mukaan muuleille maksetaan muutama satanen tai tuhat euroa riippuen vähän tapauksesta.

Jopa miljoonia euroja tuottaneet rikokset paljastuvat vasta pitkän ajan päästä ja päätekijät voivat jäädä kokonaan pimentoon.

Muuleille maksetaan muutama satanen tai tuhat euroa. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Helsingin poliisi on tutkinut ja paljastanut viime aikoina lukuisia tapauksia. Useita tapauksia on kyetty myös estämään.

Kiinni jääneet ovat Kortelaisen mukaan pääosin bulvaaneina toimineita muuleja. Heitäkin saadaan useimmiten kuultua vasta kotimaassaan eurooppalaisella tutkintamääräyksellä.

– Meillä on myös onnistumisia maajohtajatasolla, mutta sen pidemmälle ei ole päästy. Ne, jotka tästä varsinaisesti hyötyvät, eivät ole täällä Suomessa eikä tiedetä, missä maassa he asuvat. Virolaistaustaa on, mutta he eivät välttämättä ole Vironkaan poliisin tavoitettavissa.

Helsingin käräjäoikeus aloittaa maanantaina oikeudenkäynnin, jossa suomalaismiestä syytetään laajasta kansainvälisestä petoskokonaisuudesta, jossa on käytetty ulkomalaisille henkilöille haettuja tunnuksia ja pankkitilejä. Tutkinnan jutussa teki keskusrikospoliisi.

Yrityksiltä huijataan kymmenien tuhansien eurojen koneita

Rikoksia tehtaillaan myös käyttämällä yritysten tietoja. Rikollisorganisaatio "kaappaa" suomalaisen yrityksen identiteetin eli käytännössä tekee yrityksen nimeen viittaavan sähköpostiosoitteen.

Huijaussähköpostiosoitteesta lähetetään anonyymeillä laitteilla tarjouspyyntöjä esimerkiksi arvokkaista koneista ja laitteista. Yhteystiedoksi annetaan prepaid-puhelinliittymän numero.

Viime aikoina rikosten uhriksi on joutunut erityisesti konevuokraamoja ja rakennustarvikeyrittäjiä.

Bulvaanit hakevat koneen väärennetyllä valtakirjalla tai se pyydetään toimittamaan esimerkiksi rakennustyömaalle. Kun rikollisliiga on saanut koneen haltuunsa, se päätyy pääosin ulkomaille.

Suomalaisyritykselle voi selvitä aivan liian myöhään, että kallis kone ei olekaan paikassa, jonne se on kerrottu vuokrattavan, vaan matkalla Suomenlahden yli.

Liikenne lahden yli on niin vilkasta, että poliisi ei ehdi hätiin vaikka saisi tiedon, että varastettu kone on nähty Helsingin Länsisatamassa.

– Näissä rikoksissa puhutaan usein kymmenistä tuhansista euroista. Tyypillisiä vuokrattavia ovat henkilönostimet, kuormaajat ja kaivurit.

.

Rakennustyömaa Tripla Pasilassa
Yrityksiä huijataan tuomaan työmaille kalliita koneita. Rikollisten bulvaanit ottavat niitä vastaan.Jyrki Lyytikkä / Yle

Väärillä sähköpostiosoitteilla voidaan myös tilata yrityksen nimiin kalliita tavaroita, esimerkiksi autoja. Niillä voi Kortelaisen mukaan ajaa jopa kuukausia, ennen kuin niiden perään aletaan kysellä.

Rikolliset voivat myös luoda yrityksen nimellä kotisivut. Yritysten nimissä tilauspetoksia tekevät myös suomalaiset järjestäytyneet rikollisliigat.

Rikostehtailua voidaan hillitä tietojen vaihdolla

Kortelainen arvioi, että rikostehtailu jatkuu.

– Nettirikollisuus on nousussa koko ajan, koska joka paikassa asioidaan entistä enemmän sähköisesti. Siinä mielessä ei ole mitään taittumista näkyvissä.

Kortelainen sanoo, että rikosten estäminen ei kuitenkaan ole mahdotonta. Yrityksille pitäisi saada hänen mielestään enemmän tietoa mahdollisista ansoista.

Rikos voi mennä mönkään jo yhdellä puhelinsoitolla, jos petosyrityksen kohteeksi joutunut yrittäjä soittaa firman viralliseen numeroon eikä rikollisten käyttämään prepaid-liittymään.

Yhteistyöllä saadaan tämä varmaan jollakin tavalla pidettyä aisoissa. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

– Uskon, että jos saadaan viranomaisten ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä toimimaan paremmin, niin yhteistyöllä saadaan tämä varmaan jollakin tavalla pidettyä aisoissa.

Nykyistä parempi tietojen vaihto pankkien, maistraattien, Patentti- ja rekisterihallituksen, yritysten ja poliisin kesken tekisi rikollisuutta näkyvämmäksi.

Kortelainen sanoo, että yritys ei voi tietää yksittäisen tilauksen perusteella, että sama taho pyörittää kymmenien, jopa satojen ihmisten tiedoilla ja tunnuksilla petosrulettia.

Ei normaalilla palkansaajalla tarvitse olla useita tilejä joka pankkiryhmässä. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Pankkien välisellä mahdollisimman laajalla tietojen vaihdolla olisi iso merkitys.

– Ei normaalilla palkansaajalla tarvitse olla useita tilejä joka pankkiryhmässä.

Suomeen suunnitellusta positiivisesta luottorekisteristä olisi Kortelaisen mukaan paljon hyötyä. Se on tietokanta, josta luotonantajayhtiöt voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot.

– Jos luotonantaja näkisi, että saman henkilön tai yrityksen nimissä on viikon sisään otettu luottoa esimerkiksi kymmenestä paikasta, se voisi nostaa kynnystä myöntää lisää.

Lue myös:

KRP epäilee: Rikosliiga hankki suomalaisia henkilötunnuksia ja pankkitilejä kuin liukuhihnalta kansainvälisessä petossarjassa

Suomalainen vaihto-opiskelija koronaviruksen piinaamassa Wuhanissa: "Asuntolan ovella mitataan joka kerta kuume"

$
0
0

Kiinan Wuhanissa asuva suomalainen vaihto-opiskelija Markus Tietäväinen kertoo, että tilanne hänen yliopistonsa kampuksella on edelleen rauhallinen koronaviruksesta huolimatta.

Tietäväinen asuu opiskelija-asuntolassa kampuksella, joka sijaitsee syrjässä kaupungin keskustasta. Keskustassa Tietäväinen ei ole käynyt, sillä julkinen liikenne on poikki ja ihmisiä kehotettu pysymään sisätiloissa. Hän on kuitenkin käynyt hakemassa kaupasta välillä ruokaa, jota on toistaiseksi riittänyt ja pitäisi viranomaisten mukaan riittää jatkossakin.

– Yliopisto on ruvennut mittaamaan asuntoloiden ovilla asukkailta kuumetta. Joka kerta, kun käy ulkona, joutuu takaisin tullessa mitattavaksi, Tietäväinen kertoo Ylelle puhelimitse Wuhanista.

Markus Tietäväinen
Markus Tietäväisen piti tulla Suomeen lomalle, mutta suunnitelmat peruuntuivat.Markus Tietäväinen

Kampusalue on hiljaista seutua, eikä Tietäväinen ole huolissaan koronaviruksen leviämisestä kotinurkilleen. Enemmän häiritsee jumissa oleminen.

Tietäväisen oli tarkoitus matkustaa Suomeen kiinalaisen uudenvuoden lomalle, mutta hänen lentonsa peruttiin. Ei ole tietoa, milloin matkaan voisi seuraavan kerran päästä.

Kaksi sairaalaa rakentuu pikavauhtia

Koronaviruksen leviämisen uskotaan saaneen alkunsa Wuhanin kaupungissa sijaitsevalta torilta. Kiina raportoi ensimmäisistä, tuolloin vielä tuntemattoman viruksen tautitapauksista 31. joulukuuta.

Noin 11 miljoonan asukkaan kaupunki on nyt karanteenissa ja julkisen liikenteen yhteydet kaupungin sisällä ja sieltä ulos ovat pääosin poikki. Esimerkiksi lähtevistä lennoista suuri osa on peruttu. Sunnuntaista lähtien yksityisautoilua kaupungissa rajoitetaan.

Yhdysvallat järjestää sunnuntaina evakuointilennon Wuhanista kansalaisilleen, muun muassa Wuhanin-konsulaatin diplomaateille. Yhdysvallat sai luvan lennolle Kiinan ulkoministeriöltä, kertoo Wall Street Journal (maksumuurin takana).

Kiinan valtionmedia kertoo, että Wuhaniin rakennetaan kaksi erikoissairaalaa koronaviruspotilaiden hoitoon. Elementeistä rakennettavien sairaaloiden on tarkoitus valmistua rivakkaan tahtiin, reilussa viikossa.

Kiina on myös lähettänyt 450 armeijan lääkintäammattilaista Wuhaniin, kertoo People's Daily -lehti.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 23.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Yle seuraa: Kiina keskeyttää ryhmämatkat ulkomaille, presidentti varoittaa koronaviruksen leviämisen kiihtyvän

Suomalainen vaihto-opiskelija jäi jumiin viruskaranteenissa olevaan Wuhaniin: "Pitää toivoa, että kaupoista löytyy ruokaa"

Näin Ivalon tautitutkinta eteni: Koronavirusepäily osoittautui vääräksi – säikähdys vaihtui huojennukseksi

Labradorinnoutaja Late osaa vaikka räpsytellä valoja jos 12-vuotias Johannes ei muuten usko – Hypokoira haistaa liian alhaisen verensokerin

$
0
0

Aika ajoin 12-vuotiaan tamperelaisen Johannes Jarvan labradorinnoutaja Late kipittää isäntänsä luokse ja alkaa tökkiä tätä reiteen. Koira ei lopeta ennen kuin pelikoneen tai telkkarin ääreen jumahtanut poika on noussut ylös ja pistänyt sekä omaan että koiran suuhun jotakin syötävää.

Johannes on ykköstyypin diabeetikko ja parivuotias Late yksi Suomen 83 hypokoirasta. Sen tehtävänä on haistaa hypoglykemia, eli alhainen verensokeri ja ilmoittaa siitä sekä diabeetikolle että tarvittaessa tämän läheisille. Late osaa jopa kiikuttaa isännälleen pussismoothien keittiöstä.

– Late on paras ystäväni ja samalla sekä henkinen että fyysinen tuki, Johannes kuvailee apuriaan ja rapsuttaa sitä korvan takaa.

Late käy “ilmaisemassa” eli antamassa hälytyksen myös Johanneksen äidille Sanna Jarvalle. Koirasta on diabeetikon äidille valtava apu, sillä lapsen verensokereiden heilahtelu ei ole leikin asia.

– Kun koira on rauhallinen, voin itsekin olla rauhallisin mielin. Laten ei tarvitse olla edes samassa kerroksessa Johanneksen kanssa, ja silti se haistaa tarkasti jos tarvitaan välipalaa.

Hypokoira tarkkailee diabeetikko Johannes Jarvaa
12-vuotiaalla Johannes Jarvalla on kaveri ja hengenpelastaja samassa paketissa. Verensokerin lasku saattaa tulla Johannekselle itselleenkin yllätyksenä, ja tarvittaessa Late osaa vaikka tuoda isännälleen evästä. Jussi Mansikka / Yle

Johannes viettää usein aikaansa kellarikerroksessa olevassa autotallissa. Late saattaa torkkua talon toisessa kerroksessa, mutta ilmaisee silti hajuhavaintonsa. Silloin Sanna Jarva tarkistaa pojan verensokeritilanteen puhelimen sovelluksen avulla – ja huomaa Laten olleen oikeassa.

Koulutettu hypokoira huomaa hämmästyttävän pienen määrän hajua. Havainnon tekemiseen tarvitaan vain muutama molekyyli, Sanna Jarva ihmettelee.

– Meillä oli kerran kylässä toinen hypokoira. Late tuli hälyttämään, ja samalla toisen koiran omistaja kyseli missä Johannes on kun omakin koira ilmaisee, vaikka itsellä ovat sokerit kunnossa.

Lapsen diabetes muuttaa perheen elämän

Lapsen ykköstyypin diabetes vaikuttaa valtavasti myös ympärillä olijoiden elämään. Kun Johannes sairastui kolmisen vuotta sitten, kuusihenkisen Jarvan perheen arki muuttui täysin.

– Olimme juuri ehtineet ajatella, että Johannes ja hänen kaksosveljensä täyttävät kohta yhdeksän, elämä alkaa helpottua ja miehen kanssa oli etelänmatkakin varattu. Yhtäkkiä tuntuikin siltä kuin vauva-arki olisi alkanut uudelleen, Sanna Jarva kuvailee.

Hoidon opetteleminen oli aluksi haastavaa kaikkine yöheräilemisineen ja päivärutiineineen. Vasta vuoden jälkeen elämä tasoittui ja tilanne alkoi olla hallinnassa.

– Diabetes on todella yksilöllinen sairaus, ja meillä tilanne oli aika haasteellinen. Vuoden jälkeen kuitenkin palasin töihin ja normaalimpi arki alkoi taas.

Johanneksen verensokerit heittelivät kuitenkin niin rajusti, että äidin huoli oli kova. Pojan lähtiessä koulusta sokeriarvot saattoivat pudota parissakymmenessä minuutissa valtavalla vauhdilla.

Sanna Jarva törmäsi ensimmäistä kertaa ajatukseen hypokoirista nähdessään Facebookissa ilmoituksen, jossa tarjottiin suomalaiseen diabeetikkoperheeseen ruotsalaista hypokoiraa, jonka omistaja oli menehtynyt.

– Tajusin ensimmäistä kertaa, että tällainenkin mahdollisuus on. Vähän aikaa sen jälkeen mieheni löysi lehtiartikkelin hypokoirista, ja siitä ajatus lähti. Noin puoli vuotta Johanneksen sairastumisen jälkeen aloimme selvitellä, miten hypokoiran kouluttaminen Suomessa onnistuisi.

Koira makaa sohvalla Johanneksen takana
Hypokoira ei ole koskaan vapaalla, vaikka se ei tajuakaan olevansa töissä. Late vahtii Johannesta koko ajan ja haistaa pojan verensokerin muutokset silloinkin kun on itse eri kerroksessa.Jussi Mansikka / Yle

Koiran kouluttaminen vaativaan avustustehtävään on iso projekti, joka maksaa tuhansia euroja. Pennun hankintahinnan ja koiran tavallisten ylläpitokulujen lisäksi hypokoiran omistajalle lankeavat koulutus- ja matkakulut.

– Ajattelimme kuitenkin alusta asti etujen olevan niin isot, että homma kannattaa, Sanna Jarva sanoo.

Laten saavuttua perhe alkoi matkustaa säännöllisin väliajoin Tampereelta Raaseporin Karjaalle koulutukseen. Puolentoista vuoden aikana tehtiin 10-12 reissua, jotka otettiin kuluerän sijasta matkustelun kannalta.

Osa koulutuksesta tähtää diabeetikon ja koiran suhteen vahvistamiseen, ja Johannes muistaakin koulutusmatkoja hyvällä.

– Lähdin mukaan mielelläni. Oli kivaa käydä metsissä pennun kanssa. Late on tosi positiivinen koira, ja oli kiva nähdä kuinka onnellinen se oli metsissä juoksennellessaan, Johannes hymyilee muistellessaan alkutaivalta kaverinsa kanssa.

Hypokoiralta vaaditaan jääräpäisyyttä

Diabetesliiton alaisen Hypokoirayhdistyksen mukaan kiinnostus koira-apulaisia kohtaan kasvaa koko ajan. Yhdistys on toiminut kymmenen vuotta, ja Raaseporin koulutuskeskuksen lisäksi hypokoiria koulutetaan nyt myös Oulussa.

Aikuisenkin koiran voi opettaa hypokoiraksi, mutta moni aloittaa pentuna. Late tassutteli oppitunneille jo 12-viikkoisena.

– Mitä pienempänä pentu lähtee koulutukseen sitä helpommin asiat menevät. Kun on kouluttanut koiran, niin on heti oikeat välineet ja tavat, Sanna Jarva sanoo.

Perheessä on ennenkin ollut lemmikkikoiria, mutta Lateen eivät edeltäjien kanssa käytetyt opit päde. Hypokoiran koulutus ei myöskään noudata samankaltaisia lainalaisuuksia kuin esimerkiksi näkö- tai liikuntavammaisten henkilöiden opas- ja avustajakoirien koulutus.

Hypokoira merkkaa diabeetikon
Jos Johanneksen verensokeri laskee, Late tökkii poikaa reiteen. Jussi Mansikka / Yle

Siinä missä opas- tai avustajakoiran tulee olla nöyrä ja totella kaikkia käskyjä, vaaditaan hypokoiralta tietynlaista röyhkeyttä. Vaikka verensokerit alhaalla kiukutteleva diabeetikko huitoisi koiraa pois, täytyy eläimen jääräpäisesti pitää kiinni havainnostaan.

Vaikka Late olisi käsketty istumaan paikoilleen, mutta Johanneksen sokerit heittelisivät, pitää koiran uskaltaa uhmata käskyä. Koirilla on olemassa konstinsa.

– Erään ystävän hypokoira heitteli yöllä kirjoja kirjahyllystä lattialle kun tökkiminen ei riittänyt. Meillä Late on tiukan paikan tullen hypännyt valoja räpsyttelemään, sellainenkin taito tuli opetettua sille, Sanna Jarva kuvailee.

Sikeäuninen Late saa pian tottua yöherätyksiin

Late “valmistui” hypokoiraksi pitkän ja tiiviin opintorupeaman jälkeen, mutta valmis se ei ole koskaan. Seuraavaksi jatko-opinnoissa häämöttävät yöilmaisun alkeet.

– Late on rauhallinen luonne, joka kaipaa kauneusunensa. Siksi yötyöskentelyä ei ole tullut opeteltua vielä. Seuraavaksi aiomme laittaa paukkuja siihen, että Late alkaisi monen muun hypokoiran tavoin turvaamaan myös yöaikaa.

Hypokoira Late sinisissä työliiveissään
Johanneksen kavereiden mielestä Late on "söpö ja hauska koira". Joskus vieraatkin ihmiset tulevat kadulla rapsuttelemaan Latea ja kysyvät, miksi sillä on siniset työliivit päällä.Jussi Mansikka / Yle

Sikeäunisuus on Laten ainoa miinuspuoli – mutta hyvin pieni sellainen, Sanna Jarva muistuttaa. Joskus nuori koira on myös antautunut ahneuden vietäväksi.

– Mies paisteli joskus makkaraa takassa, ja Late kävi muutaman kerran kokeilemassa herkeäisikö sillekin pala jos tässä nyt ilmaisisi. Eläin on eläin ja Late on fiksu, Sanna Jarva nauraa.

Koira ei korvaa teknisiä apuvälineitä

Epäuskoon törmää välillä muuallakin kuin makkaraa paistaessa. Hypokoirista on olemassa yllättävän vähän tieteellistä tutkimusta, ja siksi osalla terveydenhuoltohenkilökunnasta on Sanna Jarvan kokemuksen mukaan voimakkaastikin kyseenalaistava asenne.

Diabeetikon arjessa auttavat monet elintärkeät laitteet ja sovellukset, eikä hypokoiran ole tarkoituskaan korvata modernia teknologiaa, Sanna Jarva muistuttaa.

Toisaalta laitteet eivät aina toimi, ja Laten on usein havaittu ehtivän reippaasti tekniikan edelle.

Makkara-opportunismista, sikeäunisuudesta ja olemassaolevasta laitearmadasta huolimatta luotto karvaisen kaverin kirsuun on siis Jarvan perheessä kivikova.

– Joskus kun Late tulee ilmaisemaan sen jälkeen kun olemme hetkeä aiemmin mitanneet verensokerit, saatamme epäillä sen havaintoa. Tarkistusten myötä on kuitenkin todettu, että Late on oikeassa ja päihittää tekniikan.

Lue lisää:

Hypokoiran superkuono diabeetikon apuna

Juttua päivitetty 25.1.2020 klo 12.17: Tarkennettu eri kohtiin termejä avustajakoira ja avustava koira.

Viewing all 115870 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>