Sonkajärveläinen talopaketteja valmistava Omatalo on yksi niistä kymmenistä yrityksistä, joissa tuotanto on ollut pysähdyksissä maanantaina alkaneen metsäteollisuuden lakon vuoksi.

Lakko jää Omatalon osalta käytännössä kuitenkin vain päivän mittaiseksi, sillä yrityksen työntekijät aikovat palata töihin jo tiistaiaamuna. Taustalla on Teollisuusliiton soutaminen ja huopaaminen yrityskohtaista sopimusta koskevan luvan myöntämisessä.

Omatalo sai viime viikolla Teollisuusliitolta luvan omaan yrityskohtaiseen sopimukseen, mikä poisti yritystä uhanneen lakkouhan. Lauantaina tilanne kuitenkin muuttui, kun Teollisuusliiton hallitus kielsi yrityskohtaisten sopimusten tekemisen.

– Emme hyväksy sitä, että yritys voisi ostaa itsensä ulos lakosta, perustelee Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Aallon mukaan tällainen ostaminen olisi mahdollista ainoastaan sellaisille yrityksille, joilla on hyvä tilauskanta. Yrityskohtaisten sopimusten tekeminen saattaisi kuitenkin vähentää painetta saada koko metsäteollisuuden kenttä tekemään ay-liikkeen haluama työehtosopimus.

– Puolustamme työntekijöitä yhdessä koko alalla, Aalto linjaa.

Omatalossa petyttiin pahasti

Teollisuusliiton hallituksen omaksuma kanta yllätti Omatalon väen, niin työnantajan kuin työntekijätkin.

– Minulle on jo kaksi kertaa luvattu, että voimme tehdä paikallisen sopimuksen. Sen takia tämä aiheuttaa aika paljon harmaita hiuksia, sekä työnantajalle että työntekijöille, pyörittelee päätään pääluottamusmies Pasi Kainulainen.

Toimitusjohtaja Janne Rönkön mukaan tilanne oli vielä aamulla tehtaalla kaoottinen, kun kukaan ei tiennyt varmaksi, saavatko työntekijät tulla töihin. Keskustelussa päädyttiin kuitenkin siihen, että tuotanto jatkuu jo heti seuraavana päivänä.

– Jos ei muuten jatku, niin sitten yön aikana automatisoidaan tuotantolinjat. Mutta huomenna tulee elementtejä ovesta, Rönkkö nauraa.

Rönkkö kehuu tehtaalla vallitsevaa yhteishenkeä ja työntekijöiden halua pitää tuotanto käynnissä.

– Saattaa tuntua käsittämättömältä, että Suomessa on yritys, jossa työntekijät ja työnantaja tekevät aidosti hommia yhdessä. Tämä oli yritys saada meidät riitelemään keskenämme, mutta epäonnistuivat pahasti.

Työntekijät: Teollisuusliitto ei tule saamaan yhtä hyvää sopimusta

Toimitusjohtaja Janne Rönkkö olisi ollut valmis tekemään yrityskohtaisen sopimuksen työntekijäpuolen asettamilla ehdoilla. Siinä sopimuksessa ei olisi ollut kiky-tunteja.

– Työntekijät olisivat tarvittaessa joustaneet ja tehneet ylityötä normaalipalkalla.

Yrityskohtainen sopimus oli alun perin pääluottamusmies Pasi Kainulaisen idea. Hän ei peittele pettymystään.

– Me olisimme todennäköisesti saaneet paremmat työehdot kuin tulevissa neuvotteluissa saadaan aikaan.

Kainulainen kehuu Omatalon työilmapiiriä ja kertoo, että yrityksessä on tehty paikallisia palkkaratkaisuja, jotka ovat olleet tasoltaan huomattavasti parempia kuin varsinainen työehtosopimus.

Aalto: Teollisuusliitto ei aio aktiivisesti puuttua

Janne Rönkön mukaan lakko olisi osunut pahasti juuri nousuun lähteneen Omatalon talouteen. Yritys on tekemässä viime vuodelta pitkästä aikaa voitollisen tuloksen, ja töitä on talven ajan paiskittu kahdessa vuorossa.

– Olemme luvanneet asiakkaille taloja määrätylle päivälle, ja lakko aiheuttaisi hirvittävän toimitusten siirtelyn. Me emme saisi toimituksia kiinni ennen kuin vasta kesällä.

Entä millaisia sanktioita Teollisuusliitto aikoo kohdistaa Omatalon palveluksessa oleviin jäseniinsä, jos nämä palaavat lakon aikana töihin? Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan liitossa tunnustetaan, että asiassa on annettu kentälle virheellistä informaatiota.

– Liitto ei aio aktiivisesti puuttua asiaan.

Ainoa lakkovahti yrityksen pihalla saattaakin tiistaiaamuna olla pääluottamusmies, ja hänkin vain virkansa puolesta.

– Lakkovahti katsoo portin ulkopuolelta, sisälle minä en tule. En minä näe, onko täällä työntekijöitä, ja keitä täällä on töissä, Kainulainen muotoilee.

Yksi toive pääluottamusmiehellä kuitenkin on.

– Toivottavasti ei ole paljon pakkasta.

Lapsuudessani ruotsalaisia kutsuttiin hannuhanhiksi. He tuntuivat onnistuvan aina, tekivätpä mitä tahansa.

Kuten moni muukin, olen pohtinut vuosien varrella sitä, mikä on heidän menestyksensä salaisuus.

Puolen vuoden maassa asumisen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että yksi iso selitys on tapa, jolla lapsia kannustetaan.

Kannustus on vahvaa. Sitä saa paljon ja monista eri paikoista.

Yhteiskunnan tahtotila on, että kaikilla olisi mukavaa ja että kaikki olisivat mukana.

Lapsille se tarkoittaa sitä, että heillä on merkitystä. Lapset saavat näkyä ja kuulua.

Kolmasluokkalaiseni on sanonut ääneen, että hän tuntee Ruotsissa olevansa tärkeä. Aikuisten kielellä se ehkä tarkoittaa, että hän kokee tulevansa nähdyksi.

Kaupoissa, ravintoloissa, museoissa ja tapahtumissa on varmasti huolehdittu, että myös lapset voivat tulla mukaan.

Lapset saavat olla mukana juuri sellaisina kuin ovat. Eivät hiljaisempina, eivät enemmän paikoillaan istuvina.

On itsestäänselvää, että Arlandan lentokenttäjunassa kuulutetaan, missä hoitohuone on, vaikka matka kestää vain 18 minuuttia.

Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä ja vieläpä löytämään oma mielipide.

Mitä sinä näet, miten ajattelit, miten me voisimme tuon tehdä – keskusteluja käydään pitkään pienistäkin asioista.

Oppitunneilla on paljon yhdessä pohdiskelua ja vuorovaikutusta.

Me saatamme joskus naureskella ruotsalaisten keskustelukulttuurille, mutta lapsille se tuo tunteen, että hänen ajatuksillaan on väliä.

Lapset oppivat myös kysymään muiden mielipiteitä ja kuuntelemaan niitä. Heitä ohjataan keskustelemaan ja olemaan kilttejä.

Koulussa pelataan kiltteysbingoa, jossa jokaiselle löytyy päivän aikana tilaisuus hyväntahtoiseen tekoon.

Kannustavia sanoja ei säästellä. Lasten jalkapalloharjoituksissa valmentaja kannustaa: "Hienosti ratkaistu tilanne, Walte!"

Tämä jää mieleen, koska se on enemmän kuin epämääräinen "hyvä, Walte".

Valmentajan mielestä on tärkeää kohdata jokainen pieni pelaaja henkilökohtaisesti harjoitusten aikana.

– Odotan kovasti, että teet syöttöjä, joita harjoittelimme, hän sanoo lapselle.

Kun harjoitukset loppuvat, valmentaja koskettaa jokaista lasta olkapäähän, katsoo silmiin, puhuttelee nimellä ja kehuu hienosta treenistä.

Tulee tunne, että valmentajalle on tärkeää, että juuri tämä lapsi on ollut mukana.

Jalkapalloseuralla on ollut tapana järjestää luentoja vanhemmille. Viime syksyn luento käsitteli aihetta "miten kannustamme lapsiamme".

Urheilupsykologin viesti oli, että lapsilla täytyy olla harjoituksissa mukavaa. Jos heillä on mukavaa, he pitävät siitä, mitä he tekevät. Menestyjiä yhdistää se, että he rakastavat sitä, mitä he tekevät.

Mukava olo syntyy urheilupsykologin mukaan lapsen huomioimisesta, kannustamisesta ja kiltteydestä.

Kolmasluokkalaiseni sanoo, että hän ei pelkää tehdä virheitä Ruotsissa. Hän uskaltaa enemmän.

Kannustaminen on tuonut hänelle turvaa epäonnistua.

Hän kehuu usein liikunnanopettajaansa, joka muistuttaa herkeämättä, että ei ole vain yhtä tapaa tehdä. Opettaja rohkaisee luovuuteen. Kaikkien ei tarvitse mennä saman prässin läpi.

Hän rohkaisee myös lapsia löytämään oman juttunsa: kun on päässyt itselleen asettamaansa tavoitteeseen, on aika asettaa uusi päämäärä.

Eivät ruotsalaiset taida hannuhanhia olla ainakaan, jos sillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat muita onnekkaampia.

Minusta tämä kuulostaa siltä, että he ovat saaneet kasvaa Mummo Ankan kainalossa.

Onnettomuus tapahtui iltapäivällä noin kello 14 aikoihin valtatiellä 19 Atrian liittymän kohdalla Nurmossa. Osallisina onnettomuudessa olivat kuorma-auto ja henkilöauto. Henkilöautossa matkustaneet kaksi henkilöä saivat surmansa.

Likenne valtatiellä 19 on ohjattu kulkemaan kiertotietä Hipintien kohdalta Nurmon keskustaan. Tie on poikki arviolta useita tunteja.

Paikalla on parhaillaan menossa raivaustyöt.

Lyhyen matkan päässä on tapahtunut myös kaksi muuta onnettomuutta. Tie oli onnettomuushetkellä luminen ja jäinen.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Vauva parkaisi, ja pieni käärö nostettiin Teijan, 24, rinnalle. Onni valtasi Teijan, tätä hän oli aina halunnut. Oman lapsen.

Onnen tunne ei kestänyt kauaa.

Lääkäri kertoi Teijalle synnytyssalissa, että hänen lapsestaan tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lapsi otettiin Teijalta kahdeksi viikoksi huostaan.

Ennen raskautta Teija oli käyttänyt amfetamiinia, ekstaasia, kannabista ja rauhoittavia lääkkeitä. Hän käytti huumeita lähinnä bilettäessään tai ollessaan ahdistunut.

– Kerroin neuvolassa rehellisesti, mitä päihteitä olen käyttänyt ja kokeillut ennen raskautta. Tuntui helpottavalta kertoa se kaikki.

Teijan mukaan neuvolassa asiaan ei kuitenkaan reagoitu. Vasta lääkäri otti asian esille, ennakollinen lastensuojeluilmoitus tuli Teijalle täytenä yllätyksenä.

Ennen ponnistusvaihetta lääkäri kyseli Teijalta tämän päihteiden käytöstä, josta oli mainittu Teijan taustatiedoissa.

Viime vuoden alussa Teija oli käyttänyt alkoholia ja erilaisia huumaavia aineita festareilla ollessaan. Silloin hän ei tiennyt olevansa raskaana. Biletys johti myrkytystilaan ja sairaalaan.

Teija kertoo, että lopetti päihteiden käyttämisen, kun sai tietää odottavansa lasta.

Teija arvelee, että ilmoituksen tekemiseen vaikutti myös se, että hän oli ottanut rauhoittavan lääkkeen päivänä, jolloin synnytys käynnistyi.

– Olin shokissa ja peloissani. Siinä hetkessä oli hirveät kivut enkä ajatellut kuin itseäni. En ottanut rauhoittavaa päihtymistarkoituksessa, enkä ymmärtänyt asian seurauksia ja sitä, että se oli niin vakava asia.

Kun lääkäri kertoi ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, Teijan maailma mureni. Häntä pelotti ja hävetti.

Teija ei esiinny jutussa omalla nimellään lapsensa yksityisyyden suojaamiseksi.

"Hyvää kehitystä ei näy"

Suomessa tehdään vuosittain parituhatta ennakollista lastensuojeluilmoitusta, vaikkakin ne ovat pieni osa kaikista lastensuojeluilmoituksista.

Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset ovat kuitenkin olleet kasvussa neljässä Suomen viidestä suurimmasta kaupungista.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus johtaa aina arviointiin, millaista apua perhe tarvitsee selvitäkseen arjessa. Aina se ei tarkoita huostaanottoa.

Ilmoituksen syy on usein äidin tai molempien vanhempien päihteiden käyttö tai jokin muu riippuvuus, joka havaitaan esimerkiksi neuvolassa raskauden seurannassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anne Arponen on perehtynyt päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattuihin palveluihin. Hänen mukaansa valitettavan moni raskaana oleva nainen käyttää huumeita.

– Havaintojeni mukaan raskauden aikainen päihteiden käyttö ei ole vähentynyt. Hyvää kehitystä ei näy.

Huumeiden ja alkoholin käyttö perustuu neuvolassa vanhempien itse ilmoitettuun määrään, jolloin todellinen kulutus voi olla kerrottua suurempaa. Arposen mukaan vaikuttaa siltä, että raskauden aikainen huumeiden käyttö tunnistetaan alkoholin käyttöä paremmin.

Alkoholin riskikäyttöä varten on olemassa verikoe (THL), mutta se ei ole neuvoloissa käytössä. Asiantuntijoiden mukaan verikoe olisi hyvä ottaa käyttöön jokaisen äidin kohdalla, jotta oikeasti tiedettäisiin, kenen kohdalla on syytä huoleen.

Toinen yleinen syy ilmoituksen tekemiseen on mielenterveyden ongelmat, kuten masennus.

Ennakollisissa lastensuojeluilmoituksissa kriteerit ovat korkeammalla kuin niin sanotussa tavallisessa lastensuojeluilmoituksessa. Pelkkä huoli tai epäilys ei riitä ilmoituksen tekemiseen. Ilmoitus on tehtävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.

Ongelmat huomataan usein neuvolassa

Vaikka Teija omien sanojensa mukaan lopetti päihteiden käytön saatuaan tietää raskaudestaan, hän olisi toivonut, että jo neuvolassa olisi enemmän käsitelty hänen aiempaa päihdetaustaansa ja sitä, onko siitä riskiä lapselle. Silloin ennakollinen lastensuojeluilmoitus ei olisi välttämättä tullut samanlaisena järkytyksenä.

Oulun neuvolasta ei oteta kantaa yksittäiseen tapaukseen. Neuvolasta kuitenkin korostetaan, että laki velvoittaa työntekijöitä huomioimaan esimerkiksi äidin päihteiden käytön. Jos asiakas on lopettanut päihteidenkäytön saadessaan tietää tulleensa raskaaksi, hoidetaan odottavaa äitiä neuvolassa samoin kuin päihderiippuvaista äitiä.

Päihteiden käyttö tai mielenterveysongelmat eivät aina automaattisesti tarkoita ennakollista lastensuojeluilmoitusta. Yleensä pyritään löytämään jokin toinen keino, esimerkiksi ohjaamalla vanhempaa päihde- ja mielenterveyspalveluiden piiriin.

Tilastokeskuksen mukaan toissa vuonna sosiaalihuoltoon otettiin yhteyttä noin 14 400 kertaa sen arvioimiseksi, tarvitseeko lapsi tai perhe tukea. Määrä oli pari tuhatta toissa vuotta enemmän.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen arvioi, että neuvoloiden työntekijöillä on kyky ja mahdollisuus tunnistaa tilanteita, joissa perhe tarvitsee tukea.

Hakulisesta on poikkeuksellista, että Teijan huumeiden käyttöön ei ole puututtu neuvolassa.

– Kuulostaa ihmeelliseltä. Kyse lienee yksittäistapauksesta.

Neuvolatyöntekijällä pitää olla hyvät keskustelutaidot ja hänen tulee osata rakentaa luottamus asiakkaaseen, jotta mahdollisen tuen tarve tunnistetaan. Tosin, jos vanhempi tai vanhemmat eivät ole halukkaita kertomaan ongelmistaan, voi työntekijällä olla hankala tarjota apua.

– Jos joku haluaa ongelman peittää, niin kyllä sekin on mahdollista. Mutta yleensä raskaana olevat tahtovat lapselleen hyvää ja haluavat kertoa saadakseen apua, Hakulinen sanoo.

Raskauden aikana äidillä on 8–10 neuvolakäyntiä, ja lisäkäyntejä pyritään tarjoamaan tarpeen mukaan.

"Olen onnellinen, että kaikki meni miten meni"

Teija oli pojastaan erossa kaksi viikkoa. Hän ei halua puhua siitä, millaista elämä ilman vauvaa oli, sillä haavat ovat vielä tuoreet.

Kaksikko muutti Oulun ensikotiin sairaalasta päästyään. Teijasta tuntui, ettei hän ollut vielä valmis elämään vauva-arkea ilman tukea.

– Tiedän, että saan ensikodista varmuuden ja pystyn turvallisesti lähtemään pojan kanssa täältä.

Teijalla ja hänen pojallaan on myös oma koti, jossa he käyvät välillä harjoittelemassa elämää kahdestaan. Myös pojan isä on mukana heidän elämässään, ja vanhemmilla on yhteishuoltajuus.

Huumeet ja biletys ovat Teijan mukaan taakse jäänyttä elämää. Hän on tyytyväinen tämän hetkiseen elämäntilanteeseensa eikä suostu kantamaan loppuelämäänsä huumeidenkäyttäjän leimaa.

– Olen onnellinen siitä, miten asiat menivät, vaikkei se ollut ihan normaalin kaavan mukaan mennytkään.

Juttua varten on haastateltu myös Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikköä Jonna Vanhasta, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessoria Tarja Heinoa ja Oulun ensikodin ohjaajaa Emma Huuskoa.

Uusnatsien mielenilmauksessa Tampereella poltettiin sunnuntaina Israelin lippu.

Maanantaina vietetään vainojen uhrien muistopäivää. Tänään on kulunut 75 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta.

Uusnatsien Kohti vapautta -liike kertoo verkkosivuillaan, että lippu poltettiin heidän mielenilmauksessaan. Liikettä pidetään kielletyn natsijärjestön Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan jatkajana, mistä syystä Helsingin poliisi kielsi liikkeen mielenilmauksen viime itsenäisyyspäivänä. Keskusrikospoliisi on tutkinut liikettä epäiltynä laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan poliisi kävi paikalla ja puhutti lipunpolttajia. Viestintäpäällikkö Nina Juurakko-Vesikko Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoo, että samaan aikaan lipun polton kanssa oli isompi mielenilmaus, jota poliisi turvasi.

Keskustorilla tapahtunut isompi mielenilmaus oli intialaisryhmän vastalause delhiläiseen yliopistoon tehdylle hyökkäykselle, jossa pahoinpideltiin nelisenkymmentä ihmistä. Delhiläisellä yliopistolla puolestaan on protestoitu uutta lakia, jonka katsotaan syrjivän muslimeja.

Suomessa vain Suomen lipun häpäiseminen rangaistavaa

Poliisi seurasi Kohti vapautta -liikkeen mielenilmausta Tampellan alueella, kunnes lipunpolttajat poistuivat paikalta.

Ketään ei otettu kiinni.

– Suomessa vain Suomen lipun häpäisy on rangaistavaa, Juurakko-Vesikko sanoo.

Poliisi ei kommentoi tarkemmin jatketaanko asian tutkimista.

Yle kertoi aiemmin maanantaina, että Turun juutalaisen seurakunnan synagogaa on tuhrittu punaisella maalilla. Maalinjälkiä on synagogan pääovessa ja seinillä. Jäljet huomattiin maanantaina aamulla.

Presidentti Sauli Niinistö kuvailee Turun juutalaisen seurakunnan synagogan sotkemista hyvin huolestuttavaksi. Presidentin mukaan kyse on laajemmasta rasismista.

– Todellakin näin näyttää Turussa käyneen ja Tampereellakin lippuja on poltettu. Se on hyvin huolestuttavaa. Miten siihen sitten voidaan puuttua? Meillähän on oikeuslaitoksessakin asiaa käsitelty, se on hyvä. Minullakin on tarkoitus asiasta vielä puhua, presidentti Niinistö sanoo.

Lue lisää:

Presidentti Niinistö näkee merkkejä antisemitismin ja rasismin kasvusta Suomessa: "Natsilippuja heiluu"

Turun synagogaa on tuhrittu punaisella maalilla – myös katolinen kirkko toistuvan töhrinnän kohteena

Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen on tehnyt rikosilmoituksen kansanedustaja Ano Turtiaisesta (ps.), kertoo STT.

Tapauksessa on kyse viikonloppuna Twitterissä käydystä keskustelusta, jossa kansanedustaja solvasi poliisia. Turtiainen nimitti Taposen kaltaisia ihmisiä "munattomaksi nillittäjäryhmäksi".

Sananvaihto sai alkunsa Taposen twiitistä, jonka mukaan "henkilöitä tai henkilöryhmiä loukkaavat sanat eivät ansaitse sananvapauden suojaa".

Turtiaisen kovasta kielenkäytöstä kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Turtiainen kertoi lehdelle provosoituvansa "näköjään aika helposti, jos sananvapauttamme kohtaan hyökätään". Hän myönsi, ettei twiitti ollut hyvän maun mukaista kielenkäyttöä.

– Sananvapauden puitteissa voi kuvailla [ylikomisario Taposta] ihan miksi vain. Rikoslaki hoitaa sitten asian, jos sanat tai sanominen tulkitaan solvaukseksi ja kunnianloukkaukseksi.

Myöhemmin maanantaina STT kertoi, että Taponen on jättänyt nimittelystä rikosilmoituksen. Helsingin poliisista vahvistetaan Ylelle, että tapaukseen liittyen on kirjattu maanantaina rikosilmoitus. Poliisista ei kuitenkaan kerrota, missä ja millä nimikkeellä asiaa tutkitaan.

Mahdollisesti kyse on kunnianloukkauksesta, jossa joko esitetään toisesta vahinkoa aiheuttava valheellinen tieto tai muuten halvennetaan toista.

Kunnianloukkaus ei nauti sananvapauden suojaa, vaan se on sakkojen arvoinen rikos. Sen sijaan laissa ei ole kriminalisoitu toisen henkilön loukkaamista yleisellä tasolla.

Markus oli 17-vuotias ja halusi olla kaveriporukan isoin ja vahvin. Kun hän oli treenannut salilla vasta kuukausia, kaverit neuvoivat häntä kokeilemaan kiellettyjä dopingaineita.

Markus päätti aloittaa anabolisten steroidien käytön tabletteina. Lisäksi hän piikitti testosteronia. Tulokset paranivat salilla nopeasti.

– En miettinyt riskejä. Halusin nähdä, mihin pääsen ja kuinka nopeasti. Se vaikutti niin, että ensimmäisen kuukauden aikana painoa tuli lisää 20 kiloa ja penkkipunnerrustulos parani 40 kiloa. Käytin hyvin pieniä määriä.

Markus oli haltioissaan. Hänen tavoitteensa oli toteutumassa hyvin nopeasti. Hän ei vielä silloin ymmärtänyt, että aineet tuhoaisivat hänen terveytensä.

Markus esiintyy tässä jutussa etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Vaikka Markus ei enää käytäkään dopingia, hän ei halua tulla yhdistetyksi dopingaineisiin.

Dopingaineiden käyttö lisääntyy

Tarkkaa tilastotietoa aktiivisista dopingaineiden käyttäjistä ei ole. On kuitenkin viitteitä siitä, että testosteronin ja anabolisten steroidien käyttö on lisääntynyt tavallisten kuntoiluharrastajien keskuudessa.

Dopingaineista ja niiden vaikutuksista sekä riskeistä tietoa välittävän A-klinikkasäätiön Dopinglinkin sivuilla kävi viime vuonna yhteensä 480 000 ihmistä eli keskimäärin 40 000 ihmistä kuukaudessa.

– Kävijämäärät ovat lähes kolminkertaistuneet vuoteen 2017 verrattuna, kertoo A-Klinikkasäätiön Dopinglinkin kehittämiskoordinaattori Jukka Koskelo.

Koskelo pitää kuntoiluun liittyvää dopingia asiana, josta ei helposti puhuta ääneen. Sivustolla olevaan terveysneuvontaan tuleekin anonyymeja kysymyksiä viikoittain erityisesti miehiltä.

– Käyttöön voi liittyä häpeää siitä, että ollaan väärillä kepulikonsteilla hankittu esimerkiksi nopeita tuloksia tai halutaan polttaa rasvaa kehosta ja nopeuttaa palautumista.

Dopinglinkki pyrkii tiedottamaan kuntokeskuksia yhä enemmän dopingin käytön vaaroista ja siitä, että kuntokeskuksissa kiinnitettäisiin tähän huomiota. Puhtaan liikunnan puolesta -toimintamallissa on mukana yli 700 suomalaista kuntokeskusta.

Terveystalon liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio arvioi, että dopingin käyttö kuntoilijoiden keskuudessa on hieman kasvuun päin.

– Pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, että dopingin käyttö on lisääntynyt tavallisten kuntosaliharjoittelijoiden keskuudessa.

Kallio sanoo, että hänen vastaanotolleen päätyy kuitenkin harva dopingia käyttävä asiakas – vuositasolla kymmenkunta. Hänen mukaansa lääkäri kysyy asiakkaalta dopingin käytöstä, jos on syytä epäillä, että tämä käyttää kiellettyjä aineita.

– Lääkäri voi kysyä ja potilas voi kertoa. Jos potilaan oireen selvittely edellyttää esimerkiksi potilaan ulkonäössä tai harrastuksissa on viitteitä dopingaineiden käytöstä, avoin ja rauhallisen neutraali lähestyminen voi viedä eteenpäin.

Kallion mukaan dopingvalmisteiden hankkiminen erityisesti verkon kautta on yleistynyt ja helpottunut.

– Ei ole varmuutta, vastaako tuote luvattua sisältöä. Valmisteet voivat olla epäpuhtaita, jopa väärennöksiä, ja siksi valmisteiden sivuvaikutukset voivat olla täysin arvaamattomia. Niihin sisältyy siten varsin paljon riskejä.

Sen huomasi myös Markus, joka otti dopingaineita kuuriluontoisesti. 19-vuotiaana söi viimeisen kuurinsa, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Kaikki halut lähtivät

Olo viimeisen kuurin jälkeen oli todella hirveä. Salille menosta ei ollut puhettakaan. Markus toivoi, ettei heräisi enää seuraavana aamuna.

– En jaksanut nousta sängystä eikä huvittanut syödä. En jaksanut yhtään mitään. Makasin kotona ja odotin, että asteroidi tulisi. Se masennus oli sairaan paha.

Dopingista seurannut masennus vaikutti arkeen kokonaisvaltaisesti. Markus kertoo olleensa lukkiutuneessa tilassa. Hän ei saanut nautintoa mistään.

– Minulta lähtivät ihan kaikki halut. Kaikki oli tasaisen harmaata. Jos ennen tykkäsin seksistä, niin silloin se ei tullut mieleenkään. Minulla oli ahdistusta, paniikkia ja masennusta.

Liikuntalääketieteen erikoislääkärin Tapio Kallion mukaan Markuksen tapaus kuulostaa tyypilliseltä, vaikka hän ei otakaan kantaa yksittäistapaukseen. Anabolisilla steroideilla on myös psyykkisiä vaikutuksia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta.

– Joillakin anabolisten steroidien käyttö saattaa lisätä aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta.

Suomen rikoslaissa on kielletty laiton dopingaineiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa. Vuonna 2018 Tulli takavarikoi noin 2,5 miljoonan euron arvosta dopingaineita.

Muutamien viime vuosien jälkeen dopingrikosten määrä on merkittävästi lisääntynyt.

Lääkäri ohjasi psykologin juttusille

Markus ei heti ymmärtänyt, että huono olo johtui dopingaineiden käytöstä. Hän meni lääkäriin pari viikkoa dopingaineiden käytön lopettamisen jälkeen, kun hänen olonsa kävi sietämättömäksi.

– Lääkäri kysyi dopingin käytöstäni. Vastasin rehellisesti, kuinka kauan ja millaisia annoksia olen käyttänyt.

Kun Markus kertoi käytöstään, hänet laitettiin psykologin juttusille. Markukselle määrättiin masennuslääkkeitä.

–Aluksi söin masennuslääkettä varmaan kuukauden verran. Kun olo ei parantunut yhtään, lopetin lääkityksen.

Testosteronituotanto häviää tilapäisesti

Vaikka doping ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, psyykkistä riippuvuutta voi erikoislääkäri Tapio Kallion mukaan tulla.

– Kun tulosta alkaa mahdollisesti syntyä ja halutaan yhä lisää, haetaan oikotietä nostamalla annostusta. Tällöin myös riskien määrä kasvaa, sanoo Kallio.

Kallion mukaan tyypillisillä käyttäjillä eli nuorilla käyttöön liittyy paljon enemmän riskejä kuin aikuisilla. Erityisesti herkässä kehitysvaiheessa oleva oma hormoniaineenvaihdunta voi häiriintyä ja aiheuttaa muutoksia jopa kasvuun.

– Jos miespuolisella henkilöllä häviää testosteronituotanto tilapäisesti, on mahdollista, että se ei enää palaudukaan.

Myös sydän voi kasvaa steroidien käytön myötä. Mitä suurempi sydänlihas on, sitä alttiimpi se on hapenpuutteelle.

– Sydänlihaksella on optimaalinen koko ja liikakasvu altistaa äkkikuolemille. Se on dramaattisin sivuvaikutus anabolisisista steroideista.

Toisaalta steroidit voivat Kallion mukaan vaurioittaa maksaa, nostaa verenpainetta ja lisätä riskiä sairastua diabetekseen. Myös vammariski kohoaa kasvaneen lihasmassan myötä.

– On kuvattu luunmurtumia, kun lihas on kasvanut liian nopeasti. Pitkäaikainen käyttö naisilla madaltaa ääntä ja lisää karvoitusta.

Markus tietää henkilöitä, joille dopingaineista on seurannut vakavia terveyshaittoja.

– Kaveripiirissäni on ainakin neljä tyyppiä, joilla on todettu steroidien aiheuttamaa sydämen liikakasvua. On myös tullut infektioita ja lihaksesta on jouduttu leikkaamaan palasia pois.

Kun Markus mittautti alle parikymppisenä testosteronitasonsa, ne olivat alle viitearvojen. Markus säikähti. Lääkäri kuitenkin sanoi, että käytön lopettamisen jälkeen ne lähtevät luultavasti nousemaan ja sitä kautta myös mieliala alkaa kohentua.

– Se tieto helpotti jo sitä ennestään epävarmaa oloa.

Pikkuhiljaa Markus huomasi alkavansa taas innostua tavallisista arkisista asioista, kuten kaupassakäynnistä.

Markus tietää sata dopingin käyttäjää

Kun Markus nykyään menee salille ja katsoo nuoria, hän näkee ulkonäöstä, kuka käyttää. Sen huomaa Markuksen mukaan siitä, että saliharrastajat turpoavat jo parissa viikossa paljon. Heillä on ylisuuret lihakset ja nestepöhötystä.

– Olemus on ylimielinen. Tiedän lähemmäs sata, jotka käyttävät dopingia. Enemmistö on miehiä, mutta myös kuntoilevat naiset käyttävät.

Markuksen mielestä dopingin saatavuus on kuntosaleilla helppoa. Doping on Markuksen mielestä vieläkin tabu ja erityisesti nuorten dopingin käyttöön kannattaisi puuttua.

– Kaikille vanhemmille haluan sanoa, että jos teillä on kotona juniori, joka treenaa ja menee yhtäkkiä masentuneeksi, kannattaa viedä nuori lääkäriin ja mittauttaa testosteronitasot.

Nyt Markus on yli nelikymppinen. Hänelle kävi lopulta hyvin. Hän ei enää jatkanut dopingaineiden käyttöä 19 ikävuoden jälkeen. Markus kertoo mittauttaneensa säännöllisesti testosteronitasojaan. Hän sanoo, että ne ovat olleet viitearvojen sisällä.

– Minun testosteronitasoni palautuivat lopettamisen jälkeen. Meni varmaan noin vuosi, että olo oli taas normaali.

Markus katuu dopingin käyttöään. Nykyään hän kertoo olevansa muutenkin lääkevastainen. Eniten Markusta kaduttaa se, että hän heitti aikaa elämästään hukkaan.

Markus sanoo, että jos tulokset eivät parane ruokavalion ja treenin avulla, se pitää vain hyväksyä.

– En suosittele näitä kellekään. Jos saisin valita uudestaan, en olisi ikinä alkanut käyttää.

Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 28.1. klo 23 asti.

Lue myös:

Kuntoilijoiden doping näkyy jo suljetuilla osastoilla: "Potilaat ovat aiempaa vaarallisempia ja vahvempia"

Lisääntynyt kuntodoping on onnenkauppaa: "Lihaksista on tullut elämän tärkein asia"

Krp epäilee jättimäistä dopingin salakuljetusta – Latviasta tuotiin Suomeen testosteronia ja anabolisia steroideja

Elämäni ensimmäinen steroidikuuri sen todisti: Köyhän tai kiireisen ei kannata sairastaa Washingtonissa

Tilat eivät vastaa mielikuvaa nykyaikaisesta toimistosta. Käytävän varrella on paljon pieniä huoneita, ja niissä työskentelee työpareja tai yksittäisiä työntekijöitä. Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa ei tehdä töitä nykyaikaisessa maisemakonttorissa.

Siihen on syynsä.

Tilan rakenne palvelee Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkolan suurempaa ajatusta. Täällä ei haluta flunssan leviävän.

Jaakkolan kolme perustetta

Professori Jouni Jaakkola on antanut omille työntekijöilleen erilaisen ohjeistuksen kuin lääkäriseura Duodecim. Hänen mukaansa töistä on syytä jäädä pois heti ensimmäisten flunssaoireiden eli nuhan, päänsäryn tai kurkkukivun alkaessa. Jos työntekijän kunto sallii, hän voi tehdä kotonaan etätöitä tai sitten keskittyä lepäämiseen ja taudista toipumiseen.

Jaakkola perustelee käytäntöään kolmella seikalla. Ensinnäkin hänen mukaansa toipuminen hengitystieinfektiosta on nopeampaa, kun levätään heti taudin alkuvaiheissa. Samalla hän suosittelee käyttämään sinkkiä ja C-vitamiinia.

Toisena perusteena on vähentää toisten työntekijöiden tartuntariskiä, sillä flunssa tarttuu toisiin tehokkaammin taudin alkuvaiheessa.

Kolmanneksi hän arvioi mallin vähentävän myös terveydenhuollon kuormitusta. Kun työntekijä arvioi itse omaa toimintakuntoaan, ei flunssan vuoksi ei tarvitse mennä käymään lääkärissä.

Taloudellisesti hankala malli

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino pitää Jaakkolan ohjeistusta erityisesti taloudellisessa mielessä hankalana. Hengitystieinfektiot ovat niin yleisiä, että hänen mielestään poissaolojen määrä lisääntyisi, mikäli työstä jäätäisiin pois heti oireiden ilmaantuessa. Se taas tulisi kalliiksi erityisesti työnantajan näkökulmasta.

Lisäksi taudin alkuvaihe voi olla sellainen, että ihminen ei itse edes tajua vielä sairastuneensa. Silloin tartuttavuus on kuitenkin jo olemassa eli oireiden ilmaantuessa olisi jo liian myöhäistä jäädä pois töistä, Leino sanoo.

Suomalaisten työpaikkojen sairauspoissaolokäytännöissä on suuria eroja. Mitään erityisiä valtakunnallisia ohjeistuksia asiasta ei ole olemassa.

Osa vaatii ammattilaisen arvion heti ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen. Toisilla työpaikoilla omalla ilmoituksella voi olla poissa jopa työviikon, Leino summaa.

Toisaalta sairauskäyttäytyminen on eri asia kuin sairaus, Timo Leino muistuttaa. Jotkut kokevat saman sairauden mitättömänä ja toiset kokevat olevansa lähes kuoleman kielissä. Leinon mukaan myös lääkäreillä ja terveydenhoitajilla on oma kynänjälkensä siinä, miten sairauslomaa myönnetään.

Keskustelu kääntyykin nopeasti myös keskusteluksi luottamuksesta. Jos työntekijöitä ohjeistetaan jäämään pois töistä lievienkin oireiden myötä, alettaisiinko mahdollisuutta käyttää väärin?

Ainakin aiemmin työntekijöiden mahdollisuus olla pois töistä omalla ilmoituksella on jopa vähentänyt sairauspoissaolojen määrää, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino sanoo. Lääkäriltä on voinut saada sairauslomaa enemmän kuin mitä työntekijä olisi ollut poissa töistä omalla ilmoituksella.

– Mieluummin sanoisin, että sairaana mennään töihin useammin kuin ollaan sieltä pois, Leino toteaa.

Kaikkiaan erilaisten poissaolokäytäntöjen eroja ja niiden vaikutuksia työn tuottavuuteen on tutkittu vähän, eikä yksiselitteisiä tuloksia ole saatavilla.

Voit kertoa omista kokemuksistasi ja oman työpaikkasi käytännöistä tarkemmin tämän artikkelin lopussa.

Viruksia kaikkialla

Hengitystietulehduksia sairastetaan Suomessa Duodecimin arvion mukaan vuosittain 10–20 miljoonaa kertaa.

Duodecimin ohjeissa korostetaan, että viruksille altistuneita ihmisiä on joukossamme niin paljon, että yksittäisen ihmisen jääminen kotiin ei vaikuta sairastumisriskiin merkittävästi. Myös Timo Leino arvioi, että työpaikalta poissa oleminen ei vaikuta suuresti muiden sairastumisriskiin.

Jouni Jaakkola näkee asian eri tavalla. Työpaikalla vietetään niin merkittävä osa päivästä.

– Tuntuu uskottavalta, että määrällä on merkitystä. Hengitystieinfektioita sairastavan kanssa kahdeksan tuntia samassa tilassa on eri asia kuin lyhyt bussimatka tai käynti jossain julkisella paikalla.

Jaakkola on tutkinut toimistotyöntekijöiden terveyttä ja hänen mukaansa yhteisissä toimistotiloissa hengitystieinfektioiden määrä kasvoi noin kolmellakymmenellä prosentilla.

Sairastuneen kannattaisi Jaakkolan mielestä pysyä etätöissä tai olla ainakin omassa työtilassaan, jos töihin on tultava flunssaisena.

– Erityisesti maisemakonttoreissa akuuttia hengitystieinfektiota sairastavan kannattaisi pysyä poissa yhteisistä työtiloista, Jouni Jaakkola linjaa.

Ongelmana on tietysti se, että työtehtävien mukauttaminen on helpointa lähinnä asiantuntijatyössä, jossa esimerkiksi etätyön järjestäminen on mahdollista. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä se on vaikeammin toteutettavissa.

Leino muistuttaa, että moni työnantaja pyrkii ehkäisemään sairastumista jo ennalta ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta ottaa influenssarokotus ilmaiseksi. Myös Jouni Jaakkola suosittaa influenssarokotuksen ottamista.

Rokote ei kuitenkaan ehkäise yleisimpiä hengitystietulehduksia, joiden torjumisessa perinteiset ohjeet ovat edelleen toimivat.

Sekä Jouni Jaakkola että Timo Leino muistuttavat käsihygienian merkityksestä, yskimisestä ja aivastelusta paperiin tai hihanvarteen sekä esimerkiksi käytettyjen nenäliinojen laittamisesta mielellään erillisiin, suljettuihin roskapusseihin. Leinon mukaan toimistoissa myös yhteiskäyttöisten näppäimistöjen ja hiirien pyyhkäiseminen desinfiointiaineella ennen niiden käyttöä on hyvä tapa.

Timo Leinon mukaan tehokkaan hygienian merkityksestä saatiin esimerkki 2000-luvun puolivälissä, kun uutisointi lintuinfluenssasta oli kiivaimmillaan. Silloin myös hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus väheni, kun ihmiset huolehtivat hygieniastaan paremmin.

Kysymyksiin voi vastata 29.1. klo 14.00 asti.
Jos et näe kysymyksiä alla, pääset vastaamaan myös tästä.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Lue lisää aiheesta:

Luulitko tietäväsi, miten flunssa torjutaan? Pussata saa, mutta silmiä ei kannata hieroa

Tutkija: Sinkki toimii flunssan hoidossa – Sillä on merkitystä, missä muodossa sen otat

Miksi yskänlääkettä kannattaa varoa? Voiko flunssa kestää yli neljä viikkoa? Viisi väitettä flunssasta

Presidentti Sauli Niinistö kuvailee Turun juutalaisen seurakunnan synagogan sotkemista hyvin huolestuttavaksi.

Turun synagoga töhrittiin punaisella maalilla viime yönä. Tampereella uusnatsien mielenosoituksessa poltettiin sunnuntaina Israelin lippu. Presidentin mukaan kyse on laajemmasta rasismista. Niin rasismin kuin antisemitismin kasvu on huolestuttavaa ja ne ovat ilmiöinä hyvin lähellä toisiaan, hän sanoo.

– Todellakin näin näyttää Turussa käyneen ja Tampereellakin lippuja on poltettu. Se on hyvin huolestuttavaa. Miten siihen sitten voidaan puuttua? Meillähän on oikeuslaitoksessakin asiaa käsitelty, se on hyvä. Minullakin on tarkoitus asiasta vielä puhua, presidentti Niinistö sanoo.

Niinistö kommentoi asiaa toimittajille Auschwitzin vapautuksen muistojuhlassa Puolassa.

Vapauttamisen muistotilaisuuteen osallistuu valtioiden ja hallitusten johtajia yli 20 maasta. Tilaisuudessa kunniavieraina on noin 200 Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleiriltä selviytynyttä.

"Suomalaiset tehneet selon historiastaan"

Viime aikoina myös suomalaisten osuus holokaustiin on puhuttanut, erityisesti suomalaisten SS-miesten toimet itärintamalla, jossa tutkimusten mukaan suomalaisetkin olisivat osallistuneet juutalaisten surmiin.

– Wiesenthal-keskus, joka alun perin asiassa lähestyi, on ollut tyytyväinen siihen, että Suomi selvittää perin pohjin osuuttaan.

– Kun olin Jerusalemin tilaisuudessa, kyllä siellä väistämättä tuli mieleen se, että Suomi on suhteellisen vähäisessä määrin ollut holokaustissa jollain tavalla mukana ja ne on kyllä perin pohjin tutkittu. Kyllä luulen, että suomalaiset voimme tässä suhteessa kertoa, että olemme tehneet selon historiasta itsellemme ja muille, Niinistö arvioi.

Pahuus yhä läsnä

Jerusalemin tilaisuudessa verrattiin myös 1930-luvun tilannetta nykypäivään. Vaikka aika ja ihmiset ovat erilaisia, pahuus on nykyisinkin läsnä, katsoi muun muassa Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier.

Miten voimme tunnistaa pahuuden yhteiskunnassa ja puuttua mahdollisiin vainoihin ennen kuin ne pääsevät alkamaan?

– Minusta nimen omaan niin, ettei se pahuus leviäisi. Olisi hyvä olla tietoinen siitä, mikä ihmisen ajaa yhtäkkiä kääntymään pahaksi, tavallisetkin ihmiset. Varmasti joitain propagandisteja aina on, mutta miten he saavat mukaansa muita, se on se mikä minua huolettaa erityisesti.

Merkkejä on presidentti Niinistön mukaan myös Suomessa.

– Natsilippuja heiluu ja nyt tämä Turun tapahtuma, ne ovat selviä osoituksia siitä, että meillä on tälläisiä henkilöitä.

Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) tuomitsi tapahtumat.

Lue myös:

Turun synagogaa on tuhrittu punaisella maalilla – myös katolinen kirkko toistuvan töhrinnän kohteena

Kielletyn uusnatsijärjestön toiminnan jatkajat polttivat Israelin lipun Tampereella – poliisi jututti mielenosoittajia

Auschwitzissa syntynyt Angela Orosz Richt: Äiti pelkäsi, että rotat söisivät minut – katso tallenne kuolemanleirin vapauttamisen vuosijuhlasta

Kovassa nousukiidossa oleva Kotkamillsin tehdas on paperiteollisuuden poikkeus: siellä ei ole otettu käyttöön niin sanottuja kiky-tunteja.

Muovitonta kuppikartonkia valmistava tehdas ilmoitti viime viikolla sopimuksesta, jonka se on solminut italialaisen kahvijätin Lavazza Professionalin kanssa. Kotkamillsin kartongista aletaan tehdä ekologisia kuppeja, jotka otetaan helmikuussa käyttöön Lavazzan juoma-automaateissa eri puolilla Eurooppaa.

Aiemmin yhtiö on saanut tuotteitaan läpi muun muassa urheilukatsomoihin. Teemun Pukin seura Norwich City ilmoitti tammikuussa (siirryt toiseen palveluun), että seura alkaa käyttää ottelutapahtumissaan Kotkamillsin muovittomia kuppeja.

Seuraava sopimus on määrä julkistaa tänä keväänä. Syksyn puolella on vielä luvassa kahdesta neljään uutta sopimusta, kertoo Kotkamillsin tehtaanjohtaja Markku Hämäläinen.

Hän sanoo, että kiky-tunnit olisivat tehtaalle haitaksi.

– Meillä työtahti on niin kova, että jos alkaisimme lukea kikyn pykäliä, työn tuottavuus heikkenisi.

Paiskivat töitä ilman kikyä

Paperiliiton ja Metsäteollisuuden kiistan ytimessä ovat juuri kiky-tunnit eli Juha Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksessa sorvaamat 24 lisätyötuntia.

Paperiliitto haluaisi eroon kiky-tunneista. Ne ovat käytössä monella tehtaalla. Metsäteollisuus puolestaan on tyrmännyt palkansaajapuolen vaatimukset kiky-tuntien poistamisesta.

Kotkamillsin tehtaan työntekijät kuuluvat Paperiliittoon. Tehtaanjohtaja Markku Hämäläinen sanoo, että kiky-tuntien käyttöönottoa pohdittiin aikoinaan myös heidän tehtaallaan, kun paikallisen sopimuksen ehdoista sovittiin.

Kiky-tunteja ei kuitenkaan lopulta haluttu.

– Ihmiset tekevät täällä todella paljon ja tehokkaasti töitä ilman mitään kikyjä. Meillä ei ole mitään syytä lähteä huonontamaan työmme tuottavuutta.

Hämäläisen mukaan Kotkamillsin työntekijät ovat valmiita tekemään esimerkiksi ylitöitä aina, kun tarve vaatii. Lisäksi hän sanoo, että tehtaan johdon ja henkilöstön yhteistyö toimii hyvin.

– Meillä on aktiivinen keskusteluyhteys. Puhumme päivällä ja illalla ja viikonloppuna aina tarpeen mukaan. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja tekevät töitä sen eteen, että Kotkamills Oy:llä menee hyvin. Meillä on todella hyvä jengi töissä tehtaalla.

Tehtaanjohtajan mukaan kiky-tunteja olisi myös vaikea soveltaa vuorotöihin. Kotkamillsin tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa.

Työntekijöitä on nyt 530. Tänä vuonna tehdas aikoo palkata noin kymmenen uutta työntekijää, ja tehtaanjohtajan mukaan samassa tahdissa on tarkoitus rekrytoida myös tulevina vuosina.

Lakko uhkaa Kotkamillsiä

Paperitehtaiden tuotanto pysähtyi maanantaina aamulla, kun Paperiliiton työntekijät menivät lakkoon. Lakon on määrä kestää kolme viikkoa, ja sen piiriin kuuluu 9 000 Paperiliiton jäsentä.

Kotkamillsin tehdas pyörii toistaiseksi. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo, että jos Paperiliitto ja Metsäteollisuus eivät pääse sopuun kahdessa viikossa, lakko laajenee koskemaan myös Kotkamillsin tehdasta.

– Nyt mukana ovat nyt ne tehtaat, joiden lakolla on suurin vaikutus, Vanhala sanoo.

Kotkamillsin tehtaanjohtaja ei kommentoi lakonuhkaa mitenkään.

– Sanoisin näin, että katsotaan sitten kahden viikon päästä, Markku Hämäläinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta alla.

Lue lisää:

Mies uhrasi omaisuutensa pelastaakseen maailman muovilta – "Jos tämä ei onnistu, minulle käy hyvin, hyvin huonosti"

Mia Mattila (47) ottaa lääkeannostelijasta kapselin. Hän avaa sen ja alkaa halkaista sisällä olevia rakeita veitsellä.

Mattila punnitsee halkaisemiaan rakeita laboratoriovaa'alla ja sulkee lääkeaineen uuteen kapseliin.

– Tällaisia kikkoja siinä on käytettävä, että pääsee näistä eroon.

Mattilan avaamassa kapselissa on masennuslääke venlafaksiinia. Hän vieroittaa siitä itseään milligramma kerrallaan.

Merkittävä osa masennuslääkkeiden käyttäjistä saa lääkkeistä apua mielenterveysongelmiinsa. Mia Mattilan kokemus on päinvastainen.

Lääkityksen alettua hän menetti toimintakykynsä, sitten työpaikkansa. Lopulta hänen perheensä hajosi.

– Olen menettänyt todella paljon tämän takia. Oikeastaan lähes kaiken.

Mattilan mukaan suurin syy romahdukseen ei ollut masennus, vaan masennuslääkkeiden sivuvaikutukset, ja käytön lopettamista seuranneet vieroitusoireet.

Mattilan kaltaisia on Suomessa todennäköisesti tuhansia. Heidän mukaansa masennuslääkkeisiin liittyy ongelmia, joiden mittaluokkaa ei vielä ymmärretä.

"Olen elämäni aikana tuntenut ahdistusta ja alakuloa – tämä ei ollut sitä"

Mattilan elämä masennuslääkkeiden kanssa alkoi kesällä 2013. Hän vietti lomapäivää Tammisaaren torilla, kun hän yhtäkkiä luuli kuolevansa.

Kyseessä oli Mattilan ensimmäinen paniikkikohtaus. Takana oli muutama myrskyinen vuosi, joiden aikana hän oli eronnut ja perustanut uusperheen.

Paniikkikohtaukset alkoivat toistua, joten Mattila pyysi ongelmaan lääkehoitoa. Lääkäri määräsi Mattilalle sertraliinia. Se on masennuslääke, jota käytetään myös ahdistuksen hoitoon.

Lääke tehosi. Paniikkikohtaukset loppuivat.

Vuoden kuluttua Mattilan elämä oli tasoittunut, ja hän päätti jättää sertraliinin. Hän toimi lääkärin ohjeiden mukaan, eli lopetti käytön parissa viikossa.

Sitten Mattila alkoi saada omituisia oireita.

– Kuin kehossa olisi ollut muurahaisia. Tuli pakkomielteitä lyödä jotain. Ja kuukauden päästä alkoi järjetön uupumus, Mattila kuvailee.

Lääkärin mukaan oireiden syy oli se, että Mattila oli masentunut. Sertraliinin käyttöä jatkettiin.

Seuraavat vuodet Mattilan tila huononi. Häntä hoidettiin terapialla, entistä suuremmilla lääkeannoksilla ja uusilla lääkkeillä: oksatsepaamia, venlafaksiinia, ketipinoria, olantsapiinia.

Lääkkeet eivät auttaneet. Aina kun Mattila yritti lopettaa niiden käytön, hän sai entistä rajumpia oireita.

Lääkärien diagnoosi pysyi pääosin entisellään: Mattilan huono olo johtui uupumuksen ja traumojen aiheuttamasta ahdistuksesta ja masennuksesta. Mattila uskoi, ja samalla ihmetteli.

– Olen elämäni aikana tuntenut ahdistusta ja alakuloa. Tämä ei ollut sitä. Sydän hakkasi, henki ei kulkenut. Halusin repiä itseni omasta kehostani irti.

Keväällä 2017 Mattila löysi Facebook-ryhmän, jossa suomalaiset jakavat kokemuksia masennuslääkkeiden vieroittautumisoireista. Suljetussa ryhmässä on satoja jäseniä.

– Vasta sitten aloin ymmärtää, mistä omissa kokemuksissa on ollut kyse.

Masennus on mysteeri, samoin masennuslääkkeet

Yle haastatteli Mattilan lisäksi kolmea vieroitusoireista kärsinyttä. He kuvailevat saamiaan oireita hyvin fyysisiksi.

"Kesällä 2015 päätin lopettaa Ketipinorin. Laskin kuukaudessa annoksen 200 milligrammasta nollaan. Oloni oli niin huono, että jouduin palaamaan lääkkeelle. Itkin ja vollotin yöt ja päivät. Pahin vaiva oli levottomat jalat, joiden kanssa meinasin tulla hulluksi. Silloin en tiennyt, että sain vierotusoireet liian nopeasta ketiapiinin lopettamisesta." (Nainen, 64 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä lähes kaksi vuotta)

"Isot lihakset nykivät, silmiä kiristelee, kädet puutuvat. Jalat ovat levottomat, kuin potkurit. Paniikkikohtauksia, joita ei aiemmin tullut. Kun oli vaikea keskustelunaihe, meinasin pyörtyä. Oireita, jotka eivät kuulu depressioon." (Mies, 43 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä vuoden)

"Tuntui, että olisin herännyt joka aamu todella pahaan krapulaan, henkiseen ja fyysiseen. Ruoka ei maistu, ei pääse ylös, lihakset on voimattomia, vaikkei ole tehnyt mitään. Henkinen puoli käy ylikierroksilla. Mistään ei saa kiinni, mihinkään ei voi keskittyä (Mies, 37 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä puoli vuotta)

Masennuslääkkeiden vieroitusoireet ovat tutkittu tosiasia. Niistä mainitaan myös lääkepakkausten tuoteselosteissa.

Joidenkin tutkimusten mukaan oireista kärsii joka viides potilaista. Toisten mukaan joka toinen.

– Eivät ne harvinaisia ole, sanoo erikoislääkäri Kari Raaska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatriakeskuksesta.

Raaska on psykiatrian ja kliinisen farmakologian, eli lääkehoidon, erikoislääkäri. Hän on määrännyt masennuslääkkeitä sadoille, ehkä jopa tuhansille suomalaisille.

Raaskan näppituntuma on, että vieroitusoireita saa 20–30 prosenttia potilaista.

Sen sijaan vakavat vieroitusoireet, jotka käytännössä estävät lääkkeen käytön lopettamisen tavanomaisessa muutaman viikon tahdissa, ovat hänen mukaansa harvinaisia.

– Kokemukseni mukaan heidän osuutensa on ehkä prosentin luokkaa.

Prosentti on paljon. Sadat tuhannet suomalaiset kärsivät masennuksesta. Vielä suurempi määrä käyttää masennuslääkkeitä, sillä niitä käytetään masennuksen lisäksi muun muassa ahdistukseen ja uniongelmiin.

Masennuslääkkeiden yleisyyteen nähden niiden vaikutusmekanismista ymmärretään yllättävän vähän.

Nykyajan käytetyimmät masennuslääkkeet ovat niin sanottuja SSRI-lääkkeitä. Suomessa niitä on käytetty 1990-luvulta lähtien.

SSRI-lääkkeiden teho perustuu siihen, että ne nostavat serotoniinivälittäjäaineen pitoisuutta keskushermostossa. Serotoniini vaikuttaa ihmisen vireyteen ja mielialaan. Osalla masennuksesta kärsivistä potilaista lääkkeiden vaikutus on se, että heidän mielialansa nousee.

Emme kuitenkaan tiedä, miksi kaikki masentuneet eivät saa lääkkeistä apua. Tai miksi jotkut saavat lääkkeistä epämiellyttäviä sivuoireita.

Emmekä myöskään tiedä, miksi jotkut saavat lääkkeiden käytön lopettamisesta muita herkemmin ja muita voimakkaampia vierotusoireita.

– Siinä on luultavasti takana geneettisiä tekijöitä, joita emme tunne. Ehkä tulevaisuudessa vieroitusoireisiin liittyvä herkkyys voitaisiin testata jo etukäteen, Raaska pohtii.

Kiire tuottaa virhediagnooseja

"Lääkäri sanoi, että lopetusoireiden pitäisi mennä 2–4 viikossa ohi. Ja jos ei mene, se on sitten uusiutuvaa masennusta. Havahduin siihen, että apua ei tarjottu. Ei selvitetty, miten tilanteeseen on jouduttu, ja mikä olisi sopiva lääkevahvuus. Aina kun tuli uusi oire, laitettiin uusi lääke." (Mies, 37 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä puoli vuotta)

"Avunhakuprosessi on traumaattinen. Vika on sinussa, oireita ei ole olemassakaan. Tulet sen tiedon kanssa kotiin, se on rankkaa." (Mies, 43 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä lähes kaksi vuotta)

"Ani harva saa terapiaa. On kätevää, että lyödään pilleripurkki kouraan ja pistetään pihalle. Ollaan hoitavinaan ongelmia, mutta niiden juurisyyhyn ei mennä." (Nainen, 64 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä lähes kaksi vuotta)

Vieroitusoireita saaneiden tarinoissa toistuu kokemus puutteellisesta hoidosta. Masennuslääkkeet on saatu turhan helposti. Vieroitusoireista tai muista riskeistä ei ole varoitettu tarpeeksi.

Ja ennen kaikkea: vieroitusoireita vähätellään, eikä kukaan neuvo, miten niiden kanssa tulisi toimia.

– Yksi ryhmän jäsenistä sanoi osuvasti, että tämä on reissu, johon tarjotaan vain menolippuja, sanoo Mia Mattila.

Kari Raaskan mukaan suomalaiset lääkärit ovat tietoisia vieroitusoireiden olemassaolosta. On kuitenkin mahdollista, että niihin ei suhtauduta riittävän vakavasti, hän sanoo.

– Tämä johtuu ehkä siitä, että yksittäinen lääkäri kohtaa vakavia vieroitusoireita harvoin. Voi syntyä vaikutelma, että lääkkeen käyttö voidaan lopettaa nopeasti, kun se useimpien kohdalla kuitenkin onnistuu.

Toinen syy on kiire.

Raaska kuvailee masennusta monimutkaiseksi ongelmaksi, jonka tunnistaminen vaatii potilaan tilanteen perusteellista kartoittamista. Suurimman osan masennuslääkkeistä määrää kuitenkin perusterveydenhuollon puolella työskentelevä lääkäri, mahdollisesti tiukan aikataulupaineen alla.

Puutteellinen perehtyminen potilaan tilanteeseen voi johtaa siihen, että arkisia elämän suruja läpikäyviä ihmisiä diagnosoidaan masentuneiksi ja lääkitään sen mukaan. Tai siihen, ettei selkeää masennustapausta tunnisteta.

– Masennuksen hoidossa on ali- ja ylihoitoa. Kumpikaan ei ole hyvä asia.

Kiire voi johtaa myös siihen, että lääkkeen lopettamista seurannut vieroitusoire tulkitaan uusiutuneeksi masennukseksi.

– Se on ikävää, mutta tätäkin tapahtuu.

Kritiikkiä on kuultu, hoitosuositukset muuttuvat

"Vähennän sertraliinia puolentoista prosenttia kolmen viikon sykleissä. Vaa'an ja tarkan veitsikäden avulla olen päässyt 150 milligrammasta sataan. Nyt on taas jonkinlainen seksuaalinen elämä. Mutta se on tuskien tie." (Mies, 43 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä lähes kaksi vuotta)

Vieroitusoireista kärsivät kritisoivat voimakkaasti valtakunnallisia hoitosuosituksia, jotka neuvovat lopettamaan masennuslääkkeiden käytön muutamassa viikossa.

Myös osa lääketieteen ammattilaisista puhuu hitaamman vieroituksen puolesta.

Yksi puheenvuoroista julkaistiin viime keväänä Lancetissa, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen julkaisuja. Artikkelin mukaan vieroittaminen voi potilaasta riippuen kestää viikkojen sijaan kuukausia tai jopa vuosia. Kirjoittajat olivat brittiläisiä psykiatreja, jotka ovat itsekin kärsineet vieroitusoireista.

Keskustelun seurauksena lääkehoitoa ohjaavat hoitosuositukset ovat muuttumassa.

Iso-Britannian terveysviranomainen päivitti masennuksen hoitosuositustaan syksyllä. Uuden suosituksen mukaan lääkkeiden vieroitusoireet voivat vaihdella suuresti, ja oireet voivat kestää jopa kuukausia. Ennen päivitystä suositus kuvaili mahdollisia oireita lieviksi ja viikoissa ohimeneviksi.

Samantyyppinen muutos tehtiin Suomen masennuksen käypä hoito -suositukseen joulukuussa. Suositukseen lisättiin aiempaa yksityiskohtaisempi ohje vieroitusoireiden varalle. Uuden ohjeistuksen mukaan lääkkeen käytön lopetus voidaan tarvittaessa tehdä hitaasti, potilaan tilaa seuraten, ja pienten annosten kautta.

– On huomattu, että osa potilaista ei ole saanut sellaista apua kuin olisi pitänyt, ja että tarvittiin tarkempaa ohjeistusta, sanoo Raaska, joka kuuluu masennuksen käypä hoito -työryhmään.

Ovatko lääkehoidon hyödyt haittoja suuremmat?

"En ole edelleenkään katkera ketään kohtaan. Mutta jos kymmenen vuotta sitten olisin tiennyt enemmän riskeistä, en olisi ottanut lääkettä vastaan. Olen melko varma, että keskustelun avulla olisin huomannut, että on normaalia, jos ihminen voi välillä huonosti." (Mies, 37 vuotta, vieroittanut itseään masennuslääkkeistä puoli vuotta)

Ovatko masennuslääkkeiden hyödyt kaikesta huolimatta mahdollisia haittoja suuremmat?

Ilman muuta, sanoo erikoislääkäri Kari Raaska.

– Yksilöiden kohdalla tilanteet on arvioitava erikseen. Mutta isossa joukossa lääkkeiden edut ovat vahvasti positiivisella puolella. Parhaimmillaan hyöty on se, että henkilö säilyy elossa.

Mia Mattila ei kiistä masennuslääkkeiden hyötyjä, vaikka hän on itse kärsinyt niiden vuoksi.

Hänellä on kuitenkin pari viestiä. Ensimmäinen on lääkäreille.

– Toivon, että ihmiset jotka päättävät lääkityksistä, miettisivät omia ratkaisujaan.

Toinen on niille, jotka miettivät lääkehoidon aloittamista.

– Ymmärrän, että nykymaailman meno aiheuttaa kaikenlaisia haasteita, mutta niitä voisi ratkoa muillakin tavoin kuin lääkkeillä. Se ei ole ihan niin yksinkertaista, että aloitetaan vähäksi aikaa lääkkeet ja lopetetaan, kun on tarve.

Masennuslääkkeistä puhutaan A-studion lähetyksessä TV1:llä ja Areenassa tänään klo 21, juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio

Lue myös:

Geenitesti näytti, että Anne oli syönyt vuosia hänelle sopimattomia masennuslääkkeitä – lääkärit eivät kuitenkaan osanneet tai halunneet hyödyntää testituloksia

Yli 400 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä: Riikka Matikainen, 26, sai niistä avun ja kertoo kohtaamistaan virhekäsityksistä

Paljon käytetty masennuslääke ei sovi kaikille suomalaisille – geenit sanelevat, millaiset seuraukset lääkkeestä voi tulla

Mari Myllymäen keittiössä käy kuhina, kun Nipsu-koira ajaa takaa kahta Myllymäen kissaa, Masaa ja Nimetöntä. Molemmat kissat hyppäävät keittiön pöydälle koiraa karkuun. Miku- ja Pepsi-kissa katsovat uteliaana tilannetta tiskipöydältä.

Nipsun ja kissojen omistaja Mari Myllymäki haki ulko-oveensa pelastuslaitoksen Eläimiä talossa -tarran, kun törmäsi siihen sosiaalisessa mediassa.

– Hassua, että en tullut asiaa aikaisemmin ajatelleeksi, Myllymäki toteaa.

Pelastuslaitokset ympäri maan ovat jakaneet Eläimiä talossa -tarroja nyt muutaman vuoden ajan. Jakaminen on perustunut pelastuslaitosten omaan aktiivisuuteen.

– Ei tässä mitään varsinaista ongelmaa ole, mutta muutaman kerran vuodessa hälytyksen yhteydessä törmätään yksin asunnossa olevaan eläimeen, sanoo palomestari Antti Kätevä Kokkolan ja Pietarsaaren pelastuslaitokselta.

Eläin on arvaamaton

Keski-Pohjanmaan alueella sattuu joka vuosi kymmeniä hälytyksiä, joissa kohdataan eläimiä.

Tulipalotilanteissa on tapahtunut myös vahinkoja, kun asunnossa olevista eläimistä ei ole tietoa.

– Sammutuskeikalla yksi palomies lähti tarkistamaan viereistä asuntoa. Koira puri pelastajaa käteen, Antti Kätevä kertoo.

Eläimet käyttäytyvät eri tavoin henkeä uhkaavassa tilanteessa.

Mari Myllymäki tietää, että hänen koiransa ja kissat käyttäytyvät eri tavalla, jos pelkäävät tai kokevat tilanteen uhkaavana.

– Nipsu juoksentelee ilotulitteiden ääniä pakoon, joten se varmaan menisi piiloon tulipalon sattuessa. Kissat taas voisivat ihan hyvin mennä etuovelle pelastajia vastaan, Myllymäki arvelee.

Nimetön menee nukkumaan pahvilaatikkoon, mistä Nipsu yrittää vetää sen pois. Touhu keskeytyy, kun raksut ropisevat koiran ruoka-astiaan.

Tarpeen etenkin kerrostaloissa

Kokkolassa pelastuslaitos painoi Eläimiä talossa -tarrat itse ja ne ovat asiakkaille ilmaisia, mutta internetistä löytyy myös kahdeksan euroa maksava kaupallinen versio.

Suomen pelastusalan keskusliiton (SPEK) viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen kertoo, että käytännöt vaihtelevat pelastuslaitoskohtaisesti.

– Mitään koordinoitua Eläimiä huoneistossa -tarrojen painatusta tai jakelua ei ole, vaan kaikki pelastuslaitokset toimivat omina yksikköinään, Räsänen sanoo.

Vaikka tilastoja tai tietoa tarrojen yleisyydestä ei ole, Räsänen toteaa kuitenkin, että oli aika jolloin tarroja ei ollut ollenkaan – ja nyt on.

– Siinä mielessä on tapahtunut parannusta.

SPEKin mukaan olisi hyvä, että eläimistä varoittava tarra yleistyisi etenkin kerrostaloissa, missä eläinten läsnäoloa ei voi päätellä esimerkiki pihalla olevista koirankopista tai muista varusteista.

Mari Myllymäki leikittää kissoja lahjanarulla. Nipsu-koira ottaa sen suuhun ja pureskelee sitä. Naru voisi olla vaikka sähköjohto.

– Tuossa muutaman korttelin päässä paloi pari vuotta sitten talo. Palossa menehtyi yksi eläin, Myllymäki muistelee.

Tulipalo oli syttynyt koiran pureskellessa sohvalla olevaa sähkölaitetta, jonka akku räjähti. Koko talo paloi maan tasalle.

– Se saattaisi toteutua myös meidän kotona, koska Nipsu yltyy joskus pureskelemaan tavaroita, Myllymäki sanoo

Kaikki lemmikit mainittu

Elämiä talossa -tarra kiinnitetään ovenpieleen tai ikkunaan.

Kiinnityskohta pitää valita niin, että tarra on hyvin esillä mahdollisen pelastusoperaation aikaan. Tällä hetkellä tarra ilmoittaa vain sen, että talossa on eläimiä, mutta muutos on tulossa.

– Tarran seuraavan painoksen teemme niin, että siihen voi yksilöidä kotona asuvat eläimet, sanoo palomestari Antti Kätevä.

Muutos on Mari Myllymäen mieleen.

– Se on hyvä. Mahdollisen vahingon sattuessa tiedetään pelastaa kaikki eläimet.

Paperiliiton lakkoa sovitellaan taas – katso suorana klo 8.50

Metsäteollisuuden työehtoriidan osapuolet kohtaavat jälleen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan toimistolla. Työnantajaliitto Metsäteollisuus ry ja palkansaajia edustava Paperiliitto aloittavat sovittelun aamuyhdeksältä. Tänään on määrä sovitella myös mekaanisen metsäteollisuuden lakkoa. Yle näyttää osapuolten saapumisen ja ensikommentit suorana kello 8.50.

Kaikkien aikojen lakkokevät tulossa?

Työtaistelut eivät tähän todennäköisesti jää. Kahden viikon päässä väijyy uhka kemian lakosta. Kaupan alan ja kuljettajien sopimuksia on umpeutumassa, ja maaliskuussa seuraavat julkiset alat. Katso mitä lakonuhkia ilmassa on jo nyt, ja mitä vaikutuksia niillä voi olla.

Näillä aloilla opiskelijat imaistaan työelämään ennen valmistumista

Tilastokeskuksen mukaan lähes 90 prosenttia ammattikorkeakoulu- ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi viime vuonna heti valmistuttuaan. Eniten kasvua oli tekniikan aloilla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla. Korkeakoulutetuilla on nyt niin paljon kysyntää, että esimerkiksi insinöörit, kauppatieteilijät ja lääkärit työelämä vie mennessään jo paljon ennen valmistumista.

Kiinassa todettu jo yli 100 koronaviruskuolemaa

Kiinassa koronavirustartuntaan kuolleiden määrä on noussut 106:een, kertovat maan viranomaiset. Kaikki kuolemaan johtaneet tapaukset ovat olleet Kiinassa. Kiinassa vahvistettujen koronavirustartuntojen määrä on nyt jo yli 4 000. Vielä eilen kerrottiin noin 2 700 tartunnasta.

Suomen ilmailumuseo jää Vantaalle?

Suomen ilmailumuseon kohtalonhetket ovat nyt käsillä. Museo on etsinyt jo usean vuoden ajan uutta sijoituspaikkaa, ja nyt näyttää siltä, että Vantaan kaupunki haluaa pitää museon Vantaalla. Tarkempi osoite on vielä salaisuus.

Lumisade tekee ajokelistä huonon

Maan eteläosan yltä runsainmmat vesi- ja lumisateet väistyvät aamupäivän kuluessa ja iltapäivällä on pilvistä ja lähinnä tihkusadetta voi tulla. Iltapäivällä etenkin maan keskiosasta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella sataa monin paikoin lunta, paikoin myös jäätävä tihku on mahdollista. Lumisateesta johtuen ajokeli on monin paikoin tänään huono.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Keskustelu Suomen ilmailumuseon tulevaisuudesta on saanut merkittävän käänteen.

Helsinki-Vantaan lentoseman kupeessa sijaitseva museo on etsinyt uusia tiloja jo usean vuoden ajan, ja nyt näyttää siltä, että Vantaan kaupunki haluaa pitää museon Vantaalla.

– Olemme ilman muuta kiinnostuneita Suomen ilmailumuseosta. Näemme hyvin vahvasti, että museo kuuluu Vantaalle, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) kertoo Ylelle.

Ilmailumuseon nykyiset tilat ovat tulleet tiensä päähän ja museo on jäämässä voimakkaasti kasvavan Aviapoliksen jalkoihin.

Ilmailumuseolle on etsitty Vantaalta uutta sijoituspaikkaa, ja Viljanen paljastaa, että loppusuoralle on päässyt kaksi vaihtoehtoa. Niistä kerrotaan tarkemmin vielä tänä keväänä.

Uuden museon pitää sijaita hyvien liikenneyhteyksien päässä, joten voi olla, että museota sovitellaan “Vantaan ratikan”, eli uuden Vantaalle suunnitellun raitiotielinjan yhteyteen.

Suunnitelmassa reitti kulkee Mellunmäestä Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja sieltä Jumbon kautta lentoasemalle.

– Museoon sijoitetaan varsin isoja esineitä, eli lentokoneita, joten se vaatii myös varsin ison tilan, Viljanen toteaa.

Hän ei paljasta, onko kyse uudisrakennuksesta vai jo olemassa olevasta kiinteistöstä.

Kaupunginjohtaja penää valtiota apuun.

– On tärkeää, että valtio tulee talkoisiin mukaan, Viljanen toteaa.

“Ilmailun historia nojaa Vantaaseen”

Ilmailumuseon tulevaisuus on ollut pitkään auki.

Vielä vuosi sitten näytti siltä, että museo joutuu lähtemään nykyiseltä tontiltaan kesällä 2022, mutta vuokrasopimusta Finavian kanssa saatiin jatkettua vuoden 2028 loppuun.

Ilmailumuseolle pidennetty vuokrasopimus tuo lisää peliaikaa, mutta myös lisääntyviä kuluja.

Museo on saanut pyörittää toimintaansa nykyisellä tontilla ilmaiseksi, mutta valtionyhtiön suopeus päättyy kesällä 2022. Sen jälkeen tontista aletaan periä markkinahintaista vuokraa.

Tonttien hinnat ovat nousseet huimasti Aviapoliksessa, ja Ilmailumuseon käytössä on ollut yksi alueen parhaista paikoista.

Siitä on todennäköisesti kiinnostunut moni rakentaja.

Museota ehdittiin kaavailla kertaalleen jo Helsinki-Vantaan lentokentän entiseen rahtiterminaaliin, mutta suunnitelma kuivui kasaan.

Sen hinta olisi ollut noin viisi miljoonaa euroa, mutta Ilmailumuseo ei pystynyt keräämään kokoon omarahoitusosuuttaan, eli kahden miljoonan euron pottia.

Viime keväänä Ilmailumuseo alkoi etsiä uutta yhteistyökumppania valtakunnallisella haulla. Muun muassa Pyhtään kunta, Kotkan kaupunki ja Utin ilmakilta kiinnostuivat museosta.

Vantaa veti pisimmän korren.

– Ilmailun historia nojaa Vantaaseen. Seutula (nykyinen Helsinki-Vantaa) on oikeastaan Suomen lentoliikenteen varsinainen alku, Viljanen sanoo.

Seutulan kenttä avattiin vuoden 1952 kesäolympialaisia varten. Reittiliikenne siirrettiin sinne hieman myöhemmin Helsingin Malmilta.

Malmin lentokenttä nousi viime vuonna myös yhdeksi uuden Ilmailumuseon mahdollisista sijoituspaikoista, mutta Helsingin kaupunki ei lämmennyt ajatukselle, kun Ilmailumuseo lähestyi sitä asiassa.

Uusi museo voi aueta jo muutaman vuoden päästä

Vaikka lopullinen sinetti puuttuu vielä papereista, on erittäin todennäköistä, että Ilmailumuseo avaa ovensa uudessa osoitteessa Vantaalla.

Museonjohtaja Illikaisen mukaan se voi tapahtua jo kolmen vuoden päästä, sen mukaan, mihin vaihtoehtoon Vantaan kaupunki ja Ilmailumuseota pyörittävä säätiö päätyvät.

– Tavoitteena on, että uusi Ilmailumuseo avaa ovensa ennen vuotta 2028, Illikainen sanoo.

Museo tarvitsee museonjohtajan mukaan 8 000–10 000 neliön tilat.

Uuteen museoon ei ole tarkoitus siirtää kaikkia nykyään esillä olevia ilma-aluksia.

– Ilma-alusten määrä ei ole ratkaiseva tekijä uudessa museossa vaan ne muut keinot, joilla voidaan tuoda esille nykyajan ja tulevaisuuden ilmailua, Illikainen toteaa.

Ilmailumuseon kävijämäärä on vakiintunut noin 40 000 vierailijaan vuodessa. Museonjohtaja Illikainen uskoo, että lukumäärän voi yli tuplata uudessa museossa.

– Tavoitteenamme on noin 100 000 kävijää vuodessa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut odottavansa, että palestiinalaiset tulevat suostumaan hänen uuteen Lähi-idän rauhansuunnitelmaansa.

Trumpin on tarkoitus julkistaa suunnitelmansa tiistaina, kun hän tapaa Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun ja hänen poliittisen haastajansa Benny Gantzin.

Palestiinalaiset ovat sanoneet alusta lähtien, etteivät he tule hyväksymään puolueellisena pidettyä suunnitelmaa, jonka neuvotteluissa he eivät ole olleet mukana. Trump kuitenkin arvelee, että palestiinalaiset kaikessa hiljaisuudessa neuvottelevat sopimuksesta. Trumpin mukaan hänen rauhansopimuksensa on jotain, mitä palestiinalaisten pitäisi haluta.

– He eivät todennäköisesti halua sitä aluksi. [...] Luulen, että lopulta he tulevat haluamaan sitä. Se on hyväksi heille, Trump sanoi uutistoimistojen mukaan maanantaina.

Palestiinalaisten pääministeri Mohammad Shtayyeh totesi maanantaina, ettei suunnitelmasta ole rauhan pohjaksi. Shtayyehin mukaan suunnitelma rikkoo kansainvälistä lakia ja on sellaisen tahon laatima, jolla ei ole uskottavuutta neuvotella näin vaikeaa poliittista päätöstä.

Trump on jo aiemmin suututtanut palestiinalaiset esimerkiksi julistamalla kiistellyn Jerusalemin Israelin jakamattomaksi pääkaupungiksi ja leikkaamalla rahoitusta palestiinalaisille suunnatusta avusta.

Sopimuksen epäillään ajavan vain Israelin etua

Suunnitelman epäillään olevan eduksi lähinnä Israelille. Netanyahu on uutistoimistojen mukaan sanonut, että "vuosisadan sopimukseksi" kutsuttu suunnitelma on hyvä tilaisuus tehdä historiaa ja saada Israelille lopulliset rajat.

Israelilaismediat ovat spekuloineet, että uusi suunnitelma saattaisi antaa Israelille luvan liittää isoja palestiinalaisalueita osaksi Israelia. Palestiinalaiset ovat sanoneet pelkäävänsä, että suunnitelma muuttaisi palestiinalaisalueiden väliaikaisen israelilaismiehityksen pysyväksi miehitykseksi.

Palestiinalaiset ovat torjuneet Valkoisen talon rauhansuunnitelmaa koskevia yhteydenottoja, sillä Yhdysvallat on Israelin liittolainen ja siten myös vuosikymmeniä kestäneessä kiistassa palestiinalaisten vastaleirissä.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on sanonut, ettei keskusteluihin amerikkalaisten kanssa suostuta ennen kuin Yhdysvallat hyväksyy niin kutsutun kahden valtion ratkaisun. Siinä palestiinalaisalueista muodostettaisiin itsenäinen valtio.

Myös Trump on myöntänyt, että ilman palestiinalaisten suostumusta sopimusta ei synny.

Rauhansuunnitelman julkaiseminen tapahtuu tilanteessa, jossa Israel valmistautuu jo kolmansiin vaaleihin vuoden sisällä.

Lisää aiheesta:

AFP: Palestiinalaiset uhkaavat irtautua Oslon sopimuksen ehdoista Trumpin rauhansuunnitelman vuoksi

Trump aikoo julkistaa Lähi-idän rauhansuunnitelmansa – tapaamiseen ei ole kutsuttu palestiinalaisia

Yhdysvallat lupailee palestiinalaisille 50 miljardin talouspakettia – suunnitelma sai täystyrmäyksen palestiinalaisilta

Valkoisen talon Lähi-idän rauhansuunnitelma keskittyy sijoitusten houkuttelemiseen alueelle – ”poliittiset kysymykset myöhemmin”

Syksyllä alkaneille ja maanantaina metsäteollisuuden työtaisteluun johtaneille työmarkkinaväännöille ei loppua näy. Pikemminkin työriitoja kasautuu sitä mukaa, kun uusia sopimuksia umpeutuu, eikä edellisiä työriitoja saada sovittua alta pois.

Huomaat riitasuman kasvun jo tästä valtakunnansovittelijan esityslistasta.

Useimpien työriitojen syynä väijyy nyt kilpailukykysopimuksen 24 lisätyötuntia. Sekä työnantaja- että työntekijäliitoissa seurataan myös meneillään olevia isoja neuvotteluja eli kemia- ja metsäalaa. Niiden eteneminen tai takkuaminen voi ratkaista muidenkin alojen sovun syntymisen tai toisaalta lakkoiluinnon.

Tästä katsauksesta näet, minkätyyppisiä solmuja työmarkkinoilla tänä keväänä ratkotaan.

TAMMIKUU: Metsäteollisuus lakossa, neuvottelut kiivaina

Metsäalan lakko sulki maanantaina paperi-, kartonki ja sellutehtaita sekä sahoja ja vaneritehtaita ympäri Suomen.

Metsä on Suomen keskeisiä vientialoja. Työnantaja on arvioinut lakon kansantaloudellisiksi kustannuksiksi noin miljardi euroa, sekä veromenetyksiksi 47 miljoonaa. Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n mukaan hinta olisi ainoastaan 70 miljoonan luokkaa.

Lakon kesto on auki ja riippuu neuvotteluiden etenemisestä. Paperiliitto ilmoitti ensin kahdesta viikosta, mutta laajensi sen kolmeen viikkoon, kun Metsäteollisuus kertoi kolmen päivän työsulusta 12 tehtaalla.

• 27. 1. alkaneen lakon piirissä 110 yritystä ja yli 17 000 työntekijää

• Osapuolina: SAK:n Paperiliitto, Teollisuusliitto, STTK:n Ammattiliitto Pro, Metsäteollisuus ry
• Sovittelut jatkuvat tiistaina.
• Vielä maanantaina osapuolet syyttelivät lakosta toisiaan.

Sähköliitto työriidoissa

Sähköliitto on julistanut talven mittaan useita työtaistelutoimia. Pisimpään jatkunut koskee luottamusmiesten asemaa eli sitä, kuka voi sopia Sähköliiton jäsenten asioista työpaikoilla. Teknologiateollisuuden mukaan lakko on laiton.

Erikoisena piirteenä 200 euron lakkokorvausten lisäksi on se, että lakkoa on arvostellut myös Teollisuusliitto, jonka varapuheenjohtajan mukaan Sähköliitto käyttää lakko-oikeutta väärin.

• Luottamusmiehiä koskeva lakko jatkuu 30. tammikuuta neljällä viikolla.
• Sähköliitto sovitteli riitaa maanantaina Teknologiateollisuuden kanssa.
• Sähkön tukilakko Paperiliitolle alkoi maanantaina kolmella sopimusalalla

HELMIKUU: Kemian lakko uhkaisi lomalehtoja, Neste kehottaa hamstraamaan

Kemianteollisuuden kahden viikon mittainen lakko sulkisi Nesteen öljyjalostamot Porvoossa ja Naantalissa. Nesteen huoltoasemilla polttoainepula alkaisi näkyä parin viikon päästä ja haittaisi niin henkilöautojen kuin ammattiliikenteen polttoaineen saantia.

Vaikutukset tuntuisivat myös meri- ja lentoliikenteessä. Jos lakko osuu helmikuun hiihtolomakaudelle, vaikutus lomalentoihin olisi iso. Esimerkiksi kaikki Finnairin Helsingistä lähtevien lentojen polttoaine tulee Helsingin Sanomien mukaan Nesteen jalostamoilta.

Neste kertoo, että lakko vaikeuttaa lämmitysöljyn saantia, ja yhtiö kehottaa sivuillaan varautumaan lakkoon tilaamalla polttonesteitä etukäteen.

Kemian lakon piti alkaa maanantaina 27. tammikuuta. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) siirsi lakkoa valtakunnansovittelijan pyynnöstä kahdella viiikolla, koska lakolla katsottiin olevan yhteiskunnan perustoimintojen kannalta haitallisia seurauksia.

• Kemianteollisuuden lakonuhka 10.–24. helmikuuta
• Vaikuttaisi niin lentokoneiden kuin autoliikenteen polttoaineensaantiin
• Osapuolia: Kemianteollisuus, Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro
• Sovittelu jatkuu

Neste on varoittanut, että polttoainepula voi vaarantaa viranomaistoimintaa, kuten pelastusajoneuvojen kulkua sekä elintarvikekuljetuksia.

Helmikuussa sopimuksia umpeen – Miten käy myyjien ja lämmönjakelun?

Tammikuun lopussa katkolla ovat muun muassa palvelualojen PAMin kaupan alan sekä kiinteistöalan työntekijöiden sopimukset sekä rautatieläisten RAU:n veturinkuljettajien ja kuljetusalan liitto AKT:n kuorma-auton ja bussinkuljettajien työehtosopimukset.

Näissäkin liitoissa halutaan eroon kikyn "talkootunneista", ja toisaalta Palvelutyönantajien Palta haluaa pitää ne sopimuksissa. Neuvottelutilannetta pidetään erittäin vaikeana, mutta vielä ei yllä mainituissa liitoissa ole väläytelty lakkoasetta.Sekä palkansaaja- että työnantajapuolelta tulkitaan, että mahdollisista tukilakoista tai muista toimista on mielekkäämpää sopia myöhemmin joko yhdessä muiden liittojen kanssa tai kun kemian ja metsän neuvotteluista tiedetään enemmän.

Sen sijaan kumiteollisuuden ja lasikeraamisen alalla työriidassa on annettu lakkovaroitus 10. helmikuuta alkaen.

Myös 11:ssä kaupunkien sähkö- ja energialaitoksessa on lakonuhka päällä helmikuun alussa. Lakko koskisi sähkölaitoksia, kuten Helsingin Heleniä, Vantaan Energiaa ja Tampereen Sähkölaitosta. Neuvotteluja käydään vielä tällä viikolla.

• Energia-alalla 11 yritystä koskeva lakonuhka 1. – 8. helmikuuta
• Energiateollisuuden mukaan lakko voi haitata sähkön ja lämmön toimituksia.
• Koskisi muun muassa Heleniä, Tampereen Sähkölaitosta ja Vantaan Energiaa
• Osapuolina Energiateollisuus, Ammattiliitto Pro, Suomen Konepäällystöliitto SKL ja Jyty

MAALISKUU: Kovin pala edessä – opettajat, sosiaalityöntekijät ja hoitajat

Vaikka vientialoilla on isot rahat ja neuvottelukoneistot, vaikeimmat työmarkkinaväännöt voivat silti koittaa vasta huhtikuussa, julkisen sektorin pöydissä. Pahimmillaan neuvotteluja jatketaan kesään asti. Useimmilla aloilla kikystä luopuminen on ykkösasioita.

Ainakin jo tammikuussa, heti kun virka- ja työehtosopimuksista alettiin neuvotella, työntekijäpuolelta arvioitiin, että sopimuksen syntymisessä voi venyä ainakin toukokuuhun.

Näkyvimmin sapelia ovat näkyvimmin kalistelleet muun muassa STTK:hon kuuluva sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä Kuntatyönantajat KT.

Tehy ilmoitti jo viime vuonna vaativansa muun muassa sairaanhoitajien palkkoihin kuoppakorotusta eli kymmenen vuoden ajan 1,8 prosenttia korkeammat korotukset kuin vientialojen vuoden alussa kahden vuoden tasoksi sopimat 3,3 prosenttia.

KT taas on sanonut useaan otteeseen, ettei vaatimusten tasoisiin palkankorotuksiin yksinkertaisesti ole rahaa.

Julkisten ja hyvinvointoalojen liitto JHL on jo ilmoittanut liiton olevan pahimmassa tilanteessa valmis myös lakkoihin.

– Siinä sitten katsotaan, miten sairaaloiden leikkaustoiminta jatkuu, jos meidän matalapalkkaväki ei ole korotuksissa mukana, liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine: Matalapalkkaväellä hänviittasi muun muassa leikkaussalisiivoojiin sekä välinehuoltajiin.

Maaliskuun lopussa umpeutuu satojen tuhansien julkisen sektorin, kuten kuntien, kirkon ja valtion työntekijöiden sopimukset. Kokoluokkaa kuvaa se, että pelkästään kunnissa työntekijöitä on 420 000.

Julkisten alojen palkkakuoppaa haluavat mieluusti kuroa muutkin ammattiryhmät kuin hoitajat: koulutettua väkeä löytyy opettajista poliisiin, nuorisotyöntekijöihin, lääkäreihin sekä yliopistojen työntekijöihin. Esimerkiksi opettajat eivät ole vielä ilmoittaneet palkankorotusprosentteja, mutta kilpailukykysopimuksen 24 tuntia on opetusalallakin keskusteluissa mukana.

45-vuotiaan Pirita Lautalan lonkkaa vihloo vieläkin ajoittain. Hän kaatui kolme viikkoa sitten lenkkipolulla ulkoiluttaessaan koiraansa. Lautalalla oli jalassaan nastakengät, mutta märällä jäätiköllä pito oli surkea.

– Römähdin oikein kunnolla suorilta jaloilta maahan lonkan päälle. Käännyin jotenkin varomattomasti ja vips vaan, lähti nastakenkä alta.

Vanhuksilla kaatumista edesauttavat usein huonontunut kunto ja tasapaino. Mikkeliläisen Lautalan lihaskunto on hyvä eikä tasapainossakaan ole vikaa. Silti hän on ikäryhmää, jolla todennäköisyys rikkoa itsensä liukastumalla on suuri. THL:n tilastojen mukaan kaatumisista johtuvat hoitojaksot sairaaloissa alkavat lisääntyä jo 45-vuotiailla.

Lautala sai kaatumisesta pahan ruhjevamman lonkkaansa. Pariin viikkoon hän ei pystynyt kävelemään kunnolla. Normaali liikkuminen ei onnistu vieläkään, sillä lonkan varominen johti toisen jalan polven kipeytymiseen.

– Työterveyslääkärille sanoin reippaana tyttönä, etten tarvitse sairauslomaa. En tullut ajatelleeksi, että työpaikalle pitää myös päästä jollain. Onneksi ystävät ovat kuskanneet.

Liikenneturva on selvittänyt, millaisia tilanteita liukastumiset yleensä ovat. Niitä yhdistää kaksi tekijää: kiire ja huonot kengät.

Alle kolmekymppisetkin liukastelevat

Liukkaat kelit ovat lisääntyneet Suomessa 90-luvulta asti talvien muututtua leudommiksi. Nastakengistä on tullut normaalit jalkineet kaikenikäisillä. Silti harva pukee niitä jalkaansa työmatkalle.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakosken mukaan tyypillisintä on, että töihin menijä liukastuu joko matkalla autoon tai bussille tai astuessaan sieltä ulos.

Moni liukastunut sanoo, että olin vähän myöhässä. Kun jalassa on säähän sopimattomat kengät ja katse älylaitteen ruudulla, liukastutaan ja jalka taittuu auton alle.

Helsinkiläisille tehty kyselytutkimus paljastaa, ettei liukastuminen ole vain keski-ikäisten ja sitä vanhempien ongelma. Liikenneturvan kyselyn mukaan 15-24-vuotiaat liukastelevat ikäryhmistä eniten. Nuoret kuitenkin satuttavat itsensä harvoin niin pahasti, että tarvitsisivat lääkäriä.

Kalmakoski arvelee, että syyt liukastumiselle ovat nuorten keskuudessa samat kuin muillakin työssäkävijöillä: kiire, kännykkä ja kenkävalinta.

– Nuoret eivät ehkä varo sitäkään vähää kuin vanhemmat. Nuorena kokee olevansa vielä vahingoittumaton.

Nastat auttaisivat, mutta ovat hankalat

Pirita Lautala on käyttänyt nastakenkiä jo vuosia. Hän haaveili niistä jo silloin, kun moisia ei edes ollut markkinoilla. Nyt ne ovat jalassa kaikilla työmatkoilla. Hän kävelee töihin joka päivä 2,5 kilometriä suuntaansa.

– Kävelen aina niin kiireellä, että nastat ovat ihan ehdottomat. Jos täytyy pistäytyä kaupassa matkalla, ropistelen reippaasti vaan sisälle.

Lautalalla nastakengät kuluvat nopeasti, sillä keskustan läpi kävellessä hän joutuu kulkemaan myös sulana pidettävillä kaduilla.

Liikenneturvan kyselyssä liki puolet vastaajista sanoi, ettei käytä nastakenkiä tai liukuesteitä koskaan. Ne koetaan liian hankaliksi käyttää, olipa miten liukasta tahansa.

Työmatkalla voi olla jäisten teiden lisäksi esimerkiksi liukuportaita ja kivilattioita, joissa nastat ovat epämukavat ja jopa pahentavat kaatumisriskiä.

– Jos ajaa autolla työpaikalle, tuskin alkaa väkertämään nastoja jalkoihin. Vielä vähemmän se tulee mieleen, jos on kiire, Kalmakoski sanoo.

Työnantajat jakavat hiekoitusmursketta työntekijöille kotiin vietäväksi

Liukastumiset aiheuttavat vuosittain THL:n mukaan 18 miljoonan euron sairaanhoitokulut. Työpaikoille ne tuovat sairauspoissaolojen takia siinä määrin kustannuksia, että monessa työpaikassa on ryhdytty toimiin liukastumisten ehkäisemiseksi.

Esimerkiksi Valion Seinäjoen tehdas on jakanut työntekijöilleen hiekotusmursketta kotipihoille vietäväksi useita vuosia. Hiekkasäkit ilmestyvät työpaikan pihalle hyvissä ajoin ennen liukkaita. Vaikka työntekijöitä on 400, tehtaanjohtajan mielestä hinta on pieni.

– Jo yhden tapaturman estäminen kattaa kustannukset. Jos työntekijältä menee jalka poikki, se tietää parin kuukauden sairauslomaa. Tänäkin talvena on ollut äärettömän liukasta, tehtaanjohtaja Timo Panula sanoo.

Liikenneturvan kyselyissä moni kertoo ottaneensa opikseen liukastumisesta.

– Kun keski-ikäiseen sattuu, hän hankkii liukuesteet tai nastakengät ja alkaa seurata Ilmatieteen laitoksen jalankulkusäätä, Kalmakoski sanoo.

Pirita Lautalan liukastuminen havahdutti tajuamaan, että liukastuessa voi sattua pahastikin. Nyt hänellä on aina puhelin mukana, myös koiran kanssa lenkkeilessä.

– Jos kaadun tuolla metsässä, enkä pääsekään omin avuin pois, pitää olla yhteys maailmaan.

Liikenneturvan keskeinen neuvo liukastumisen estämiseksi on: kun kävelet, kävele. Kun olosuhteet ovat liukkaat, pitäisi keskittyä havainnoimaan, mihin astuu.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tekemän selvityksen mukaan EU:n tietosuoja-asetuksen toimivuus on yhä kysymysmerkki. Sitran mukaan tietosuoja-asetus valottaa yksilöstä kerättävän tiedon kulkua digipalveluissa vain rajoitetusti.

– Kartoituksemme osoittaa, että yksilön on hyvin vaikeaa saada kokonaiskuva henkilökohtaisen datansa syntymisestä, tietojen yhdistelystä ja datan käytöstä, asiantuntija Riitta Vänskä sanoo Sitran tiedotteessa.

Ongelmia aiheuttaa muun muassa se, ettei yksilöllä ole mahdollisuutta tietää kaikkia niitä kolmansia osapuolia, joille heidän tietonsa jaetaan edelleen. Sitra muistuttaa, että digipalveluissa yksilöistä syntyvät tiedot ovat arvokasta kauppatavaraa.

EU:n tietosuoja-asetusta eli GDPR:ää alettiin soveltaa vuonna 2018. Sen tarkoituksena oli taata yksilölle lisää oikeuksia häntä koskevan datan keräämiseen ja käsittelyyn.

Sitran selvityksessä seurattiin kuuden testihenkilön avulla, miten henkilötiedot kulkevat eri digitaalisissa palveluissa.

Lue lisää:

Selvitys antaa karun kuvan tietosuojauudistuksesta – Annatko sinäkin riskillä ja summassa suostumuksen tietojesi käyttöön?

Kiinassa koronavirustartuntaan kuolleiden määrä on noussut 106:een, kertovat maan viranomaiset. Kaikki kuolemaan johtaneet tapaukset ovat olleet Kiinassa.

Hubein osavaltion terveysviranomaisten mukaan uusia tartuntoja on havaittu lähes 1 300. Kiinassa vahvistettujen koronavirustartuntojen määrä on näin ollen nyt jo yli 4 000. Vielä eilen kerrottiin noin 2 700 tartunnasta.

Lisäksi tartuntoja on ollut eri puolilla maailmaa, enimmäkseen muissa Aasian maissa. Kourallinen tapauksia on todettu Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.

Saksa vahvisti varhain tiistaina Suomen aikaa ensimmäisen tartuntansa. Koronavirustapaus vahvistettiin Baijerin osavaltiossa. Alueen terveysministeriön tiedottajan mukaan sairastunut mies on Starnbergin kaupungin alueella ja häntä pidetään eristyksissä.

Viranomaiset eivät kertoneet yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten mies on tartunnan saanut. Ministeriö kuitenkin totesi, että sairastunut on "lääketieteellisesti tarkasteltuna hyvässä tilassa".

Euroopassa ensimmäiset tapaukset havaittiin Ranskassa, missä koronavirukseen on vahvistettu sairastuneen kolme ihmistä. Kaikki sairastuneet olivat hiljattain matkailleen Kiinassa.

USA:n viranomaiset koventavat ohjeitaan

Yhdysvallat kehotti maanantaina paikallista aikaa Kiinan-matkaa suunnittelevia kansalaisiaan harkitsemaan uudelleen matkustusaikeitaan koronavirustapausten takia.

Maan ulkoministeriö julkaisi myös tiukan varoituksen olla matkustamatta Hubein maakuntaan, jonka pääkaupunki Wuhanista tauti on lähtöisin.

– Matkustajien kannattaa ottaa huomioon, että Kiinan hallinto voi estää heitä saapumasta tai lähtemästä osaan Hubein maakunnasta, ulkoministeriö varoitti Washington Postin mukaan.

Yhdysvaltalaismedia uutisoi myös, että tautien seurantaan ja ehkäisyyn keskittyvä CDC-virasto nosti Kiinan matkustusvaroituksensa korkeimmalle tasolle. Virasto kehottaa välttämään kaikkia ei-välttämättömiä matkoja Kiinaan.

Yhdysvalloissa tutkitaan parhaillaan yli sataa tartuntaepäilyä.

Useat maat evakuoivat kansalaisiaan, Suomi ei

Useat maat kertoivat maanantaina evakuoivansa kansalaisiaan Kiinasta alueilta, joille uusi koronavirus on levinnyt. Ainakin Ranska, Espanja ja Hollanti valmistelevat kansalaistensa tuomista kotiin. Britannia kertoo avustavansa kaikkien halukkaiden maastapääsyä, ja Saksa kertoi pohtivansa evakuointien aloittamista.

Suomi ei tällä hetkellä suunnittele kansalaistensa evakuointia Kiinan koronavirusalueelta. Ulkoministeriön mukaan keskusteluja asiasta käydään EU:n jäsenmaiden kesken. Ulkoministeriö päivitti maanantaina Kiinan matkustustiedotettaan ja kehotti suomalaisia välttämään matkustamista Hubein maakuntaan. Myös Ruotsi ja Norja kehottavat kansalaisiaan välttämään tarpeetonta matkustelua alueelle.

WHO ilmoitti riskin kansainvälisestä uhasta nousseen korkeaksi

Kiinan terveysministeri Ma Xiaowei kertoi viikonloppuna viruksen leviävän myös itämisaikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös oireeton tartunnan saanut ihminen voi tartuttaa muita.

YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO ei ole toistaiseksi julistanut viruksen takia kansainvälistä terveysuhkaa. Maanantaina järjestö kuitenkin ilmoitti riskin kansainvälisestä uhasta nousseen korkeaksi, kun järjestö oli tähän saakka arvellut uhan olevan kohtalainen.

Hubein maakunnan viranomaiset kertoivat maanantaina yli 20 uudesta viruskuolemasta. Lisäksi Kiinan pääkaupungin Pekingin viranomaiset vahvistivat ensimmäisen viruskuoleman Pekingissä, missä myös vuoden vanhan vauvan kerrottiin saaneen viruksen. Vauva on nuorin, johon viruksen tiedetään tarttuneen.

Kiina on eristänyt runsaasti kaupunkeja ja rajoittanut kymmenien miljoonien ihmisten liikkumista estääkseen viruksen leviämisen. Muun muassa perinteiset uudenvuoden juhlat on siirretty kuluvan kuun loppuun, vaikka vuosi vaihtui jo viime viikolla.

Mongolia sulki Kiinan vastaisen rajansa

Kiinan pohjoinen rajanaapuri Mongolia on kertonut sulkeneensa Kiinan vastaisen rajansa, kertoo uutistoimiso AFP. Aiemmin toinen Kiinan rajanaapuri Pohjois-Korea on kertonut sulkevansa Kiinan vastaisen rajansa.

Mongoli kertoi rajan olevan suljettu eilisestä ain 2. maaliskuuta asti. Kielto ei kuitenkaan koske lento- ja raideliikennettä, vaan ainoastaan autoja sekä jalankulkijoilta.

Mongoliasa ei ole toistaiseksi todettu yhtään virustartuntaa. Maan varapääministeri perusteli päätöstä sillä, että virusta on tavattu Kiinan puolella Sisä-Mongolian autonomisella alueella, jossa asuu mongoleita.

Malesia puolestaan keskeyttää viisumien myöntämisen Wuhanista ja muualta Hubein maakunnasta saapuville kiinalaisille. Malesiassa on todettu tähän mennessä neljä koronavirustartuntaa.

Hongkong on jo aiemmin kieltänyt Hubein maakunnan asukkailta pääsyn kaupunkiin.

Lue lisää:

Kiina pani koronaviruksen vuoksi miljoonia ihmisiä saarroksiin – asiantuntijat pitävät kokonaisten kaupunkien eristämisiä ylilyönteinä

Koronavirus on aiheuttanut paljon huolta, vähän kuolemantapauksia – THL: Tavallinen kausi-influenssa Suomessa paljon suurempi ongelma

Kuopiolaisen konetekniikan kandiopiskelijan Sami Markkasen talvi on ollut kiireinen. Siihen on kuulunut opintojen ja Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopiston (LUT) urapalveluissa tapahtuvan osa-aikatyön lisäksi myös kesätöiden hakemista.

Niillä markkinoilla Markkanen onkin ollut kuumaa valuuttaa. Ahkeran ja huolellisen hakemisen päätteeksi pöydällä on omalta alalta useampi kesätyötarjous, joista on ollut mahdollista valita. Miten 23-vuotias Markkanen on päässyt siihen pisteeseen vain kolmen vuoden yliopisto-opiskeluiden jälkeen?

Yksi tärkeä seikka on valita oikea ala. Moni uusi ja trendikäs ala ei takaa varmaa työpaikkaa, mutta perinteisten alojen opiskelijat vedetään työelämään jo kesken opintojen.

Koulutetuille on kysyntää

Yleisesti korkeasti koulutetuilla pyyhkii hyvin. Tilastokeskuksen mukaan lähes 90 prosenttia ammattikorkeakoulu- ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi valmistuttuaan viime vuonna. Eniten kasvua oli tekniikan sekä terveyden- ja hyvinvoinnin aloilta.

Opiskelijoita kaivataan todelliseen tarpeeseen. Teknologiateollisuuden arvioiden mukaan tekniikan alan korkeastikoulutettujen vuosittainen osaajavaje on noin 1 700 henkilöä.

— Tekniikan alalle opiskelijoiden saaminen on kansallinen haaste, kertoo urapalveluista vastaava Elina Hannikainen-Himanen LUT-yliopistosta.

Alat, joiden opiskelijat viedään käsistä, ovat perinteisiä.

— Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologian opiskelijat lähtevät suurin piirtein aineopintojen jälkeen, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopiston työelämän tutkimusyksiköstä.

Kiinnostuksen kohteet selville

Sami Markkasen mukaan pitää tietää mitä haluaa, pitää osata etsiä sitä oikeista paikoista ja pitää osata markkinoida itseään kunnolla.

— Mielestäni tekniikan alalla työnhaussa isoin valtti on se, että kertoo omasta teknisestä osaamisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Minulla se kuulemma toimi, kun osasin kertoa sen ja miten kesätyö ajaa omia tavoitteita kohti, Markkanen listaa.

Markkanen haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä teräsrakennesuunnittelun parissa. Työelämässä hän siis saattaa esimerkiksi laskea mitä ja miten kauan erilaiset tehtaiden tai rakennusten teräsrakenteet kestävät. Se vaatii muun muassa lujuuslaskentaa ja teräsrakenteiden vaurioitumisilmiöiden ymmärrystä.

Maisteriohjelmakin on valittu sen mukaan: Markkasen on tarkoitus jatkaa opintoja teräsrakenteiden ja hitsaustekniikan ohjelmassa.

Humanistilla työnhaku kestää kauemmin

Työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen kertova ammattibarometri (2019) listaa 15 ammattia, joissa työvoimapula on suurin. Mukaan mahtuu useita korkeakoulutusta vaativia tehtäviä.

Aloista suurin on sosiaali- ja terveysala. Kärjessä keikkuvat sosiaalityön erikoisasiantuntijat, lastentarhanopettajat, kuulontutkijat, puheterapeutit, lääkärit ja sairaanhoitajat.

— Ne yliopistot, joissa on lääketieteelliset tiedekunnat, työllistävät kaikki. Samoin sosiaali- ja terveysala on sellainen. Maailma on muuttunut hyvin vähän. Ne alat, jotka ovat viimeisen 30 vuotta työllistäneet valmistuneita, työllistävät edelleen, toteaa professori Harri Melin.

Työllistymiseen liittyy olennaisesti markkinoiden tilanne. Jos teollisuudessa on huonot markkinat, vastavalmistuneilla insinööreillä on työllistymisvaikeuksia. Kun markkina on hyvä, tilanne muuttuu.

Perinteisesti humanistiset alat ovat Melinin mukaan niitä, joissa työllistymisessä on viivettä ja ensimmäinen työpaikka voi olla vaikea löytää.

Laaja osaaminen ja suuret työmarkkinat

Paljon kysyntää on myös kauppatieteilijöillä, joiden tutkinto pätevöittää opiskelijat taloushallinnon erilaisiin asiantuntijatehtäviin kaikilla talouden toimialoilla. Melinin mukaan heidän osaamistaan arvostetaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

— Kauppatiede on aina ollut sellainen, että sieltä valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Jos on opettaja tai lääkäri, niin osaaminen kohdentuu aika spesifisti, mutta kauppatieteilijän osaaminen on universaalia ja sitä voidaan hyödyntää laajasti työmarkkinoilla, Melin jatkaa.

Muuramesta kotoisin oleva Aino Juurikkala opiskelee neljättä vuotta kansainvälistä markkinointia LUT-yliopistossa. Oman alan työkokemusta on ehtinyt kertyä ja jo useammasta yrityksestä. 23-vuotias Juurikkala on kokeillut rohkeasti erilaisia tehtäviä ja on työskennellyt muun muassa markkinoinnin harjoittelijana ja projektikoordinaattorina. Hänen nykyinen työnsä on toimia kylteriyhdyshenkilönä Suomen Ekonomeille.

— Minua kiinnostaa digitaalinen markkinointi ja se, miten saadaan jengi kiinnostumaan yrityksistä ja sitä kautta tuotua se myynneiksi. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä esimerkiksi markkinointipäällikön hommia, Juurikkala kuvaa.

Juurikkala kokee, että kauppatieteiden opiskelu antaa hyvät eväät tulevaisuuteen.

— Paljon analyyttisia taitoja, projektinhallintakykyä ja esiintymisvalmiutta. Sellaisia pehmeämpiä taitoja kovan ammattiosaamisen lisäksi. Ne tuntuvat olevan tosi arvostettuja nyt työnantajapuolella, Juurikkala sanoo.

Työn ja opintojen yhteensovittaminen

Aino Juurikkalan työt ovat löytyneet yleisten hakujen kautta. Konetekniikkaa opiskeleva Sami Markkanen taas tietää, että monelta yritykseltä löytyy piilotyöpaikkoja, joita ei laiteta yleiseen hakuun.

Molemmat tulevaisuuden ammattilaiset tietävät, että on tärkeää tehdä hakemukset yksilöllisesti jokaiselle yritykselle. Se vaatii myös kovaa työtä ja voi olla väsyttävää erityisesti kesätöiden haussa, jolloin hakemuksia pitää lähettää samanaikaisesti moneen eri firmaan.

— Kyllä se vaatii työtä ja ajatuksen laittamista siihen. Pitää näyttää haastattelijalle, että miksi mua kiinnostaa just sun firma. Pitää personoida kaikki hakemukset, CV ja täyttää hakuportaalit. Se vie ihan hirveästi aikaa, Juurikkala kuvailee.

Työllistyminen on kuitenkin kaikkien opintojen päätavoite ja kruunu. Ongelmia voi muodostua, jos työelämän imu on liian kova. Yliopistot ja etenkin ammattikorkeakoulut saavat merkittävän osan opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta tutkintojen perusteella.

— Jos opinnot jäävät roikkumaan, se on yliopistoille ja ammattikorkeakouluille iso haaste. On erittäin tärkeää, että opiskelija etenee oikeassa tahdissa ja suorittaa sekä kandin- että maisteritutkinnon, Harri Melin sanoo.

Haasteena jaksaminen

Urapalveluiden Elina Hannikainen-Himanen LUT-yliopistosta muistuttaa, että yliopistokoulutuksen päätarkoitus on kuitenkin saattaa opiskelijat suomalaisen työelämän palvelukseen.

— Ei meillä enää ole sellaista ajatusmallia, että ensin opiskellaan ja sitten siirrytään työelämään. Se on koko opiskeluajan rinnalla kulkeva prosessi. Erittäin usein opiskelijat ovat työsuhteessa jo ennen kuin valmistuvat, Hannikainen-Himanen kertoo.

Toinen haaste on opiskelijan jaksaminen. Kun opinnot pitää suorittaa ja loma-ajat vietetään töissä, vaatii se kovaa kanttia.

Aino Juurikkala kertoo merkitsevänsä kaiken kalenteriin, myös pienet asiat. Pitää osata myös tasapainotella ja miettiä milloin kovimmat panokset lataa kouluun ja milloin työhön.

— Pitää muistaa myös ottaa aikaa itselle, eikä pelkästään painaa tukka putkella, Juurikkala muistuttaa.

Aino Juurikkala ja Sami Markkanen pitävät omaa valmistumista tärkeänä.

— Itse ajattelen, että on hyvä suorittaa opinnot loppuun, vaikka olisikin töissä, Markkanen sanoo.

Hypet tulevat ja menevät

Mistä sitten voi tietää, mikä ala vetää ja työllistää tulevaisuudessa? Työelämän tutkimusyksikön professori Harri Melinin mukaan osaajien kysyntään liittyy aina sama kaava.

Ensin työvoimapula näkyy yrityksissä ja julkisen sektorin työpaikoilla, minkä seurauksena koulutusjärjestelmä vastaa muutoksiin aina viiveellä. Monivuotisessa prosessissa voi olla välissä poliittisia päätöksiä, uusien opintosuuntien perustamista ja vuosia kestävää koulutusta.

Pääsääntöisesti kysyntää on edelleen perinteisillä aloilla ja erityisesti siellä, missä väestö vanhenee. Maailman muuttuminen voi tuoda myös uusia työpaikkoja, mutta trendeistä Melin ei juuri perusta.

— Erilaisia hypejä tulee ja menee. Silloin, kun ammattikorkeakouluja laitettiin pystyyn, oli kaiken maailman kulttuurintuottajaa ja tiedottajaa, joista ajateltiin, että tulee hienoja ammatteja. Tällä hetkellä hypetys menee tubettajissa, skypettäjissä ja bloggaajissa, joilla ei ole mitään koulutusvastetta. Se on pintavaahtoa, vaikka nuoria kiinnostaakin.

— Mutta jos katsotaan työmarkkinoiden isoja rakenteita sekä työelämän ja koulutuksen makrorakenteita, niin tietotekniikka ja ICT ovat sellaisia, että niiden osaamista tarvitaan nykyistä enemmän. Toinen on sosiaaliala ja hoiva, sillä ikääntymisen myötä tällä alalla työvoiman tarve kasvaa, Melin sanoo.

Tulevaisuuden työelämän toiveet

Vaikka kesätyöhakemusten täyttäminen ja yritysten taustoihin uppoutuminen voi olla uuvuttavaa, on siinä myös puolensa. Silloin opiskelija joutuu miettimään asioita, jotka itselle ovat työelämässä tärkeitä ja vastaako haettu työ niitä haaveita.

Myös palkalla on väliä. Vastavalmistunut ekonomi tai diplomi-insinööri voi tienata työssään noin 3500 euroa kuussa. Opiskelija saa usein työstään harjoittelijapalkkaa, jonka määrä vaihtelee.

— Opiskelijat pyrkivät siihen, että yritykset maksaisivat alan suosituspalkkaa. Kaikki eivät maksa, mutta tietyt tehtävät ovat sellaisia, jotka näyttävät hyvältä CV:ssä ja voivat viedä eteenpäin, vaikka siitä ei saisikaan niin paljon, Sami Markkanen sanoo.

Markkasen haaveissa on tulevaisuudessa omalla uralla eteneminen. Hänellä on myös suunnitelmia tavoitteensa saavuttamiseksi. Hän on valmis työskentelemään useissa eri yrityksissä päästäkseen eteenpäin.

— Silloin saisi erilaisista paikoista kokemusta kokemusta ja osaaminen karttuisi. Näillä perustein voisi pyytää enemmänkin palkkaa. Toinen vaihtoehto olisi työskennellä monta vuotta jossain isossa yrityksessä, jossa pääsisi etenemään yrityksen sisällä. Ja pitää kuitenkin muistaa arvostaa vapaa-aikaa, Markkanen sanoo.

Aino Juurikkala on samoilla linjoilla.

— Tottakai pidän kovaa palkkaa tärkeänä, kun olen opiskellut pitkään. Mutta tärkeää on myös se, että on työpaikka, jossa viihtyy ja jonne on ilo mennä, Juurikkala linjaa.

Kontakti- ja rekrytointitapahtuma DuuniDay LUT-yliopistolla tiistaina 28.1.