Ulkomailla talvea viettäneiden karavaanareiden kotimatka muuttui kilpailuksi aikaa ja Euroopassa yltyvää koronapandemiaa vastaan. Kuten aitoon karavaanarihenkeen kuuluu, matkailuajoneuvoillaan kotiin kiirehtineet ovat pitäneet tien päällä yhtä – jos ei fyysisesti, niin ainakin somen avulla.

Mieleenpainuvalle paluumatkalle karauttivat myös Pentti ja Pirkko Äijö. Jyväskylän Vaajakoskelta kotoisin oleva pariskunta pysäköi liikkuvan kotinsa Espanjaan jo lokakuussa. Paluumatka alkoi jo suunniteltua aiemmin, eikä se sujunut täysin mutkitta. Uutiset kertoivat valtioden sulkevan rajojaan.

Äijöjen kokemuksen jakavat lukuisat muut karavaanarit.

Keskustelu käy vilkkaana muun muassa Facebookin suljetussa Karavaanarit ulkomailla -ryhmässä. Jäsenet ovat jakaneet reaaliaikaisia tilannepäivityksiä esteistä ja paluumatkan varrella koetuista tilanteista. Ryhmään kuuluu noin 5 500 jäsentä, mikä kertoo kiinnostuksesta harrastusta kohtaan.

Osa jäsenistä on viestien perusteella vasta ajorupeamansa alussa.

Karavaanareiden joukossa on levinnyt myös huoli, onko kotiin pääsy edes varmaa.

Ulkoministeriön lähetystöneuvos René Söderman rauhoittelee matkalla olevia.

– Suomalainen voi aina palata Suomeen, hän toteaa.

Ulkoministeriön verkkosivuilla muistutetaan, että jatkuvasti muuttuva tilanne vaatii kaikilta kotiin pyrkiviltä epävarmuuden sietämistä.

SF-Caravan ry:n toiminnanjohtajan Timo Piilosen arvion mukaan vuosittain noin tuhat suomalaista viettää talvensa ulkomailla majoittuen matkailuajoneuvossaan.

Piilonen iloitsee siitä, etteivät karavaanarit ole jättäneet kaveria yksin myöskään haastavassa tilanteessa tien päällä.

– Someryhmiin lähetetyt kuvat ja viestit kertovat, että kotiin ajetaan 2–4 ajoneuvon letkoissa. Suomalaiset karavaanarit ovat saaneet toisistaan tukea ja seuraa rajanylityspakoilla, Piilonen sanoo.

Matka alkaa

Mennyt talvi oli Äijöjen viides Andalusian auringon alla, suomalaisten suosimalla Aurinkorannikolla.

Tänä vuonna heidän tukikohtansa oli Torremolinoksessa sijaitsevalla leirintäalueella.

Espanjan hallitus asetti maaliskuun puolenvälin tienoilla ulkonaliikkumiskiellon ja ryhtyi järeisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi.

– Poliisit valvoivat, että määräyksiä noudatetaan. Eräs pariskunta oli menossa poliisilaitokselle ja joutui poliisin pysäyttämäksi. Heitä uhattiin sakolla ja sanottiin, että toinen henkilö on liikaa. Asian voi hoitaa yksinkin, Pentti Äijö kertoo.

Kun tieto leirintäalueen sulkemisesta tuli, Äijöt eivät jääneet aikailemaan. He päättivät aloittaa paluumatkansa lauantaina 14.3. Jo siinä vaiheessa he tiesivät, että kotona olisi edessä kaikkia ulkomailta palaavia koskeva kahden viikon karanteeni (THL).

– Ostimme asuntoautoon ruokaa ajomatkaa varten, ettei matkalla tarvitsisi asioida kaupassa kuin pakon edessä. Arvioimme, että sitä olisi vähintään kahden viikon kotivaran verran.

Vessapaperin tai käsidesin hamstraamiseen he eivät kuitenkaan ryhtyneet.

– Fuengirolassa asuva kaveripariskunta antoi pirtua, jonka lantrasimme itse. Se oli meidän käsidesimme.

Äijöt ajoivat kahden muun matkailuautoseurueen kanssa letkassa Espanjan läpi yhden yön taktiikalla ja saapuivat Ranskaan sunnuntaina.

Yksi pariskunnista oli tehnyt jo ennakkoon hyvän reittisuunnitelman. Tarkoitus oli edetä 300–400 kilometrin päivävauhtia ja olla kotona kahden viikon kuluttua.

– Toisin kävi. Ajoimme noin 700 kilometriä päivässä päästäksemme nopeasti kotiin. Kun tilanne paheni, emme halunneet ottaa riskiä, että sairastuisimme matkalla, Pentti Äijö kertoo.

Aurinkorannikolta Finnlinesin lautalle Saksan Travemündeen oli matkaa noin 3 000 kilometriä. Monet maat olivat jo asettaneet rajanylitysrajoituksia.

Virheellistä tietoa liikkeellä

Ranskassa seurue vietti ensimmäisen yönsä alueella, jonka he löysivät Pyreneiden vuoriston ohitettuaan. Toinen yö sujui Ranskan keskiosassa.

– Olimme päättäneet, että vietämme matkalla aikaa ainoastaan oman seurueemme kanssa. Olimmehan olleet jo lähtöpisteessä yhdessä. Muut kontaktit karsittiin minimiin.

Etelän talvehtijoilla on oma yli 700 jäsenen yhdistyksensä, SF-Caravan Rutusakki, johon myös Äijön pariskunta kuuluu.

Äijöt seurueineen luottivat tietoon, että jokaisen Euroopan kansalaisen pitää päästä tilanteesta huolimatta rajojen yli ja suorinta tietä kotiin.

Tämä tieto oli peräisin Rutusakki ry:n sihteeriltä, keuruulaiselta Leena Panulalta, joka selvitti ahkerasti ulkoministeriöstä ja muista kanavista tietoja karavaanareiden auttamiseksi.

Panula vastasi kysymyksiin yhdistyksen somekanavissa.

– Tieto antoi rohkeutta pyrkiä Ranskasta suoraan Saksaan, vaikka Facebookissa liikkui huhuja, ettei rajan yli enää pääse. Emme onneksi lähteneet kiertämään Belgian ja Hollannin kautta. Siellä rajoja ei oltu vielä suljettu.

Osa somekeskustelijoista ilmoitti myös kyllästyneensä matkaohjeiden jakamiseen.

– Uskon, etteivät ne henkilöt olleet itse tilanteessa mukana, vaan kotimaassa lukemassa viestejämme.

Ranskan ja Saksan välisellä rajalla seurue joutui ensimmäistä kertaa tekemisiin virkavallan kanssa. Selitykseksi todellakin riitti, että he ovat suomalaisia ja matkalla kotiin. Kädessä olleita passejakaan ei tarkistettu. Seurueen edessä ollut suomalainen henkilöauto sen sijaan ohjattiin isolle parkkipaikalle, jossa oli paljon poliiseja.

Karavaanariseurueen tiet erosivat Saksassa.

– Keskustelimme, että kuka meistä saa ensimmäisen paikan Travemündesta lähtevältä lautalta Vuosaareen. Yksi autokunta lähti ennen meitä muita kohti Suomea.

Äijöt jäivät toisen pariskunnan kanssa odottamaan seuraavan päivän lauttaa, johon he saivat vaihdettua jo aiemmin varaamansa liput.

Yö kirkon pihalla

Pian selvisi, että Saksan leirintäalueet ja matkaparkit olivat sulkeneet porttinsa koronan vuoksi. Yöpymispaikka löytyi Kirchheimistä, kirkon pihamaalta.

– Kuuntelimme, kun kirkonkellot kumahtelivat voimakkaasti vieressämme. Se ei haitannut untamme. Seuraava yö kuluikin marketin autioituneella parkkipaikalla.

Viimein lauantaina, viikko paluumatkan alkamisesta, lautta lipui Vuosaaren satamaan Äijöt kyydissään. Jälkikäteen ajateltuna moni asia olisi voinut mennä huonomminkin, jos ongelmia ei olisi ratkottu yhdessä.

– Olimme ymmärtää väärin myös Finnlinesin englanninkielisen viestin. Luulimme ensin, ettei lautta enää liikennöi reitillä, jolle meillä oli liput. Tarkemmalla tarkastelulla selvisi, että suomalaiset pääsevät matkustamaan kotiin. Tällaiset väärinkäsitykset voivat säikäyttää.

Erikoinen paluumatka jää pitkäksi aikaa mieleen. Rutusakki aikoo kerätä talteen jäsentensä muistoja koronan värittämästä eriskummallisesta kevättalvesta 2020.

Kotikaranteenissa Äijöillä on ollut aikaa seurata toiseksi kodiksi muodostuneen Aurinkorannikon elämänmenoa median ja internetin välityksellä. Nyt Espanjan tiukat rajoitukset ulottuvat myös kaupassa asioimiseen.

– Luin eräästä miehestä, joka oli lähtenyt ostamaan olutta kaupasta. Hän sai 300 euroa sakkoa, koska olut ei ole mikään välttämättömyys. Olisi pitänyt ostaa leipää ja perunaa, niin olisi välttynyt sakoilta, Pentti Äijö kertoo.

Suurin osa ulkomailla talvensa viettävistä karavaanareista on eläkeläisiä, mutta joukkoon mahtuu myös sapattivuotta viettäviä perheitä ja muita seurueita. Suosituimpiin kohteisiin kuuluvat Espanja, Portugali ja Marokko. Suomalaisia karavaanareita viipyy talviaikoina myös Italiassa ja Kreikassa.

Äijöt ovat jo pohtineet, kuinka käy tulevan syksyn Espanjan-matkan.

– Saa nähdä, uskaltaako lähteä. Tartuntapiikkiä on ennustettu toukokuulle, ja jälkihoito voi kestää pitkään.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Espanjansuomalaiset avasivat päiväkirjansa tunti tunnilta: Videot ja kuvat paljastavat, miltä näyttää karavaanareiden, sapattivapaan viettäjien ja perheiden arki

Uudenmaan rajalle on tulossa mahdollisesti jo huomenna perjantaina satoja varusmiehiä poliisin avuksi, kertoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

– Puolustusvoimien puolesta valmius on aloittaa aika nopeastikin, tarvittaessa jo huomenna. Toki tämä itse asia edellyttää vielä eduskunnan käsittelyä.

– Mittakaava on sellainen, että puhutaan useammasta sadasta varusmiehestä. Lisäksi operaatioon tarvitaan myös Puolustusvoimien kantahenkilökunnan panosta, Kaikkonen kertoo.

Poliisin virka-apupyyntö tuli Puolustusvoimille tänään.

Varusmiehet toimisivat tukena maakunnan rajojen liikennevalvonnassa. Poliisin valtuuksia heillä ei ole.

– Käytännössä puhutaan erilaisista liikenteenohjauksen tehtävistä poliisin apuna. Poliisi johtaa toimintaa, ja varusmiehet auttavat.

Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi joitakin teitä sulkemalla. Mutta se, mitä tehdään tilanteessa, jossa joku yrittää keppoisella syyllä rajan ylittää, on vielä selvityksessä.

– Poliisi pohtii käytännön organisoinnin, sitä täytyy poliisilta kysyä. Asia on käsittääkseni parhaillaan poliisilla meneillään.

Reserviläisiä ei näillä näkymin tarvita

Valvonnan avuksi saapuvat varusmiehet tulevat Kaikkosen mukaan aivan eteläisimmän Suomen joukko-osastoista. Näillä näkymin ei näytä siltä, että reserviläisiä tarvittaisiin tueksi.

Hallitus esitti eilen matkustuskieltoa Uudenmaan ja muun Suomen välille. Perusteena on se, että Uudellamaalla koronavirustartuntoja on huomattavasti muuta Suomea enemmän. Eristämisen nähdään hidastavan koronaviruksen leviämistä maassa ja estävän sairaanhoidon ruuhkautumista.

Rajan voi ylittää vain painavasta syystä, kuten läheisen kuoleman johdosta, lapsen tapaamisoikeuden vuoksi tai välttämättömästä tarpeesta liikkua maakunnan rajojen yli töiden vuoksi. Tavarankuljetus jatkuu normaalisti.

Hallituksen esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä.

Käsien pesu, vierailukielto vanhusten hoitolaitoksiin ja liikkumiskielto yli maakuntarajan. Koronaviruksen leviämistä on jarrutettu ja jarrutetaan monin keinoin.

Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa kansalaiset on komennettu pysymään kotona sakkorangaistuksen uhalla.

Suomessa suositeltu etäisyys lenkillä on puolitoista metriä ohikulkijasta.

Keinoissa on hämmentävän suuria eroja.

Yle kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten virus saadaan lannistettua. Riittääkö eristäminen vai pitääkö tarpeeksi suuren osan väestöstä sairastua tai saada aikanaan immuniteetti rokotuksesta?

Kysymyksiin vastasivat Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti ja Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

1. Voidaanko pandemia pysäyttää ennen kuin riittävä määrä ihmisiä on sairastunut?

Julkunen: Kyllä se voidaan pysäyttää. Silloin ei ole välttämättä pandemiasta kyse. Katsotaan esimerkiksi, mitä Kiinassa on onnistuttu tekemään. Kiina sai epidemian ainakin toistaiseksi talttumaan radikaaleilla karanteeneilla.

Koko Wuhanin maakunta pantiin karanteeniin ja liikenne poikki. Sairastuneiden osuus on äärimmäisen pieni, vain 80 000 ihmistä. Radikaalit rajoitukset hidastavat pandemiaa ja estävät parhaimmillaan sen leviämisen laajemmalle.

Nuorti: En tiedä, onko tästä lopullista totuutta, kun tilanne on aika uusi, vasta kolme kuukautta vanha. Mutta meillä on kokemusta, että se on voitu pysäyttää.

Esimerkiksi Kiinassa on pandemia pysäytetty klassisilla epidemologisilla toimilla. Siellä on tunnistettu aggressiivisesti sairastuneita ja testattu paljon ihmisiä.

Sairastuneet on eristetty, jäljitetty heidän lähikontaktejaan ja määrätty karanteeniin. Näin on toimittu Taiwanissa, Singaporessa Hongkongissa ja Kiinassa. Taiwanissa opittiin sars-epidemiasta aika paljon.

2. Kuinka monen ihmisen pitäisi Suomessa sairastaa, että saataisiin niin kutsuttu laumasuoja?

Julkunen: Laumasuojaa ei ole tarkalleen määritelty, mitä se tarkoittaa. Se riippuu aiheuttajaviruksesta.

Laumasuoja on termi, jota käytetään rokotuksen yhteydessä. Jos tauti on äärimmäisen tartuttava kuten esimerkiksi tuhkarokko, väestön immuunisuojan pitää olla ainakin 95 prosenttia, eli on joko rokotettu tai aiemmin sairastanut sen taudin. Silloin epidemia estyy.

Hengitystieinfektiot eivät tartu yhtä hyvin. Jos väestöstä puolet on rokotettu tai on sairastanut taudin, silloin se hyytyy. Käytännössä näin käy aina. Mitä suurempi osa on taudin sairastanut, sitä pienemmäksi jää uusi epidemia.

Mitä enemmän on tartunnan torjunnan keinoja eli sosiaalisia kontakteja vähennetään ja käsiä pestään, sitä nopeammin epidemia menee ohi tai ei muodostu epidemiaksi ollenkaan.

Nuorti Kysymys on tärkeä, mutta siihen ei tällä hetkellä ole vastausta. On esitetty arvioita, joiden mukaan kahden kolmasosan pitäisi saada tartunta, että laumasuoja kehittyy.

Iso epävarmuustekijä se, että meillä on havaittuja tapauksia ja iso osa tapauksia, jotka eivät tule tietoon, jotka on vähäoireisia tai oireettomia. Heitä voi olla jopa puolet tartunnan saaneista.

3. Ovatko eristämiset ja rajoitukset ihmisten välisessä kanssakäymisessä paras keino kitkeä virus lopullisesti

Julkunen: Ei voi sanoi “kitkeä lopullisesti”. Sellaista mahdollisuutta ei ole. Mutta jos on uusi virustauti, käsihygienian parantaminen ja sosiaalisten kontaktien vähentäminen ovat ainoa tapa estää virustaudin leviäminen väestössä.

Nuorti: Ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Etenkin, jos osa tartunnan saaneista on vähäoireisia tai oireettomia. Heitä on siis mahdoton tunnistaa.

4. Riittäisikö se, että vain monisairaat ja vanhukset ovat eristyksissä?

Julkunen: Silloin meillä olisi enemmän tapauksia. Käytännössä on mahdotonta eristää ikäihmiset ja perussairaat, heitä on Suomessa yhteensä yli miljoona.

Miten heidät eristettäisiin ja kuka heitä hoitaisi? Esimerkiksi, jos on diabetes tai syöpä, ihmisen on mentävä sairaalaan ja silloin kohtaa ihmisiä taksissa ja sairaalan aulassa.

Nuorti: Valitettavasti se ei riitä. Virukset löytävät tiensä eri paikkoihin. Jos henkilö on vähäoireinen tai oireeton, virus voi levitä laajalle havaitsematta. Sen voi saada esimerkiksi sairaanhoitaja tai joku muu, joka on vanhusten kanssa tekemisissä.

5. Onko pandemiaa lopulta mahdollista tukahduttaa ?

Julkunen: Kyllä nämä epidemiat ja pandemiat menevät ohi. Eri paikoissa sairastuu eri määrä ihmisiä. Mitä enemmän on tehty torjuntatoimia, sitä pienemmäksi jää väestöosuus joka sairastuu.

Pandemiatilanteessa on mahdollista, että tulee uusi aalto. Käykö näin koronaviruksen tapauksessa, on vaikea sanoa. Esimerkiksi Sars saatiin torjuntatoimin hävitettyä, sitä ei enää ole näkynyt missään.

Nuorti: Laumasuoja syntyy sitten, kun syntyy. Tällä hetkellä nämä rajoittamistoimet ovat tärkeitä. Se, että annettaisi laumaimmuniteetin syntyä, on kestämätön ajatus.

Esimerkiksi Britanniassa vaihdettiin hyvin nopeasti mielipidettä asiasta. Suomessa on onneksi päästy tekemään toimenpiteitä varhaisemmassa vaiheessa kuin naapurimaissa.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Jääkö virus yskäistessä ilmaan? Voiko sairastava perhe tuoda oireettoman lapsen päivähoitoon? Tässä vastaukset yli 50 koronakysymykseen

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Kello 15 alkavassa erikoislähetyksessä kerromme tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta meillä ja maailmalla. Lähetyksen juontaa Mika Rahkonen.

Voit seurata lähetystä tässä jutussa, TV1:ssä tai Areenassa. Voit myös kuunnella lähetystä Radio Suomessa. Lähetys päättyy kello 15.40.

Lähetyksessä keskustellaan muun muassa Uudenmaan eristämisestä muusta maasta ja siitä, miten poliisi aikoo valvoa rajoitusten noudattamista.

Ohjelmassa käydään läpi myös koronarajoitustoimenpiteistä kärsivien ravintoloiden tilannetta.

Asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin koronasta tänään torstaina klo 15–16 osoitteessa chat.yle.fi. Chatin vieraina ovat uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta ja asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Suomen mielenterveys ry:stä (Mieli ry.).

Yle järjestää myös perjantaina 27.3. kaksi eri korona-aiheista chattia. Aamulla klo 7 alkaen voi kysyä liikkumisrajoituksista ja iltapäivällä klo 15 työelämän kysymyksistä kuten lomautuksista ja yt-neuvotteluista koronan aikana. Kaikki chatit ovat osoitteessa chat.yle.fi.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Uudenmaan rajoille satoja varusmiehiä poliisin avuksi, Suomessa viides koronakuolema, Espanjassa kuolleita yli 4 000

Kävin mieheni kanssa normaalia pidempää videokeskustelua viime perjantaina. Hän elää työnsä takia Lontoossa ja minä Brysselissä.

Belgia oli juuri päättänyt panna käytännössä säppiin koko maan. Myös rajat sulkeutuisivat osittain. Mietimme, kuinka kauan passilla ja lehdistökortilla pääsee suuntaan tai toiseen. Ajatus mahdollisesti kuukausien erosta oli ahdistava.

Yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista psyykeeseen on puhuttu iät ja ajat. Normaalioloissa yksinäisyys koettelee ennen kaikkea vanhuksia, liikuntaesteisiä ja syrjäytyneitä.

Yksinolo ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa, mutta ensimmäinen johtaa helposti toiseen. Ihminen kokee olonsa pian yksinäiseksi, jos kaikki normaali ihmisten välinen kanssakäyminen katoaa.

Asemapaikkani on Bryssel ja tehtäväni on uutisoida siitä, mitä erityisesti EU-kentällä tapahtuu.

No, kentällä eli Brysselissä ei tapahdu mitään. Instituutiot sulkivat ovensa jo aikaa sitten, ja kaikki kokoukset on siirretty vajaassa kahdessa viikossa videokokouksiksi.

Kansalaisten on käsketty tehdä etätöitä, jos se vain onnistuu. Kadut, kaupunki ja maa on autioitunut.

Kaikki uutiset kerrotaan toimittajille nyt puhelimitse tai videolehdistötilaisuuksissa. Haastateltavia ei enää saa tavata ja elämä on siirtynyt etäaikaan eli kotiin.

Videopuhelumme sävy vakavoitui. Olisiko jomman kumman mahdollista siirtää etätyönsä peräti toiseen maahan? Matkaahan ei Lontoon ja Brysselin välillä ole kuin vaivaiset kaksi tuntia.

Sunnuntaiaamuna istuin jo junassa premier-luokan paikalla, joka tällä kertaa maksoi vähemmän kuin normaaliaikoina paikka II-luokassa.

Junassa oli 20 matkustajaa. Tiedän, koska laskin meidät Eurostarin odotustilassa. Yleensä tila pursuaa matkustajia. Brexitin takia rakennettu upouusi taxfree-kauppakin oli suljettu. Se ehti olla auki kuukauden päivät.

Junassa oli tunnelma kuin autiolla saarella. Vaunuja oli peräti 15, ja konduktööri ilmoitti kovaäänisen kautta, että matkustajat saavat istua ihan minne haluavat. Istuin sillä paikalla mikä lippuun oli merkitty, koska se oli ihan hyvä.

Tunneleita on monesti rakennettu sotien varalta pakenemista varten. Kanaalin alittava tunneli on tietysti rakennettu yhteydenpitoa varten saaren ja mantereen välillä. Sellaiseksi minäkin matkani koin.

En paennut koronavirusta, koska sama odottaisi kanaalin toisella puolella. Pakenin yksinoloa. Lähes kaksi viikkoa sosiaalista eristäytymistä sai riittää.

Matkalla en saanut vanhempia mielestäni. He ovat juuri niin vanhoja ja sairaita, että heitä päin ei kenenkään pitäisi tartuntojen pelossa edes katsoa. Ja se tässä surettaakin.

Esimerkiksi Altzheimerin taudista tiedetään, että eristäytyminen sosiaalisesti edistää taudin etenemistä. Joissain tapauksissa yksinäisyyden väitetään jopa laukaisevan taudin.

Yksinäisyys voi johtaa mielenterveysongelmiin, alkoholismiin ja jopa itsemurhaan. Siksi väliaikaisesta yksinolosta ei saa koitua yksinäisyyttä.

Sosiaalinen media saattaa pelastaa nuoret, mutta vanhempi ikäpolvi kaipaa juttuseuraa. Elokuva ei paikkaa lastenlasten visiittiä eikä rupattelutuokiota naapurin kanssa.

Yhdeksän miljoonan asukkaan Lontoon kansainvälinen rautatieasema St Pancras oli hiirenhiljainen. Auringonvalo paljasti silmilleni ensimmäistä kertaa asemarakennuksen kauniit arkkitehtooniset linjat. Kaikki kaupat ja kahvilat olivat kiinni.

Lontoo ei sunnuntaina vielä ollut suljettu, mutta taksi tuntui silti metroa järkevämmältä vaihtoehdolta päästä toiseen kotiini.

Oli kevään kaunein päivä ja niinpä suuntasin mieheni kanssa kävelylle puistoon. Suurin osa noudatti suositusta välttää ryhmiä, sosiaalisia kontakteja, kahviloita ja ravintoloita, mutta ei tarpeeksi moni.

Pääministeri Boris Johnson pamautti sulut päälle tiistaiaamusta. Nyt vain ruokakaupat ja apteekit ovat auki, ulkoilla saa kerran päivässä ainoastaan puolison ja perheen kanssa ja sosiaaliset kontaktit on rajoitettu kahden ryhmiin.

Ja uskokaa tai älkää, poliisit ovat kaduilla valvomassa, että määräyksiä noudatetaan.

Olen niin onnellinen, että lähdin Lontooseen. Minun ei tarvitse tehdä töitä yksin, ei syödä yksin eikä ulkoilla yksin. Kohtaamme kriisin yhdessä. Voimia kaikille, erityisesti teille, jotka joudutte olemaan yksin.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Poliitikot ja terveysviranomaiset ovat viikkoja kertoneet, kuinka huolestuttava koronavirustilanne on Suomessa.

Samaa kieltä puhuu myös hallituksen keskiviikkoinen päätös, jolla se rajoittaa uusmaalaisten liikkumista muualle Suomeen.

Valmiuslain liikkumista ja oleskelua koskevan pykälän käyttöönotto on erittäin korkean kynnyksen takana.

Pykälä voidaan ottaa käyttöön, jos ”se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi”.

Hallitus siis teki päätelmän, että muuta Suomea on suojeltava Uudenmaan koronavirustilanteelta.

Keskiviikkona iltapäivästä Suomessa oli 880 varmennettua tartuntaa, joista suurin osa oli Uudeltamaalta. Sairaanhoidossa oli 82 henkilöä, joista 22 oli tehohoidossa.

Tilanne ei ole vielä kaoottinen, mutta hallitus ei tarkastellut päätöksessään pelkästään tätä hetkeä.

Oikeus elämään painaa enemmän kuin liikkumisvapaus

Viranomaiset ovat katsoneet vierestä huolestuneina, kun iso joukko suomalaisia on suunnannut mökeilleen koronavirusta pakoon. Tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että ihmiset vievät virustaudin mukanaan usein isoilta paikkakunnilta pienemmille.

Tätä kehitystä olisi kuitenkin hyvä hidastuttaa useastakin syystä. Ensinnäkään mökkipaikkakuntien terveydenhuoltojärjestelmät eivät kestä, jos kausiasukkaat sairastuvat kunnissa koronavirukseen.

Tämän takia pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti uusmaalaisia mökkiläisiä palaamaan takaisin koteihinsa.

Toisekseen taudin leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen olisi hyvä viivyttää järjestelmän kokonaiskestävyyden takia.

Jos Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottaa iskun ensin vastaan, siltä voi myöhemmin irrota apua toisille sairaanhoitopiireille, joilla on niukemmat resurssit.

Esimerkiksi Lapissa on yhteensä yhdeksän tehohoitopaikkaa, joiden määrä voidaan nelinkertaistaa erityistoimenpiteillä.

Yksi hallituksen perusteluista liikkumisen rajoituksille on se, että jokaiselle suomalaiselle pitäisi tarjota mahdollisuus tehohoitoon silloin kun hän sitä tarvitsee.

Ongelma koronavirustilanteessa on se, että tehohoitojaksot ovat osoittautuneet pitkiksi. Potilaat saattavat olla tehohoidossa kaksi tai kolme viikkoa, jolloin hoitopaikat ruuhkautuvat.

– Liikkumisen vapaus on perustuslaissa turvattu oikeus, mutta keskeisin on oikeus elämään, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Asiantuntijoiden arvio tällä hetkellä on, että tehohoitopaikat riittävät, vaikka se tekee tiukkaa.

Esityksen läpimeno ei ole läpihuutoasia

Hallituksen esitys liikkumisen rajoittamisesta Uudeltamaalta muualle Suomeen ei ole läpihuutojuttu perustuslakivaliokunnassa.

Perustuslakivaliokunta on palauttanut aiemmin uudelleen valmisteluun hallituksen esityksen, jolla viranomaisille annetaan normaaliaikoja suuremmat valtuudet puuttua muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työaikoihin.

Hallituksen pitää pystyä perustelemaan perustuslakivaliokunnalle, että liikkumisrajoitus on nyt välttämätön toimi, jolla estetään ihmisten henkiä uhkaavan tilanteen syntyminen.

Perusteluiksi ei pelkästään riitä, että liikkumisen rajoittaminen vähentää tartuntoja Suomessa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi Ylelle keskiviikkona, että kyse on isosta työstä, koska kyse on niin keskeisistä oikeuksista.

Esitys menee eduskunnassa torstaina lähetekeskusteluun, jonka jälkeen valiokunta alkaa käsitellä sitä. Myös asiantuntijoille pitää antaa aikaa tutustua esityksen perustelumuistioihin.

Asiantuntijat kiinnittänevät huomiota muun muassa siihen, pitääkö matkustaminen muualle Suomeen kieltää koko maakunnan alueelta vai riittäisikö myös pienempi alue.

Tässä tarkastelussa keskeistä on se, kuinka laajalle alueelle koronavirus on levinnyt Uudellamaalla.

Hallituksen tavoitteena on, että liikkumisrajoitus astuisi voimaan perjantaina.

Lue lisää:

Hallitus esittää Uudenmaan eristämistä – Liikkumisrajoitukset eduskunnan käsittelyyn torstaina

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Viikko sitten suomalaisten arki mullistui, kun maahan julistettiin poikkeusolot koronaepidemian vuoksi.

Yle pyysi kolmea perhettä eri puolilta Suomea pitämään päiväkirjaa ensimmäisestä viikosta, jolloin koulut olivat suljettuja ja ihmiset patistettiin koteihinsa.

Miten sopu säilyi kahden teinin ja kahden aikuisen perheessä Helsingissä? Mikä oli turkulaisen eläkeläispariskunnan viikon kohokohta? Kuinka arki pyöri 12-lapsisessa perheessä Joensuussa?

“Kahvakuula hankittiin Prismasta, mutta siitä tuli ilon sijaan riitaa”

Eeva Lahdenmäki, 38, Petro Tamminen, 40, Kerttu Tamminen, 16, ja Kiuru Tamminen, 14, asuvat kerrostalossa Helsingissä. Vanhemmat ovat tietotyöläisiä ja tekevät nyt etätöitä kotona. Lapset käyvät yläkoulua ja lukiota.

Keskiviikko 18.3.

Eeva: Aamulla sängystä ylös ja vaatteet päälle (ainakin yläosaan - alaosa ei näy videopalaverin kamerassa). Sovitaan, kumpi tekee töitä olohuoneessa ja kumpi makuuhuoneessa.

Teinit nukkuvat - ilmeisesti opetus ei ala kahdeksalta…?

Kalenteri kilkattaa uusia kokouksia tunnin välein, joten ehdin vain puolella korvalla kuulla, miten oven takana välillä jutellaan. Enimmäkseen on hiljaista: kukin on omassa huoneessaan oman koneen tai kännykän äärellä.

Petro: Tytöt sulkeutuivat juuri kylppäriin värjäämään Kertun hiuksia. Nyt oli kuulemma hyvä hetki kokeilla ensimmäistä kertaa hiusten värjäämistä, kun ainakin seuraavat neljä viikkoa vietetään neljän seinän sisällä katseilta piilossa. Kylppäristä kuuluu hekotusta ja videopuhelun vääristämiä kavereiden ääniä.

Torstai 19.3.

Kerttu: Inhottaa kun ei voi nähdä ystäviä samalla tavalla kuin ennen. Se ois nimittäin aika itsekästä.

Se harmittaa myös, että tän vuoden kesätyöt voi jäädä nyt myös koronan takia välistä. Kyllä sen ymmärtää täysin, mutta samalla haluais kovasti työkokemusta ja tekemistä kesälle.

Eeva: Kahvakuula hankittiin viikonloppuna Prismasta samalla reissulla karanteenimuonan kanssa, ja siitä tuli ilon sijaan heti kättelyssä riitaa. Petro sanoi ostaneensa tällaisen vähän liian pienen 12-kiloisen kuulan, joka on hänelle itse asiassa melkein kaikkiin liikkeisiin liian kevyt. Minusta se on niin painava, etten jaksa nostaa sitä edes ylös, vaikka ilmeisesti pitäisi.

Saamme kiskottua itsemme Petron kanssa juoksulenkille, ja se onkin viikon paras asia. Askel askeleelta olo rentoutuu. Päätän juosta joka päivä nyt, kun viime viikonlopun flunssa on selätetty.

Illalla Kerttu on selvästi ahdistunut koronasta ja pelkää, että eiliseltä kauppareissulta on tullut mukana tartunta. Yritämme kääntää ajatuksia muualle katsomalla yhdessä telkkarista mitä vaan sellaista, mikä ei liity sairauksiin. Huvila ja huussi on tähän tarkoitukseen hyvä ohjelma.

Perjantai 20.3.

Petro: Puoleenpäivään mennessä olen ollut neljässä eri palaverissa, joista kolme vedän. Lounasta ehdin syödä 20 minuuttia.

Yhdeltä hyppään seuraavaan palaveriin, jonka ainoa tarkoitus on kertoa joukolle ihmisiä hankkeestamme. En oikein tiedä, keitä ja kuinka monta linjoilla on. Teamsin sijaan nyt käytetäänkin Skypeä. Tai oikeammin Skype for Business -ohjelmaa, eli entistä Lync-ohjelmaa. Sen käynnistymisessä menee aikaa. Tulen kokoukseen minuutin myöhässä, ja huomaan, että ääniasetukset ovat menneet sekaisin.

Kuulokkeeni ovat mykkinä ja kaiutin huutaa kokouksen kakofonian kotiimme. Asetustuksia ei pysty muuttamaan kun tapaaminen on jo käynnissä. Puren hammasta. Kenelläkään ei ole kameraa päällä. En käynnistä omaani. Joku puhuu, linja pätkii. Käynnistelen esitystäni ja totean aikaa olevan jäljellä vielä tunnin ja 54 minuuttia. Tästä tulee erittäin pitkä kokous! Jostain syystä osalla osallistujista ääni on todella surkea. Lopulta he kirjoittavat kommenttinsa tapaamisen chattiin. Se on ainoa tapa saada jotain ymmärrettävää perille.

Lauantai 21.3.

Eeva: Teinit jäävät aamulla nukkumaan, kun lähdemme liikkeelle. Puoli kymmeneltä soitamme Petron kanssa sovitusti 75-vuotiaan isäni ovikelloa ja astumme sitten metrin turvavälin päähän ovesta. Olemme sopineet, että käyn hoitamassa isäni apteekki- ja kauppa-asiat.

Käymme läpi kuulumiset ja kauppalistan tarkennukset kerrostalon rapussa. Ohi kävelee kaksi naapuria, toisella on hengityssuojain naamalla. “Olen täällä kotikaranteenissa”, sanoo isäni heille iloisesti. Ei vastausta.

Sunnuntai 22.3.

Kerttu: Viikonloppu tuntui ärsyttävältä. Ei mitään tekemistä ja ne ns “pakolliset” menot saa hoidettua parissa tunnissa jonka jälkeen tekeminen loppuu kuin seinään.

Eeva: Juoksemme usein sunnuntaisin Petron kanssa pitkän ja hitaan lenkin, jota juoksuharrastajat kutsuvat “pitkikseksi”. Mikään rajoitus ei toistaiseksi estä tätäkään harrastusta, joten lähdemme hölköttelemään kevätaurinkoon. Keskuspuiston metsäpoluilla ja Vantaanjoen rantamilla on paikoittain jopa ruuhkaa.

Illalla viestittelen ystävien kanssa Whatsappissa ja Facebookissa.

Samaan aikaan kun ystäväpiirissä toisilla on töitä enemmän kuin pystyy tekemään, ovat työt toisaalla loppuneet kuin seinään. Ystävä kertoo, että viime päivät ovat kuluneet tulo- ja meno-exceleitä tehdessä. Kauanko rahat riittävät?

Maanantai 23.3.

Eeva: Etätyön ja -opiskelun uutuudenviehätys on kadonnut. Kaipaan työkavereita ja työmatkaa, uusien ajatusten saamista päähän. Kotoa lähtemistä ja kotiin tulemista. Maanantain alkuillan joogaa. Sitä aikaansaamisen tunnetta, kun on selvinnyt maanantaista ja polkee pyörällä pitkän päivän jälkeen kotiin.

Petro: Ruoalle katetussa vesikannussa jäät ovat muodostaneet yhtenäisen klöntin, joka jää puristuksiin kannun kapeaan kohtaan, noin viisi senttiä vedenpinnan yläpuolelle. Arvuuttelemme, milloin klöntti hajoaa ja putoaa veteen. Itse veikkaan kahta minuuttia, Eeva ja Kerttu viittä, Kiuru 15 minuuttia. Jutustelemme ja seuraamme sulamista, joka vie lopulta puolitoista tuntia. En muista vastaavaa seisahtumista lähiajoilta. Karanteenin hyviä puolia.

Tiistai 24.4.

Eeva: Poikkeusolojen alkuvaiheessa laadittu pitkä to do -lista odottaa tekijäänsä. Kuivausrummun poistoletkua ei ole kiinnitetty, lautapelejä ei ole pelattu, parveketta ei ole siivottu. Johonkin kaikki aika menee, vaikka mitään ei tapahdu eikä minnekään saa mennä.

Petro: Nautin siitä, että saan seurustella rauhassa lasteni kanssa. Viime vuosina olen aiemmista tavoistani poiketen ryhtynyt toisinaan kuljettamaan heitä autolla harrastuksiin paljolti siksi, että saisin viettää rauhallista aikaa heidän kanssaan. Nyt korona tarjoilee tuollaista aikaa isolla lapiolla.

“Pirjo nosti rähinän, kun aioin lähteä lenkille”

Pirjo Lukkarinen, 71, ja Harri Lukkarinen, 74, asuvat kerrostalossa Turussa. Ikänsä puolesta molemmat kuuluvat riskiryhmään. Lisäksi Pirjolla on perussairauksia.

Keskiviikko 18.3.

Pirjo: Olen ollut koronakaranteenissa jo 8 päivää lääkärinä työskentelevän poikani ohjeistuksen perusteella.

Aamulääkkeet ja sitten tavalliseen tapaan c-pap-laitteen osien pesu. Sitten aamusuihkut. Vaikka en mene tänäänkään ovesta ulos, laittaudun ikäänkuin menisin jonnekin (meikit, tukka hyvin!), en haahuile yöpaita päällä, vaikka nyt voisi. Uskon tämän rutiinin helpottavan rytmittämään päiviämme.

Minun tiedonjano koronasta on valtavan suuri, samaa en voi sanoa Harrista, joka on mielestäni vähätellyt tähän päivään asti taudin vakavuutta. Olen aivan alusta asti lukenut koronasta tietoja, yrittänyt kertoa Harrille ja saada aikaan keskustelua, hänen kommentti on usein ollut “Älä paasaa”.

Iltapäivän tiedotustilaisuuden Yleltä klo 15–17 kuuntelemme nyt yhdessä! Harrin koronan vähättely on väistymässä.

Nyt emme enää “riitele” siitä, saako Harri mennä ruokakauppaan vai ei. Annoin poikiemme puhua isällensä, miksi kauppaan ei saa mennä! Yhdessä suunnittelimme ruokakauppaan ostoslistan, jonka lähetimme sähköpostissa pojallemme, ostokset hän tuo torstai-iltana.

Harri: Normaalisti käyn keskiviikkoisin kaverin kanssa lenkillä ja kahvilla - nyt se ei koronan takia onnistu. Tämä on kai sitä “sosiaalisten kontaktien vähentämistä”! Kohta ei voi enää mistään vähentää.

Korona on aiheuttanut jossakin määrin epävarmuutta lähitulevaisuudesta. Meidän pitäisi muuttaa huhtikuun puolessa välissä. Sitä ennen pitäisi ostaa uusi sänky ja pesukone ym. tarvikkeita muuttoa varten, mutta miten ostat, kun olet karanteenissa.

Torstai 19.3.

Pirjo:Tiedotusvälineet ovat koko päivän auki, radio keittiössä, TV olohuoneessa, lisäksi selailen koko ajan kännykästä IS-sivustoja. Päivän mittaan on pelottavia ajatuksia, miten korona etenee. Neljän seinän sisällä olo ei aiheuta ahdistusta vaan pikemminkin tuo minulle turvaa!

Klo 20 Ruokaostokset! Poika toi kauppatavarat kerrostalomme alaovelle ulos, mistä Harri ne haki hissillä 7. kerrokseen rukkaset käsissä.

Minä suojauduin suusuojuksin ja kumihanskoin laittaessani tavaroita kaappeihin. Liioittelua tai ei. Absurdia kuitenkin!

Perjantai 20.3.

Pirjo:Klo 10–12 Polttelin surukynttilää, Joensuussa haudattiin parhaan ystäväperheemme vaimo.

Olin surullinen. Hautajaisväkeä sai olla 10 henkeä. Ruokailua ei voinutkaan järjestää.

Meidän sosiaaliset kontaktit olisivat etupäässä Joensuussa, muutimme Turkuun neljä vuotta sitten, nyt kontakteja on täällä oleellisesti vähemmän.

Klo 16.00 Päivällisenä paistettua kuhaa, puikulaperunat ja salaatti.

klo 19.00 Sain soiton Joensuusta aamupäivän hautajaisten sujumisesta. Elämän on jatkuttava kaikesta huolimatta jokaisen taholla.

Sanomalehdet selailin hajamielisenä. Mikään ei oikein kiinnosta, en saa mitään aikaan.

En jaksa katsoa televisiota.

Lauantai 21.3.

Pirjo: Siivouksen jälkeen, kuten joka päivä, klo 13.30 päiväkahvit jäätelön ja hillon kera.

Pakkokaranteeni ei vielä ole ollut minulle vaikeaa, sillä en liikuntavammaisena, kyynärsauvoilla liikkuvana ole muutoinkaan joka päivä menossa jonnekin.

Suuri ilon aihe, jota odotimme: klo 16-18 olimme poikamme ja hänen vaimonsa kanssa yhteydessä Skypen kautta: olimme vakavien asioiden ääressä, mutta nauroimme myös, kuten aina tavatessamme. En muista milloin olen viime päivinä nauranut. Päätimme jatkaa Skype-tapaamisia aina silloin tällöin. Nuorten kanssa juttelu tuotti paljon iloa.

Sunnuntai 22.3.

Pirjo: Harri on aurinkoisella aamulenkillä antamieni tarkkojen ohjeiden mukaisesti! Varmistan vielä pojaltamme, voiko Harri käydä edelleen sauvakävelyllä. Vastaus: ”Kun muistaa heti pestä kädet”.

Elämästä puuttuu selkeästi ilo ja nauru. On jo vähän apaattista. On oltava varuillaan, varauduttava, tällaisia asioita ei ole tarvinnut meidän sukupolvien ennen miettiä!

Maanantai 23.3.

Harri: Heräsin jo 6.30 eikä uni enää tullut: olisiko koronastressi? Pirjo nosti melkoisen rähinän, kun aioin lähteä lenkille. No en mennyt. Aika tylsä aamu ja päivä. Korona vaikeuttaa olennaisesti asunto- ja pankkiasioiden hoitoa; kaikkea ei ole helppoa hoitaa etäyhteyksien kautta.

Tiistai 24.3.

Pirjo: Onneksi nukun toistaiseksi hyvin, vaikka ajatukset ovat tietysti koronan leviämisessä. Herätessä on tunne, kuin maailmanloppua odoteltaisiin. Tuon tunteen tuo se, että taudin huippua odotellaan.

Poikamme tietää, että isänsä kärsii, ettei pääse kuntosalille eikä lenkille, joten hän oli keksinyt järjestää fysioterapeutin ohjaamaan meille molemmille tänään karanteenijumppaa – tietenkin etänä!

Olimme aivan kuten lapset kotona etäkoulussa. Fysioterapeutti ohjasi ”olohuoneessamme” meille puolen tunnin tuolijumpan ”läppärin” välityksellä. Sovittiin jo kolme seuraavaa 45 minuutin kuntojumppaa karanteenissa.

“Miten saan kaikille koululaisille opiskelurauhan?”

Henna Jurvelin, 42, Simo Jurvelin, 49 sekä lapset Edit, 15, Fanny, 14, Olga ,13, Edvin, 11, Eino, 10, Fredrik, 8, Oskar, 7, Ivar, 5, Arvid, 4,. Ebba, 3, Ester, 1, ja Hugo 2 kk asuvat omakotitalossa Joensuussa. Henna on kotiäiti ja Simo yrittäjä.

Keskiviikko 18.3.

Henna: Eka kotikoulupäivä. Kotona on 6 koululaista, yksi esikoululainen, neljä leikki-ikäistä ja pieni poikavauva, hännänhuippuna Luna-koira.

Miten kaikki sujuu, saapa nähdä. Arkemme muuttui hetkessä. Tavallisesti koulukkaat olisi koulussa, eskarilainen esikoulussa ja leikki-ikäiset päiväkodissa. Minä vauvan kanssa kotona. Ja perheen isä töissä.

Koitan saada kouluikäiset kouluhommien pariin. Pienet koulukkaat tarvitsevat ohjausta. Isommat auttavat tekniikassa pienempiä. Koululaiset ovat innoissaan, kun saa olla kotona. On vapaampaa.

Itsellä on epävarma ja jokseenkin sekava mieli. Välillä tuntuu että arki on sekamelskaa, ja hetken päästä tilanne on kuin tyyni järvenpinta.

Fannyn soittotunti muuttui etätunniksi. Fanny soittaa ja kuvaa soittokappaleensa ja lähettää sen opettajalleen.

Torstai 19.3.

Henna: Miten saan jokaiselle koululaiselle rauhallisen opiskelurauhan?

Fiilikseni menevät ylös alas. Elän hetki kerrallaan. On haastavaa hoitaa vauvaa, leikkiä leikki-ikäisten kanssa, ohjata ja opettaa koululaisia ja valmistaa ruoka ja tehdä kotityöt.

Täytyy priorisoida ja organisoida.

Leikki-ikäiset leikkivät pitkän tovin legoilla keskenään. Äidin mieltä lämmittää sopuisat leikkijät.

Lapset leikkivät ja pelaavat ulkona. Opastan lapsia että kavereita ei tuoda nyt sisälle, eikä kavereiden luo voi mennä. Lapset tuntuvat hyväksyvän tilanteen.

Perjantai 20.3.

Henna: Etsin yhdelle koululaiselle rauhallista opiskelupaikkaa ja sellainen löytyy saunasta.

Koen välillä tukalaksi tilanteen. Autan yhtä uskonnossa, toista ja kolmatta matikassa ja eskarilaista tehtävissään. Onneksi isommat sisarukset osaavat auttaa pienempiä. Äidin sydän kiittää.

Pienet lapset osaavat paljon arjen asioita. Ivar 5 v. keittää monesti äidille päiväkahvit, joita juomme sitten yhdessä.

Perjantai-ilta. Kaikki ollaan kotona. Syödään hiukan herkkuja ja kuunnellaan Nettiraamattuluokkaa.

Lauantai 21.3.

Henna: Ihana, että ei ole koulupäivä. Päivä alkaa auringon paisteessa. Kolmen pojan ja vauvan kanssa menemme maalle, mökille.

Viikko on tuntunut todella raskaalta. Haluan saada etäisyyttä arjen pyöritykseen.

Sunnuntai 22.3.

Henna: Tullaan taas mökille. Aurinko paistaa ja keli on aivan mahtava ulkoiluun.

Lapset luistelevat ja pelaavat.

Evästellään nuotion ääressä. Nautitaan yhdessä olosta muutamien ystävien ja perheemme kanssa. Todella ihana ja voimauttava sunnuntaipäivä.

Ja ihana Hugo-vauva hymyilee ja jokeltelee. Voimavara äidin elämään.

Maanantai 23.3.

Henna: Arki on alkanut takkuisesti tänään. Pienet koululaiset tarvitsevat ohjausta. Ja opiskelurauhan ja -paikan löytyminen kolmelle pojalle on ollut hankalaa. Välillä opiskellaan, ja välillä härnätään toisia. Äidin hermot on koetuksella. Löydämme pojille omat opiskelupaikat, ja yhden täytyy taas tyytyä saunaan.

Se harmittaa, kun koululaiset joutuvat olemaan paljon päätteellä. Se tekee heidät todella väsyneeksi

Tiistai 24.3.

Henna: On pitänyt miettiä omaa asennetta tätä poikkeusaikaa kohtaan. Positiivinen, armollinen, kannustava ja rento mieli helpottaa pääsemään vaativan ajan yli. Vertaistuki on ollut todella tärkeä. Ja monet ystävät ja tutut ovat muistaneet meitä. Se auttaa jaksamaan. Ja sen kun muistaa, että monessa perheessä on jokseenkin sama tilanne päällä.

Miltä poikkeusolot ovat tuntuneet sinun kotonasi? Kerro kokemuksesi ja osallistu keskusteluun, joka on avoinna 27.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Lue tästä jutusta uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Teinit heräilevät etäkouluun puoliltapäivin ja pommittavat opettajia viesteillä jopa yöllä – osa ei ole pitänyt kouluun mitään yhteyttä

Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään

Pohjois-Karjalan keskussairaalasta Joensuussa on varastettu käsidesiä. Sairaalasta on hävinnyt viime viikolla vajaat parikymmentä litran vetoista käsidesipulloa.

Pullot on väännetty irti yleisten wc-tilojen seinätelineistä. Ainetta on vohkittu myös huoltokärrystä.

Tällä viikolla ei ole havaittu uusia näpistyksiä.

Siun sote -kuntayhtymän turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen kertoo, että käsihuuhteita on pihistetty sairaalan tiloista aiemminkin, vuosia sitten.

Vanhojen anastusten tekijöiksi epäiltiin alkoholipitoisesta aineesta kiinnostuneita päihdeongelmaisia.

Tuoreiden tapausten arvellaan liittyvän koronaepidemiaan.

– Ajattelemattomia asiakkaita, arvelee tekijöistä turvallisuuspäällikkö Nevalainen.

Sairaalan henkilöstölle on nyt annettu uudet ohjeet käsihuuhteen vartioinnista.

Viruksia tappavaa desinfiointiainetta tarvitaan sairaalassa suojaamaan potilaita ja henkilökuntaa tartunnoilta.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Pohjois-Karjalassa: vahvistettuja tartuntoja on viisi, määrä nousi keskiviikkona yhdellä

• Ylen tietojen mukaan eduskunta on viisinkertaistamassa yrityksille luvatun koronatuen
• Yhdysvalloissa senaatti pääsi sopuun 2 000 miljardin dollarin elvytyspaketista
• Osakekurssit ovat alamäessä Aasiassa ja Euroopassa Yhdysvaltojen jättipaketista huolimatta
• Kriisin arvioidaan lyhentävän teollisuuden tuotantoketjuja pysyvästi
• Jacob Wallenberg varoittaa, että talouden romahtaminen uhkaa johtaa jopa väkivaltaan

Vanha huijausviesti on alkanut kiertää taas verkossa Suomessa ja maailmalla. Viesti on suureksi osaksi huijausta, mutta osa siitä kannattaa ottaa vakavasti.

Viestissä varoitetaan videosta nimeltään Martinelli. Tämän uhataan hakkeroivan puhelimen käyttökelvottomaksi. Samassa viestissä varoitetaan myös "Paavin tanssi" -videosta.

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo, että jostain syystä tämä ikivanha huijaus on nyt lähtenyt koronakriisin keskellä liikkeelle.

Esimerkiksi tällaisia huijausviestejä on tullut:

– Jos tiedät jonkun Whatsappia käyttävän, saatat välittää tämän. It-kollega on ilmoittanut, että Whatsappista tulee huomenna video, nimeltään martinelli, älä avaa sitä, se hakkeroi puhelintasi, eikä mikään korjaa sitä. Levitä sanaa, viestissä sanotaan.

– Ole hyvä ja ilmoita kaikille luettelossa oleville yhteyshenkilöille, jotta et avaa videota nimeltä "Paavin tanssi". Se on virus, joka muotoilee matkapuhelimesi. Varo, että se on erittäin vaarallista, viestissä sanotaan myös.

Viestistä on varoitettu koululaisia esimerkiksi Ylöjärvellä. Moni aikuinenkin on saanut sen kännykkäänsä.

Kukaan ei ole tiettävästi saanut varoitettua videota

Jo viestin epätarkka kirjoitusosa voi vihjata, että se on käännetty muista kielistä. Samantyyppisiä viestejä on liikkunut maailmalla viime päivinä.

Brittiläisen Independent-lehden mukaan kukaan ei oikein tiedä, mikä on tämä Martinelli-video. Videota ei ole kukaan tiettävästi saanut, vaikka sen saamisella on uhattu ainakin kesästä asti.

Gabriel Martinelli on brasilialainen jalkapalloilija ja nuori lupaus. Hän edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Arsenalia ja on ollut siirtohuhujen kohteena. Sama huijausviesti levisi kuitenkin jo ennen kuin hän oli kuuluisa.

Independentin mukaan Martinelli on tavallinen sukunimi, joka on kalifornialaisella appelsiinimehuyhtiöllä ja entisellä Panaman presidentillä.

Samantyyppisiä huijausviestejä liikkui jo vuonna 2015, videoiden nimet ovat vain vaihdelleet.

Viestin voi tuhota rauhassa. Ketjukirje kannattaa lopettaa alkuunsa. Se voi herättää turhaa huolta vastaanottajassa.

– Netissä vastaan tulevia varoitusviestejä ei pitäisi jakaa sokkona eteenpäin, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Jos uhka on todellinen, linkki luotettavaan lähteeseen on paljon parempi varoitus kuin ketjukirjemäisenä leviävä viesti, Hyppönen sanoo.

Myös tietoturvayhtiö Sophos kertoo The Nationalille, että Martinelli-viestin välittäminen ei tee haittaa puhelimelle. Sen sijaan se saattaa herättää turhaa huolta niissä, jotka saavat sen. Sen takia kannattaa lopettaa alkuunsa tämä ketjukirje.

– Koska selvästi ei ole mitään Martinelli-videota, Whatsapp-käyttäjät ovat turvassa.

Whatsapp Goldin lataaminen oli haittaohjelma

Samassa huijausviestissä varoitetaan myös Whatsapp Goldista.

– Jos saat viestin päivittää Whatsapp Goldiksi, älä napsauta, viestissä sanotaan.

Tämä varoitus kannattaa ottaa vakavasti, jos saa myöhemmin erillisen viestin, jossa pyydetään päivittämään Whatsapp Goldiksi. Viesti kannattaa poistaa, eikä ladata uutta versiota.

Tämäkin on vanha verkossa leviävä vitsaus. Mikko Hyppönen kertoo, että Whatsapp Gold -nimellä on todella nähty Android-haittaohjelma, mutta sekin eli neljä vuotta sitten.

– Tällä hetkellä liikkeellä ei ole mitään oikeita hyökkäyksiä, jotka liittyisivät mitenkään Whatsapp Goldiin, Martinelliin tai paaviin, Hyppönen rauhoittaa.

Verkkosivusto Snopes raportoi Goldista jo vuonna 2016, kun Whatsapp Gold -viestit kiersivät maailmalla.

Viesteissä puhuttiin, että vihdoinkin salainen kultainen versio Whatsappista on vuodettu. Viestissä sanottiin, että tämä versio on vain isoille julkisuuden henkilöille, mutta nyt sinäkin voit käyttää sitä.

Snopesin mukaan kyseessä oli haittaohjelma, jos sen latasi. Ylipäänsä ei kannata ladata epäilyttävää tai outoa sisältöä omalle kännykälle tai tietokoneelle.

Aiheesta voi keskustella 27.3. kello 23 saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa viides koronakuolema, HUS tuplaa tehohoitopaikkansa, Espanjassa kuolleita yli 4 000

Valtioneuvosto kehottaa matkailijoita palaamaan ja tarvittaessa tukee palaamista.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan matkustusilmoitusten perusteella ulkomailla on 41 000 matkustajaa. Yli 7 000 on Espanjassa, yli 3 000 Yhdysvalloissa, ja yli 3 000 Thaimassa. Noin puolet on matkustajia, joilla on pysyvä osoite Suomessa.

Matkustusilmoitusten perusteella tehdyt tiedot ovat kuitenkin epävarmat, koska kaikki eivät ilmoitusta tee, eivätkä ilmoita paluutaan. Haaviston mukaan Suomeen vielä palaavien matkustajien on todennäköisesti muutamia tuhansia.

Tuettujen kotiutuslentojen tarvetta arvioidaan päivittäin matkustusilmoitusten perusteella.

– Jos joku ei ole vielä matkustusilmoitusta tehnyt, nyt on aivan viimeinen hetki itsensä sinne rekisteröidä, Haavisto sanoi.

• 14 vuorokauden karanteeni kotona paluun jälkeen.
• Ulkomailta palaaville kaupalliset lentoyhtiöt ovat ensisijainen tapa palata.
• Kotiutuslennot ovat maksullisia. Lisätietoa ja varausjärjestelmä löytyy Finnairin sivuilta.
• Ulkoministeriö tukee kotiutuksia lentoyhtiöiden kautta, jotta matkan hinta on vajaista koneista huolimatta kohtuullinen.
• Ulkomailla asuvien suomalaisten suositellaan lähtökohtaisesti jäävän kotimaihinsa.

Haaviston mukaan ensimmäiset kotiutuslennot toteutetaan perjantaina, jolloin Kyprokselta saapuu yksi ja Portugalista kaksi konetta. Myös virolaiset, ruotsalaiset ja muiden EU-maiden kansalaiset voivat hyödyntää lentoja.

Suomeen paluun jälkeinen 14 vuorokauden karanteeni tarkoittaa kotona pysymistä.

Jos ulkona käydään, tulee liikkua autolla tai taksilla, ei julkisilla liikennevälineillä. Fyysisiä kontakteja tulee välttää, etäisyyden muihin ihmisiin tulee olla pari metriä.

Ulkosuomalaisten ei kannata panikoida

Päälinja on, että kotimatka järjestetään itse.

Sulkeutuvat rajat ja perutut lennot aiheuttavat kuitenkin monille hankaluuksia. Osa hotelleista on Haaviston mukaan esimerkiksi sulkenut ovensa eurooppalaisilta, joita pidetään koronaviruksen kantajina. Heitäkin hallitus pyrkii auttamaan Suomeen.

Kuitenkin pysyvästi ulkomailla asuvia suomalaisia ei kehoteta palaamaan, ellei tilanne sitä erityisistä syistä vaadi.

– Heillä varmasti parhaat olot siellä, missä ovat eli paniikinomaisesti ei kannata Suomea kohti lähteä, Haavisto sanoi.

Päivitämme uusimmat tiedot koko maailman koronavirustilanteesta tähän artikkeliin.

AIheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Päivä alkaa aamukahdeksalta. Silloin Kotkassa sijaitsevan Karhuvuoren koulun 7.–9.-luokkien aineenopettaja Päivi Harsia tarkastaa, onko oppilailta tullut tehtäviä yön aikana.

Sitten hän antaa uudet tehtävät seuraavaa päivää varten. Jokainen tehtävä täytyy arvioida kirjallisesti erikseen. Kaiken kaikkiaan palautetta täytyy antaa 300 oppilaalle viikossa. Työpäivä päättyy pisimmillään kahdeksalta illalla.

– Siinä on henkinen paine, kun työmäärä on päivittäin valtava. Luokassa saa annettua palautteen kasvokkain, mutta nyt pitää käydä kaikki tehtävät läpi ja antaa kirjallinen palaute jokaisesta erikseen, Päivi Harsia kertoo.

Harsian mukaan opettajat ovat välittäneet oppilaille tiedon, että tehtävä pitää palauttaa iltapäivällä kello kolmeen mennessä. Tästä huolimatta palautuksia tulee myöhään. Silloin opettaja joutuu jopa hillitsemään itseään työnteolta.

– Illalla alkavat palautukset ja sovellukset laulamaan. Minun pitää sanoa itselleni, että ei tarvitse sillä sekunnilla katsoa kello 23.58 tulevaa tehtävää. Olen koko ajan valmiudessa. Se tekee työstä nyt normaalia raskaampaa.

Opettajien kuormitus kasvanut

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo saavansa opettajilta viestiä taukoamatta kuormitukseen ja työmääriin liittyen. Positiivista on Luukkaisen mukaan se, että kuormituksen lisääntymisestä huolimatta opettajat haluavat edelleen tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.

– Siinäkin pitää olla joku raja. He haluavat kansan tietävän, että he yrittävät parhaansa. Se ei mene niin, että opettajat vetävät etäopiskelussa muka lonkkaa, vaan etätyö tuottaa heille valtavasti lisätyötä.

Luukkaisen mukaan haasteena on myös se, että perusopetuksen yläluokilla oleviin oppilaisiin ei välttämättä ole saatu mitään kontaktia päiväaikaan. Teinit heräilevät etäkouluun puoliltapäivin ja pommittavat opettajia viesteillä jopa yöllä.

– Kaverit nukkuvat puolillepäivin ja sitten laittavat viestiä, että pitikö jotain tehdä. Ei tämä näin voi mennä. Nyt kun tämä jatkuu pitkään, pitäisi herätä ajoissa ja opiskella normaalina aikana. Opettajat ovat taintumassa tätä myötä työkuorman alle.

Luukkainen kertoo, että myös opettajan työn valmistelun määrä on räjähtänyt.

– On ihan eri asia suunnitella tehtävä etänä annettavaksi. Etukäteistyötä joutuu tekemään nyt vieläkin enemmän kuin ennen etätyötä.

Myös aineenopettaja Päivi Harsia sanoo, että oppilailla olisi tärkeää säilyä päivärytmi.

– Joustetaan vähän liikaakin. On haastavaa olla itselleen armollinen. Huoltajilta tulee meille viestiä, että palautamme tehtävän viikonlopun jälkeen. Toisaalta opettajista tuntuu hyvältä, että tehtävä tuli tehtyä.

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kertoo sähköpostitse, ettei ole tarkoituksenmukaista, että opettajat tekevät töitä yötä päivää. Silti on myös ymmärrettävä, että jos lapsi kaipaa tukea opintoihinsa vanhemmilta tai jos opettajaa ei päivän aikana tavoita kysyäkseen neuvoa ja apua, eivät tehtävät välttämättä tule tehtyä koulupäivän aikana.

– Vanhemmilla on edelleen omat työnsä ja tehtävänsä tehtävänä, eikä heidän tukensa varaan voi laskea lasten opiskelua. Opetuksen järjestäminen ja siinä ohjeistaminen on opettajien ja koulujen tehtävä. Vanhemmat tukevat ja auttavat omien mahdollisuuksiensa mukaan.

Vuorovaikutus etänä erilaista

Etätyöskentelyssä näkyy luokanopettaja Päivi Harsian mukaan myös eriarvoistuminen. Etätyön onnistumiseen vaikuttaa nimittäin se, ovatko laitteistot ja välineet oppilailla kunnossa. Lisäksi etäopetus asettaa haasteita niille oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

– Oppilasta ei pysty tukemaan aina hänen tarvitsemallaan tavalla. Vaikka yritän selittää, niin oppilaat eivät aina ymmärrä tehtäviä. Jos huoltaja ei pysty tukemaan tehtävässä, sekin on haasteellista. Toivon, että tukiopetukseen varataan resurssia myöhemmin.

OAJ:n Olli Luukkaisen mukaan opettaja pystyy ottamaan oppilaiden tarpeet huomioon eri tavalla fyysisesti heidät nähdessään kuin etätyössä.

– Jos Kallella, Villellä, Maijalla ja Ollilla on samanlainen tehtävä, heille jokaiselle pitää antaa ohje erikseen ja he kaikki ymmärtävät ohjeen eri tavoilla.

Vanhempainliiton Ulla Siimeksen mukaan etäopetuksessa ollaan nyt niin alussa, että kaikilta kaivataan malttia ja joustoa. Kun laitteet, alustat ja työtavat tulevat tutuiksi niin opettajille kuin oppilaillekin, tilanne varmasti rauhoittuu ja selkeytyy.

– Alkuvaiheessa etäopetuksessa olisi hyvä keskittyä perusasioihin: Siihen, että jokainen lapsi ja nuori tulisi etäopetuksessakin kohdatuksi ja kokisi, että koulun aikuiset ovat edelleen olemassa.

Yhteisöllisyys säilyy edes jollakin tavalla

Kouvolassa sijaitsevan Pilkanmaan koulun 3. luokan luokanopettaja Maija Niinimäki on oppinut löytämään tilanteesta jotakin positiivista. Rutiineja on alkanut syntyä sekä opettajilla että oppilailla.

– Oppilaat tekevät hyvin tehtäviä. He osaavat katsoa videot ja yllättävän omatoimisesti ryhtyvät hommiin. Toki kolmasluokkalainen on vielä pieni ja tarvitsee myös vanhemman tukea.

Niinimäki on varautunut siihen, että koko loppulukukausi tullaan työskentelemään etänä.

– On tämä tavallista työläämpää, mutta minun mielestäni ihan ok. Tämä on poikkeustilanne. On löydettävä uusia luovia tapoja tehdä töitä.

Niinimäki kehuu erityisesti päivittäistä viestintää Whatsapp-ryhmien kautta.

– On ihanaa, että yhteisöllisyys säilyy edes jollakin tavalla. Sitä kaivataan juuri nyt.

Opettaja itse vastuussa työmäärästään

OAJ:n Olli Luukkainen painottaa, että opettaja ei voi olla töissä kellon ympäri. Etätöiden jatkuessa onneksi rutiinit ja käytännöt vakiintuvat ja sitä kautta työt saadaan paremmin hallintaan.

– Samalla myös oppilaiden taidot etäopiskella kehittyvät. Perusopetuksessa ei ole ennen tehty juurikaan etätöitä.

Myös 3. luokan luokanopettaja Maija Niinimäki on asettanut selvät rajat työn tekemiselle. Koko ajan ei voi olla tavoitettavissa.

– Olen sanonut huoltajille, että vastaan pääsääntöisesti kello 9–15. Toisaalta ymmärrän myös vanhempia, jotka tekevät omia töitään, ja olen siksi joustanut. Uskon, että tämä tästä helpottaa ja voi tehdä normaalin työpäivän.

OAJ:n Olli Luukkaisen viesti kuormittuneille opettajille on selvä.

– Rytmitä oma päiväsi. Kerro oppilaille se aika, mikä on oppilaiden käytössä. Opettajan on nyt itse rajattava oma työaikansa.

Luokanopettaja Maija Niinimäki palautuu töistä ulkoilemalla.

– Onneksi tulee kevät. On pakko päästä ulos. Sanon myös oppilaille, että heidän ei tarvitse olla koko ajan ruudun ääressä.

Myös aineenopettaja Päivi Harsia ulkoilee vapaa-ajallaan. Lisäksi hän lukee kirjoja. Kun on päivittäin näyttöjen kanssa tekemisissä, täytyy osata irrottautua töistä niiden ulkopuolella.

– Minulla on onneksi ystäviä ympäri Suomen, ja juttelen heidän kanssaan. Toisaalta ystäviini kuuluu myös opettajia, ja helposti keskustelu lipsahtaa vapaalla työjuttuihin.

Juttua päivitetty 26.3. kello 13.02. Lisätty Vanhempainliiton toiminnanjohtajan kommentit.

Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta 27.3. kello 23 asti.

Aiheesta lisää:

“Vaikka menisi kaksikin kuukautta, niin se ei kenenkään koulupolkua kaada” - Luokanopettaja toivoo rentoutta etäopetukseen

Teinit heräilevät etäkouluun puoliltapäivin ja pommittavat opettajia viesteillä jopa yöllä – osa ei ole pitänyt kouluun mitään yhteyttä

Kolme kokemusta etätöistä – näin etäilevät lääkäri, opettaja ja it-konsultti

Nuoret kertovat, miten koronavirus muutti parissa päivässä asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan: "Tuskin valitusta kouluista tulee enää"

Yhä useampi opettaja käy itsepuolustuskurssin raivokkaiden oppilaiden takia: "Täytyy pitää mielessä lakipykälät, mitä saa tehdä"

Kaikkein parhaiten varustelluista tehohoidon paikoista voi tulla kova pula Uudenmaan ulkopuolella, jos koronavirus pääsee leviämään Uudeltamaalta vapaasti muihin maakuntiin.

Sen vuoksi liikkuminen Uudeltamaalta muualle Suomeen kielletään kolmen viikon ajaksi. Vain välttämätön kulkeminen sallitaan.

Muualla Suomessa asuvat ihmiset ovat suhteessa iäkkäämpiä ja sairaampia kuin Uudellamaalla. Se on riski. Koronavirus on vienyt tähän asti eläkeikäisiä pahempaan kuntoon kuin nuoria ja perusterveitä. Se johtuu todennäköisesti siitä, että ikääntyessä elimistön vastustuskyky heikkenee.

Jos ikäihmiset tai pitkäaikaissairauksia sairastavat joutuvat tehohoitoon, on hyvä, että heille riittää hoitopaikkoja. Siihen liikkumisrajoituksilla yritetään vaikuttaa, vaikka ne kajoavatkin perustuslaillisiin oikeuksiimme. Mitä vähemmän vakavasti sairastuneita, sitä parempaa hoitoa potilaat saavat.

Simulaattorissamme voit verrata tartunnan leviämistä kahdessa eri tilanteessa. Toisessa ihmisten liikkumista rajoitetaan ja toisessa ei juurikaan rajoiteta.

Esimerkkimme on simulaatio, joten se ei suoraan vastaa yhdenkään sairaanhoitopiirin tehohoitopaikkoja. Periaate on kuitenkin kaikkialla sama.

Keskimääräinen potilas viettää teho-osastolla kolme päivää. Koronaviruksessa tilanne on toinen: vakavimmin sairastuneiden potilaiden hoitojaksot sairaalassa ovat pitkiä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä muistutti keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa, että yhden koronaviruspotilaan tehohoito voi kestää jopa kahdesta kolmeen viikkoa.

Yksi koronaviruspotilas saattaa viedä siis jopa seitsemän muun potilaan paikan. Ojala-Niemelän mukaan esimerkiksi Lapin keskussairaalassa on yhteensä yhdeksän tehohoitopaikkaa.

Hän vetosi suomalaisiin, etteivät eteläsuomalaiset matkustaisi pohjoiseen mökeille pääsiäistä viettämään. Jos käy pahasti, on parempi olla kotona.

Juttu on tehty yhteistyössä Norjan yleisradioyhtiö NRK:n kanssa. NRK:n tiimi: Anders Hofseth, Ståle Grut, Lene Sæter, Andre Håker, Renate Rognan ja Johannes Odland. NRK:n jutun samasta aiheesta voit lukea täältä.

Jutun keskustelu on auki 27.3. klo 23 asti.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella asuva iäkkäämpi henkilö on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin. Yksityisyyden suojaamiseksi kuolemantapauksesta ei anneta lisätietoja.

Koronaviruksen vuoksi maakunnassa on tällä hetkellä sairaalahoidossa neljä potilasta, joista kaksi tehohoidossa.

Keskussairaalan työntekijällä on todettu koronatartunta

Päijät-Hämeessä on tänään todettu kaksi uutta koronavirustartuntaa. Varmistettuja tartuntoja on nyt maakunnassa yhteensä viisitoista. Näytteitä on otettu noin 434.

Päijät-Hämeen keskussairaalan työntekijällä on todettu koronatartunta, ja altistuneita selvitetään parhaillaan. Jatkotoimenpiteistä päätetään erikseen.

Myös yhtymän alueella toimivan yksityisen kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijällä todettiin eilen keskiviikkona koronavirustartunta. Osalla asukkaista oli oireita, ja heiltä otettiin altistumisen vuoksi koronavirusnäytteet.

HUSissakin kuoli iäkäs henkilö

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi torstaina, että iäkäs henkilö on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin keskiviikkona.

Kyseessä on kolmas koronavirukseen liittyvä kuolemantapaus HUSin alueella. Yksityisyyden suojaamiseksi kuolemantapauksesta ei anneta lisätietoja.

Koronavirukseen on kuollut Suomessa nyt yhteensä viisi henkilöä. Uusimmat tiedot Suomen koronatilanteesta saat tästä.

Poliisi aikoo pysäyttää ja tarkastaa kaikki Uudellemaalle tai sieltä pois matkustavat ihmiset. Hallitus kertoi keskiviikkona, että Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välistä liikennettä rajoitetaan.

Liikkumisrajoitusten tarkoituksena on hillitä koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen. Rajoitus astuu voimaan perjantaina, jos eduskunta hyväksyy asetuksen.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi valmistautuu pyytämään virka-apua Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta. Niiden henkilökunta toimii poliisin ohjauksessa ja poliisi on läsnä jokaisella sulkupaikalla.

Rajoituksia valvotaan normaaliolojen lainsäädännöllä, eikä poliisi saa ylimääräisiä valtuuksia.

– Rajoituksissa sovelletaan neuvoja, kehotuksia ja käskyjä. Vasta vakavammissa, piittaamattomissa tapauksissa tullaan käyttämään ankarampia keinoja.

Jokainen ajoneuvo ja jokainen henkilö, joka kulkee junassa tai muussa kulkuvälineessä, pysäytetään ja selvitetään, minne matka on. Lasse Aapio

Rajoituksen rikkomisesta voi seurata sakkorangaistus.

Sulkuja asetetaan tärkeimmille Uudellemaalle johtaville teille, mutta myös muille teille. Aluksi sulkuja tulee 30–40 tielle. Moottoriteiltä poistetaan kaistoja käytöstä. Teiden lisäksi poliisi valvoo juna- ja lentoliikennettä.

– Jokainen ajoneuvo ja jokainen henkilö, joka kulkee junassa tai muussa kulkuvälineessä, pysäytetään ja selvitetään minne matka on, Helsingin poliisilaitoksen poliisikomentaja Lasse Aapio sanoo.

Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan poliisi ei käytännössä pysty valvomaan aivan kaikkia maakuntaan vieviä teitä. Hän kuitenkin painottaa, että ihmisten ei tulisi nyt yrittää miettiä, miten rajoituksia kierretään.

Kaikki liikenne ei ole kiellettyä

Liikkumisrajoitukset tarkoittavat, että Uudellemaalle ja sieltä pois voi matkustaa vain välttämättömistä syistä. Esimerkiksi loma- tai mökkimatkat eivät siis ole sallittuja, mutta muita hyväksyttäviä perusteita poiketa rajoituksista on.

Hyväksyttävät perusteet ovat: viranomaistoiminta, työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittaminen, lakisääteisen velvollisuuden täyttäminen, lähiomaisen kuolema, lapsen tapaamisoikeus tai muu painava henkilökohtainen syy. Myös esimerkiksi sairaan lähisukulaisen hoitaminen voi olla hyväksyttävä syy.

Ihmisillä on velvollisuus todistaa henkilöllisyytensä ja esittää poliisille todistus siitä, minkä vuoksi kulkeminen on välttämätöntä.

Poliisikomentaja Lasse Aapion mukaan poliisi toivoo ihmisten esittävän kirjallisia todistuksia, mutta sellaisia ei kuitenkaan vaadita. Työnantaja voi laatia esimerkiksi asiakirjan, jossa lukee, missä henkilö asuu ja missä työskentelee. Olennaista on, että peruste on selkeä ja tarkistettavissa.

– Kovin pitkiä kertomuksia poliisi ei kuuntele, Aapio sanoo.

Liikkumisrajoitusten valvonta vaatii päivittäin arviolta jopa 700 poliisin työpanoksen. Se on pois muista tehtävistä, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Kiireelliset hälytystehtävät ovat kuitenkin edelleen poliisin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

Poliisi kertoi liikkumisrajoitusten valvonnasta tiedotustilaisuudessa torstaina. Tilaisuudessa käsiteltyjen asioiden lisäksi voit löytää lisää vastauksia tästä Ylen keskiviikkona julkaisemasta artikkelista.

Seuraa täältä Ylen päivittyvää artikkelia koronaviruspandemian tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Lue myös:

Perustuslakivaliokunta kuulee asiantuntijoita Uudenmaan liikkumisrajoituksista huomenna – Puheenjohtaja arvioi, että kielto voisi tulla voimaan jo perjantaina

Voit keskustella aiheesta alla perjantaihin 27.3. kello 23 asti.

Olisiko sinusta erakoksi?

Asuisit yksin, viihtyisit yksin, olisit yksin.

Nyt, kun meitä patistetaan sosiaalisten suhteiden välttämiseen, on hyvä muistaa heitä, jotka aikojen saatossa ovat vapaaehtoisesti valinneet tämän tien.

Milla Peltosen kirja Erakot tutki maailmasta vetäyteiden tarinoiden lisäksi myös suomalaista sielunmaisemaa.

Metsän pojat

– Muuttakaamme metsään ja heittäkäämme hiiteen tämän maailman pauhu!

Näin puuskahtaa Jukolan Lauri veljilleen Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä jo vuonna 1870.

Sittemmin suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy omalaatuisia yksineläjiä Veikko Huovisen Havukka-Ahon ajattelijasta Muumi-kirjojen mörköön.

Erakon perushahmoksi vakiintui pohjoisen resuinen ukko, joka elää mökissään korpien kätköissä ja herättää pelonsekaista kunnioitusta lähikyläläisissä.

Kultaerakot istuivat Lapin elinkautista

Tosimaailmassa kuvaa ovat täydentäneet niin sanotut kultaerakot, joiden sanottiin istuvan Lapin elinkautista.

Heistä tehdyt elämänkerrat korostavat usein jopa myyttistä maskuliinisuutta ja niitä suomalaisuuden hyveitä, jotka jo Zacharias Topelius määritteli Maamme-kirjassa.

Näihin kuuluivat mm työ ja itsekuri, kärsivällisyys, karaistuneisuus, rauhallisuus ja sitkeys.

Lappiin vetäytyneet viime vuosisadan kullankaivajat olivat usein myös sotaveteraaneja, jotka halusivat olla rauhassa sotamuistoiltaan.

Erämaan yksinäisyydessä rintamilta jääneet henkiset arvet ja olkapäillä istunut viinanpiru tuntuivat ehkä paremmin hallittavilta kuin ihmisjoukoissa ja kaikenlaisten houkutusten keskellä kaupungeissa.

Lappiin on mahtunut elämään erakkona muistakin syistä kuin kullan etsintä. Väkeä on saapunut ja jäänyt Lappiin pohjoisen taian houkuttelemana niin Sortavalasta, Juankoskelta kuin Itävallasta.

Tirolista ensin Norjaan ja sitten Suomen Lappiin vaeltaneen Anton Neumeierin henkilökuvan Naltijärven lappalainen voit katsoa tästä:

Mörökorven erakko Marketta Horn

Miehisyyten perustuvan erakkokäsityksen rikkoo viimeistään tutustuminen ekologiseen yksineloon Saarijärvelle vetäytyneeseen Marketta Horniin.

1940-luvun lopussa syntyneen maailmanpolitiikan tohtori ja entinen Espoon Vihreiden kaupunginvaltuutettu eli Luxemburgissa luksuselämää kunnes ekologinen ajattelu pakotti uusille urille.

Horn katsoo nyt elävänsä elämänsä viimeistä vaihetta, luopumista, ja sen hän haluaa tehdä pääosin yksin.

Hänestä on kirjoittettu monia juttuja, kuvattu dokumentteja, ja hän on vetätyneenäkin aktiviinen sosiaalisessa mediassa.

Munkki Stefanos- Suomen ainoa yksinkilvoittelija

Erakkous alkoi uskonnoista – tai pikemminkin uskosta, sillä hengellisiä erakkoja on ollut ennen kristittyjäkin..

Maailman vanhin yhä toimiva luostari onbuddhalainen, ja se syntyi Siddharta Gautaman, siis Buddhan elinaikana noin 2500 vuotta sitten Pohjois-Intiassa.

Varhaisimmat munkit olivat tuolloin kiertäviä kerjäläisaskeetteja.

Kristillinen erakkoliike syntyi sorron ja vainojen aikaan noin 300-luvulla suurimmaksi osaksi Egyptissä.

Suomessa luostariperinnettä ylläpitää pääasiassa ortodoksinen kirkko.

Yksin kilvoittelevia erakkomunkkeja Suomessa on kuitenkin vain yksi, isä Stefanos, joka asuu Rasimäen Erakkolassa, Valtimolla, Pohjois-Karjalassa.

Munkki Stefanokselle kirkko soi poikkeuksellisen mahdollisuuden kilvoitella yksin luostarin ulkopuolella.

Talvikauden marraskuun alusta maaliskuun loppuun hän elää totaalisen yksin. Päivärytmi on säännöllinen: aikainen herätys, rukousta, työtä ja ikonien maalausta.

– En näe viiteen kuukauteen ihmisiä. En tapaa ketään enkä käy kaupassa. Jos saan sydänkohtauksen, niin sitten saan, hän kuvaili elämäänsä vuonna 2015.

Ortodoksimunkki Stefanoksesta voit kuunnella Päivi Leinon radiodokumentin tästä:

Erakko ei ole yksin

Erakko on yleiskäsite, joka pakenee määrittelyjä. Yhtään samanlaista tapausta ei ole.

Milla Peltonen kirjoitti erakkokirjansa, koska sellaista ei ollut, ja hän yllättyi miten monimuotoisia tarinat ovat.

Nykyerakot eivät ole yksin. Heillä on monesti pieni, mutta sitäkin tiiviimpi ystäväpiiri ja he käyttävät niin tahtoessaan sujuvasti erilaisia some-kanavia eivätkä tiuski vierailulle pyrkiville.

Vaikka mammona ja materia eivät kiinnosta, ihmisille he eivät ole kääntäneet kuin selän.

He ovat yhtä luonnon kanssa, osa sitä – kuten me kaikki.

Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu erakoista:

Hallitus päätti eilen, että Uusimaa eristetään muusta Suomesta, jotta koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen voidaan hillitä.

Poliisi asettaa sulut Uudellemaalle johtaville teille ja pysäyttää ja tarkastaa jokaisen rajan yli aikovan. Uudellemaalle tai sieltä pois matkustavat ihmiset pysäytetään perjantaista lähtien, jos eduskunta hyväksyy asetuksen.

Hallitus antoi eilen raamit sille, ketkä saavat maakunnan rajojen sulkemisesta huolimatta liikkua Uudenmaan rajan yli.

Hyväksyttävät perusteet ovat viranomaistoiminta, työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittaminen, lakisääteisen velvollisuuden täyttäminen, lähiomaisen kuolema, lapsen tapaamisoikeus tai muu painava henkilökohtainen syy. Myös esimerkiksi sairaan lähisukulaisen hoitaminen voi olla hyväksyttävä syy.

Kysyimme poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelinilta yhdeksän käytännön kysymystä siitä, kuka rajan voi ylittää ja missä asioissa.

Saako kuka tahansa mennä rajan yli töihin?

Kuka tahansa ei saa mennä töihin. Vain se, joka osoittaa, että on välttämätön peruste töihin menemiselle, saa mennä. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jos on mahdollisuus tehdä etätöitä, niin tekee niitä kotona.

Miten poliisi tietää, kenen on pakko päästä töihin työpaikalle?

Poliisi ei selvitä juurta jaksain syitä, vaan suhtautuu hyvin kriittisesti Uudenmaan rajan ylittämiseen. Silti on tehtäviä, jotka edellyttävät työpaikalle menemistä, kuten hoitohenkilökunta, toimittajat, viranomaiset, ammattiliikenne, postin pitää kulkea ja elintarvikkeiden pitää päästä kauppoihin. Jos työpaikalle pitää päästä ja muita vaihtoehtoja ei ole, niin sitten sinne pääsee.

Miten todistetaan, että on pakko päästä työpaikalle?

Mitään todistelua ei edellytetä. Mitään kirjallisia todistuksia ei tarvitse olla mukana. Jos työnantaja antaa todistuksia, niin se helpottaa tarkastusta.

Ihmisillä on kuitenkin velvollisuus todistaa henkilöllisyytensä ja esittää poliisille kirjallinen tai suullinen todistus siitä, minkä vuoksi kulkeminen on välttämätöntä.

Onko luottamustoimia määritelty tässä yhteydessä?

Kansanedustajien työskentely on esimerkiksi tällaista, myös kaupunkien ja kuntien luottamustoimet tai ammattiyhdistystoiminta, jos se on välttämätöntä eikä sitä voi millään muulla tavalla hoitaa. Esimerkiksi eduskunnassa on siirrytty laajasti etätyöhön.

Keitä viranomaistoiminnalla tarkoitetaan?

Samasta lähtökohdasta heitä arvioidaan kuin muutakin työskentelyä. Tällaisia ovat esimerkiksi hälytystehtävät ja myös muut virkatehtävien toimittamiset. Esimerkiksi käy vaikkapa Uudenmaan alueen ulkopuolella asuva ministeriön virkamies, jonka on tehtävä työnsä virkapaikalla tietoturvan takia.

Kuinka suurta joukkoa poliisi arvioi rajoituksista poikkeamisen koskevan?

En pysty prosenttiosuuksia sanomaan. Suhtaudumme hyvin odottavasti siihen, että ihmiset itse ymmärtävät, että nyt jos koskaan jäädään kotiin ja vältetään lähikontakteja ja hoidetaan kaikki etäyhteyksillä tai muilla tavoilla.

Millainen osuus vapaa-ajanmatkailu on normaalista Uudenmaan rajan ylittävästä liikenteestä?

En osaa sanoa ollenkaan. Toivon, ettei sitä tänä päivänä enää juurikaan olisi, vaan vain välttämätöntä liikennettä. Erityisesti aamu- ja iltapäivisin voi silti tarkastuspisteille kertyä ruuhkia, mikä rupeaa väistämättä puurouttamaan liikennettä.

Onko valvovat poliisit ohjeistettu tarkkaan siitä, kuka pääsee yli ja kuka ei, vai ovatko yksittäiset päätökset harkinnanvaraisempia?

Poliishallitus on laatinut hyvin kattavan ohjeistuksen, jota parasta aikaa viimeistellään. Siinä on huolehdittu, että huomioidaan kaikki olennaiset seikat. Kaikkia valvotaan yhdenvertaisesti, ja kaikki saavat samanlaisen kohtelun.

Jos rajanylityslupaa ei saa, voiko poliisin päätöksestä valittaa?

Voi kannella, jos epäilee, että poliisi on ylittänyt toimivaltansa tai harkintavaltansa, mutta se päätös, mikä siellä tarkastuspisteellä tehdään, ei ole valituskelpoinen.

Lue myös:

Poliisi asettaa sulut Uudellemaalle johtaville teille – jokainen rajan yli liikkuva tarkastetaan

Näin Uusimaa eristetään muusta Suomesta – 10 asiaa: Saako sukulaisia tavata, miten käy työmatkojen? Tuleeko valvontaa kaikille väylille?

Uudenmaan rajalle tulossa satoja varusmiehiä poliisin avuksi – puolustusministeri: Valvonta mahdollista aloittaa jo perjantaina

Kaikki alkaa käsien pesusta.

Sitten puetaan suojapuku, maski, hanskat ja suojalasit. Ja lopuksi pestään kädet uudelleen.

– Saippua tehoaa koronavirukseen paremmin kuin käsidesi, tietää Helsingin Laakson terveysaseman ylilääkäri Kustaa Piha.

Jos koronaepidemia on taistelu, Piha on etulinjassa.

Vihollinen on silmälle näkymätön virus, joka pitää eristää. Siksi oireista kärsivät eri puolilla maata ohjataan omiin hoitoyksikköihinsä, kuten Helsingin Laaksoon hiljattain perustetulle koronaterveysasemalle.

Rintamalinja kulkee näiden hoitoyksikköjen sisällä. Piha osoittaa varoituskylttejä.

– Nyt olemme puhtaalla puolella. Tästä alkaa kontaminoitunut alue, sanoo Piha, ja astuu sisään.

Kontaminoituneella eli "likaisella" alueella ovat potilaat. Ja siten myös virus.

Kukaan hoitohenkilökunnasta ei kulje likaiselle alueelle ilman suojausvarustusta, tai siirry sieltä pois viruksen saastuttamien vaatteidensa kanssa. Mitään lattialle pudonneita esineitä ei käytetä ilman desifinointia.

Varotoimien tarkoitus on estää viruksen leviäminen henkilökuntaan. Jos niin käy, koko kansakunta on pulassa.

Tyyntä myrskyn edellä

Suomen koronaepidemian keskus on Uudellamaalla.

Tiistaina tunnelma Laakson koronaterveysasemalla oli rauhallinen. Potilaita tulee vuorokaudessa alle sata. Henkilökuntaa on riittävästi moninkertaisen määrän vastaanottamiseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyspolille saapuu tällä hetkellä jopa vähemmän potilaita kuin normaalisti. Voi olla, että tapaturmia tapahtuu sulkeutuneessa Suomessa vähemmän.

– Tai sitten ihmisten kynnys saapua sairaalaan on epidemian aikana suurempi, arvelee päivystyksen vuorovastaava, sairaanhoitaja Hanna Anttonen.

Hoitajat ja lääkärit tietävät kuitenkin hyvin, että rauhallinen tilanne on väliaikaista.

– Me vertaamme omaa tilannettamme muihin maihin. Kaikki tiedot antavat olettaa, että potilasmäärät tulevat kasvamaan merkittävästi, sanoo Kustaa Piha.

Koronavirusepidemia on Suomen osalta vasta alkamassa. Toistaiseksi sairaalahoitoa tarvitsevat lasketaan kymmenissä. THL:n tämänhetkisen ennusteen mukaan heidän kokonaismääränsä tulee nousemaan 11 - 15 tuhanteen.

Tautihuippu saavutetaan mahdollisesti vasta toukokuussa.

Sitä odotellessa sairaaloissa ja terveysasemilla valmistaudutaan kuumeisesti vastaanottamaan viruksen iskua.

Se tarkoittaa fyysisten raja-aitojen pystyttämistä. Muiden hoitoyksikköjen varaamista koronapotilaiden hoitoon. Kallisarvoisten suojausvarusteiden säännöstelyä. Aivan uudenlaisten hoitorutiinien opettelua.

– Nyt pystymme vielä kokeilemaan, miten systeemi toimii. Sitten kun potilaita alkaa tulla enemmän, olemme valmiina, sanoo vuorovastaava Anttonen Tyksistä.

Onko Suomi Italian tiellä? "Ilman muuta huolestuttaa"

Operaation komentokeskuksissa ei harjoitella, vaan painetaan pitkää päivää.

– Puhelin on kädessä käytännössä koko ajan. Tilannepalavereita pidetään viikonloppuisin. On ollut aika hektistä, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen kohtaja Leena Turpeinen.

Edellisten viikkojen työllistävimpiä urakoita on ollut Helsingin koronaterveysasemien pystyttäminen, sekä vähemmän kiireellisen terveydenhuollon alasajo.

Päätöksiä on tehtävä nopeasti, ja ne ovat isoja. Muualla terveydenhuollossa tehdyt supistukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

– Mitä tapahtuu jos diabeetikkoja, tai verenpainetaudista ja sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä ei hoideta? Tämä on tasapainoilua. Korona-asia pitää hoitaa, mutta ajatuksien on oltava koko ajan myös muutaman vuoden päässä, Turpeinen sanoo.

Ja koko ajan on laadittava suunnitelmaa sen varalle, että tilanne olennaisesti pahenee.

Isoja huolenaiheita riittää. Niistä päällimmäisimpiä on henkilökunnan turvallisuus.

– Sairaspoissaoloja hengitystieinfektioiden vuoksi on ollut jo nyt. Me edetään päivä kerrallaan. Mutta ilman muuta huolestuttaa, Turpeinen sanoo.

Sama huoli vaivaa hoitoalan ammattilaisia ympäri maata. Jos virus leviää laajasti henkilökuntaan, myös kyky hoidon antamiseen romahtaa.

Kuvat Italian ja Espanjan kriisiytyneistä sairaaloista ovat kirkkaana mielessä. Näissä maissa koronaan kuolleiden määrät lasketaan tuhansissa.

Tartunnan saaneiden joukossa on tuhansia hoitajia ja lääkäreitä. Kymmeniä on kuollut tautiin.

– Kun kuuntelee näitä uutisia miten henkilökunta sairastaa Italiassa, kuinka monta lääkäriä ja hoitajaa on jo kuollut. Niin ollaanko me sitten turvassa? Tällaisia ajatuksia ainakin minulle paljon tulee, kun on lapsia, sanoo Mikaela Verspoor, joka on sairaanhoitajana HUS:n Meilahden teho-osastolla.

Oulun yliopistollisen sairaalan akuuttilääkäri Iita Daavittila ei vielä murehdi. Öisin on silti vaikea saada unta.

– On miljoona asiaa, mitä pitäisi suunnitella, ohjata, tehdä. Ne tulevat ajatuksiin.

Hoitohenkilökunnan tiedossa on hyvin, että taistelusta tulee pitkä. Tuoreimman arvion mukaan epidemian ensimmäinen aalto kestää lyhimmilläänkin keskikesään.

– Me päivystyksessä olevat olemme tottuneet työskentelemään kovan paineen alla. Mutta emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo. Ihan varmasti tulee jaksamisen kanssa ongelmia, jos tilanne pahenee ja jatkuu pitkään, sanoo Hanna Anttonen Tyksistä.

Pyyntö kotijoukoille: "Pysyttäisi nyt siellä kotona"

Suomi on ottanut käyttöön rajuja toimia epidemian hillitsemiseksi. Kukaan ei vielä tiedä, miten ne purevat.

– Täytyy vain toivoa, että ne ovat riittävän tehokkaita, sanoo Kustaa Piha Laakson terveysasemalta.

Paljon on kansalaisten oman toiminnan varassa.

– Toivon, että ihmiset ottavat rajoitukset tosissaan. Sillä pystytään suojaamaan meidän hoitavaa henkilökuntaa, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

"On etuoikeus olla nyt töissä"

Korona on kuitenkin tuonut hoitohenkilökunnan keskuuteen muutakin kuin huolta. Kuten tiimihenkeä, tarmoa ja ammattiylpeyttä.

– Tänne on tullut kollegoja monilta terveysasemilta. On tosi hyvä fiilis. Hyvä yhteishenki. Tekemisen meininki, sanoo terveydenhoitaja Leena Sallinen Laakson terveysasemalta.

– Motivaatio on hyvä. He tietävät, että eletään poikkeuksellisia aikoja. Siellä pohjalla on vahva ammatillinen kutsumus, sanoo ylilääkäri Kustaa Piha.

Tyksin päivystyksen sairaanhoitaja Zacharias Granqvist on kiitollinen, että hänen roolinsa poikkeustilassa ei ole pysytellä kotona.

– Kun koko yhteiskunta on passitettu kotiin, niin onhan se hoitajille ja lääkäreille oikein etuoikeus olla töissä. Päästä tekemään tälle tilanteelle jotain.

Lue myös:

Tässä on ratkaisu terveydenhuoltoa uhkaavaan suojavarustepulaan: Huoltovarmuuskeskus tekee historiaa ja avaa varastonsa ovet

Lääkäri kertoo Italian koronaepidemian keskeltä: "Kuolleiden määrä on valtava" – Bergamon sairaala yrittää selvitä äärirajoilla

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen

Miten erotan koronaviruksen tavallisesta flunssasta? Voinko jäädä pois töistä, jos korona pelottaa? Keräämme tähän juttuun lukijoiden kysymyksiä koronaviruksesta ja asiantuntijoiden vastauksia.

Voit lähettää oman kysymyksesi uutisen kommentointikentällä tämän jutun lopussa. Voit kysyä suoraan myös asiantuntijalta mieltäsi askarruttavan kysymyksen Ylen Chatissa kello 15.00-16.40.

1) Mitä koronavirustartunnoista nyt tiedetään?

Kun henkilö, jolla on koronavirus yskäisee, mihin ilmaan pääsevät virukset lopulta joutuvat? Jäävätkö ne ilmaan vai häviävätkö johonkin?

Virusta on ilmassa jonkin aikaa, ja sitä laskeutuu pinnoille. Emme vielä tiedä kauanko virus pysyy hengissä kehon ulkopuolella - minuutteja tai tunteja, ei kuitenkaan päiviä tai viikkoja. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

• Suomalaisasiantuntija koronan tarttumisesta ilmateitse: tutkimustulos ei liity arkielämän tilanteisiin
• Kokeile, miten koronavirus tarttuu ovenkahvasta ja katso, miten voitat viruksen
• Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Miksi esimerkiksi ruokakaupan henkilökunta ei käytä hengityssuojaimia? Satoja ihmisiä kulkee samassa tilassa.

Suojaimista ei ole hyötyä, jos niitä ei käytetä oikein. Kaupan kassa esimerkiksi ei voi vaihtaa suojainta niin usein, että siitä olisi oikeasti hyötyä. Suojaimet kannattaa nyt säästää terveydenhuollon henkilöstölle. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Taksilla matkustaessa ei kuljettajan ja asiakkaan välissä ole turvallista välimatkaa. Kuinka tulee toimia, jos kyseessä on koronapotilaan matka sairaalaan?

Koronapotilaan pitäisi käyttää maskia, jos se on mahdollista. Jos hengityssuojainta ei ole, kannattaa pyytää ohjeet puhelimessa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Minulla on 81-vuotias äiti, joka asuu yksin ilman kotiapua. Minä ja veljeni käymme hänelle kaupassa ja apteekissa. Minä teen lisäksi ruoat ja jaan lääkkeet dosetteihin. Voimmeko jatkaa samalla tavoin edellyttäen, että olemme täysin terveitä ja käsihygieniasta huolehtien?

Kaikista tärkeintä on, että äidin asioista huolehditaan. Tässä tilanteessa voi olla parempi, että te jatkatte auttamista kuin että yritetään järjestää kunnan kanssa kotipalvelua tai -hoitoa. Asiasta voi käydä neuvottelun oman kunnan kanssa. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Jos on lämpöä ja lihassärkyä ja kuuluu riskiryhmään, niin onko turhaa ottaa terveyskeskukseen yhteyttä? Ja otetaanko testiä?

Kannattaa ensin tehdä testi Omaolo-palvelun kautta. Vastaus ohjaa sitten joko omahoitoon tai ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan terveydenhuollossa. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Millä tavalla vanhat sairaudet vievät riskiryhmäläiseksi?

Vuosia sitten sairastettu keuhkokuume ei tarkoita, että ihminen kuuluisi koronan osalta riskiryhmää. Aiemmin sairastettu syöpäkään ei vaikuta, jos siitä on todettu parantuneeksi. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Eikö töistä voi kieltäytyä jo työturvallisuuslain mukaan, jos kuuluu riskiryhmään ja töitä tekemällä vaarantaa itsensä?

Nämä ovat tilanteita, joista pitää sopia työpaikalla. Työterveyshuolto auttaa ja kirjoittaa tarvittaessa todistuksen. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Minulle olisi tulossa vieraita. Voinko ottaa heidät vastaan vai pitääkö olla näkemättä ketään ja olla kotikaranteenissa, vaikka olen terve?

Nyt kannattaa rajoittaa kaikkia vierailuita ja toteuttaa yhdessäolon vaikkapa verkon välityksellä. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Tiedän tuttuni järjestävän viikonloppuna yli kymmenen hengen juhlat kotonaan ja paikalle on tulossa ihmisiä usealta eri paikkakunnalta. Mitä voin tehdä?

Kannattaa puhua kaverille ystävällisesti asiasta. Kokoontumisessa ihmiset voivat tartuttaa toisiaan, ja kokoontumislain rikkomisesta voi myös saada sakkoa.

Kuinka paljon koronavirustestejä on nyt tehty Suomessa?

Sunnuntaihin 22.3. mennessä Suomessa oli tehty lähes 10 000 koronavirustestiä. Testit on nyt keskitetty Suomessa vakavasti sairaille, riskiryhmille ja sote-alan työntekijöille. Testaamista pyritään lisäämään sitä mukaa kun sairaaloiden kapasiteetti sen sallii. Tosin hoitoalan henkilöstö useista eri sairaanhoitopiireistä on kertonut Ylelle, että testeihin on ollut vaikea päästä.

STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan nykyisiä nopeammat testit ovat pian tulossa sairaanhoitopiireihin.

Miksi Suomessa on valittu linja, että kaikkia epäiltyjä virustapauksia ei testata?

Testejä on vielä rajallinen määrä senkin takia, ettei sellaista edes ollut olemassa pari kuukautta sitten. Testattavian tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä tulevat vakavasti sairaat ja toisena terveydenhuollon henkilöstö, jolla on koronaoireita. Viruksen levinneisyyden arvioimiseksi tarvittaisiin paljon nykyistä laajempaa testausta, mutta sellaista ei ole pystytty toteuttamaan missään maailmassa nykyisen epidemian aikana, kirjoittavat Tyksin ylilääkärit Antti Hakanen ja Tytti Vuorinen Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissa. Heidän mukaansa koronavirustestaus on onnistunut varsin hyvin.

Mitä tiedetään koronaviruksen muuntumisesta? Ovatko uudet mutaatiot ärhäkämpiä?

Koronavirus muuntuu jatkuvasti hieman, kuten virukset yleensäkin, ja Suomessa liikkuvia kantoja seurataan kotimaisten tutkijoiden toimesta koko ajan. Toistaiseksi ei ole havaittu, että virus olisi vielä muuntunut biologisilta ominaisuuksiltaan, kuten tartuttavuudeltaan tai vaarallisuudeltaan.

Tyypillisesti virukset eivät muutu pahemmiksi, vaan ajan kanssa virukset yleensä heikentyvät. Tämän pandemian osalta siitä ei ole kuitenkaan mitään viitteitä. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Kuinka varmaa on, että koronan sairastanut henkilö saa immuniteetin tautia vastaan?

Koronavirusinfektio kestää pitkään ja oireet voivat aaltoilla. Koronaviruksen genomin osasia voidaan myös löytää hengitysteistä pitkään, ja todennäköisesti maailmalta kerrotut tapaukset, joissa on epäilty parantuneen uutta sairastumista, ovat itse asiassa vain tällaisia pitkäkestoisia tartuntoja. Tutkimus osoittaa, että noin viikko oireiden alkamisen jälkeen potilaalla on suojaavia vasta-aineita. Immuniteetti siis muodostuu.

Sen sijaan neljä muuta koronavirusta aiheuttaa lievää flunssaa ihmisille, eikä niiden sairastamisen jälkeen saatu immuniteetti tämänhetkisen tiedon valossa anna suojaa uutta covid-19:ää vastaan.(apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Pitääkö paikkansa, että koronavirus kuolee yli 27 asteen lämpötilassa?

Tämä ei ole totta, koronavirus viihtyy mainiosti ihmisen kehon lämpötilassa (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Mikä sairastaessa nitistää viruksen - korkea kuumeko?

Yksilön immuunipuolustus lopulta nujertaa viruksen ja estää sen lisääntymisen. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Miten pystyn välttymään tai ehkäisemään tartunnan saantia?

Sosiaalisten kontaktien välttämisestä kannattaa aloittaa, siis pysymällä kotona niin paljon kuin mahdollista.

Hyvä käsihygienia on paras keino ehkäistä sairastumista koronavirukseen, kertoo THL. Käsiä siis kannattaa pestä usein saippualla ja riittävän pitkään. Opettele myös yskimään ja aivastamaan oikein. Aivasta nenäliinaan ja vie se sen jälkeen välittömästi roskiin. Älä yski tai aivasta kämmeniin vaan mieluummin hihaan.

On myös hyvä opetella olemaan koskettelemasta kasvojaan, neuvoo Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa kannattaa pitää hansikkaat kädessä. Vältä myös kättelyä.

Kuusi pikavinkkiä koronavirukselta suojautumiseen (27.2.)

Kuinka kauan epidemian arvioidaan jatkuvan?

Koronaepidemian kestoa ja voimakkuutta on arvioitu matemaattisten mallien avulla. Professori Kari Auranen Turun yliopistosta arvioi, että koronaviruksen ensimmäinen aalto voi kestää Suomessa vielä ainakin kolme kuukautta. Jos mitään toimia ei olisi asialle tehty, koronavirus olisi matemaattisten mallinnusten mukaan pyyhkäissyt Suomen yli voimakkaana, 2-3 kuukauden mittaisena aaltona. Nyt kun koronaviruksen leviämistä on alettu rajoittaa, epidemia heikentyy ja pidentyy. Mallinnusten suhteen ilmassa on kuitenkin kaksi kysymysmerkkiä: mikä on lasten alttius saada virus ja tartuttaa sitä eteenpäin ja se, kuinka suuri osuus tartunnan saajista on oireettomia, arvioi Auranen.

Miksi tartuntahuipun tasaaminen on tärkeää?

On tärkeää hidastaa epidemian kulkua ja madaltaa tartuntahuippua, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää vakavasti sairastuneiden hoitamiseen. Valtaosa sairastaa taudin lieväoireisena kotona, mutta osa sairastuneista voi tarvita sairaalahoitoa, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

Ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Tietyt ihmiset ovat sairautensa tai sen hoidon vuoksi muita altiimpia saamaan vakava koronavirusinfektio. THL:n mukaan tähän ryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ja ihmiset joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus, kuten leukemia, hermolihastauti tai krooninen neurologinen sairaus. Myös ihmiset, joilla on pitkäaikaissairauksia kuten säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus, diabetes tai kroonien maksan ja munaisten vajaatoiminta, ovat muita altiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Myös sairaalloinen ylipaino ja päivittäinen tupakointi voivat ehkä lisätä koronaviruksen aiheuttamaa riskiä terveydelle.

Kuinka monta ihmistä koronavirukseen sairastunut keskimäärin tartuttaa?

Yksi koronavirukseen sairastunut ihminen tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä. Supertartuttajaksi sanotaan sellaista ihmistä, joka on tartuttanut poikkeuksellisen suuren määrän ihmisiä. Supertartuttajilla on tyypillisesti ylähengitysteissään hyvin paljon virusta, jolloin he myös levittävät sitä helpommin yskiessään, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Lue lisää supertartuttajista täältä. (28.2. 2020)

Kuinka kauan pitää olla karanteenissa? Voiko silloin käydä kaupassa?

Tällä hetkellä se on kaksi viikkoa. Se pohjautuu taudin itämisaikaan, joka on kahdesta 12:een päivään. Jos henkilö ei ole kahden viikon aikana sairastunut, niin silloin karanteeni päättyy.

Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerkiksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää. Tässä artikkelissa säännöt tiivistetysti.

Kuinka kauan parantuneen pitää olla karanteenissa?

Kun oireet ovat ohi, tulee olla vielä yksi vuorokausi omissa oloissa, terveydenhuollossa työskenteleville suositellaan kahta vuorokautta. Sen jälkeen tartuttamisen riskiä ei enää ole. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Miten erotan koronaviruksen influenssasta tai tavallisesta flunssasta?

Koronavirusta ei pysty kotikonstein tunnistamaan vaan varmistetun tuloksen saa vain laboratoriokokeilla. Koronatauti COVID-19 alkaa tyypillisesti kuumeella, kuivalla yskällä ja väsymyksen tunteella. Tautiin voi liittyä myös päänsärkyä, nuhaa, kurkkukipua, lihassärkyä, hengitysvaikeuksia tai joissakin tapauksissa ruuansulatusongelmia.

Flunssa alkaa yleisimmin kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä, ja niitä seuraavat tyypillisesti yskä ja nuha. Influenssa puolestaan alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, johon liittyy yskää, lihaskipua tai päänsärkyä. Nuhaa ei niinkään liity influenssaan.

Lue lisää tautien välisistä eroista 13. maaliskuuta julkaisusta jutusta täältä.

Voiko korona olla kuumeeton?

Voi. Korona voi olla oireeton, kuumeeton tai sitten hyvin rajuoireinen. Kaikki erilaiset oirekuvat ovat mahdolisia. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi, YTHS, 23.3.2020)

Onko noroviruksen tai Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen sairastaneille kertynyt suojaa koronaa vastaan?

Nämä ovat eri viruksia, joten ne eivät tuo immuniteettia koronavirusta vastaan. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Voiko äkisti hajuaistin aleneminen olla ensimerkki sairastumisesta koronavirukseen?

Tällaista oiretta on raportoitu. Se voi liittyä kuitenkin myös muuhun hengitystietulehduksen aiheuttajaan. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi, YTHS, 23.3.2020)

Mikä on koronaviruksen todellinen kuolleisuusprosentti?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan taudin kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida. Kaikki oireettomia tai lieviä tapauksia ei välttämättä ole havaittu ja raportoitu. Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä voi antaa harhaajohtavan kuvan siitä, mikä todellinen kuolleisuusprosentti on tällä hetkellä tai tulee epidemian levitessä olemaan, THL kertoo verkkosivuillaan.

Voiko oireeton tartunnan saanut tartuttaa muita?

THL:n mukaan on tehty havaintoja, että oireettomat ihmiset voivat ehkä levittää virusta eteenpäin. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, kuinka suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. WHO:n mukaan valtaosa tartunnoista aiheutuu oireita saaneista ihmisistä, kerrotaan THL:n verkkosivuilla. (Tiedot päivitetty 15.3.)

Mikä on todennäköisyys koronan toiselle tai kolmannelle aallolle?

Sitä ei tiedetä, mutta useimmista tällaisista tulee myös toinen aalto, sanoo johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä. Korona­viruksen toinen aalto on toden­näköisesti vain ajan kysymys, sanovat suomalaisasiantuntijat Helsingin Sanomille.

Jos koronavirukseen sairastuu kerran, saako virukselle immuniteetin?

Pidän todennäköisenä, että koronaviruksen sairastamisen jälkeen ihmiselle syntyy aika hyvä immuniteetti tautia vastaan, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Tällä hetkellä ei ole tietoa, että syntyykö uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista pysyvää immuniteettia, joka säilyisi koko lopun elämän, vai onko se jossakin määrin tai paljon lyhyempi. Monissa virustaudeissa kerran sairastettu tauti antaa koko elämän kestävän immuniteetin, mutta koronan osalta siitä ei ole vielä tietoa.

Voiko koronavirus tarttua verenluovutuksen kautta?

Veripalvelun viimeisimpien tietojen mukaan koronaviruksen tartuntoja veriteitse ei ole maailmalla todettu. Muutkaan koronavirukset, kuten SARS, eivät ole aiheuttaneet aiemmin tartuntoja veren välityksellä.

Aiemmin kerrottiin, että pienellä osalla koronavirusinfektioon sairastuneilla henkilöillä virusta voi löytyä myös verestä. Näin olisi erityisesti niillä henkilöillä, joille kehittyy vaikea infektio. Siten olisi hyvin mahdollista, että virus voisi jossain tilanteissa tarttua myös verensiirron välityksellä. Virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan veren luovutusta ei pitäisi varmuuden vuoksi koskaan tehdä sairaana tai juuri sairaudesta toipuneena.

Ranskan terveysministeri väitti ibuprofeenin pahentavan virusta, onko tämä valeuutinen?

Ei ole valeuutinen, mutta kysymys on hyvin kiistanalainen. Ranskan terveysministerin puheen jälkeen Maailman terveysjärjestö WHO suositteli, että koronavirusta sairastavat eivät toistaiseksi käyttäisi tulehduskipulääkkeitä, joiden vaikuttavana aineena on ibuprofeeni.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kuitenkin vakuuttaa, ettei tällä hetkellä ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä yhteydestä ibuprofeenin ja COVID-19 -infektion pahenemisen välillä. SIksi Fimean mielestä ibuprofeenin käytön lopettamista ei tällä perusteella voida suositella.

Miten koronavirus eroaa muista viime vuosien pandemioista, kuten sikainfluenssasta tai SARSista?

Influenssavirus ja koronavirus ovat rakenteeltaan erilaisia ja kuuluvat täysin erilaiseen virusryhmiin. Ainut yhtäläisyys on se, että molemmat voivat tarttua samalla tavalla, eli pisara- ja kosketustartunnalla ja leviämispotentiaali on selvästi ollut samankaltainen. Uusi korona voi olla herkemmin tarttuva kuin esimerkiksi kausi-influenssa. Taudinkuvaltaan ne voivat olla hyvin samankaltaisia, selvittää Julkunen.

Uuden koronaviruksen geenirakenne on kaikista lähimpänä aikaisempaa SARS-koronavirusta. Alkuperäinen SARS oli todennäköisesti lähtöisin lepakoista, ja se siirtyi sivettikissojen kautta ihmisiin eläinmarkkinoilla, jonka jälkeen se lähti leviämään. Tauti sai aikaan tautitapausryppäitä. Yhteensä noin 8000 ihmistä sairastui ja kuolleisuus oli 10 prosenttia, eli selvästi korkeampi kuin uuden koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus. Iso osa SARS-tapauksista olivat sellaisia, jotka levisivät sairaaloissa ja potilaiden hoitotilanteissa. Itse yksittäisiä tautitapauksia levisi 26 maahan. Epidemia sammui aika nopeasti maailmanlaajuisilla epidemian rajoitustoimilla.

Ovatko Afrikka ja Etelä-Amerikka säästyneet koronavirukselta vai ovatko ne meiltä uutispimennossa?

Koronavirusta esiintyy jo yli kolmessakymmenessä Afrikan maassa. Monet Afrikan maat ovat myös sulkeneet rajojaan tartunta-alueilta tulevilta ihmisiltä.

Yli 40 Afrikan maassa on nyt valmius testata koronavirusta. Terveydenhuoltosektori on kuitenkin alirahoitettu ja alimitoitettu. Esimerkiksi 50 miljoonan asukkaan Keniassa on vain 130 teho-osastopaikkaa ja noin 200 erikoistunutta teho-osasto-hoitajaa. Tilanne voi helpottaa se, että väestö on Afrikassa hyvin nuorta.

Jos korona lähtee leviämään Afrikan slummeissa, jäljet voivat olla tuhoisat – väestön nuoruus kuitenkin suojaa

Myös Etelä-Amerikassa on koronavirustartuntoja, ja maat ovat asettaneet nopeasti rajoituksia taudin leviämisen hillitsemiseksi.

Koronapelko hiipii nyt Etelä-Amerikkaankin: ”Tämä muistuttaa kauhuelokuvaa” – Näin virus kuohuttaa Brasiliaa, Argentiinaa ja Uruguayta

Voiko sairastaa koronaa ja flunssaa samaan aikaan?

Kyllä se on mahdollista, sanoo Julkunen. Esimerkiksi pienillä lapsilla, joilla on paljon hengitystieinfektioita, voi ylähengitysteistä löytyä kahta virusta samalla kertaa. Aikuisilla samanaikainen kahden viruksen aiheuttama infektio on kuitenkin kohtuullisen harvinainen, mutta ei mahdoton.

Pahentaako influenssa koronan oireita?

Jos on samaan aikaan kaksi hengitystieinfektiota, jotka voivat olla kohtuullisen rajuja tauteja, niin ne voivat olla kliinisinä tauteina vaikeampia. Tästäkään ei tällä hetkellä ole näyttöä, että koronavirukseen sairastuneilla olisi esimerkiksi yhtäaikaa influenssa A. Yksilöllinen taudinkuva voi olla hyvin moninainen. Vaikka sairastaisi kaksi virusta ylähengitysteissä yhtä aikaa niin taudinkuva voi silti olla lievä, sanoo Julkunen.

Voiko koronasta jäädä pysyviä vaurioita keuhkoihin?

Pitäisin sitä mahdollisena tai jopa todennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen. Jos on vakava hengitystieinfektio, niin infektion aikana voi syntyä kudosvaurioita ja sen seurauksena voi tulla jälkioireita, jotka viittaavat hengitysfunktion heikkenemiseen. Mutta missä määrin niitä on syntynyt koronavirusinfektion jälkeen, niin siitä ei ole vielä tietoa.

Käytännössä tämä voisi näkyä niin, että ihminen saattaa hengästyä helpommin, eli ilmamäärä jonka keuhkoihin voi hengittää, saattaa pienentyä, Julkunen selvittää. Jos normaalikokoisen naisen hengityskapasiteetti on 3,5 litraa , ja jos keuhkoissa on vaurioita infektion jälkeen, voi tämä määrä pienentyä. Hengitysteihin voi tulla myös kudosvaurioita, jotka altistavat uusille hengitystieinfektioille ja muille hengitysteiden kroonisille taudeille.

Voiko koronavirus tarttua lemmikkieläimeen tai lemmikkieläimestä ihmiseen?

Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa tapausta, jossa Covid-19 olisi tarttunut lemmikkieläimestä ihmiseen. Hongkongissa on raportoitu koirasta löytyneestä koronaviruksesta. Tartunta löydettiin sen jälkeen, kun koiran omistaja oli joutunut hoitoon koronavirustartunnan vuoksi. Tartunnan uskotaan levinneen ihmisestä koiraan. Koirassa otettu testi oli “heikon positiivinen”, mikä tarkoittaa, että näytteestä löytyi pieniä määriä virusta. Koiralla ei havaittu oireita.

Entä kesän tullessa, tartuttavatko hyttyset tai kärpäset koronan ihmisiin?

Hyönteiset eivät levitä koronavirusta. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Netissä liikkuu tietoja eri tauteihin tarkoitettujen lääkkeiden hyödystä koronan hoidossa. Olisiko esimerkiksi malarianestolääkityksestä jotain hyötyä?

Mitään lääkitystä ei pidä aloittaa ilman lääkärin ohjeistusta. Tarvitaan vielä paljon tutkimusta eri lääkkeiden turvallisuudesta koronapotilailla. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

2) Miten virus vaikuttaa kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla?

Voiko edelleen sairastava perhe tuoda oireettoman lapsen päivähoitoon?

Ei missään tapauksessa kannata menetellä näin. Oireeton lapsi voi tartuttaa päiväkodissa muita. Jos perheessä on sairautta, pitää kaikkien pysyä kotona. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Muualla Euroopassa esimerkiksi kouluja on suljettu. Miksi koulut suljettiin Suomessa vasta nyt?

Hallitus esitteli maanantaina 16.3. joukon koronaepidemiaan liittyviä toimia. Yksi niistä oli se, että koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Koulut suljettiin keskiviikkona 18.3. Maanantain kouluja koskeva päätös perustui tartuntatautilakiin, vaikka samalla kerralla esiteltiin myös valmiuslain käyttöönotto.

Poikkeuksen muodostavat koulussa järjestettävä esiopetus sekä alakoulun 1.-3. luokkien lähiopetus. Myös erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus järjestetään oppilaille, jotka sitä tarvitsevat, ja joiden huoltajilla ei ole mahdollisuutta järjestää lapsen hoitoa kotona. Kuitenkin kaikille oppilaille suositellaan etäopetusta, jos siihen on mahdollisuus.

Hallituksen toimia koulujen sulkemiseksi oli kyselty Suomessa jo ennen päätöstä. Hallitus ei kuitenkaan normaalioloissa voi sulkea kouluja, vaan päätöksen voi tehdä kunta tai tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa aluehallintavirasto. Monissa kaupungeissa olikin jo ehditty siirtyä etäopetukseen koronavirustilanteen vuoksi niin peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi, että kouluja on haluttu pitää auki, koska kyse on yhteiskunnan selkärangasta. Töihin on haluttu päästää ihmisiä, jotka esimerkiksi työskentelevät kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Korjattu 25.3.2020 klo 16:30: Koulujen sulkeminen perustui tartuntatautilakiin eikä valmiuslakiin. Asiaa koskeva kohta korjattu vastauksessa.

Voinko jäädä pois töistä koronavirustilanteen pahenemisen ja pelon vuoksi?

Yhteiskunta pyörii normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta ja työvelvoite on normaalisti olemassa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä. On olemassa erityistilanteita, jolloin velvoitetta ei ole.

– Eli jos työntekijä itse tai lapsi on sairaana tai karanteenissa, lapsen koulu tai päiväkoti on kiinni, niin tällöin voi olla tilanne, jolloin on parempi pysyä kotona, lapsen iästä riippuen, Äimälä sanoo Ylen sunnuntaisessa haastattelussa.

Poissaoloa on hänen mukaansa syytä harkita, jos itse kuuluu riskiryhmään ja on erityisen altis sairastumaan.

Voiko esimerkiksi siivoojana työskentelevä henkilö tuoda viruksen kotiin työvaatteidensa mukana?

Koronavirus tarttuu ennen kaikkea oireiselta henkilöltä toiselle. Riski saada virus työvaatteiden kautta on äärimmäisen pieni. Tärkeää on käsienpesu kotiin tullessa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Voidaanko valmiuslain perusteella velvoittaa alaa vaihtaneet tai eläkkeelle jääneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset töihin?

Valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa hoitotyössä sitä, että sairaanhoitajaksi kouluttautuneella tai terveydenhuollon muulla henkilökunnalla on työvelvollisuus yleisvaarallisen tartuntataudin levitessä.

Työhön voitaisiin periaatteessa kutsua myös ihmisiä, jotka eivät enää toimi alalla tai ovat eläkkeellä.

Lue tästä lisää vastauksia työssäkäyntiin koronaviruksen jyllätessä.

3) Miten koronavirus vaikuttaa talouteen?

Miten koronavirus näkyy tavallisen ihmisen lompakossa?

Pörssikurssit ovat sahanneet edestakaisin ja osakkeiden arvot ovat sukeltaneet alas voimakkaasti. Ekonomistit arvioivat viime viikolla (10.3.), että tavalliselle ihmiselle koronavirus näkyy esimerkiksi säästöissä. Toisaalta myös rahaa säästyy, kun kulutusmahdollisuuksia on vähemmän.

Monet pankit Suomessa ovat luvanneet laina-asiakkailleen helpotusta lainalyhennyksiin.

Tuleeko lomautuksia ja työttömyyttä koronan takia?

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen mukaan on erittäin vaikeaa arvioida, miten korona vaikuttaa työttömyyteen. Ensiksi pitäisi osata arvioida, miten raskaiksi yleiset taloudelliset vaikutukset muodostuvat ja vasta sitten työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida. Hän arvioi, että ensi vaiheessa vaikutukset näkyvät lomautuksina.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kriisin syvemmät vaikutukset talouteen riippuvat paljolti sen kestosta. Mitä pidemmäksi se venyy, sitä pahemmin se johtaa lomautusten lisäksi työttömyyteen, Appelqvist sanoo.

Monissa yrityksissä on kerrottu yt-neuvottelujen aloittamisesta koronavirustilanteen kehittyessä. Työttömyyskassoihin on tullut kysyntäpiikki koronavirustilanteen vuoksi.

Miten valtio puuttuu koronan aiheuttamiin talousongelmiin?

Hallitus kertoi viime viikon torstaina (12.3.) erinäisistä varautumistoimista koronavirukseen liittyen. Tuolloin valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi, että hallitus varautuu koronaviruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla. Kulmunin mukaan se voidaan tarvittaessa antaa nopeallakin aikataululla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan totesi viime viikolla (12.3.), että valtio varautuu myös siihen, että osassa yrityksissä tuotanto kärsii. Hänen mukaansa eniten töitä tehdään siihen, että yritysten rahoitus turvataan.

Mitä mahdollisia, kauaskantoisia seurauksia koronalla on maailman talouteen?

Pitkän aikavälin muutoksista on ehkä liian aikaista sanoa, mutta esimerkiksi EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton arvioi, että virus romahduttaa koko EU:n talouskasvun jopa 2,5 prosentin laskuun. Vaikutukset tulevat globaalien tuotantantoketjujen katkeamisesta, rajojen sulkemisesta ja ihmisten määräämisestä eritykseen. Esimerkiksi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että Kiina toipuu nopeasti koronashokista.

Kulkeeko posti normaalisti koronasta huolimatta? Entä julkinen liikenne?

Koronavirus ei ole toistaiseksi vaikuttanut Postin palveluihin, vaan kaikki Postin palvelut Suomessa toimivat normaalisti. Myös ulkomailta tulevat lähetykset saadaan käsiteltyä ja jaettua normaalisti, kun ne saapuvat Suomeen. Suomesta ulkomaille postitettujen lähetysten kulkua voivat rajoittaa lentoreittien peruuntumiset, kerrotaan postista.

Joukkoliikenteessäkin on muutoksia. Esimerkiksi VR on vähentänyt vuoroja, samoin linja-autoliikenteen yritykset ja Finnair. Myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva HSL on harventanut liikennettä. Ajantasaista tietoa saa näiden nettisivuilta.

Kuinka sähkön ja veden tuotanto turvataan poikkeusolosuhteissa?

Vesilaitokset ovat saaneet ohjeustuksen, miten turvata vesihuollon toimivuus laajan koronavirusepidemian aikana. Suurimpana uhkana vesihuollon toimintavarmuudelle pidetään vesihuoltolaitosten henkilökunnan laajamittaista sairastumista. Laitosten on mm. varmistettava riittävä henkilöstö laitoksen kannalta kriittisiin tehtäviin ja heidän sijaistuksensa.

Sähköä ja lämpöä tuottavat voimalaitokset ovat normaalisti jo hyvin varautuneet häiriötilanteisiin. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan koronaviruksen takia yhtiöt ovat nostaneet varautumistasoaan. Yhtiöissä on siirrytty etätöihin, vähennetty matkustusta ja kokouksia. Tuotantolaitoksiin ei enää otetaa vierailuryhmiä ja muidenkin ulkopuolisten tuloa on rajoitettu. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on monin tavoin varmistettu. Samoin on sähkön ja kaukolämmön jakeluyhtiöissä varauduttu kriisitilanteisiin.

4) Miten korona vaikuttaa ihmisten vapaa-aikaan?

Kuinka yli 10 henkilön kokoontumiskieltoa tulkitaan? Kuuluvatko hautajaiset tai häät säännön piiriin?

Oikeusministeriö on tulkinnut, että kyseisen lain määritelmät eivät sovellu uskonnollisiin tilaisuuksiin, vaan niistä päättävät tilaisuuksien järjestäjät. Kirkkohallituksesta taas kerrotaan, että piispat ovat määritelleet asian niin, että tällaisten tilaisuuksien osallistujamäärä on rajoitettava kymmeneen. Keskiviikkona piispojen ohjeistusta tarkennettiin kuitenkin niin, että pastoraalisista syistä hautaan siunaamisessa voivat olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka määrä ylittäisikin kymmenen henkilön rajan.

Millainen riski hautajaisvieraille on olla lähellä koronaan menehtynyttä vainajaa?

Hautajaisvieraat eivät altistu taudille ruumiin läheisyydessä. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Voiko toteuttaa bussimatkan toiselle paikkakunnalle? Onko se yli 10 henkilön kokoontuminen?

Oikeusministeriön mukaan rajoitukset eivät koske julkista liikennettä. Etäisyyttä kanssamatkustajiin on kuitenkin hyvä pitää. Kaukoliikenteen vuoroissa saattaa olla peruutuksia.

Oikeusministeriön nettisivuilta löytyy lisää tietoa siitä, mihin kaikkeen yli 10 hengen kokoontumisten rajoittaminen ulottuu. Tällä hetkellä esimerkiksi kauppakeskukset, asemarakennukset, ravintolat tai muut yleisön käytössä olevat tilat voivat olla auki.

Pääsääntö on se, että aikuisella on vastuu noudattaa omaehtoisesti kokoontumisrajoituksia, samoin kuin ohjeita sosiaalisen etäisyyden pitämisestä. Aikuisten vastuulla on huolehtia myös siitä, että lapset noudattavat näitä rajoituksia.

Voiko koronavirus tarttua kotiin tuoduista ostoksista?

Pitäisin sitä epätodennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Viruksen säilyminen ympäristössä on ajallisesti lyhytaikainen. Siitä ei ole tietoa tai näyttöä, että ihminen olisi sairastunut elintarvikkeesta.

Tekee mieli hakea toisten laittamaa ruokaa. Hampurilaista! Pizzaa! Onko turvallista?

Noutoruokaa voi turvallisesti syödä, kunhan muistaa käsienpesun ennen ateriaa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Menevätkö ravintolat kiinni?

Isoista toimijoista S-ryhmään kuuluva HOK-Elanto ilmoitti keskiviikkona 18.3. sulkevansa kaikki ravintolansa toistaiseksi koronaviruksen seurauksena. HOK-Elannolla on ravintoloita Uudellamaalla, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Yhteensä ravintoloita on 82 ja niiden ovet suljetaan maanantaihin mennessä. Ravintoloiden työntekijät siirtyvät HOK-Elannon ruokakauppoihin auttamaan kasvaneen kysynnän kanssa.

Hallitukselta odotetaan päätöksiä muidenkin ravintoloiden sulkemisesta lähipäivinä.

Onko turvallista toimittaa ostokset ikääntyneelle sukulaiselle, vaikka häntä ei kasvokkain tapaisikaan?

Kyllä on turvallista, sanoo Julkunen.

Miten käy varaamani ulkomaanmatkan?

Ulkoministeriö suosittaa välttämään ulkomaille matkustamista koronaviruksen vuoksi. Useat matkatoimistot ovat peruneet keväälle tarkoitettuja lomamatkoja. Esimerkiksi Aurinkomatkat on perunut kaikki matkansa kesäkuulle asti. Moni muukin matkatoimisto on perunut matkansa ainakin kevään osalta.

Kotiuttaako Finnair asiakkaitaan lomakohteista?

Finnair vakuuttaa huolehtivansa suomalaiset valmismatkailijat kotiin yhdessä matkanjärjestäjien kanssa. Eri maat ovat asettaneet erilaisia rajoituksia, mutta Finnair sanoo tekevänsä parhaansa, jotta myös pelkät matkat ostaneet asiakkaat pääsevät kotiin.

Minkälaisiin tapahtumiin voin osallistua?

Hallitus suositti viime viikolla (12.3.), että kaikki yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Aluehallintovirasto antoi asiasta määräyksen päivä tämän jälkeen. Määräys on ensivaiheessa voimassa kuukauden ja se koskee sisä- ja ulkotilaisuuksia.

Kielto on vaikuttanut erilaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Suomen kansallisooppera ja -baletti ovat kiinni kuukauden, Finnkino tekee tilaa katsomoihin rajaten yleisömäärän sataan ihmiseen ja tiedekeskus Heureka sulki ovensa.

Maanantaina 16.3. hallitus ilmoitti, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan jatkossa kymmeneen henkilöön. Tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään.

Mitä tarkoittaa valmiuslaki, ja mitä sen käyttöönotto tarkoittaa?

Lain tarkoituksena on suojata Suomen asukkaita ja yhteiskuntaa poikkeusoloissa. Laki voidaan ottaa käyttöön viidessä erilaisessa tilanteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sen uhka tai vaarallinen ja laajasti levinnyt tartuntatauti.

Valmiuislaissa on useita keinoja, joilla voidaan rajoittaa ihmisten elämää. Valmiuslain mukaan koulujen sulkemisesta päättää opetusministeriö tai valtioneuvosto. Ulkomaanmatkojen tekeminen voidaan kieltää ja myös kotimaan sisällä liikkuminen kaupungista toiseen voidaan kieltää.

Lain aktivoimat pykälät mahdollistavat muun muassa terveydenhuolto-, pelastus- ja poliisihenkilöstön työaika- ja lomasäännöksistä poikkeamisen epidemian edetessä.

Mitä haluat tietää koronaviruksesta? Laita kysymyksesi kommenttikenttään, me etsimme vastauksia niihin.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Sulku estää varusmiesten kotilomat, maailmassa yli puoli miljoonaa tartuntaa, karanteenihotelli niille joilla ei osoitetta Suomessa

Juttua korjattu 19.3. kello 13:40 THL:n mukaan riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ihmiset sekä perussairaat ihmiset. Alkuperäisestä muotoilusta saattoi saada käsityksen, että riskiryhmään kuuluisivat vain yli 70-vuotiaat perussairaat henkilöt.

Öljymarkkinoilla eletään tuplakriisin aikaa, joillaista ei ole ennen koettu. Tuotanto jatkuu huipussaan, vaikka hinta putoaa eikä raaka-aineelle silti ole kysyntää.

Suuret tuottajat Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat ovat ottaneet mittaa toisistaan vuosikausia, mutta johtajan paikan veikin muutamassa viikossa koronavirus. Yksikään suurtuottaja ei ole vielä alkanut rajoittaa pumppausta.

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut tänä vuonna noin 65 dollarin (vajaan 63 euron) barrelihinnasta jo 25 dollariin. Öljymarkkinoita seuraavat analyytikot pitävät mahdollisena, että raaka-öljyn barrelihinta voi tänä vuonna painua jopa 10 dollariin.

Tällaisen arvion on lausunut norjalainen energia-alan tutkimus- ja konsulttiyhtiö Rystad Energy.

Kymmenen dollarin barrelihintaa on jo lähestytty Kanadassa.

Suurpudotus alkoi maaliskuun alussa, kun Saudi-Arabia ja Venäjä lähtivät ovet paukkuen OPEC+-maiden kokouksesta Wienistä. Saudit vaativat Venäjää vähentämään tuotantoa hintojen nostamiseksi, mutta Venäjä ei ole tästä innostunut koskaan. Kolmen vuoden yhteistyösopimus OPECin ja sen ulkopuolisten tuottajamaiden kesken purkautuu muutaman päivän päästä maalis-huhtikuun vaihteessa.

Heti epäonnisen kokouksen jälkeen Saudi-Arabia ilmoitti itse nostavansa päivätuotantonsa 9,7 miljoonasta barrelista yli 12 miljoonaan barreliin.

Saudi-Arabia ilmoitti viikko sitten, että se pitää lähikuukaudet tuotantovauhdista kiinni. Öljystä elävä kuningaskunta on päättänyt niellä hinnanlaskun tappiot ja sanoo leikkaavansa valtion budjettia viidellä prosentilla. Euroissa tämä merkitsee 12 miljardin leikkausta valtion kulutukseen.

Saudi-Arabia siis päättelee, että sen kannattaa myydä öljyä laskevilla hinnoilla säilyttääkseen ja jopa kasvattaakseen markkinaosuuksiaan.

Varastot täyttyvät

Öljyn kysynnän pudotuksen määrää on mahdoton nyt arvioida, sanoo Ylelle Nordea-pankin kestävän kehityksen vanhempi neuvonantaja Thina Margrethe Saltvedt Oslosta.

Hän luettelee useita syitä: Öljyn suurkuluttajan Kiinan tarvetta ei pysty arvioimaan, kun koronavirus on pysäyttänyt maan talouden. Ei myöskään tiedetä kuinka paljon lentoliikenne vähenee ja kuinka kauan, tai mitä tahtia Yhdysvaltain talous hidastuu.

Neljäs syy on vaikeus tietää, kuinka paljon maailmalla todellisuudessa on vapaata kapasiteettia varastoida öljyä. Markkinoilla vallitseva käsitys on, että varastot ovat lähes täynnä.

Täysistä varastoista kertoo se, että tyhjien öljytankkeiden kysyntä on kasvanut ja päiväkohtaiset vuokrat kaksinkertaistuneet. Riskisijoittajat valmistautuvat siihen, että kun barrelihinta putoaa riittävästi, öljyä voi hankkia tankkereihin odottamaan hinnannousua.

Financial Timesin mukaan puolen vuoden tankkerivuokran päivähinta on jo tuplaantunut 85 000 dollariin päivässä. Kolmen kuukauden sopimuksissa päivähinta voi olla huikeat 150 000 dollaria päivässä. Jotkut siis odottavat rajua pudotusta ja uskovat yhtä kovaan öljyn hinnan nousuun.

Nordean neuvonantaja Saltvedt toteaa ainoastaan, että perinteisesti Kiina on täyttänyt öljyvarastojaan hintojen laskun aikana ja näin odotetaan tapahtuvan nytkin. Määristä ei ole käsitystä. Saudi-Arabia on joka tapauksessa tarjonnut ylimääräisiä alennuksia etenkin aasialaisille asiakkailleen.

Jopa tuotannon pysäytykset mahdollisia

Kun niin sanotuissa normaalioloissa öljyn kysyntä vähenee, tuottajat vähentävät investointejaan ja keskeyttävät uusien öljykenttien etsinnän.

Useiden analyytikkojen tapaan Nordea-pankin kestävän kehityksen vanhempi neuvonantaja Thina Margrethe Saltvedt mainitsee tuotannon keskeytykset yhtenä vaihtoehtona.

– Keskeytystä voidaan harkita sillloin, jos öljyn hinta pysähtyy 20 dollariin barrelilta, hän arvioi.

Tuotannon katkos on kuitenkin hidas ja kallis ratkaisu, samoin kuin sen aloittaminen uudelleen. Katkoksen aikana öljylähteen paineet voivat laskea eikä tuotanto enää palaakaan aiempiin määriin, selvittää Saltvedt.

Varmana Saltvedt sanoo ainoastaan yhden asian: Saudi-Arabia ja Venäjä eivät osanneet ottaa huomioon, että öljymarkkinoille tulisi heidän oman ylituotantonsa lisäksi toinenkin häiriötekijä – ja se olisi vieläkin suurempi ja täysin hallitsematon koronavirus.

Lue lisää:

Mistä Saudi-Arabian ja Venäjän öljykiistassa on kyse? Kiistassa on taustalla molempien valtakuviot, Saudi-Arabian kuninkaan vaihto lähestyy