Keskusteluapua tarjoavissa puhelin- ja chat-palveluissa ennakoidaan kiireistä loppukesää.
– Jos kesä tulee olemaan sellainen kuin kevät on ollut, olemme aika lailla helisemässä. Yhteydenottoja tulee niin paljon ja keskustelun tarve on niin suurta, sanoo Susanna Winter MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä.
Heinäkuu on yleensä vuoden kiireisin kuukausi Mieli ry:n Kriisipuhelimessa. Taustalla vaikuttaa se, että juhannuksen jälkeen monet mielenterveyden palvelut ja muut tukipalvelut ovat tauolla. Se lisää matalan kynnyksen avun tarvetta, sillä ongelmat eivät kaikkoa minnekään.
Tänä vuonna kuormitusta kasvattavat selvästi koronan vaikutukset. Tällä hetkellä korostuvat paha olo, pelot ja huoli tulevasta, ja koronatilanteen jäljet ovat monesti taustalla. Apua hakevilla on entistä vaikeampia ongelmia, joihin he tarvitsisivat pidempiaikaista ammattiapua.
– Ihmisten tilanteet ovat kärjistyneet. Tilanteet, joista meille soitetaan, ovat vakavampia ja itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on lisääntynyt. Ihmiset voivat huonosti, Susanna Winter sanoo.
Winterin mukaan monet apua hakevista ovat kertoneet, ettei heillä aiemmin ole ollut mielenterveyden ongelmia tai itsetuhoisia ajatuksia.
Korona-aika ja huoli tulevasta on kuormittanut monien ihmisten mieltä. Kuvituskuva.Jari Pussinen / Yle
Yhteydenotot matalan kynnyksen palveluihin lisääntyivät koronatilanteen vuoksi keväällä jyrkästi. Jo sitäkin aiemmin keskusteluavun tarvitsijoiden määrä kasvoi. Mieli ry:n Kriisipuhelimeen tuli yhteydenottoyrityksiä kevään aikana joka kuukausi noin 20 000, selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa avuntarvitsijoita oli lähes 15 000 kuukaudessa. Kova avuntarve on jatkunut alkukesän aikana.
Lapsia ja nuoria kuormittavat yksinäisyys ja lähiaikuisten ongelmat
Monien tukipalveluiden kesätauko näkyy psyykkisenä pahoinvointina myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL:n) puhelin- ja chat-palveluissa.
– Varsinkin silloin, jos lapsen lähiaikuisilla on vakavia ongelmia esimerkiksi päihteidenkäytön tai hoitamattomien mielenterveysongelmien kanssa, kesäajasta voi tulla lapselle tai nuorelle tosi ahdistava, sanoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.
Monien lasten ja nuorten huolena on myös yksinäisyys: ei ole mitään tekemistä tai kaveri puuttuu.
– Yksinäisyys voi tuntua kesäaikana tosi musertavalta, Tatjana Pajamäki sanoo.
Kaikkiin yhteydenottoihin ei matalan kynnyksen palveluissa pystytä vastaamaan, sillä avuntarvitsijoita on niin paljon. Esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimessa on nyt kuitenkin aiempia kesiä parempi tilanne. Englannin- ja arabiankieliset palvelut ovat kesätauolla, mutta suomen- ja ruotsinkieliset palvelut toimivat läpi kesän.
Suomenkielistä apua on kesälläkin tarjolla ympäri vuorokauden. Susanna Winter painottaa, ettei ongelmien kanssa kannata jäädä yksin.
– Olemme lisänneet päivystäjien määrää. Linjoilla on normaalia enemmän kriisityöntekijöitä ja meillä päivystää myös koulutettuja vapaaehtoisia ammattilaisten tuella, Susanna Winter sanoo.
Mieli ry:n suomenkielisessä Kriisipuhelimessa on kesälläkin päivystäjiä ympäri vuorokauden.Jari Pussinen / Yle
MLL:ssä Vanhempainpuhelin on loppukesän tauolla, mutta Lasten ja nuorten puhelin on auki kesällä joka päivä. Chat-palvelu toimii kahtena iltana viikossa.
MLL on tämän vuoden aikana ottanut tavallisen chat-palvelun lisäksi käyttöön myös ajanvaraus-chatin. Sen avulla koetetaan kesälläkin helpottaa ruuhkaa, jota chat-palvelussa on ollut jo ennen korona-aikaakin.
– Olemme luoneet mahdollisuuden varata etukäteen ajan ammattilaisillemme, jotta lasten ja nuorten ei tarvitsisi jonottaa siellä ruuhkissa, Tatjana Pajamäki sanoo.
MLL:n palveluita kesällä:
MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa kesällä joka päivä kello 17-20. Sen numero on 116 111.
Chaton auki kesällä maanantaisin ja tiistaisin kello 17-20.Nettikirjeenvoi kirjoittaa milloin tahansa, ja siihen luvataan vastaus viikon sisällä.
Mieli ry:n palveluita kesällä:
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää suomen kielellä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.
Nuorille suunnattu Sekasin-chat päivystää kesällä joka päivä ja aikuisille suunnattu Tukinetin Solmussa-chat neljänä iltapäivänä viikossa.
Se ui todella kauniisti. Pitkän, tummanruskean madon kyljissä on ketjumaista kuvioita, kuin oranssit tai vihertävät vauhtiraidat. Se tuntuu kädessä mukavan pehmeältä.
Tutkija Katriina Könönen kertoo verijuotikkaasta. Hänellä on ollut sellainen jalassaan kiinni, mutta useimmilla meistä ei. Suomen ympäristökeskus kuulutti viime vuonna uusia verijuotikashavaintoja, mutta yhtään ei ole tullut. Tiedossa ovat vain ennestään tunnetut kymmenkunta jäljellä olevaa esiintymispaikkaa.
Kati Könönen
Monelle iilimadoksi kutsutusta otuksesta ei tule ensimmäisenä mieleen uhanalaisuus, eikä varsinkaan kauneus. Lapsuudenmuisto voi olla uimareissulla kiinni käyneestä juotikkaasta, joka ei kuitenkaan todennäköisesti ole ollut verijuotikas. Iilimadoksi kutsutaan nykyään imukupeilla tarttuvaa, yleistä hevosjuotikasta. Hevosjuotikas ei kuitenkaan jätä jälkeensä vuotavaa haavaa. Verijuotikkaan jäljiltä taas verenvuoto ei oikein tahdo tyrehtyä.
Verijuotikkaan pureman kyllä erottaa
Verenvuodon määrä verijuotikkaan suun jäljiltä voi olla vaikuttava. Eläin erittää ateriaa nauttiessaan sekä haavan paranemista edistäviä että veren hyytymistä estäviä aineita. Verijuotikkaalla on suussaan hampaita, sillä hurmeinen kokemus on sen elämän edellytys.
Nykyään nisäkkäiden verta ei ole lampien rantavesissä tarjolla, sillä karjan ja hevosten laidunnus rannoilla on vähentynyt. Maankäyttö on muuttunut, lätäköitä ja lampareita pelloilta kuivattu. Verijuotikas sinnittelee vielä, mutta hyvin sillä ei mene. Uhanalaiseksi se päätyi jo viime vuosituhannella.
Voi mennä kahlailemaan rantaveteen paljain säärin. Niillä voi houkutella verijuotikkaita. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Katriina Könönen
Nimitys iilimato on alunperin tarkoittanut nimenomaan verijuotikkaita, mutta sen harvinaistumisen myötä siirtynyt hevosjuotikkaille ja sotkenut lajimääritystä.
Kun uhanalaistuneiden verijuotikkaiden kohtalosta on muistutettu, on moni ilmoittanut niitä löytyvän kyllä omasta mökkilammesta, vaikka kyseessä ovat olleet hevosjuotikkaat.
Verijuotikaskauppaa maailmalle
Viime vuosisadan puolivälissä verijuotikkaalla meni mukavasti. Karja laidunsi rantapelloilla ja kahlasi vedessä. Verijuotikkaat saivat tarvitsemansa veriaterian, jonka avulla ne pystyivät jatkamaan sukua.
Ihmiset olivat jo paljon aiemmin huomanneet “huonon veren” poistamisen hyödyt. Oli kuppaus, jossa iskettiin sarvilla veret pois ja olivat verijuotikkaat, joita käytettiin samaan tarkoitukseen.
Verijuotikas tarttuu suullaan tiukasti kohteeseensa. Sen "mersun merkin muotoisessa" suussa on hampaita. Suu kuvassa vasemmalla, oikeassa päässä liikkumista ja tarttumista helpottava imukuppi.Kati Könönen
Eläimistä tuli kauppatavaraa. Hirudo medicinalis oli haluttu myyntiartikkeli ja matoja kerättiin lääketieteellisiin tarkoituksiin Suomestakin kymmeniä tuhansia ja vietiin Venäjälle, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin saakka. Kun tämän rinnalla karjan laiduntaminen rantavesissä pikkuhiljaa väheni, iilimadot harvinaistuivat.
Lääketieteen mato
Hirudo medicinalis putkahtaa edelleen silloin tällöin esiin sekä Tullin rikostilastossa että luontaishoitojen yhteydessä. Koska iilimatoja edelleen käytetään ihmisten ja hevosten hoitamiseen, niitä silloin tällöin yritetään myös kuljettaa laittomasti maahan.
Sairaala- ja luontaishoitoja varten lajia kasvatetaan Keski-Euroopassa.
Uusia esiintymispaikkoja etsimään?
Suomen ympäristökeskuksen tiedossa on vain kymmenkunta lampea, joista on tuoreita verijuotikashavaintoja. Suurin osa on Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Vuosikymmenten takaisia museonäytteitä on muualtakin.
Itä-Suomessa ja etenkin Pohjois-Karjalan keskiosissa tiedetään olevan toisen uhanalaisen vesieläjän, rupimanterin (aiemmin rupilisko) kotilampia. Olisiko rupimanterin kotilammissa tilaa myös verijuotikkaille?
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Katriina Könönen innostuu.
– Voisi hyvinkin olla, että Itä-Suomesta löytyisi verijuotikkaita. Matalapohjaiset, kirkasvetiset lammet, joissa vesi on aika lämmintä ovat hyviä paikkoja etsiä niitä. Myös kivet ja rantakasvillisuus miellyttävät juotikkaita.
Tutkija neuvoo miten iilimatoja bongataan.
– Voi mennä kahlailemaan rantaveteen paljain säärin. Niillä voi houkutella verijuotikkaita. Jos näkee vedessä otuksia, ne voi nostaa hetkeksi vaikkapa vatiin ja katsella siinä niiden kauneutta ja värejä, miten hienosti ne uivat ja seuraavat veden liikkeitä.
Verijuotikkaita ei saa kerätä pysyvästi pois luonnosta, kuten ei muitakaan uhanalaisia eläimiä tai kasveja.
Myös verijuotikas ovat evoluution muovaama, eurooppalaisittain uhanalainen laji ja osoitus vesiluonnon monimuotoisuudesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Katriina Könönen
Mielikuva iilimadosta voi olla kauhistuttava ja pelottava. Stephen Kingin romaanista tehdyssä Stand by me - viimeinen kesä -elokuvassa on kohtaus, jossa pikkupojat uivat lammessa ja yksi heistä saa uimahousujensa sisälle juotikkaan. Kun poika irrottaa sen ja veri valuu reittä myöten, on etenkin miehet linkkuun vetävä painajainen valmis.
Tutkija Katriina Könönen myöntää, että ei itsekään menisi pitkiksi ajoiksi uimaan paikkaan jossa tiedetään olevan verijuotikkaita. Hän uskoo silti, että näiden hieman kammottavien pikkuotusten havainnointiin on kiinnostusta.
– Suomessa on ihmisiä, joita luonnon monimuotoisuus kiehtoo, eivätkä he säikähdä jokaista matoa. Myös verijuotikas ovat evoluution muovaama, eurooppalaisittain uhanalainen laji ja osoitus vesiluonnon monimuotoisuudesta. Se ansaitsee suojelua.
Keskustele aiheesta. Oletko nähnyt verijuotikkaan? Millainen kokemus se oli? Kiinnostaako luonnon monimuotoisuus ja sen osana myös iilimadon tapaiset vähemmän söpöt eläimet? Voisitko kuvitella bongaavasi verijuotikkaita tänä kesänä?
– Oli se aika hullua ajatella, että minä olen yksi niistä.
75-vuotias kilpauimari Pirjo-Leena Pitkänen kurtistaa kulmiaan ja kertoo, miltä tuntui, kun yli 70-vuotiaita ohjeistettiin pysymään karanteenia vastaavissa oloissa. Ikäryhmää pyydettiin noudattamaan erityistä varovaisuutta kontaktien, kaupassakäynnin ja liikkumisen suhteen.
– Alusta asti tuntui kauhealta, kun yli 70-vuotiaista puhuttiin yhtenä ryhmänä. Minulla on astma, joten suhtauduin rajoituksiin hieman varoen. Jos olisin täysin terve, tuntuisi aivan hirveältä, että minulle olisi minkäänlaisia rajoituksia, hän sanoo.
Pitkäsen vapaa-aika kuluu kilpauinnin parissa. Hän on kiertänyt 25 vuotta Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuskisoja. Poikkeusolot pistivät uimahallit kiinni ja uimisen tauolle. Rajoitukset astuivat voimaan vain kaksi viikkoa ennen SM-kisoja, joihin Pitkäsen oli tarkoitus osallistua.
– Koen itseni mieleltäni 40-vuotiaaksi, ja kroppa alkaa olemaan vähän kuin nelikymppisellä. Tuntuu, ettei minulle ole tullut yhtään ikää lisää, mutta kaikki puhuvat vanhuksista.
Myös gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistolta ihmettelee puhetapaa, jota käytetään yli 70-vuotiaista. Puhetapa jakaa yli ja alle 70-vuotiaat kahteen ryhmään aivan kuin ihmiset olisivat laadullisesti erilaisia.
Rantanen muistuttaa, ettei 70 vuoden ikä ole maaginen raja. Vanheneminen on asteittaista ja riski vakavaan sairauteen kasvaa jo kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen.
– Ei 70-vuotiaana tapahdu mitään ihmeellistä. Sama asia, että ihmiselle ei yhtäkkiä tapahdu jotain 65-vuotiaana, kun hän suunnilleen jää eläkkeelle.
Pirjo-Leena Pitkänen on kunnostanut mökkinsä pihaa pitkin kevättä.Jaana Polamo / Yle
70-vuotias Paavo Seppänen on Pirjo-Leena Pitkäsen kanssa samoilla linjoilla, eikä lue itseään ihmisryhmään, jolle rajoituksia annettiin. Seppänen käy aktiivisesti kuntosalilla ja vaikuttaa ampumahiihtoseurassa ja erilaisissa järjestöissä.
Hän pitää puhetta eristäytymisestä kummallisena ja kertoo käyneensä ulkona aiempaa enemmän.
– En usko, että kukaan halusi, että me jäämme kököttämään neljän seinän sisään. Siellä sitä sairastuu, jos jossakin. En ole kokenut sillä tavalla, että minut olisi pistetty johonkin vankilaan, hän pohtii.
Onko ikä vain numero?
Suosituksia laadittaessa on pohdittava, mitkä niistä ovat toteuttamiskelpoisia. Jos raja olisi pistetty 60 ikävuoteen, se olisi tuonut gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantasen mielestä ongelmia työelämään.
– On olemassa paljon työpaikkoja, joissa huomattava osa työntekijöistä olisi joutunut karanteeninomaiseen tilanteeseen, vaikka he normaalisti käyvät joka päivä töissä. Esimerkiksi monet terveydenhoitajat ja lääkärit ovat yli 60-vuotiaita.
Jyväskylän yliopiston professori Taina Rantanen muistuttaa, että ihmiset vanhenevat eri tahdissa.Petri Aaltonen / Yle
Rantanen pohtii, miksi rajaa ei vedetty 80 ikävuoteen, sillä tuntuvampia vanhenemismuutoksia alkaa tapahtua vasta silloin.
– Varmasti tällaisia on punnittu, mutta luulen, että siinä on otettu se raja, joka on toteuttamiskelpoisin ja alin mahdollinen.
Korona ei hidastanut vauhtia
Pirjo-Leena Pitkänen harjoittelee uintia 3–4 kertaa viikossa, osallistuu treenileireille ja käy joka vuosi uintikisoissa. Hän on tehnyt Suomen ennätyksiä ja muutaman Pohjoismaiden ennätyksen omissa ikäsarjoissaan. Mitaleja on kertynyt yli 320.
Epidemia ei pysäyttänyt Pitkästä. Uimahallit saivat jäädä, mutta tilalle syntyivät kolmas lapsenlapsi ja ajatus uudesta asunnosta.
– Sain myytyä vanhan asunnon juuri ennen kuin korona iski Suomeen. Se oli suoranainen onnenpotku, mutta asunnon ostaja sairastui koronaan, joten kaupanteko ja kauppakirjat kirjoitettiin etänä.
Eniten huolta rajoitukset aiheuttivat mökkeilyn kanssa. Pitkäsen mökki sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä, jossa hänellä on kaupunkiasunto. Pitkänen viettää mökillään noin 200 päivää vuodesta, mutta rajoitukset estivät mökkeilyn.
– Alussa oli kauhean huono omatunto, kun lähdin mökille, joten ajoin salaa yön pimeydessä sinne. Sitten ymmärsin, että en minä mökillä ketään tartuta tai ole itse missään vaarassa, hän naurahtaa.
Paavo Seppänen ei kokenut, että hänen olisi pitänyt eristäytyä.Jaana Polamo / Yle
Myös Paavo Seppäsessä on kilpaurheilijan vikaa. Hän hiihti kilpaa 1980-luvulla, mutta nykyään laji on enemmänkin harrastus, ja aikaa kuluu kisojen järjestämisessä.
– Ennen kuin korona iski, olimme valmistautumassa nuorten SM-hiihtoihin Laajavuoressa ja teimme latuja valmiiksi. Ladut jäivät lopulta käyttämättä.
Kovin paikka Seppäselle kuitenkin oli se, ettei lastenlapsia näe. Muuten arki sujui varsin tavallisesti.
– Poikkeusolojen alusta asti olen ollut sitä mieltä, ettei minun tarvitse vastustaa tätä, mutta en minä myöskään jäänyt sisälle.
Ihmiset vanhenevat eri tahdissa
Taina Rantanen käyttää termiä biologinen vanheneminen, kun hän selittää, mitä kehossa tapahtuu vanhetessa. Se on ilmiö, jossa elimistön kyky korjata itseään heikkenee ikääntymisen myötä. Ihmisen solut korjaavat itseään jatkuvasti, kun niihin syntyy virheitä tai kun niihin tulee ulkoisia häiriötekijöitä. Iän myötä keho ei pysty enää yhtä aktiivisesti ylläpitämään elimistön eri järjestelmien tasapainoa.
– Kun ulkopuolinen haitallinen tekijä niin kuin virus pääsee valloilleen, soluilta ei löydy enää sellaista kapasiteettia, jolla ne saisivat sen kukistettua, vaan siinä saattaa tulla mittava hälytysreaktio eli ihminen voi sairastua vakavasti, Rantanen kuvaa.
Ihmisryhmää tarkastellessa on Rantasen mukaan otettava huomioon, kuinka pitkällä ihmisen biologinen vanheneminen on. Yli 100-vuotiaat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa kuin 70-vuotiaat.
– Myös saman ikäisissä on paljon erilaisia ihmisiä. Ehkä tämä yhdestä ikärajasta puhuminen tässä yhteydessä on korostanut ajatusta, että iäkkäät ihmiset olisivat jotenkin yhtenäinen ihmisjoukko, mitä he eivät ole. Eihän kukaan niputa 10–40-vuotiaitakaan yhteen.
Suomessa koronavirukseen on kuollut miehiä ja naisia suurin piirtein saman verran. Naiset elävät kuitenkin Suomessa keskimäärin seitsemän vuotta vanhemmiksi kuin miehet. Naiset ovat sitkeämpiä toipumaan erilaisista sairauksista, mikä selittää eliniän eroja. Syytä ei Rantasen mukaan tiedä, vaikka teorioita löytyy.
– Naiset tuntuvat kestävän monia sairauksia paremmin, mutta tässä koronaviruksessa sitä ei huomaa.
Puhetavan kanssa varovaisuutta
Kenelle suositukset sitten on suunnattu, jos Paavo Seppänen ja Pirjo-Leena Pitkänen eivät tunnista itseään niistä?
– En ole varma, johtuuko se siitä, että ohjeiden antajat ovat meitä paljon nuorempia, mutta he eivät pysty asettumaan meidän housuihimme millään, Pitkänen sanoo.
Hän ei pidä ikäihmisten niputtamista reiluna. Yli 30 vuoden ikäjakaumaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, joten Pitkäsen mielestä sanojen asettelussa pitää olla varovaisempi.
– Pitää myös ottaa huomioon, että ihmisillä voi olla sairauksia jo tämän ikäisenä tai sitten voi olla, että joku on täysin terve eikä käytä esimerkiksi minkäänlaista lääkitystä, hän jatkaa.
Jyväskylän yliopiston professori Taina Rantanen pitää myös puhetapaa hieman kummallisena. Eniten Rantanen on pohtinut viestintää ja mielikuvia, joita se antaa.
– Olen miettinyt, millainen ihminen hallituksen jäsenillä on ollut mielessä, kun näitä viestejä on laadittu. Ovatko he ajatelleet, että he puhuvat Sauli Niinistölle vai Pihtiputaan mummolle? Rantanen kysyy.
Hän ei ole rajoituksia vastaan, sillä ymmärtää, että taustalla on huoli iäkkäiden sairastumisesta. Hänen mielestään suosituksissa on onnistuttu hyvin, sillä kuolleisuusluvut ovat pienet. Hän on myös huomannut, että puhetapa on muuttunut.
– On havahduttu siihen, ettei kyseessä ole vain yksi harmaa ryhmä. Ryhmään kuuluu ihmisiä, joilla on omat aivot ja oma tahto.
Seppänen on jäänyt kaipaamaan kahvihetkiä ystävien kanssa.Jaana Polamo / Yle
Yli 70-vuotiaille asetettuja ohjeita on höllennetty asteittain. Toukokuussa ikäihmiset saivat taas tavata muita ihmisiä turvavälit huomioiden. Tällä viikolla hallitus päätti luopua yli 70-vuotiaita koskevista erillisistä ohjeistuksista kokonaan.
Arki jatkuu normaalina
Pitkänen on pyrkinyt noudattamaan suosituksia parhaansa mukaan, mutta kertoo, ettei pystynyt olemaan täysin eristyksissä. Arki on säilynyt lähes entisellään, mutta yksittäisiä asioita Pitkänen joutui pohtimaan tarkemmin. Kaupassa käynti oli yksi niistä. Pitkänen haluaa varoa häntä huonommassa kunnossa olevia.
– En mene kauppaan heti aamusta, sillä kaikki muut yli 70-vuotiaat ihmiset ovat silloin siellä.
Seppäsen arki on sujunut yhtä rauhallisesti.
– Ajattelin, etten minä tunkeudu mihinkään kauppaan, vaan annan vaimolle sen tehtävän. Ainoastaan rautakauppa ja viinakauppa ovat kuuluneet repertuaariini, enkä ole ollut siitä lainkaan katkera.
Hän ymmärtää, missä tilanteessa päättäjät olivat.
– Ymmärsin, että raja pitää vetää johonkin. Yksi tuttava sanoi hyvin, että olympiakisoissakin laitetaan karsintaraja, ja nyt se oli 70.
Yhdysvaltalaisen Twitter-tilin väite pääministeri Sanna Marinin (sd.) kommenteista on saanut eilisestä lähtien runsaasti huomiota maailmalla.
Presidentti Donald Trumpin entinen neuvonantaja John Bolton kertoi tuoreessa kirjassaan, että Trump kuvitteli Suomen olevan Venäjän vallan alla.
Lin Peace -nimisen käyttäjän tviitin mukaan Suomen pääministeri olisi kommentoinut asiaa sanomalla, että "totta puhuen olemme ajatelleet Yhdysvalloista samoin vuoden 2017 tammikuusta asti".
Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystön lehdistöneuvos Helena Liikanen-Renger kiirehti eilen illalla ilmoittamaan, ettei kyseisen tviitin tieto pidä paikkaansa.
Tviitti on kerännyt jo yli 120 000 tykkäystä, ja sitä on jaettu yli 35 000 kertaa. Useimmat kommentoijat vaikuttavat ottavan väitteen todesta, mutta etenkin suomalaiset käyttäjät kyseenalaistivat sen tuoreeltaan.
Sisältö lähtöisin BBC:n ohjelmasta
Tänään puoliltapäivin myös valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski ilmoitti Twitterissä, ettei pääministeri Marin ole kommentoinut Boltonin kirjaa, vaan väite on keksitty.
– Pääministeri Marin ei ole kommentoinut millään tavalla Boltonin kirjan väitteitä. Ei tällä tavalla kuin tviitissä väitetään, eikä millään muullakaan tavalla. Pääministeri ei ole kommentoinut asiaa sanallakaan, Anttikoski täydensi STT:lle sunnuntaina.
Anttikoski ei usko, että Marinin suuhun keksitystä lausunnosta syntyy haittaa pääministerille tai Suomelle.
– On tärkeää, että Suomi teki heti alussa selväksi, että tällaista pääministerin lausuntoa ei ole olemassa. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallinnolta ei ole tullut tähän asiaan liittyen mitään yhteydenottoa, he tietävät kyllä asian oikean laidan.
Tviitin sisältö näyttäisi Anttikosken mukaan olevan alun perin lähtöisin BBC:n ohjelmasta, joka on Suomen tv:stä tutun Uutisvuodon esikuva.
– Siinä ohjelmassa Trumpia ja Suomea koskeva kommentti oli kuitenkin läppä, vitsi. Vaikuttaa siis siltä, että asian alkuperä on sinänsä ihan harmiton.
Juttua muokattu 28.6. klo 18.55: Lisätty viestintäjohtaja Anttikosken kommentit.
Juuri kun olemme tottumassa helteiseen kesä-Suomeen, tulee muutos. Sää päivittää itsensä kohti tavanomaisempaa suvea.
Kaikkiaan kesäkuussa hellepäviä on ollut tähän mennessä jo 18. Esimerkiksi Kankaanpään Niinisalossa on helteitä pidellyt oikein urakalla. Kesäkuussa siellä on ollut 15 hellepäivää ja paikkakunta on ollut viidesti Suomen lämpimin. Sunnuntainakin meni helleraja rikki.
Niinisalossa on ollut helteitä.Yle sää/Anne Borgström
Mutta nyt tilanne muuttuu koko Suomessa. Se johtuu suursäätilan muutoksesta, jossa voimistuva matalapaineiden sarja työntää korkeapaineen Suomen ulottumattomiin viikoksi. Matalapaineet jumittuvat yllemme koko ensi viikoksi.
Tämän jutun pääkuvana olevasta grafiikka-animaatiosta näkyy selvästi, kuinka pohjoisella pallonpuoliskolla pyörii yläilmakehän matalapaineiden sarja. Ne näkyvät vahvennetuin valkoisin viivoin erottuvina pyörivinä alueina. Niiden myötä sää on epävakaista.
Värit kertovat lämpötilasta: sinisestä keltaiseen on nykyistä viileämpää ilmamassaa, punaisena hehkuvat alueet ovat helteiden kourissa.
Sateet alkavat lännestä
Jo huomenna maanantaina matalapaine työntää helteitä tarjonneen korkeapaineen lännestä itään ja lämpötilat laskevat selvästi.
Viileää ei tule nytkään, mutta tukala helle hellittää ja koko ensi viikon lämpötilat ovat maltillisempia, noin parinkymmenen asteen tietämillä.
Samalla koko maahan leviää epävakainen sää, ja sadekuuroja saadaan koko maassa. Paikoin voi tulla myös ukkosta ja runsaitakin sateita. Koko Suomessa ei ole viikkoon saatu vettä juuri muualla kuin idässä, kuten esimerkiksi Kainuussa perjantaina jyllänneissä ukkossateissa.
Matalapaineen mukana maanantaina aamulla länteen tulee yhtenäisiä sateita. Pääkaupunkiseudulle ne ehtivät maanantai-iltaan mennessä. Maan itäosiin sateet levittäytyvät tiistain aikana.
Keskiviikkona Suomen yllä on jo laaja matalapaine ja sää on epävakainen. Sade- ja ukkoskuuroja on odotettavissa monin paikoin.
Kun ensi viikosta on selvitty, sää alkaa taas lämmetä. Pitkän aikavälin ennuste näyttää, että 6. heinäkuuta alkavalla viikolla ja sitä seuraavalla viikolla lämpötilat ovat Lappia lukuunottamatta 1–3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeammat.
Kuusi lasta joutui sairaalaan juotuaan puhdistusainetta kesäleirillä Utterössä, Sundomin saaristossa lähellä Vaasaa, kertoo Svenska Yle.
Viemärinpuhdistusainetta oli säilytetty mehupullossa. Ainetta luultiin mehutiivisteeksi ja sitä tarjottiin vahingossa lapsille.
Leirin lapset olivat 11–13-vuotiaita. Onnettomuus tapahtui leirin viimeisenä päivänä torstaina.
Leirin järjestäneen Föreningen Missionskyrkans Ungdomin puheenjohtaja Roland Nylund kertoo, että lapset saivat ensiapua, minkä jälkeen heidät vietiin sairaalaan hoitoon. Vanhemmille ilmoitettiin tapahtuneesta.
Nylund kertoo, että yhden lapsista on vielä käytävä sairaalassa tarkastuksessa, mutta muut lapset ovat jo päässeet pois sairaalasta.
Skotlannin Glasgow'ssa perjantaina tehtyjen puukotusten taustalla olivat ehkä tekijän jonkinasteiset mielenterveysongelmat. Tähän viittaavat muun muassa Sky News -uutiskavanavan ja sanomalehti The Guardianin saamat tiedot.
Poliisin perjantaina ampuman puukottajan kanssa samassa hotellissa asuneet olivat aiemmin huolestuneet tämän käytöksestä ja raportoineet siitä eteenpäin.
Skotlannin poliisin mukaan kuutta ihmistä haavoittanut puukottaja oli 28-vuotias sudanilainen turvapaikanhakija, joka oli saapunut Britanniaan puoli vuotta sitten.
Puukotukset tapahtuivat hotellissa, johon on majoitettu turvapaikanhakijoita. Haavoittuneista kolme on turvapaikanhakijoita, kaksi hotellin työntekijöitä ja yksi poliisi. Kaikki haavoittuneet ovat edelleen sairaalahoidossa.
Twitterissä julkaistussa viestissä haavoittunut poliisi David Whyte kirjoittaa uskovansa, että poliisin nopea toiminta pelasti ihmishenkiä.
Useiden brittimedioiden mukaan muut hotellin asukkaat olivat olleet huolissaan puukottajan psyykkisiin ongelmiin viittaavasta käytöksestä. Tämä oli muun muassa kertonut häiritsevistä äänistä ja uskonut kaikkien muiden asukkaiden olevan häntä vastaan.
Mies oli myös puhunut halustaan vahingoittaa muita ihmisiä. The Guardianin mukaan mies olisi halunnut pois Britanniasta, mutta tämä ei koronavirusrajoitusten vuoksi ollut mahdollista.
Poliisin mukaan mikään ei viittaa terrorismiin, eikä muiden ihmisten osallisuuteen perjantain tapahtumissa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kertoo, että sen alueella todettiin kuluneen viikon aikana kymmenen koronavirustartuntaa. Näistä yhdeksän todettiin ulkomaisten työntekijöiden asuntolassa Turussa.
Sairaanhoitopiirin mukaan kaikki asuntolan asukkaat on testattu. Tartunnan saaneet on asetettu eristykseen, ja 13 tartunnalle altistunutta on asetettu karanteeniin.
Laajemmalle levinneiden tartuntojen riskin arvioidaan olevan hyvin pieni, sairaanhoitopiiri kertoo.
Turun Sanomien haastatteleman johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan asuntolan yli 20 asukasta on kotoisin Itä-Euroopasta ja he työskentelevät telakka-alalla.
Meyer Turku tiedotti myöhemmin, että tartunnan saaneista viisi henkilöä on työskennellyt Turun telakalla verkostoyrityksessä.
Telakan johto kertoo toimineensa yhteistyössä terveysviranomaisten sekä verkostoyritysten kanssa altistuneiden jäljittämisessä ja karanteeniin asettamisessa. Lisäksi altistuneiden työskentelypisteet on desinfioitu.
Telakalla on tätä ennen todettu vain yksi koronavirustartunta.
Uusi suositus transsukupuolisten hoidosta on herättänyt keskustelua ja kuohuttanut tunteita sosiaalisessa mediassa noussen valtakunnalliseksi puheenaiheeksi.
Huolta on herättänyt muun muassa hoidon alueellinen eriarvoistuminen ja hoitoon pääsyn hidastuminen. Lisäksi pelkona on, että suositus viittaa eheyttämiseen.
Suosituksen on laatinut Palveluvalikoimaneuvosto Palko, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa.
Mistä Palkon Transsukupuolisuudesta johtuvan dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät -nimisessä suosituksessa oikein on kyse, ja ovatko pelot aiheellisia?
Kysyimme asiaa Setan hallituksen puheenjohtajalta, Palkon erityisasiantuntijalta, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäriltä sekä transprosessin läpikäyneeltä kirjailijalta, joka soisi keskustelun muuttuvan Twitter-diskurssista aitoon dialogiin, jossa osapuolten välillä kuunneltaisiin ja opittaisiin.
Mielenosoittajat kritisoivat Palkon uusia suosituksia transsukupuolisten hoidosta tiistaina Helsingin Narinkkatorilla. Hanna Terävä / Yle
Tunnepitoinen keskustelu
Hiljattain sukupuolen moninaisuutta käsittelevän kirjan julkaissut Susi Nousiainen ymmärtää molempien keskustelun osapuolten näkökulmat.
Hän seuraa Palkon suosituksen ympärillä käyvää kuohuntaa transprosessin läpikäyneen silmin.
– Olen itse transtaustainen mies. Minut on määritelty alun perin tytöksi, eli olen korjannut sukupuoleni myöhemmin aikuisiällä. Minulla kaikki meni aika helposti. Olin aikuinen, eikä minulla ollut esimerkiksi mielenterveysongelmia. Olen pystynyt perustelemaan selkeästi, mitä tarvitsen, Nousiainen taustoittaa.
Susi Nousiainen on kahden lapsen isä. Hän on kirjoittanut myös perheblogia.Jaana Polamo / Yle
Palkon suosituksen ympärillä virinnyttä keskusteluilmapiiriä Nousiainen kuvaa “tosi tunnepitoiseksi ja hurjaksi”.
– Porukka kokee, että hoitosuositukset eivät täytä tavoitetta, tai voisivat olla sitä vastaan, ja vaikeuttaa asiallisten hoitoja sekä säädösten ja lakien mukaisten hoitojen saamista. Olen itse käsittänyt, että suositukset tähtäävät hyvään, hän toteaa.
Sukupuolidysforialla tarkoitetaan sukupuoliristiriidan aiheuttamaa kokonaisvaltaista pahan olon tunnetta (Seta), joka eritellään usein kehodysforiaksi ja sosiaaliseksi dysforiaksi.
Tällä hetkellä sukupuolidysforian hoito on keskitetty Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin – ja tarkemmin niiden trans-poliklinikoille, jotka painivat räjähdysmäisesti kasvaneiden lähetemäärien aiheuttamien ongelmien kanssa.
Vaikka yleisesti korona laski terveydenhuollon lähetteiden määrää, Tampereen trans-polille tehtiin kevään aikana kymmenen prosenttia enemmän lähetteitä kuin aiemman vuoden vastaavana ajankohtana. Vaikka henkilökuntaa on lisätty, potilasjonojen kasvua ei ole onnistuttu pysäyttämään.
Nousiaisen mukaan trans-poliklinikoiden ruuhkautuminen kertoo hiljalleen tasa-arvoistuvasta Suomesta.
– Ihmiset uskaltavat tulla kaapista ja puhua avoimemmin. Se on tietenkin hyvä.
Kuohuntaa herättäneen suosituksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2018. Vastaavaa transukupuolisten hoitopolkua määrittävää ohjeistusta ei ollut aikaisemmin olemassa.
Transsukupuolisten hoidon lisäksi siinä on tähdennetty muunsukupuolisten ja alaikäisten palveluja.
"Moni pelkää"
Seta on päässyt ottamaan osaa suosituksen valmisteluun, ja jätti siihen liittyen valmistelumuistion (Palko). Järjestö kokee, ettei prosessissa siitä huolimatta tapahtunut aitoa kuulemista.
– Olisimme toivoneet, että ongelmia olisi lähdetty ratkomaan rohkeammin, Setan hallituksen puheenjohtaja Sakris Kupila toteaa pettyneenä.
Seta jukaisi myös kannanottonsa tiistaina verkkosivullaan.
Setan hallituksen puheenjohtaja Sakris Kupila.Yle/Mi Wegelius
Myös psyykkisen tilan selvittämiseen liittyvän kirjauksen nostattama pelko eheyttämisestä on noussut esiin monesta suusta.
– Palko ei sano, että tämä olisi eheyttävää, mutta moni pelkää, sillä sitä ei ole erikseen kielletty suosituksessa.
"Se ei ole tahallista, mutta jotenkin awkward"
Kupilan mukaan eniten huolestuttaa suosituksessa korostuva perusterveydenhuollon rooli ja yksilöllisen hoitopolun järjestäminen: Onko perussairaanhoidossa ympäri Suomen aito valmius kohdata sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolidysforiaa?
– Osaaminen on hyvin ohutta ja luottamus lääkäreihin on valmiiksi matalalla syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun vuoksi. Fyysisten vaivojen takia polille tulleita transsukupuolisia potilaita on saatettu lähettää psykiatrille, eikä varsinaista asiaa ole käsitelty lainkaan.
Yle/Nora Engström
Nousiainenkin on kohdannut terveydenhuollossa asioidessaan epäasiallista kohtelua. Monesti sen syynä on ollut tiedon puute.
– Joskus sairaanhoitaja on pyytänyt minua opastamaan, koska hänellä ei ole ollut tarpeeksi tietoa. Se ei ole tahallista, mutta jotenkin awkward, Nousiainen kuvailee.
Kupilan mukaan maanlaajuinen osaaminen sukupuolen moninaisuudesta täytyy taata ja turvata ennen kuin suositusta voidaan alkaa täyspainoisesti noudattaa.
– On aika epäselvää, miten perusterveydenhuoltoa tässä tuetaan.
Alueellinen eriarvoistuminen saa myös Nousiaisen mietteliääksi.
– Idea trans-polien kuormituksen purkamisesta on hyvä. Käytännössä se kuitenkin luo eriarvoisen aseman ihmisille. Sattuvatko he menemään lääkärille, jolla on tietoa sukupuolen moninaisuudesta? Nousiainen pohtii.
"Suosituksen tarkoituksena ei ole heikentää palveluja"
Palkon erityisasiantuntijan Reima Palosen mukaan suosituksen perimmäinen tarkoitus on määritellä lääketieteellisiä menetelmiä, jotka ovat käytettävissä aikuisten sukupuolidysforian hoidossa. Kokonaisuuteen liittyy myös kaksi muuta suositusta.
Lisäksi Palosen mukaan haluttiin tähdentää sitä, mitä apua mistäkin terveydenhuollon portaasta on saatavilla.
– Suosituksen tarkoituksena ei ole heikentää palveluja, vaan päinvastoin parantaa niiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Halusimme teroittaa, että sukupuolidysforiaa, ahdistusta, pitää pystyä hoitamaan läpi koko maan eri terveydenhuollon tasoilla, ei vain Helsingissä ja Tampereella, Palonen pohjustaa.
YLE/ Noora Haapaniemi
Hän huomauttaa, että nykyisellään moni nuori asiakas joutuu matkustamaan ja olemaan koulusta pois jopa päiviä parinkymmenen minuutin vastaanottoajan vuoksi.
Palonen tähdentää, että voimassa oleva translainsäädäntö määrittää edelleen transsukupuolisten oikeudellista asemaa ja sukupuolen vahvistamiseen tähtäävän tutkimuksen ja hoidon toteutuksen ja paikan. Palkon suosituksessa on kyse muista heidän mahdollisesti tarvitsemistaan terveydenhuollon palveluista, joita tulee tarjota prosessin ohessa.
Hänen mukaansa transsukupuolisten hoitoprosessi arvioidaan aina yksilön lähtökohdista ja tarpeesta.
– Tämä ei ole hoitosuositus, vaan hoitava lääkäri tekee päätökset jokaisen potilaan kohdalla hänen yksilöllisen tarpeensa mukaan, Palonen sanoo.
Susi Nousiaisen prosessi kesti kolmisen vuotta. Hänen mukaansa trans-prosessi on terminä haasteellinen.
– Oman kokemukseni mukaan ei ole sellaista trans-prosessia, johon kuuluu joku tietty paketti hoitoja, vaan ne räätälöidään. Riippuu ihmisestä, mitä hoitoja hän tarvitsee. Osalle leikkaus on mielenterveyden vuoksi välttämätön, osalle riittävät hormonihoidot, Nousiainen kertoo.
Helsingin tiistaisen mielenosoituksen järjesti Me muut -kollektiivi.Hanna Terävä / Yle
Palko: "Tilanteen pitää muuttua"
Huoli maantieteellisestä eriarvoisuudesta tunnistettiin Reima Palosen mukaan suosituksen valmistelun aikana. Kun hoito on pitkään keskittynyt kahteen paikkaan, asiantuntemusta ei hänen mukaansa välttämättä ole syntynyt tasaisesti ympäri Suomen.
– Nyt on lähdetty siitä, että tilanteen pitää muuttua. Keskustelussa mukana olleet tahot, kunnat, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat, ovat samaa mieltä, ja koulutusta on tarkoitus lisätä. Toki se ei tapahdu hetkessä. Valmius koulutuksen järjestämiseen on, Palonen arvioi.
Hän ei osannut odottaa suosituksesta syntynyttä jupakkaa.
– Asia esitetään niin, että nyt mennään terveyskeskustasolle, mutta meillä on myös keskussairaalat, joissa on osaamista. Oikeasti se ei mene niin, että meillä on vain Helsinki, Tampere ja terveyskeskus, Palonen sanoo.
Hän toteaa myös, ettei psyykkisellä arvioinnilla ole missään nimessä tarkoitettu eheyttämistä.
– Sellaista sanaa tai tarkoitusta suosituksistamme ei todellakaan löydy, vaan kysymys on jonkun muun tulkinnasta.. Kiinnitimme huomiota sanamuotoihin ja niitä hiottiin paljon prosessin aikana ja kommenttien jälkeenkin. Tähän liittyy myös laaja lääketieteellinen eettinen arviointi, Palonen kertoo.
"Nykyinen tilanteemme ei ole omiaan lisäämään luottamusta"
Suosituksesta syntynyt keskustelu yllätti myös Tampereen yliopistollisen sairaalan trans-poliklinikan ylilääkärin Riikka Mäkelän.
– Itse en näe, että tästä suosituksesta seuraisi hoidon saatavuuden heikentymistä. Suosituksen tarkoitus on hyvä. Sen tehtävä on tarjota tukea ja apua oikea-aikaisuuden varmistamiseksi. Toivoisin, että hyvään tarkoitusperän voitaisiin myös luottaa, hän sanoo.
Mäkelän mukaan sukupuoli-identiteettiä koskevat kysymykset ja siitä johtuva ahdistus on niin yleinen ilmiö, että sitä tulisi olla valmius ja mahdollisuus käsitellä terveydenhuollon eri portailla siinä missä muita omaan identiteettiin tai elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä.
Mäkelä ymmärtää myös, mistä syvä epäluottamus hoitojärjestelmää ja sitä kautta myös mahdollisesti tuoretta suositusta kohtaan kumpuaa. Potilasjonot ovat aiheuttaneet kaoottisen tilanteen, joka heijastuu myös asiakkaille. Hänen mukaansa se ei ole kenenkään etu.
– Nykyinen tilanteemme ei ole vakuuttava tai omiaan lisäämään luottamusta. Toimenpiteitä tarvitaan. Sen voi sanoa ihan ääneen. Henkilökohtaisesti en ollut osannut ajatella, että pelko eheyttämishoidoista nostaisi päätään. Tulkitsen, että huoli hoidon saamisesta on erittäin voimakas. Se tarkoittaa, että varmasti vuorovaikutusta, hoitoprosessin läpinäkyvyyttä ja sitä kautta luottamuksen saavuttamista on syytä vahvistaa.
Susi Nousiaisen mukaan transsukupuolisten hoidossa psyykkinen puoli on tärkeä ja iso asia.
– Jos elät väärää sukupuolta edustavassa kehossa, on todella pienet mahdollisuudet, että pystyisit kasvamaan murrosiän yli ilman mielenterveyden järkkymisen riskiä. Moni sairastuu siinä vaiheessa, kun hormonitoiminta alkaa kunnolla ja kroppa muotoutuu vääränlaiseksi, hän sanoo.
Nousiainen on osallistunut monien vertaisryhmien toimintaan, ja kuullut transsukupuolisten saaneen kehotuksia hoitaa masennus pois alta ennen korjausleikkausta.
– Masennus saattaa johtua juurikin siitä, ettei tunne oloansa hyväksi omassa kehossaan. Esimerkiksi syömishäiriö voi johtua huonosta kehosuhteesta, joka taas johtuu siitä, että olet transsukupuolinen ja sinulla on niin paha kehodysforia.
Nousiaiselta heruu ymmärrystä myös lääkäreille.
– Jos olisin lääkäri, minua pelottaisi ihan hirveästi antaa diagnooseja juuri noissa tapauksissa: mitä jos annan transdiagnoosin, ja selviää, että ihmisellä olikin vain ohimenevä kehokuvahäiriö? Tai sitten en antaisikaan diagnoosia, ja potilas kuolisi masennukseen? Tässä on se pointti, miksi on ongelmallista, jos sukupuolen moninaisuuteen kouluttautumattomat lääkärit joutuvat tekemään päätöksiä terveyskeskuksissa. Se on kestämätöntä.
Twitter-taistelusta aitoon keskusteluun
Setan Sakris Kupila löytää suosituksesta myös paljon positiivista: aiemmin puuttunut yhtenäinen linjaus on nyt olemassa ja suosituksesta löytyy maininta apuvälineiden saatavuudesta.
– Aiemmin meillä ei ollut mitään, jossa olisi lukenut, mitä palveluvalikoimaamme varsinaisesti kuuluu. On hyvä, että Suomessa on olemassa myös hoitopolku lapsille ja nuorille.
Kupila painottaa, että transsukupuolisena eläminen Suomessa ei ole yksinkertaista. Omista oikeuksista joutuu vääntämään jatkuvasti. Tilannetta ei ole helpottanut sekava terveydenhuollon järjestelmä.
– Puhutaan yksilön ja ihmisen kannalta niin valtavista asioista, niin totta kai tämä herättää tunteita ja huolta, Setan hallituksen puheenjohtaja Sakris Kupila toteaa.
Susi Nousiainen toivoo keskusteluilmapiirin muuttuvan ymmärtävämmäksi.Jaana Polamo / Yle
Susi Nousiainen muistuttaa, että sukupuolen moninaisuudesta on alettu puhua suhteellisen vähän aikaa sitten. Se näkyy alueellisena epätasa-arvona, vaikkei saisi.
– Ei kaikkia sote-ammattilaisia voi ajaa sellaisen koulutusmyllyn läpi heti. Lääkäreillä on myös ihmisten asenteista johtuvaa painetta työnteossa. Ei se mitään helppoa hommaa ole.
Hän toivoo myös keskusteluilmapiirin muutosta.
– Toivon, että keskustelu siirtyisi pois Twitter-diskurssista. Syntyisi aidon keskustelun ilmapiiri, jossa oikeasti kuunneltaisiin osapuolia ja opittaisiin toisistamme. Taistelu häiritsee ihmisten asennoitumista ja synnyttää vastakkainasettelua. Oppimista riittää varmasti kaikilla, Nousiainen sanoo.
Peliä oli pelattu vain 15 minuuttia. Erotuomari Mohammad Al-Emaran korviin kantautui, kuinka katsomosta huudeltiin rasistisia solvauksia pelaajille. Hän keskeytti pelin ja pian kentällä oli ainoastaan jalkapallo.
Al-Emara muistaa elävästi Valkeakoskella kesällä 2018 Ykkösen pelissä sattuneen tilanteen. Paikallaolijat osoittivat nopeasti ja vahvasti tukeaan hänelle.
– Marssimme kaikki yhdessä pois kentältä. Yleisö nousi taputtamaan seisaaltaan. Se oli todella koskettava hetki, hän muistelee.
Tuomareilta vaaditaan kovaa fyysistä kuntoa, koska pelin aikana juostaan useita kilometrejä.Hilma Toivonen / Yle
Tuore yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys osoittaa, että rasismi on arkipäivää Suomessa. 28-vuotias Al-Emara kertoo kokeneensa ja nähneensä rasismia jalkapallokentillä niin kauan kuin muistaa. Useimmiten rasismi tulee kentän ulkopuolelta ja ilmenee niin, että katsomosta kuuluu huutelua, nimittelyä ja solvauksia pelaajille.
Hänen mukaansa tilanne on menossa parempaan suuntaan, koska rasismista puhutaan enemmän. Esimerkiksi Punainen kortti rasismille -kampanja on madaltanut kynnystä puuttua.
– Aiemmin kynnys on ollut ihan valtava. Muistan lapsuudesta, että harvoin oikeasti kukaan puuttui.
Al-Emara kertoo tietävänsä pelaajakokemuksensa ansiosta kaikki tavat, joilla voi yrittää sumuttaa tuomaria.Hilma Toivonen / Yle
Katso Mohammad Al-Emaran haastattelu 8 minuuttia -sarjassa.
Filmaajasta arvostetuksi huippuerotuomariksi
Al-Emara on noussut muutamassa vuodessa Suomen huippuerotuomareiden joukkoon. Hänet on valittu vuosina 2018 ja 2019 Veikkausliigan vuoden erotuomariksi.
Hän ei itse tullut pelaajana toimeen tuomareiden kanssa. Hän oli paremminkin tuomareiden kauhu.
– Pelasin todella kovaa ja koko ajan menin siellä kunkin tuomarin rajojen tuntumassa. Eniten häpeän omalta pelaajauraltani filmaamista. Siinä olin hyvä.
Al-Emaralle on erityisen tärkeää, että nimenomaan pelaajat ovat äänestäneet hänet vuoden tuomariksi kaksi kertaa peräkkäin.Hilma Toivonen / Yle
Hän koki, että tuomarit eivät kuunnelleet pelaajia. Sen vuoksi hän on alusta asti halunnut itse olla tuomari, joka kuuntelee eikä vain käskytä, rankaise ja tulkitse sääntöjä mahdollisimman tiukasti. Taustasta vaikeana pelaajana on nyt paljon hyötyä.
– Minua on mahdoton huijata jalkapallokentällä, koska tiedän kaikki tavat, joilla niin voi tehdä.
Mohammad Al-Emaran teesit, näin voit kitkeä rasismia:
Tunnista rasismin eri muodot: rasismi ei ole pelkästään sitä, mikä kuuluu tai näkyy. Usein se on esimerkiksi (alitajuisia) ennakkoluuloja ja asenteita, joita et ehkä huomaa.
Älä vähättele. Rasismi on aina vakavaa. Kuuntele, kuuntele ja kuuntele, kun joku kertoo kokemuksistaan. Älä ikinä sorru sanomaan esimerkiksi ”älä välitä”. Pahinta, mitä voit tehdä, on vähätellä ja yrittää lakaista asia maton alle.
Puutu rasismiin rohkeasti. Ei ole väärää tai oikeaa tapaa puuttua. Puutu aina. Joka ikinen puuttuminen merkitsee ja joka ikinen puuttumatta jättäminen normalisoi rasismia. Hiljaisuus on hyväksyntää.
Al-Emaran mielestä hyvä tuomari ei pyri olemaan autoritaarinen johtaja ja käskyttäjä.Hilma Toivonen / Yle
Liikuntatunnilla naureskeltiin ihonvärille
Al-Emara syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti 2-vuotiaana perheensä kanssa Kuopioon. Rasismia hän kohtasi jo lapsena.
Hän muistaa esimerkiksi, kuinka alakoulun liikuntatunnilla leikittiin “Kuka pelkää mustaa miestä”. Hän oli luokan ainoa maahanmuuttajataustainen oppilas. Opettaja sanoi naureskellen, että Mohammad voi aloittaa. Muiden oppilaiden nauru ja tapa, jolla opettaja puhui, ovat jääneet syvälle mieleen.
Al-Emara vierailee usein vanhemmillaan, jotka asuvat lähellä.Hilma Toivonen / Yle
– Lapsi ei tietenkään tunnista rasismia tai ymmärrä sellaista käsitettä. Asia aukeni minulle kunnolla vasta myöhemmin. Kuitenkin kaikilla tuollaisilla kokemuksilla, joilla osoitetaan erilaisuus, on erittäin tuhoisa vaikutus lapseen ja nuoreen, hän toteaa.
Al-Emara on pelannut jalkapalloa 5-vuotiaasta saakka. Jalkapallokentästä tuli erityisen tärkeä henkireikä nuoruusvuosien kotikaupungissa Turussa, jossa maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten väliset jännitteet koettelivat.
– En liioittele yhtään, kun sanon, että futis pelasti minut.
– Asiat, joita kohtasin kentän ulkopuolella, synnyttivät vihaa sisälleni. Futiskenttä oli vastakohta tuolle kaikelle. Päätin, etten tee mitään tyhmää ja keskityn jalkapalloon. Oli tärkeää, että sain kentällä olla oma itseni ja osa joukkuetta.
Al-Emara puhuu rasismista erityisesti lastensa takia.Hilma Toivonen / Yle
Suuri unelma muutoksesta
Yhdysvalloissa George Floydin kuolema poliisiväkivallan seurauksena on herättänyt tänä kesänä valtavasti keskustelua rasismista. Al-Emara on seurannut ylpeänä, kuinka urheilumaailmassa eri puolilla maailmaa on reagoitu rasismia vastaan.
Rakkaus jalkapalloon yhdistää perhettä.Hilma Toivonen / Yle
Hän toivoo, että suomalaiset urheilupiirit ottaisivat entistäkin näkyvämmin kantaa rasismiin, koska esikuvilla on valtava merkitys.
– Urheilijoiden vaikutus etenkin lapsiin ja nuoriin on erittäin suuri. He ovat sankareita ja idoleita.
Al-Emaralla on yksi selkeä unelma.
– Toivon, että lapseni ja lapsenlapseni eivät joutuisi kohtaamaan samanlaisia asioita, joita minä ja ikätoverini kohtasimme.
Siksi hän ei aio lopettaa rasismista puhumista.
Al-Emara toivoo lapsilleen elämää, jossa ei tarvitsisi kokea rasismia.Hilma Toivonen / Yle
Levin huipulle johtava Tunturitie on ollut suljettuna keväästä asti. Syynä on tien huono kunto.
Yksityistielain muututtua vuodenvaihteessa tien kustannukset siirtyivät Kittilän kunnalta tiekunnalle, josta on lähes yksin vastuussa tunturin päällä ravintolaa pitävä paikallinen matkailuyrittäjä.
Ravintola on ollut vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi suljettuna keväästä, joten tietäkään ei ole kunnostettu käyttökuntoon.
Koska tunturin huipulle johtavalla tiellä on paljon käyttäjiä, Kittilän kunnanhallitus on päättänyt että tie kaavoitetaan, minkä jälkeen sen kunnossapitovastuu siirtyy takaisin kunnalle.
Tiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Tarkoitus on, että tie palvelee remontin jälkeen nykyistä paremmin myös kevyttä liikennettä.
Kaavalaadinnan yhteydessä mietitään myös, voitaisiinko tien varteen rakentaa vapaa-ajan asuntoja.
Puolan presidentinvaaleissa joudutaan toiselle kierrokselle, mikäli ovensuukyselyn tulos pitää paikkansa. Sen mukaan konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen istuva presidentti Andrzej Duda on saanut äänistä 42 prosenttia.
Laki ja oikeus -puolueen Duda on luvannut tukea puolueensa sosiaaliohjelmia ja puolustaa perinteisiä perhearvoja.
Toiseksi eniten ääniä on ovensuukyselyn perusteella saanut pääoppositiopuolue Kansalaisfoorumin ehdokas, Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski. Liberaali tiiviiden EU-suhteiden kannattaja on saamassa 30 prosenttia äänistä.
Toinen kierros järjestetään kahden viikon kuluttua, jos yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä.
Suurin osa Ranskan äänestäjistä näyttää jääneen kotiin paikallisvaalien toisella kierroksella. Tänään järjestetyissä vaaleissa äänestysprosentti oli arvion mukaan vain 40, uutisoi Le Figaro -lehti.
Jo vaalien ensimmäisellä kierroksella maaliskuun puolivälissä äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi, ja uurnilla kävi vain runsaat 44 prosenttia äänioikeutetuista. Tuolloin vaalien järjestäminen keskellä koronarajoituksia nostatti arvostelua ja toista kierrosta päätettiin lykätä.
Paikallisvaaleissa valitaan pormestarit, kunnanjohtajat ja puoli miljoonaa edustajaa Ranskan kunnanvaltuustoihin.
Ensimmäisellä kierrokselle valinnat tehtiin jo noin 30 000 kaupungissa ja kunnassa. Toinen kierros järjestettiin vajaassa 5 000 kaupungissa ja kunnassa, joissa ei saatu ratkaisua vielä ensimmäisellä kierroksella. Joukossa olivat esimerkiksi Pariisi, Lyon ja Marseille.
Paikallisvaaleja pidetään tärkeänä mittarina poliittisista voimasuhteista ja laskusuhdanteessa olevan presidentti Emmanuel Macronin asemasta.
Le Havressa valittiin sunnuntain vaaleissa pormestariksi pääministeri Édouard Philippe. Hän on toiminut samassa tehtävässä aiemminkin. Ranskan lain mukaan Philippen puolesta tehtävää voi hoitaa varamies, mutta valinta laittanee vauhtia spekulointiin muutoksista Ranskan hallituksessa.
Sosialisteja edustava Pariisin pormestari Anne Hidalgo on saamassa jatkokauden.
Ennusteet povaavat vihreille menestystä
Sunnuntai-iltana julkaistut tulosennusteet povasivat menestystä vihreille. Vihreiden ehdokas näytti johtavan oikeistolaista kilpailijaansa Lyonin pormestarinvaalissa. Lisäksi ennusteiden mukaan vihreiden ehdokkaalla olevan hyvät mahdollisuudet menestyä Bordeaux'ssa ja Lillessä.
Pariisissa sosialistien Anne Hidalgo näyttää ennusteiden valossa uusivan pormestarin pestinsä.
Äänestyksessä olivat mukana vielä ne kaupungit ja kunnat, joissa ratkaisua ei saatu aikaan ensimmäisellä kierroksella. Kaikkiaan vaaliuurnille mentiin sunnuntaina hieman yli 4 800 paikkakunnalla, joiden joukossa olivat muun muassa Pariisi, Lyon ja Marseille.
Viimeisetkin vaalihuoneistot sulkeutuivat kello 21 Suomen aikaa, ja tuloksia päivitetään tähän uutiseen.
Delhissä Intiassa avattiin yksi maailman suurimmista sairaaloista koronapotilaiden hoitamista varten, uutiskanava CNN uutisoi.
Chattarpurin alueella Delhissä sijaitseva Sardar Patel Covid Care Centre -sairaala otettiin osittain käyttöön sunnuntaina 2 000 potilaspaikan voimalla, Delhin pääkaupunkiterritorion viranomaiset kertovat.
Sairaalan loput 8 000 potilaspaikkaa otetaan käyttöön keskiviikon aikana.
Intian sisäministeri Amit Shah ja Delhin alueen pääministeri Arvind Kejriwal vierailivat sairaalassa lauantaina.
Kejriwal kuvaili sairaalaa tviitissään “yhdeksi maailman suurimmista sairaaloista”.
Sisäministeri Shah vuorostaan tviittasi, että sairaalan 10 000 vuodepaikkaa tuovat suurta helpotusta Delhin koronatilanteesta kärsiville ihmisille.
Sairaalan avaaminen tulee tarpeeseen, sillä koronapandemia on kiihtynyt Intiassa entisestään.
Intian kaupungeista juuri Delhissä on eniten koronatartuntoja tällä hetkellä.
Sunnuntaina Intiassa raportoitiin 19 906 uudesta koronavirustartunnasta, mikä on suurin päiväkohtainen luku kuin kertaakaan aiemmin. Intiassa on todettu yhteensä lähes 529 000 tartuntaa ja 16 095 koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta.
Sometähtien fanit kehittävät idoleihinsa yksipuolisia ystävyyssuhteita, sillä Ylen analyysin mukaan vain harva tähti vastaa seuraajiensa kommentteihin. Yle tutki Suomen suosituimpiin kuuluvien Instagram- ja Youtube-vaikuttajien tilejä vuoden ajalta 28.5.2019–29.5.2020.
Selvitimme kommenttiboksissa käytettyjä emojeita ja kommentteja. Noin 400 000 Instagram-kommentista löytyi tuhansia sydämiä, liekkejä ja munakoisoja.
Sadattuhannet suomalaiset seuraavat, mitä @Mmiisakselle, @Herbalistille tai @Nastynapalmille kuuluu. Suurten seuraajamäärien takia myös Coca-Colan, Pepsin ja Silja Linen kaltaiset suuryritykset maksavat vaikuttajille saadakseen heidät puhumaan juuri heidän tuotteistaan.
Siksi ei ole yhdentekevää, millainen on some-julkkiksen vaikutus seuraajiinsa.
Varsinkin, kun monet kokevat tähden ”kaverikseen”: heille kerrotaan ongelmista, heihin luotetaan ja heidän ”kanssaan” vietetään iltoja Youtubessa.
Kuka heistä vastaa takaisin?
Ylen keräämä data paljastaa, kuka tähdistä vastaa seuraajilleen, kuka ei. Alta näet, kuinka monta kommenttia kukin sometähti on kirjoittanut postauksiinsa vuoden aikana.
Yllä kuvattuna vaikuttajien kommenttien määrä vuoden aikana (28.5.2019–29.5.2020.)Juha Rissanen / YleYllä kuvattuna vaikuttajien kommentit per postaus. Juha Rissanen / Yle
Herbalisti eli Juuso Karikuusi on kirjoittanut vuoden aikana yli 1 100 vastausta seuraajilleen Instagramissa. Tämä on vain osa niistä viesteistä, joita Herbalisti on rustannut seuraajilleen, jos lasketaan mukaan myös muut alustat kuten Youtube ja Discord.
– Vastaan tosi paljon kommentteihin ja yksityisviesteihin. Olen aina kokenut sen sellaiseksi, mitä haluan tehdä ja käytän siihen paljon aikaa.
"Sitä on tietynlainen esimerkki ja roolimalli, halusi sitä tai ei. Koen siitä tervettä vastuuta", sanoo Herbalisti eli Juuso Karikuusi. Arttu Timonen / Yle
Suhde yleisöön on hänelle tärkeä – monestakin syystä.
– Se on tärkeää mun menestymisen kannalta, mutta eniten sen takia, että kun lähtee juttelemaan heidän kanssaan, siinä konkretisoituu se, keitä he ovat. Se syventää suhdetta.
Herbalisti kertoo, että hän on monelle nuorelle se aikuinen, joka kuuntelee. Hän esimerkiksi neuvoo kääntymään ammattilaisen puoleen, jos joku seuraajista avautuu henkilökohtaisista vaikeuksista.
– Mä olen pystynyt auttamaan monia. Joillakin ei ole ketään, kelle puhua.
Herbalisti eli Juusi Karikuusi pitää seuraajiinsa tiiviisti yhteyttä – esimerkiksi tällaisilla emojeilla. Juha Rissanen / Yle
Ig-vaikuttaja onkin kuin virtuaaliystävä, josta voi katsoa mallia ja jonka ajatuksiin ja elämäntyyliin voi samaistua.
– Sosiaalisessa mediassa on kyse siitä, että minut huomataan, olen olemassa, sanoo Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa valmisteleva Hanna Reinikainen.
Tavoittelimme myös vähiten kommentteja kirjoittanutta Lakkoa, mutta hän kertoi olevansa liian kiireinen kommentoimaan kommenttiensa vähäistä määrää.
"Seuraajat tuntevat minut niin hyvin, että heille on muodostunut ystävyyssuhteen kaltaisia tunteita minua kohtaan", sanoo Miisa Rotola-Pukkila.Tiina Jutila / Yle
25-vuotias Miisa Rotola-Pukkila, Mmiisas, kuvaa seuraajilleen kesän perinteistä bucket list -videota – siis asioita, joita voi tehdä kesällä koronasta huolimatta.
– Pyysin lempeitä, ihania, tavallisia juttuja ja sellaisia te mulle laitoitte, Mmiisas hymyilee kameralle.
Mmiisas on listattu Suomen merkittävimmäksi somevaikuttajaksi. Tänä keväänä hän palautti Tampereen yliopistoon opinnäytetyönsä, jossa hän tutki hänen ja seuraajiensa suhdetta.
Gradun nimi kertoo paljon: ”Yksipuolinen ystävyys”.
– Sadat tuhannet seuraajani ovat oppineet tuntemaan minut niin hyvin, että heille on muodostunut läheisen ystävyyssuhteen kaltaisia tunteita minua kohtaan, hän sanoo.
– Minä en tiedä seuraajistani kuin nimimerkit ja profiilikuvat.
Kun Mmiisas päivittää Instagramiansa, kommenttikenttä täyttyy sydämistä.
Tutkimme siis parikymmenen vaikuttajan kommenttikenttiä vuoden ajalta. Millaisia emojeita siellä käytetään?
Katsotaanpa ensin, kuka herättää seuraajissaan eniten positiivisia tunteita.
Lista näyttää tältä:
Lista koostuu joukosta suomalaisia somevaikuttajia, joilla kullakin on vähintään 50 000 seuraajaa Instagramissa tai Youtubessa.Juha Rissanen / YleYlen analyysissä erilaiset emojit saivat erilaisen tunnearvon, joista tunnelataus on laskettu. Katso tarkemmin alta, miten emojeiden arvot laskettiin. Juha Rissanen / Yle
Ylen analyysin mukaan Mmiisas on Suomen somevaikuttajista se, jonka päivitykset saavat seuraajilta kaikkein positiivisimman vastaanoton.
25-vuotias tubettaja ilahtuu kuullessaan olevansa listauksen kärjessä. Tunteita hän haluaakin seuraajissaan herättää.
– Haluan innostaa, inspiroida, ja herättää keskustelua. Saattaa olla, että joku miespuolinen vaikuttaja ei jaa seuraajilleen elämäänsä ollenkaan – vaan kaikki perustuu viihteeseen. Silloin tuo suhde on hyvin erilainen, sanoo Mmiisas.
Positiivisia emojeita on paljon Ylen käyttämässä aineistossa. Se johtuu muun muassa siitä, että Instagramissa keskustelut ovat yleensä positiivisia, helposti tykättäviä.
Joskus kommenteissa näkee kuitenkin myös surua ja vihaakin kuvaavia naamoja.
Yleensä niille löytyy selitys. Sosiaalisen median vaikuttajien tileillä paljastetaan myös kipeitä tunteita. Itkuemojit ja kyyneleet jäävät kuitenkin positiivisempien emojien jalkoihin.
Ja jos some-tähti pyytää seuraajiaan kuvailemaan maanantaifiiliksiään, sydämet vaihtuvat arkisempaan kuvastoon. Jos puhe on pelottavista elokuvista, keskustelu tuottaa synkkää kuvastoa, kuten piruja tai ruumisarkkuja.
Kurkkaa, millaisia emojeita suosikki-vaikuttajasi kommenteissa käytetään
Ylen koneesta näet, millaisilla emojeilla kullekin vaikuttajalle eniten kommentoidaan. Käytätkö sinäkin samoja emojeita? Tästä näet, mitä emojeita vaikuttajille kommentoidaan verrattuna muihin vaikuttajiin.
Mmiisakselle jätetään kommentteihin sydän, tubettaja Tume eli Tuomas Kukkonen taas saa usein seuraajiltaan liekin. Herbalisti taas saa enemmän liloja sydämiä kuin muut vaikuttajat.
Monissa yrityksissä pitkät lomautukset ovat päättymässä
Lomautuksissa on käsillä taitekohta. Lomautusten hurja nousu osui maalis–huhtikuun vaihteeseen, josta on nyt kulunut 90 päivää. Se on tilapäisen lomautuksen enimmäispituus, jonka monissa yrityksissä myös ajateltiin riittävän. Ylen maaliskuussa haastattelema Grand Hotel Tammerin vastaanottovirkailija Sari Palokari on päässyt palaamaan töihin.
Kasvisruoan määrää on lisätty armeijassa, mutta monet pitävät sitä mauttomimpana inttiruokana
Korpraali Kinnunen ja alikersantti Makkonen ottamassa ruokaa muonituskeskuksella.Ilmavoimat / Nuutti Suhonen
Kasvisaterioiden määrää lisättiin armeijassa muutama vuosi sitten, mutta se on monien varusmiespalvelusta suorittavien mielestä mautonta. Esimerkiksi Varusmiesliitto saa palautetta siitä, että ruoka on mautonta eikä täytä vatsaa. Ruoan valmistaja haluaa kuitenkin panostaa kasvisruoan makuun.
Katso, kuinka usein Mmiisas, Herbalisti, Tume tai Sara Sieppi vastaavat seuraajilleen
"Seuraajat tuntevat minut niin hyvin, että heille on muodostunut ystävyyssuhteen kaltaisia tunteita minua kohtaan", sanoo Miisa Rotola-Pukkila.Tiina Jutila / Yle
Sometähtien fanit kehittävät idoleihinsa yksipuolisia ystävyyssuhteita, sillä Ylen analyysin mukaan vain harva tähti vastaa seuraajiensa kommentteihin. Yle tutki Suomen suosituimpiin kuuluvien Instagram- ja Youtube-vaikuttajien tilejä vuoden ajalta. Data paljastaa, kuka tähdistä vastaa seuraajilleen, kuka ei.
Vihreille äänivyöry Ranskan paikallisvaaleissa
Pariisilaisia äänestyspaikan edessä.Juha Nurminen
Ranskassa vihreä EEVL-puolue teki paikallisvaaleissa historiallisen hyvän tuloksen ja sai hallintaansa useita isoja ranskalaiskaupunkeja kuten Lyonin, Strasbourgin, Marseillen ja Bordeaux’n. Presidentti Emmanuel Macronille vaalien tulos oli iso pettymys, kirjoittaa Ylen Ranskan-toimittaja Annastiina Heikkilä.
Sää muuttuu epävakaisemmaksi
Matti Huutonen / Yle
Länteen leviää maanantaina sade- ja ukkoskuuroja. Iltapäivällä maahan leviää yhtenäisempiä sateita ja sateet siirtyvät idemmäksi. Lännessä lämpötila on 20–25 astetta. Muualla maassa lämpötila on pääosin 20 asteen tuntumassa. Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Vahvistettujen koronavirukseen liittyvien kuolemantapausten määrä on ylittänyt 500 000 rajapyykin, kertovat uutistoimistot Associated Press ja Reuters.
Reutersin laskelmien mukaan yli 4 700 ihmistä kuolee koronaviruksen seurauksena 24 tunnin välein, jos laskelmissa käytetään keskiarvoa kesäkuun 1. ja 27. päivän välillä.
Lähes neljäsosa vahvistetuista kuolemantapauksista on raportoitu Yhdysvalloissa, jossa uhriluku on yli 125 000. Seuraavaksi eniten koronavirukseen liittyviä kuolemia on raportoitu Brasiliassa eli yli 57 000.
Johns Hopkins -yliopiston laskelmissa otetaan huomioon virallisesti ilmoitetut tapaukset. Uhriluvun todellisen määrän arvioidaan olevan huomattavasti suurempi.
Ensimmäinen koronavirukseen liittyvä kuolemantapaus vahvistettiin 9. tammikuuta Wuhanin kaupungissa Kiinassa. Kyseessä oli 61-vuotias mies, joka asioi säännöllisesti torilla, josta koronaepidemian katsotaan saaneen alkunsa.
Yhdysvaltain Kentuckyssa poliisi on ottanut kiinni miehen epäiltynä kuolemaan johtaneesta mielenosoitusampumisesta.
Ainakin yksi ihminen kuoli ja yksi haavoittui lauantai-iltana Black Lives Matter -mielenosoituksessa tapahtuneessa ampumisessa Jefferson Square -puistossa Kentuckyn Louisvillessä.
Viranomaisten ja mielenosoitukseen osallistuneiden mukaan epäilty mies osallistui lauantaina mielenosoitukseen, mutta oli käyttäytynyt häiriköivästi. Muut mielenosoittajat olivat pyytäneet epäiltyä poistumaan paikalta.
Epäilty on paikallisessa sairaalassa. Häntä hoidetaan ampumahaavan vuoksi, jonka hän sai toisten mielenosoittajien ammuttua häntä itsepuolustukseksi. Epäilty aloitti ampumisen, jonka jälkeen häntä ympäröineet ihmiset ampuivat takaisin.
Louisvillen pormestarin Greg Fischerin mukaan kukaan muu ei haavoittunut ammuskelussa kuolleen miehen ja haavoittuneen epäillyn lisäksi.
Rauhanomaisessa mielenosoituksessa oli vaadittu oikeutta 26-vuotiaalle Breonna Taylorille, jonka poliisi ampui kuoliaaksi tämän omassa asunnossa maaliskuussa.
Mielenosoittajat saivat sunnuntaina jälleen luvan jatkaa mielenosoitusta Jefferson Square -puistossa, mutta paikallinen poliisi kielsi mielensoittajilta yön yli leiriytymisen puistossa.
Tamperelainen vastaanottovirkailija Sari Palokari palasi töihin toukokuun lopussa parin kuukauden lomautuksen jälkeen. Ensin hän valmisti pari viikkoa take away -aamiaisia hotelli Ilveksessä. Palokarin varsinainen työpaikka Grand Hotel Tammer avattiin kesäkuun alussa.
– Oli hieno fiilis palata töihin.
Palokari jatkaa vastaanotossa työskentelyä kello 22–07, koska hän pitää yötyöstä enemmän kuin kolmivuorotyöstä.
Koko henkilökunta on nyt palannut hotelliin. Palokarin mielestä työntekijät puhaltavat entistä enemmän yhteen hiileen.
– Tiedetään, miten tärkeää kaikille oli, että hotelli saatiin auki. Koen, että oli ehkä jollain tavalla hyväkin tuo korona, jos ajatellaan työyhteisöä. On enemmän sitä henkeä, että tämä on meidän talo ja meidän juttu.
Myös asiakkaat ovat taas löytäneet hotelliin. Kesästä voi tulla vilkas, kun yhä useampi matkailee kotimaassa.
Hotellin sulkeminen tapahtui maaliskuussa yhtäkkiä. Henkilökunnan mieliin jäi, että suuriakin muutoksia tapahtuu nopeasti.
– Meille on tärkeää saada hotelli pyörimään jotakuinkin normaalisti ja asiakkaat takaisin. Autetaan toinen toisiamme, ja jokainen tiedostaa sen, että tässä ei ole mitään varmaa.
Sari Palokarin mukaan henkilökunta puhaltaa entistä paremmin yhteen hiileen ja haluaa saada hotellin pyörimään normaalisti.Antti Eintola / Yle
Yle haastatteli Palokaria maaliskuussa, kun hän oli saanut lomautuslapun käteensä. Tuolloin hän arveli löytävänsä lomautusajaksi tilapäisiä töitä kuten kauppakassien pakkaamista.
– Töitä en löytänyt siitä huolimatta, että niitä sinnikkäästi hain. Mutta en vaipunut synkkyyteen, vaan ajattelin, että otan ilon irti siitä ajasta.
Työttömyys vaikutti nopeasti toimeentuloon.
– Kyllä se ehti tuntua. Kun en kuulu liittoon, niin olin ihan Kelan työttömyyspäivärahalla ja siinäkin meni hetki, ennen kuin se tuli.
Palokari sopi laskuttajien kanssa lisää maksuaikaa.
– Alkoi jännittää, että tuleeko rahaa, ennen kuin eräpäivät tulevat seuraavan kerran vastaan.
Palokarin avomies käy työssä, joten esimerkiksi vuokrien maksu hoitui ajallaan.
Töihin, lisää lomautusta tai työttömäksi
Lomautuksissa on käsillä taitekohta. Lomautusten hurja nousu osui maalis–huhtikuun vaihteeseen, josta on nyt kulunut 90 päivää. Se on tilapäisen lomautuksen enimmäispituus, jonka monissa yrityksissä myös ajateltiin riittävän. Perusteluna on tilapäinen työn vähentyminen.
Lomautettujen kohtalona on nyt joko päästä takaisin töihin, jatkaa lomautettuna tai tulla irtisanotuksi.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Markkula kertoo, että yrityksistä tulee nyt paljon kyselyjä lomautusten päättymisestä. Osa luulee, että työntekijät on irtisanottava, ellei lomautusjakson jälkeenkään kykene palkanmaksuun.
Jos lomautuksia aiotaan jatkaa, on pidettävä uudet yt-neuvottelut ja jaettava uudestaan lomautusilmoitukset.
Markkula kaipaa menettelyyn selkeytystä.
– Miksi pitää käydä tietyt tanssiaskeleet, kun kyseessä on sama lomautus.
Menettelyyn liittyy Markkulan mukaan myös oikeudellinen epävarmuus, koska selkeitä sääntöjä tilapäisen lomautuksen uusimisesta määräajaksi ei ole. Epäselvää on esimerkiksi se, kelpaako työn tilapäinen väheneminen perusteluksi jatkolle.
Joissakin yrityksissä on tehty alun pitäen yli 90 päivän lomautuksia, jolloin perusteluna on työn väheneminen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla olennaisesti ja pysyvästi.
Nopeutettu lomautusmenettely sai jatkoajan
Maaliskuussa sovittua nopeutettua lomautusmenettelyä on nyt jatkettu vuoden loppuun saakka.
Lomautusneuvottelut voidaan käydä nopeimmillaan viidessä päivässä ja lomautusilmoitusaikaa on myös lyhennetty viiteen päivään. Normaalisti yt-neuvottelut ovat kestäneet 2–6 viikkoa.
Työntekijä saa vastaavasti heti työttömyyskorvausta ilman omavastuuaikaa.
Alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä.
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat lomautusten nopeasta menettelystä maaliskuussa, kun monien yritysten tulovirta tyrehtyi ja vei palkanmaksuvarat.
Nopeampaa lomautusmenettelyä arvostetaan myös suurissa vientiyrityksissä, vaikka niillä olisikin enemmän puskuria kriisiaikoihin.
– Tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeassa aikataulussa ja tämä tuo kaivattua joustoa. Mitä nopeammassa aikataulussa neuvotteluja voidaan käydä, sitä parempi, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta hyväksyy nopeutetun lomautusmenettelyn vain tilapäisenä apuna yrityksille.Jarno Kuusinen / AOP
SAK tyrmää nopeiden lomautusten tulon pysyväksi
Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemässä kyselyssä 65 prosenttia työnantajayrittäjistä toivoo, että koronakriisin takia lyhennetystä lomautusmenettelystä tulisi pysyvä.
Työnantajille mahdollisuus nopeaan lomauttamiseen tuo joustoa.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta torjuu yrittäjien haaveet. Hänen mukaansa normaalitilanteessa tuotannolliset muutokset eivät ole yhtä jyrkkiä kuin korona-aikana. Palkansaajille nopeutus tarkoittaa palkan menetystä ja siirtymistä työttömysyturvan varaan.
– Puolen vuoden muutos tarkoittaa 700–800 miljoonaa euroa rahaa palkansaajilta yrityksille.
Elorannan mukaan pienipalkkaisten työntekijöiden on mahdotonta jatkossa varautua tilanteeseen, jossa palkanmaksu loppuu viikossa.
Palkanmaksun loppuminen lomautukseen tarkoittaa valtiolle työttömyysmenojen kasvua ja verotulojen pienenemistä.
Kevään lomautusaalto laantumassa
Koronan tuoma lomautusaalto näyttää laantuvan. Uusia lomautusilmoituksia tulee työ- ja elinkeinoministeriöön koko ajan vähemmän.
Huipussaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla lomautus alkoi 54 500 henkilöllä, nyt uusia lomautuksia tulee alle 8000 viikossa.
Enimmillään lomautettuja työnhakijoita oli toukokuun puolivälin tienoilla 168 000, kun heitä nyt on alle 133 000.
Työttömyys on kuitenkin alkanut kasvaa. Valtiovarainministeriön arvioi, että työttömyys nousee viime vuoden 6,7 prosentista tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna 9,1 prosenttiin. Osa työttömistä tulee lomautettujen joukosta.
Yritykset lomauttavat pienempää osaa henkilöstöstä
Palvelualojen työnantajien Paltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo, että lomautusten huippu näyttää jäävän touko–kesäkuulle.
Koronakriisi iski nopeasti moniin Paltan jäsenyrityksiin kuten varustamoihin, lentoliikenteeseen, matkatoimistoihin ja kulttuuripalveluihin.
Yrityksistä yli kolmasosa kertoo lomauttaneensa ja liki kolmaosa aikoo lomauttaa Paltan koronakyselyn mukaan. Joka neljäs yritys aikoo vähentää väkeä.
– Pahiten kärsineillä kriisialoilla liiketoiminnan toipuminen on lähtenyt käyntiin, mutta normaalitasolle ei vielä päästä. Tästä johtuu, että monessa yrityksessä lomautukset jatkuvat.
Lisäksi joillakin aloilla kuten insinööripalveluissa ja arkkitehtitoimistoissa pahin näyttää olevan vielä edessä, sillä tilaukset ovat vähentyneet.
Lomautettujen määrä noudattelee kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön laskevaa käyrää.
– Lomautukset koskevat jatkossa huomattavasti pienempää osaa henkilöstöstä. Tämän takia lomautusten määrä jää pienemmäksi.
Pykärin mukaan lomautusten hyvä puoli on, että kytkös yrityksen ja työntekijän välillä säilyy. Kun elpyminen alkaa, toiminta saadaan nopeasti ylös.
– Työttömien työnhakijoiden määrä, jossa lomautetut ovat mukana, kolkuttelee jo 90-luvun alun lukemia. Hyvä uutinen siinä on se, että suurin osa on lomautettuja ja iso osa varmasti palaa töihin.
Koronakriisi on ollut poikkeuksellinen siinäkin, että se kohtasi ryminällä palvelualan yritykset. Esimerkiksi finanssikriisin aikaan palvelut pystyivät ylläpitämään työllisyyttä, kun muualla meni huonommin. Palvelualat työllistävät paljon ihmisiä.
– Sen takia riski suuresta työttömyydestä oli merkittävä eikä se edelleenkään ole poistunut, Pykäri sanoo.
Tuovatko vientialat uuden lomautusaallon?
Teollisuuden vientiyritykset ilmoittavat pahimman olevan vasta edessä.
– Tilanne teknologiateollisuudessa jatkuu vaikeana ja monessa yrityksessä arvioidaan, että tuotannossa hiljaisin vaihe on vasta syksyllä. Tästä syystä lomautusten määrä voi hyvinkin olla lisääntymään päin teollisuudessa, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras arvioi, että teollisuudessa lomautukset voivat lisääntyä.Jyrki Ojala
Kolmasosa teknologiateollisuuden yrityksistä vastaa alan kyselyssä, että lomautukset ovat käynnissä ja noin neljäsosa valmistautuu lomautuksiin.
– Niiden yritysten osuus, joissa lomautukset ovat päättyneet on vielä verrattain pieni.
Teollisuudessa riitti työtä alkuvuonna kertyneen tilauskannan parissa loppukevääseen.
– Vaikeudet ovat tulleet pikkuhiljaa heikentyneen kysynnän myötä. Lähikuukaudet kertovat paljon siitä, miten tilanne lähtee Euroopassa kehittymään.
Armeijassa tarjottava kasvisruoka on monien varusmiespalvelusta suorittavien mielestä mautonta.
Esimerkiksi Varusmiesliitto saa palautetta siitä, että kasvisruoassa ei ole makua eikä se täytä vatsaa.
Karjalan lennostossa palvelevat Niko Makkonen ja Joona Kinnunen pitävät armeijaruokaa hyvänä, mutta poikkeuksen tekee juuri kasvisruoka.
– Yleinen kanta on, että kasvisruoka ei nauti suurta suosiota koska se on niin mautonta, tiivistää Makkonen.
Hän kertoo, että kasvisruokapäivinä pitsapuhelin kävi kasarmilla kuumana vielä alkuvuodesta. Sitten tuli koronaepidemia, jonka takia ulkopuoliset eivät pääse kasarmialueille.
Kokonaisuutena armeijan tarjoama kasvisruoka näyttää ja maistuu harmaalta, "vedeltä", kuten Makkonen kuvaa.
Nuoret miehet kaipaavat kasvisruokaan enemmän makua.
Joona Kinnunen ja Niko Makkonen pitävät ajatusta armeijaruoan ympäristöystävällisyydestä hyvänä.Ilmavoimat / Nuutti Suhonen
Mielikuvissa kasvisruoka jättää vatsan tyhjäksi
Kasvisaterioiden määrää lisättiin armeijassa muutama vuosi sitten.
Armeijassa tarjotaan nyt kaksi lämmintä kasvisruoka-ateriaa viikossa. Lisäksi panostetaan salaatteihin ja kasvispohjaisiin lisukkeisiin.
Kasvisruoka sai aluksi paljon huomiota ja ruokahuollosta vastaavalle Leijona Cateringille sateli palautetta.
– Vastaanotto oli jyrkkä. Palautteen määrä on vähentynyt kuitenkin joka saapumiserän jälkeen, kertoo Leijona Cateringin tuotekehityksen keittiömestari Jaakko Sauvola.
Kielteisen vastaanoton syiksi armeijan ruokahuollosta vastaavat arvelevat mielikuvia Puolustusvoimista, joissa ei pärjää kasvisruoalla. Sauvola muistuttaa, että nykymaailmassa tämä ei pidä paikkaansa.
– Kasviproteiinit ovat nykyään hyvin moninaisia ja proteiinia niistä saa runsaasti.
Karjalan lennostossa palvelevien Niko Makkosen ja Joona Kinnusen mukaan syynä ovat juuri mielikuvat vatsat tyhjiksi jättävästä kasvisruoasta.
– Kyllähän sillä pärjää, jos sitä vain viitsii syödä, Makkonen toteaa.
– Hyvähän se kuitenkin on, että tarjotaan. Moni ei ehkä lähtisi siviilissä testaamaan, lisää Kinnunen.
Leijona Cateringin tuotekehityksen keittiömestari Jaakko Sauvolan mukaan palautetta kuunnellaan ja siihen reagoidaan.Sami Takkinen / Yle
Lihan osuus tulee pienenemään kaikissa ateriapalveluissa
Syy kasvisruoan lisäämiseen on ollut sen ympäristöystävällisyys ja terveellisyys.
Leijona Cateringin liiketoimintajohtaja Petra Granqvistin mukaan nämä ovat ja tulevat olemaan tulevaisuudessa isommassa roolissa kohti hiilineutraalimpaa Suomea ja normaaleja ruokatottumuksia.
Tavoitteet hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi ovat kovia, mutta niiden suuruutta ei vielä haluta paljastaa.
– Me haluamme arvioida koko ketjua, että mistä niitä päästöjä tulee. Kasvisruoka on yhtenä osuutena siinä, toteaa keittiömestari Jaakko Sauvola.
Hän muistuttaa, että kokonaisuudessaan kyse on enemmän lihansyönnin vähenemisestä ylipäätään kuin kasvisruoan lisäämisestä.
– Lihan osuus tulee pienenemään kaikissa ateriapalveluissa ajan saatossa, hän uskoo.
Varusmiehet ymmärtävät hyvin kasvisruoan taustalla olevat ympäristösyyt. Ajatus on kaunis, kuten Makkonen sanoo.
– Sillä saisi porukkaa ajattelemaan ympäristöä ja sitä, miten paljon lihateollisuus kuluttaa ja tuottaa päästöjä.
Myös Varusmiesliiton mukaan kasvisruoka koetaan hyväksi juuri ilmastosyistä.
Sekasyömisen ja fleksaamisen suosio kasvaa
Leijona Cateringin tuotekehityksestä vastaavan Jaakko Sauvolan mukaan ruoan maku on haaste erityisesti kasvisruoassa.
Ruoan valmistukseen liittyy myös tiettyjä seikkoja, jotka on huomioitava.
– Kun tehdään suuria massoja ruokaa, on kasviproteiinin kestettävä suurtalouden prosesseja, ettei se möhjäänny ja mussuunnu. Haluamme, että ruoka on mukavan raikasta ja värikästä ja myöskin suutuntumaltaan erinomaista, Sauvola korostaa.
Kasvisruoastakin halutaan tehdä maistuvaa, joten palautetta kuunnellaan ja siihen reagoidaan.
Myös makutottumuksissa näyttää olevan alueellisia eroja.
Sauvolan arvion mukaan kasvisruoan mieltyvyys on parempaa Etelä-Suomessa kuin muualla.
Kokonaisuudessaan kasvisruokavaliota noudattavien määrä on hienoisessa kasvussa myös armeijassa.
– Sekasyöminen ja fleksaaminen eli joustava kasvissyöminen erityisesti, kertoo Sauvola.
