Lieksassa Pohjois-Karjalassa on todettu eilisillan aikana kahdeksan uutta koronavirustartuntaa. Altistumisia on ainakin useita kymmeniä, jopa satoja.

– Lisää rajoitustoimenpiteitä tulee varmasti. Altistuneiden määrä on iso, voidaan puhua jopa sadoista, toteaa Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

Valmiusryhmä kokoontui kello 15 käsittelemään tilannetta, ja mahdollisesti tekemään uusia päätöksiä rajoitusten suhteen.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten mukaan altistumiset keskittyvät Binderholz Nordicin Lieksan sahalle. Sahan toimintaa on toistaiseksi keskeytetty.

Lieksassa tiukennetaan väliaikaisesti kokoontumisrajoituksia tartuntojen vuoksi. Lieksan alueella kaikki yli 50 hengen kokoontumiset kielletään välittömästi viikon ajaksi, jonka jälkeen tilannetta harkitaan uudelleen.

Lisäksi Lieksassa otetaan käyttöön kasvomaskisuositus julkisilla paikoilla. Suositus koskee yli 15-vuotiaita.

Siun soten mukaan tartuntojen jäljille päästiin maanantaina 21. syyskuuta Lieksassa varmistuneen koronavirustartunnan kautta. Jäljitystyö on vielä kesken, joten tartuntojen ja altistuneiden määrä voi vielä kasvaa.

Ennen 21. syyskuuta varmistunutta tartuntaa Lieksasta ei ollut tullut julkisuuteen yhtään koronatartuntaa. THL:n tietojen mukaan Lieksassa oli aiemmin alle 5 vahvistettua tartuntaa.

Lieksassa on asuu noin 10 800 ihmistä. Ikäihmisten osuus väestöstä on yksi Suomen korkeimmista.

Osa Binderholzin 160 työntekijästä asuu Pohjois-Karjalan ulkopuolella

Lieksan Binderholz Nordic Oy:n sahalla työskentelee noin 160 työntekijää. Heistä mahdollisesti altistuneita on kaksi kolmasosaa.

– Osa sahan henkilökunnasta tulee kauempaa, jopa Pohjois-Karjalan ulkopuolelta, kertoo operatiivinen johtaja Juha Kohonen.

Näin ollen altistumisia ja tartuntoja on voinut levitä yli maakuntarajojen. Viranomaiset selvittävät tartuntatilannetta ja altistumisia aktiivisesti kahden seuraavan päivän aikana.

– Tilanne on analyysivaiheessa. Osa tuotannosta on keskeytetty toistaiseksi tänä aamuna. Tilanne voi olla erittäin paha Suomen yksikölle ja Lieksalle, toteaa Kohonen.

Lieksan Binderholzin saha on tiettävästi Suomen ensimmäinen tuotantolaitos, jonka toiminta keskeytetään koronan takia.

– Tilauskirjat ovat täynnä, mutta terveys edellä mennään. Jokainen päivä maksaa paljon. Toivon, että tilanne ei pitkity, sillä meillä on ollut vakavia ongelmia työvoiman saamisessa.

Lieksan yksikkö on pieni pala kansainvälisen konsernin kaaviossa. Kohosen mukaan Nurmeksessa työt jatkuvat entiseen mallin.

Itävallassa ja Saksassa toimivassa yhtiössä työskentelee yhteensä yli 2500 työntekijää.

Lieksan päätuotteet ovat kuusisahatavara, liimapuupalkit ja höylätyt tuotteet. Binderholzin saha on yksi Lieksan suurimmista työnantajista.

"En olisi ikinä uskonut, että tänne Lieksaan asti tulee"

Koronaryppään paljastuminen jakoi mielipiteitä ja tunteita Lieksassa. Kaupungin katukuva oli keskiviikkona hiljainen. Vain muutamilla ihmisillä oli maski kasvoilla.

– Asumme itse korvessa, enkä olisi ikinä uskonut, että korona tänne Lieksaan asti tulee, totesi Tiina Puoskari, joka kertoi varannensa maskin terveydentilansa vuoksi.

Jari Matilainen suhtautui virukseen vähemmän vakavasti ja lähinnä mielenkiinnolla.

– Onko korona lopulta niin paha? mietti Matilainen ja vertaili virusta kausi-influenssaan.

Urheilupaikat ja tapahtumat vaakalaudalla

Siun soten infektioylilääkäri Jennifer Siebernsin mukaan Lieksassa voidaan ottaa käyttöön lisää rajoitustoimenpiteitä nopealla aikataululla.

–Alustavasti on puhuttu, että liikuntapaikkoja kuten uimahalli ja jäähalli voitaisiin laittaa kiinni. Kokoonnumme iltapäivällä.

Lieksassa voi Siebernsin mukaan saada koronaviruksen mistä tahansa. Noudattamalla turvavälejä ja hygieniaa sekä muita suosituksia viruksen tarttuminen kauppareissulla on epätodennäköisempää kuin esimerkiksi harrastustoimessa.

– Altistuneiden määrä on iso, ja jäljitystyö on kesken. Positiivisia tapauksia voi löytyä lisää.

Lieksassa Kolilla on suunniteltu järjestettäväksi polkujuoksukilpailu Vaarojen maraton kahden viikon kuluttua. Noin 1 200 osallistujaa keräävä tapahtuma on nyt vaarassa peruuntua.

Infektioylilääkäri muistuttaa, että etenkin riskiryhmään kuuluvien on syytä välttää massatapahtumia.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa 93 uutta tartuntaa ja kaksi kuolemantapausta, Lieksassa tartuntarypäs – kaupunkiin maskisuositus, Pariisi saattaa kieltää yli 10 hengen kokoontumiset

Pariisin keskustassa Eiffelin tornin lähellä oli tänään päivällä pommiuhka, ranskalaismedia raportoi.

Le Figaro -sanomalehden mukaan tornin lähialue eristettiin. Eiffelin tornin tiedottaja vahvisti tiedon uutistoimistoille.

Pommiuhkauksen antoi nimetön soittaja tänään aamulla, Le Parisien -sanomalehti kertoo.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Eiffelin torni evakuoitiin ja sen lähialuetta tutkittiin.

Poliisin mukaan satoja ihmisiä jouduttiin siirtämään pois alueelta.

Eiffelin tornissa käy normaalisti 25 000 turistia päivässä, mutta koronarajoitukset ovat vähentäneet määriä.

Torni avattiin sittemmin uudelleen eikä pommia löydetty.

Turkissa maan lääkäriliitto on joutunut ahtaalle koronakriisin seurauksena. Liiton mukaan Turkin viralliset koronatilastot eivät kuvasta koronaepidemian vakavuutta. Hallituspoliitikot ovat syyttäneet liittoa petturuudesta ja on jopa vaadittu liiton lakkauttamista.

Lääkäriliiton hallituksen jäsenen Halis Yerlikayan mukaanTurkin terveysministeriön julkaisemat tiedot tartuntojen määristä eivät pidä paikkaansa.

"Moninkertaiset luvut"

– Tiedämme, että todelliset potilasmäärät ovat kymmenkertaisia verrattuna virallisiin lukuihin. Kuolleita on kolme kertaa enemmän kuin mitä terveysministeriö on kertonut, Yerlikaya sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Turkissa on ihmetelty sitä, että yksittäisissä kaupungeissa on ilmeisesti joinakin päivinä raportoitu yhtä paljon tartuntoja kuin mitä terveysministeriön lukujen mukaan on löydetty koko maasta samana päivänä. Muiden muassa Istanbulin ja Ankaran pormestarit, jotka edustavat oppositiota, ovat kiinnittäneet huomiota tähän ilmiöön.

Kymmeniä lääkäreitä kuollut

Lääkäriliitto ja terveysministeriö ovat olleet erimielisiä tartuntojen raportointikriteereistä. Turkin terveysministeriö on torjunut lääkäriliiton arvostelun ja sanonut, että kaikki tiedot koronatapauksista julkaistaan kyllä

Liitto on myös arvostellut terveydenhoitohenkilökunnan puutteellisia suojavarusteita. Pelkästään pääkaupungissa Ankarassa satojen terveydenhuollon työntekijöiden on kerrottu saaneen koronatartunnan. Lääkäriliiton tietojen mukaan kuolleita koko maassa on vajaat 100, joista lääkäreitä 41.

"Lääkäriliitto tulisi lakkauttaa"

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa tukevan kansallismielisen toimintapuolueen puheenjohtaja Devlet Bahçeli on luonnehtinut lääkäriliiton toimintaa petturuudeksi ja esittänyt liiton lakkauttamista. Vajaat 90 prosenttia Turkin lääkäreistä kuuluu liittoon.

83 miljoonan asukkaan Turkissa on todettu yli 300 000 koronatapausta. Terveysministeriön mukaan noin 7 600 ihmistä on kuollut koronan seurauksena, mutta hallituksen arvostelijoiden mielestä todelliset luvut ovat siis huomattavasti suuremmat.

Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut varautumisen koronatapausten nopeaan lisääntymiseen.

Ministeriö kertoo tiedotteessaan kokoavansa nopealla aikataululla valtakunnallisesti tiedot kunkin sairaanhoitopiirin alueen koronavirusepidemian tilanteesta sekä niistä tartuntatautilain mukaisista toimista, joilla alueiden viranomaiset estävät mahdollista epidemian kiihtymistä ja leviämistä.

Ministeriön kehotus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylläpitämään epidemian tilannekuvaan. Sen mukaan COVID-19 -tautitapaukset ovat selkeästi lisääntyneet Suomessa syyskuun aikana.

Selkeä kiihtymisvaiheen uhka

Ministeriön mukaan on olemassa selkeä uhka siitä, että epidemia siirtyy kiihtymisvaiheeseen. Siksi alueviranomaisia ja sairaanhoitopiirejä hoputetaan parin päivän varoituksella.

Alueellisille viranomaisille tänään keskiviikkona lähettämässään kirjeessä sosiaali- ja terveysministeriö pyytää alueita toimittamaan varautumis- ja toimenpiteiden toteuttamissuunnitelmansa THL:lle parissa päivässä, eli jo perjantaihin mennessä. THL kokoaa raportit sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön ensi maanantaiksi.

Infektioiden leviämisen ehkäisyä tehostettava

Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa samalla kirjeessään kuntia, kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, aluehallintovirastoja sekä Ahvenanmaan maakuntahallitusta tehostamaan toimiaan koronavirusepidemian kiihtymisvaiheen varalta.

Lisäksi se pyytää välittömästi tehostamaan tartuntatautilain mukaisten toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta alueillaan koronaviruksen aiheuttaman infektion (COVID-19) leviämisen ehkäisemiseksi.

Yhdysvalloissa sähköautovalmistaja Tesla haastaa presidentti Donald Trumpin hallinnon oikeuteen.

Oikeustoimien tavoitteena on saada loppu tuontitulleille, joita on asetettu joillekin Kiinasta tuotaville osille.

Tesla jätti kanteensa New Yorkissa sijaitsevaan kansainväliseen kauppatuomioistuimeen maanantaina, kertoo uutistoimisto AFP.

Kanteessa sanotaan, että hallinnon asettamat tuontitullit ovat "lainvastaisia".

Tuontitullit ovat osa laajempaa Yhdysvaltain ja Kiinan välistä kauppakiistaa.

Nämä uutiset ovat tuttuja viime päiviltä.

Nokialla Nokianvirran koulussa on koronavirustartunta karanteenissa jo aiemmin olleella yhdellä henkilöllä.

Pirkkalan Suupanniityn yläkoulussa on todettu yksi koronavirustapaus.

Kouluista pelättiin tulevan Suomen koronalinkoja. Monessa koulussa tautiketjut ovat kuitenkin katkenneet heti alkuun tai sairastumiset ovat jääneet vähäisiksi. Kukaan ei tunnu oikein tietävän, miksi.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi vahvistaa, että tähän mennessä tietoon on tullut vain yksittäisiä jatkotartuntoja kouluista.

– Noista kysymyksistä suurimpaan osaan on pakko vastata, ettei asiaa tarkkaan tiedetä, Sarvikivi sanoo toimittajan kysymykset nähtyään.

Samaa sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta. Keväästä on opittu paljon, mutta vielä on monia avoimia kysymyksiä.

Esimerkiksi oireettomien rooli on vielä epäselvä. Tuoreen arvion mukaan joka viides tartunnan saanut on oireeton, Nuorti kertoo.

Sarvikiven mukaan oireettomista tartunnoista tarvitaan lisätietoa.

– Nyt karanteeniin asetetut testataan yleensä vain, jos heille tulee karanteenin aikana oireita. Suurella osalla lapsista ja nuorista koronavirusinfektiot ovat kuitenkin hyvin lieväoireisia tai oireettomia, Sarvikivi sanoo.

Altistuneita suuri määrä

Tarkkoja vastauksia selvitetään kiivaasti parhaillaan. Keväällä asiantuntijat varoittivat, että nuoret ja lapset sairastuttavat vanhuksia ja levittävät koronavirusta.

Tämä riski ei ole kadonnut Nuortin mukaan mihinkään.

– Kun tartunnat lisääntyvät nuorten keskuudessa, mahdollisuus kasvaa, että nuoret tuovat viruksen perheeseen ja sitä kautta riskiryhmiin ja vanhuksiin, professori sanoo.

Koronavirus tuntuu Nuortin mukaan löytävän hyvin ne alttiit, joilla on riski ikänsä tai perussairautensa johdosta sairastua vakavasti.

Nuoretkaan eivät ole turvassa taudilta.

– Myös nuorilla on ollut vakavia oireita ja pitkiä toipumisia, vaikka ne ovatkin suhteellisen harvinaisia, Nuorti sanoo.

Kun koulussa on yksikin tartunta, altistuneita on suuri määrä. THL:n tiedossa on tällä hetkellä noin 2 500 lasta tai oppilasta sekä ainakin parisataa henkilökuntaan kuuluvaa, jotka ovat altistuneet varhaiskasvatuksessa, koulussa tai toisen asteen oppilaitoksissa.

Havaintojen perusteella koronavirus tuntuu leviävän hanakammin esimerkiksi hoivakodeissa kuin kouluissa. Esimerkiksi Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulan kuntoutusosastolla koronavirus on tarttunut jo pariinkymmenen työntekijään ja asukkaaseen. Asukkaat ovat pääosin vanhuksia.

Luulisi, että sairastuneiden määrä olisi juuri päinvastoin, koska luokassa on paljon lapsia ja turvavälit voivat unohtua. Etenkin nuorilla on yleensä paljon kontakteja. Tartunta tietää usein vähintään sitä, että luokkatoverit ja harrastusryhmä joutuvat kahden viikon karanteeniin.

– Tähän ei ole hyvää vastausta, Sarvikivi sanoo.

Harva altistunut aikuinenkaan sairastuu. Nuortin mukaan altistuneista noin yksi 20:sta saa jatkotartunnan. Pirkanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sairastuneista ei keväällä tartuttanut ollenkaan. Moni tartutti vain yhden.

Ongelma on vain siinä, ettei kukaan tiedä etukäteen, kehen koronalotto osuu.

– Kun ei tiedetä, kuka voi saada tartunnan, karanteeni koskee kaikkia, jotka ovat olleet lähikontaktissa, Nuorti muistuttaa.

Teineillä enemmän tartuntoja

Joitakin arvioita ilmiön syistä toki jo on. Yksi on se havainto, että lapsilla koronavirusinfektio on yleensä vähäoireinen tai oireeton.

Vaikutusta on myös koulujen ahkerilla toimilla.

THL:n asiantuntijalääkäri arvioi, että koulussa ainakin etäisyyden pitäminen auttaa vähentämään tarttumista. Käsihygienia on kulmakivi taudin torjumisessa, ja monet opettajat vahtivat vielä teinien käsienpesua.

Myös Pekka Nuorti kiittää kouluja, jotka ovat hoitaneet tähän asti hyvin torjuntatoimenpiteitä. Tarvittaessa on siirretty joustavasti etäopetukseen, mikä on myös auttanut ehkäisemään tartuntoja.

Vaikutusta on myös lasten iällä. Mitä enemmän ikää, sitä suurempi riski tartunnan saamiseen on.

– Aika pian epidemian alettua huomattiin, että lasten merkitys viruksen levittäjinä on vähäisempi kuin esimerkiksi influenssassa. Tietoa karttuu koko ajan lisää, ja tämä käsitys on edelleenkin voimassa. Teini-ikäisten keskuudessa on maailmalta raportoitu enemmän tartuntoja, ja todennäköisesti heidän osaltaan tartuttavuus lähestyy aikuisten tilannetta, Sarvikivi sanoo.

Toisen asteen oppilaitoksissa on tyypillisesti altistunut isompi joukko opiskelijoita kuin perusopetuksessa tapahtuneissa altistumistilanteissa. Ryhmät niissä ovat isompia.

Vapaalla nuorilla isoja tautiryppäitä

Yksi mysteeri on, miksi koronavirus tuntuu tarttuvan paremmin vapaa-ajalla kuin koulussa.

Ainakin 70 nuorta altistui mökkibileissä Tahkolla.

Äänekoskella todettiin syyskuussa kahdeksan uutta koronatapausta ja kaikki liittyivät samaan nuorten kokoontumiseen.

Tampereen yliopistossa tuli yli kymmenen koronatapausta. Tartuntaketju alkoi ilmeisesti vapaa-ajan kokoontumisesta.

Jääkiekkoseura Mikkelin Jukureista lähti liikkeelle puolestaan ketju, jossa yhden viikonlopun aikana yli 40 nuorta sairastui. Alle 20-vuotiaiden joukkue levitti kisareissullaan koronavirusta Hämeenlinnaan ja Kouvolaan.

Emmi Sarvikivi sanoo, että riski sairastumiselle ei vaikuta olevan kovin suuri koulualtistumiseen liittyen.

– Sen sijaan esimerkiksi vapaa-ajalla vietetyissä juhlissa huomattavankin suuri osa on voinut sairastua, jos paikalla on ollut tartuttava henkilö. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi läheisempi kontakti henkilöiden välillä näissä tilanteissa.

Pekka Nuorti arvelee, että kyse on kontaktin kestosta ja läheisyydestä sekä altistustilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

– Tästä tarvitaan vielä lisätietoa.

Voit keskustella aiheesta 24.9. kello 22. asti.

Lue lisää:

Ainakin 70 nuorta altistunut koronavirukselle mökkibileissä Tahkolla – osa saattanut olla myös ravintoloissa

Lukuvuotta on takana vasta viikkoja, ja ainakin 1 700 on altistunut koronalle pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa – uusia koulualtistumisia tulee päivittäin

Lasten koronaohjeistus tarkentui: Infektio-oireissa ei saa mennä kouluun tai päiväkotiin ilman negatiivista testitulosta

Oli yksi viikonloppu, ja yli 40 nuorta sairastui – selvitimme, miksei kaikkia pantu karanteeniin eikä testattu heti korona-altistumisen jälkeen

Koulualtistumisia voi tulla yhä lisää – tartunnat kouluissa kuitenkin harvinaisia

Matkanjärjestäjä Aurinkomatkat ilmoitti tänään aloittavansa pakettimatkat kotimaan matkailijoille Lappiin. Kuusamoon pääsee valmismatkalle jo lokakuussa ja Lappiin marraskuussa.

Suomeen suunnatussa pakettimatkassa on historian havinaa.

Edellisen kerran Lapin valmismatkalle suomalaiset suuntasivat niinkin kauan kuin 33 vuotta sitten.

– Vuonna 1987 Finnmatkat teki 10 lennon sarjan Finnairin DC9 -koneilla ja hotelleina olivat Pallas, Olos ja Äkäslompolo, muistelee Lapland Hotels-ketjun omistaja Pertti Yliniemi.

Uudelleen lanseeratulla pakettimatkalla on selvä syy. Lomamatkat ulkomaille eivät nyt vedä.

– Tällä hetkellä meillä ei ole yhtään kohdetta auki. Kaikki myynnissä olevat kohteet ovat punaisia maita eli tilanne ei näytä sen suhteen kovin valoisalta, sanoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.

Toisaalta kotimaan pakettimatkalle on havaittu myös tarvetta.

– Tiedämme, että kaikissa asiakasryhmissä perheistä ikäihmisiin löytyy matkustajia joilla on kiinnostusta näihin tuotteisiin. Tutkimuksiemme mukaan meiltä on puuttunut tällainen valmismatka, jossa kaikki on paketoitu yhteen eli asiakas saa lennon, majoituksen, kuljetuksen ja tulevaisuudessa myös aktiviteetit, kertoo Kousa.

Lappi ei ole aina kallis

Pakettimatkailu voi myös muuttaa mielikuvaa Lapin hinnoista.

– En usko, että hinnat laskee. Paketointi tuo kuitenkin esille selkeästi piikkisesongit, jolloin hinnat ovat korkeita. Kun matkustaa vähän piikkisesongin ulkopuolella, niin ei Lappi ole yhtään sen kalliimpi kuin mikään muukaan matkailukohde, Kousa sanoo.

Kousan mukaan esimerkiksi kolmen päivän matkat torstaista sunnuntaihin alkavat alle kolmesta sadasta eurosta ja viikon matkoja lauantaista lauantaihin saa alle neljänsadan euron.

Aurinkomatkat odottaa Lapin pakettimatkojen houkuttelevan vähintään tuhansia matkailijoita lokakuusta toukokuun alkuun kestävän kauden aikana.

Matkalaisia odottaa 120 000 vuodetta

Muutama tuhat pakettimatkailijaa eivät kuitenkaan riitä pelastamaan matkailuyrittäjien liiketoimintaa.

– Aurinkomatkojen mittakaavassa tämä on pientä, kun päätoiminta on lomamatkailu aurinkoisiin kohteisiin. Tästä tulee kuitenkin merkittävä lisä meidän liiketoimintaamme, Kousa sanoo.

Pohjoisen matkakohteissa toivotetaan tervetulleeksi muutkin kotimaan matkalaiset, sillä kohteet on usein mitoitettu ja monet elämyspalvelut laadittu ulkomaan matkailijoiden määrän ja toiveiden mukaan.

– Lapissa ja Kuusamossa on yhteensä 120 000 vuodepaikkaa. Tänne voisi järjestää 7-8 miljoonaa kolmen päivän lomaa eli meille kyllä mahtuu. Suomalaiset matkailijat ovat tässä hyvä lisä, mutta eivät riittävä, sanoo Lapland Hotels -konsernin omistaja Pertti Yliniemi.

Kotimaan pakettimatkoja vaikea saada kannattaviksi

– Ala on todellisessa kriisissä ja hädässä. Sinänsä Aurinkomatkojen avaus tuottaa kotimaan pakettimatkoja on erinomainen, mutta se on vain reaktiota siihen, että normaalimarkkina on sulanut alta pois. Pitää siis keksiä jotakin mielenkiintoista myytävää, josta tulee edes jonkinlaista kassavirtaa, sanoo Matkapojat yhtiön toimitusjohtaja Ari Penttilä.

Ongelmana on myös Penttilän mukaan se, että kotimaassa pakettimatkoja on vaikea saada kannattamaan.

– Suomi on erinomainen kohde ja ansaitsee laajan kotimaan matkustuksen. Meille esimerkiksi Ahvenanmaa on ollut tänä kesänä erinomainen. Matkanjärjestäjien pitää kuitenkin liikuttaa suuria volyymeja, jotta toiminta olisi kannattavaa, Penttilä sanoo.

Esimerkiksi pakettimatkailu Saimaalle ei välttämättä kannattaisi, vaikka matkailu muutoin on sinne vilkasta.

– Saimaalla mökkiyrittäjät ovat menestyneet erinomaisesti, mutta Saimaan kohdalla kysyn, että ratkaiseeko matkanjärjestäjä jonkun saavutettavuusongelman ja tuoko matkanjärjestäjä siihen toimintaan jotakin lisäarvoa. Itselläni ei ole tähän vielä ratkaisua, Penttilä pohtii.

Lisäksi kotimaan pakettimatkoille ei välttämättä riitä kysyntää kovin pitkään.

– Kylmä fakta on, että kun koronatilanne hellittää tai keksitään rokote niin silloin asiakkaiden normaali käyttäytyminen alkaa suuntautua ulkomaille ja samoin matkanjärjestäjienkin, Penttilä sanoo.

Tällä hetkellä yritykset tekevät kuitenkin töitä sen eteen, että kotimaan matkailu pysyisi vireänä. Hallituksen myös toivotaan höllentävän edelleen matkustusrajoituksia, jotta ulkomaiset matkailijat pääsisivät Suomeen ja suomalaiset maailmalle helposti.

– Näkymä on erittäin lyhyt. Kaikilla on huoli lähitulevaisuudesta eli kuinka selvitään jouluun ja sitten kevääseen. Kaikilla on toiveena nopea palautuminen ensi kesänä, mutta se tarkoittaa että rajat ovat auki, Penttilä sanoo.

Lähtisitkö sinä pakettimatkalle kotimaahan? Kerro mielipiteesi kommenttikenttään.

Lue lisää:

Matkustus sakkaa ja hotelliala on kriisissä, mutta luottavaisimmat uskaltavat yrittää uutta: Turussa pääsee yöksi vaikka vankilan muurien sisään

Viikon päästä Suomesta Viroon ei enää pääse ilman karanteenia, sanoo Viron ulkoministeri

STM:n tiukka linja: kaikki riskimaista yli kolmeksi vuorokaudeksi tulevat pakkokaranteeniin – matkailuala: charter-matkat Lappiin menivät sen tien

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kantaa vilkkaaseen keskusteluun koulukiusaamisesta, joka on lähtenyt liikkeelle Vantaalla Kytöpuiston peruskoulussa tapahtuneen väkivallanteon tultua julkisuuteen.

Niinistö kommentoi asiaa mediatilaisuudessa, jonka varsinainen aihe oli presidentin esiintyminen YK:n yleiskokouksessa aiemmin illalla.

Tasavallan presidentti totesi vastauksessaan Ilta-Sanomien toimittajalle, että hän on ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että ei koe omina kouluaikoinaan tulleensa kiusatuksi.

– Meidän koulussa ei tullut tehtyä myöskään erityisempiä havaintoja, että siellä olisi kiusattu, Niinistö totesi.

Vantaan tapausta Niinistö kommentoi toteamalla, että kyseisessä tapauksessa kiusaaminen on edennyt ikävä kyllä fyysisen pahoinpitelyn asteelle, siis rikokseksi.

– Olen ymmärtänyt, että vähän samantyyppistä on tapahtunut muuallakin Suomessa. Toivottavasti kuitenkin kaikkiaan ne tiedot pitävät paikkansa, joiden mukaan kiusaaminen on vähentynyt, Niinistö totesi.

Niinistö: Siihen on vaikea vastata, miksi tahtoo pahaa toiselle

Niinistö katsoi vastauksessaan, että vastuuta on syytä ottaa niin kodeissa, kuin myös nuorten itsensä.

– Tekisi mieli ajatella niin, että kyllä nuorenkin ihmisen tulisi kyetä itselleen vastaamaan, että miksi teen pahaa toiselle ja ymmärtää, että ei siitä itse ainakaan mitään hyödy.

Tasavallan presidentti totesi, että kaikkea ei voi valvoa, vaikka nyt puhutaan paljon viranomaisten ja koulujen vastuusta.

– Ehkä niin vanhakantaiselta kuin se kuulostaakin, kyllä myös kodeissa pitäisi osata nuorelta kysyä, miksi tahtoo pahaa toiselle. Se on kysymys, johon voi olla vähän vaikea vastata, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Niinistö on pitänyt kiusaamisteemaa esillä viime aikoina. Hän lupasi alkuviikolla, että tulee vierailemaan viihdelegenda Jope Ruonansuun vanhalla koululla Kemissä.

Ruonansuu kertoi aikuisiällä lapsuuden koulukiusaamiskokemuksistaan, ja oli ehdottanut Niinistölle yhteistä vierailua, joka ei kuitenkaan ehtinyt toteutua.

Yhteistä vastuuta kiusaamisen torjunnassa korosti myös presidentti Tarja Halonen. Hän kommentoi Ylen haastattelussa, että kouluväkivalta ja sosiaalinen media ovat pelottava yhdistelmä.

Lue myös

Vanhempien mielestä väkivaltaan puututaan kouluissa liian myöhään – Entinen kiusattu: "Voi olla yksi ainoa hetki, kun uhri mainitsee tunteistaan"

Väkivaltavideo kuudesluokkalaisen pahoinpitelystä Vantaalla leviää netissä – poliisi: loukkaavien videoiden jakaminen on rikos

Voiko koulukiusaaja rikkoa lakia? Onko kiusaamisvideon levittäminen somessa rikos? 4 kysymystä ja vastausta koulukiusaamisesta

Vanhemmat huolissaan Suomen kouluväkivallasta: "Kenelläkään koulun aikuisella ei ole lupa katsoa pois"

Avuttomuus, pettymys ja turhautuminen ovat tunteita, joita vanhemmat usein kokevat koulukiusaamis- ja väkivaltatapauksissa.

Nämä samat tunteet ovat nousseet pintaan myös viime päivien keskusteluissa Vantaan Kytöpuiston peruskoulussa tapahtuneen vakavan väkivallanteon jälkeen.

Vantaalla kuudesluokkaista poikaa lyötiin ja potkittiin koulun pihalla ja teosta epäiltyinä on neljä alle 15-vuotiasta lasta.

Entinen koulukiusattu, kiusatun lapsen vanhempi ja nykyisin työtä aiheen parissa Valopilkussa tekevä Tina Holmberg-Kalenius on seurannut uutisointia murheellisena. Väkivaltaa edeltää hänen mukaansa usein pitkä henkinen piina.

– Yleensä se alkaa huutelulla ja tönimisellä, jolla vähän testataan, kuinka pitkälle voidaan mennä. Jos huomataan, ettei siitä seuraa mitään, väkivalta raaistuu, sanoo Holmberg-Kalenius.

Häpeä ja pelko estää usein uhria puhumasta ja kiire puolestaan sulkee monesti aikuisten korvat. Tämä antaa kiusaamiselle mahdollisuuden yltyä väkivaltaan saakka.

– Se voi olla yksi ainoa hetki, kun uhri uskaltautuu mainitsemaan tunteistaan. Jos sillä hetkellä asia sivuutetaan tai sitä vähätellään, se voi olla viimeinen kerta, kun uhri asiasta kenellekään kertoo.

Rakkaudesta se hevonenkin potkii tai pojat ovat poikia ovat lausahduksia, jotka voivat pahimmillaan saada uhrin sietämään tilannetta ja ottamaan iskut vastaan.

Holmberg-Kalenius uskoo, että kouluissa kyllä tehdään paljon työtä näiden tilanteiden suhteen, mutta keinot ovat hyvin vähissä. Lisäksi asioita alkaa yleensä tapahtua vasta silloin, kun jotain todella ikävää on jo tapahtunut.

Vanhempainyhdistys: "Ei haluta myöntää, että kouluikäisetkin voivat olla susia toisilleen"

Vanhempien viestiä liian myöhäisestä puuttumisesta välittävät myös Helsingin ja Vantaan vanhempainyhdistykset. Ongelmiin tartutaan vanhempien kokemuksen mukaan monissa kouluissa vasta, kun jotain suurempaa tapahtuu.

– Niin kauan, kun asiat menevät hyvin, ongelmia vähätellään. Asia on niin arkaluontoinen, ettei sitä jotenkin haluta myöntää, että kouluikäisetkin voivat olla susia toisilleen, sanoo Vantaan vanhempainyhdistyksen Vanvaryn puheenjohtaja Katri Höök.

Vanhemmat toivovatkin, että heidät otettaisiin pienemmällä kynnyksellä mukaan tapausten selvittelyyn.

– Vanhempien pitäisi voida matalalla kynnyksellä ilmaista huolensa ja myös koulu voisi herkemmin kutsua vanhempia keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja yhdessä, sanoo Helsingin vanhemmat ry Helvaryn puheenjohtaja Sanna Valtonen.

– Tämä vaatisi ihan kaupunkitasoista pitkäjänteistä suunnittelua. Tuntuu siltä, että nämä tilanteet tulevat aina eteen uusina, vaikka pitäisi olla selkeät linjat, miten missäkin tilanteessa toimitaan ja millä lailla niihin puututaan, jatkaa Höök.

Koulujen vaitiolovelvollisuus saattaa näyttää ulospäin oudolta

Helsingin yhteislyseon rehtorin ja Helsingin seudun rehtorit ry:n jäsenen Jussi Sutisen mukaan kaikkiin kiusaamistapauksiin pitää suhtautua suurella vakavuudella. Hän pitää valitettavana tilannetta, jossa vanhempi kokee, että häntä ei kuunnella.

– Pidän hyvin surullisena, jos Suomesta löytyy rehtoreita, jotka eivät ota tällaista viestiä vakavasti. Mielestäni nopea puuttuminen on olennaista.

Sutinen myös muistuttaa, että kaikki mitä koulussa yksittäisen asian eteen tehdään, ei välttämättä välity ulospäin.

– Nämä ovat usein monisyisiä juttuja, joihin liittyy useita lapsia. Mehän emme voi vanhemmille kaikkea sanoa, esimerkiksi sellaista, mikä liittyy toisten lasten ja heidän perheidensä asioihin. Tästä syystä voi näyttää joskus siltä, että koulu ei tee mitään, vaikka koulu olisi todellisuudessa tehnyt jo aika paljon, Sutinen sanoo.

Hän arvioi, että 90 prosenttia kiusaamistapauksista saadaan ratkottua, kun koulusta ollaan yhteydessä sekä kiusaajan että kiusatun vanhempiin ja käydään yhdessä tapahtumat läpi.

Jäljelle jäävän kymmenen prosentin osalta hän peräänkuuluttaa matalampaa kynnystä ottaa muut viranomaiset mukaan.

– Meillä koulumaailmassa on ollut ehkä vähän arka asenne poliisin tai lastensuojelun mukaan ottamiseen näissä asioissa. Meillä on osittain vähän väärälläkin tavalla painottunut asenne, että hoidamme kaiken itse.

Väkivalta voisi johtaa väliaikaiseen erottamiseen

Vantaan tapausta seuranneessa julkisessa keskustelussa on ehdotettu, että rehtoreille tulisi antaa oikeus erottaa lapsi koulusta kolmeksi päiväksi. Sutinen pitää ehdotusta kohtalaisen hyvänä, mutta se ei missään tapauksessa poistaisi koko ongelmaa.

– Kaikki liittyy kuitenkin siihen vanhempien, koulun ja oppilashuollon keskeiseen yhteistyöhön sekä matalaan puuttumiskynnykseen.

Valopilkun Holmberg-Kalenius kehottaa kouluja lähettämään vuosittain kotiin selkeät säännöt siitä, mitä seuraamuksia kiusaamisella on, ja myös pitämään niistä kiinni.

– Silloin kaikki tietäisivät koulussa ja kotona, että esimerkiksi jokaisesta tapauksesta soitetaan aina kotiin tai että väkivalta johtaa esimerkiksi väliaikaiseen erottamiseen. Silloin kukaan ei voi tulla sanomaa, ettei meidän lapsi sitä tarkoittanut.

Hän myös kannustaa nostamaan kissan pöydälle ja puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.

– Aika usein omassa työssä törmää siihen, että niitä lapsia, jotka kiusaa ei saa sanoa kiusaajiksi. Tietyllä tavalla pelätään jo niitä sanoja kiusaaja ja väkivalta niin paljon, ettei niitä saa edes käyttää. Silloin on aika vaikea selvittää asioita.

OAJ:n koulutusjohtaja: kouluilla oltava selkeät toimintamallit

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka pitää tärkeänä, että kouluilla kaikki tietävät, kenelle havaitusta kiusaamisesta voi kertoa.

– Peräänkuulutan myös sitä, että kotona kysytään, oletko havainnut kiusaamista tai ollut sellaisessa osallisena. Kaikki tällainen tieto johtaa siihen, että asiaa voidaan koulussa alkaa selvitellä.

Myös Misukka suosittelisi rehtorien toimivaltuuksien kasvattamista niin, että rehtori voisi muutamaksi päiväksi evätä opetuksen kiusaajalta.

– Tässäkin tilanteessa se koetaan epäoikeudenmukaisena, että väkivallantekijä voi palata seuraavana päivänä kouluun, kun uhri tuskin kuitenkaan voi.

Hän nostaa esille myös tekeillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän yksityiskohdan eli koulukuraattorien ja -psykologien mahdollisen siirtymisen sote-maakunnan palvelukseen. Tämä johtaisi Misukan mukaan siihen, että kouluilla ja rehtoreilla olisi jälleen yksi työväline vähemmän.

– Jos esimerkiksi tulee tällainen vakava tilanne, jossa tarvitaan apua oppilashuollon henkilökunnalta, rehtori joutuu niitä erikseen anomaan jostain kaukaa sote-organisaatiosta. Meidän vakava huolemme on, että se vaikeuttaa entisestään näidenkin tilanteiden hoitamista.

Voit keskustella aiheesta 24.9.2020 klo 23.00 asti.

Lue myös:

Kuudesluokkalaista lyötiin ja potkittiin vantaalaisessa alakoulussa – Opetusministeri Andersson: yhteiskunta on epäonnistunut lasten oikeuksien turvaamisessa

Väkivaltatapauksen vuoksi vantaalaista koulua rauhoitetaan vartioinnilla – muissa kouluissa vartiointia ei olla huhuista huolimatta lisäämässä

Presidentti Tarja Halonen: Kouluväkivalta ja sosiaalinen media ovat pelottava yhdistelmä – "Vastuu on meidän kaikkien yhteinen"

Vanhemmat huolissaan Suomen kouluväkivallasta: "Kenelläkään koulun aikuisella ei ole lupa katsoa pois"

Poliisi Vantaan kouluväkivallasta: Koulujen syytä ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä

Facebook uhkaa lähteä Euroopasta, koska EU kiristää yksityisyyden suojaa!

Näin kertoivat suomalaiset ja kansainväliset lehdet eilen. Onko meidän suomalaisten siis palattava aikaan ennen Facebookia – paperisiin perhealbumeihin ja IRC Galleriaan?

Ei. Yhtiö ei ole jättämässä toiseksi suurinta markkina-aluettaan – yli 400 miljoonaa asiakasta ja noin 15 miljardin euron mainosmyyntiä. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekään.

Taustalla on kuitenkin paljon isompi kysymys siitä, miten tietojamme kerätään ja siirrellään. Ja myös siihen, keihin voimme luottaa.

Kerrataanpa lyhyesti:

• Vuonna 2013 Edvard Snowden paljastaa Yhdysvaltojen harjoittaman laajaan urkinnan.
• Vuonna 2015 EU irtisanoo Yhdysvaltojen kanssa solmitun sopimuksen, joka on sallinut käyttäjätietojen siirron Euroopasta Yhdysvaltoihin.
• Vuonna 2016 EU luo uuden Privacy Shield -työkalun käyttäjätietojen siirtoa varten. Siitäkin ryhdyttiin käymään oikeutta.
• Kesällä 2020 EU-tuomioistuin mitätöi tuonkin sopimuksen riittämättömänä.
• Ensimmäinen isku osuu Facebookiin, kun Irlanti kieltää sitä lähettämästä käyttäjätietoja Atlantin yli.
• Facebook vastaa sanomalla, että...

Niin, mitä Facebook oikein sanoi?

Facebookin lausunnon mukaan "ei ole selvää, miten se voisi jatkaa näissä olosuhteissa Facebookin ja Instagramin palveluiden tarjoamista EU:ssa".

Sanamuoto ei ollut aivan niin uhkaava kuin siitä johdetuista otsikoista voisi päätellä.

Facebook ei ole lähdössä

Facebookin EU-suhteista vastaava johtaja Aura Sallan mukaan keskustelu on lähtenyt laukalle ja samalla on iso kuva unohtunut. Kyse on hänen mukaansa pääsystä dataan, ja sen rajoittaminen on ongelma kaikille – myös eurooppalaisille yrityksille.

– Jos Euroopalla on tällainen tulokulma, että dataan pääsy vaikeutuu, joudumme miettimään sen puitteissa myös omia toimintojamme, hän kertoo Ylelle.

Yhtiö ei kuitenkaan ole Sallan mukaan jättämässä käyttäjiään ja asiakkaitaan.

– Se ei ole relevantti skenaario. Meillä on suuri huoli myös alustojemme 25 miljoonasta yritysasiakkaasta Euroopassa. Meille on tärkeää palvella heitä jatkossakin.

Vastaavan lupauksen kiirehti antamaan myös Facebookin yhteiskuntajohtaja Nick Clegg eilen järjestetyssä European Business Summitissa. Facebook ei ole lähdössä.

Ongelma on Yhdysvaltojen lainsäädäntö

Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin tietosuojakysymyksiin erikoistunut asianajaja Eija Warma-Lehtisen mukaan kyse on globaalista kauppapoliittisesta ongelmasta.

Yritykset seuraavat aina ensi sijassa oman maansa lakeja. Muualla tehdyt sopimukset väistyvät kansallisen pakottavan lainsäädännön edessä, jos kotimaan viranomaiset määräävät luovuttamaan tietoja.

Nyt EU-tuomioistuin näyttää Warma-Lehtisen mukaan linjanneen, että Yhdysvallat ei ole tässä mielessä luotettava kumppani.

– Tuomioistuimen viesti oli hyvin selvä. He toteavat suoraan, että ongelmana on Yhdysvaltojen kansallinen sääntely. Silloin voidaan kysyä, että onko olemassa mitään muutakaan mekanismia, jolla tietojen siirtoa voidaan tehdä, Warma-Lehtinen sanoo.

Nyt kumotun Privacy Shield -menettelyn vaihtoehtona ovat esimerkiksi ns. mallilausekkeet. Mutta kun ongelma on Yhdysvaltain lainsäädännössä, niidenkin soveltaminen törmää seinään.

Iskee myös omaan nilkkaan

Sekä Facebookin Salla, että Castrén & Snellmanin Warma-Lehtinen ovat samaa mieltä siitä, että ongelma ei koske vain yhdysvaltalaisia yrityksiä.

Tilanne on vaikea kaikille yrityksille, jotka siirtävät dataa maasta toseen. Nykymaalimassa näitä yrityksiä on paljon.

– Yritysten on itse varmistettava vastaanottavan maan sääntelyn riittävyys suhteessa eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Sitä on kritisoitu paljon, että onko tämä kohtuullinen vaatimus, Warma-Lehtinen sanoo.

Esimerkiksi saksalainen elinkeinoelämä on todennut, että tilanteella voi olla valtava negatiivinen vaikutus maan talouteen.

Kukaan ei tunnu tietävän, mihin suuntaan tästä jatketaan. Warma-Lehtinen muistuttaa, että tietosuojassa on viime kädessä kyse ihmisoikeuksista, ja siksi niistä ei pidä tinkiä.

Toisaalta, jos Yhdysvallat ei ole eurooppalaisille riittävän luotettava kauppakumppani, kuka on?

Koulukiusaajien koetaan harvoin rikkovan lakia, sillä alaikäisiä ei voida tuomita rikoksesta, vaikka kiusaamiseen liittyisi jopa väkivaltaa.

Tällainen tapaus nähtiin viime viikon tiistaina Vantaan Kytöpuiston koulussa, missä neljä oppilasta pahoinpiteli välitunnilla koulun oppilaan.

Vantaan tapaus osoittaa myös sen, että kiusaaminen siirtyy nopeasti nettiin, kun välitunnin pahoinpitelystä lähti leviämään somekanavissa video.

Kokosimme tähän juttuun neljä kysymystä ja vastausta liittyen koulukiusaamiseen.

Voiko koulukiusaaja rikkoa lakia?

Kyllä voi.

Esimerkiksi väkivallan käyttäminen, uhkailu, toisen kunnian loukkaaminen ja omaisuuden tuhoaminen ovat kaikki lailla kiellettyjä ja rangaistavia tekoja.

Vaikka Suomen lain mukaan alle 15-vuotias ei joudu teoistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, eikä häntä voida näin ollen tuomita rikoksesta, hän voi silti rikkoa lakia ja joutua maksamaan vahingonkorvauksia.

Vahingonkorvausvastuulle ei ole alaikärajaa eikä vastuu siirry esimerkiksi kiusaajan vanhemmille.

Kiusaaja voi joutua maksamaan esimerkiksi rikotuista vaatteista ja tavaroista, fyysisistä vammoista ja niihin liittyvistä hoitokuluista mutta myös esimerkiksi kiusaamisen aiheuttamista ja lääkärin toteamista psyykkisistä haitoista ja lääkekuluista.

Lapsen tai nuoren maksut peritään häneltä aikuisena korkoineen palkasta. Tämän takia monet vanhemmat saattavatkin hoitaa maksun lapsen puolesta, vaikka he eivät ole siihen velvoitettuja.

Alle 15-vuotiaista koulukiusaajaa ei voida siis tuomita sakkoihin tai vankeuteen, vaikka hän joutuisikin maksamaan muita korvauksia kiusatulle.

Voinko syyllistyä rikokseen, jos levitän jonkun muun kuvaamaa videota kiusaamistilanteesta?

Kyllä voit. Saatat syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen ja/tai kunnianloukkaukseen.

Kunnianloukkaukseen ja yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen voi siis syyllistyä, vaikka ei ole ollut itse paikalla kiusaamistilanteessa.

Videon täytyy kuitenkin levitä lukuisten ihmisten saataville, joten esimerkiksi muutaman ihmisen Whatsapp-ryhmä ei todennäköisesti täytä rikoksen määritelmää.

Alaikäisenä saatat joutua maksamaan vahingonkorvauksia.

Joutuvatko kiusaajan vanhemmat vastuuseen, jos heidän lapsensa kiusaa?

Todennäköisesti eivät.

Vahingonkorvausvelvollisuuden siirtyminen lapselta vanhemmille on harvinaista ja tarkoittaisi käytännössä sitä, että vanhempi on osallistunut kiusaamiseen.

Alaikäisen lapsen vanhemmat eivät ole pääsäntöisesti vastuussa lastensa aiheuttamista vahingoista.

Jotta vanhempi joutuisi vastuuseen kiusaamisesta täytyisi hänen myös osallistua kiusaamiseen.

Jos vanhempi tietää lapsensa levittävän kiusausvideota somekanavissaan eikä puutu tähän, voi olla, että vanhempi joutuu korvausvastuuseen.

Voiko koulu olla vastuussa koulukiusaamisesta?

Kyllä voi.

Perusopetuslain mukaan kaikille oppilaille on turvatta turvallinen opiskeluympäristö. Siitä vastuussa on esimerkiksi koulun henkilökunta.

Koulun opettajat ja rehtori voivat siis syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen, mikäli he eivät puutu kiusaamiseen tai seuraa toimenpiteiden vaikutuksia.

Alaikäisten lasten kohdalla valvontavelvollisuus siirtyy koulupäivän aikana vanhemmilta koulun henkilökunnalle. Myös koulupäivän aikana tapahtuvaan nettikiusaamiseen puuttuminen on koulun henkilökunnan vastuulla.

Juttua varten on haastateltu Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessoria Niina Mäntylää sekä Someturvan lakiasiantuntija Kaisa Rissasta.

Aiheesta voi käydä keskustelua 24.9. klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Vanhemmat huolissaan Suomen kouluväkivallasta: "Kenelläkään koulun aikuisella ei ole lupa katsoa pois"

Presidentti Tarja Halonen: Kouluväkivalta ja sosiaalinen media ovat pelottava yhdistelmä – "Vastuu on meidän kaikkien yhteinen"

Yhdysvallat on asettanut pakotelistalle 41-vuotiaan suomalaismiehen. Pakotteet ovat kohdistettu myös neljään suomalaisyhtiöön, jonka johtotehtävissä mies toimii.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriön päätöksessä ei kerrota mitään perusteluita pakotteiden asettamiselle.

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi kertoi kuitenkin yhdysvaltalaiselle The Hill -verkkolehdelle, että suomalaismies ja hänen yrityksensä olivat rikkoneet Yhdysvaltain lakia hankkimalla "arkaluontoista merenkulkuun liittyvää teknologiaa".

FBI:n mukaan miehen johtama yhtiö ja sen viisi työntekijää olisivat myös auttaneet Yhdysvaltain talouspakotteiden kiertämisessä ja tehneet yhteistyötä Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n kanssa.

Lehden jutussa ei kerrota tarkemmin, minkälaisesta toiminnasta Yhdysvallat miestä syyttää.

Yhdysvallat on asettanut talouspakotteita useita yrityksiä ja henkilöitä kohtaan Venäjän miehitettyä laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Pakotteita on kohdistettu myös tahoihin, joiden Yhdysvallat väittää pyrkineen häiritsemään maan presidentinvaaleja.

Suomalaisia on vain hyvin harvoin Yhdysvaltain asettamien talouspakotteiden kohteena. Tällä hetkellä pakotelistalla on vain yksi henkilö.

Yle ei kerro suomalaismiehen nimeä, koska hän ei ole merkittävä vallankäyttäjä tai esiintynyt aiemmin julkisuudessa. Yle ei myöskään onnistunut tavoittamaan miestä kommenttia varten.

Yhtiö veroparatiisissa

Suomalaismies on kaupparekisterin mukaan johtotehtävissä neljässä suomalaisessa yhtiössä, jotka toimivat kuljetus-, huolinta-, ja agentuuribisneksessä.

Yhtiöt ovat kaikki edelleen toiminnassa. Miehellä on tyypillinen venäläinen nimi.

Miehen nimi nousee esille myös valtavassa tietovuodossa nimeltä Panaman paperit. Tietovuodon perusteella mies on ollut vuodesta 2013 asti yhtenä omistajana Brittiläisten Neitsytsaarten veroparatiisiin perustetussa yhtiössä.

Suomalaismiehen lisäksi yhtiössä on osakkaana kaksi muuta veroparatiisiyhtiötä. Asiakirjoista ei selviä, mitä tarkoitusta varten yhtiö on perustuttu.

Panaman papereilla tarkoitetaan yli 13 miljoonaa asiakirjaa, jotka vuodettiin panamalaisesta asianajotoimistosta. Tietovuoto paljasti laajamittaista veronkiertoa ja muuta rikollista toimintaa.

Ylen tiedossa ei ole, että suomalaismiehen veroparatiisiyhtiöön liittyen olisi käynnissä poliisi- tai muuta viranomaistutkintaa.

Syyttäjä kyseenalaisti keskiviikkona toisen pääsyytetyn Niko Ranta-ahon tunnustuksen suuressa Katiska-huumejutussa. Syyttäjä Heli Vesaajan mukaan ei ole uskottavaa, että Ranta-aho olisi yksin johtanut laajaa huumeiden maahantuonti- ja levitysorganisaatiota.

Ranta-aho tunnusti yllättäen maaliskuussa lähes kaikki häntä vastaan nostetut syytteet. Toista pääsyytettyä, liivijengi Cannonballin entistä johtajaa Janne Tranbergia, Ranta-aho ei maininnut.

– Ranta-aho on epäuskottavan korostetusti halunnut ottaa vastuuta ja antaa kuvaa (itsestään) organisaation ainoana johtajana. Tällaiseen määrään maahantuontia vaaditaan tietoa siitä, että kenelle ja miten tällaisia määriä saa ylipäänsä kaupaksi, Vesaaja sanoi loppulausunnoissaan oikeudelle.

Vesaajan mukaan Ranta-ahoon liitetyistä ihmisistä ainoastaan Tranbergilla on ollut tällainen levitysorganisaatio valmiina.

– Viittaan tässä Helvetin enkelien osuuteen -- Ranta-aho ja Tranberg ovat olleet yhdessä ohjaimissa ja heidän välillään on ollut selkeä työnjako, syyttäjä sanoo.

Kilohinnat vaihtelivat kuulustelusta toiseen

Syyttäjien mukaan Tranbergin osuudesta huumeiden, lääkkeiden ja dopingaineiden hankkimisessa ja kauppaamisessa kertoo sekin, että Ranta-aho oli kuulusteluissa ja oikeudessa "sekoillut" aineiden hinnoista puhuessaan. Toisaalta Ranta-aho oli sanonut olevansa liikemies ja tarkka raha-asioistaan, Vesaaja huomautti.

– Kun häntä on tentattu huumeiden hinnoista, siinä vaiheessa joko petti matikkapää tai sitten hän ei todellakaan tiedä, millä hinnalla mitäkin on hankittu -- kilohinnat vaihtelivat kuulustelusta toiseen. Liikemiehellä raha-asioiden luulisi olevan hyvin hallussa, Vesaaja sanoi.

Syyttäjän mukaan yllätystunnustukseen kesken oikeudenkäynnin vaikutti muun muassa se, että näyttö Ranta-ahoa kohtaan oli entisestään vahvistunut. Myös hänen läheisiään oli saanut vyyhdissä syytteitä.

– Ranta-aho on liikemies ja käy kauppaa kaikella, joka on rahalla mitattavissa. Myös syyn ottaminen niskoilleen on sellainen asia. Toisaalta Ranta-aho on korostanut lojaaliuden merkitystä, Vesaaja lisäsi.

Syyttäjä viittasi loppulausunnoissaan myös jutussa kerättyyn laajaan todistusaineistoon muun muassa Ranta-ahon ja Tranbergin välisestä viestinnästä sekä heidän puhelimiensa sijaintitiedoista. Syyttäjän mukaan näytön perusteella ei jää mitään epäselvyyttä siitä, että kaksikko toteutti rikokset yhdessä.

Tranberg on kiistänyt itseään koskevat syytteet ja pysynyt vaiti poliisikuulusteluissa sekä oikeudenkäynnissä.

Oikeudenkäynti alkoi tammikuussa

Syyttäjien mukaan Tranberg ja Ranta-aho johtivat Espanjasta käsin doping- ja huumausaineiden salakuljetusorganisaatiota. Vuosien 2016–2019 aikana Suomeen tuotiin syytteiden mukaan 17 kiloa kokaiinia, yli 200 kiloa amfetamiinia, reilut satatuhatta ekstaasitablettia ja muun muassa metamfetamiinia, LSD:tä ja hasista.

Poliisin esitutkinnan mukaan rikoshyöty nousi yli kymmeneen miljoonaan euroon. Syytettyjä jutussa on kaikkiaan yli 50.

Suomen suurimpiin kuuluvaa huumeoikeudenkäyntiä on istuttu tammikuusta lähtien. Perjantaina oikeudenkäynnissä alkavat puolustuksen loppulausunnot, jotka jatkuvat myös ensi viikolla. Käräjäoikeuden mukaan jutun laajuuden takia tuomion laatiminen tulee viemään aikaa.

Aiheesta aiemmin: Suuressa Katiska-huumejutussa viimeiset päivät käräjillä – loppulausunnot alkavat syyttäjien osuudella

Britanniassa aloitetaan ensi vuoden alussa ensimmäisenä maailmassa niin sanottu human challenge -rokotetestaus koronavirusta vastaan.

Siinä joukko vapaaehtoisia saa testattavana olevan koronarokotekandidaatin, ja kuukautta myöhemmin heihin tartutetaan Sars-CoV-2 -virus.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Financial Times -sanomalehti.

Lehden mukaan Britannian hallituksen rahoittamat tutkimukset suoritetaan karanteenirakennuksessa Itä-Lontoon alueella.

Tutkimukseen on jo ilmoittautunut mukaan 2 000 vapaaehtoista, joista lopulta valitaan sadasta kahteen sataan osallistujaa.

Lue lisää:

Haastattelimme koronarokotteen vapaaehtoisesti ottanutta: “Herraisä”, hän huudahti kuullessaan, että rokotetestaus on nyt keskeytetty

Laaja tutkimus: Rokotteiden vastustus vähentynyt jo ennen koronaa – Paikalliset epidemiat ja valeuutiset lisäävät epäluuloja

Suomen talous tarvitsee koronarokotetta toipuakseen, sanoo Pellervon taloustutkimus

AstraZeneca: Koronarokote voi yhä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä

Lääkeyhtiö AstraZeneca keskeyttää koronavirusrokotteen kliinisen testauksen – koehenkilö sairastui selittämättömästi

Tuleeko koronarokotteesta pakollinen? Suomen tartuntatautilaissa on pykälä pakkorokotuksesta, mutta koronan kohdalla sitä ei voi soveltaa

Toiveet koronarokotteen onnistumisesta vahvistuvat, mutta rokotteen valmistuminen ei lopeta odottamista – kuka saa etusijan rokotusjonossa?

Vantaalla Kytöpuiston koulussa tapahtuneesta kuudesluokkalaisen pojan pahoinpitelystä kuvattu video on lähtenyt leviämään netissä. Poliisin tietoon on tullut, että videota on jaettu useissa eri viestipalveluissa.

Pahoinpitelyn uhri sai ensihoitoa ambulanssin saavuttua paikalle. Pysyviä fyysisiä vammoja pojalle ei kuitenkaan jäänyt.

Tapauksen tutkinnanjohtajan rikoskomisario Simo Kauppisen mukaan videon levittäjinä on ollut ainakin muutama pahoinpitelytapaukseen osallistunut nuori.

– Meillä ei ole tarkkaa lukumäärää siitä, kuinka moni on videota jakanut. Kysymys on yksittäisistä henkilöistä. Emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että videota levitetään netissä edelleen, Kauppinen kertoo.

Hän myöntää, että poliisin mahdollisuudet videon poistamiseksi netistä ovat rajalliset. Palveluntarjoajaa voi pyytää poistamaan videon, mutta ennen poistamista materiaali on voinut jo lähteä elämään verkossa.

– Ongelma on, että kuka tahansa voi kopioida videon ja jakaa sitä muilla alustoilla. Tällöin videon poistaminen kokonaan netistä on lähes mahdotonta, Kauppinen toteaa.

Väkivaltavideoita tulee poliisin tietoon toistuvasti

Väkivaltavideoiden jakaminen lasten ja nuorten parissa on yleistynyt ja poliisia huolestuttava ilmiö. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tietoon tulee ainakin kuukausittain videoita, joissa on kuvattu tappelua tai pahoinpitelyä.

– Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on nykyään kännykkäkamerat joka paikassa mukana, joten näitäkin tilanteita valitettavasti kuvataan ja jaetaan eteenpäin erilaisilla somealustoilla, kuten Snapchatissa, Tiktokissa tai Whatsappissa, Kauppinen sanoo.

Kauppisen mukaan on tärkeää, että väkivaltaista materiaalia sisältävistä videoista ilmoitetaan poliisille. Poliisi pyrkii selvittämään videolla esiintyvät henkilöt viipymättä ja tapauksesta voidaan tarvittaessa tehdä rikosilmoitus.

Huoltajien seurattava netin käyttöä

Videon levittäjä voi syyllistyä rikokseen. Toista loukkaavan materiaalin levittäminen voi olla rikosnimikkeeltään esimerkiksi kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

Jos epäillyt ovat alle 15-vuotiaita, heillä ei ole rikosoikeudellista vastuuta. Toisin sanoen heille ei voi langettaa tuomioita rikoslain perusteella.

Poliisi ei voi kohdistaa epäiltyihin myöskään pakkokeinoja, kuten kiinniottoja. Epäillyille voi kuitenkin tulla vahingonkorvausvastuu.

Aikuisilla on erityisen tärkeä rooli seurata lasten ja nuorten kokemuksia somesta.

– Huoltajien olisi hyvä olla tietoisia ja kiinnostuneita siitä, millaista sisältöä lapset netistä katsovat. Mikäli lapsi törmää sosiaalisen median kautta leviäviin väkivaltavideoihin, hänen pitäisi ilmoittaa asiasta aikuiselle ja yksinkertaisesti olla katsomatta videoita ja jakamatta niitä eteenpäin, Kauppinen neuvoo.

Somekanavien ylläpitoon kannattaa myös aina ilmoittaa sopimattomasta materiaalista, jotta se voidaan poistaa alustalta.

– Huoltajien olisi hyvä keskustella säännöllisesti lasten kanssa kännykän käytöstä, sopia pelisäännöistä ja tarvittaessa olla lasten tukena, jos lasten puhelimeen ilmaantuu häiritseviä videoita, Kauppinen summaa lopuksi.

Lisää aiheesta:

Kuudesluokkalaista lyötiin ja potkittiin vantaalaisessa alakoulussa – Opetusministeri Andersson: yhteiskunta on epäonnistunut lasten oikeuksien turvaamisessa

Poliisi Vantaan kouluväkivallasta: Koulujen syytä ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä

Väkivaltatapauksen vuoksi vantaalaista koulua rauhoitetaan vartioinnilla – muissa kouluissa vartiointia ei olla huhuista huolimatta lisäämässä

Harvinainen väkivallanteko Vantaan Kytöpuiston koulussa – yksi alakoululainen loukkaantui välitunnilla

Presidentti Sauli Niinistön puheessa YK:n yleiskokouksessa oli tummia sävyjä. Presidentti esitti huolensa valtioiden kyvystä ratkoa yhdessä maailmaa koettelevia uhkia.

Niinistön mukaan valtiot lähtivät ratkomaan pandemiaa kansallisesti, eivät kansainvälisesti

– Tämän pandemian puhjetessa ensimmäinen reaktiomme ei ollut yhdistää voimamme monenkeskisiin ponnisteluihin. Kovasti kaivatun globaalin vastauksen sijaan saimme nähdä sarjan kansallisia vastauksia.

Niinistön mukaan tämä on ymmärrettävää, kun vastassa on täysin uusi tilanne. Silti se “herättää huolta siitä, kuinka pystymme taistelemaan muita maailmanlaajuisia haasteita vastaan.”

Maailman valtion päämiehet kokoontuvat kerran vuodessa New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen.

Tänä vuonna YK:n pääkonttori kaikuu tyhjyyttään.

Presidentti Sauli Niinistö piti Suomen puheenvuoron videolinkin kautta, kuten muutkin valtion päämiehet.

Ilmastonmuutos suurin uhka

Presidentti Niinistön mukaan suurinta uhkaa, ilmastonmuutosta, ei saisi unohtaa pandemian keskellä.

Hänen mukaansa valtioiden on varmistettava, että ilmasto on keskiössä pandemian jälkeisissä elpymisstrategioissa.

– Sen sijaan, että palaisimme kestämättömiin tapoihimme, meidän on todella ”jälleenrakennettava parempaa ja vihreämpää”.

Erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet on presidentin mielestä saavutettava.

Suomi mallimaaksi

Maailman valtion päämiesten edessä Sauli Niinistö ilmoitti Suomen tavoittelevan ilmastotoimien kärkisijaa maailmassa.

– Suomen hallitus ajaa vakaasti tavoitettaan tehdä Suomesta ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä, ja täten maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.

Ihmisoikeudet Suomelle tärkeitä

Presidentti Niinistön toinen konkreettinen lupaus oli se, että Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022-2024.

Sveitsissä kokoontuva neuvosto on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin.

Tämä liittyy presidentin mukaan laajempaan kehitykseen.

Niinistön mukaan kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestystä haastetaan yhä enemmän.

– Juuri kun kysyntä globaaleille ratkaisuille kasvaa, kykymme tarjota sellaisia heikkenee. Monenkeskisyys kärsii niin sisäänpäin kääntyneestä nationalismista kuin suurvaltojen välisestä kilpailusta.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres nosti esiin Yhdysvaltojen ja Kiinan välien kiristymisen. Guterresin mukaan maailman kahden johtavan valtion yhteistyön haaksirikko on uhka kansainväliselle yhteistyölle.

Vahva tuki YK:lle ja WHO:lle

Yhtenä huolestuttavana esimerkkinä kansainvälisten sopimusten rapautumisesta, presidentti Niinistö nostaa esiin ydinaseriisunnan.

– Ydinaseista on tulossa tästä erityisen huolestuttava esimerkki. Kun yksi sopimus toisensa jälkeen raukeaa, vaarana on, että pian menetämme viimeisetkin ydinasevalvonnan rippeet.

Niinistön mukaan vahva YK on yksi edellytys maailman ongelmien ratkaisemiselle.

– Haluan toistaa horjumattoman tukemme yleisesti YK-järjestelmälle, ja erityisesti Maailman terveysjärjestö WHO:lle, niiden ponnisteluissa pandemiaa vastaan käytävän taistelun hallitsemiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sättinyt kovasanaisesti maailman terveysjärjestöä. Presidentti Niinistö halusi selkeästi tuoda esiin, että hän on asiasta eri mieltä.

Puheessaan presidentti Niinistö toi myös esiin erityisesti naisten aseman, joka on hänen mukaansa heikentynyt pandemian seurauksena.

Suomen sisävedet Itämereen yhdistävää Saimaan kanavaa odottaa lähivuosina yksi sen historian suurimmista muutoksista.

Suomen hallitus on esittänyt 90 miljoonaa euroa kanavan sulkualtaiden pidentämiseen 11 metrillä. 43 kilometriä pitkässä kanavassa on kahdeksan sulkua.

Lue lisää: Suomen suurin järvi sai kauan kaipaamaansa jättipotin – Venäjälle johtava kanava tuo Saimaalle liki 100-metriset alukset

Urakka on ainutlaatuinen. Samanlaista sulkualtaiden pidentämistä ei Suomessa ole tehty pitkään aikaan.

– Luultavasti kukaan nykyisestä työntekijäsukupolvesta ei ole aivan tällaisia töitä tehnyt, väyläviraston yksikönjohtaja Tero Sikiö kertoo.

Ensiksi rakennetaan työpadot ja tyhjennetään koko sulkuallas vedestä. Sen jälkeen ruvetaan purkamaan vanhoja osia.

Patoamisen ja purkamisen jälkeen ylempi sulkuportti rakennetaan kokonaan uudelleen kauemmaksi nykyisestä.

Rakentamiseen kuuluu paljon myös perinteisiä rakennustöitä kuten esimerkiksi maansiirtotöitä, kuljetuspalveluita, betonointia, raudoitusta, paalutusta ja sähköurakointia.

Rakentamisesta odotetaankin piristysruisketta Kaakkois-Suomen taloudelle.

Suurin muutos yli sataan vuoteen

Kanavan sulkuja pidennetään niin, että niistä mahtuvat kulkemaan lähes 90 metriä pitkät alukset. Nykyään alusten koko on 82 metriä.

Tämä on suurin muutos kanavalla liikennöivien alusten koossa sitten 1920-luvun. Tuolloin vanhoista sulkualtaista pääsi kulkemaan vain perinteisen Saimaan tervahöyryn kokoisia aluksia, joiden pituus oli noin 30 metriä ja leveys noin seitsemän metriä.

'

Alusten koko yli kaksinkertaistui

Sulkualtaiden suurentamisen jälkeen 1920-luvun lopulla kanavaan pääsivät jo yli kaksi kertaa suuremmat alukset.

– Tuolloin kanavalla liikennöi suurimmillaan noin 70 metrin pituisia aluksia, sanoo Sikiö.

Kanavan uudelleenrakentamisen jälkeen 1960-luvulla päädyttiin jo 78,5 metrin pituisiin aluksiin ennen nykyistä aluskantaa.

Muutoksia on aina ajanut halu saada kanavalle lisää rahtia ja matkustajia.

– Ensimmäiset alukset Saimaan kanavalla 1800-luvulla pystyivät ottamaan vain noin 300 tonnia lastia. Nyt tuleva muutos mahdollistaa jo noin 3000 tonnin lastit. Lastimäärä on siis kymmenkertaistunut, Tero Sikiö kertoo.

Paljon töitä

Lappeenrannasta Venäjälle Viipuriin kulkeva Saimaan kanava oli rakentamisensa aikaan 1800-luvun puolivälissäSuomen suurin rakennustyömaa, joka toi töitä tuhansille ihmisille 11 vuoden ajaksi.

Myös tällä kertaa työllisyysvaikutus on suuri.

– Arvion mukaan tähän menee noin 2000 henkilötyövuotta, Tero Sikiö kertoo.

Yhtä aikaa työssä saattaa olla pienempi määrä henkilöitä, koska työt jakautuvat ainakin kahdelle vuodelle.

Töiden alkamisajankohta selviää sen jälkeen, kun eduskunta on tehnyt lopullisen rahoituspäätöksen asiasta.

Vain Suomen kansalaisia

Kanavan uudistaminen on erikoinen urakka siinäkin mielessä, että työntekijöiksi kelpaavat vain Suomen kansalaiset ainakin, jos työt ovat Venäjän puolella kanavaa.

– Saimaan kanavan vuokrasopimuksen mukaan Saimaan kanavan vuokra-alueelle saa kulkuluvan vain Suomen passin omaava henkilö, Tero Sikiö korostaa.

Reilu 23 kilometriä kanavasta on Lappeenrannan kaupungin alueella. Loput, vähän alle 20 kilometriä vesireitistä on Venäjän puolella.

Sopimus Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle allekirjoitettiin vuonna 1962, ja sen uusimisesta käytiin 2000-luvun alkupuolella pitkät neuvottelut.

Lopulta uusi sopimus saatiin aikaan ja sen allekirjoittivat juhlallisesti pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin Lappeenrannassa 27. toukokuuta 2010.

Lue lisää: Suomella on vuokrattuna 20 km pitkä alue Venäjältä – ainutlaatuista koko maailmassa

Lisää aluksia

Liikennöintiä kanavalla rajoitetaan parin vuoden aikana rakennustöiden vuoksi.

– Tässä tulee ensin kaksi raskasta, pitkää talvea, jolloin kanavaa joudutaan pitämään suljettuna huomattavasti pidemmän aikaa kuin normaalisti. Silloin kanavan liikennemäärät tulevat olennaisesti laskemaan, kanavahankkeen projektipäällikkö Antti Vehviläinen kertoo.

Lopputuloksena kanavalle odotetaan lisää rahtia ja matkustajia.

– Itämerellä on kymmeniä aluksia, jotka ovat pituudeltaan noin 90 metrisiä, ja ne alukset eivät tällä hetkellä mahdu tänne, väyläviraston yksikönjohtaja Tero Sikiö sanoo.

Kouvolassa pelatusta Superpesiksen finaalipelistä koitui viime viikonloppuna suuri haloo. Se kohdistui lähinnä yleisöön, joka oli pakkautunut katsomoon kylki kylkeen turvaväleistä piittaamatta.

Kaksi päivää ottelun jälkeen yhdellä katsojista todettiin koronavirustartunta.

Lue lisää: Pesisfinaalin katsojalla todettu koronatartunta – lähes 2600 katsojaa istui tiiviissä sumpussa

Sote-kuntayhtymä Kymsote ei ole kyennyt arvioimaan, kuinka moni altistui tartunnalle ottelussa. Ottelun katsojamääräksi on ilmoitettu noin 2 600. Ilman koronaepidemiaa ottelua olisi todennäköisesti seurannut paikan päällä 6 000 silmäparia.

Kymsote tiedotti tiistaina, että tartunnan saanut katsoja oli istunut B-katsomossa.

Infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen kuitenkin kertoo, että tartunnan saaneella katsojalla olikin ollut lippu D-katsomoon. Vielä on epäselvää, missä katsomossa hän on ollut pelin aikana.

Pietikäisen mukaan katsojalla oli Koronavilkku-sovellus käytössään. Koronavilkku lähettää ilmoituksen sovelluksen puhelimeensa ladanneille henkilöille, jotka ovat mahdollisesti altistuneet koronavirukselle.

Kymsote kehottaa ottelupaikalla ollutta yleisöä tarkkailemaan mahdollisia koronaviruksen oireita ja hakeutumaan testeihin lievimmissäkin oireissa.

– On täysin mahdollista, ettei tämä johda muihin tartuntoihin, Risto Pietikäinen sanoo.

Tapahtumanjärjestäjän vastuu

Valvontaviranomaisen mukaan vastuu turvavälien vahtimisesta on tapahtumanjärjestäjällä. Jos näin ei tapahdu, siitä voi koitua seuraamuksia tapahtumanjärjestäjälle.

– Paikallinen terveysviranomainen rupeaa varmaan suhtautumaan erittäin nihkeästi tapahtumanjärjestäjän seuraaviinlupahakemuksiin, jos neovat vain suunnitelmia paperilla ja jos niitä ei aiotakaan toteuttaa, sanoo aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Kouvolan Pallonlyöjien puheenjohtaja Harri Lehto kertoi ottelun jälkeen Yle Urheilulle, että yleisön valvominen on käytännössä mahdotonta.

– Säännöt sallivat, että toisilleen tutut ihmiset saavat olla katsomossa aivan vierekkäin. Kyllähän valitettavasti aina tiettyihin kohtiin menee enemmän ihmisiä ja jossain muualla on vastaavasti väljempää. Jokainen haluaa katsoa itselleen mieleisessä paikassa, Lehto sanoi.

Kymsoten infektiotautien ylilääkärin Risto Pietikäisen mukaan Kouvolan Pallonlyöjille ei koidu järjestelyistä sanktioita, koska pelit Kouvolassa on tältä vuodelta pelattu.

– Jos pelit olisivat jatkuneet, olisimme keskustelleet, miten jatketaan, jotta järjestelyt saataisiin turvallisemmin toteutettua, Risto Pietikäinen sanoo.

Yleisön vastuu

Vaikka vastuu turvavälien ylläpitämisestä on tapahtumanjärjestäjällä, silti valvontaviranomainen perää vastuuta myös yleisöltä.

– Jos yleisö tekee jotain kiellettyä ja heitä on ohjattu paikan päällä, silloin se on jokaisen ihmisen oma päätös, josta hän kantaa itse vastuun. Silloin on turha syytää viranomaisia siitä, että sai tartunnan tai altistui tartunnalle, jos ihan omaa tyhmyyttään menee ja tekee vastoin annettuja ohjeita, Mikko Valkonen sanoo.

Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen toivoo, että ihmiset itse ymmärtäisivät, missä on mahdollisuus saada tartuntoja ja mikä on sellainen syy, jonka vuoksi kannattaa mennä altistuttamaan itsensä.

– Onko joku yleisötapahtuma sellainen, johon täytyy ihan välttämättä mennä paikan päälle ja siihen pahimpaan ryysikseen? Vai voisiko sitä katsoa kauempaa tai mahdollisesti kotona telkkarista, jotta tartunnan mahdollisuus jäisi mahdollisimman pieneksi?

Mikko Valkonen huomauttaa, että rajoitukset Suomessa ovat tällä hetkellä pienet verrattuna esimerkiksi Espanjaan, missä poliisi valvoo ihmisten liikkumista. Suomessa liikkuminen on nyt vapaata.

– Kun tätä vapautta käytetään väärin, niin kohta täällä on tiukemmat määräykset ja sitten ollaan taas sulussa, Valkonen toteaa.

Voit keskustella aiheesta 24.9.2020 kello 23.00 asti.

Venäjän ulkoministeriö kertoo määränneensä lisää EU:n edustajia koskevia maahantulokieltoja.

Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova ei Moskovassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa kertonut tarkemmin, mitä EU instituutioita tai maita laajennettu maahantulokielto koskee.

Venäjän mukaan kyse on vastareaktiosta EU:n toimille, joita luonnehditaan epäystävällisiksi.

Lehdistötilaisuudessa Zakharova toisti myös, että Venäjällä ei ole mitään tekemistä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytystapauksen kanssa. Venäjän ulkoministeriön tiedottajan mielestä länsimaat syyllistyvät laajamittaiseen disinformaatioon Navalnyin tapauksessa.

Näyttelijä Jussi Vatasen roolihahmo Metsäjätti-elokuvassa palaa synnyinmaisemiinsa saneeraamaan paikkakunnalle tärkeää vaneritehdasta. Metsäyhtiön uratykki kohtaa synnyinseuduillaan lapsuuden muistot ja -ystävät.

Tämä asetelma tuntui tutulta ja samaistuttavalta Sonkajärven Sukevalta kotoisin olevalle näyttelijälle.

– Kyllä sen muistaa, kun olin valmistunut näyttelijäksi ja mennyt teatterialalle, että mitähän ne kaverit uravalinnasta ajattelee. Ja se mihin moni suomalainen varmasti samaistuu, on se elämänvaihe yläaste- ja lukioiässä, kun osa lähtee ja jotkut jää.

Näyttelijä asuu Helsingissä, mutta juuret ovat edelleen vahvasti kotiseudulla. Itse asiassa Vatanen viettää siellä myös säännöllisesti aikaa senkin takia, että sukupolvenvaihdoksen myötä hän ottanut yhdessä sisarustensa kanssa kotitilan hoidettavakseen.

– En mä koskaan sitä maaseutua tai Sukevaa ja Ylä-Savoa ole jättänytkään. Mulla on aina olleet aika tiiviit suhteet sinne kuitenkin. Vaikka olenkin asunut aika pitkään pois.

Puoli seitsemän yllätti entisen valmentajan terveisillä

Jussi Vatanen on innokas jalkapalloilija ja juniorivuosina pelannut Iisalmessa PK-37:n riveissä.

Puoli seitsemän soitti Iisalmeen Pekka Louesolalle, joka valmensi Vatasen joukkuetta tämän ollessa noin kymmenvuotias.

Katso Puoli seitsemän -ohjelmasta, miten entinen valmentaja muisteli nykyistä näyttelijää: