Venäjän poliisi on pidättänyt miehen, jota se epäilee 26 iäkkään naisen murhaamisesta. Murhasarja tapahtui jo vuosina 2011–2012, mutta epäillyn jäljille päästiin vasta tuhansien geenitestien läpikäymisen ansiosta.

38-vuotiaan lukkosepän epäillään ryöstäneen ja tappaneen naisia useilla paikkakunnilla Venäjän keskiosassa.

Poliisi kertoo hitaan ja järjestelmällisen tutkimuksen johtaneen ensin siihen, että kaikkien 26 henkirikoksen tekijäksi paljastui sama henkilö. Tämän jälkeen viranomaiset onnistuivat haarukoimaan 38-vuotiaan epäillyn tekijän.

Mies on kuulustelussa tunnustanut syyllisyytensä ja kertonut etsineensä uhrinsa kaupoista ja toreilta.

– Tarkkailin heitä. Kannoin heidän kassinsa kotiin. Joskus he pyysivät minut sisälle, epäilty kertoi toimintatavastaan.

– Tapoin heidät ryöstääkseni heidät. Olisin voinut jättää heidät eloon, mutten jättänyt. Kaikki uhrini olivat iäkkäitä.

Lukkoseppä pidätettiin Tatarstanin tasavallan pääkaupungissa Kazanissa. Hänet on vuonna 2009 tuomittu varkaudesta.

Venäjällä on aiemminkin paljastunut kymmeniä uhreja vaatineita sarjamurhia. Esimerkiksi siperialaisen entisen poliisin todettiin murhanneen vuosina 1992–2007 78 ihmistä.

Shakkilautamurhaajana tunnettu mies puolestaan murhasi 48 ihmistä pääasiassa vuosina 2002–2006. Hän kertoi tavoitteenaan olleen murhata yhtä monta ihmistä kuin shakkilaudassa on ruutuja, eli 64.

Lue myös:

Golden State Killer -sarjamurhaaja säästyi kuolemantuomiolta – 74-vuotiaalle langetettiin 11 elinkautista

Pyörätuolissa istuva entinen poliisi tunnusti oikeudessa olevansa sarjamurhaaja "Golden State Killer"

Ahdistuneet miehet kuvittelivat surmanneensa ja ruotsalainen valehteli itsestään sarjamurhaajan – miksi syytön tunnustaa vakavan rikoksen?

Viiltäjä-Jackin murhaamat naiset saavat vihdoin kasvot – tuore kirja kertoo, mitä on olla köyhä nainen Viktorian ajan Englannissa

Kyproksen ensimmäinen sarjamurhaaja sai seitsemän elinkautista vankeustuomiota – "Olen tehnyt kammottavia rikoksia"

Yhdysvaltain oikeusministeriö tutkii mahdollista lahjomisrikosta liittyen presidentin armahdukseen, kertoo CNN. Tapauksessa epäillään siirretyn rahoja Valkoiseen taloon tai sen lähipiiriin kuuluvaan poliittiseen komiteaan presidentin armahdusta vastaan.

Asia selviää oikeuden julkaisemista asiakirjoista.

Washington D.C:n käräjäoikeuden tiistaina julkaisemista, osittain salatuista asiakirjoista käy ilmi ylituomari Beryl Howellin tarkastelleen elokuussa syyttäjien pyyntöä tutustua asiakirjoihin, jotka on saatu osana tutkintaa, joka liittyy mahdollisiin armahdusta vastaan annettuihin lahjuksiin.

Asiakirjoista ei paljastu ihmisten nimiä eikä mahdollisen lahjonnan aikajanaa. Niistä kuitenkin selviää, että kesän lopulla ratsatusta toimistosta on takavarikoitu viestintään käytettyjä välineitä, kuten älypuhelimia ja tietokoneita. Viestejä lähetelleistä ihmisistä ainakin yksi on asianajaja.

Uutistoimisto Reutersin mukaan 18-sivuisen dokumentin tekstistä noin puolet on piilotettu julkisuudelta.

Tutkinnassa myös rekisteröitymättömät lobbarit

Syyttäjät kertoivat oikeudelle haluavansa päästä käsiksi niin kutsutun suodatinryhmän hallussa olleisiin yli viiteenkymmeneen digitaaliseen laitteiseen.

Syyttäjät uskovat näistä laitteista löytyvän sähköposteja, jotka paljastavat epäiltyjä rikollisia toimintoja, kuten "salaisen lobbaussuunitelman" sekä lahjontajuonen, jossa on tarjottu "merkittävä poliittinen avustus presidentin armahdusta tai tuomion helpottamista vastaan". Mahdollisen armahduksen saajan nimi on piilotettu asiakirjoissa.

Suodatinryhmän tehtävänä on esimerkiksi suojata asianajajan ja asiakkaan luottamuksellinen viestintä syyttäjiltä. Tässä tapauksessa ylituomari Howell on kuitenkin sallinut syyttäjien päästä käsiksi näihin tietoihin. Asianajajan ja asiakaan väliset keskustelut eivät nauti lainsuojaa, mikäli keskusteluissa puidaan rikosta, CNN kertoo.

Howellin lausunto on sidoksissa käynnissä olevaan tutkimukseen tapauksesta, jossa saattaa olla mukana ainakin kaksi henkilöä, jotka ovat toimineet lobbareina Valkoisen talon vanhemmille virkamiehille noudattamatta lobbareiden rekisteröintivaatimusta. Nämä lobbarit ovat pyrkineet saamaan armahduksen tai tuomion helpotuksen henkilölle, jonka nimi on peitetty asiakirjoissa, kertoo NBC News.

Syyttäjät eivät ole toimittaneet tuomarille todisteita suorista palkkioista, mutta he ovat sen sijaan osoittaneet todisteita siitä, että henkilö halusi armahduksen aikaisempien ja tulevien poliittisten avustusten vuoksi.

Giulianin ja Trumpin kerrotaan keskustelleen armahduksista

Yhdysvaltain väistyvä presidentti Donald Trump on keskustellut neuvonantajiensa kanssa mahdollisuudesta armahtaa ennaltaehkäisevästi omat lapsensa sekä vävypoikansa, kertoo yhdysvaltalaislehti New York Times.

Trump on New York Timesin mukaan ilmaissut huolensa siitä, että maan seuraavan presidentin Joe Bidenin oikeusministeriö voisi kostaa Trumpille hänen kolmen vanhimman lapsensa kautta.

Lehti kertoi jo aiemmin Trumpin keskustelleen henkilökohtaisen asianajajansa Rudy Giulianin kanssa siitä, tulisiko Giulianille antaa ennaltaehkäisevä armahdus.

Lehti perusti tietonsa kahteen eri lähteeseen, joille on kerrottu keskustelusta. Lehden mukaan tuorein keskustelu asiasta käytiin viime viikolla.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Oma henkinen hyvinvointi huoletti marraskuussa melkein joka viidettä

Huoli omasta henkisestä hyvinvoinnista on kesän jälkeen lisääntynyt pienin askelin, käy ilmi Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston Kansalaispulssi-kyselystä. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan ihmisten hyvinvointi on koronatilanteen jatkuessa aikamoisella koetuksella. Sydänmaanlakka korostaa, että kuulumisten kysyminen on nyt tärkeää.

Kanariansaarelle yrittävillä senegalilaisilla on tunnuslause: "Barca ou Barzakh" – Barcelona tai kuolema

Atlantin ylittäminen on hengenvaarallista. Matka on pitkä, valtameri myrskyisä ja merivirrat kovia. Silti Kanariansaarille ja sieltä eteenpäin EU:n alueelle riittää pyrkijöitä. Ylen ulkomaantoimittaja Pauli Lahti ja kuvaaja Juha Kivioja vierailivat Gran Canarialla tutustumassa tilanteeseen, jossa pienille turistisaarille on lyhyessä ajassa tullut lähes 20 000 siirtolaista tai turvapaikanhakijaa. Tulijoita ei helpolla pääse jututtamaan, mutta paikalliset asukkaat ovat turhautuneita.

Yhdysvalloissa tutkitaan presidentin armahduksiin liittyvää lahjontaepäilyä

Yhdysvaltain oikeusministeriö tutkii mahdollista lahjomisrikosta liittyen presidentin armahdukseen, kertoo CNN. Tapauksessa epäillään siirretyn rahoja Valkoiseen taloon tai sen lähipiiriin kuuluvaan poliittiseen komiteaan presidentin armahdusta vastaan.

Washington D.C:n käräjäoikeuden tiistaina julkaisemista, osittain salatuista asiakirjoista ei paljastu ihmisten nimiä eikä mahdollisen lahjonnan aikajanaa.

Lue lisää täältä.

Mustiala oli ensimmäinen maatalousoppilaitos, jossa suomalaiset oppivat salaojittamaan peltonsa – kartanon ylläpito maksaa vuosittain 700 000 euroa

Hämeen ammattikorkeakoulu joutuu vuosittain maksamaan valtavan summan Tammelan Mustialassa sijaitsevien rakennusten kunnossapidosta. Korona-aikana maatalousalan opisto on ollut etäopetuksen takia hiljainen. Kuningas Kustaa Vaasa perusti 1500-luvulla karjakartanon, joka oli heti myös eräänlainen esikuva aikansa maataloudelle. Entinen maa- ja metsätalousministeri Martti Pura on myös kuuluisia Mustialan agronomilinjan kasvatteja.

Sää on pilvistä ja enimmäkseen poutaista

Yöllä pohjoisen ja lännen selkeillä alueilla on ollut jopa kymmenkunta astetta pakkasta. Päivälläkin on pohjoisessa pakkasta.

Etelärannikolla liikkuu heikkoja vesisateita, idässä satelee vähän lunta. Enimmäkseen on kuitenkin poutaista. Pilvisyys lisääntyy päivällä lännessä ja pohjoisessa, mutta paikoin pilvipeitteessä esiintyy rakoilua.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

36 uutta koronavirustartuntaa vuorokauden aikana, 340 asetettu karanteeniin Parkanossa, Nokialla varoitetaan joukkoaltistumisesta – viime päivinä Pirkanmaalla on uutisoitu tiheään työstä, jota koronajäljittäjät tekevät Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja Pirkanmaan kunnissa.

Pirkanmaalla epidemia pysyi pitkään hallinnassa muun muassa tehokkaan jäljitystyön ansiosta. Tosin nyt tartuntoja tulee päivä päivältä enemmän. Tällä hetkellä noin kolme neljästä tartuntalähteestä saadaan selville.

Tartunnan saaneille ja altistuneille soitetaan tai tekstataan. Finn-Medi 2:n tiloissa Tampereen Kaupissa puhelimet ovat ahkerassa käytössä.

– Tästä tulee sitten se karanteeni, kuuluu sairaanhoitaja Jenni Liemulan ääni käytävään, kun erikoislääkäri Ville Kaila kävelee ohi omalle työpisteelleen TAYSin koronajäljitysyksikössä. Hän on ollut tekemässä ja organisoimassa koronajäljitystä Pirkanmaan epidemian alusta saakka.

Kaila myöntää, että toisinaan reaktiot puhelimen toisessa päässä ovat kiukkuisia. Hän ymmärtää harmin.

Työ on raskasta.

– Se on hyvin intensiivistä. Soittoja tulee paljon. Jokainen tilanne on kuitenkin erilainen, ja siinä on hyvin iso vastuu. Me joudumme tekemään raskaita päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten perusoikeuksiin ja toimeentuloon.

Potilaiden kontaktoinnin lisäksi jäljitysyksikössä tehdään analyysiä jatkuvasti muuttuvasta tartuntatilanteesta.

– Vähintään yhtä tärkeää on kaiken kertyvän datan analysointi. Pitää miettiä, mistä tartuntoja tulee. Muuten kaikki rajoitustoimet ovat sokeita ja kohdentamattomia, Kaila sanoo.

Varsinkin nyt, kun tartuntoja ja altistumisia on paljon, tilannekuvan luomiseen ja työn organisoimiseen menee paljon aikaa.

– Toisin kuin monissa muissa sairaanhoitopiireissä, olemme alusta lähtien tehneet jäljitystä keskusjohtoisesti. Sairaanhoitopiiri pyrkii pitämään kaikkia lankoja käsissään, Kaila kertoo.

Valittu malli teettää TAYSissa töitä, mutta näin kokonaistilannekuva on Pirkanmaalla Kailan mielestä selkeämpi kuin jos jokainen kunta tekisi selvitystyön yksin ilman keskusjohtoa.

Opiskelijat ovat korvaamaton apu

Päivisin jäljitystyötä tekee TAYSissa seitsemän hoitajaa ja kaksi lääkäriä. Infektioyksiköstä saadaan tarvittaessa apua kriisitilanteessa.

– Koko ajan on tarvetta kasvattaa tätä tiimiä etupainotteisesti, jotta ei yhtäkkiä jouduttaisi ylikuormitustilanteeseen, erikoislääkäri Ville Kaila sanoo.

Ammattilaisten apuna on iltaisin ja viikonloppuisin kahdesta kolmeen opiskelijaa Tampereen yliopistosta. Työtä tekee 20 lääketieteen kandidaatin porukka, ja kukin tekee vuoroja sen verran kuin opinnoiltaan ehtii.

– He ovat korvaamattomia. Ilman heitä vakihenkilökunta olisi palanut loppuun jo keväällä. He ovat tehokkaita, nopeita oppimaan ja auttamishaluisia, Kaila kehuu.

Kailan täytyy nyt kiiruhtaa aloittamaan etäkokousta, jossa jäljitystyötä tekeville opiskelijoille kerrotaan potilastietojärjestelmästä ja uusimmat tilannetiedot. Kello on pian 15, jolloin alkaa Jere Rihtin ja muiden vuorossa olevien kandien työaika.

Rihti tekee yleensä pari työvuoroa viikossa. Hän oli ensimmäisten opiskelijoiden joukossa aloittamassa ilta- ja viikonlopputöitä keväällä.

– Onhan tämä aikamoista salapoliisityötä välillä, Rihti kuvailee.

Jokaisen tartunnan saaneen kohdalla selvitetään, onko hän mahdollisesti altistanut muita koronavirukselle. Joskus heitä voi olla isokin joukko.

Valtaosa puheluista on mennyt Rihtin mielestä ihan hyvin, koska suomalaiset luottavat terveydenhuoltojärjestelmään.

– Sairastuneet yleensä tietävät jo tilanteestaan etukäteen, koska labrat lähettävät usein tekstiviestillä tuloksen. Yllätykset tulevat altistuneiden kohdalla. Joskus ihmiset eivät tahdo uskoa, mutta tähän mennessä olen päässyt kaikkien kanssa yhteisymmärrykseen.

Jäljittäjiä myös kiitetään.

– Suhtautuminen on yleensä sellaista, että nyt hoidetaan omasta puolesta homma kunnialla loppuun. Usein vielä kiitellään meitä jäljittäjiä ja toivotetaan jaksamista, Iida-Elisa Launonen sanoo.

Potilastyö tuo vaihtelua teoreettiseen opiskeluun

Jäljitystyössä auttavat lääketieteen kandidaatit ovat 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoita. Varsinkin nuoremmille opiskelijoille työ tuo arvokasta kokemusta.

– Tästä saa ihan uudenlaista potilaskontaktiharjoitusta. Prekliinisessä vaiheessa opiskelu on vielä aika teoreettista, niin on kiva päästä myös käytännön töihin, Launonen kertoo.

Launonen aloitti jäljittäjänä syyskuussa. Työvuorojen rankkuus vaihtelee.

– Nyt ehkä enenevissä määrin on ollut kiirettä, niin silloin tietysti paineetkin nousevat.

Epidemiatilanne Pirkanmaalla on sen verran huolestuttava, että harkinnassa on etsiä jäljittäjiksi myös uusia opiskelijoista.

– Jatkuvasti kyselemme kandijäljittäjiltämme, että miten he kokevat tämän kuormituksen. Toistaiseksi tämä 20 opiskelijan rinki on ollut hyvä, mutta tarvittaessa laajennamme rinkiä. Emme halua, että hekään ylikuormittuvat. Tarkoitus ei ole, että tämä tuhoaisi tai hidastaisi heidän opintojaan, erikoislääkäri Kaila sanoo.

Jäljittäjät tarvitsevat apua myös tartunnan saaneilta.

– Meillä ei valitettavasti ole mitään kristallipalloa olemassa, joten tarvitsemme tietoa altistuneista. Pirkanmaalaiset auttavat meitä tartunnanjäljityksessä, ovat käyneet hyvin testeissä ja noudattaneet ohjeita.

Kaila korostaa, että koronajäljityskyselyn täyttäminen OmaTays -sivuilla säästää paljon jäljittäjien aikaa.

– Se nopeuttaa ja auttaa merkittävästi.

Myös koronakorvaukset auttavat hillitsemään epidemiaa. Suomi on yksi harvoja maita maailmassa, jossa karanteeniajasta saa taloudellista korvausta. Esimerkiksi Britanniassa on arvioitu, että vain noin viidennes karanteeniin määrätyistä noudattaa määräystä.

– Tilanne voisi olla paha täälläkin, koska onhan se julmaa, jos sanotaan, että jää pois töistä etkä saa mistään rahaa, Kaila sanoo.

Lue myös:

Avi linjasi: Pirkanmaalla yleisötilaisuuksien maksimi 10 henkeä – päätös voimassa kolme viikkoa

Koronatilanne pahenee, Pirkanmaalla kielletään vierailut sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Koronaa jäljittää Helsingissä 200 henkilöä kahdessa vuorossa 7 päivää viikossa, pian heitä on liki 300 – silti kolmannes lähteistä jää tuntemattomaksi

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Pirkanmaalla

Paheneva koronatilanne kaventaa elämää. Samaan aikaan pimeä aika lisääntyy.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan ihmisten hyvinvointi on nyt aikamoisella koetuksella.

– Se, mikä meille isoiten kärsimystä tuottaa, on yhteyden menettäminen toisiin ihmisiin konkreettisella, fyysisellä tasolla.

Viime kevät meni poikkeuksellisiin olosuhteisiin sopeutuessa. Nyt kun koronatilanne vain jatkuu, moni kokee apaattisuutta.

– Tunnelma alkaa olla aika lailla tapissaan, Sydänmaanlakka sanoo.

Tilastokeskuksen toteuttaman ja Valtioneuvoston toimeksiantaman Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista melkein joka viides (18 %) oli marraskuussa huolissaan omasta henkisestä hyvinvoinnistaan.

Kansalaispulssi-kyselyllä on koronapandemian aikana seurattu suomalaisten mielipiteitä muun muassa omasta mielialasta ja viranomaistoiminnasta. Kyselyä on tehty huhtikuusta lähtien, pääosin parin kolmen viikon välein. Tuoreimmat vastaukset on kerätty 18.–23. marraskuuta. Tuolloin vastaajia oli runsaat 1 500.

Vaikka valtaosaa kyselyn vastaajista oma henkinen hyvinvointi ei huoleta, Olavi Sydänmaanlakan mielestä huolta kantavien määrä on suuri. Hän arvioi määrän vielä kasvavan.

– Minusta kuulostaa, että se on alkulukema ja ne todelliset lukemat ovat vielä edessäpäin. Koronan myötä mielen hyvinvointiin liittyvät teemat ovat levinneet koko kansan pariin.

Huoli omasta henkisestä voinnista on syksyn mittaan pienin askelin yleistynyt ja se on nyt suurin piirtein yhtä yleistä kuin koronakeväänä. Kesällä huoli kosketti harvempia.

Läheisen riski sairastua koronaan huolettaa enemmän kuin oma sairastuminen

Omasta riskistä sairastua koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin oli marraskuussa huolissaan 44 prosenttia Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista. Läheisen riskistä sairastua COVID-19-tautiin kantoi huolta selvästi suurempi joukko, 73 prosenttia.

Noin puolet vastaajista oli huolissaan siitä, että tartuttaisi koronaviruksen muihin oireettomana taudinkantajana.

Kesällä, kun koronatilanne oli Suomessa rauhallinen, myös huolta omasta ja läheisten sairastumisesta kannettiin vähemmän.

Huoli omasta jaksamisesta, koronaan sairastumisen pelko, samoin kuin taloudelliset huolet näkyvät tällä hetkellä yhteydenottojen lisääntymisenä myös esimerkiksi työterveydessä.

Lue lisää: Koronahuoli jopa seitsenkertaistanut työterveyden chatpalvelun yhteydenotot – yhdet pelkäävät tautia, toiset huolissaan jaksamisestaan

Iloa löytyy pitkistä lenkeistä, teinien läsnäolosta ja auringon pilkahduksista

Kysyimme vastaantulijoilta Helsingin Malmilla, mistä he löytävät arkeensa tämänhetkisessä tilanteessa energiaa. Ainakin ulkona liikkuminen ja läheisten kanssa oleminen ovat tämän hetken valonpilkahduksia.

– Ulkona oleminen on räjähdysmäisesti lisääntynyt ainakin omalla kohdallani. Ja teinit kotona piristävät päivää, Hanna Niittymäki sanoo.

– Liikunta ja perheen kanssa oleminen. Ei tässä oikein muuta viitsi tehdä, että pääsisi sitten viettämään joulua kivasti perheen kanssa, sanoo puolestaan Gabi Berman.

– Kyllä ne ovat sellaiset ilmat, kun aurinko paistaa, ja lapsenlapset, Seija Takala miettii.

Eero Koskenperä puolestaan kertoo saavansa tähänkin hetkeen energiaa karjalaisesta luonteestaan.

– Äitini on karjalainen. Vaikka nyt itse kehun, olen perinyt häneltä aika iloisen luonteen. Ja sen päälle pitkää lenkkiä.

Sydänmaanlakka: Kuulumisten vaihtaminen on nyt tärkeää

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan tämän hetken tilanteessa merkityksellisyyttä ja valoa elämään saattaa löytyä hyvin pienistä, yksinkertaisista asioista. Hyvän olon hetkiä voi piiloutua arkiseen ruuanlaittoon, toisen ihmisen kanssa juttelemiseen tai vaikka kodin kunnostukseen.

– Voisi kiinnittää huomiota pieniin tekemisiin, pieniin hetkiin ja yhdessä olemisiin, joiden ohi me normiaikana aika usein kuljemme.

Sydänmaanlakka korostaa, että yhteyden ylläpitäminen muihin ihmisiin ja kuulumisten vaihtaminen on nyt hyvin tärkeää. Myönteisestä näkökulmasta katsottuna korona-aika voi jopa opettaa meille uudelleen keskustelukulttuuria.

– Niiden, joilla voimia on jäljellä, tulee olla aktiivisia ja soittaa niille, jotka jäävät omaan luukkuunsa yksin.

Käsillä oleva aika on hänen mukaansa erityisen lamaannuttavaa yksinäisyyttä kokeville ihmisille. Korona-aika voi toisaalta olla monille muillekin kosketuspinta siihen, mitä yksinäisyys voi todella olla.

YK varoitti jo keväällä koronapandemian jälkeisestä mielenterveyskriisistä. Olavi Sydänmaanlakan mielestä Suomeen olisi nyt rakennettava palvelukulttuuria, jossa sopivaa apua saa entistä nopeammin, jo silloin, kun avunhakija kokee sitä tarvitsevansa.

– Meillä on juuri nyt sopiva hetki rakentaa turvaverkkoa tilanteeseen, joka meillä on edessä koronapandemian jälkeen.

Valtioneuvoston toimeksiantamaa ja Tilastokeskuksen toteuttamaa Kansalaispulssi-kyselyä on tehty korona-aikana, huhtikuusta 2020 lähtien. Verkkokyselynä tehdyn kyselyn vastaajamäärä on eri kierroksilla ollut noin 1 100–1 700 vastaajaa. Vastaajat ovat olleet 15–74-vuotiaita suomalaisia. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on 95 prosentin todennäköisyydellä 2–3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Voit keskustella jutun aiheesta 3.12. klo 23 saakka.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

“Asetan aina perheeni etusijalle. En ole ostanut itselleni mitään 13 vuoteen.” Näin kertoi perheenäiti haastattelussa jokin aika sitten. Ajatus jäi vaivaamaan minua. Ensinnäkään en usko tämän olevan totta. Miten kukaan voisi elää vuosikymmenen hankkimatta mitään itselleen? Ja toisekseen, miksi perheelle omistautumista mitataan sillä, miten paljon tai vähän itselleen ostaa?

Toki olen tähän itsekin joskus syyllistynyt. Ensimmäiset vuodet äitinä olin aivan hukassa. Kuvittelin, että äitiyden tärkeimpiä mittareita ovat väsymys ja uhrautuminen. Seitsemän vuotta sitten vietin aikaani äitiysblogien ja vauvafoorumeiden keskustelupalstoilla imemässä itseeni tietoa oikeanlaisesta äitiydestä.Foorumeilla vallitsi epävirallinen kilpailu siitä, kuka oli eniten kiintynyt ja läsnä.

Internet teki näkyväksi ilmiön, joka on toki ollut olemassa jo pidempään. Kainoilemme ja kursailemme, kun puhe kääntyy meihin. Ei minun takiani tarvitse. Voin juoda kupillisen jos sinäkin juot.

Muutama vuosi sitten Niina Lahtinen, Pirjo Heikkilä, Sanna Stellan, Krisse Salminen ja Anna Dahlman tekivät Ylelle palkittua Siskonpeti-sketsiohjelmaa, joka perustui lakoniseen arkihuumoriin. Somessa suosituimpia sketsejä olivat marttyyriäidin kuolinilmoitus ja äidin joulujaksot. Nauroin tietysti katketakseni, mutta samalla surin kulttuuria, jossa lähes jokainen tunnisti joulun pilaavan marttyyriäidin.

Kulutustutkija ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska on havainnut, että kun pojille ostetaan jotain, heidän ajatellaan herkemmin ”tarvitsevan” sitä. Tyttöjen kohdalla taas puhutaan helpommin ”haluamisesta”.

Kuluttamisen sukupuolittuneisuutta on tutkittu vain vähän, sillä sitä ei tunnisteta. Suomessa ajatellaan helposti, ettei kuluttamisessa, tai yhteiskunnassa muutenkaan ole sukupuolieroja. Tyttöjen ja poikien kasvattaminen erilaisiksi kuluttajiksi alkaa kuitenkin jo pienestä pitäen.

Kulutustutkija ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska on havainnut, että kun pojille ostetaan jotain, heidän ajatellaan herkemmin ”tarvitsevan” sitä. Tyttöjen kohdalla taas puhutaan helpommin ”haluamisesta”.

Sama ilmiö näkyy aikuisuudessa siten, että naisten kuluttamista pidetään usein turhana. Naiset myös häpeilevät ostoksiaan huomattavasti enemmän kuin miehet. Wilskan mukaan rahaan liittyvät tottumukset ja kulutuskäyttäytyminen ovat pysyneet vuosia muuttumattomina, vaikka sukupuoliroolit muuten olisivatkin muutoksessa.

Ajattelemme edelleen, että naisten kuluttaminen on leväperäistä tuhlaamista, vaikka tutkimusten mukaan naiset ovat arkipäivän kulutuksessa säästeliäämpiä kuin miehet. Kulutuksen sukupuolittuneisuutta edistää myös se, millaisia asioita yhteiskunnassamme arvostetaan. Pidämme estetiikkaa turhana, kun taas teknologiashoppailu on tarpeellista. Tiedämme, että rumat ne vaatteilla koreilee, mutta oletteko koskaan kuulleet ruman koreilevan kotiteatterijärjestelmällä?

Wilskan mukaan kansainväliset tutkimukset näyttävät miesten olevan myös itsekkäämpiä rahankäyttäjiä. Palkankorotustilanteessa mies ajattelee korotuksen olevan omaa rahaansa, nainen perheen rahaa. Kulutuskäyttäytymisen välille kuilua repii myös naisten pienempi palkka. STTK:n mukaan naisten euro laski tänä vuonna entisestään. Kuukausiansioiden ero repesi jo yli 600 euroon. Vuoden 2019 tietojen perusteella palkkatasa-arvo oli Suomessa huonommalla tolalla kuin EU-maissa keskimäärin.

Äitiyden eetokseen liittyy vahvasti ajatus omien rajojen venymisestä.

Takaisin äitiin, joka ei kolmeentoista vuoteen ostanut itselleen mitään. Saattaa olla, ettei äidillä kertakaikkiaan ollut rahaa panostaa itseensä. Saattaa kuitenkin myös olla, ettei äidillä ollut rohkeutta arvostaa itseään tai omia halujaan.

Äitiyden eetokseen liittyy vahvasti ajatus omien rajojen venymisestä. Äitiys on pelkäämistä, huolehtimista, hoivaamista ja antautumista. En muista olenko kuullut kenenkään sanovan, että myös äiti on ihminen ja hoivaamisen arvoinen piste. Jos olenkin, on lause jatkunut sivulauseella, jossa muistutetaan äidin parhaan olevan myös lapsen paras. Muistatteko törmänneenne somepäivitykseen, jossa isä kertoo käyneensä metsäkävelyllä ja elokuvissa, koska isän paras on myös lapsen paras? Ette tietenkään, koska näin ei ole tapahtunut. Isä saa olla oma yksilönsä, äidistä tulee perheensä näkymätön jatke.

Voisiko tänä vuonna jokaisen äidin tärkein joululahjatoive olla ripaus itsekkyyttä ja jotakin sellaista, mikä ei hyödytä ketään muuta?

Itse aion toivoa aikaa, hiljaisuutta ja ravintolalahjakorttia, ihan vain itselleni.

Emmi Nuorgam

Kirjoittaja on entinen antijouluihminen ja nykyinen joulun kohtuukäyttäjä.

Kolumnista voi keskustella 3.12. klo 23.00 saakka.

Hämeen ammattikorkeakoulu joutuu vuosittain maksamaan valtavan summan Tammelan Mustialassa sijaitsevien rakennusten kunnossapidosta. Lisäksi Mustiala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Museoviraston mukaan Hämeessä on poikkeuksellisen hieno keskittymä suojeltuja oppilaitoskohteita, jotka ennen kuuluneet valtiolle, kuten myös Evo, Ypäjä ja Lepaa. Vanhojen rakennusten rapistuminen on ongelma ympäri Suomea. Esimerkiksi Mustialan pihapiirissä niitä noin viisikymmentä.

Hamkilla on vuotuinen korjaussuunnitelma, jolla se pyrkii pitämään erilaiset rakennukset niin hyvässä kunnossa, ettei vahinkoja tule. Silti korjausvelkaa syntyy.

Ylläpidettäviä neliömetrejä on Mustialassa yhteensä noin 20 000, rakennusten ylläpitäminen maksaa vuodessa 700 000 euroa ja investoinnit puoli miljoonaa, laskee Hamkin kiinteistöjohtaja Tuomas Salonen.

– Kun vanhimmilla rakennuksilla alkaa olla ikää jo lähes 200 vuotta, ja rakennuskantaan mahtuu erityyppisiä rakennuksia, se maksaa.

Salosen mukaan töitä tehdään koko ajan. Korjaukset priorisoidaan siten, että tehdyt remontit pitävät yllä rakennuskantaa, eikä uusia vahinkoja synny..

Esimerkiksi vesikatot on hyvin tärkeää pitää kunnossa. Samoin lämmitysjärjestelmät.

– Pelkästään lämpöverkkoa menee maan alla puolisentoista kilometriä, ja sitäkin täytyy hoitaa. Teemme paljon sellaisia töitä, jotka eivät näy Mustialassa kävelevän silmään.

Mustialassa on rakennuksia, joita Hamk on joutunut lähes restauroimaan. Yhteen keskeiseen 1800-luvulla tehtyy rakennukseen on vastikään vaihdettu hirsiä ja ulkolaudoistusta. Lisäksi on valmisteltu julkisivuremonttia siten, että Hamk pystyisi lopulta maalauttamaan rakennuksen. Jo tällaisiin yhden talon pintaremontteihin hurahti 200 000 euroa.

Moni rakennus on tyhjillään tai vajaakäytössä

Korona-aikana iso osa kirjoilla olevista ja vuokrasopimuksen opiskelijahuoneista tehneistä noin sadasta opiskelijasta ovat etäopetuksessa. Monet rakennukset ovat jääneet kokonaan tyhjilleen. Pihat ja puistot ovat hiljaisia.

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla tuotetaan nykyään luonnonmukaisesti. Tilan tuotantosuuntana on maidontuotanto. Tilalla on peltoa 185 ha ja lehmiä noin 70. Pihattonavetta on rakennettu vuonna 2015.

Entinen maa- ja metsätalousministeri Martti Pura kummastelee Mustialan elottomuutta. Tammelalainen Pura opiskeli Mustialassa agrologiksi viitisenkymmentä vuotta sitten. Itse miljöö ei ole hänen silmiinsä juuri muuttunut.

– Tämä oli sisäoppilaitos ja täällä asui yli 300 opiskelijaa pysyvästi. Täältä ei juuri lähdetty minnekään. Opettajat ja henkilökuntakin asuivat täällä suurimmaksi osaksi. Se kuului viranhoitoon.

Oppilaitoksesta valmistuneiden agrologien ja agronomien tehtävä on ollut välittää tietoa uusimmasta tutkimuksesta ja tekniikasta käytännön viljelijöille.

– Jokaisesta kylästä joku poika tai tyttö on Mustialan kasvatti. Mustialaa sanottiin leikkisästi maaherrakouluksi, enkä ole suinkaan ainoa mustialiitti, joka on päätynyt valtioneuvoston jäseneksi. Edesmennyt valtioneuvos Martti Miettunen taitaa tunnetuin, mutta onhan meitä kymmeniä agrologeja kävellyt valtioneuvoston linnan käytävillä.

Mustialasta tuli 1800-luvulla maan ensimmäinen maatalousoppilaitos

Mustialan juuret ovat jo 1500-luvun puolivälissä. Tuolloin kuningas Kustaa Vaasa perusti Mustialaan kuninkaankartanon. Sen tarkoitus oli olla paitsi karjakartano, myös eräänlainen esikuva aikansa maataloudelle.

Vuonna 1694 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin everstiluutnantin virkataloksi, kunnes Suomen Talousseura valitsi Mustialan Suomen ensimmäisen maatalousoppilaitoksen paikaksi vuonna 1840. Maataloutta on opetettu näihin päiviin saakka. Maatalousoppilaitos siirtyi 1990-luvulla osaksi Hämeen ammattikorkeakoulua.

Tämän päivän tammelalaiset arvostavat Mustialaa. Sitä pidetään Tammelan kruununjalokivenä, ja tiluksilla on esimerkiksi järjestetty historiaan perustuvia Hakkapeliittajuhlia yli 40 vuotta.

Hakkapeliittatapahtumassa Nuorisoseura Aura luo Mustialan puistoihin ja kävelyteille historiaa. Mustialassa muistellaan 30-vuotiseen sotaan lähteneitä tammelalaisia.

Uteliaimmat vieraat pääsevät pitkissä pöydissä syömään sormin suolakalaa, haudutettua naurista, palvattua lihaa ja piimäjuustoa. Puistoissa nähdään sotilaita kaappaamassa tapahtumavieraita sotaväkeen. On hoviväkeä, keräjäläislapsia ja rahvasta, jonka keskellä kuningas ja kuningatar ajelevat kieseissään.

Suuri kokonaisuus on Museoviraston silmissä erittäin arvokas

Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen sanoo, että arvorakennusten rapistuminen paikka paikoin on iso ongelma.

Mustiala on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas kohde ja sen soisi säilyvän jossakin käytössä.

– Merkitys piilee siinä, että se on maan vanhin maatalousoppilaitos, ja lisäksi siellä on todella paljon suojeltua rakennuskantaa. Alueen viitisenkymmentä rakennusta muodostavat hienon kokonaisuuden.

Kiiveri-Hakkarainen muistuttaa, että laki on Suomessa kaikille sama: omistajan tulee huolehtia omistamistaan rakennuksista.

– Alueet tuottavat omistajilleen ongelmia silloin, kun ylläpidettävää rakennuskantaa on paljon ja käyttöä vähän.

Lue lisää: Mustiala on ihan luomua

Verilöyly junamatkalla johti kostonkierteeseen – Mustialan oppilaiden joukkomurhasta sata vuotta

PLAYA DEL INGLES, GRAN CANARIA Kun Välimeri tätä nykyä on tarkoin vartioitu, afrikkalaiset siirtolaiset ovat valinneet uuden, huomattavasti vaarallisemman reitin Eurooppaan.

Nyt länsiafrikkalaiset siirtolaiset yrittävät päästä EU-maihin Kanariansaarten kautta. Tänä vuonna uhkarohkea yritys Atlantilla on maksanut ainakin yli 500 ihmisen hengen, mutta todennäköisesti luku on huomattavasti korkeampi.

Niille, jotka pääsevät perille asti, eurooppalaisten turistien suosimat aurinkorannat näyttävät rumat puolensa. Koronasta ja turistikadosta kärsivät lomasaaret eivät yksinkertaisesti pysty huolehtimaan lähes 20 000:sta hätää kärsivästä ihmisestä.

Kuinka paljon saarilla on yhteensä maahan laittomasti tulleita ihmisiä, sitä on vaikea arvioida. Vain kymmenisen prosenttia tulijoista saa oleskeluluvan, osa palautetaan takaisin kotimaahansa ja arvattavasti monet jäävät maahan kielteisen päätöksen saatuaankin.

"Pysyisivät poissa"

Tarjoilija Juan pyyhkii vettä ravintolan terassin pöydiltä. Elämä koettelee miestä nyt monella tapaa.

Asiakkaat ovat valtaosin jääneet koronapandemian takia kotimaihinsa, säätiedotus on luvannut lähipäiviksi myrskyä – ja suuri siirtolaisten määrä harmittaa espanjalaista.

Juan viittaa kädellään kadun toiselle puolelle.

– Tuossa hotellissa niitä oli paljon. Viime viikolla sinne tuli poliiseja ja sotilaita, kun siellä mellakoitiin. Niitä on aivan liikaa.

Caesariksi esittäytyvä mies on samoilla linjoilla.

– Ne ovat ongelma. Olen pahoillani heidän tilanteestaan, mutta emme me pysty heitä auttamaan. Saisivat pysyä kotonaan, poissa täältä.

Kanariansaaret eivät selviä ongelmasta yksin

Kun tuhansia ja tuhansia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita alkoi vuoden alussa saapua veneillään Kanarialle, paikallisviranomaiset menettivät nopeasti tilanteen hallinnan.

Gran Canarian eteläosaan Arguineguínin satamaan perustettiin jonkinlainen vastaanottokeskus, jonne ei juuri ulkopuolisia päästetty tarkastamaan siirtolaisten oloja.

Ne harvat, jotka luvan saivat, raportoivat tilanteista, joissa "ihmisiä kohdeltiin kuin karjaa epäinhimillisissä oloissa."

Tälle asialle Espanja ei halua julkisuutta. Kun Arguineguín suljettiin maanantaina ja siirtolaiset siirrettiin tyhjillä oleviin hotelleihin ja toisiin vastaanottokeskuksiin, asiasta ei paljon julkisuuteen tiedotettu.

Yritimme päästä Playa del Inglésissä hotelliin, jossa siirtolaisia pidettiin, mutta yritykseksi se vain jäi.

Kun vartija äkkäsi televisiokameran, hän ampaisi pihalle kuin ohjus ja pyysi meitä poistumaan välittömästi paikalta. Kollegoiden kertomusten mukaan myös viralliset haastattelupyynnöt tulevat bumerangina takaisin.

Ylhäällä parvekkeella yksinäinen mies katseli tilannetta ja heilutti tervehdyksesi Espanjan lippua.

Vaarallinen merireitti

Siirtolaisten tie Kanarialle käy ainoastaan Atlantin kautta. Valtamerellä, huonokuntoisilla veneillä tehtävä matka on paljon vaarallisempi kuin esimerkiksi Välimeren ylitys.

Monien arvioiden mukaan Kanarian-reitti on yleistynyt samaa tahtia kuin rajavartioiden partiointi Välimerellä on lisääntynyt.

Silti siirtolaiset uhmaavat vaaroja, koska palkintona mielessä häämöttää lopulta pääsy Manner-Espanjaan. Erityisesti senegalilaiset ovat tulleet kuuluisaksi päättäväisyydestään.

Heidän iskulauseensa ei jätä epäselväksi, kuinka tosissaan he ovat matkaan lähteneet: Barca ou Barzakh – Barcelona tai kuolema.

Lue lisää:

"Häpeän satama" purettiin Kanariansaarilla – huonoista oloista arvostellun Gran Canarian telttaleirin siirtolaiset siirrettiin muualle

Espanja rakentaa hätäleirejä Kanarian tuhansille siirtolaisille

Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa – kolme syytä, jotka saavat ihmiset liikkeelle

Yle Nigerissä: Maahanmuuttoa suitsivan EU:n politiikka on ajanut siirtolaiset ahtaalle Saharassa – "He voivat joutua hylätyiksi aavikolle"

Oulun Stora Enson tehtaan tartuntaryppääseen liittyy noin 150 koronavirustartuntaa, yhtiöstä kerrotaan. Suurin osa niistä on ulkopuolisilla tehtaan työntekijöillä, Stora Enson mukaan tehtaan oman väen tartuntoja on löytynyt alle kymmenen.

Stora Enson on testauttanut kaikki tehtaalla työskentelevät yli 1 700 henkilöä ja ensimmäinen testauskierros koronaviruksen osalta on saatu päätökseen. Lisäksi osa yhtiön yhteistyökumppaneista on teettänyt testejä. Viime päivien infektiot ovat laskussa.

Stora Enson Oulun tehdasalue osoittautui viime viikolla kaupungin pahimmaksi yksittäiseksi koronatartuntojen lähteeksi.

Paperitehdasta muunnetaan parhaillaan pakkauskartonkitehtaaksi ja projektissa työskentelee noin 1 800 yhtiön ulkopuolista työntekijää. Töitä tehdään kahdella erillisellä työmaalla. Ensimmäiset tartunnat tehtaan alueella havaittiin marraskuun loppupuolella.

Testikierros uusitaan kaikille tehtaalla töissä oleville loppuviikosta alkaen.

Osa työntekijöistä on ulkomaalaisia. Stora Enson mukaan heiltä vaadittiin maahan tullessa korkeintaan 72 tuntia vanha negatiivinen koronatestitulos kotimaasta. Heidät on testattu myös Suomessa.

Kun koronarokote saapuu Suomeen, Helsingillä on eittämättä edessään suurin urakka – yli 650 000 asukasta.

THL kertoi koronarokotteen tilanteesta ja hankinnasta Suomeen tiedotustilaisuudessaan tiistaina.

Ensimmäistä myyntilupaa odotetaan Pfizerin ja BioNTechin rokotteelle joulukuussa. Myyntiluvan saamisen jälkeen rokotteet pitäisi saada Suomeen melko nopeasti, noin parissa viikossa.

Riskiryhmiä saatetaan rokottaa Suomessa tällä tietoa tammikuun alussa.

Rokote-erät saapuvat yliopistosairaaloihin eri puolille Suomea ja sieltä ne jaetaan edelleen kuntiin, jotka ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä.

Helsinki on valmiina, sanoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

– Meillä on valmiit, konkreettiset suunnitelmat, miten rokotus toteutetaan. Koronarokottaminen tehdään pitkälti samalla tavalla kuin tämän vuoden influenssarokottaminen, Lukkarinen kertoo.

Rokotteet toimitetaan Suomeen useassa erässä, joten kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on suositellut, että rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon ja hoivakotien henkilöstölle, ikääntyneille sekä sairauksien vuoksi koronan riskiryhmiin kuuluville.

– Pystymme rokottamaan 55 000 ihmistä kahdessa viikossa. Meillä on tarpeen tullen valtava rokotuskapasiteetti ja osaavat osastonhoitajat, jotka pystyvät tarvittaessa rakentamaan rokotuspisteitä vapaana oleviin tiloihin, melkein mihin tahansa, Lukkarinen lisää.

Helsingin kaupungin työterveyshuolto rokottanee ensisijaisesti koronapotilaita hoitavan oman henkilöstön. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia voidaan rokottaa myös keskitetyillä rokotuspisteillä.

Koronarokotukseen vain ajanvarauksella, rokotusoikeus tarkistetaan

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo, että haasteeksi voi muodostua rokotusten priorisointi.

Hänen mukaansa jo H1N1-sikainfluenssaviruksen yhteydessä oli nähtävissä, että vaikka rokotetta pelättiin, sen tultua tarjolle se haluttiin "nyt ja heti".

– Toivotaan, että rokotus sujuu ongelmitta. Mutta varaudumme siihenkin, että siitä tulee suurinpiirtein "käsirysyä", Lukkarinen lisää.

Toiminta joukkorokotuspisteillä on tarkkaan säädeltyä: rokotukseen pääsee ainoastaan ajanvarauksella ja jokaiselta tarkistetaan henkilöllisyyden lisäksi rokotusoikeus.

Joukkorokotuspisteinä Helsinki suunnittelee hyödyntävänsä influenssarokotuksissa käytettyjä tiloja, kuten muun muassa Munkkiniemen palvelukeskusta ja Myllypuron Liikuntamyllyä. Myös Jätkäsaaren koronatestauspiste on vapautettavissa koronarokotuskäyttöön.

Useiden rokotuspisteiden käyttämiseen haasteensa tuo pisimmälle kehitetyn rokotteen vaatima kylmäketju.

Rokote vaatii - 70 asteen lämpötilan, jonka jälkeen se säilyy viisi päivää jääkaappilämpötilassa.

– Mitä vaikeampi rokotteen logistiikka on kylmäsäilytyksen suhteen, sitä enemmän meidän pitää keskittää toimintaa. Sitä enemmän meidän täytyy olettaa, että ihmiset tulevat rokotteen luokse, eikä toisinpäin, Lukkarinen sanoo.

"Eri asia olisi, jos 500 000 rokotetta tulisi yhdellä kertaa"

Kuinka Helsinki toimisi, jos rokotetta olisi saatavissa kaikille kaupunkilaisille saman tien, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen?

– Jos meillä olisi loputtomasti rokotteita saatavilla ja pystyisimme huomioimaan turvavälit, niin emme hidastelisi ajanvarausten kanssa, vaan rokottaisimme hyvin ronskisti ja nopeasti kaikkialla.

Lukkarinen kertoo, että tarpeen tullen rokottaa voidaan käytännössä kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Tällöin Helsingissä olisi tuhansia ammattilaista rokottamassa.

Koronarokottamisessa tällaista suunnitelmaa ei kyetä toteuttamaan, sillä rokotteen saatavuuden vuoksi on edettävä asteittain.

– Sehän olisi kaikkien etu, jos rokote saataisiin kertarysäyksellä mahdollisimman monelle.

Lukkarinen sanoo, että jos rokotus olisi mahdollista antaa yhdellä käyntikerralla ja rokote takaisi nopeasti kattavan rokotesuojan, ei olisi niin tarkkaa, miten rokotus tapahtuu.

– Mutta tässä tapauksessa, kun vastustuskyvyn kehittyminen kestää jonkin aikaa, on tärkeää, ettemme rokottamisella [järjestelyillä] pahenna epidemiaa.

Myös Vantaalta kerrotaan, että massarokotukset pohjautuvat lakisääteiseen pandemiasuunnitelmaan. Yksityiskohtaisemmat suunnitelmat käynnistyivät heti, kun kaupunki sai tiedot rokotteiden vaatimista kylmäketjuista sekä oletetusta saapumisesta Suomeen.

– Hyvällä mallilla on. Teemme aina etupainotteisesti valmiiksi kaiken sen, mikä kullakin hetkellä olevilla tiedoilla voidaan valmiiksi tehdä, kertoo sähköpostitse Vantaan terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela.

Vantaa pohtii vielä sopivaa tilaa rokottamiselle.

– Sen verran tiedämme, että emme voi tarjota rokotteita kaikissa toimipisteissämme, koska rokotteen ominaisuudet, kuten säilytyslämpötila, estävät tämän. Meillä tulee siis olemaan jokin rajallinen määrä rokotepisteitä.

Lue lisää:

THL kertoi koronarokotteen kehityksen tilanteesta ja koronarokotteiden hankinnasta Suomeen – Nohynek: "Odotamme kuin kuuta nousevaa rokotteen myyntilupaa"

Koronarokotukset voivat alkaa Suomessa jo ennen joulua – Valmiit annokset odottavat lähtökäskyä rokotetehtaalla

Britannian hallitus on myöntänyt käyttöluvan Pfizer- ja BioNTech- lääkeyhtiöiden koronarokotteelle.

Rokotetta saadaan käyttöön eri puolilla maata ensi viikosta lähtien.

Britannian terveysministerin Matt Hancockin mukaan rokotustoiminta käynnistyy ensi viikon alkupuolella.

Pfizer ja BioNTech hakevat käyttölupaa koronarokotteelle

– Tämä on erittäin hyvä uutinen, Hancock iloitsi.

Hallitus hyväksyi kokouksessaan Britannian lääkeviranomaisen MHRA:n suosituksen rokotteen hyväksymiseksi.

Hancockin mukaan 50 sairaalaa eri puolille Britanniaa odottavat saavansa rokotetta. Lisäksi maahan on määrä perustaa suuria rokotuskeskuksia.

Britannia on tilannut 20 miljoonaa annosta rokotetta. Jokainen rokotettava saa kaksi annosta, jotka annetaan kolmen viikon väliajalla. Ensimmäiseksi rokotetaan hoitokotien asukkaat ja heidän hoitajansa. Seuraavassa vaiheessa rokotteen saa muu vanhusväestö.

EU-maissa vastaavan luvan myöntää Euroopan lääkevirasto EMA. Se on luvannut käsitellä Pfizerin-BioNTechin hakemusta viimeistään 29.12. ja Moderna-yhtiön hakemusta viimeistään 12.1.

Kuinka annetaan kymmeniä tuhansia koronarokotteita lyhyessä ajassa? Johtajalääkäri kertoo, miten Helsinki aikoo toimia: "Varaudumme, että siitä tulee käsirysyä"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Yhdysvalloissa 2 500 korona­virukseen liittyvää kuolemaa päivässä, henkinen hyvinvointi huoletti marraskuussa, Britannian rokotukset alkavat ensi viikolla

WASHINGTON Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden esitteli tiistaina taloustiiminsä, jonka tärkein jäsen on valtiovarainministeri Janet Yellen.

Senaatin on vielä vahvistettava Bidenin nimitykset. Republikaanit ovat jo kyseenalaistaneet niistä budjettipäällikkö Neera Tandenin valinnan.

Mikäli republikaanit pitävät enemmistön senaatissa, mikä ratkeaa tammikuun 5. päivänä Georgiassa pidettävässä uusintavaalissa, Biden saattaa joutua etsimään uuden ehdokkaan Tandenin tilalle. Tanden on aukonut julkisesti päätään konservatiiveille, ja mahdollisesti liikaa.

Sen sijaan entistä keskuspankin pääjohtajaa Yellenia ei kukaan ole noussut vastustamaan, ainakaan vielä. Myös muut tiimiläiset ovat puoluepoliittisesti suhteellisen neutraaleja, joten heillä on mahdollisuudet päästä senaatin pätsin läpi ilman pahoja palovammoja.

Lue tästä keitä Joe Biden on valinnut hallintoonsa – Ensinimitykset kielivät kansainvälisen yhteistyön painottamisesta ja tasa-arvon arvostuksesta

Sokin vaara tosin leijuu jo vahvistusta edeltävien kuulemisten yllä.Se on jo tässä vaiheessa selvää, että kukaan Bidenin ministereistä ja neuvonantajista ei pääse Capitol Hillilta haavoitta kotiin.

Nimitysprosessi on ensimmäinen tulikoe äärimmäisen haastavassa tehtävässä. Bidenilla on sellaisesta omakohtaista kokemusta.

Hän aloitti Barack Obaman varapresidenttinä tammikuussa 2009 syvimmän finanssikriisin keskellä. Obaman hallinto pystyi voimakkaalla elvytyksellä kääntämään supervallan talouden suunnan pohjamudista kohti tähtiä.

Donald Trump peri Obamalta huippukuntoisen talouden. Yhdysvaltain historiallisen pitkästä, yli kymmenen vuotta jatkuneesta talouskasvusta oli Obaman kaudella seitsemän.

Kulta suli Trumpin käsiin jo ennen koronaa. Kevät ja kesä 2020 olivat historiallisen suuren romahduksen aikakautta.

Nousu pohjalta on taas alkanut. Biden on kuitenkin perimässä talouden, jonka näkymät ovat keskuspankki Fedin johtajan Jerome Powellin mukaan ”erittäin epäselvät.”

Bidenin nimityksissä painottuu etenkin työllisyysasioiden osaaminen. Hän yrittää saada koronakriisin keskellä talouden rattaat täyteen käyntiin, jotta hänen vaalikampanjassaan lupailemansa miljoonat uudet työpaikat syntyisivät.

Luvassa on elvytystä velanottoa pelkäämättä, mikäli senaatti sen vain sallii.

Bidenin on turha odottaa mitään apua Trumpilta. Jopa Trumpin luottomiehenä pidetty oikeusministeri William Barr myöntää, ettei väitetystä laajasta vaalivilpistä ole näyttöä. Oikeusviranomaiset ovat alkaneet tutkia, liittyykö ennakoituihin Trumpin armahduksiin mahdollisesti lahjontaa.

Oikeusministeriö ei löytänyt näyttöä vaalivilpistä, NYT: Trump ja Giuliani puhuneet etukäteisarmahduksista – Yle seuraa USA:n vaalien jälkitunnelmia

Vaikka Trump edelleen kiistää vaalin tuloksen ja sanoo jatkavansa oikeustaisteluja, hän näyttää samalla jo käynnistelevän tulevaa ”Save America” (Pelastakaa Amerikka) –kansanliikettään.

Biden joutuu siis availemaan yksin Trumpin kaappeja. Niistä löytyy luurankoja, joille pitäisi tehdä kiireesti jotain: Esimerkiksi sille, että kymmeniä miljoonia kansalaisia uhkaa henkilökohtainen vararikko ja häätö.

Biljoonaluokan tukiaiset loppuvat vuoden loppuun mennessä. Kongressi pääsi niistä sopuun keväällä ja kesällä, mutta ainakin kolme biljoonaa dollaria on kulutettu. Merkittävä osa kansasta on selvinnyt korona-ajasta näiden tukitaalojen avulla.

Jos niitä ei jatkossa tule, ainakin 12 miljoonaa yhdysvaltalaista jää ensi vuoden alussa kokonaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle. 87 miljoonaa julkisen ja yksityisen sektorin työntekijää on vaarassa menettää sairausvakuutuksensa.

Biden muistutti tiimiään esitellessään muun muassa siitä, että joka kuudennella vuokralla asuvalla yhdysvaltalaisella on rästejä maksamatta. Ja niin edelleen, toivelista on pitkä.

Demokraatit ehdottivat uutta 3,4 biljoonan pakettia, jota ei nyt tule. Viimeisin molempien puolueiden edustajien yhdessä kynäilemä ehdotus olisi 908 miljardia dollaria.

Biden sanoi, että nykyisessä tilanteessa kaikki apu tulisi tarpeeseen. On nimittäin epäselvää, saako tammikuussa väistyvä kongressi päätettyä mistään.

Trump lupaili syksyn mittaan uusia massiivisia tukia. Vaalien jälkeen hän ei ole osoittanut enää mitään mielenkiintoa kansalaistensa kasvavaa hätää kohtaan.

Poliisi tutkii Jyväskylässä kevyen liikenteen väylältä tiistaina illalla kuolleena löytyneen naisen tapausta henkirikoksena.

Poliisi epäilee henkirikoksen tapahtuneen osoitteessa Pupuhuhdantie 14.

Jyväskylän Kangasvuoren kaupunginosasta löytynyt uhri on poliisin mukaan 1990-luvulla syntynyt.

Poliisi pyytää havaintoja tiistai-illalta Pupuhuhdantieltä ja myös Vemmelsääressä liikkuneesta henkilöautosta.

Havainnoista voi ilmoittaa poliisille puhelimitse numeroon 050 456 0471 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi.

Poliisi ei toistaiseksi kerro tapahtuneesta tarkemmin.

Tasavallan presidentti on myöntänyt tänä itsenäisyyspäivänä 3 654 kunniamerkkiä isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Merkki myönnetään huomattavista siviili- ja sotilasansioista. Ulkomaalainen voi saada kunniamerkin Suomen tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta Suomen hyväksi.

Korkein tänä itsenäisyyspäivänä annettava kunniamerkki on Suomen Leijonan suurristi, joka myönnettiin valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöystille ja Helsingin yliopiston kanslerina 2008–2013 toimineelle akateemikko Ilkka Niiniluodolle.

Suomen Valkoisen Ruusun ensimmäisen luokan komentajamerkin saavat kansanedustaja Paula Risikko ja pääjohtaja Timo Ritakallio.

Suomen Leijonan ensimmäisen luokan komentajamerkin saavat muun muassa oopperalaulaja Karita Mattila, oikeusneuvos Irma Telivuo ja professori Sirpa Jalkanen.

Taiteilijoille ja kulttuurivaikuttajille myönnettävän Pro Finlandia -mitalin saa tänä vuonna 13 ansioitunutta henkilöä. Mitalin saajien joukossa ovat muun muassa Ulla Tapaninen, Seppo Hovi, Leena Lehtolainen ja Jukka Perko. Taiteilijoille ja kirjailijoille myönnettäviä Pro Finlandia -mitaleita on jaettu 1940-luvulta lähtien.

Katso ritarikuntien sivuilta kaikki kunniamerkkien saajat.

Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnot menivät tänä vuonna Anu Kaajalle, Helmi Kajasteelle ja Sini Silverille.

Anu Kaajan (s. 1984) romaani Katie-Kate (Teos) hämmentää palkintolautakunnan mukaan kovanaamaisenkin lukijan. Lautakunta kuva teosta provokatoriseksi pornoromaaniksi ja kysyy, miksi meidän pitäisi kiinnostua prinsessasatuja, julkkiskulttuuria ja nettipornoa sämpläävästä kollaasista? Anu Kaajan häiritseväksi luonnehditusta romaanista piirtyy palkintoperustelujen mukaan esiin vihainen, feministinen luokka- ja sukupuolianalyysi.

Helmi Kajasteen (s. 1986) pienimuotoinen esseeteos Rakenna, kärsi ja unhoita (Kosmos) yhdistää puolestaan arkkitehtuuria ja elokuvaa. Kahden eri taiteenalueen ilmiöt sulautuvat palkintolautakunnan mukaan yllättäviksi yhdistelmiksi ja vastakohdiksi.

Sini Silverin (s. 1987) esikoisteos Titaanidisko (Poesia) on runokokoelma, joka nauraa palkinnon perustelujen mukaan iloisesti modernismin minimalistisille hyveille. “Titaanidiskon oikkujen ja yllätysten runousoppi, mainiot metaforat, pitävät lukijansa lämpimässä syleilyssä alusta loppuun”, palkinnon tiedotteessa kerrotaan.

Kalevi Jäntin säätiön perustivat WSOY:n pääjohtaja, professori Jalmari Jäntti ja rouva Hildur Jäntti vuonna 1942 nuorena kuolleen poikansa muistoksi.

Palkinnoista päättivät kanslianeuvos Satu Jäntti-Alanko (pj.), valtiotieteen tohtori Anna Alanko, kriitikko Mervi Kantokorpi, professori Jyrki Nummi, kustantaja Touko Siltala ja runoilija, taiteilijaprofessori Saila Susiluoto.

“Brittihovista on tullut kansainvälistä saippuaoopperaa”, sanoo Anu Kaaja

Arkkitehdit Helmi Kajaste ja Anni Vartola keskustelevat arkkitehtuurista elämässä ja elokuvissa

Georgian osavaltion republikaaninen vaalijohtaja Gabriel Sterling syyttää presidentti Donald Trumpia väkivallan lietsonnasta.

Sterling on vastuussa osavaltion uuden äänestysjärjestelmän käyttöönotosta.

Eilen maanantaina pitämässään lehdistötilaisuudessa Sterling suoraan vaati Trumpia lopettamaan sellaisten lausuntojen antamisen, jotka voidaan tulkita kannustukseksi väkivallantekoihin.

Sterling, samoin kuin osavaltion republikaaninen valtiosihteeri Brad Raffensberger ovat joutuneet rajun häirinnän kohteiksi.

Heidän kotinsa ovat jatkuvasti poliisivartiossa, heidän pihoilleen on tullut häiriköijiä ja heidän vaimonsa ovat saaneet seksuaalissävytteisiä uhkauksia.

Presidentti Trump on vaatinut, että osavaltion vaalivirkailijoiden olisi tuotava esiin vaalivilppi, jota Trumpin mielestä on tapahtunut. Vaalitoimitsijat eivät ole niin Georgiassa kuin muissakaan osavaltioissa havainneet mitään mainittavia virheitä vaalitoimituksessa.

Trump on tästä huolimatta syyttänyt Raffensbergeriä "kansan viholliseksi". Trump ja Georgian vaalien kaksi republikaaniehdokasta ovat vaatineet Raffensbergeria eroamaan. Sterlingin mukaan tämä Trumpin lausunto "avasi portit kaikelle saastalle".

Tiedotustilaisuudessa vihaisen näköinen Sterling vaikutti saaneen tarpeekseen.

– Herra presidentti, te ette ole tuominnut näitä tekoja ja tätä kielenkäyttöä. Senaattorit, tekään ette ole tuominneet kielenkäyttöä ja tekoja. Tämän täytyy loppua, Sterling puhui jatkuvasti kiihtyen.

– Lopettakaa ihmisten yllyttäminen mahdollisiin väkivallantekoihin! Joku voi vielä loukkaantua, joku voi tulla ammutuksi, joku voi vielä kuolla, Sterling vetosi.

Georgiassa on herättänyt huomiota valeuutinen, jossa nuori vaalityöntekijä nähtiin videolla siirtämässä tietoja tietokoneelle. Valeuutisen mukaan hän väärensi vaalitulosta. Tälle 20-vuotiaalle työntekijälle lähetettiin hirttosilmukka, jossa oli hänen nimensä.

– On aina olemassa nutipäitä, jotka ovat valmiit tekemään vaikka mitä ja sanomaan "presidentti käski", Sterling lausui.

Presidentti Trump on vastannut lähettämällä tviitin, jossa on osa Sterlingin kiivastunutta puhetta. Samassa yhteydessä kuitenkin hän jatkoi väitteitään vaalien vääristelystä Georgiassa.

Lue lisää:

BBC: Trump inciting violence, says Georgia election official

Oikeusministeriö ei löytänyt näyttöä vaalivilpistä, NYT: Trump ja Giuliani puhuneet etukäteisarmahduksista – Yle seuraa USA:n vaalien jälkitunnelmia

Kannabisteollisuus haluaa ruokapöytäämme, sohvallemme, meikkipussiimme, lomamatkallemme ja sänkyymme. Jotta näin kävisi, Olivia Mannix tekee töitä sen eteen Yhdysvalloissa.

Mannixia kuvataan kannabisteollisuuden pioneeriksi, brändäyksen ja mainonnan asiantuntijaksi sekä lobbariksi. Hän on perustanut vuonna 2013 Yhdysvaltojen ensimmäisen mainostoimiston, joka keskittyy nimenomaan kannabiksen brändäykseen. Mannix vastaa Ylen videohaastatteluun toimistostaan Coloradon Denveristä.

Kun yritys haluaa mainostaa vaikkapa kannabissuklaata, se ottaa yhteyttä Mannixiin. Mainonta ei ole sosiaalisessa mediassa vapaata, mutta Mannix tietää, miten sääntöjä voi kiertää. Eikä sosiaalinen media noudata valtioiden rajoja.

Somessa ja amerikkalaisissa verkkolehdissä näkyy kannabista sisältävien liukuvoiteiden, meikkien, elintarvikkeiden ja öljyjen mainoksia. Jos yksikin tällainen julkaisu kiinnittää huomiosi ja reagoit siihen, saat niitä lisää näytöllesi.

Mannixin ja muiden vaikuttamista työkseen tekevien kädenjälki näkyy internetissä myös Atlantin tällä puolella. Sen vuoksi emme enää Suomessa voi täysin päättää esimerkiksi lainsäädännöllä, miten meihin vaikutetaan.

Maailmalla kannabisteollisuudessa liikkuvat isot rahat. Erityisesti Pohjois-Amerikassa vaikutetaan mielipiteisiin suurilla summilla. Yhdysvalloissa kannabiksen laillistaminen tapahtuu nimittäin yleensä kansanäänestyksellä.

Suomessakin asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi. Sen vuoksi eduskunnassa käsitellään parhaillaan kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on, ettei kannabiksen käytöstä rangaistaisi.

Tämä juttu kertoo siitä, miten laillinen kannabisteollisuus tulee huomaamatta Suomeen ja koteihimme – halusimme sitä tai emme.

Miljardöörit rahoittavat mielipiteiden muokkausta

Sairaalan sängyssä makaa pieni Sophie. Alle 2-vuotiaan tytön rintakehässä on elektrodeja, jotka tarkkailevat lapsen sydämen sykettä. Hänen kasvoillaan on hengittämistä helpottava happimaski. Sophiella on aivokasvain. Tytön läheiset kiittävät jumalaa kannabiksesta, jota tämä on antanut lääkkeeksi lapselle.

Näin tunteisiin vedotaan dokumentissa Vaihtoehtona kannabis. Se on suomalaisten nähtävillä Netflixissä ja muissakin isoissa suoratoistopalveluissa. Kritiikitöntä dokumenttia ovat sponsoroineet useat kannabiksen laillistamista ajavat yhdistykset ja yritykset. Osa yrityksistä on kannabislääkintäbisneksessä.

Dokumentteja rahoittavien toimijoiden lisäksi ihmisten mielipiteitä kannabiksesta haluavat muuttaa myös yksityishenkilöt. Vaikuttamiskampanjoita tekevät ja rahoittavat Piilaakson it-miljönäärit. Esimerkiksi Facebookin entinen johtaja ja perustaja Sean Parker lahjoitti yhden vuoden aikana miljoonia dollareita Kalifornian lainsäädännön vapauttamiseen. Toive toteutui vuonna 2018 ja Kalifornia salli kannabiksen viihdekäytön.

Miljardöörit tekevät vaikuttamistyötä muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi George Soros rahoittaa huumeiden vapauttamista ajavaa Drug Policy Alliance -järjestöä, joka pyrkii vaikuttamaan asenteisiin myös Euroopassa.

Vaikuttamistyössä on mukana myös tunnettuja suuryhtiöitä. Maailman toiseksi arvokkain yritys Microsoft julkaisi vuonna 2016 työkalun, jonka tarkoitus on auttaa alaa valvomaan itseään laillisesti ja toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Microsoft myös mainostaa omilla nettisivuillaan kannabismyönteistä dokumenttia.

Maailmalla laillisessa kannabiskaupassa liikkuu tänä vuonna arviolta 20 miljardia dollaria vuodessa. Neljän vuoden kuluttua kannabismyynnin odotetaan nousevan 43 miljardiin dollariin. Kyse on siis multimiljardibisneksestä, joka kasvaa voimakkaasti.

Alan kasvusta kertoo esimerkiksi se, että tupakka- ja alkoholiteollisuus hakee lisää pontta nosteessa olevasta kannabisalasta. Tupakkayhtiö Marlboron ja olutmerkki Coronan omistavat yhtiöt ovat tehneet viime vuosina miljardisijoitukset kannabisfirmoihin.

Alkoholi- ja tupakkateollisuus vuonna 2018

Yhdysvaltalainen Olivia Mannix sanoo, ettei kannabisteollisuus käytä suhteessa mainontaan ja vaikuttamiseen yhtä paljon rahaa kuin tupakka- ja alkoholiteollisuus.

Kannabisbisneksessä käytetään oveluutta. Se näkyy myös meille suomalaisille.

Sano kannabis sanomatta kannabis

Mannix kiertää Facebookin ja Instagramin markkinointisääntöjä ostamalla näkyvyyttä tunnetuilta somevaikuttajilta ja julkisuuden henkilöiltä. Ideaalilla vaikuttajalla on paljon aktiivisesti keskustelevia seuraajia.

Vaikuttajalle maksetaan, jotta hän julkaisee somessa kuvan tuotteesta, kuten vaikkapa kannabissuklaasta ja suosittelee sitä. Yhden julkaisun hinta riippuu täysin siitä, kuka vaikuttaja on. Jos hänellä on miljoona seuraajaa, julkaisun hinta voi olla 15 000 dollaria eli vajaat 12 700 euroa, Mannix laskee.

Isojen yhtiöiden näkyvimmät henkilöbrändit ovat tuttuja myös meillä Suomessa.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen liikenainen Martha Stewart ja rap-artisti Snoop Dogg ovat antaneet kasvonsa kannabisteollisuuden markkinoinnin käyttöön.

Somemainosten näkeminen lisää merkittävästi todennäköisyyttä käyttää kannabista, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistui 469 ihmistä, jotka olivat 15–19-vuotiaita. Somemarkkinoinnille altistuneista 96 prosentilla oli kohonnut todennäköisyys käyttää kannabista sen vuoden aikana, jolloin hän oli nähnyt mainoksen.

Jos kannabis laillistettaisiin Suomessa, meillä jouduttaisiin pohtimaan sen markkinoinnin sääntelyä, arvelee Kansainvälisen kannabistutkimusyhteisön jäsen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Asia tärkeä, koska aikoinaan alkoholi- ja tupakkateollisuuden vaikuttamista ja markkinointia ei säännelty. Jälkikäteen on voitu sanoa, että mainokset muokkasivat mielikuvia. Nyt voisi olla mahdollista tarttua asiaan etukäteen.

Isot yritykset kuten Google, Facebook ja Instagram eivät myy mainostilaa Mannixin asiakkaille.

– Se on iso haaste, Mannix sanoo.

Mannix on kuitenkin löytänyt porsaanreikiä.

Esimerkiksi tällaisen: Kannabisyhtiö perustaa tytäryhtiön, joka tekee tutkimusta tai koulutusta aiheen ympärillä. Tytäryhtiö puolestaan voi ostaa mainoksia vaikkapa Googleen, koska se toimii koulutusalalla. Se tarkoittaa puolestaan sitä, että mainokset saa kohdennettua halutessaan myös Suomeen. Mannix sanoo Google-mainonnan olevan harmaalla alueella.

Sen lisäksi, että puhelimelta voi nähdä vaikkapa kannabisyhtiön sisaryrityksen mainoksen, voi nähdä myös kiertoilmauksia.

"Tässä on jotain, mikä nostaa mielialaasi."

Esimerkiksi tällaisilla lauseilla kannabisnäkemyksiin vaikutetaan sosiaalisessa mediassa, Olivia Mannix kertoo.

Mannix ei suoraan sano tuotteessa olevan kannabista, koska Instagramin markkinointiohje kieltää sen. Julkaisuun siis laitetaan myös lauseita, joissa kierrellään asian ympärillä.

Sosiaalisen median julkaisut ja kannabisfirmojen perustamat tytäryhtiöt eivät suinkaan ole ainoita porsaanreikiä, joita Mannix hyödyntää.

Mannix kertoo, että kannabisyritykset voivat mainostaa useissa verkkomedioissa kuten vaikkapa Rolling Stone -lehdessä. Siihenkin löytyy keino.

– Meidän täytyy todistaa, että vähintään 71 prosenttia lukijoista on yli 21-vuotiaita.

Niinpä verkkosivuilla kysytään, onko lukija oli yli 21-vuotias. Ja siksi me suomalaisetkin klikkaamme “kyllä”, kun haluamme lukea kansainvälisten medioiden artikkeleita tai vierailla verkkosivuilla.

Suomessa on 10 000 kotikasvattajaa

Miten tv-sarjojen kannabistuotteiden sijoittelu, lomapakettien mainokset, vesipiippujen kuvat, Spotifyn soittolistat tai öljyjen terveysväitteet ovat vaikuttaneet meihin? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Tiedämme, että me suomalaiset suhtaudumme nyt kannabikseen myönteisemmin kuin koskaan.

Lisäksi 60 000 suomalaista on kokeillut kotikasvatusta ja 10 000 harrastaa sitä aktiivisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 42 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kannabiksen käytöstä ei pitäisi rangaista. Lääkekannabiksen hyväksyy lähes kolme neljäsosaa väestöstä.

Suomessa lääkekannabista on ollut mahdollista saada reseptillä vuodesta 2008 saakka. Sitä määrätään hoidoksi pääasiassa krooniseen kipuun ja MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen.

Lukuja voi tulkita myös toisin. Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo muistuttaa, että suurin osa ihmisistä ei ole koskaan edes kokeillut kannabista.

Salasuo ei pidä yllättävänä sitä, että asenteet ovat muuttuneet, koska kannabiksesta on saatavilla koko ajan enemmän tietoa.

Pelkällä tiedolla ei kuitenkaan pysty muuttamaan mielipiteitä. Muualta maailmalta tehtävällä vaikuttamisella on kaksi isoa haastetta. Ensimmäiseksi pitäisi hallita suomen kieli, koska äidinkielellä vakuuttaminen on helpompaa. Lisäksi pitäisi tuntea suomalainen kulttuuri. Se mikä toimii Yhdysvalloissa tai Espanjassa, ei välttämättä vakuuta suomalaisia.

Muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista tuleva vaikuttaminen heijastuu tänne, mutta yleisen mielipiteen muutos on pitkä prosessi. Ensin kannabiksen laillistamista haluavat yhteisöt ja yksityiset henkilöt vaikuttavat poliitikkoihin.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole erityisen tiukka tai löysä linja kannabiksen lainsäädännössä. Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa käytetään kannabista vähiten Euroopan maista. Ruotsissa rangaistaan kannabiksen käytöstä Suomea matalammalla kynnyksellä.

Hollannissa ja Espanjassa kannabiksen käyttö on osin sallittu. Tanskassa on meneillään nelivuotinen lääkekannabiskokeilu.

Sen vuoksi kanadalaiset pörssilistatut kannabisyhtiöt aikovat nyt valloittaa Euroopan kasvavat lääkekannabismarkkinat Tanskasta käsin. Tähtäimenä on myös Suomi.

Suomessa eletään nyt hetkeä, jolloin voimme seurata läheltä vaikuttamiskoneiston voimaa.

Suomessa alkaa lobbaus

Suomessa eduskunnalle luovutettiin marraskuun alussa kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta.

Tutkijat ja viranomaiset arvioivat, ettei aloite menesty ainakaan sellaisenaan. Sallituksi hallussapidettäväksi määräksi ehdotetaan nimittäin suurta määrää kannabista. Silti voidaan olettaa, että Suomessakin alan vaikuttajat aloittavat poliitikkojen lobbauksen kuten muissakin maissa on käynyt.

Se, mihin lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa, on toinen asia. Globalisoituneen maailman takia kannabis on jo tullut Suomeen. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että käytön rangaistavuuden poistaminen ei juurikaan vaikuta huumeiden käytön yleisyyteen. THL:n tutkimusprofessorin Pekka Hakkaraisen mukaan lainsäädännöllä vaikutetaan ennemminkin siihen, miten huumeita käyttäviä ihmisiä yhteiskunnassa kohdellaan.

Olivia Mannixilla on ollut asiakkaita Ranskasta ja Espanjasta. Videopuhelun lopuksi Mannix kertoo, että hän voisi tulla vaikka heti Suomen markkinoille, jos asiakkaita olisi.

Tätä juttua varten on tietoja on tutkimusten lisäksi haettu muun muassa haettu poliisilta, tullilta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä europarlamentaarikoilta.

Lue lisää:

Huumeisiin kuollaan aiempaa nuorempana – amfetamiinia ja opioideja käyttävien nuorten määrä on kasvanut

Professorit: hamppua voi kasvattaa kotona, mutta ei huumeeksi – motiivi voi ratkaista, syyllistyykö tekijä rikokseen vai ei

Tulevatko kannabidioli CBD:tä sisältävät juomat Suomen markkinoille? Helsinkiläisyritys uskoo näin, ja on jo kehittänyt valmiin juomareseptin