Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto peruuntui. Tilalle suunniteltiin uudenlainen juhla. Siitä näyttää tulevan upea.
Miksei samalla pantaisi uusiksi muukin Suomi-kuvasto? En tarkoita pelkästään sitä, että televisiossa näytettäisiin Tuntemattoman sotilaan sijasta vaikkapa Aki Kaurismäen elokuva Kauas pilvet karkaavat.
Voisi miettiä vähän laajemmin.
Millaisia kansallisia symboleja ja käytänteitä syntyisi, jos niistä päätettäisiin nyt?
Aloitetaan Suomen lipusta. Hailakka sininen vaakaristi valkoisella pohjalla ei taatusti menestyisi avoimessa valtakunnallisessa ideakilpailussa.
Ideakilpailun raatia eli valintanyrkkiä johtaisi pääministerin kanssa yhteistoiminnassa tasavallan presidentti. Jäseniksi olisi kutsuttu Elastinen, Antti Holma, Krista Kosonen, Vappu Pimiä, Anna Puu, Riku Rantala, Teemu Selänne, Jorma Uotinen, Paula Vesala ja Joku Aivotutkija.
He eivät valitsisi osallistavalle ja osaavalle Suomelle noin valjua lippua. Mosambikin lipussakin on sentään rynnäkkökiväärin kuva. Suomen lippuun valittaisiin jääkiekkomaila ja kaikki ne sateenkaaren värit ja kuviot, joita kukin raadin jäsen ehdottaisi, ja sen lisäksi kukkia, mehiläisiä, koiria, rauhanmerkkejä, puukkoja, kirveitä ja mikrofoneja.
Suomen kansallislauluksi ei valittaisi Maamme-laulua, jonka saksalainen Friedrich Pacius aikoinaan hätäpäissään laati. Raadin jäsenet Elastinen, Uotinen ja niin edespäin kannattaisivat Sibeliuksen säveltämää Finlandia-hymniä.
Pääministeri kuitenkin rykisi, että Jukka Kuoppamäen laulua Sininen ja valkoinen esitetään jo nyt koulujen itsenäisyyspäiväjuhlissa, joten eikö voitaisi ottaa se. Sanat tosin muutettaisiin siten, että kansallislaulun nimi olisi Sininen ja valkoinen ja punainen ja aavistuksen verran vihreä.
Paula Vesala ei ehdota eikä kannata mitään. Kaikki valintanyrkin jäsenet tajuavat siinä silmänräpäyksessä, että kansallislaulu pitää tilata häneltä. Vesala lupautuukin tehtävään, heti vuonna 2024, sen jälkeen, kun hän on ehtinyt tarkistaa kalenterinsa, valita Arkkitehtuuri-Finlandian, konsertoida Esa-Pekka Salosen kanssa, mainostaa pankkiiriliike Taalerin rahastoja sekä valita Nobelin palkintojen saajat ja seuraavan paavin.
Valtiovarainministeriön raportin mukaan Suomella ei ole enää varaa elää tasavallassa.
Tämän jälkeen raadilla on vuorossa helpompia tehtäviä, kuten Suomen valtiomuoto. Yhdenkään raatilaisen mielestä tasavalta ei ole toiminut hyvin, sillä kaikki kansalaiset eivät ole tolkun ihmisiä, vaan äänestävät väärin.
Sitä paitsi valtiovarainministeriön tuoreen raportin mukaan Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa elää tasavallassa.
Raadin mielestä tarjolla on kaksi vahvaa vaihtoehtoa, kuningaskunta ja diktatuuri.
Presidentti toteaa, että diktatuurit eivät ole tätä päivää. Teemu Selänne twiittaa saman tien maailmalle, että Suomesta tulee kuningaskunta, onneksi olkoon Sauli Ensimäinen!!
Enää pitäisi määritellä liputuspäivät. Ei todellakaan maksettaisi huoltoyhtiölle siitä, että suurella vaivalla valittu lippu nostettaisiin salkoon Minna Canthin tai Aleksis Kiven syntymäpäivän vuoksi. Heidän passissaanhan lukee synnyinmaan kohdalla Venäjä.
Yksi raatilainen ehdottaa, että Osallistavassa Suomessa lippu nostettaisiin salkoon ainakin 7. toukokuuta, koska juuri sinä päivänä vuonna 1995 Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Toinen raatilainen muistuttaisi, että voittihan Suomi jo sitä ennen satoja maailmanmestaruuksia muissa lajeissa.
Anna Puu on sitä mieltä, että Alvar Aallon ja Risto Rytin syntymäpäivä 3. helmikuuta olisi täydellinen liputuspäivä, ovathan silloin syntyneet myös hiihtosankarit Marjatta Kajosmaa, Marjo Matikainen ja luisteluhiihdon keksinyt Pauli Siitonen.
Sekä Anna Puu itse, kuten Antti Holma ystävällisesti huomauttaa.
Holma ehdottaa, että eikö voitaisi käytännön syistä liputtaa vain maailmanmestari Keke Rosbergin syntymäpäivänä 6. joulukuuta. Mutta Anna Puu hoksaa kyllä, mistä on kyse.
Näin hyvässä porukassa tästäkin syntyy lopulta sopu. Liputuspäiviksi valitaan paitsi Anna Puun syntymäpäivä ja Antti Holman syntymäpäivä, myös Elastisen, Krista Kososen, Vappu Pimiän, presidentin, pääministerin, Riku Rantalan, Teemu Selänteen, Jorma Uotisen, Paula Vesalan ja Jonkun Aivotutkijan syntymäpäivät.
Pekka Seppänen
Kolumnin kirjoittaja pyytää anteeksi, että ehkä hiukan liikaa karnevalisoi Pyhää Itsenäisyyspäiväämme.
Yhdysvalloissa Georgian osavaltion ylin vaaliviranomainen syytti keskiviikkona väistyvän presidentin Donald Trumpin vaalivilppiväitteiden lietsovan vaalivirkailijoihin kohdistuvaa uhkailua.
Brad Raffensperger on tällä viikolla jo toinen georgialaisrepublikaani, joka on kehottanut Trumpia pehmentämään puheitaan.
Raffensperger valitteli sitä, ettei Trump ole lopettanut käyttämästä vihamielistä retoriikkaa pyynnöistä huolimatta. Raffenspergerin mukaan Trumpin käyttämä kieli asettaa vaaraan vaalityöntekijät, jotka ovat vain tehneet työtään.
Tiistaina Trumpia vastaan puhui äänestysjärjestelmän käyttöön otosta vastaava Gabriel Sterling, joka kritisoi silminnähden vihaisena sitä, ettei Trump ole tuominnut vaalivirkailijoihin kohdistuvia uhkauksia. Hän vaati, että Trump lakkaisi yllyttämästä ihmisiä mahdollisesti väkivaltaisiinkin tekoihin.
– Herra presidentti, te ette ole tuominnut näitä tekoja ja tätä kielenkäyttöä. Senaattorit, tekään ette ole tuominneet kielenkäyttöä ja tekoja. Tämän täytyy loppua, Sterling sanoi.
– Lopettakaa ihmisten yllyttäminen mahdollisiin väkivallantekoihin! Joku voi vielä loukkaantua, joku voi tulla ammutuksi, joku voi vielä kuolla, Sterling vetosi.
Trump on toistuvasti levittänyt perättömiä väitteitä vaalivilpistä Georgiassa.
Presidentinvaalien vaa'ankieliosavaltio Georgia on jatkossakin maan tulevaisuuden kannalta merkittävässä asemassa, sillä osavaltion senaattoripaikat ratkeavat tammikuulle suunnitellun senaattorivaalin toisen kierroksen myötä. Tammikuinen senaattorivalinta määrittää maan senaatin valtajakauman.
Aluehallintaviranomaiselle satelee nyt huolestuneiden kansalaisten ilmoituksia koronarajoituksia uhmaavasta juhlakansasta.
On yksityisbileitä, jossa monikymmen tai satapäinen yleisö bilettää ilman turvavälejä tai maskeja. Facebookissa muistutetaan "OPM" eli oma pullo mukaan.
Sitten on ravintoloiden limu- tai ykköslonkerodiskoja. Ensin viranomaiset puhuivat yökahviloista, nyt aamukahviloista.
Musiikin tahtiin kahvitellaan puolille päivin
Esimerkiksi Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä tapahtuma, joka alkaa aamuviideltä ja musiikin tahtiin on tarkoitus kahvitella puolille päivin. Yökerhossa pidettävää tapahtumaa mainostetaan Facebookissa.
Avin alkoholihallintayksikön päällikön Riku-Matti Lehikoisen mukaan tällaiset juhlat eivät ole aivan ongelmattomia.
– Ravintoloiden normaali toiminta on aukiolorajoitusten puitteessa sallittua, mutta yleisötilaisuuksissa on 10 hengen raja. Jos on itsenäisyyspäivän bileet, joissa DJ:t esiintyvät, voi kyse olla kuitenkin yleisötilaisuudesta.
Komisario Jarmo Heinosen mukaan tämänkaltainen tapahtuma on ainakin lain hengen vastainen.
– Tarkoitus on, että tuolla ei juhlittaisi myöhään yöhön väsyneenä ja päihtyneenä.
Vaikka yökerhojen aamukahvilatoiminta rikkoisi yleisötilaisuuksien järjestämisen kieltoa, se on silti anniskelulain mukaista, jos yön pimeinä tunteina juhlitaan enintään 2,8 prosenttisten juomien voimalla. Varsinaisen anniskelun voi aloittaa aamuseitsemältä.
Nyt jo parempaan ajankohtaan siirrettäväksi ilmoitetut bileet muistuttavat Riku-Matti Lehikoisen mukaan yleisötilaisuutta. Osallistumisen edellytyksenä oli 200 euron maksu lahjatilille.
– Yksityistilaisuus on sellainen, mistä ei ole Facebookissa tapahtumamainoksia, sinne ei ole pääsymaksua, ja vieraslista koostuu esimerkiksi sukulaisista, ystävistä tai työkavereista, Lehikoinen luonnehtii.
Ongelmallisia ovat avin Lehikoisen mukaan myös nuorten konemusiikkibileet, joissa on ennakolta ilmoitettua ohjelmaa ja sisäänpääsymaksu. Yleisön määrä ja suhde järjestäjään vaikuttavat tulkintaan yleisötilaisuudesta.
– Jos järjestäjä ei edes tunne kaikkia osallistujia, minun mielestäni se on yleisötilaisuus.
Yksityisjuhliksi verhottujen yleisötilaisuuksien ratsaaminen ei kuitenkaan kuulu aville, vaan se on poliisiasia. Yksityisen ja yleisen raja ei kuitenkaan ole poliisillekaan täysin selvä, koska koronaan ja koronarajoituksiin liittyen tilanne on verrattain uusi.
Jos poliisi saa tulevana viikonloppuna ilmoituksia kokoontumisrajoituksia rikkovista juhlista, se joutuu komisario Jarmo Heinosen mukaan arvioimaan paikan päällä, onko kyse yksityisjuhlista vai yleisötilaisuudesta.
Ratkaisuun vaikuttaa esimerkiksi osallistujien määrä ja tilaisuuden luonne.
– Tällä hetkellä meidän käsitys on se, että jos lakia rikotaan, ja yleisötilaisuus järjestetään koronamääräysten vastaisesti, poliisilla on mahdollisuus määrätä tilaisuus päättyväksi.
Korjattu 3.12. klo 11.59: Anniskelun voi aloittaa aamuseitsemältä eikä yhdeksältä niin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.
Vanhaa karjalaistaloa jäljittelevän Hyrsylän mutkan valtavalla pihalla seisoo sotilaspatsas.
Sisällä talossa tanssinopettaja ja yrittäjä Aira Samulin, 93, istuu kultaisessa puvussaan, ryhti suorana, katse tarkkaavaisena.
– Isäni patsas on kunnianosoitus sodassa kaatuneille ja sotaorvoille, kertoo Samulin, jonka Lotta Svärd -säätiö valitsi Vuoden lotaksi.
Samulinin isä Viktor Suvio selvisi talvisodasta mutta kaatui jatkosodassa.
Samulin asettelee pöydälle suurennettuja valokuvia, joista useissa näkyy hänen äitinsä, lotta-aktiivi Anna-Liisa Suvio. Eri puolilla taloa on nukkeja ja posliiniastiastoja.
Aira Samulinin isän patsas on Hyrsylän mutkassa keskeisellä paikalla. Oikealla karjalaistaloa jäljittelevä päärakennus.Silja Viitala / Yle
Raja-Karjalasta kotoisin olevan Samulinin puhe pulppuaa vuolaana virtana.
Samulinilla olisi Karjalasta, sodasta ja sen jälkeisistä vuosikymmenistä valtavasti kerrottavaa. Välillä hän hämmästyy itsekin siitä, mitä kaikkea on kokenut.
– Kun näitä tarinoita on niin paljon! Samulin huudahtaa.
Ja sitten hän alkaa kertoa. Itsenäisyyspäivän alla.
Sodan läpi käynyt Samulin kuvailee olleensa selviytyjä jo lapsesta saakka.Silja Viitala / Yle
Rajan taakse ei ollut asiaa
Aira Samulin, omaa sukua Suvio, syntyi ja varttui Raja-Karjalassa Hyrsylän mutkassa Ignoilan kylässä. Hänen isänsä Viktor oli vartiopäällikkö rajavartiossa. Äiti Anna-Liisa perusti Raja-Karjalassa lukuisia lottaosastoja.
Pikkulotta Samulinista tuli jo 8-vuotiaana vuonna 1935. Muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, sillä jo aivan pikkutytöstä lähtien hän kulki äitinsä kintereillä lottatilaisuuksissa.
– Äiti opetti minut tanssimaan ja laulamaan. Olin jonkinlainen ihmelapsi esiintyjänä, Samulin naurahtaa.
Samulinilla on vanhoja valokuvia. Keskimmäisessä kuvassa on hänen isänsä ja äitinsä Aira-vauva sylissään.Silja Viitala / Yle
Pikkulottana hän oppi myös muita taitoja kuten ruuanlaittoa sekä kääreiden sitomista ja varusteiden huoltamista.
Isän työn takia sotilasarki leimasi Samulinin koko elämää. Silloin kun vanhemmat eivät ehtineet, samassa rakennuksessa asuneet rajasotilaat pitivät hänestä huolen.
Suvioiden koti sijaitsi kahden kilometrin päässä Neuvostoliiton rajasta. Rajan toiselle puolelle ei ollut asiaa. Siellä saattoi joutua ammutuksi vakoojana.
Jo ennen sotaa järven toiselta puolelta saattoi kuulla venäläissotilaiden puhetta, komentoja ja ampumaharjoituksia.
Monet kyläläiset uskoivat vielä talvisodan alla, että rajan toiselta puolelta kantautuvat äänet tulivat harjoituksista. Mutta 12-vuotias Aira Suvio ymmärsi, että nyt kyse ei ollut siitä.
"Nehän tappavat meidät kyselemättä"
Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939.
Hyrsylän mutka oli Samulinin mukaan valloitettu jo yöllä ennen kuin Suomi julistettiin päivällä sotatilaan.
Aira Samulin siistii paikkoja Hyrsylän mutkassa olevassa museorakennuksessaan.Silja Viitala / Yle
Samulin kertoo pitäneensä selvänä, että heidät tapetaan.
– Ajattelin, että kun olemme sotilaan perhe raja-asemalta, niin nehän tappavat meidät kyselemättä sen kummemmin. Ajattelin, että ollaan nyt tässä, sillä saavathan ne meidät kiinni kuitenkin. Että tappakoot meidät nyt tähän.
Hysteriaa ja pelkoa ei ollut. Äidin kanssa hän ei keskustellut tilanteesta mitään.
– Äiti oli hiljaa ja ompeli meidän talvitakkejamme.
Suvioiden perhe pelastui täpärästi
Talvisodan syttymisestä oli kulunut kolme päivää.
Kaikki kyläläiset olivat jo lähteneet evakkoon, taistelut kumisivat ja vihollinen eteni. Viktor-isä oli rintamalla. Pikkusisko oli kahden kuukauden ikäinen.
Samulinin äiti Anna-Liisa oli uhkarohkea nainen. Hän ei pitänyt kiirettä, vaikka tykkituli jylisi.
– Olen miettinyt, että ajattelikohan hän, että isä perääntyessään pelastaa meidät. Mutta kun ei näistä puhuttu mitään. Silloin asiaan ei kuulunut, että lapset ovat uteliaita ja kyselevät.
Aira Samulin jakaa aikansa Helsingin-kodin ja Hyrsylän mutkan välillä.Silja Viitala / Yle
Oli vaikenemisesta hyötyäkin. Jo pienestä lapsesta lähtien hän on oppinut ajattelemaan ja päättelemään itse.
– Se on auttanut minua elämässä hirveän paljon. Taito nähdä silloinkin, kun ei puhuta.
On oikeastaan ihme, että Aira Samulin selvisi talvisodasta hengissä.
Tuona sodan kolmantena päivänä hän juoksi kyyryssä luoteja välttääkseen hakemaan puita liiteristä. Silloin suomenhevosella liikkeellä ollut sotilas sattui näkemään hänestä vilauksen.
– Hän oli järkyttynyt, että olimme vielä siellä. Hän sanoi, että nyt äkkiä. Viimeinen juna on lähdössä asemalta.
Viime hetkillä Samulin ehti ottaa mukaan valokuva-albumeita.
Aira Samulinin äiti Anna-Liisa Suvio oli uhkarohkea nainen. Samulin uskoo, että jos äidillä ei olisi ollut hoidettavanaan talvisodan alussa kaksikuukautista lasta, hän olisi lähtenyt lotaksi rintamalle.Silja Viitala / Yle
Suomalaissotilaat sytyttivät perääntyessään kaiken tuleen, koska mitään ei haluttu jättää vihollisille. Samulin muistaa hyvin, miltä taakse jäänyt palava kylä junan ikkunasta näytti.
– Silloin ajattelin, että nyt tiedän, miltä näytti Sodoman ja Gomorran hävitys Raamatun tekstissä.
Junassa tyttö mietti talossa roihuavia nukkeja. Niitä hän ei ehtinyt pelastaa mukaan.
Meni kuitenkin pitkään ennen kuin Samulin ymmärsi, miksi hänelle on ollut niin tavattoman tärkeää, että Hyrsylän mutkassa on nukkeja.
– Minusta on tuntunut, että on pelastettava kaikki vanhat nuket. Että jos ne joutuvat vääriin käsiin, ne tuhoutuvat.
Viipuri oli Samulinille unelmien kaupunki
Perheen evakkomatka päättyi välietappien kautta Helsinkiin.
Samulinin isä Viktor selvisi talvisodasta, mutta hänen kohtalokseen koitui jatkosota. Hän kuoli tarkka-ampujan luoteihin Nuijamaalla jatkosodan alussa heinäkuussa 1941.
Samulin, 14, ja hänen äitinsä lähtivät tapaamaan isää, mutta he löysivät Viktorin makaamassa silmät auki paareilla.
Isän kaatuminen on ollut raskas asia Aira Samulinille. Samulinin mielestä syyttely tai syyllisten etsiminen ei kuitenkaan auta elämässä mitään. Silja Viitala / Yle
Kun Suvion perhe saapui Helsinkiin isä arkussa, katsoi Samulin pääkaupungin rautatieasemaa. Se muistutti hänestä Viipurin asemaa. Viipuri oli Samulinille unelmien kaupunki, jonne hän oli haaveillut lähtevänsä opiskelemaan.
– Ajattelin, että Helsinki on minun Viipurini enkä lähde täältä mihinkään.
Se sana pitää. Samulinilla on yhä kaupunkiasunto Helsingissä Bulevardilla.
– Se oli niin kova juttu, että Viipurikin meni. Minulla on täällä Hyrsylän mutkassakin Viipuri-huone, Samulin sanoo ja hänen silmänsä kostuvat.
Pommitukset jatkuivat Helsingissä – "Se oli hirveää"
Helsingissä pommitukset jatkuivat. Suviot asuivat Agricolankadun ja Porthaninkadun kulmassa. Talo sai osuman kolmesti.
Samulinin äiti ei yleensä lähtenyt pommisuojaan. Hän katsoi, että pommisuojassa kellarissa hautautuu varmasti, jos talo romahtaa. Se hirvitti tytärtä.
Erityisesti kymmenen päivän välein toistuneet suurpommitukset helmikuussa 1944 jäivät Samulinin mieleen.
– Stalinhan oli antanut määräyksen, että koko Helsinki pommitetaan maan tasalle. Se oli hirveää.
Samulin otti tatuoinnin, kun täytti 80 vuotta. Hänen mukaansa sota-aika ei ollut pelkkää kärsimystä. Nuoret yrittivät myös elää ja kävivät esimerkiksi elokuvissa. Silja Viitala / Yle
Helsingissä Samulinin äiti oli ottanut yhteyttä Lotta Svärd -järjestön johtajaan Fanni Luukkoseen. Tämä otti äidin töihin lottatoimistolle konttoristiksi. Samulin kulki tuttuun tapaan äitinsä mukana ja auttoi häntä toimistotöissä.
Myöhemmin äiti siirtyi töihin Suojeluskuntatalolle tytär mukanaan.
– Olin tavallaan äidin turva.
Sille on selitys. Viikkoa ennen kuin isä kaatui, tämä oli käynyt tapaamassa perhettään.
– Kuulin sattumalta isän sanovan äidille, että jos minulle tapahtuu jotakin, niin onhan sinulla Aira. Isä ei olisi sanonut sitä minulle, sellaista vastuuta hän ei olisi minulle jättänyt. Otin sen todella vakavasti. Sen takia olin koko ajan äidin rinnalla.
Samulin on koonnut Hyrsylän mutkaan muistoja paitsi sodasta myös lähihistoriasta ja Raja-Karjalasta.Silja Viitala / Yle
Vihollisen kanssa tanssiminen epäilytti
Varsinainen lotta Samulinista tuli 17-vuotiaana. Rintamalle hän oli liian nuori, mutta hän pääsi töihin Päämajan lääkintäosastolle, jossa viihtyi hyvin.
Lottana Samulin esiintyi myös aseveli-illoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa.
Hän muistaa hyvin, kuinka häntä sodan päätyttyä pyydettiin opettamaan tanssia Neuvostoliiton valvontakomission päällikölle, kenraalieversti Andrei Ždanoville. Hän oli Helsingissä vihattu mies.
Ajatus tuntui Samulinista vastenmieliseltä. Ettäkö hän tanssisi vihollisen kanssa! Erityisen kipeältä tilanne tuntui siksi, että hänen isänsä oli kaatunut venäläisen tarkka-ampujan luoteihin.
Sotilaan tyttärenä Samulin ajatteli kuitenkin, ettei se ollut Ždanovin, tarkka-ampujan tai kenenkään yksittäisen ihmisen syy. He noudattivat käskyjä.
– Jos isä olisi ollut samassa tilanteessa tarkka-ampujana, olisi isäkin ampunut. Silläkin sotilaalla olisi saattanut olla lapsia.
Liikunta ja tanssi ovat pitäneet Samulinin vetreänä läpi elämän. Samulin hyppää treenilaitteeseen Hyrsylän mutkan toisessa talossa, hänen vanhuudenkodissaan.Silja Viitala / Yle
Tanssimisesta puhuminen saa Samulin innostumaan. Kerran hän esiintyi Tilkan sotavammasairaalassa. Sokeat kuuntelivat ja nauttivat, kun Samulin steppasi.
Samulinin kertoo, että lottatyössä kyse oli toimeentulosta. Oli tehtävä työtä, jotta perheen elanto saatiin turvattua.
"Jos pelkää, menee toimintakyky"
Samulinin mukaan pelko ei auttanut sodassa mitään.
– Jos pelkää, menee toimintakyky. Kun on esimerkiksi rintamalta hakemassa isän ruumista, sotatila on päällä eikä aio lähteä ennen kuin ruumis on saatu pois, siinä eivät pelko ja itku auta.
Samulin liikuttuu, kun hän ajattelee sotaan lähetettyjä nuoria poikia.
– He eivät kyseenalaistaneet. He menivät ja tottelivat henkensä kaupalla, kun käskettiin. Me emme olisi selvinneet sodasta ilman ankaraa kotikasvatusta. Oli toteltava esimiehiä, vanhempia, määräyksiä.
Samaa kuuliaisuutta hän noudatti itse lapsena ja lottana.
Jos Aira Samulin liikuttuu, hän kokoaa itsensä itsensä. Sodassakaan pelko ja itku eivät auttaneet. Samulinilla on museorakennuksessa valtava nallekokoelma.Silja Viitala / Yle
Sotaan vietiin maataloista kaikki, mikä vain irti lähti. Samulin muistuttaa, että sodassa koki kovan kohtalon myös suuri joukko suomenhevosia ja sotakoiria.
Koska suomenhevosella liikkeellä ollut sotilas pelasti Suvioiden perheen viime tingassa, on eläimistä tullut Samulinille tärkeitä.
Samulin kertoo, että hänen lapsuudenkodistaan pelastamiensa kuvien joukossa on kuva heidän kahdesta sotakoirastaan.
– Poju ja Orpo. Molemmat kaatuivat sodassa.
Sodan varjot seurasivat Samulinia pitkään
Samulin on koonnut lottaesineistöä Hyrsylän mutkaan. Hän haluaa esitellä huoneen, jonne on ostanut muun muassa kaksi lottapukua.
Lottajärjestö jouduttiin lakkauttamaan vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla. Järjestön lakkauttamista hän pitää vieläkin valtavana vääryytenä.
– Olen jatkanut äitini lottatyötä tähän päivään saakka.
Aira Samulinin pojantytär Kiti Samulin työskentelee Hyrsylän mutkassa. Silja Viitala / Yle
Sodalla on pitkät jäljet. Samulin koki, ettei sodasta voinut puhua ennen kuin Neuvostoliitto hajosi.
– 90-luvulle asti ajattelin, että on parempi, kun en kerro, että olen karjalainen ja sotaorpo, ettei vain ajateltaisi, että minulla on vihamielisyyttä naapuria kohtaan. Että jos tilanne muuttuu, ne saattaisivat napata minut kuulusteluun ja se on kymmenen vuotta ja Siperia.
Ei sodankaan jälkeen ole aina helppoa ollut, mutta mitään sitä kauheampaa hän ei ole kokenut.
– Korona tietysti tuli aika yllättäen. Se kertoo vain siitä, että mitä tahansa voi maailmassa tapahtua. Onneksi meillä on kuitenkin ruokaa eikä meidän tarvitse jättää kotia tai mennä pommisuojiin yöksi, hän vertaa.
Koronaepidemia on vaikuttanut myös Samulinin elämään. Hyrsylän mutkan matkailu pysähtyi kuin seinään.Silja Viitala / Yle
Haastattelu on päättymässä. Mutta se tärkein vielä. Nyt mennään katsomaan ne valokuvat, jotka 12-vuotias Aira Suvio pelasti.
* Mitä sotamuistoja itsenäisyyspäivä tuo mieleesi? Mitä muita ajatuksia Aira Samulinin muistot herättävät? Voit keskustella aiheesta 4.12.2020 kello 23 saakka.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi tänään, että tämänhetkisen arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä päästään rokottamaan tammikuussa, ikääntyneitä sekä riskiryhmiä helmikuussa ja loppuväestöä kevään aikana.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset ovat prioriteetti, koska he kohtaavat koronapotilaita. Jos he saavat tartunnan, he joutuvat pois töistä ja terveydenhuollon toimintakyky heikkenee ja voi vaarantua, Puumalainen sanoi tiedotustilaisuudessa, jonka THL järjesti yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Heti kun viranomaiset ovat saaneet myyntiluvat annettua, Suomi on valmis aloittamaan rokotukset.
– Rokotemäärä riittää varmasti kaikille suomalaisille. Tarkempia jakelun yksityiskohtia meillä ei ole tiedossa, Puumalainen vastasi kysymykseen siitä, mihin mennessä koko kansa olisi rokotettu.
Taneli Puumalaisen mukaan lasten rokotetutkimukset eivät ole vielä yhtä pitkällä kuin aikuisten, joten lasten rokottamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin.
Suomi on mukana EU:n yhteisessä rokotehankinnassa. EU on tehnyt kuuden rokotevalmistajan kanssa sopimuksen ja neuvottelee seitsemännen kanssa.
Suomessa 540 uutta tartuntaa
Puumalainen kertoi myös, että tänään torstaina Suomessa on kirjattu 540 uutta koronatartuntaa. Ilmaantuvuusluku on noin 100, mikä on hyvä verrattuna muihin Euroopan maihin.
– Nousuvauhti on se, joka meitä huolestuttaa, Puumalainen sanoi.
Puumalaisen mukaan tartunnat ovat kasvussa lähes kaikkialla maassa.
– Koko Suomen alueen jätevesissä on merkkejä viruksesta, Puumalainen kertoi.
Ilmainen rokote kaikille halukkaille
Tilaisuudessa oli läsnä myös peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Hän sanoi, että jos rokotteille saadaan myyntilupa arvioitua aiemmin, rokotukset voidaan aloittaa jo joulukuussa.
Kiuru sanoi, että rokotetta ei todennäköisesti tule riittäviä määriä heti alkuun. Puumalaisen mukaan rokotteita pyritään antamaan samaan tahtiin koko maassa, eli mikään alue ei aja toisen ohi. Aluekohtainen säätäminen ikääntyneen väestön mukaan on toki mahdollista.
Kiuru kertoi hallituksen myöhään eilen illalla päättämästä Suomen virallisesta rokotestrategiasta, joka hyväksytään vielä valtioneuvoston kokouksessa.
– Koko väestön suojaamiseksi rokotetta tarjotaan kaikille halukkaille, joilla ei ole terveydellistä estettä rokotteen ottamiselle, Kiuru sanoi eilen illalla.
Hän toisti saman tiedotustilaisuudessa ja lisäsi, että rokotteen koronaa vastaan saa maksutta. Hän piti rokotetilannetta lupaavana.
Joulu herättää huolta tehohoidossa
Tilaisuudessa kysyttiin myös sitä, voiko lähteä joulun viettoon toiselle puolelle Suomea.
– Välttämätön matkustaminen on mahdollista, mutta vetoaisin ihmisiin, että vietettäisiin joulua mieluummin lähipiirin kanssa ja hoidettaisiin yhteyksiä muualle Suomeen puhelimella tai videolla, Puumalainen sanoi.
Hän ei uskaltanut arvioida, miten tautitilanne kehittyy Suomessa. Se riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin rajoituksia noudatetaan. Muualla Euroopassa on nähty, että kun rajoituksia noudatetaan, ne purevat nopeasti.
STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi epidemian kuormittavan nyt terveydenhoitoa rankasti. Hän näytti ennusteita seuraaville viikoille.
– Sairaalahoidon kuormituksen kasvuennuste on huomattavan suuri. Myös tehohoidon kasvuennuste on ylöspäin, mutta hiukan loivemmalla kulmakertoimella, Voipio-Pulkki sanoi.
Hän alleviivasi, että hoitoennusteet painottuvat ikääntyneisiin.
Toimialajohtaja, ylilääkäri Ville Pettilä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä vahvisti, että tehohoidon tarve nousee. Hoitoajan ovat myös melko pitkiä.
– Huolta herättävät joulu ja vuodenvaihde, Pettilä sanoi.
Suomessa on noin 300 tehohoitopaikkaa, joista normaalioloissakin on käytössä 70 prosenttia.
Perussuomalaiset on noussut SDP:n ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa. Muutos palauttaa puolueiden keskinäisen järjestyksen koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen.
Perussuomalaiset onnistui kasvattamaan kannatustaan marraskuun aikana puolueista eniten, lähes puolentoista prosenttiyksikön verran. 20,9 prosentin kannatus on puolueelle korkein sitten alkuvuoden, jolloin perussuomalaiset oli edellisen kerran kannatusmittauksissa piikkipaikalla.
– Perussuomalaiset on onnistunut pitämään hyvin kannattajansa, jotka äänestivät heitä eduskuntavaaleissa. Lisäksi uusia kannattajia on tullut erityisesti nukkuvien puolueesta, kokoomuksesta ja keskustasta, kertoo kannatusmittauksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Perussuomalaiset on kasvattanut Turjan mukaan kannatusta erityisesti miesten keskuudessa, mikä vahvistaa puolueen entisestäänkin vahvaa asemaa miesten puolueena. Mieskannattajien määrä on puolestaan vähentynyt sekä kokoomuksella että SDP:llä.
SDP:n koronalisä sulamassa
SDP:n kannatus laski hieman ja on nyt 20,6 prosenttia. Pääministeripuolueen kannatus on huvennut kahdessa peräkkäisessä mittauksessa lokakuusta lähtien.
SDP:n kannatus nousi huippulukemiin kevään aikana, kun koronakriisi keskitti kaiken huomion hallituksen koronatoimiin ja erityisesti pääministeri Sanna Mariniin (sd.), mutta nyt lukemat ovat palanneet lähemmäs tuttua tilannetta, jossa yhdelläkään puolueella ei ole selvää etulyöntiasemaa.
– Poikkeusoloissa nähtiin poikkeuksellisia lukemia ja nyt ollaan palaamassa lukuihin, jotka ovat normaaleja tässä nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Ei ole yhtä ylivoimaisesti suurinta puoluetta, vaan kolmesta neljään keskisuurta puoluetta, Turja sanoo.
Kokoomuksen alavireinen oppositiotaival jatkuu
Keväällä kuntavaalien ykköspuolueen asemaa puolustavalle kokoomukselle kannatusmittaus tuo jälleen huonoja uutisia.
Syksyllä mittauksesta toiseen luisunut kannatus on vajonnut jo hieman alle 16 prosenttiin. Eniten kokoomuksen kannatus on laskenut alle 35-vuotiaiden keskuudessa.
Oppositiopolitiikassaan syksyn mittaan ärhäköityneelle kokoomukselle päänvaivaa tuottaa kahden rintaman sota, jossa kannatusta katoaa Taloustutkimuksen tausta-aineiston mukaan sekä perussuomalaisille että vihreille. Arvoliberaalien ja arvokonservatiivien samanaikainen miellyttäminen vaikuttaa yhä vaikeammalta.
Hallituspuolueista vihreät paransi kannatustaan 0,8 prosenttiyksikköä 11,6 prosenttiin.
Edellisellä mittausjaksolla näkynyt keskustan kannatusnousu ei jatkunut, vaan kannatus putosi hieman ja on nyt 12,1 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannatus laski 7,2 prosenttiin. RKP:n kannatus on pysynyt käytännössä samana kuin edellisessä mittauksessa ja on nyt 4,4 prosenttia.
Hallituksen ja opposition yhteenlasketussa kannatuksessa muutokset pieniä
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 55,9 prosenttia ja opposition kannatus 44,1 prosenttia. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut puoli prosenttiyksikköä, kun taas opposition kannatus on vastaavasti noussut puoli prosenttiyksikköä.
Kristillisdemokraattien kannatus on laskenut prosenttiyksikön verran kolmeen prosenttiin, mutta pienen puolueen osalta kyse on todennäköisemmin otoksen kokoon liittyvästä satunnaisvaihtelusta kuin pysyvästä muutoksesta.
Nyt-liikettä äänestäisi nyt 2,2 prosenttia vastaajista. Kokoomuksesta irtaantuneen kansanedustajan Harry Harkimon puolue on osaltaan hankaloittamassa kokoomuksen kuntavaalitilannetta, sillä puolueen voi odottaa keräävän ääniä juuri kokoomukselle tärkeällä pääkaupunkiseudulla.
Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 4.12.2020 klo 23.
Perussuomalaiset on noussut Ylen tuoreessa mittauksessa suosituimmaksi puolueeksi, mutta puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo lukevansa kannatusmittauksista mieluiten pitkän aikavälin kehityskulkuja.
– Näyttää siltä että loppuvuotta kohti tilanne on ikään kuin normalisoitunut. Vaikka koronaepidemia ei ole ohitse, niin se alkaa ehkä väistyä puheenaiheena sellaisten loppujen lopuksi suurempien kysymysten tieltä.
Twitterissä Halla-Aho kommentoi Ylen mittausta kirjoittamalla, että kannatusta tulee selkeydellä, rehellisyydellä ja uskottavuudella.
Halla-aho sanoo huomanneensa syksyn aikana maakuntakierroksellaan, että ihmisiä ei puhuta korona, vaan aivan muut asiat. Vaikka tautitilanne taas pahenee, Halla-Aho ei usko hallituksen enää saavan sen vuoksi "esiintymismonopolia".
– Ihmisiä kiinnostavat yleiset verotukseen, maakuntien elinvoimaisuuteen ja verorahojen käyttöön liittyvät kysymykset, maahanmuuttoasiat, koronaelpymispaketti, Halla-aho luettelee.
Hyvä kannatus antaa itsevarmuutta myös kuntavaalitavoitteisiin.
– Uskon kyllä, että parannamme tulostamme suhteessa edellisiin kuntavaaleihin ja tämä on meillä tavoitteena koko maassa.
Perussuomalaiset saivat kevään 2017 kuntavaaleissa 8,8 prosentin kannatuksen Timo Soinin johtaessa puoluetta.
Kokoomus ei myönnä paniikkia
Toinen suuri oppositiopuolue kokoomus on ottanut takapakkia jo kolmessa peräkkäisessä Ylen mittauksessa. Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko sanoo, että kuntavaaleja kohti mennään silti hyvällä itseluottamuksella.
– Paniikissa ei olla missään tapauksessa, mutta myöskään tyytyväisyyteen ei ole aihetta. Tästä on yksi suunta ja se on ylöspäin. Meidän seuraava mittauspiste on kuntavaaleissa ja sinne me satsataan nyt ihan kaikki, Kokko sanoo.
Kokko toteaa kokoomuksen puolustavan kuntavaaleissa ykköspaikkaa. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että gallup-takamatkasta huolimatta puolueeseen suhtaudutaan myönteisesti ja potentiaalia menestykseen löytyy.
Mitä mittauksissa menestyvät perussuomalaiset sitten tekevät kokoomusta paremmin?
– Vastaan siihen, että kokoomus tekee asiat omista lähtökohdistaan. Meillä on vastaukset etenkin siihen, miten kestävällä tavalla päästään luomaan ja rakentamaan Suomea tämän koronakriisin jälkeen.
Rivien välissä Kokko myös arvostelee suurinta kilpakumppaniaan oppositiossa.
– Me emme tarjoa populistisia vastauksia. Vaikeisiin asioihin ei ole helppoja ja yksinkertaisia vastauksia. Kokoomuksella on lääkkeet hyvin monenlaisiin asioihin ja ennen kaikkea siihen, miten kestävä kasvu saadaan aikaiseksi. Uskon, että kansalaiset antavat tälle luottamuksen viimeistään kuntavaaleissa.
Saimaalla otetaan käyttöön maailman ensimmäinen moottoroitu jäätä murtava irtokeula.
Hinaajan eteen liitettävä irtokeula helpottaa merkittävästi Saimaan jäänmurtoa. Irtokeula otetaan käyttöön ennen joulua, jos talvi etenee normaalisti.
Yhdistelmässä puskijana toimii Alfons Håkansin omistama Calypso -hinaaja. Se kytketään moottoroituun irtokeulaan kolmipistekiinnityksellä.
– Väyläviraston tavoitteena on, että tulevaisuudessa laivat voivat liikennöidä Saimaalla lähes ympärivuotisesti, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.
Saimaan alueen teollisuus on toivonut nykyisen liikennekauden pidentämistä. Teollisuus joutuu turvautumaan korvaaviin kuljetuksiin kanavan ollessa suljettuna.
– Vaikeissa jääolosuhteissa nykyiset murtajat eivät aina kykene avustamaan kauppalaivoja tehokkaasti. Irtokeula pystyy murtamaan jopa 70 senttimetriä paksua jäätä, sanoo Wihlman.
– Saimaan talvimerenkulkukaluston kehittäminen ja irtokeulan rakennuttaminen olivat ensimmäisen kerran puheissa jo vuonna 2013. Irtokeulaprojekti lähti käyntiin vuonna 2018, kertoo Väylien käyttö ja tietopalvelut –toimialan johtaja Juuso Kummala Väylävirastosta.
Hybridikoneisto säästää polttoainetta ja pienentää päästöjä
Irtokeulan on suunnitellut ILS Oy ja rakentanut Turun Korjaustelakka Oy. Rakennusvalvojana on toiminut JapaTiko Oy.
Irtokeulan koneisto on hybridi-ratkaisu, jossa energiaa varastoimalla voidaan ajaa jääolosuhteiden salliessa vain yhdellä koneella säästäen polttoaineita ja pienentäen päästöjä.
Eduskunnan kyselytunnilla käytiin torstaina keskustelua EU:n elvytyspaketista ja hallituksen talouspolitiikasta.
Perussuomalaiset aloittivat kysymällä EU:n elvytyspaketista, jonka puolue haluaisi hylätä. Perussuomalaisten Rami Lehto kysyi, aiotaanko paketista järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Asiasta on tehty kansalaisaloite, josta keskustellaan kyselytunnin jälkeen.
EU-maat pääsivät heinäkuussa sopuun jättimäisestä elvytyspaketista, jossa Suomi on nettomaksaja. Eurooppa ottaa yhdessä 750 miljardin lainan markkinoilta, jakaa sen avustuksina ja lainoina jäsenmaille ja vastaa yhdessä, että velka maksetaan takaisin.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi uskovansa, että kansaa huolettavat nyt enemmän koronatilanne ja sen vaikutukset myös taloudelle.
– Olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset näkevät tarpeen yhteiselle elvyttämiselle.
Yle näytti suorana eduskunnan kyselytunnin kello 16 Areenassa ja TV1:ssä.
Voit katsoa sen klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Seuraamme keskustelun annin myös tähän artikkeliin.
Perussuomalaisten Ville Tavio jatkoi kysymällä pääministeri Sanna Marinilta (sd.), pelkääkö tämä kansanäänestystä.
– Suomen eduskuntaa edustaa tässä kysymyksessä suuri valiokunta, joka on kokonaisuuden käsitellyt. Eduskunta, joka edustaa Suomen kansaa vaaleilla valitun edustajin, pääsee salissa käsittelemään kokonaisuuden omien varojen päätösten kautta, Marin vastasi.
Perusuomalaisten Mika Niikko arveli, ettei kansa ole halunnut sitä, että suomalaisten rahoin tuetaan esimerkiksi saksalaisia pankkeja.
"Miten kaksi nettosaajamaata voi kieltäytyä, mutta Suomi ei?"
Kokoomuksen Arto Satonen kehotti perussuomalaisia harkitsemaan, milloin kansanäänestyksiin kannattaa lähteä. Hän antoi esimerkiksi Britannian EU-eroäänestyksen.
– Nyt on Business Insider [lehti] laskenut, että jo tähän mennessä BKT on laskenut niin paljon lähdön takia, että 27 vuoden jäsenmaksut on nyt jo hävitty.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen pyrki rauhoittelemaan EU-elvytyspakettikeskustelua toteamalla, että paketti on kertaluonteinen.
Perussuomalaiset eivät tyytyneet tähän.
– Puola ja Unkari kieltäytyivät osallistumasta. Minusta on kummallista, jos kaksi nettosaajamaata pystyy kieltäytymään, kun taas sen nettomaksaja kuten Suomi ei voisi kieltäytyä paketista, puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho ihmetteli.
Kokoomus jatkoi perussuomalaisten näkemyksen kummastelua.
– Eduskunta ei voi olla lapanen, eduskunta ei voi olla vätys, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva.
Hän viittasi siihen, että eduskunta ei voi ulkoistaa päätöksentekoa kansalaisille.
– Meidät on asetettu kantamaan vastuuta, tekemään päätöksiä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah harmitteli, ettei elvytyspaketista ole käyty kansalaiskeskustelua.
Lepomäki: Miksi emme paisuttaisi ihmisten kukkaroita?
Kokoomus kysyi hallitukselta talouspolitiikasta. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoi, että Suomi tarvitsee kasvua ja ihmiset töitä.
– Mitä jos paisuttaisimme julkisen velan sijaan ihmisten kukkaroita? Arvoisa pääministeri, toverimme Ruotsissa laskevat veroja. Miksei se toimisi Suomessa? Miksi te nostatte veroja?
Marin vastasi Lepomäelle. Hänen mukaansa nyt on tarkoitus elvyttää.
– Meidän keskeinen tehtävämme ensi vuonna edelleenkin on turvata kaikkien ihmisten hyvinvointi, terveydenhuollon kantokyky, vastata kaikkiin koronakriisistä aiheutuviin kustannuksiin.
Marin sanoi, että toivoa antavat esimerkiksi rokoteuutiset.
Kokoomuksen Antti Häkkänen huomautti, että Marin ei vastannut verotuskysymykseen. Häkkäsen mielestä pitäisi miettiä myös sitä, miten Suomi nousee koronakriisin jälkeen.
– Tuleeko niitä työllisyyskeinoja? hän penäsi.
Marinin mukaan viimeksi budjettiriihessä esiteltiin työllisyystoimet yli 30 000 työllisen osalta.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) säesti.
– Hallitus ei ole luopunut niistä toimenpiteistä ja tavoitteista, jotka alussa luotiin.
Lepomäen mielestä Suomi on valinnut talouspolitiikassa äärivasemman tien eurooppalaisessa mittakaavassa. Hän sanoi saaneensa kansalaispalautteita siitä, miksi pääministeri ei vastaa selvään kysymykseen.
– Mikä teidän veropolitiikkanne lopulta on? hän tivasi.
Lepomäki ei kokenut saavansa kysymykseen vastausta ja levitteli käsiään.
Kyselytunnilla ehdittiin käydä keskustelua vielä vuokra-asumisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tilanteesta.
Paikalla keskeiset ministerit
Kyselytunnilla kansanedustajat pääsevät kysymään ajankohtaisista aiheista hallitukselta.
Työmarkkinajärjestöjen tarkoituksena oli päättää yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista kuten mahdollisesta eläkeputken poistamisesta. Kun siinä ei onnistuttu, jää asia hallituksen päätettäväksi. Oppositio on moittinut hallitusta pitkin syksyä kyvyttömyydestä saada aikaan työllisyystoimia.
Kyselytunnilla vastaamassa olivat muun muassa pääministeri Marin, valtiovarainministeri Vanhanen, työministeri Haatainen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).
* Voit keskustella aiheesta perjantaihin 4.12.2020 kello 23 saakka.
Kela maksaa hieman yli kaksinkertaisen määrä etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin. Asia selviää Kelan omasta tutkimuksesta, joka käsitteli maahanmuuttajien etuuksien käyttöä vuonna 2018.
Tutkimuksen mukaan etuuksia maksettiin väestömäärään suhteutettuna keskimäärin 2 243 euroa Suomessa syntyneelle henkilölle ja 4 676 euroa maahanmuuttajalle.
Perhe-etuuksia, opintorahaa, sairauspäivärahaetuuksia ja Kelan eläkkeitä myönnettiin keskimäärin suurin piirtein yhtä paljon eri väestöryhmien kesken. Niitä myönnettiin noin 1 200–1 300 euroa vuodessa henkilöä kohden.
Ero kahden väestöryhmän välillä muodostui työttömyysturvasta, asumistuista ja toimeentulotuista. Suomessa syntynyt sai näitä etuja keskimäärin noin 900 euroa ja maahanmuuttaja noin 3 300 euroa vuodessa.
Työttömyysturva lähes neljä kertaa yleisempää
Tukien saaminen maahanmuuttajien keskuudessa oli myös suhteellisesti yleisempää kuin Suomessa syntyneellä väestöllä.
Maahanmuuttajista asumistukea sai 34 prosenttia, kun taas muun väestön kohdalla osuus oli siitä puolet eli 17 prosenttia. Työttömyysturvaa puolestaan sai 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia maahanmuuttajista, kun muun väestön keskuudessa vastaavat osuudet olivat seitsemän ja kuusi prosenttia.
Kelan mukaan maahanmuuttajien heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta. Työttömyysturvaa maksetaan myös kotoutumiskoulutukseen ja muihin TE-palveluihin osallistumisen ajalta.
Lisäksi osaltaan asiaan vaikutti valtaväestöä nuorempi ikärakenne, sillä koko väestössä nuorille maksetaan vanhempia ikäryhmiä yleisemmin esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea.
Kela määritteli maahanmuuttajiksi tutkimuksessaan ulkomailla syntyneet Suomeen muuttaneet henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Tähän kuului noin 300 000 ihmistä eli 6,6 prosenttia tutkimusaineistosta.
Aineistoon kuuluivat kaikki 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, joka käsitti tarkasteluvuoden loppuun mennessä runsaat 4,4 miljoonaa ihmistä.
Etelä-Pohjanmaan alueellinen yhteistyöryhmä Nyrkki teki keskiviikkona joulunalusajan koronasuosituksistaan astetta tiukemmat, kuin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto rajoituksistaan tiistaina.
AVIn rajoitus kieltää 21. joulukuuta asti yli 20 hengen kokoontumiset kaikissa pohjalaismaakunnissa. Etelä-Pohjanmaan Nyrkki puolestaan suosittaa, että yli 10 hengen kokoontumisia ei järjestettäisi ulkona eikä sisällä.
Tavoite on rajoituksilla ja suosituksilla estää koronaviruksen leviäminen ja pysäyttää tämänhetkinen tilanne.
– Ainoa tapa rajoittaa koronaviruksen leviämistä on rajoittaa ihmisten kokoontumisia. Joulua tässä koitetaan pelastaa, sanoo Etelä-Pohjanmaan Nyrkin puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki.
Pihlajamäen mukaan taudin jäljitettävyys on ollut maakunnassa vielä suhteellisen hyvällä tolalla, vaikka aivan kaikkia tartuntaketjuja ei olekaan saatu selvitettyä.
– Aina välillä on niitä tartuntoja, joista ketjua ei tunnisteta, ja ne meitä huolettavat.
Pihlajamäen mukaan on mahdollista, että kahden-kolmen viikon rajoitukset kääntävät tartuntatilanteen parempaan. Vastaava käänne nähtiin esimerkiksi Vaasassa syksyllä, kun siellä koronatilanne räjähti yhtäkkiä.
Palveluihin muutoksia
Rajoituksella ja suosituksella on vaikutuksia kaupunkien palveluihin.
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki ilmoitti jo keskiviikkona, että se sitoutuu Nyrkin suosituksiin. Kaupunki sulkee uimahallin 7.-21. joulukuuta väliseksi ajaksi, kirjastojen lukunurkka ja oleskelutilat suljetaan ja kaupungin tiloissa noudatetaan 10 hengen enimmäissuositusta.
– Seinäjoen kaupunki näkee nämä suositukset hyvinä ja tarpeellisina. Nyt kaikkia ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja tulee välttää ja näillä rajoituksilla pyritään siihen, sanoo Seinäjoen johtava lääkäri Tiina Perä.
Harrastusryhmiin suosituksilla on ainakin aikuisten toiminnan osalta vaikutusta. Lasten ja nuorten osalta toivotaan, että esimerkiksi turnauksissa vanhemmat eivät olisi paikalla yleisönä.
Koulujen toivotaan kuitenkin pysyvän auki, tilanteet voivat muuttua.
– Jos etäopetuspäätöksiä tulee, niin päätökset ovat luokkakohtaisia, Perä sanoo.
Saunaillat pois ja kasvomaskit käyttöön
Vaikka suosituksia on annettu ja esimerkiksi kasvomaskin käyttösuositus on vahva, Perä muistuttaa, että turvavälit ovat se olennaisin asia. Samaa sanoo Jaakko Pihlajamäki.
– Olemme olleet huolissamme, että kaupassa liikkuessa huomaa maskin käytön vähentyneen. Jos kohtaamisessa molemmilla osapuolilla on maskit päällä, se on jo hyvä turva, Pihlajamäki sanoo.
Nyrkki suosittaa vahvasti kasvomaskin käyttöä. Samoin kehotetaan välttämään väentungoksia esimerkiksi joulukaupoilla käydessä.
– Meillä on tuntuma, että jonkinlaista koronaväsymystä on ollut. Joissain tartutaryppäissä on huomattu, että suojautuminen on unohtunut, Pihlajamäki sanoo.
– Nyt on ollut hengailuja, on pidetty saunailtoja. Se ei ole hyvä asia. On huomattu, että korona ja alkoholi ei sovi yhteen, Tiina Perä sanoo.
Tallenteen lähetyksestä voi katsoa tästä artikkelista ja Yle Areenassa.
Lapissa on todettu useita uusia koronavirustartuntoja. Rovaniemellä uusia tapauksia on viisi, Utsjoella kaksi, Inarissa yksi ja Sodankylässä yksi.
Rovaniemen tartunnoista kolme on lähtöisin ulkomailta, yksi Oulusta ja yhden tartunnan lähdettä ei vielä tiedetä.
Sodankylän tartunnan saanut on ulkopaikkakuntalainen ja virukselle altistuneita on alle kymmenen.
Inarissa tartunnan saanut oli jo valmiiksi karanteenissa. Inarissa asetettiin viime viikolla 50 hmistä karanteeniin, joka on loppumassa.
Utsjoella torstain todetut uudet tapaukset on todettu niin ikään karanteenissa olevilla henkilöillä, eivätkä ole altistaneet lisää ihmisiä. Utsjoella todettiin viime viikolla tartunta, joka oli lähtöisin Levin maailmancup-viikonlopulta.
– Nämä eivät ole pelottavia lukuja meidän näkökulmasta, koska lähes kaikkien tartuntojen lähde on tiedossa. Tämän viikon tartunnoista vain kolme on sellaisia, joiden alkuperä ei vielä ole selvillä, infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.
Lisäksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri kertoi torstaina kahdesta uudesta tartunnasta.
Rovala-Opisto etäopetukseen
Yksi Rovaniemen uusista tartunnoista on todettu Rovala-Opiston opiskelijalla. Tartunnalle on mahdollisesti altistunut väkeä opistossa. Rovala-Opiston tiedotteen mukaan altistuminen on tapahtunut maanantaina 30. marraskuuta. Opistossa viime maanantaina kello 9-10.40 asioineita pyydetään tarkkailemaan vointiaan ja hakeutumaan lievissäkin oireissa koronatestiin.
Tapauksen vuoksi karanteenin on asetettu 20 henkilöä ja Rovala-opisto siirtyy etäopetukseen 4.-18. joulukuuta.
Rovala-Opistossa on löytynyt kaksi tartuntaa viikon sisällä.
Broas kertoo, että toinen koronatartunnan saanut henkilö on liikkunut viime viikon tiistaina 24. marraskuuta Rovaniemen Kunnon Paikassa kello 20-21 ja kolmas tartunnan saanut Rovaniemen Prisman Hesburgerissa viime perjantaina 27. marraskuuta kello 13-14.
Helsinkiläinen koronaan sairastunut on puolestaan liikkunut Kittilän Levillä maailmancup-viikonloppuna ja on voinut altistaa muita virukselle. Henkilö oli sunnuntaina 22.11. Sokos Hotel Breakissa aamupalalla, Bar Kodassa koko päivän ja Bar Alakerrassa kello 22-23. Sama henkilö oli Kittilän Lentoaseman lentoaseman ravintolassa maanantaina 23. marraskuuta kello 7-8.
Levin ravintoloista on levinnyt maailmancup-viikonloppuna ainakin 15 koronatartuntaa.
Kaikkia edellämainituissa paikoissa mainittuina aikoina käyneitä kehotetaan tarkkailemaan vointiaan ja menemään koronatestiin lievissäkin oireissa.
Kokoontumisrajoituksiin tiukennus
Kokoontumisrajoituksia tiukennetaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Ensi maanantaista 7. joulukuuta alkaen Lapin sairaanhoitopiirin alueella järjestettäviin julkisiin kokoontumisiin saa osallistua enintään 50 henkilöä.
Määryksen on antanut Lapin aluehallintovirasto.
Alle 50 henkilön kokoontumisissa on noudatettava turvallisuusohjeita, eli huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja pitää etäisyyttä muihin.
Lapin sairaanhoitopiirin alueella suositellaan kasvomaskin käyttöä julkisissa tiloissa niissä tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida pitää.
Meilläkin on katsottu sellaista ohjelmaa kuin Ensitreffit alttarilla. Yksi asia, joka ohjelmassa pistää silmään on, että osa pariskunnista ei harrasta seksiä. He menevät siis kyllä naimisiin, mutta eivät edes pusuttele, ja ainoa suudelma saattaa olla se, kun pappi sanoo, että nyt sais muiskauttaa tota toista noitten huulien kohdalle.
Usein sitten niiden parien kohdalla, jotka eivät olleetkaan match made in heaven (tai pikemmin match made in tuotantoyhtiö), eron syyksi sanotaan jotain epämääräistä kuten, että oltiin liikaa vain kavereita.
Eli toisin sanoen ei pantu. Ei harrastettu seksiä. Ei laitettu lakanoita viuhumaan eikä himoiltu ihan himona.
Miksi ihmeessä ei? Ohjelmaan siis hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat niin paljon elämäänsä kumppania, että ovat valmiita menemään ventovieraan kanssa naimisiin – ja tekemään sen televisiossa! – mutta kuitenkaan eivät ole valmiita menemään sänkyyn sen kumppaninsa kanssa. Sehän on ihan järjetöntä. Eikö siellä vällyjen välissä, jos jossain, oppisi tuntemaan sen toisen? Kun silloinhan, hekuman hetkellä, ihminen on niin sanotusti alastomimmillaan monessakin mielessä.
Ja vastaavasti mikäli se seksi tuntuu alusta alkaen äärimmäisen epämiellyttävältä, niin todennäköisyydet sille, että suhde menestyisi muillakaan elämänalueilla jäävät aika pieniksi. Nimittäin kyllä rakkaussuhteeseen kuitenkin kuuluu fyysisyys. Se, että kumppanin olemus, tuoksu, feromonit, näppylät ja toiveet tuntuvat kivoilta. Ja ellei edes kokeile, että sopisikohan tuo miun kanssa sillee, niin onhan se outoa.
Sitä paitsi olisi syytä kokeilla vähintään muutaman kerran, koska yhdestä kerrasta ei oikein voi olla varma. Ei ehkä kolmestakaan.
Eihän seksin tarvitse olla maata räjäyttävää, ja se voi silti olla kivaa. Mutta ennen kaikkea: ei sitä voi tietää, ellei kokeile!
Iltapäivälehtien päivystävät seksuaaliterapeutit muistuttavat meille perin usein, että seksi on kyllä tärkeää, mutta on ihan ok jos sitä ei ole, ja että suhteessa voi olla kuivia aikoja, eikä se maailmaa kaada – ja tossa olis toi Ina Mikkolan Runkkarin käsikirja huomaamattomaan paperipussiin pakattuna, oisko siitä jotain apua?
Mutta ei se ihan niinkään ole. Kyllä seksi on tosi tärkeää. Harvassa ovat suhteet, joissa molemmat ovat erinomaisen tyytyväisiä, mutta suhteeseen ei kuulu eikä ole ikinä kuulunut seksiä. Varmaan sellaisiakin on, mutta useimmiten ihmiset, jotka viihtyvät toistensa kanssa sanovat, että heillä on myös hyvä seksielämä ja että säännöllisesti pannaan, kiitos kysymästä.
Eli mikä siinä sitten on, että juuri seksi on tässä tapauksessa jotenkin niin ihmeellinen juttu, että siihen ei lähdetä? Pelätäänkö, että se on huonoa tai arkista tai laimeaa? Mutta entä sitten jos onkin? Tekeehän sitä ihminen kaikkea muutakin, josta ei ihan täpöllä innostu, käy esimerkiksi töissä tai syö eilistä makaronikastiketta.
Kun eihän seksin tarvitse olla maata räjäyttävää, ja se voi silti olla kivaa.
Mutta ennen kaikkea: ei sitä voi tietää, ellei kokeile! Hävittävää asiassa ei ole paljon, mutta voitettavaa ihan mahdottomasti. Sitä paitsi siinäkin lajissa voi treenata, jotta pelkkä harrastussuhde seksiin syvenee ammattilaisuudeksi, vaikka toki juuri tässä lajissa ammattilaisuus aiheuttaa monenlaisia mielleyhtymiä.
Eikä tämä seksiin kannustaminen tietenkään koske vain näitä televisiopariskuntia, vaan pätee ihan kaikkiin pareihin. Haastattelin joskus kauan sitten muutamaa parisuhdeterapeuttia, ja he kertoivat, että suuri syy pariskuntien seksittömyydelle oli, että ”ei vaan jaksa ryhtyä moiseen”. Samaan hengenvetoon samat ihmiset sanoivat, että jos kuitenkin jaksaa ryhtyä kyseiseen inhuuteen, niin aina tulee jälkeenpäin kiva olo.
Siinä on jotain samaa kuin että meiltä kirjailijoilta usein kysytään, että mistä saat inspiraatiota kirjoittaa. Vastaan: Jos olisin ikinä odottanut inspiraatiota, en olisi koskaan kirjoittanut sanaakaan. Täytyy vain ”jaksaa ryhtyä moiseen”, jolloin lopussa kiitos seisoo, jos ilmaisu tässä yhteydessä sallitaan.
Roope Lipasti
Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka eksyy vapaa-aikanaan kernaasti konkreettisiin ja selkeisiin remonttihommiin.
Kolumnista voi keskustella 4.12. klo 23.00 saakka.
Suomen länsiosaan saapuu perjantaina lumisateita. Länsirannikolta Kainuuseen ulottuvalla alueella voi sataa päivän aikana paikoitellen jopa 5–10 senttiä lunta.
Aamulla myös etelässä on paikoitellen lumisateita. Päivän mittaan sade kuitenkin muuttuu maan länsi- ja eteläosissa rännäksi tai vedeksi.
Ylen meteorologi Jesse Heikkilän mukaan ajokeli muuttuu lumisateiden takia huonoksi perjantaina.
Lauantaina Suomeen saapuu taas uusi sadealue. Silloin lumisateita on luvassa pääosin maan pohjoisosassa. Itsenäisyyspäivänä monin paikoin tulee tihkusateita.
Joulun sää yhä epävarma
Loppuviikon sää pysyttelee lauhana. Perjantaina lämpötila on monin paikoin lähellä nollaa tai hieman sen yläpuolella. Lauantaina lämpötila kohoaa laajemmin nollan yläpuolelle. Lämpötilan nollaraja on noin Oulun korkeudella.
Joulun ajan säästä on vielä liian aikaista sanoa mitään varmaa. Tilastojen mukaan on todennäköistä, että valkoinen joulu saataisiin ainakin Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
Kuopion kaupunki tiedotti torstaina puolen päivän jälkeen, että yhden joukkoaltistumiseen johtaneen koronatartunnan selvitystyö on meneillään. Tartunta todettiin työpaikallaan lähitöissä olleella ihmisellä.
Myöhemmin torstaina Kuopion kaupunki ilmoitti, että joukkoaltistuminen on tapahtunut Kuopion kaupunginorkesterin maanantaisissa harjoituksissa. Karanteeniin on asetettu 40 orkesterin sisäisiin harjoituksiin osallistunutta. Karanteeni jatkuu 11. joulukuuta saakka.
Koko maakunnassa on kirjattu viisi uutta koronatartuntaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon.
Keskiviikkona tartuntatautirekisteriin kirjattiin viisi koronatartuntaa Rautalammilta. THL:n tilastossa voi olla viivettä.
THL:n ylläpitämän koronakartan mukaan Pohjois-Savossa on todettu viimeisen 14 vuorokauden aikana 80 koronatartuntaa. Kartan luvut perustuvat tartuntatautirekisteriin.
Pohjois-Savossa koronaepidemia on edelleen perustasolla, mutta voimassa on kokoontumisia koskevia rajoituksia ja suosituksia. Itä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt kaikki yli 50 osallistujan yleisötilaisuudet ja kokoukset.
Alueellinen työryhmä suosittaa lisäksi, ettei myöskään yksityistilaisuuksina järjestettäisi yli 50 ihmisen kokoontumisia. Pienissä tiloissa suositellaan välttämään yli 10 ihmisen kokoontumisia.
Työryhmä suosittelee, että myös kouluissa ja oppilaitoksissa yläkoulusta alkaen olisi hyvä käyttää maskia.
Pohjois-Savossa on edelleen voimassa suositus kasvomaskin käyttämisestä julkisessa liikenteessä sekä kaikissa tilanteissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu.
Kaksi uutta koronakuolemaa KYSin erityisvastuualueella
Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on kirjattu kaksi uutta kuolemantapausta koronavirukseen sairastumisen seurauksena.
KYSin erityisvastuualueella on kuollut yhteensä 33 koronapotilasta. Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen.
Koko Pohjois-Savossa koronatartuntoja on todettu nyt yhteensä 423.
Syyttäjä on lopettanut esitutkinnan Ylen vastaavaan päätoimittajaan ja toimittajaan liittyvässä asiassa, joka koskee ohjaaja Aku Louhimiehestäjulkaistua juttua. Asiassa ei syyttäjän mukaan ole näyttöä rikoksesta eikä sellaista saataisi, vaikka tutkintaa jatkettaisiin.
Louhimies teki 3. joulukuuta 2018 poliisille tutkintapyynnön jutusta, joka oli julkaistu Ylen verkkosivuilla 19. maaliskuuta 2018. Juttu kertoi Aku Louhimiehen poikkeuksellisesta vallankäytöstä ja siitä, kuinka Louhimies alisti ja nöyryytti ihmisiä.
Louhimies väitti, että jutussa oli useita virheitä. Hänen mukaansa ne loukkasivat hänen kunniaansa. Yle vastasi jo huhtikuussa 2018 Louhimiehen oikaisupyyntöön ja totesi, että jutussa ei ole oikaistavaa.
Louhimiehen rikosilmoituksen jälkeen poliisi aloitti asiassa esitutkinnan epäillystä törkeästä kunnianloukkauksesta ja päätoimittajarikkomuksesta.
Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä jutun kirjoittanutta toimittajaa Sara Rigatellia, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavaa päätoimittajaa Jouko Jokista sekä juttuun haastateltua näyttelijä Pihla Viitalaa. Asianomistajana kuultiin Aku Louhimiestä sekä todistajana kuutta henkilöä.
Lokakuussa 2020 tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Teemu Jokinen esitti syyttäjälle, että esitutkinta lopetetaan. Tutkinnanjohtaja perusteli esitystään sillä, että Ylen osalta jutussa ei tulla saamaan näyttöä tahallisuudesta, joten todennäköisiä syitä syytteen tueksi ei ole. Viitalaa kohtaan Louhimiehellä ei ollut vaatimuksia, joten hänenkään osaltaan esitutkintaa ei jatkettu.
Aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen teki asiassa esitutkinnan rajoittamispäätöksen 3. joulukuuta 2020. Rajoittaminen tarkoittaa, että esitutkinta lopetetaan.
Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi päätöstä vain lyhyesti:
– Olemme tehneet normaalia, hyvin huolellista ja perusteellista journalistista työtä, jolla on ollut suuri yhteiskunnallinen merkitys.
Yle ei ole tavoittanut Aku Louhimiestä kommentoimaan päätöstä.
Väitteet arvioitiin kohta kohdalta
Tutkinnanjohtajan mukaan Ylen jutusta välittyy Louhimiehestä kuva kunnianhimoisena, uhrautuvana ja muilta uhrauksia vaativana, nöyryyttävänä, alistavana ja improvisoivana elokuvaohjaajana.
Louhimiehen käsityksen mukaan juttu sisälsi valheellisia väitteitä, ja ne olivat omiaan aiheuttamaan hänelle suurta vahinkoa ja kärsimystä. Louhimies väitti esitutkinnassa, että juttu oli tarkoitushakuinen ja että siinä oli "selvä vahingoittamis- ja loukkaamistarkoitus".
Tällaisesta ei esitutkinnassa saatu näyttöä.
Esitutkinnassa Louhimies nosti esiin jutusta 16 kohtaa, jotka olivat hänen mielestään kaikkein merkityksellisimmät kunniaa loukkaavat väitteet.
Poliisi teki viidestä Louhimiehen esittämästä kohdasta erillisen päätöksen, jonka mukaan kyse ei ole rikoksesta. Syyttäjän ratkaistavaksi menivät loput yksitoista kohtaa.
Louhimies esitti esitutkinnassa Ylestä useita väitteitä, jotka eivät päätoimittaja Jokisen mukaan pidä paikkaansa. Väitteille ei löytynyt näyttöä myöskään esitutkinnassa.
Syyttäjän arvioitavaksi saatetuissa kohdissa oli tutkinnanjohtajan mukaan kyse kunnianloukkausrikoksen vaatiman tahallisuuden arvioimisesta.
Kyse on siitä, että esitetyn väitteen täytyy joko olla tosi tai väitteen esittäjällä täytyy olla perusteltu syy pitää väitettä totena. Journalismissa olennaista on myös lain tulkinnan kannalta se, että väitteiden paikkansapitävyys on pyrittävä varmistamaan useammasta kuin yhdestä lähteestä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan olennaista on lisäksi se, miten toimittaja on pyrkinyt varmistamaan lähteiden luotettavuutta, minkälaisia tutkimuksia toimittaja on itse tehnyt ennen jutun julkaisua ja onko jutun kohteelle annettu mahdollisuus puolustautua väitteitä vastaan.
Esitutkinnassa ei ollut tarkoituskaan saada selville, olivatko kaikki alkuperäisen jutun yksityiskohdat totta. Tällaista arviointia poliisi ei olisi kaikkien lähteiden osalta edes voinut tehdä, sillä lähdesuojan murtaminen ei ole mahdollista törkeän kunnianloukkauksen tutkinnassa.
Tutkinnajohtajan esityksestä ilmenee, että olennaisilta osin jutun väitteet pitävät paikkansa myös poliisin käsityksen mukaan. Poliisin mukaan Yle oli pyrkinyt selvittämään Louhimiehen kiistämiä väitteitä useista lähteistä. Louhimies sai jutussa myös kommentoida hänestä esitettyjä väitteitä.
Lisänäyttöä ei mahdollista saada
Rikosasian kannalta oli tutkinnanjohtajan mukaan olennaista se, saataisiinko tutkinnan jatkamisella lisää näyttöä siitä, että Ylen olisi täytynyt pitää vähintään "varsin todennäköisenä, että lähteiden kertomat asiat ovat kokonaan tai osittain valetta".
Tällaista näyttöä ei tutkinnassa saatu, eikä sellaista tutkinnanjohtajan arvion mukaan saataisi tutkinnan jatkamisellakaan.
Esitutkinnan lopettaminen ei tutkinnanjohtajan mukaan ollut vastoin tärkeää yleistä tai yksityistä etua eikä sille ollut muutakaan estettä.
Aluesyyttäjä Hämäläinen perehtyi tutkinnanjohtajan perusteluihin sekä esitutkinta-aineistoon ja hyväksyi tutkinnanjohtajan esityksen esitutkinnan lopettamisesta.
Näyttöä rikoksesta ei ollut, joten syyttäjän mukaan esitutkinta tuli lopettaa.
Päivitys 3.12.2020 klo 15.55: Lisätty juttuun Jouko Jokisen kommentti sekä tieto, että Louhimiestä ei ole tavoitettu.
Mari Leppänen on Turun arkkihiippakunnan uusi piispa. Valinta ratkesi torstaina järjestetyllä toisella äänestyskierroksella.
Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani Leppänen sai 565 ääntä ja Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen 467 ääntä. Leppänen sai näin ollen 54,6 prosenttia annetuista äänistä. Tulos vahvistuu huomenna tarkistuslaskennan jälkeen.
Äänioikeutettuja olivat hiippakunnan papit ja lehtorit sekä vastaava määrä seurakuntien valitsemia maallikkojäseniä.
Toinen äänestyskierros tarvittiin, koska marraskuussa kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta annetuista äänistä. Jatkoon selvisivät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Leppäsen äänisaalis oli tuolloin 357 ja Lehikoisen 327.
Mari Leppänen on 42-vuotias. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2012. Hän on työskennellyt Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntadekaanina vuodesta 2019. Aiemmin hän on toiminut muun muassa piispan erityisavustajana, seurakuntaavaalien projektipäällikkönä Kirkkohallituksessa sekä pappina Liedon seurakunnassa.
Piispan vastuualueeseen kuuluu 42 arkkihiippakunnan seurakuntaa Paimion, Nousiaisten, Ala-Satakunnan ja Porin rovastikunnissa.
Turun arkkihiippakunnan nykyinen piispa Kaarlo Kalliala siirtyy eläkkeelle ensi vuoden tammikuun lopussa. Uusi piispa vihitään virkaansa 7. helmikuuta Turun tuomiokirkossa.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 4.12. kello 23.
Länsi-Englantiin Cotswoldin lentokentälle saapui tällä viikolla 21 vuotta Finnairin laivastoon kuulunut Airbus A319 -kone. Ennen tätä viimeistä lentoa kone ehti olla ilmassa yli 50 000 tuntia.
– Koneen runko on vanha, mutta huoltojen yhteydessä siihen on asennettu paljon uusia osia, jotka voidaan ottaa uudelleen käyttöön, sanoo Finnairin laivaston hallinnasta vastaava johtaja Miika Haatio.
Cotswoldissa koneen moottorit ja kierrätettäväksi kelpaavat osat irrotetaan. Käyttöä löytyy jopa 16 000 koneen osalle. Kierrätysaste on yli 90 prosenttia.
– Ensi viikolla aloitamme poistamalla koneesta moottorit. Kierrätettäväksi kelpaavat esimerkiksi laskutelineet, monet ovista, luukut ja ohjauspinnat, kertoo koneen romuttamisesta vastaavan Air Salvage Internationalin toimitusjohtaja Mark Gregory.
Finnairilla on neljä lähes samanikäistä konetta, joiden kohtaloa yhtiössä mietitään. Koneet ovat Finnairin tytäryhtiön, Finnair Aircraft Finance Oy:n omistamia. Yhtiö vastaa Finnairin omien lentokoneiden hallinnoinnista. Konetyypit ovat laivaston pienimpiä Airbus A319- ja A320-koneita.
– Koronapandemia nopeuttaa muutamien koneiden poistoa laivastosta, mutta ilman pandemiaakin olisimme joutuneet tekemään vastaavan päätöksen, sanoo Miika Haatio.
Cotswoldin lentokentällä odottaa kymmeniä lentokoneita romutusta. Air Salvage International
Legendaarinen Boeing 747 poistuu taivaalta
Cotswoldiin on juuri siirretty romutettavaksi myös kymmenen British Airwaysin Boeing 747-konetta. Yhtiö lopettaa kokonaan lennot näillä 345-paikkaisilla koneilla ja romutettavaksi joutuu 31 konetta, mikä vastaa noin 10 prosenttia British Airwaysin laivastosta.
– Tämä on legendaarinen konetyyppi, sillä monet ovat aloittaneet kaukomatkailun lentämällä Boeing 747-koneella esimerkiksi Euroopasta Australiaan, haikailee Mark Gregory.
Kierrätyksen kannalta 1970-luvulla suunniteltu konetyyppi on hankalampi kuin uudemmat Airbus A319-koneet.
– Maailmalla lentää vielä paljon A319- ja A320-koneita, joten löydämme lähes kaikille osille vielä käyttöä. Mutta Boeing 747-koneista voidaan kierrättää oikeastaan vain jarrut ja muita yksittäisiä osia.
Satoja koneita poistuu pandemian seurauksena liikenteestä
Euroopassa lentokoneiden kierrätys ja purkaminen on keskittynyt muutamille kentille Britanniassa, Irlannissa, Espanjassa ja Ranskassa. Koronapandemian aika on merkinnyt siellä toimiville yrityksille täystyöllisyyttä.
Cotswoldin kentällä on tilaa yhteensä 70 lentokoneelle. Euroopan suurin romutuspaikka löytyy Espanjan itäosassa sijaitsevalla Teruelin kentällä, jossa voidaan samanaikaisesti käsitellä 250 lentokonetta.
Lähellä Airbusin Toulousen tehtaita sijaitsee puolestaan Tarbes-Lourdes-Pyrénéesin lentokenttä, jossa voidaan romuttaa myös suurimpia Airbus A380 -koneita.
Tällä hetkellä tuhansia koneita seisoo käyttämättöminä eri puolilla Eurooppaa, ja kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATAn arvion mukaan kestää vuosia, että lentojen määrä palaa koronapandemiaa edeltäväksi.
Niinpä lentoyhtiöt arvioivat, etteivät ne tarvitse kaikkia koneita. Operointikustannuksiltaan kalliit nelimoottoriset Boeing 747- ja Airbus A340-600-koneet korvautuvat tehokkailla kaksimoottorisilla Airbus A350-, 787 Dreamliner- ja Boeing 777-malleilla.
Finnair harkitsee koneiden purkamista kierrätykseen Helsinki-Vantaalla
Finnairissa ei ole vielä tehty päätöstä seuraavan koneen poistamisesta liikenteestä, mutta yhtiössä tutkitaan voitaisiinko kierrättäminen tehdä Helsinki-Vantaalla.
– Meillä on lomautettuna mekaanikkoja, jotka voisivat irrottaa käyttökelpoisia osia rungosta, ja Suomesta löytyy hyvin osaamista alumiinisen rungon kierrättämiseen, pohtii Miika Haatio.
Helsingin koronainfossa pormestari Jan Vapaavuori kertoi, että ryhtiliike on purrut: ainakaan tällä hetkellä koronatapausten nousu ei ole kovin jyrkää.
Tautitilanne on silti kaupungissa yhä vakava: Helsingissä ilmaantuvuusluku on 254/100 000 asukasta kohden viimeisen kahden viikon aikana.
Toisen asteen opiskelijat ovat siirtyneet etäopiskeluun tänään.
Helsinki tiedotti myös, että perinteinen uudenvuoden vastaanotto Senaatintorilla perutaan. Helsinki tarjoaa ohjelmaa Helsinki-kanavan ja Ylen välityksellä. Olympiastadionin tornista morsetetaan "2020–2021" lasersätein.
Kello 17.20 Sairaalavierailuja ei sallita
Tautitilanteen vuoksi vierailuja rajoitetaan sairaaloissa, palvelukeskuksissa ja senioritaloissa. Uudet rajoitukset ovat voimassa 4.–20.12.
Omaisten ja läheisten vierailut sairaaloissa eivät ole mahdollisia. Potilaita ei voi myöskään tavata ulkona.
Saattohoidossa olevia potilaita voi tavata erikseen siitä sopimalla.
Seniorikeskuksissa ja palvelutaloissa vierailukäytäntöjä tiukennetaan myös.
Kello 17.18 Helsinki valmistelee koronavirusrokotuksia
Vapaavuori kertoo jo aiemmin todetun rokotusjärjestyksen, jonka mukaan Helsingin on tarkoitus rokottaa aluksi koronapotilaiden kanssa työskentelevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, ikääntyneet henkilöt sekä he, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.
Kello 17.12 Päiväkodeissa ja kouluissa ei ole ollut tartuntaryppäitä
Lasten ja nuorten keskuudessa tartuntapauksia on ollut harrastuksissa, joissa altistuminen riski on Vapaavuoren mukaan moninkertainen kouluympäristöön verrattuna. Koulun ulkopuolista toimintaa tulisi välttää.
Kaikki tartunnat kouluissa selvitetään ja niistä viestitään huoltajille.
Toisen asteen opiskelijat ovat siirtyneet etäopiskeluun tänään.
Perjantaina juhlitaan virtuaalisesti syksyn ylioppilaita, joille pormestari välittää onnittelut ja toivoo isompien juhlien siirtyvän tulevaisuuteen.
Kello 17.08 Viimeisen viikon aikana kahdeksan helsinkiläistä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin
Koronaa on pääkaupunkiseudun väestön keskuudessa niin paljon, että kohtaamisia täytyy vähentää, sanoo Vapaavuori.
Tautitilanne ei koske enää vain Helsinkiä, vaan pahenee koko maassa.
Helsingissä ilmaantuvuusluku on 254/100 000 asukasta kohden viimeisen kahden viikon aikana.
Vantaalla ja Espoossa luku suhteellisen sama.
Helsingissä on ollut 848 uutta tartuntaa viimeisen 7 päivän aikana.
Viimeisen viikon aikana koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleita on Helsingissä ollut kahdeksan.
Kello 17.04 Vapaavuori: ryhtiliike on purrut, mutta tautitilanne yhä vakava
Vapaavuori kertoo, että viikko sitten tautitilanne oli niin huolestuttava, että tiukemmat rajoitukset oli otettava käyttöön.
Ryhtiliike on purrut ja tapausten kasvu on taittunut, mutta tautiluvut ovat edelleen korkeita.
Huolestuttavia kriteerejä havaittiin neljä:
1) Sairaalahoidontarve nousu: nyt helsinkiläisiä on sairaalassa 49 ja tehohoidossa viisi.
2) Joukko huolestuttavia tapauksia ikääntyneiden hoidossa ja asunnottomien keskuudessa.
3) Tartunnanjäljitys ruuhkautui, ja paikoitellen jäljityksessä on edelleen viivettä. Resursseja on lisätty koko ajan ja viiveet on saatu olennaisesti lyhennettyä.
4) Suositusten ja rajoitusten noudattaminen ei ole ollut sillä tasolla, kuin sen olisi pitänyt olla.
Vapaavuori toteaa, ettei koronaepidemia ole asia jota voi viranomaismääräyksillä täydellisesti säädellä, kaupunkien keinovalikoima on rajallinen.
– Jokaisen täytyy kantaa vastuunsa ja skarpata. Juuri nyt on aika laittaa normaali elämä katkolle muutamaksi viikoksi, rajoitusten teho on täysin riippuvaista siitä kuinka vastuullisesti itse kukin käyttäytyy. Leviämistä ei estetä rajoituksilla eikä suosituksilla, vaan ihmisten vastuullisella toiminnalla.
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kertoi viime perjantaina uusista rajoituksista ja suosituksista. Niitä ovat muun muassa sisätiloissa tapahtuvan harrastustoiminna keskeyttäminen sekä yli 10 hengen yleisötilaisuuksien kieltäminen. Valtaosa rajoituksista tuli voimaan tämän viikon maanantaina.
Senaatintorin perinteinen uudenvuoden vastaanotto on peruttu
Helsinki tiedotti torstaina myös perinteinen uudenvuoden vastaanoton peruuntumisesta Senaatintorilla.
Vuoden vaihtumista juhlitaan etänä ja perinteisen yleisötapahtuman sijaan pääkaupunki tarjoaa ohjelmaa Helsinki-kanavan ja Ylen välityksellä.
Ilotulitteiden sijaan vuoden vaihtumisen merkiksi Helsingin taivaan valaisevat lasersäteet, jotka morsettavat merkkisarjaa “2020–2021” kaikkiin ilmansuuntiin Olympiastadionin tornista.
Ilkka Paloniemen suunnittelema radiolaserteos on nimeltään Ajan lennätin. Sen voi kokea noin 18 tunnin ajan – auringonlaskusta seuraavaan aamuun saakka.
Päätös uudenvuoden ilotulituksen järjestämisestä tehdään vasta myöhemmin.
– Vuoden 2020 päättyessä on poikkeuksellinen tarve irtautua vanhasta ja toivottaa avosylin vastaan parempi, tuleva vuosi. Tämän hetkisessä tilanteessa emme voi kerääntyä väentungoksiin toreille ja puistoihin, joten Helsingin kaupunki halusi etsiä toisenlaisen ratkaisun. Kannustan kaikkia jäämään kotiin, huolehtimaan itsestä ja toisista sekä nauttimaan mahtavasta ohjelmasta matkalla kohti parempaa uuttavuotta, pormestari Jan Vapaavuoritoteaa tiedotteessa.
Voit keskustella aiheesta 4.12. kello 23:een saakka.
