Kiinan painostus Taiwania kohtaan on kiihtynyt viime viikkoina. Kiinan ilmavoimat on lähettänyt useina päivinä kymmenittäin sotilaskoneita lähelle Taiwanin ilmatilaa.

Laadimme seitsemän kysymystä ja vastausta Kiinan ja Taiwanin tulehtuneiden suhteiden taustasta ja nykytilasta.

1. Miksi Taiwanilla pelätään Kiinan hyökkäystä?

Kiinan asevoimat eivät salaa sitä, että ne valmistautuvat hyökkäämään Taiwanille.

Kiinan kansantasavalta, eli manner-Kiina, on koko kommunistihallinnon ajan pitänyt selvänä, että Taiwan on Kiinan kapinallinen maakunta, joka pitää liittää uudelleen Kiinan yhteyteen.

Kiina on viime vuosina tehnyt satoja häirintälentoja Taiwanin julistamalle ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykelle, samoin kuin Taiwaninsalmen keskikohdan yli.

Pelkästään lokakuun ensimmäisen viikon aikana noin 150 Kiinan ilmavoimien hävittäjä- ja pommikonetta on käynyt kääntymässä ilmatilassa, jota Taiwan pitää omanaan. Joka kerran Taiwanin ilmavoimat joutuu lähettämään koneitaan tunnistamaan tunkeutujat ja valmistautumaan mahdolliseen sotilaalliseen iskuun.

Kiinan ja Taiwanin välit ovat nyt huonoimmillaan 40 vuoteen, arvioi Taiwanin puolustusministeri Chiu Kuo-cheng.

Kiina on myös kasvattanut sotilasvoimaansa siten, että pääpaino on kalustossa, jota voitaisiin hyödyntää Taiwanille tehtävässä maihinnousussa, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Matti Puranen keväällä Sotilasaikakauslehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

Lisäksi Kiina kasvattaa päättäväisesti määräysvaltaansa Etelä-Kiinan merellä, missä se vastalauseista piittaamatta rakentaa tukikohtia hallinnassaan oleville atolleille ja luodoille.

2. Miksi Taiwan on Kiinan kommunistiselle puolueelle “elämän ja kuoleman kysymys”?

Puolueen mielestä Kiinan on oltava kokonainen, jotta puolueella on oikeus hallita sitä.

Taiwan on kommunistiselle puolueelle äärimmäisen tärkeä. Kun puolue hakee oikeutusta olemassaololleen, se nojaa ikivanhaan kiinalaiseen traditioon. Sen mukaan hallitsijan katsotaan olevan aidosti vallassa vasta, kun hän kykenee ylläpitämään Kiinan valtiollista yhtenäisyyttä.

– Tästä syystä Taiwan on kivi Kiinan kommunistisen puolueen kengässä. Kommunistinen puolue on sitonut oman legitimiteettinsä Taiwanin kysymyksen ratkaisuun, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija ja Kiina-asiantuntija Jyrki Kallio.

Kun kommunistit pääsivät Kiinassa valtaan vuonna 1949, päättyi Kiinassa niin sanottu nöyryytyksen vuosisata, jolloin siirtomaavallat paloittelivat ja hyödynsivät Kiinaa mielensä mukaan, Kallio kertoo.

Hongkong ja Macao on palautettu 1990-luvulla Kiinan yhteyteen, mutta Taiwan muistuttaa edelleen kiinalaisia nöyryytyksen vuosisadasta, Kallio jatkaa.

Presidentti Xi Jinpingin johdolla Kiinaan on luotu ajatusmalli, joka kulkee nimellä “Kiinan unelma”. Se merkitsee, että kun Kiinan kansantasavalta juhlii 100-vuotisjuhlaansa vuonna 2049, Kiina olisi jälleen kokonainen, Taiwan olisi osa Kiinaa ja maa olisi turvassa kaikelta ulkomaiselta painostukselta.

Kiinan kommunistinen puolue on siis sitoutunut siihen, että Taiwan liitetään tavalla tai toisella manner-Kiinaan vuoteen 2049 mennessä.

Kiina haluaa toteuttaa Taiwanin liittämisen rauhanomaisesti. Silti Kiina on ilmoittanut pidättävänsä itsellään oikeuden käyttää kaikkia keinoja - myös sotilaallisia - jos Taiwan alkaa aktiivisesti pyrkiä kohti itsenäisyyttä.

3. Onko hyökkäys tulossa?

Ei, ainakaan vielä. Kiinan sotilaslentojen päätarkoitus on vahvistaa kuvaa Kiinan kommunistisen puolueen voimasta.

Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät usko, että Kiina olisi uhittelustaan huolimatta aloittamassa välitöntä hyökkäystä Taiwanille. Jyrki Kallion mukaan viesti on suunnattu pääosin kotiyleisölle.

– Kiinan kommunistinen puolue täyttää tänä vuonna sata vuotta, ja nyt jos koskaan sen on kyettävä osoittamaan, että se on vahva.

Lisäksi ensi vuonna on kommunistisen puolueen puoluekokous, jossa presidentti Xin asemaa arvioidaan.

Kiinan johto on sitoutunut siihen, että Taiwan otetaan vuoteen 2049 mennessä hyvällä tai pahalla. Asiantuntijat uskovat, että lentotoiminta on tässä vaiheessa kuitenkin vain kommunistisen puolueen voimannäyttöä.

Lentokoneiden tunkeutuminen Taiwanin lähistölle voi heikentää Taiwanin ilmavoimia, koska se sitoo paljon resursseja, toteaa Matti Puranen Ylen haastattelussa.

Tunkeutumiset myös pitävät taiwanilaisia "varpaillaan" ja muistuttavat, että ratkaisun on ennen pitkää tultava ja sen olisi paras olla rauhanomainen, koska Kiina on Taiwaniin verrattuna sotilaallisesti ylivoimainen.

Puranen huomauttaa, että vuonna 1996, jolloin Taiwanissa järjestettiin demokraattiset presidentinvaalit, Kiinan painostus oli paljon kovempaa. Tuolloin Kiina ampui ohjuksia Taiwaninsalmeen ja kokosi joukkoja Taiwanin-vastaiselle rannalleen.

4. Mikä estää Kiinaa yrittämästä Taiwanin valtaamista?

Riski suursodasta ja taloudellisista menetyksistä on liian suuri.

Taiwanin valtaaminen edellyttäisi Kiinalta maihinnousun tekemistä saarelle. Seurauksena olisi täysimittainen sota, joka vaatisi todennäköisesti valtavasti uhreja.

Taiwanin kansan suuri enemmistö ei halua liittyä kommunisti-Kiinaan.

Tutkijoiden mielestä on kaksi suurta tekijää, jotka nostavat kynnyksen sotaan ryhtymiseen erittäin korkeaksi: Kiinan talouskasvu ja ulkovaltojen mahdolliset reaktiot.

Jyrki Kallion mukaan Kiinan johdolle talouden kehittäminen on nyt tärkein päämäärä. Talous kärsisi väistämättä suuria menetyksiä. Kiina joutuisi merkittävien pakotteiden alaiseksi.

Ulkovallat, kuten Yhdysvallat ja Japani saattaisivat puuttua tapahtumiin myös sotilaallisesti. Suurvaltojen välisellä sodalla olisi valtavat ja arvaamattomat seuraamukset.

Matti Puranen arvelee, ettei Yhdysvallat todennäköisesti ehtisi estää Taiwanin valtausta, jos se tapahtuisi äkkiarvaamatta. Kiina joutuisi joka tapauksessa ankarien taloudellisten vastatoimien kohteeksi.

Kiina on esimerkiksi riippuvainen merikuljetuksista. Ulkovallat voisivat pakotteena esimerkiksi sulkea Kiinan öljykuljetukset, Puranen pohtii.

Asiantuntijoiden kanta on, ettei Kiinalla juuri ole enää rauhanomaisia vaihtoehtoja Taiwanin haltuunottamiseen, mutta toiminnan aika ei ole vielä.

5. Miten Kiina on varautunut Taiwanin valtaamiseen?

Kiinan asevoimien kehityksen pääpaino niin laivaston kuin ilmavoimienkin osalta on ollut valmistautumisessa iskuun Taiwanille.

Sotilasasiantuntijat ovat viime vuosina panneet merkille, että Kiina on siirtänyt asevoimiensa kehityksen painopistettä maavoimista ilmavoimiin ja laivastoon.

Kiinan laivastolla on jo määrällisesti enemmän aluksia kuin Yhdysvalloilla. Kiina on rakentanut kaksi lentotukialusta ja suuren määrän kookkaita maihinnousualuksia. Maa kehittää myös merijalkaväkeään.

Ilmavoimat ovat hankkineet raskaita kuljetuskoneita, joilla voitaisiin siirtää nopeasti suuri määrä maahanlaskujoukkoja Taiwanille.

Lisäksi Kiina on kehittänyt monipuolisen ohjusaseistuksen, jonka tehtävänä voisi sotatilanteessa olla paitsi Taiwanin puolustuskohteiden myös Yhdysvaltain Guamin saarella olevan tukikohdan tuhoaminen.

Olennainen lisä Kiinan ohjusaseistukseen ovat ballistiset meritorjuntaohjukset, joilla voitaisiin estää Yhdysvaltoja tuomasta Taiwaniin omia aluksiaan.

6. Miten Taiwan suunnittelee puolustautuvansa?

Hyökkäys täytyy tehdä hyökkääjälle mahdollisimman kalliiksi. Kiina kohtaisi Taiwanilla “piikkisian”.

Taiwanilla on nykyaikaiset asevoimat. Se on hankkinut aseistusta erityisesti Yhdysvalloista ja Ranskasta. Taiwanilla on myös omaa puolustusteollisuutta. Asevoimien suorituskyky on toki selvästi pienempi kuin Kiinan.

Taiwanissa on hiljattain siirrytty yleisestä asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan, jonka kokonaismäärän tulisi olla lähes 200 000 sotilasta. Asevoimat kärsii kuitenkin rekrytointivajeesta, kertoo Matti Puranen artikkelissaan.

Taiwan aikoo puolustuspolitiikassaan tehdä suuren muutoksen, jossa raskaisiin aseisiin, kuten hävittäjäkoneisiin ja taistelupanssarivaunuihin pohjaavasta puolustuksesta siirrytään "piikkisikapuolustukseen".

Tämä tarkoittaa paikallispuolustusta ja "suurta määrää pieniä asioita". Taiwan on ottamassa käyttöön esimerkiksi lyhyen kantaman täsmäaseita, miehittämättömiä ilma- ja merialuksia sekä pieniä ohjusveneitä. Muutos on kuitenkin vielä pahasti kesken.

Kuten Suomenkin puolustusvoimat, Taiwan haluaa nostaa mahdollisen maahantunkeutumisen hinnan hyökkääjälle mahdollisimman kalliksi.

Rannikolle aiotaan rakentaa esimerkiksi tuulivoimaloita ja meriviljelyksiä, jotka haittaisivat maihinnousua. Nämä hankkeet ovat kuitenkin edenneet hitaasti, Puranen kertoo.

Poliittisella tasolla Taiwan haluaa tehdä mahdollisimman selväksi, että Yhdysvallat puuttuisi Kiinan mahdolliseen hyökkäykseen. Tästä ei kuitenkaan ole lopullista varmuutta.

7. Miten konflikti voisi edetä?

Asiantuntija uskoo Kiinan toivovan, että jo kauppasaarto lopettaisi Taiwanin vastarinnan.

Puranen hahmottelee artikkelissaan malleja siitä, miten Kiina voisi ottaa Taiwanin haltuunsa.

Kiina voisi Purasen mukaan aloittaa toimet kauppasaarrolla. Se olisi tehokas keino, koska Taiwan on saari ja siksi riippuvainen merikuljetuksista.

Saartoon Kiina voisi käyttää kalastusaluksiksi naamioituneita merivoimien aluksia. Näin se on toiminut aiemminkin Etelä-Kiinan merellä.

Jos saarto ei purisi, voisi Kiina koventaa painostustaan tekemällä ohjusiskuja Taiwanille.

Ennen varsinaista maihinnousua Kiina todennäköisesti ottaisi haltuunsa Taiwanille kuuluvia pikkusaaria, jotka sijaitsevat aivan manner-Kiinan rannikolla.

Jos Kiina toteuttaisi maihinnousun, olisi Yhdysvaltain suhtautuminen siihen ratkaisevan tärkeää. Yhdysvallat voisi ajatella, ettei Taiwan ole niin merkittävä liittolainen, että sen takia uhrattaisiin koko maailmanrauha.

Toisaalta, jos Yhdysvallat sallisi Taiwanin valtaamisen, menettäisi Yhdysvallat uskottavuutensa kaikkien liittolaistensa silmissä, Puranen toteaa.

Suurvaltakamppailu Kiinan kanssa kiristyi jälleen – USA solmi sotilaallisen yhteistyösopimuksen Australian ja Britannian kanssa

Lue lisää:

Guardian: Why is China increasing its military pressure on Taiwan?

Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla pistettiin syyskuussa lähes 300 liian lämpimässä säilytettyä koronarokotetta.

Syy virheeseen on selvinnyt eli taustalla oli laiterikko. Se huomattiin omassa sisäisessä tarkastuksessa.

Teholtaan mahdollisesti heikentynyttä rokotetta pistettiin Nivalan neuvolassa syyskuun puolestavälistä lähtien viikon verran.

Uutta rokoteannosta tarjotaan asiakkaille ensi viikolla, mutta ei kaikille, kertoo Kallion peruspalvelukuntayhtymän terveyspalvelujohtaja Päivi Peltokorpi.

– Uuden pistoksen tarvitsevat vain ne yli 30-vuotiaat, jotka eivät saaneet rokotteesta havaittavaa reaktiota, esimerkiksi kuumetta. Tämä on THL:n ohje. Asiassa on tehty tiivistä yhteistyötä THL:n asiantuntijalääkärin kanssa, Peltokorpi sanoo.

THL ohjeistaa, että lyhyen ajan sisällä kolmatta rokotetta ei anneta perusterveille alle 30-vuotiaille, eikä varsinkaan nuorille miehille, sillä heillä saattaisi olla riski harvinaisiin sydänpussi tai -lihastulehduksiin.

Koronarokotteet pitää säilyttää +2–8 asteessa. Nyt rokotteiden säilytykseen on kiinnitetty erityistä huomiota Kallion peruspalvelukuntayhtymän alueella.

Nivalassa koronarokotuksiin on hakeuduttu laiskasti, sillä vain 61 prosenttia yli 12-vuotiaista nivalalaisista on ottanut ensimmäinen koronpiikin. Kaksi koronarokotetta on vain hieman yli puolella yli 12-vuotiaista.

Koko maassa puolestaan yhdellä piikillä on tähän mennessä rokotettu lähes 74 prosenttia ja kahdella piikillä 63,6 prosenttia suomalaisista rokotusikäisistä.

Kalastaja ja kansalaisaktivisti Rauno Glad istuu veneessään ja noituu. Hän on varma, että järven pohjasta löytyy – paskaa – niin kuin Glad asian ilmaisee.

Ollaan Keitele-järvellä Viitasaaren kaupungin edustalla. Glad uskoo, että kaupungin jätevedenpuhdistamolta tulee järveen tavaraa, josta osa kokkaroituu pohjaan kivimäisiksi paakuiksi.

– Lietteeseen sekoitetaan puhdistamolla kalkkia, minkä vuoksi osa siitä paakkuuntuu, Glad järkeilee.

Paakkuja nousee verkon mukana veneeseen ja ne värjäävät sen pohjan vaaleanruskeaksi. Itselleen Glad on pukenut suojaksi kumisen esiliinan.

Väitteidensä tueksi kunnallispolitiikassakin touhuava Glad linkoaa järveen teräsämpärin, ja raahaa sitä hetken aikaa veneen perässä. Ämpäri nousee veneeseen täynnä ruskeaa liejua.

Gladin mielestä lieju ei ole pelkästään normaalia pohjamutaa vaan osa siitä on peräisin kaupungin vessoista.

Hajua lietteessä ei ihmeemmin ole. Glad myöntää, että ei olekaan juuri nyt, mutta aika ajoin hajun tuntee selvästi, hän väittää.

– Aamulla täällä haisi ihan puuceelle.

Kalastusreissun jälkeen vene jää satamaan odottamaan painepesurin suihkua.

Keski-Suomen Elinkeino- ja ympäristökeskuksen havaintojen perusteella järvi ei ole muuttunut lokasäiliöksi, mutta on Gladin väitteissä perääkin. On vain joitakin vuosia siitä, kun Viitasaaren puhdistamolta pääsi valumaan oikein kunnon töräys puhdistamatonta jätevettä Keitele-järveen.

On siis sopiva hetki käydä jätevedenpuhdistamolla Viitasaarella ja parilla muullakin paikkakunnalla, sillä jätevesi ja tunteet kuohuvat ainakin Mikkelissä ja Parikkalassa.

Kiintoainesta pääsee järveen

Jäteveden puhdistamot eivät puhdista vettä täydellisesti, vaan niistäkin pääsee kiintoainesta ja muun muassa fosforia vesistöihin.

Keitele-järveen kuten moniin muihinkin järviin tulee puhdistamojen lisäksi kuormitusta myös maataloudesta, metsäojista ja turvesoilta.

Jätevesien puhdistusta halutaan silti tehostaa, mikä voi olla iso haaste varsinkin pienille puhdistamoille. Viitasaari on tästä hyvä esimerkki.

Viitasaaren kaupungissa jätevesistä suurin osa johdetaan Mustaniemen puhdistamolle. Puhdistamo otti kesällä 2018 käyttöön MBR-kalvopuhdistusjärjestelmän, jonka piti tehostaa jätevedensuodatusta selvästi ja hyvittää mahdolliset vanhatkin synnit.

Kävi päinvastoin.

Prosessi meni tukkoon ja kiintoainesta pääsi Keiteleeseen. Nyt kalvoista on enää riekaleet jäljellä, ja puhdistamo on palannut vanhaan tekniikkaansa, aktiivilieteprosessiin. Pahimmillaan kyse on jopa miljoonan euron vahingosta, jota ratkotaan oikeussalissa. Oikeuskäsittelun aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Alva Viitasaareksi muuttunut energia- ja vesilaitos katsoo, että vastuu epäonnistumisesta on laitetoimittajalla. Laitteet toimittaneen Aquazonen nykyisen omistajan Operon Groupin mukaan puhdistamolla ei tehty yrityksen esittämiä parannuksia.

Operon Groupin toimitusjohtajan Mikko Laitisen mukaan tilaajan eli silloisen Wiitaseudun Energian tarjous- ja toteutussuunnittelua varten antamat tiedot laitoksen kuormituksesta olivat puutteellisia tai vääriä.

– Laitokselle on ajettu sellaista kuormitusta, josta ei saatu tarjous-, sopimus- ja käyttöönottovaiheessa tietoa tilaajalta, Laitinen vastaa.

Alva Viitasaaren omistaa nykyisin Jyväskylän kaupungin vesilaitos Alva.

Alva Viitasaaren toimitusjohtaja Kari Kautto harmittelee, että Viitasaari lähti aikoinaan kokeilemaan kalvosuodatusmenetelmää, vaikka menetelmässä itsessään ei hänen mukaansa ole vikaa.

– Näihin liittyy aina riskejä ja ne riskit ovat täällä realisoituneet.

Jätevedet ovat aiheuttaneet murheita Viitasaarella aiemminkin. Yhdeksänkymmentäluvulla jätevesiputki katkesi maanrakennuksen yhteydessä ja puhdistamatonta jätevettä pursui Keiteleeseen hyvän aikaa ennen kuin asia huomattiin.

Kalvopuhdistus vaatii osaamista

Viitasaari ei ole ainut paikkakunta, joka on joutunut vaikeuksiin uuden tekniikan kanssa.

Parikkalaan valmistui uusi kalvosuodatusmenetelmää käyttävä jätevedenpuhdistamo vuonna 2019. Tekniikka ei meinattu saada toimimaan, vaan kalvot tukkeutuivat.

Nyt tekniikka on saatu toimimaan, mutta hulevesien kanssa on edelleen säätämistä, kertoo kunnan rakentamispäällikkö Vesa Berg.

Berg kehuu laitokselta lähtevän veden puhtautta. Kuntalaisille se on tarkoittanut lisää kustannuksia useita satoja tuhansia euroja ja kohonneita vesilaskuja. Bergin mukaan kustannuksia yritetään hillitä tehostamalla sähkön käyttöä.

Kalvosuodatus eli MBR-menetelmä on käytössä myös Mikkelissä Metsä-Sairilan upouudessa, kallion sisään louhitussa jätevedenpuhdistamossa. Kalvosuodatuksen käyttöönotto alkoi toukokuussa eli laitos on vielä sisäänajovaiheessa.

Mikkelin puhdistamon rakentaminen on tullut reippaasti ennakoitua kalliimmaksi. Tällä hetkellä arvioidaan, että jätevedenpuhdistamon kokonaishinta nousee 76 miljoonaan. Alkuperäinen kustannusarvio ylittyy 31 miljoonalla.

Rakentaminen on aiheuttanut Mikkelissä syytöksiä hyvä veli -verkostoista ja salailusta.

Kustannusten karkaaminen ei kuitenkaan johdu itse MBR eli kalvosuodatusmenetelmästä, vakuuttaa vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.

Uusia miljoonia tarvitaan vasta, jos menetelmä ei toimikaan.

– Tottakai mielenkiinnolla seurataan. Tässä vaiheessa näyttää aika hyvältä.

Mikkelin uudella puhdistamolla jätevesi kulkee monen eri vaiheen läpi ennen kuin se päätyy kalvojen väliin. Puhdistamon laboratoriossa Turkki esittelee lasipurkissa vettä, joka näyttää täysin kirkkaalta ja hajuttomalta.

– Vasta tämä vesi lasketaan Saimaaseen, hän sanoo.

Turkki ei sentään ota lasista huikkaa. Ehkä joku päivä voi ottaa, hän arvelee, sillä veden kierrättäminen uusiokäyttöön tulee hänen mielestään yhä tärkeämmäksi.

– Itse asiassa talousveden puhdistaminen jätevedestä on halvempaa kuin merivedestä, Turkki tietää kertoa.

Miksi sitten kalvopuhdistus aiheuttaa joissakin puhdistamoissa ongelmia?

Turhan takia ei kannata puhdistaa

Jätevesien puhdistuksesta on tulossa yhä säädellympää ja vaativampaa. EU saattaa asettaa uusia raja-arvoja joillekin haitta-aineille. Toistaiseksi ei ole tietoa, kuinka tiukkoja raja-arvoista tulee, mutta kuntien tulee niihin joka tapauksessa varautua.

– Tämä on vähän kuin roikkuisi löysässä hirressä, sanoo Aalto yliopiston työelämäprofessori Anna Mikola.

Mikola väitteli vesihuoltotekniikasta vuonna 2013. Mikola on konsultoinut myös Mikkeliä uuden laitoksen rakentamisessa.

Pienten laitosten osalta uusi tekniikka, kuten kalvopuhdistusmenetelmä voi olla ongelma, sillä se vaatii erityistä ammattitaitoa, Mikola sanoo.

Mikolan mukaan kalvopuhdistustekniikkaan liittyy iso haaste sen vuoksi, että prosessissa käytettävien bakteerien tuottama eräänlainen lima eli solunulkopuoliset polymeerit voivat pahimmillaan tukkia kalvot.

Toiseksi, kalvopuhdistekniikassa kuten muissakin tekniikoissa, kylmä sää ja runsaat hulevedet voivat vaikuttaa prosessiin. Mikolan mukaan laitokset tulisikin mitoittaa kylmien vesien vuoksi riittävän suuriksi. Tämä puolestaan lisää kustannuksia. Kalvotekniikan käyttäytymisestä alhaisissa lämpötiloissa ei ole vielä paljon kokemusta.

Itse menetelmää hän kuitenkin pitää hyvänä ja muistuttaa, että sitä käytetään maailmalla paljon riskeistä huolimatta.

– Etuna on se, että lähtevä vesi on huomattavasti perinteistä puhdistusmenetelmää puhtaampaa.

Silti Mikola toppuuttelee pieniä kuntia kalvopuhdistustekniikan käyttöönotossa, sillä muutama epäonninen kokeilu voi pilata koko tekniikan maineen. Pieni kunta voi toki onnistua, mutta se edellyttää Mikolan mukaan hyvää asiantuntijuutta, ylimääräistä tarkkailua ja säätöä.

Kaiken kaikkiaan Mikola uskoo, että jätevesien puhdistus on tulevaisuudessa selvästi nykyistä kalliimpaa. Tämän vuoksi hän kehottaakin kuntia pohtimaan tarkkaan, mikä menetelmä otetaan käyttöön.

– Turhan takia ei kannata puhdistaa liikaa, koska jäteveden käsittelykin kuormittaa ympäristöä.

Myös Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki on sitä mieltä, että pienten puhdistamojen ei kannattaisi suin päin ottaa kalvopuhdistusmenetelmää käyttöönsä.

– En esittäisi tällaista puhdistamoa pieneen laitokseen.

Nykyistä tehokkaampi jätevesien puhdistaminen voi olla osalla pienpuhdistamoista iso haaste, sillä kiristyvien määräysten lisäksi niillä on toinenkin murhe: umpi- ja sakokaivot.

Sakokaivot aiheuttavat ongelmia

Haja-asutusalueen vessavedet kerätään umpi- tai sakokaivoihin ja kuljetaan loka-autoilla puhdistamoille.

Haja-asutusalueella umpi- ja sakokaivojen osuus koko jätevesimäärästä on paljon suurempi kuin kaupungeissa. Varsinkin sakokaivot rasittavat puhdistamoja, koska niissä on pelkästään tuhtia tavaraa.

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on noin 300 000 kiinteistöä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Niissä asuu vajaa miljoona ihmistä.

Isoissa kaupungeissa loka-autoilla tuotavan jätteen osuus on niin pieni, että sillä ei ole suurta merkitystä puhdistuslaitokselle. Pienille puhdistamoille umpi- ja sakokaivojätteen osuus voi olla merkittävä lisä, ja muinoin laitoksia mitoitettaessa tätä ei aina osattu huomioida.

Keski-Suomen ELY-keskuksen rakennusmestari Jukka Mutila tunnistaa ongelman.

– Varsinkin sakokaivojen aiheuttamat kuormitukset ovat paljon rajumpia kuin viemäriverkostosta tulevan jäteveden kuormitus. On erittäin hankalaa, jos puhdistamolla ei ole riittävästi tasauskapasiteettia sako- ja umpilietteiden vastaanottamiseen.

Mutilan mukaan Viitasaarella kalvopuhdistuksen ongelma saattoi syntyä juuri siitä, että sako- ja umpikaivojen jätteelle ei ollut riittävästi esikäsittelyä.

– Autoilla tuotu liete voi aiheuttaa muutenkin järjestelmälle ongelmia, jos puhdistamon jätevesien käsittelyprosessia ei mitoiteta riittävän suureksi ja suunnitella kunnolla.

Alva Viitasaaren nykyinen toimitusjohtaja Kari Kautto ei kuitenkaan pidä umpi- ja sakokaivolietteen määrää tällä hetkellä hälyttävänä tai ongelmallisena Viitasaarella. Hän laskee, että niistä tuotava liete aiheuttaa noin 10 prosentin kuormituksen puhdistamolle.

Entä se Viitasaaren edustalla olevan Kymönselän veden laatu? Onko Viitasaaren puhdistamo syyllistynyt siihen, mitä Rauno Glad väittää?

Keiteleeseen on vuotanut jätevesiä

Viitasaaren puhdistamo toimii tällä hetkellä täysin lupaehtojen mukaisesti. Lupaehdot ovat vuodelta 2008.

– Kiintoainetta, fosforia ja typpeä pääsee pieniä määriä, mutta ei merkittävästi, Kautto vakuuttaa.

Kauton mukaan puhdistamon aiheuttama kuormitus on kaikilta osin reilusti alle kymmenen prosenttia järven kokonaiskuormituksesta eikä ylivuotoja ole vuoden 2018 jälkeen ollut.

Keski-Suomen ELY-keskuksen rakennusmestari Jukka Mutilaon virkansa puolesta perehtynyt puhdistamon purkualueella olevan Kymönselän tilanteeseen. Hän ei usko lainkaan, että pohjasta nouseva liete olisi puhdistamolta tullutta kiintoainetta - mutta jättää silti pienen varauksen.

Mutila muistuttaa, että seitsemisen vuotta sitten puhdistamolta karkasi käsittelemätöntä jätevettä, joka näkyi selvästi talvisaikaan jäällä Kymönselällä.

Voisivatko ne olla Gladin verkkoihin tarttuneita kokkareita?

Mutila arvioi, että puhdistamolla voi olla osansa niiden syntymisessä. Kokkareiden väri saattaa kuitenkin tulla niissä olevasta raudasta, ei vessanpöntöistä.

– On mahdollista, että vesistössä tapahtuu joku tällainen ilmiö jäteveden mukana kertyvän raudan seurauksena. Rauta sotkee paikkoja hapettuessaan.

Ilman tarkempia tutkimuksia on mahdotonta sanoa, mitä Keiteleessä on. Se on kuitenkin varmaa, että asia kiinnostaa ranta-asukkaita ja varsinkin kalastajia.

Jukka Mutila pitää hyvänä asiana, että järven tila kiinnostaa.

– On hienoa, että ihmiset tarkkailevat vesistöjen tilaa.

Mutila arvioi, että ranta-asukkaiden havainnoilla on tärkeä rooli vesistöjen kunnon arvioinnissa, niin Viitasaarella kuin muuallakin.

Toistaiseksi on epäselvää, mitä Viitasaaren jätevedenpuhdistukselle jatkossa tapahtuu. Se on ainakin varmaa, että Rauno Glad saa jatkossakin puhdistaa veneensä painepesurilla mahdollisesti raudasta, piilevästä - tai ehkä paskasta.

Lue myös

Jätevesissä voi piillä tieto uudesta pandemiasta – "Oikea aarreaitta", sanoo varoitusjärjestelmää kehittävä asiantuntija

Mikkelin jätevedenpuhdistamon budjetti ylittyi kymmenillä miljoonilla, päättäjät pimennossa: “Kallis harjoitustyö”, sanoo johtokunnan jäsen

Suomessa koronarajoituksista ja -suosituksista luovutaan, kun rokotuskattavuus on tarpeeksi korkea.

Hallituksen mukaan rokotuskattavuus on riittävä, kun yli 12-vuotiaista yli 80 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat annokset.

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan joissain kunnissa ja kaupungeissa 80 prosentin tavoite saavutetaan kuun loppuun mennessä, kun taas joissain ei. Tähän on hänen mukaansa useita syitä.

– Kunnissa, joissa on iäkkäämpää väkeä, tavoitteeseen päästään helpommin, sillä he ovat hakeneet rokotteita enemmän. Kunnissa, joissa ihmiset ovat nuorempia, tilanne on toinen, hän kertoo.

Kontion mukaan kunnat, kaupungit ja sairaanhoitopiirit ovat tarjonneet kattavasti mahdollisuutta toiseen rokoteannokseen.

– Toista rokoteannosta on tarjottu valtaosin loka-marraskuun vaihteeseen mennessä. Riippuu ihmisten rokotushalukkuudesta, otetaanko rokotuksia.

Rokottamattomia on kannustettu rokotuksiin muun muassa pop-up -pisteillä kauppakeskuksissa, oppilaitoksissa ja tapahtumissa sekä viemällä rokotteita sinne, missä ihmiset liikkuvat. Viestintää on tehostettu kutsumalla ihmisiä rokotuksiin tekstiviestein ja jakamalla heille tietoa rokotuksista.

Tällä hetkellä Suomessa ensimmäisen rokoteannoksen on saanut noin 85 prosenttia kansalaisista.

– Oma toiveeni on, että pääsisimme noin 90 prosenttiin, ja kakkosannos seuraisi perässä, Mia Kontio sanoo.

Yle kysyi Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista, millä tolalla rokotusten antaminen niissä on, ja saavutetaanko 80 prosentin rokotuskattavuus kaupungeissa lokakuun loppuun mennessä.

Helsinki

Helsingissä ennakoidaan, että 80 prosentin rokotuskattavuuteen päästään lokakuun loppuun mennessä.

– Hyvin tiukkaa se kuitenkin tekee. Valitettavasti rokotusinto on hiipunut, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

Hän on huolissaan, että vaikka 80 prosenttiin päästäisiinkin, kasvu saattaa tyssätä siihen.

– Ihmeitä pitäisi tapahtua, että pääsisimme esimerkiksi 90 prosentin rokotuskattavuuteen tulevaisuudessa.

Helsingissä on noin 90 000 rokottamatonta 12-vuotiasta ja sitä vanhempaa. Lukkarinen muistuttaa, että osa rokottamattomista tai yhden rokotteen saaneista on sairastanut koronan ja on siten kahta rokotetta vastaavassa suojassa.

– Tilanne on siis aavistuksen parempi kuin mitä luvut näyttävät.

Espoo

Espoossa ollaan optimistisia, että 80 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan tämän kuun loppuun mennessä.

Terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen pitää epätodennäköisenä, että tavoite jäisi kokonaan saavuttamatta.

– Espoolaiset ovat hakeutuneet rokotuksiin mukavasti. Rokotuskattavuuden parantamiseksi tehdään töitä edelleen.

Vantaa

Vantaalla 12 vuotta täyttäneiden ensimmäisten rokoteannosten osuus tällä hetkellä noin 81 prosenttia.

– Tämän perusteella toisten annosten kattavuuden pitäisi saavuttaa 80 prosentin osuus lokakuun loppuun mennessä. Tämä edellyttää, että kaikki ensimmäisen annoksen saaneet hakevat myös toisen rokotteen, sanoo koronarokotustoiminnan vastuuhenkilö Piia Niemi-Mustonen.

Keskiviikkona THL ilmoitti, että Modernan rokotetta ei toistaiseksi tule antaa alle 30-vuotiaille miehille ja pojille. Tästä syystä Vantaalla jouduttiin keskeyttämään 12–15-vuotiaiden tehosterokotukset koulujen rokotuspisteillä.

– Järjestämme korvaavia rokotusaikoja Biontech–Pfizerin rokotteella näille pojille ja toivomme, että he tulevat uutena ajankohtana hakemaan rokotteen.

Tampere

Tampereella 80 prosentin tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä yli 12-vuotiaista tamperelaisista täyden rokotesarjan on saanut tähän mennessä vajaat 73 prosenttia.

Tartuntatautilääkäri Sirpa Räsäsen pelkona on, että 80 prosentin rokotuskattavuuteen ei päästä.

– Rokottaminen on viime aikoina selvästi hidastunut. Toivoa kuitenkin vielä on, ja toivottavasti tavoite täyttyy. Tämä voisi ajoittua loka–marraskuun vaihteeseen.

Tampereella rokottamattomia on reilut 30 000.

– Onneksi vain pieni osa on vakaumuksellisia rokotuksen vastustajia. Suurin osa on luultavasti epävarmoja rokotteen suhteen ja odottelee lisätietoa siitä. Aina on myös sellaisia, jotka eivät saa vain aikaiseksi lähteä rokotukseen, Räsänen sanoo.

Turku

Turussa yli 12-vuotiaiden ensimmäisten rokotusten kattavuus on tällä hetkellä noin 85 prosenttia, ja toisten rokotuksien kattavuus on noin 68 prosenttia.

– Kakkosrokotuksia annetaan paljon lokakuun aikana ja vielä marraskuun alussakin. Hyvin todennäköisesti kansallinen tavoite saavutetaan loka–marraskuun vaihteessa, kertoo kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi.

Kattavuuden saavuttaminen vaatii, että ensimmäisen rokotteen saaneet hakevat myös toisen annoksen. Ensimmäisten annosten osalta Turussa tehdään rokoteviestintää muun muassa vieraskielisten ihmisten, opiskelijoiden ja nuorten aikuisten parissa.

– 20–24-vuotiaiden rokotuskattavuus on Turussa ensimmäisten rokotuksien osalta reilut 81 prosenttia. Tämä on noussut selvästi syyskuun alun lukuihin verrattuna.

Lahti

Lahdessa tavoite 80 prosentin rokotuskattavuudesta on lipumassa kauas.

– Tällä tahdilla me saavutamme sen pikemminkin marraskuun lopulla. Rokottautumisen tahti on hidastunut merkittävästi ja lokakuu on erittäin kova tavoite, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen.

Hänen mukaansa tavoitteeseen pääseminen ei ole lainkaan itsestäänselvää.

– Yli 60-vuotiaiden ryhmissä ykkösrokotteen kattavuus on 90 prosenttia ja ylikin. Siinä on useamman prosenttiyksikön ero kakkosrokotuksissa, vaikka siellä olisi voitu jo päästä hyvin lähelle ykkösrokotusten tasoa. Eli on se mahdollista, että jäädään jopa pysyvästi alle 80 prosentin kakkosrokotuksissa.

Pori

Satakunnan sairaanhoitopiirissä rokotuskattavuus on tällä hetkellä 73,5 prosenttia ja Porin perusturvan alueella 74,2 prosenttia.

– Rokotustahti hieman hiipui elo-syyskuun taitteessa, mutta nyt piristymisen merkkejä on havaittu ensimmäisten rokotusannosten kysynnässä. Nuorten aikuisten osalta rokotuskattavuus on ollut heikompaa meillä, kuten myös valtakunnallisesti olemme havainneet, kertoo osastonhoitaja Anna-Maija Heikkilä Porin perusturvasta.

Hänen mukaansa 80 prosentin rokotuskattavuuden saavuttaminen lokakuussa olisi iloinen yllätys.

– Uskaltaisin arvella loka–marraskuun vaihteen olevan ehkä todennäköisempi, mikäli rokotusten otto säilyy tällä tasolla. Satakunnan koronavirustilanne on tällä hetkellä maan huonoin, mikä toivottavasti nostattanee rokottautumisintoa, hän toteaa.

Jyväskylä

Jyväskylässä tavoitteeseen ollaan pääsemässä ajallaan.

Yli 12-vuotiaden kohdalla saavutetaan yli 80 prosentin rokotuskattavuus lokakuun loppuun mennessä, kertoo kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä.

Kuopio

Kuopiossa rokotuskattavuus ollut jo pidemmän aikaa suurimpien kaupunkien kärkeä.

Noin kaksi viikkoa sitten Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri nousi kuitenkin myös koronatartuntatilastojen kärkeen. Terveysviranomaiset suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti, sillä rokotuskattavuus kaupungissa on lähemmäs 77 prosenttia.

Ylilääkäri Pauliina Sulku kertoo, että lokakuun loppu on tavoitteena riittävän rokotuskattavuuden saavuttamisessa.

Oulu

Oulussa yli 50-vuotiaiden osalta ollaan jo yli rokotuskattavuustavoitteen. Nykytahdilla myös 30–50-vuotiaat saavuttavat 80 prosentin rajan tai pääsevät sitä lähelle lokakuussa, sanoo kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

– Alle 30-vuotiaiden osalta tekee tiukkaa. Saavutamme tavoitteen kuitenkin viimeistään marraskuun aikana, uskoo Mäkitalo.

Yli 50-vuotiaista rokottamatta on vielä 10–15 prosenttia, joten heille on lähetetty tekstiviesti rokotuksista. Tavoitteena on, että sairaanhoidon kasvulta vältyttäisiin. Nuorempia pyritään saamaan rokotuksiin jalkautumalla sinne, missä nuoret liikkuvat ja viettävät aikaansa.

Lue seuraavaksi:

Miten loput suomalaiset saadaan rokotettua? "Vaikka taudin riski on itselle pieni, niin muiden suojaaminen olisi tärkeää", sanoo akatemiatutkija

Pääministeri Sanna Marin: "Emme ole vapauttaneet yhteiskuntaa liian aikaisin"

Suomi keskeytti Modernan rokotukset nuorille miehille – kysyimme, kuinka huolissaan pitää olla ja mihin oireisiin kiinnittää huomiota

Atria Nurmon sikaleikkaamon työntekijöillä on ollut tänään päivällä ulosmarssi. Asiasta kertoi ensin Ilkka-Pohjalainen.

Atria Nurmon pääluottamusmies Petri Koivisto on tilanteesta vähäsanainen.

– Kyse oli erimielisyydestä yhtiön sisäisissä neuvotteluissa. Kyseessä on näkökulmaero. Tämä on liian iso paketti avattavaksi tässä, Koivisto muotoilee.

Atria Suomi Oyj:n lihaliiketoiminnan johtaja Markku Hirvijärvi kertoo, että neuvotteluissa on ollut kyse prosessikehitykseen liittyvästä testijaksosta. Muutokset liittyvät muun muassa linjastoihin.

– Olihan tämä (ulosmarssi) yllätys, tietysti. Mutta tietyllä tavalla ymmärränkin, vaikka en sitä hyväksykään, koska menossa on isoja muutoksia ja niitä ollut jo jonkin aikaa. Toivotaan, että homma vielä laukeaa ja menee maaliin niin sanotusti, Hirvijärvi toteaa.

200 työntekijästä marssi ulos 110 työntekijää. Tilanne on ollut poikkeuksellinen sekä Koiviston että Hirvijärven mielestä.

– Ei tätä toki usein tapahdu. Mutta kyse on kuitenkin yhtiön sisäisistä asioista. Tämä ratkeaa tontilla ja on nähdäkseni ratkaistavissa oleva asia, Petri Koivisto toteaa.

Kyseessä eivät ole heidän mukaansa yt-neuvottelut.

Työntekijät palaavat maanantaina töihin. Neuvotteluja jatketaan sekä Petri Koiviston että Markku Hirvijärven mukaan normaalissa neuvottelujärjestyksessä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo olevansa "syvästi huolissaan" Puolan perustuslakituomioistuimen päätöksestä, jonka mukaan osa EU:n perussopimusten artikloista on maan perustuslain vastaisia.

Puolan perustuslakituomioistuin kertoi linjauksesta eilen torstaina.

Kyseessä on viimeisin käänne Puolan ja EU:n välisessä kiristyneessä kiistassa Puolan laeista, jotka uhkaavat unionin mukaan maan oikeuslaitoksen itsenäisyyttä.

Von der Leyenin mukaan komissio tekee kaikensa, jotta EU:n lainsäädäntö säilyttäisi asemansa etusijalla.

– EU-laki on kansallisen lain yläpuolella, myös perustuslaillisissa kysymyksissä, von der Leyen sanoo tiedotteessa.

Lisäksi komission puheenjohtaja muistuttaa, että kaikki EU-maat ovat sitoutuneet yhteiseen EU-lakiin.

Puolan EU-ero mainittu

Perustuslakituomioistuimen linjaus on aiheuttanut voimakkaan reaktion myös muualla EU:ssa. EU-komission lisäksi Euroopan parlamentin suurimmat poliittiset ryhmät ovat ottaneet Puolan päätökseen kantaa.

Osa ryhmistä vaatii komissiota jäädyttämään rahoituksen Puolalle, joka on yksi suurimpia EU-rahoituksen saajia.

Lue myös: Tukieurot pois elleivät yhteiset arvot kiinnosta, sanoo selvä enemmistö EU-kansasta, niin myös oikeusvaltion periaatteita koetelleissa Unkarissa ja Puolassa

Yksittäisistä jäsenmaista esimerkiksi Saksa on kommentoinut Puolan toimia. Maan ulkoministeri Heiko Maasin mukaan Puolan on pantava täytäntöön EU:n lainsäädäntö kokonaan.

Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselbornin mukaan on selvää, että "Puola leikkii tulella".

Uutiskanava Euronewsin mukaan jopa Puolan EU-eroa, eli Polexitia on väläytelty.

Puolestaan Ranskan Eurooppa-ministeri Clement Beaune kuvaa Puolan päätöstä hyökkäykseksi EU:ta vastaan. Beaune ei kuitenkaan toivo Puolan eroavan unionista, kertoo Reuters.

Laki ja oikeus (PiS) -puoluetta edustavan pääministeri Mateusz Morawieckin mukaan maa ei suunnittele eroavansa EU:sta. Päinvastoin kuin EU:sta eronneen Britannian kohdalla, EU-jäsenyydelle on Puolassa laaja tuki.

Lue myös:

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi, että osa EU:n lainsäädännöstä on maan perustuslain vastaisia

Mitä tapahtuu, jos Unkarilta ja Puolalta viedään pian EU-tuet? Meppi Sarvamaa: "Voi olla, että meillä on paljon hurjemmat ajat edessä"

Tämän syksyn puhutuin viihdeilmiö on ehdottomasti ollut Netflixin tuottama Squid Game, joka sai ensi-iltansa viime kuussa. Squid Gamesta on tullut Netflixin toistaiseksi suosituin ei-englanninkielinen sarja, ja toisesta kaudesta käydään jo keskusteluja.

Squid Gamessa joukko tuntemattomaan paikkaan kaapattuja ihmisiä pistetään kilpailemaan valtavista rahasummista. Pelaamisesta leikki on kuitenkin kaukana – ihmishenki on halpaa ja veri roiskuu.

Tuntuuko tutulta? Vastaavaa juonikuviota on aiemmin hyödynnetty muun muassa elokuviksi jalostetuissa Nälkäpeli- ja Battle Royale- romaaneissa sekä useissa kuolettavan ja kieroutuneen pelillisyyden ympärille kehkeytyneissä kauhufilmeissä, kuten Saw-sarjassa.

Pohjimmiltaan Squid Game ei siis tarjoa katsojille mitään täysin uutta tai mullistavaa. Sen ja maailmanlaajuiseksi ilmiöksi nousseen, oscareita kahmineen Parasite-elokuvan (2019) tiimoilta herää kuitenkin kysymys, miksi eteläkorealainen viihde kiinnostaa, saa valtaisia katsojamääriä ja herättää kiihkeää mielipiteenvaihtoa myös täällä Pohjolan perukoilla.

Eteläkorealaiseen populaarikulttuuriin perehtyneen kirjailijan ja kulttuurihistorian maisterin Minja Mäkilän mukaan niin Parasite kuin Squid Gamekin tarjoavat sopivissa määrin erilaisuutta ja tuoreita käsittelytapoja.

– Eteläkorealaisissa sarjoissa ja elokuvissa yhteiskunnallisia ongelmia käsitellään suorasukaisemmin kuin Hollywood-tuotannoissa, mutta vakavistakin teemoista huolimatta mukana on huumoria. Handmaid's Tale on hyvin dystooppinen kuvaus. Samaa on Squid Gamessakin, mutta sarjojen synkkyys on erilaista.

Yhteiskunnallista eriarvoisuutta löytyy paljon

Länsimaissakin suosittu, estetiikaltaan korkeatasoinen K-pop eli korealainen pop-musiikki on jo vuosikymmeniä luonut kuvaa maasta ja kulttuurista, jossa kaikki on kaunista, kiiltävää ja virheetöntä. Vastapainoksi Parasite ja Squid Game avaavat näkymiä yhteiskuntaan, jossa kaikki ei ole ihan sitä miltä näyttää, ja jossa on runsaasti kipupisteitä.

Idea Squid Gamesta oli aluillaan pitkään. Ohjaaja-käsikirjoittaja Hwang Dong-hyuk ryhtyi kehittelemään sarjaa vuoden 2008 talouskriisin jälkeen, jonka seurauksista hän joutui itsekin kärsimään. Koronapandemia taas on lisännyt Etelä-Koreassa yhteiskunnallista eriarvoisuutta, ja myös suuri yleisö on kokenut, että aihepiiriin liittyvää tematiikkaa olisi hyvä käsitellä esimerkiksi televisiosarjoissa.

– Maassa on oma superrikkaiden luokkansa, nuorisotyöttömyys on verrattain korkealla, eikä varsinaisia eläkevirkoja enää ole. Kuten Squid Gamessakin, kuvioihin on tullut mukaan tuurilla pärjääminen: menestyminen ei välttämättä enää liity siihen, kuinka hyvä tai pätevä olet, Minja Mäkilä toteaa.

Ohjaaja Hwang Dong-hyuk ottaa sarjassa kantaa myös viranomaisten toimintaan.

– Sarjassa näytetään, mitä voi tapahtua, jos poliisi puuttuu asioihin liian myöhään. Myös tosielämässä eteläkorealaisten luottamus poliisin toimintaan ei ole kovin korkealla.

Squid Gamessa huomio kiinnittyy suomalaisittain varsin eksoottiseen ilmiöön eli velanperintään, joka on ujuttautunut osaksi tavallisten ihmisen elämää. Tämäkin puoli löytyy eteläkorelaisen yhteiskunnan rakenteista: esimerkiksi vuonna 2016 laittomien koronkiskureiden kautta otettujen erilaisten lainojen arvo oli yli 18 miljardia euroa.

– Lainan ottaminen epävirallisia reittejä pitkin on Etelä-Koreassa varsin yleistä, ja velkojen perintä voi olla joskus varsin julmaa. Pakkaa sekoittaa sekin, että esimerkiksi vuokranantaja voi toimia epävirallisena lainoittajana, jolloin syntyy vinksallaan olevia valtasuhteita.

Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden käsittely ei ole korealaisessa viihteessä täysin uusi asia. Vuoden 1993 Seopyeonje-elokuva käsitteli perinnemuusikoiden ahdinkoa, ja Hwang Dong-hyukin Silenced (2011) pureutui kuurojen lasten hyväksikäyttöön. Elokuva aiheutti kiivasta yhteiskunnallista keskustelua ja johti myös kuurojen asemaa parantaneeseen lakimuutokseen.

Minja Mäkilä haluaa kuitenkin painottaa, etteivät eteläkorealaisen yhteiskunnan asetelmat ja kipupisteet ole täysin mustavalkoisia.

– Jokaisella maalla on toki omat ongelmansa, ja ulkopuolisten näkemys on aina erilainen kuin niiden, jotka kyseisessä maassa asuvat.

Kungfutselaisen ajattelun ytimessä

Squid Gamessa tulee voimakkaasti esille myös lasten ja vanhempien välinen riippuvuussuhde, jonka juuret löytyvät perinteisestä kungfutselaisesta filosofiasta.

– Ajatusmallin lähtökohtana on, että lapsi on syntymästään saakka velkaa vanhemmilleen. Tätä velkaa lapsi sitten yrittää maksaa takaisin pitämällä huolta vanhemmistaan koko näiden eliniän ajan. Kuten sarjassa näkyy, äiti on useimmiten se läheisempi vanhempi. Korealaisessa yhteiskunnassa naiset ovat useimmiten olleet kotiäitejä, kun taas miehet ovat käväisseet töiden välissä kotona lähinnä nukkumassa. Tämäkin asetelma tosin on viime aikoina muuttunut, Minja Mäkilä kertoo.

Nuorisotyöttömyys ja taloudellinen epävarmuus vaikeuttavat velvollisuutta huolehtia omista vanhemmista, jolloin syntyy kulttuurinen dilemma.

– Sarjan päähenkilöissä näkyy epätoivoa siitä, kuinka ikääntyvistä vanhemmista yritetään huolehtia, vaikka omankaan elämän peruspalikat eivät ole vakaalla pohjalla. Tällainen asetelma resonoi vahvasti korealaisen yleisön keskuudessa.

Sekä Parasitessa että Squid Gamessa on runsaasti kohtauksia, joista ei oikein tiedä, onko kyse komiikasta vai tragediasta. Minja Mäkilän mukaan korealaisen viihteen huumorissa on erityispiirteitä, jotka eivät välttämättä kaikille länsimaisille katsojille aivan heti avaudu.

– Korealaisissa sarjoissa ja elokuvissa toistuu epämukavuudesta ammentava huumori, joka liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Hahmotkaan oikein tiedä, kuinka asioihin pitäisi reagoida tai kuinka pitäisi toimia.

Toisaalta korealainen viihde pursuaa sysimustaa huumoria, jota monet suomalaisetkin rakastavat. Yllättävää kyllä, toissa vuonna hitiksi nousseen kotimaisen M/S Romanticin ja Squid Gamen huumori ammentaa samankaltaisista lähteistä.

Netflixin kiinnostus korealaisiin tuotantoihin taas liittyy rahan ja taiteellisuuden yhdistelmään. Amerikkalaistuotantoihin verrattuna korealaissarjat ja -elokuvat ovat huomattavasti edullisempia toteuttaa, mutta laadultaan ne ovat korkeatasoisia. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Koreassa on 2000-luvulla panostettu media-alan koulutukseen. Työvoimasta on kuitenkin ylitarjontaa ja alan palkkataso on matalalla.

Persoonallisia kulttuuri-ilmiöitä

Korealaiset kulttuuri-ilmiöt saavuttavat säännöllisin väliajoin globaalia suosiota. Parikymmentä vuotta sitten kohistiin korealaisesta elokuvasta, jonka keskiöön nousi Kim Di-dukin sadistinen Saari (2001). Väkivaltaisten korealaistrillereiden armadalle taas lanseerattiin kattokäsite Korea noir.

Vuonna 2012 PSY karautti maailmalle Gangnam Style -videollaan, josta tuli pitkäksi aikaa miljardien silmäparien ihastelema, Youtuben katsotuin musiikkivideo. Eteläkorealaiset kauneus-ja ruokatrendit kimcheineen ja etanoista valmistettuine voiteineen ovat jo normikamaa.

Viimeisen päälle tuotteistettu korealainen popmusiikki eli K-pop on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti, mikä tulee esille myös Minja Mäkilän kesällä julkaistusta K-pop – Unelma huomisesta -kirjasta. K-poppia on hiottu kohta 30 vuotta ja sitä on ennen kaikkea haluttu viedä kansainvälisille markkinoille. K-popin kohdalla on myös onnistuttu löytämään oikeanlainen, toimiva kaava.

– Korealaista musiikkia on tuotteistettu siten, että siinä on kansainvälisesti ajatellen tuttuja asioita, mutta samalla se on riittävän omaperäistä ja persoonallista.

Vastaava resepti on toiminut kiistatta myös Parasiten ja Squid Gamen kohdalla.

Lisää aihepiiristä:

K-popin faneilla on jo valtaa heiluttaa pörssikursseja ja toimitusjohtajien jakkaroita – tulevaisuudessa tähdet voivat olla virtuaalisia: "Avatar-idolihan ei tarvitse yöunia"

Palkkamurhaajat vuodattavat verta Quentin Tarantinon tunnelmissa – korealainen jännäri iskee nyt tulta maailmalla

Fanit surevat korealaista poptähti Sullia – mielenterveysongelmat ovat maassa edelleen tabu

Itä-Suomen poliisi on päättänyt yrittää vielä kerran pyydystää Joensuun Enossa pienpetorauta jalassaan kulkevaa karhua. Pyydystämistä yritetään niin kutsutulla kyttäysmenetelmällä.

Suunnitelmana on houkutella karhua haaskalla ja ampua sitä nukutuskiväärillä. Mikäli nukutus ja rautojen poisto onnistuu, karhulla on mahdollisuus selvitä. Viranomaiset ovat varautuneet yrittämään rautojen kirurgista poistoa maastossa. Poliisin mukaan toimenpide on yhtä aikaa sekä vaativa että vaarallinen.

– Suomessa ei ole koskaan ennen kokeiltu tällaista kirurgista toimenpidettä maastossa, toteaa rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista.

Mikäli vammat ovat vakavat, karhu lopetetaan. Päätöksen tekee eläinlääkäri. Päätöksessä on otettava huomioon karhun käpälän kunnon lisäksi se, millaiset toipumismahdollisuudet eläimellä on ilman kivunlievitystä ja antibiootteja.

– Jos saamme emon nukutettua, pennut jäävät todennäköisesti lähistölle. Ne ovat talvella pesään syntyneitä ja kasvaneet hyvin. Emo on pystynyt huolehtimaan niistä, vaikka sen liikkuminen on vaivalloista, kertoo Pohjolainen.

Poliisi aikoo käynnistää kyttäysoperaation tulevana maanantaina ja aikaa tehtävään on varattu 21 päivää. Poliisi saa virka-apua Luonnonvarakeskukselta.

Emo on kyennyt huolehtimaan pennuista

Poliisin mukaan se päätyi yrittämään lievempiä keinoja, koska Enon karhusta ja sen neljästä pennuista on saatu tarkka paikkatieto sekä havaintoja, joiden mukaan emo on pystynyt huolehtimaan sekä itsestään että pennuistaan.

– Yritimme heinä-elokuussa saada karhuemon menemään pyydystyslieriöön, mutta silloin emme onnistuneet. Nyt alkavan operaation aikana alueella saavat liikkua vain Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat, sanoo Pohjolainen.

Karhupentue ei ole aiheuttanut vaaraa alueella liikkuneille ihmisille tai liikenteelle. Lisäksi viranomaiset saavat tulevia tehtäviä varten arvokasta kokemusta.

– On syytä olettaa, että vastaavia tapauksia sattuu tulevaisuudessakin. Viranomaiset ovat käyneet keskustelua siitä, miten meillä olisi vastaisuudessa parempi valmius toimia. Nyt toimintamalli on pitänyt kehittää aivan alusta, toteaa Pohjolainen.

Jos karhun pyydystäminen ei onnistu lainkaan, poliisi harkitsee tilannetta uudelleen.

Enon karhu on yksi kolmesta Itä-Suomessa kesän aikana pienpetorautaan loukkaantuneista karhuista. Lieksassa ja Sonkajärvellä loukkaantuneet karhut ovat olleet tutkittavana Ruokavirastossa. Molempien karhujen kohdalla pyyntiraudat olivat niin syvällä jalan sisällä, ettei niitä olisi saatu pois ilman kirurgiaa.

Lue myös:

Itä-Suomesta löytyi jo kolmas pienpetoraudasta käpälässään kärsinyt karhu – loukkaantunut eläin ammuttiin tänään poliisin päätöksellä

Pienpetorautaa jalassaan kantavan karhuemon pelastamisyritys venyy – Poliisi: "Meillä ei ole eläinlääkäriä, jolla olisi karhukokemusta"

Silminnäkijät kertovat uutistoimisto AP:lle, että räjähdyksessä on kuollut useita ihmisiä. Paikallismediassa puhutaan kymmenistä kuolonuhreista, Reutersi lainaa YK-järjestöä, jonka tviitin mukaan kuolleita ja loukkaantuneita on yli sata.

Talibanin poliisin mukaan kuolleita tai haavoittuneita on 100. Lääkärit ilman rajoja -järjestön ylläpitämän sairaalan lähteen mukaan kuolleita on ainakin 50.

Maassa valtaa pitävän äärijärjestö Talibanin tiedottaja Zabihullah Muhajid vahvistaa räjähdyksen sekä kuolonuhrit sosiaalisessa mediassa.

AFP:n tietojen mukaan räjähdyksessä loukkaantui myös yksi kansainvälisen avustusjärjestön työntekijä.

AFP:n mukaan paikallisen sairaalan edustalle on kerääntynyt joukko uhrien omaisia, mutta Taliban on yrittänyt estää joukkokokoontumisia uuden pommi-iskun pelossa.

Uutistoimiston haastatteleman silminnäkijän mukaan pommi räjähti hänen naapurustossaan ja tappoi useita hänen naapureitaan.

Al-Qaida pommi-iskun takana?

Kunduzin maakunnan apulaispoliisipäällikkö pitää todennäköisenä, että kyse on itsemurhapommi-iskusta.

Kukaan ei ole ilmoittautunut pommi-iskun tekijäksi, mutta terroristijärjestö al-Qaidalla on surullisenkuuluisa historia vastaavista iskuista. Isis on ollut aiempien moskeijaiskujen takana. Valtaosa afganistanilaisista on sunneja.

Jos luvut kuolinuhrien ja loukkaantuneiden määristä pitävät paikkansa, kyse on todennäköisesti tuhoisin pommi-isku sen jälkeen, kun ulkomaiset joukot vetäytyivät maasta ja talibanit nousivat valtaan.

Perjantain rukous on muslimien uskonnollisen viikon kohokohta ja iskun kohteeksi joutuneessa moskeijassa oli paljon väkeä.

Lue lisää:

Kabulilainen naistoimittaja juonsi ohjelmaa naisten oikeuksista, nyt hän haastattelee Talibanin johtajia vaikka pelkää – "Haluan tehdä töitä"

Suomessa asuvat afganistanilaiset surevat maansa aivovuotoa: ”Koulutettujen pako on sielun repimistä ruumiista”

Kenraali Mobin on talibanjohtaja ja sometähti, jonka kanssa vanhoilliset haluavat selfien – tällaista on Talibanin levittämä propaganda

Yksi henkilö on menehtynyt työtapaturmassa alkuillasta Kuortaneella Etelä-Pohjanmaalla. Traktorinkuljettaja kuoli työtapaturmassa traktorin kaaduttua lietesäiliöön, kertoo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos.

Onnettomuus on tapahtunut Lapuantiellä maatalon piha-alueella. Pelastuslaitos sai hälytyksen tehtävään noin viiden aikaan iltapäivällä perjantaina.

Pelastuslaitos nosti traktorin ja kuolleen lietesäiliöstä.

Onnettomuudessa ei ollut pelastuslaitoksen mukaan muita osallisia.

Tampereelle pian valmistuvan uuden areenan nimi on ollut viime vuosien vitsailun aihe Tampereella. Viimeisin nimi eli Uros Live sai julkistuksen aikaan paljon huomiota. Nimeä epäiltiin aprillipilaksi, ja väännöksiä syntyi nopeammin kuin ehti laskea.

Lopulta nimeen totuttiin. Sitten paljastuivat nimisponsori Uroksen taloussotkut. Sopimuksen teon aikana pormestarina ollut Lauri Lyly (sd.) pettyi tiedoista ja sanoi Ylelle koko sotkun mainehaitan olevan iso.

Entä jos areenan nimi pitäisi nykyisen sponsorin taloussotkujen takia vaihtaa? Mikä olisi hyvä korvaava nimi?

– Se voisi olla vaikka Tammer-areena. Tampereen tulisi liittyä jotenkin nimeen, tamperelainen Veera Elkelä sanoo.

Katso lisää mielipiteitä pääkuvan kohdalla olevasta videosta.

Areenan nimeksi piti alun perin tulla jotain ihan muuta

Areena nauratti jo vuonna 2018. Silloin rakennusyhtiö SRV kertoi, että alueen nimiksi harkitaan vaihtoehtoja Centre, Expe, Atmos tai Premi.

Rakennusyhtiö SRV testasi ihmisten reaktioita nimivaihtoehtoihin. Kysely oli suunnattu pienelle, valikoidulle piirille. Julkisuudessa nämä yhtiön mukaan ulkomaalaisten suuhun sopivat nimet saivat melko yksimielisen tuomion.

Alueen nimeksi tulikin lopulta Tampereen Kansi.

Areenan lisäksi rautatien päälle asuintaloja ja liiketiloja

Alueen rakentaminen on jo muuttanut Tampereen siluettia paljon. Areenan lisäksi Tampereen rautatieaseman lähelle, eli aivan keskustaan, on rakenteilla tornitaloja.

Ensimmäisessä vaiheessa eteläiselle ratapihalle rakennetaan kansi ja sen päälle areena, harjoitushalli, hotelli ja kaksi tornitaloa. Areena avataan tämän vuoden joulukuussa. Siellä pelataan myös jääkiekon MM-kisojen otteluita vuonna 2022.

Toinen vaihe pitää sisällään pohjoisen kannen sekä kolme tornitaloa. Kokonaisuudessaan kohteeseen tulee arviolta jopa tuhat asuntoa.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Areenan edustajat saivat selvityksen Urokselta, mutta haluavat vielä lisää tietoja – halliyhtiön toimitusjohtaja: "Dialogi jatkuu"

Uros sai suomalaisen ministerin, jääkiekkoseuran, yliopiston ja kaupungin sen puhemiehiksi – selvitimme, millaisia kauppoja se teki

Tampereen entinen pormestari pettynyt Uroksen ongelmiin, mainehaittaan ja lupauksiin: 200 työntekijää luvattiin, 1–2 tuli

200 työpaikkaa ja kansainvälistä mainetta: Nämä neljä komeaa asiaa teknologiayhtiö Uros lupasi Tampereelle – selvitimme, miten kävi

Tampereen areenayhtiö: Uutinen Uros Oy:n talousvaikeuksista ei vaikuta joulukuussa avattavan areenan toimintaan

Teknologiayhtiö Urokselta vaaditaan yli 15 miljoonan euron velkasaatavia käräjäoikeudessa – muun muassa Business Finlandin miljoonalainat maksamatta

Tahraako sponsorin taloussotku Tampereen areenan? Kaupungin konsernijohtaja: "Kyse on Uroksen asioista, areenan osalta kaikki on kunnossa"

Tampereen areenan nimikkosponsorin Uroksen satumaiselta vaikuttanut taloustilanne herättää useita kysymyksiä – areena: yhtiö hoitanut velvoitteensa

Uroksen toimitusjohtaja osasi odottaa tyrmistyneitä reaktioita – Tampereen areenan nimelle irvaillaan sosiaalisessa mediassa

Tampereen Kannen areenasta Uros Live

Tuleeko Tampereen areenan alueen nimeksi Centre, Expe, Atmos tai Premi? Vaihtoehdoille irvaillaan jo netissä

Perussuomalaiset ja vihreät ovat hyvin eri linjoilla maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Viimeksi tällä viikolla perussuomalaiset jätti välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, kun taas vihreät ei mainitse maahanmuuton ongelmia yhdessäkään aihetta sivuavista ohjelmistaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Marja Sannikan haastattelussa, että hänen puolueensa painottaa maahanmuuton ongelmia siksi, koska muut puolueet keskittyvät vain maahanmuuton myönteisiin puoliin.

– Me lähdemme siitä, että se, että meille tulee yhä enemmän maahanmuuttajia, ei ole mikään luonnonlaki.

Joidenkin puolueensa jäsenten jopa rikokseksi yltäneitä kommentteja maahanmuutosta Purra ei kuitenkaan tue.

– Kyllä näistä asioista on mahdollista puhua ilman, että leimaa ketään tai saa tuomioita. Itse näytän siinä hyvää esimerkkiä.

Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne puolestaan selventää, ettei hänen puoleensa tarkoitus ole kiistää mahdollisia ongelmia tai vaieta niistä, mutta lähestymistapa maahanmuuttoon on eri.

– Jos maahanmuutosta puhutaan pelkästään ongelmana, niin se on mielestäni hyvin outo kulma, joka ei kuvaa elämää ja arkea meidän ympärillämme.

Purra toivoisi lisää keskustelua muun muassa maahanmuuton vaikutuksista Suomen talouteen. Hän kysyykin Harjanteelta suoraan, missä menee raja maahanmuuton kustannuksille.

– Se on poliittisen keskustelun paikka, Harjanne vastaa ja korostaa, ettei maahanmuutolle voi laittaa hintalappua niin yksiselitteisesti.

Harjanteen mukaan maahanmuutto on Suomelle myös välttämättömyys demografisten syiden takia.

– Meillä on haaste siinä, mikä on työikäisen väestön osuus suhteessa koko väestöön. Meillä moni ala kärsii työvoimapulasta. Työperäinen maahanmuutto auttaa tässä, jos onnistumme saamaan tänne porukkaa töihin.

Harjanne kiinnittäisi tällä hetkellä huomiota varsinkin maahanmuuttajanaisten työllistymiseen.

Purran mielestä työperäinenkään maahanmuutto ei ole ainoastaan positiivista Suomen taloudelle. Hän kuitenkin näkee, että työllisyyden lisääminen voisi olla yksittäinen maahanmuuttoon liittyvä teema, jossa perussuomalaiset ja vihreät saattaisivat pystyä tekemään yhteistyötä.

– Ehdottomasti tämä on yhteinen intressi, mutta totta kai perussuomalaiset ajaa sellaista linjaa, ettei meille tulisi maahanmuuttoa, jonka kanssa me olemme ongelmissa.

Keskustelun taso herättää tutkijassa toivottomuutta

Politiikan tutkija, maahanmuuttoaiheiden parissa pitkään työskennellyt Pasi Saukkonen toteaa Sannikan haastattelussa, ettei suomalainen keskustelu maahanmuutosta ole kovin laadukasta.

Keskustelun taso aiheuttaa Saukkosessa jopa toivottomuuden tunnetta. Yksi suurimmista ongelmista on hänen mukaansa se, että keskustelu on liian yleistävää.

– Yhä monet keskusteluun osallistujista eivät yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi. Siksi tulee hyvin vahvoja, tunnepohjaisia yleistyksiä.

Saukkosen mielestä juuri nyt olisi olennaista keskustella etenkin niin sanotusta toisesta sukupolvesta eli maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä lapsista.

– Kansainvälisen kokemuksen perusteella tiedetään, että vaikka heidän pitäisi lähteä kaikkien kanssa samalta viivalta, niin monen kohdalla oman paikan löytämistä tässä yhteiskunnassa pitäisi seurata ja siitä pitäisi keskustella.

Katso Marja Sannikan koko jakso alta tai Yle Areenasta perjantaina 8.10.2021 klo 18. Jakson voi katsoa myös Yle TV1:llä klo 20.

Yle kertoi 30. syyskuuta, että ulkomailla syntyneiden osuus raiskauksista epäillyistä oli vuonna 2020 Suomessa lähes 38 prosenttia. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että poliisin tilastoissa oli virhe, joka vääristää lukemia.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 lukujen taustalla on tapaus, jossa yhtä henkilöä epäillään peräti 141 seksuaalirikoksesta. Tapaus oli kuitenkin kirjattu väärin poliisin rikosilmoitusjärjestelmään. Asiasta kertoi ensin Iltalehti, ja Poliisihallitus vahvisti asian myös Ylelle.

Iltalehden mukaan kyse oli aviomiehestä, jonka epäillään pakottaneen vaimonsa yhdyntään 141 kertaa. Järjestelmään oli kirjautunut 141 raiskausta, vaikka poliisin käyttämän tilastoinnin mukaan tapaus olisi pitänyt kirjata yhdeksi raiskaukseksi, johon sisältyi 141 tapahtumakertaa.

Iltalehti on jutussaan laskenut, että uusilla lukemilla oikea prosenttiosuus viime vuodelle on 27,2 prosenttia.

Lue myös:

Poliisin kirjauksissa virhe – ulkomailla syntyneiden osuus raiskausepäillyistä on pienempi kuin ensin kerrottiin

Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) teho-osastolla työskentelevä ylilääkäri Mika Valtonen myöntää, että rokotuksesta kieltäytynyt koronapotilas voi herättää hoitajassaankin tuntemuksia.

– Kyllä siinä tietysti jonkin tason turhautumista saattaa tulla, koska suurin osa näistä rokottamattomien tehohoitojaksoista olisi todennäköisesti voitu rokottamalla välttää.

Valtonen korostaa samaan hengenvetoon, että tehohoidon antamiseen eivät potilaan henkilökohtaiset elintavat tai valinnat vaikuta, vaan sitä tarjotaan kaikille tarvitseville samalla, lääketieteellisellä perusteella.

Valtonen kertoo, että Varsinais-Suomessa hallituksen tavoite – 80 prosentin kattavuus kahdesti rokotetuissa – saavutetaan marraskuun alkupuolella.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä on aiemmin arvioitu, että valtakunnallisesti tavoite täyttyisi lokakuun puolivälin tienoilla.

Juuri nyt siltä ei näytä. THL:n mukaan rokotekattavuus näyttää odotettua heikommalta. Erityisesti nuorten aikuisten joukossa kattavuus on edelleen heikko.

Ylen kysely suurimmille kaupungeille kertoi, että kaikissa kaupungeissa hallituksen tavoite ei todennäköisesti täyty lokakuun loppuun mennessä.

Krista Kiuru: Rokotustavoitteen saavuttaminen on elinehto

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ei halua spekuloida mahdollisuudella, että rokotteiden kattavuustavoitteista jäätäisiin.

– Meidän lähtökohtamme on se, että 80 prosentin rokotekattavuus saavutetaan. Se on meille elinehto, jos ajattelemme tätä tulevaa elämää koronan varjossa. Mitä korkeampi rokotekattavuus on, sitä varmemmalla pohjalla me olemme, Kiuru sanoi Ylelle perjantaina.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi torstaina, että 80 prosentin rokotekattavuus saavutetaan lähiviikkoina. Samalla hän vetosi voimakkaasti kansalaisiin, jotta rokotteita otettaisiin.

Ministeri Kiuru yhtyy vetoomukseen ja toteaa olevansa huolissaan erityisesti alle 40-vuotiaiden rokotekattavuuden matalasta tasosta. Myös 50–70-vuotiaissa on Kiurun mukaan liikaa heitä, joilta rokotesuoja puuttuu.

– Käytännössä 775 000 ihmistä on tällä hetkellä puhtaasti rokottamattomia. Kun otetaan huomioon ensimmäisen rokotuksen saaneet, niin tämä puutteellisten rokotusten omaavien porukka nousee yli puoleentoista miljoonaan vieläkin. Se selittää myös ikävä kyllä tätä epidemiatilannetta, Kiuru sanoo.

Pitäisikö nuoria taivutella henkilökohtaisemmin?

Rokotukseen ei voi ketään pakottaa, eikä hallitus pakkoa valmistele.

TYKSin ylilääkäri Mika Valtonen harkitsisi kuitenkin rokotevelvoitetta hoitotyöntekijöille, jotka työskentelevät teho-osastolla tai muutoin hauraiden potilaiden kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että nuoria rokottamattomia pitäisi ehkä ohjata rokotukseen nykyistä henkilökohtaisemmin.

– Vaikka tekstiviestillä. Meidän täytyy miettiä uusia keinoja, jos nämä nykyiset keinot eivät tuota tulosta. Ne keinot joihin on totuttu, eivät ehkä vie meitä siihen maaliin, Nohynek sanoi perjantaina Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.

THL onkin jo käynnistänyt uusia vaikutuskeinoja, joilla nuoret aikuiset saataisiin rokotuksiin. Valistuskampanjassa käytetään esimerkiksi deittisovellus Tinderin kautta välitettyjä viestejä.

"Voi vaikeuttaa muiden potilasryhmien asemaa"

Jorvin sairaalan teho-osastolla työskentelevä ylilääkäri Tero Varpula toteaa, että teho-osastolle päätyy tällä hetkellä vain hyvin harvoin koronapotilaita, jotka ovat hankkineet rokotteet.

Myös Varpula on huolissaan siitä, jos koronarokotteita ei oteta. Tehohoitopaikkojen määrä on hänen mukaansa Suomessa muutoinkin verraten niukka.

– Meillä ei lähtökohtaisestikaan ole ollut pelivaraa, Varpula sanoo.

Koronapandemia on syönyt voimavaroja ja henkilöstöä. Konstit on tavalla toisella tähän asti löydetty ja muutkin kuin koronan vuoksi tehohoitoa tarvitsevat on hoidettu. Jos vaikeita koronatapauksia tulee lisää, tilanne on hankala.

– Se voi johtaa siihen, että joudumme entistä tarkemmin miettimään, ketkä näistä raskaista hoidosta hyötyy. Potilasvalinta voi muodostua entistä vaikeammaksi, ja se voi vaikeuttaa monien muiden potilasryhmien asemaa.

Lue lisäksi:

Täällä saavutetaan pian 80 prosentin rokotuskattavuus – Yle selvitti rokotustilanteen Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa

Kemi, Kemijärvi ja Tornio arvioivat, että 80 prosentin rokotekattavuuteen päästään vasta marraskuun lopulla – Rovaniemellä on toiveikkuutta saavuttaa raja kuun lopulla

Pääministeri Sanna Marin: "Emme ole vapauttaneet yhteiskuntaa liian aikaisin"

Koronapotilaiden määrä kasvaa huolestuttavasti – rajoituksia purettiin liian aikaisin, sanoo STM:n Varhila

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksessä on kyse siitä, onko yliopisto-opiskelijoiden maksullinen pakkojäsenyys ylioppilaskunnassa ristiriidassa perustuslain takaaman yhdistymisvapauden kanssa.

Asian käsittely alkoi vuonna 2018, kun kaksi Turun yliopiston opiskelijaa pyysi eroa ylioppilaskunnan jäsenyydestä ja maksettujen jäsenmaksujen palauttamista.

Ylioppilaskunnan hallitus hylkäsi pyynnön ja siitä tehdyn oikaisun. Tämän jälkeen opiskelijat ovat hakeneet asiaan muutosta hallinto-oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

KHO: Ristiriita ei ole selvä

Ylioppilaskunnan jäsenyydestä säädetään yliopistolaissa. Ylioppilaskunnat velvoittavat opiskelijat liittymään jäsenikseen yliopistolain nojalla.

Perustuslain mukaan suomalaisella on vapaus kuulua tai olla kuulumatta yhdistyksiin.

KHO:n mukaan ristiriita yliopistolain ja perustuslain välillä ei ole selvä ja riidaton, koska perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa vuonna 2009 antamassaan lausunnossa.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä päätyi viime keväänä kannattamaan yliopistojen itsehallintoa ja katsoi, että pakkojäsenyyden poistamiselle ei ole perusteita.

Eduskunnan käsiteltävänä on viime keväänä tehty lakialoite yliopistolain muuttamiseksi siten, että ylioppilaskuntaan kuuluminen olisi vapaaehtoista.

Ammattikorkeakouluissa ei ole pakkojäsenyyttä

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ei ole säädetty ammattikorkeakoululaissa pakkoa kuulua jäsenenä korkeakoulun oppilaskuntaan ja maksaa jäsenmaksua.

Perustuslakivaliokunta käsitteli asiaa vuonna 2014 ja katsoi, että ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ei ole vastaavaa velvoitetta.

Ylioppilaskuntien tehtävä on edistää opiskelijoiden etua, mutta lisäksi niistä osa esimerkiksi tekee poliittisia kannanottoja.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 9.10. klo 23:een asti.

Lue myös:

Hallinto-oikeus ei tutki opiskelijoiden valitusta ylioppilaskunnan jäsenyydestä – Oikeusoppineet: "Pakkojäsenyydestä tuli juuri perustuslain vastainen

Uuden yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua ylioppilaskuntaan, vaikka ei haluaisi – Ville Laakso, 29, teki valituksen: "Perusoikeuksien loukkaus"

Jos koulunkäyntiinsä erityistä tukea tarvitsevat jäävät ilman riittävää tukea, se vaikuttaa helposti kaikkien muidenkin luokan oppilaiden koulunkäyntiin. Vaikutukset eivät siis koske vain yksittäisiä oppilaita vaan laajasti koko koulua, sanoo opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Jos opettajan huomio menee muutamaan oppilaaseen, luokassa voi käydä niin, että niin sanotut tavalliset tai nopeasti etenevät oppilaat eivät pääse opinnoissaan niin pitkälle kuin edellytyksiä olisi, Luukkanen sanoo.

Keminmaalaisella Matti Alanärällä on luokanopettajan työstä 35 vuoden kokemus ja hän on myös hoitanut alan luottamustoimia. Hän on törmännyt arjen ongelmiin itse ja kuullut niistä kollegoiltaan.

– Kun erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi ei saa riittävää tukea, hän turhautuu ja se johtaa usein käytöshäiriöihin. Se taas vaikuttaa koko luokkaan ja kaikkiin luokan oppilaisiin, hän sanoo.

Lue myös: Suomi siirsi erityisoppilaat suuriin luokkiin, eivätkä kaikki opettajat pidä muutoksesta: "En ole koskaan ollut näin väsynyt"

“Kyse on lähes kansallisesta hätätilasta”

Koulujen ongelmista ovat huolissaan niin opettajat kuin perheetkin. Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko kertoo, että yhteydenottoja vanhemmilta tulee liittoon jatkuvasti.

Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi näyttää lisääntyvän koko ajan. Rantakokko kertoo esimerkin: lapsille kirjoitettujen psykiatristen lähetteiden määrä kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014–2018 yli 80 prosenttia. Myös nuorisopsykiatrisen avun tarve on lisääntynyt samaa vauhtia.

– Tässä on kyse lähes kansallisesta hätätilasta.

Korona-aika on ottanut koville monissa perheissä, kun vanhempien ja erityislasten illat ja viikonloput ovat kuluneet koulutehtäviä tehdessä.

– Kyllä korona-aika on nostanut näitä ongelmia toiseen potenssiin, Rantakokko luonnehtii.

Rantakokko huomauttaa, että koronan poikkeusoloissa tuen tarve on entisestään kasvanut ja pelkästään niin kutsuttua oppimisvajetta on syntynyt monille. Kaikkinensa korona-ajan vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat vielä osittain hämärän peitossa.

– Koronalasku tulee maksettavaksi vasta vuosien päästä, vaikutukset näkyvät ehkä vasta vuosikymmenen jälkeen, sanoo Rantakokko.

Olli Luukkainen listaa asioita, jotka nopeimmin tulisi saada kuntoon:

– Pois ylisuuret ryhmäkoot. Tarpeeksi henkilöstöä ja aikaa kohdata oppilaat yksilöllisesti. Koulujen johtamiseen voimavaroja.

Jääkö lasten hyvinvointi kakkoseksi?

Rantakokon mielestä vanhempien ei pitäisi joutua taistelemaan tuen saamisesta lapsilleen, kuten nyt tapahtuu monessa paikassa. On lakiin kirjattu oikeus saada yksilöllistä tukea opintielle.

– Kyllä aikuisten täytyisi pitää huolta myös lasten työhyvinvoinnista, ei vain omastaan.

Koulutukseen liittyvien ratkaisujen taustalla on monesti pohjimmiltaan raha, mutta sekä Suomen Vanhempainliiton Rantakokko että OAJ:n Luukkainen pitävät päätöksiä myös arvovalintoina.

– Kyllä tässä on paikallisilla valinnoilla iso merkitys. Mihin kunta päättää käyttää rahansa?

Rantakokko kannattaa inkluusiota eli sitä, että kaikki lapset voisivat opiskella lähikoulussaan. Samaan hengenvetoon hän painottaa, että sen onnistuminen edellyttää resursseja, jotta tukea tarvitseville voidaan taata jokaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaava, riittävä apu. Samanlainen on OAJ:n viesti.

– Ratkaiseva virhe on tehty siinä, että tukea ei ole luokissa tarpeeksi ja pienryhmistä on suurelta osin luovuttu, sanoo Olli Luukkainen.

Monissa kunnissa erityis- ja pienryhmäopetusta on tuntuvasti vähennetty säästöjen saamiseksi. Rantakokko ja Luukkainen pitävät tätä lyhytnäköisenä ajatteluna. Näennäinen säästö nyt kostautuu entistä suurempana laskuna tulevaisuudessa.

Lue myös: Epätoivoinen äiti antoi lapsensa sijoitukseen saadakseen tämän pienryhmään: "Se oli tosi rankka päätös" – opetuksen tuki vaihtelee kunnissa

Opettajat harkitsevat alanvaihtoa

Vanhempainliiton ja OAJ:n saama viesti on, että nykytilanne uhkaa uuvuttaa niin lapsia ja nuoria kuin heidän perheitään ja opettajiaan. OAJ:n tuoreen kyselyn mukaan peräti yli puolet opettajista on tänä syksynä harkinnut alanvaihtoa.

Olli Luukkainen kertoo, että kentältä tulee suoranaisia hätähuutoja.

– Jo ennen koronaa opettajien työkuorma oli kestokyvyn rajoilla, nyt monilla kynnys jo ylittyy.

Luokanopettajan työstä tänä syksynä eläkkeelle siirtynyt Matti Alanärä allekirjoittaa järjestöjen huolen. Opettajien työkuorma on kasvanut paitsi opetuksen tuen vähyyden vuoksi, myös oheistöiden vuoksi.

– Opettajille on tullut paljon sälätyötä, esimerkiksi kirjaamista ja täytettäviä papereita.

Alanärän mielestä luokkiin tarvittaisiin erityisopettajia. Myös joustavat pienryhmät olisivat avuksi. Oppilas voisi tarpeen mukaan välillä opiskella vaikkapa matematiikkaa pienryhmässä ja palata sitten omaan, isompaan perusluokkaansa.

Luukkainen sanoo, että työ ja olosuhteet kouluissa pitää nyt saada nopeasti hallintaan. Luukkainen painottaa, että nyt on saatava keskittyä perustyöhön, jota korona on vaikeuttanut ja jonka tarvetta poikkeusolot ovat vain kasvattaneet.

– Ylimääräinen hankehumppa on nyt pistettävä syrjään.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 9.10. kello 23 saakka.

Lue myös:

Erityisopettaja sulautti ”koulun äänekkäimmän ja näkyvimmän” pienryhmänsä tavalliseen luokkaan – miten hän onnistui siinä, mikä monessa koulussa on mennyt pieleen?

Voiko Kristalina Georgieva enää jatkaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtajana?

Tätä kysymystä valuuttarahaston 24-henkinen johtokunta on käsittelemässä perjantaisessa kokouksessaan. Bulgarialainen Georgieva on keskellä kohua, joka liittyy hänen entiseen rooliinsa Maailmanpankissa. Tilannetta on kuvailtu skandaaliksi.

Kohu sai alkunsa syyskuussa julkaistusta selvityksestä, joka on horjuttanut luottamusta sekä Maailmanpankkiin että Kansainväliseen valuuttarahastoon.

Selvityksen mukaan Maailmanpankin vuoden 2018 Doing Business -raportin laatimisessa on ollut mittavia epäselvyyksiä. Georgieva toimi raportin kokoamisen ja julkaisun aikaan Maailmanpankin kakkosjohtajana. Hänen epäillään taipuneen Kiinan painostukseen ja parantaneen maan sijoitusta raportin luokittelussa.

Viime viikolla yli 300 Maailmanpankin entistä työntekijää kirjoitti talouslehti Financial Timesin mukaan pankin johdolle kirjeen, jossa he kuvailivat selvityksen tuloksia "institutionaaliseksi korruptioksi".

Georgieva on kiistänyt syytökset useaan otteeseen. Maailmanpankki on myös ilmoittanut, ettei kyseistä raporttia tulla enää julkaisemaan. Kohu ei silti ole laantunut.

Jos Georgieva joutuu väistymään, katseet kääntyvät Eurooppaan

Useat tunnetut taloustieteilijät ovat ottaneet tapaukseen kantaa. Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston taloustieteen professori Jeffrey Sachs on puolustanut Georgievaa, samoin talousnobelisti Joseph Stiglitz. Sachsin mukaan tapauksesta huokuu Kiina-vastainen asenne. Stiglitz taas nimittää tapahtumaketjua "vallankaappausyritykseksi".

Georgievan kohtaloa on jo aiemmin ratkottu IMF:n johtokunnan kokouksissa, joissa on myös kuultu raportin tehnyttä lakitoimistoa. Viimeksi asia oli esillä keskiviikkona. IMF:n johtokunta on sitoutunut asian perinpohjaiseen ja objektiiviseen läpikäyntiin, valuuttarahasto on viestittänyt.

Oletuksena on, että johtokunta saattaa päästä asiassa ratkaisuun perjantaisessa kokouksessaan. IMF:llä sekä Maailmanpankilla on ensi viikolla vuosikokouksena ja joidenkin arvioiden mukaan kokouksia on hankala aloittaa, mikäli pääjohtaja Kristalina Georgievan tilannetta ei ole ratkaistu.

IMF:n johtokunnassa on suomalainen Mika Pösö. Hän edustaa johtokunnassa Pohjoismaita ja Baltiaa.

Mikäli Georgieva joutuisi väistymään, katseet kääntyisivät uuden johtajavalinnan suhteen Eurooppaan.

Maailmanpankin pääjohtajaksi on perinteisesti valittu Yhdysvaltojen ehdokas, kun taas IMF:n pääjohtajat ovat olleet eurooppalaisia. Ennen Georgievaa tehtävää hoiti Euroopan keskuspankin nykyinen pääjohtajana Christine Lagarde.

Lue lisää:

Maailmanpankin ja valuuttarahaston johdon epäillään suosineen Kiinaa bisnesraportissaan – IMF:n pääjohtajan uskottavuus vaakalaudalla

Saksalaisen Max Planck -instituutin tekemä tutkimus on selvittänyt, keitä rokottamattomat ihmiset Euroopassa ovat ja mitkä asiat heitä yhdistävät. Tutkimus etsi demografisia eli väestötieteellisiä, sosioekonomisia ja terveydellisiä tekijöitä rokottamattomuuden taustalla.

Data-aineisto on laaja. Tietoa on kerätty 27 Euroopan maasta ja Israelista, 47 000:lta yli 50-vuotiaalta ihmiseltä. Tutkimus siis rajoittuu tutkailemaan vain yli 50-vuotiaiden asenteita, jotka luokitellaan ikänsä puolesta kohonneen koronariskin ryhmään.

Tutkimus osoittaa, että suomalaisten yli 50-vuotiaiden asenteet eivät ole eurooppalaisessa vertailussa erityisen rokotekriittiset. Päinvastoin: Suomessa rokotuksia on otettu eurooppalaisessa vertailussa paljon. Meillä myös iso osa vielä rokottamattomista yli 50-vuotiaista haluaa ottaa rokotteen.

Suomen edellä rokotushalussa ovat tutkimuksen mukaan ainoastaan Malta, Tanska, Espanja, Belgia ja Ruotsi. Kesällä 2021 vertailun huippumaissa, Maltalla, Tanskassa ja Ruotsissa yli 95 prosenttia tutkituista yli 50-vuotiaista ilmoitti ottaneensa koronarokotteen. Suomessakin luku oli yli 90 prosenttia.

Niin sanotut ongelmamaat rokotekriittisyyden suhteen löytyvät itäisestä Euroopasta. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Romaniassa vain 28 prosenttia ja Bulgariassa 21 prosenttia yli 50-vuotiaista olivat rokotettuja.

Myös Baltian maissa sekä Sloveniassa, Slovakiassa, Kroatissa ja Puolassa tilanne oli paljon huonompi kuin läntisemmässä Euroopassa. Näissä maissa noin 50-60 prosenttia yli 50-vuotiasta oli rokotettu. Romaniassa yli jopa 50 prosenttia, Bulgariassa, Latviassa ja Liettuassa noin 45 prosenttia vastaajista oli päättänyt, ettei aio ottaa rokotetta lainkaan.

Tutkimuksen mukaan rokottamattomista yli 50-vuotiaista ympäri Euroopan keskimäärin 33 prosenttia ei ollut vielä päättänyt sitä, ottaako rokotteen, eli oli "epäileviä". 45 prosenttia rokottamattomista yli 50-vuotiaista taas kertoi, ettei halua ottaa rokotetta.

Köyhyys ja työttömyys suurin rokottamattomia ikäihmisiä yhdistävä tekijä

Ketä yli 50-vuotiaat rokottamattomat sitten ovat ja mikä heitä yhdistää?

Saksalaistutkijoiden mukaan suurin iäkkäitä rokottamattomia yhdistävä tekijä on köyhyys. Köyhin neljännes ikäihmisistä ei suurelta osin halunnut ottaa rokotetta tai ei ollut päättänyt asiasta, kun taas korkein tuloluokka varmimmin oli ottanut rokotteen.

30 prosenttia ikäihmisistä, joilla oli vaikeuksia tulla toimeen taloudellisesti oli epävarmoja rokotteen otosta tai jo kieltäynyt siitä, kun taas yli 50-vuotiaista, jotka kertoivat tulevansa taloudellisesti toimeen helposti vain noin 8 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotuksesta.

Työttömistä yli 50-vuotiaista 28,5 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotusta kohtaan, kun työelämässä olevista näin teki noin 15 prosenttia ja eläkeläisistä 11,5 prosenttia.

Myös koulutus, ikä ja sukupuoli selittävät rokottamattomuutta

Koulutustaso näyttää vaikuttavan myös rokotuksen ottamiseen, mutta ei kovin merkittävästi. Vain peruskoulun käyneistä noin 15-16 prosenttia kieltäytyi tai oli varautunut rokotetta kohtaan, kun samoin ajatteli noin 9 prosenttia jatkokouluttautuneista.

Tutkimuksen mukaan 50-65-vuotiaat kieltäytyvät rokotteista useammin kuin yli 65-vuotiaat. Tämä voi tutkijoiden mukaan johtui sitä, että tauti vaarallisempi iäkkäämmille kansanosille.

Yli 50-vuotiaista naiset epäröivat tutkituissa Euroopan maissa rokotteen ottamista miehiä enemmän yleisesti ottaen, mutta ero ei ole kovin suuri. Naisista keskimäärin 14,5 prosenttia oli epävarmoja tai kieltäytyivät rokotteesta, kun taas miehistä näin teki 12,8 prosenttia.

Poikkeuksen sukupuolijakoon tekivät Unkari, Portugali ja Sveitsi. Näissä maissa miehet olivat hieman naisia kriittisempiä rokotteita kohtaan.

Terveydentila sekä lähipiirissä havaitut koronatapaukset tai koronakuolemat vaikuttivat rokotusintoon

Tutkimuksen mukaan myös terveys vaikuttaa rokotusintoon niin, että diagnosoitu sairaus lisää intoa ottaa rokote.

Niin sanotuista terveistä ihmisistä, joilla ei ollut todettuja sairauksia, noin 17 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarmoja rokotuksen ottamisesta. Sen sijaan heistä, joilla oli vähintään yksi diagnosoitu sairaus, noin 12,5 prosenttia suhtautui nuivasti rokotuksiin.

Myös se näyttää vaikuttaa ihmisten rokoteasenteisiin, onko lähipiirissä koronatapauksia.

Yli 50-vuotiaista, jotka eivät tunteneet ketään koronaan sairastunutta noin 15 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotuksesta. Halu ottaa rokote kasvoi, mikäli ihminen tunsi jonkun tartunnan saaneen, sairastuneen, sairaalahoitoon joutuneen tai koronaan kuolleen.

Tartunnan saaneen tai sairastuneen tuntevista 13,7 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotusta kohtaan. Jos taas lähipiirissä oli sairaalahoitoon joutunut tai koronaan kuollut, näin teki vain reilut 10 prosenttia ihmisistä.

Lue lisää:

Miten loput suomalaiset saadaan rokotettua? "Vaikka taudin riski on itselle pieni, niin muiden suojaaminen olisi tärkeää", sanoo akatemiatutkija

Turkulaisella Muhis Azizilla on viranomaisten maahanmuuttajille suunnattuun koronarokoteviestintään kaksi pointtia – selkeys ja strategia

"Rokotetut eivät voi olla rokottamattomien panttivankina", sanoo THL:n Hanna Nohynek – tämä tiedetään heistä, joita ei ole rokotettu

Pariskunta Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin vierailivat Yle Perjantai -ohjelmassa Sean Ricksin haastateltavina keskustelemassa Itämeren tilanteesta.

Itämeren rehevöityminen voi johtaa tuhoisiin seurauksiin. Kankaanrinta ja Herlin pitävät Itämeren pelastamista elämäntehtävänään.

– Itämeri on monisairas potilas. Ollaan lähellä kynnystä, että palautuminen ei ole enää mahdollista, Itämeren kanssa on kiire, Kankaanrinta sanoo.

Kankaanrinta ja Herlin haluavat itseään kutsuttavan ympäristövaikuttajiksi. He ovat tehneet työtä Itämeren puolesta yhdessä siitä saakka, kun he tapasivat Pietarin jätevedenpuhdistamolla vuonna 2005. Kankaanrinta ja Herlin ovat perustaneet muun muassa Elävä Itämeri -säätiön ja Carbon Action -projektin.

Parhaiten Herlin tunnetaan lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin suuromistajana ja hallituksen puheenjohtajana sekä yhtenä Suomen rikkaimmista ihmisistä. Saara Kankaanrinta on hallitusammattilainen ja Carbon Actionin ja Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Kun Sean Ricks tiedusteli Herliniltä, onko rikkailla muita suurempi vastuu pitää huolta Itämerestä, Herlin myöntyi heti.

– Niillä, joilla on liikkumavaraa, on moraalinen vastuu käyttää sitä ilmaston hyväksi, Herlin sanoi.

– Kuinka paljon olet käyttänyt varoja Itämeren suojelemiseksi? Ricks kysyi.

– Paljon. Varsinkin aikaa, mutta myös varoja, Herlin vastasi.

Herlin myönsi näkevänsä ristiriidan siinä, että pörssiyhtiön suuromistajana hänen intressinsä on tehdä rahaa, mutta samalla hän haluaa olla ympäristövaikuttaja. Herlin vakuutti tekevänsä paljon sen eteen, että Cargotec sekä hänen asiakkaansa sitoutuisivat muun muassa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen.

"Oli helppo luopua matkustamisesta"

Kankaanrinta muistutti, että kaikkien on luovuttava jostakin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

– Kun ei puhuta absoluuttisesta köyhyydestä, se ei välttämättä ole luopumista, vaan voi jopa kohottaa elämänlaatua, Kankaanrinta sanoi.

– Oli helppo luopua matkustamisesta, covid osoitti sen. Kun luopuu etelänmatkoista ja työmatkoista, saa tilalle paljon muuta, nythän on suomalaisen luonnon buumi, Herlin totesi.

– Mutta mistä teidän on vaikeaa luopua? Ricks kysyi.

– Me asutaan syrjäseudulla. Olisi vaikeaa luopua dieselautosta, kun biokaasua on niin vähän tarjolla, Herlin vastasi.

Kankaanrinta ja Herlin korostivat, että parhaat tavat vaikuttaa ympäristön tilaan on äänestää vaaleissa ja valita syömämme ruoka oikein. Jokainen, oli varakas tai ei, voi varmistua siitä, että ruoka jota syö on ympäristölle ystävällistä, pariskunta vakuutti.

– Älä syö sellaista lihaa, joka on teollisesti tuotettu ja valtavan ekokatastrofin osatekijä, Herlin tähdensi.

Katso koko lähetys Areenassa: