Jyvässeudun työttömien yhdistys on jakanut ruoka-apua vapaaehtoisvoimin kolme kertaa viikossa.

– On ilmennyt jatkuvasti käyttäytymishäiriötä. Sekä vapaaehtoisemme, työntekijät että asikkaat ovat kertoneet jopa väkivallan uhkasta. Tässä on oikeasti jouduttu jopa käsirysyyn, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Kaarina Tuohimaa.

Tuohimaan mukaan virkavaltaa on jouduttu soittamaan paikalle useita kertoja.

– Hallitus oli yksikantaan sitä mieltä, että tällainen ei käy, että meillä on poliisivartio ruoka-avun jaossa, hän sanoo.

Ruoka-apua ovat Tuohimaan mukaan olleet hakemassa myös sellaiset, joille se ei kuulu.

– Tässä ihan viime aikoina paikallisia pizzeriayrittäjiä on tullut tähän jo etukäteen varmistelemaan elintarvikkeiden saantia niin, että he ovat säkkien kanssa noutamassa parhaat päältä. Muilta asiakkailta on myös ihan käsistä viety heille jo annettua ruoka-apua, hän sanoo.

Tuohimaa kertoo, että lahjoittajat ovat luvanneet etsiä lahjoituksilleen muita jakelijoita.

Ongelmat alkoivat kun Työttömien yhdistys muutti Kumppanuustalolta Kansalaistoiminnankeskus Mataraan noin vuosi sitten.

– Aiemmin ongelmat olivat hyvin pieniä, niin kuin normaalisti jossain voi olla päihtyneitä henkilöitä, sanoo Tuohimaa.

Hän sanoo, että tyypillisesti oikealla asialla olevia ruoanhakijoita on joitakin kymmeniä kerrallaan.

On vain yksi tehtävä. Yksi syy siihen, miksi on olemassa.

Tehtävän ansioista saattaa elää vuoden tai pari – tai jos hoitaa työnsä hyvin, ehkä hieman pidempäänkin. Kun tehtävä on suoritettu odottavat hirtto, elävältä polttaminen tai hylkääminen.

Sellaista on Espanjan ja jopa koko maailman kaltoin kohdelluimman koirarodun, galgon eli espanjanvinttikoiran kohtalo. Sanotaan, että galgo ei ole edes yhden luodin arvoinen. Espanjalainen metsästäjä, galguero, voi käyttää luodin johonkin paljon koiraa arvokkaampaan.

Espanjassa metsästyskoira ei ole mitään. Se on kertakäyttötuote, joka tapetaan metsästyskauden loputtua. Galgoja käytetään Espanjassa lähinnä jäniksen metsästykseen. Yhtä huonosti kohdellaan myös metsästykseen käytettäviä podencoja.

– Arviolta Espanjassa tapetaan noin 50 000–60 000 galgoa ja podencoa vuodessa, joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 000, kertoo eläinlääkäri ja Galgos del Fénix Ry:n puheenjohtaja Tanja Hakkarainen.

Esimerkiksi National Geographicissa Galgo Rescue International Networkin perustaja Abigail Christmanin mukaan tapettujen koirien lukumäärä voi olla jopa tuon 100 000. Tarkkaa lukumäärää ei kuitenkaan tiedetä, sillä kaikkia tapettuja galgoja ei koskaan löydetä.

Osa galgueroista uskoo vanhaan, brutaaliin tapaan (HS).

Mitä enemmän koira kuollessaan kärsii, sitä enemmän se tuottaa metsästäjälle onnea seuraavalle metsästyskaudelle. Siitä syystä koiria tapetaan kiduttamalla (National Geographic), mitä hirveimmillä tavoilla: hirttämällä, lyömällä, polttamalla, kivittämällä, myrkyttämällä ja auton perässä vetämällä. Koiria saatetaan myös heittää kuiluihin (National Geographic). Kuiluun heitettyjen koirien päälle voidaan lisäksi kasata palavaa puuta.

– Huonosti menestynyt galgo on omistajalleen häpeä ja tämä johtaa usein kaltoinkohteluun, Hakkarainen kertoo.

Espanjassa on poliiseja, politiikkoja ja muita viranomaisia galgueroina.

Yksi tunnetuimmista tappotavoista on pianonsoittaja. Jos galgo on juossut hyvin, se hirtetään korkealle. Vastaavasti huonosti juossut koira hirtetään alemmas niin, että sen takajalat juuri ja juuri koskettavat maata.

Puusta roikkuvan koiran varpaat juuri ja juuri yltävät maan pinnalle. Ohut lanka painuu hiljalleen syvemmälle ja syvemmälle galgon pitkään ja jäntevään kaulaan. Suunniltaan oleva koira tekee etujaloillaan pianonsoittoa muistuttavia liikkeitä. Kun koira ei enää jaksa olla piipillään se kuristuu.

– Metsästyskoirien tappaminen perustuu puhtaasti hyötyajatteluun. Eläintä, joka ei tuota hyötyä, ei haluta pitää, Hakkarainen sanoo.

Galguerot itse ovat asiasta eri mieltä (Galgo News). The Royal Spanish Federation of Hunting -järjestön mukaan galguerot eivät tapa koiriaan, vaan niitä varastetaan metsästäjiltä (RFEC).

Kaikki galguerot eivät kuitenkaan tapa koiriansa, vaan hylkäävät ne niin kauas kotoa, etteivät koirat löydä enää kotiin. Osa puolestaan jättää koirat tappotarhan tai turvakodin pihaan. Monet metsästäjät eivät kuitenkaan halua, että galgot päätyvät eläinsuojelijoille, koska välit näiden kahden ryhmän välillä ovat yleisesti ottaen erittäin huonot.

– Galguerot kokevat eläinsuojelijat kiusaksi harrastukselleen ja pitävät vaatimuksia galgojen olojen parantamisesta turhina, kertoo Hakkarainen.

Espanjassa jäniksen metsästys vinttikoirilla on laillista ja metsästyskausi (Scooby) on useimmissa maakunnissa vuosittain lokakuun ensimmäisestä päivästä tammikuun loppuun. Metsästyksen lisäksi koiria käytetään juoksukisoissa.

Siirin tarina

Tappotarhan ovella vapisi laiha galgo muutaman muun lajitoverinsa kanssa. Koiran jalka oli murtunut. Lisäksi sen kasvoissa ja selässä oli piiskaamisesta syntyneitä arpia. Ovi avattiin ja koirat kuljetettiin ahtaisiin häkkeihin kunnalliselle tappotarhalle, perreralle, mahdollisesti satojen muiden galgojen joukkoon.

Siiri oli yksi onnekkaista. Espanjalainen turvatarha Galgos del Sur pelasti sen ja nyt Siiri seisoo ylväänä, mutta samalla epäluuloisena kajaanilaisen Elsi Hirvosen rinnalla.

– Löysin Siirin Galgos Dél Fenix -järjestön kautta. Siirin lisäksi oli myös muutama muu galgo vaihtoehtona, mutta Siiriin rakastuin heti. Siinä oli jotain sellaista, joka sai tuntemaan, että se sopii meidän laumaamme, Hirvonen kertoo.

Siirin silmistä paistaa epävarmuus. Kukaan ei tiedä, mitä koira on joutunut kokemaan ennen kuin se pelastettiin tappotarhalta.

– Perrera on tappotarha. Jos jokin järjestö ei saa sieltä koiraa pelastettua, kuolema on edessä, Hirvonen huokaisee.

Perreroita on Espanjassa valtavasti ja niihin hylätään arviolta 500 000 koiraa vuodessa. Näistä iso osa galgoja ja podencoja, mutta myös lemmikkikoiria joista halutaan eroon syystä tai toisesta.

Eläinlääkäri, Galgos del Fénix Ry:n puheenjohtaja Tanja Hakkaraisen mukaan parhaimmillaankin olot tappotarhoilla ovat ankeat ja johtavat usein koiran kuolemaan. Lämpötilanvaihtelut, stressi, heikko ravinto ja tiheissä populaatioissa leviävät sairaudet ovat osatekijöitä, miksi koirat heikkenevät perreroilla.

– Ehdottomasti valtaosa perreroille päätyvistä koirista ei lähde koskaan sieltä elävänä, Hakkarainen kertoo.

Elsi Hirvonen ei tiedä tarkkaan, mikä noin 3,5-vuotiaan Siirin tarina on. Hirvonen uskoo, että Siirin tassu on murtunut metsästyksessä, eikä metsästäjä hoitanut jalkaa kuntoon. Vääntynyt jalka on luultavasti tehnyt koirasta huonon metsästäjän.

– Sanotaan, että hyväkään galgo ei ole luodin arvoinen. Joka kerta kun näen kuvia, niin itku tulee. Metsästäjät sanovat, että se on heidän kulttuuriaan, he eivät pidä tapaansa vääränä, Hirvonen sanoo.

Siiri on muuttunut paljon siitä, millainen se oli reilu kaksi vuotta sitten Suomeen tullessaan. Aluksi koira oli todella arka, meni useita päivä ennen kuin se uskalsi mennä ulos tarpeilleen. Koira kuitenkin kotiutui nopeasti Hirvosten perheeseen, vaikka etukäteen oltiin jo varauduttu, että Siiri saattaisi arastella Hirvosen miestä.

– Olimme varautuneet siihen, että Siiri saattaa pelätä miestäni, sillä metsästäjät ovat usein miehiä, mutta hyvin nopeasti se otti hänetkin perheenjäseneksi, Hirvonen naurahtaa ja katsahtaa miestään, joka rapsuttelee Siiriä pihan laidalla.

Hirvosen mukaan koira on kuitenkin reipastunut hurjasti, koiran ja emännän välille on syntynyt syvä luottamus ja ehdoton rakkaus.

– Rohkea tyttö siitä on tullut. Siiri on sellainen puuhastelija, niin kuin galgot yleensä ovatkin. Ruokaa ei passaa jättää pöydälle, esimerkiksi leipäpussit lähtevät heti. Varastelu liittyy varmasti menneisyyteen, kun ruokaa on pitänyt varastaa.

Romeon tarina

Isot korvat osoittavat suoraan ylös ja kuono väpättää valppaana kun vinkuva kanalelu vingahtaa. Andalucianpodenco Romeo kipittää vinkulelun luo ja nappaa sen tyytyväisenä suuhunsa.

Valitettavasti galgot eivät ole ainoita koiria, joita kohdellaan Espanjassa kaltoin. Niiden lisäksi myös podencoja käytetään Espanjassa metsästykseen. Tanja Hakkarainen arvelee, että podencoja tapetaan suunnilleen saman verran vuodessa kuin galgoja, eli noin 50 000–60 000.

Romeo syntyi espanjalaiselle kadulle. Sen emä ja muut pennut pelastettiin Espanjan katukoirat ry-tarhalle. Kuusi vuotta myöhemmin Romeo loikoilee tyytyväisenä kajaanilaisen Matti Pihlajamaan sohvalla.

– Luulen, että Romeon emo on hylätty metsästyskauden jälkeen ja synnytti pennut. Sitä kautta Romeo on tullut maailmaa, Pihlajamaa tuumii koiraa silitellessään.

Metsästäjät pennuttavat sekä galgoja että podencoja hallitsemattomasti. Vuosittain syntyy valtava määrä pentuja, jotka usein todetaan jo ensimmäisen kauden aikana kelpaamattomiksi omistajilleen.

– Suurin ongelma on se, että koiria pennutetaan valtavia määriä sen toivossa, että aikaan saataisiin voittajakoira. Ne, jotka eivät tähän kykene, ovat galguerolle turhia, eläinlääkäri Tanja Hakkarainen kertoo.

Pihlajamaan arvion mukaan Romeo oli korkeintaan puolivuotias tullessaan Suomeen. Vaikka koira oli ehtinyt nähdä katuelämää, se oli silti alusta asti reipas ja utelias.

– Romeo on vilkas ja leikkisä. Sen kiintymys minuun on aika ehdotonta, Pihlajamaa kertoo.

Pihlajamaa on metsästänyt useita vuosia ja ihmettelee espanjalaisten metsästäjien raakuutta.

– En pysty ymmärtämään sitä, miten metsästäjät voivat käyttäytyä niin. Se on ihan käsittämätöntä. Suomessa metsästäjät pitävät koiria melkein yhtä hyvin kuin perheenjäseniä. Espanjassa toimitaan päinvastoin. Eläimen hyvinvoinnista ei välitetä pätkääkään.

Romeolla Pihlajamaa ei kuitenkaan metsästä, sillä se ei Pihlajamaan mukaan tekisi koiralle hyvää.

Espanjalaisilla metsästäjillä saattaa olla kotonaan tavallisia koiria, jotka elävät yhdessä muun perheen kanssa. Galgot ja podencot ovat sen sijaan hylättyinä maaseudulla metsästäjien tarhoilla.

– Ajattelu on samankaltaista kuin oma ajattelumme tuotantoeläimistä. Jos eläin ei tuota hyötyä, siitä halutaan eroon, koska sen ylläpito ei kannata, eläinlääkäri ja Galgos del Fénix Ry:n puheenjohtaja Tanja Hakkarainen kiteyttää.

Lupitan tarina

Vaalea vinttikoira nostaa hoikan etutassunsa emäntänsä Katariina Aihoksen syliin.

– Se pyytää tällä tavalla rapsutuksia, sotkamolainen Aihos naurahtaa.

Lupita on muuttanut osaksi Aihoksen perhettä vasta kaksi kuukautta sitten. Silti 8-vuotias galgo-mummo tepastelee vieraiden luo ja heiluttaa ujosti typistettyä häntäänsä jalkojen välissä.

– Häntää on amputoitu aika paljonkin, sillä se oli hakannut sen rikki. Sitä käy galgoille usein kun ne huitovat häntäänsä ahtaissa tiloissa, Aihos sanoo.

Aihos kertoo Lupitan olevan hyvin ihmisrakas koira. Tarhalla ollessaan Lupita on ilahtunut nähdessään ihmisiä, jolloin se on huitonut huomaamattaan häntänsä verille.

Myöskään Lupitan tarinaa ei täysin tiedetä. Luultavasti galguero on hylännyt sen paikalliselle turvatarhalle. Ihmisrakkaus kuitenkin paistaa Lupitan suklaanruskeista silmistä, sen seuratessa emäntäänsä varjon lailla.

– Lupita on aika onnekas tapaus. Se ei ole traumatisoitunut ainakaan mitenkään valtavasti ja pääsi ilman suuria ongelmia tarhojen kautta Suomeen.

Lupita on galgoksi todella vanha. Yleensä galgot ja podencot elävät espanjalaisilla metsästäjillä vain vuoden tai kaksi. Luonnollisesti molemmat alkukantaiset rodut elävät reilusti yli 10-vuotiaksi. Koirat saattavat elää vanhemmiksi, jos ne ovat erityisen hyviä metsästäjiä, juoksijoita tai tuottavat paljon pentuja.

– Näyttää siltä, ettei Lupitaa olisi käytetty pennutukseen, mutta en ole ekspertti joten varmaksi en voi sanoa. Lupita on metsästysviettinen, todennäköisesti se on menestynyt metsästäjänä, Aihos kertoo.

Ennen Aihokselle tuloa Lupita oli kahdessa eri kotihoitolassa Suomessa noin kuuden viikon ajan. Lupita haluttiin tarhalta pois mahdollisimman pian, sillä se stressaantui tarhaoloissa.

– Lupita on sen verran ihmisläheinen koira, että se piti saada äkkiä tarhalta pois.

Kun Aihos ja Lupita kohtasivat ensimmäisen kerran, kesti Lupitalla puolituntia ennen kuin se uskaltautui lähestyä uutta omistajaansa.

– Se oli leimautuvainen ja liimautuvainen varsinkin alkuun, se huolestui kovasti jos hävisin näkyvistä. Kotiin tultuaan se on rentoutunut koko ajan, Aihos kertoo.

Aihos huokaisee ja lämmittelee käsissään Lupitan korvia, jotka kylmenevät helposti ulkona.

– Adoptointi on vain oireiden hoitoa. Todellinen ongelma on Espanjassa.

Näkymättömän uroksen kirous

Useissa Espanjan kunnissa ei ole minkäänlaista eläinsuojelulakia.

Useat nuoret onneksi ymmärtävät eläinten oikeuksista, mutta silti vanhanaikainen kulttuuri on edelleen monella alueella vahvasti vallalla. Elsi Hirvonen uskoo, että eläinsuojelulakia osataan kiertää tai siitä ei välitetä.

Galgoja ja Podencoja tunnistusmerkitään Espanjassa esimerkiksi siruilla ja tatuoinneilla, joiden avulla voidaan tunnistaa kuka koiran omistaa.

– Korvia leikellään tai siru saatetaan kaivaa pois. Siten koiraa voida tunnistaa tai nähdä, kuka koiran omistaa.

Suurin osa galgoista ja podencoista ei saa uutta mahdollisuutta.

Hakkaraisen mukaan on vaikeaa antaa arviota vuosittain pelastetuista koirista, mutta galgojen osalta pelastettujen määrä liikkunee muutamassa tuhannessa.

Adoptointi on vain oireiden hoitoa. Todellinen ongelma on Espanjassa. Katariina Aihos

Erityisen paha tilanne on uroksilla. Niiden lähtökohdat elämälle ovat Espanjassa huonot.

Galguerot arvostavat naaraita huomattavasti uroksia enemmän, sillä näitä ei pidetä yhtä nälkäisinä metsästyksessä ja kilpailuissa. Tämä johtaa siihen että uroksia hylätään ja tapetaan varhaisemmassa vaiheessa ja suuremmassa mittakaavassa kuin narttuja.

Urosten huono onni ei pääty tähän. Mikäli galgo-poikaa kohtaa lottovoiton kaltainen onnenpotku ja se pelastetaan turvatarhalle, on sillä huonommat mahdollisuudet tulla adoptoiduksi kuin nartulla. Suurin osa adoptoijista kysyy narttua. Samaan aikaan urokset odottavat kotiaan kuukausia, jopa vuosia.

Adoptiota harkittava tarkkaan

Elsi Hirvosella, Matti Pihlajamaalla ja Katariina Aihoksella ei ole ollut aikaisemmin rescue-koiraa. He kaikki ovat kuitenkin pärjänneet hyvin uusien lemmikkiensä kanssa. Jokaisen mielestä adoptioita täytyy kuitenkin harkita todella tarkkaan (Aamulehti).

Kokemuksen ja kärsivällisyyden lisäksi tarvitaan myös rahaa.

– Kulut eivät lopu siihen, että maksat koiran adoptiomaksut. Niillä saattaa olla sairauksia ja murtumia, joita ei ole nähty ilman kuvauksia. Sieltä voi tulla mitä vain, Aihos kertoo.

Lisäksi vinttikoirat ovat hyvin riistaviettisiä. Galgoja ja podencoja voi harvoin pitää irtaallaan, sillä koirat saattavat lähteä muiden eläinten perään. Koiran omistajalla täytyy olla mahdollisuus juoksuttaa koiraa säännöllisin väliajoin aidatulla alueella.

Kolmikko muistuttaa myös, että koira kannattaa adoptoida luotettavan ja rekisteröidyn yhdistyksen kautta.

Tanja Hakkarainen kertoo, että järkyttävistä oloista selvinneet koirat ovat kuitenkin useimmiten mukavia kotikoiria (HS).

Hakkaraisen mukaan Galgos del Fenixin kautta Suomeen saapuu vuosittain noin 100 galgoa, sen lisäksi jonkin verran tulee muiden yhdistysten kautta, mutta huomattavasti vähemmän.

Huonosti menestynyt galgo on omistajalleen häpeä. Tanja Hakkarainen

– Adoption merkitys yksilötasolla on kiistaton ja jokainen ulkomaille adoptoitu galgo myös levittää tietoisuutta tilanteesta.

Hakkaraisen mukaan tärkeintä on kuitenkin paikallisesti asenteiden muuttaminen. Erilaiset pelastustarhat muun muassa kampanjoivat espanjalaisissa kouluissa ja pyrkivät valistamaan uutta sukupolvea.

– Isoissa kaupungeissa asenteet ovat alkaneet jo muuttua ja galgoja adoptoidaan lemmikeiksi paikallisestikin. Pitkä matka on kuitenkin siihen että galgojen käyttö metsästyksessä olisi kiellettyä tai edes kontrolloitua.

Koiria voi auttaa myös Suomesta käsin, jos galgon tai podencon adoptointi ei omaan elämäntilanteeseen sovi.

– Auttaa voi esimerkiksi raha- ja tavaralahjoituksin tarhoille, hyväntekeväisyyshuutokauppoihin osallistumalla, toimimalla kummina tai lentokummina adoptoiduille galgoille ja kotihoitamalla kotia etsivää galgoa, luettelee Hakkarainen.

Hakkarainen painottaa myös tiedon levittämisen tärkeyttä.

– Mitä laajemmin näiden koirien kohtalo tunnetaan, sitä todennäköisemmin saadaan myös kansainvälistä painostusta tilanteen muuttamiselle.

Lue lisää:

Linkit sisältävät myös raakaa materiaalia.

National Geographic: Traditional Hunting Dogs Are Left to Die En Masse in Spain

National Geographic: Restoring Dignity to Spain’s Mistreated Hunting Dogs

Galgo News

Galgo Podenco Support

Juttua täsmennetty 3.7.2017 klo 14.38: sitaatista Perrera on nimensä mukaan tappotarha poistettiin kohta nimensä mukaan.

Juttua korjattu 3.7.2017 klo 14.38: mistä on kyse -laatikosta on korjattu luku 150 000 lukuun 100 000.

Juttua korjattu 4.7.2017 klo 8.47: Hakkaraisen sitaattia, missä puhutaan tapettujen koirien lukumäärästä, tarkennettu. Otettu pois kohta podencojen määristä, sillä se oli jo arvioitu aikaisempaan lukuun. Otettu myös linkitys pois National Geographicin juttuun Restoring Dignity to Spain’s Mistreated Hunting Dogs. Sen sijaan lisätty sitaatin alapuolelle kohta, josta linkitys menee NG:n juttuun Traditional Hunting Dogs Are Left to Die En Masse in Spain.

Neljä ihmistä on kuollut sunnuntaina Keski-Britannian Leicesterin kaupungissa tapahtuneessa räjähdyksessä. Räjähdys ja sen aiheuttama tulipalo tuhosivat täysin kaksikerroksisen talon sunnuntaina illalla.

Neljä henkilöä on loukkaantunut ja saa sairaalahoitoa. Heistä yksi on loukkaantunut vakavasti.

Poliisin mukaan uhreja voi löytyä vielä lisää.

– Saattaa olla vielä ihmisiä, joita emme ole löytäneet, ja pelastustoimet jatkuvat mahdollisten uhrien löytämiseksi, Leicestershiren poliisipäällikkö Shane O'Neil sanoi.

Poliisi ja pelastuslaitos tutkivat räjähdyksen syytä. Mikään ei kuitenkaan toistaiseksi viittaa terrorismiin.

Räjähdys tapahtui rakennuksessa, jonka alakerroksessa sijaitsi kauppa ja yläkerroksessa asunto. Rakennus romahti räjähdyksen ja sen aiheuttaman tulipalon takia.

Evankelis-luterilainen kirkko saa tällä viikolla uuden arkkipiispan. Vaalin toisella kierroksella torstaina ovat vastakkain Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström.

Kolme viikkoa sitten pidetyllä ensimmäisellä kierroksella eteläpohjalaisen Luoman kannatus oli vankempi (38 prosenttia), mutta varsinaissuomalainen Björn Vikström ei jäänyt äänisaaliineen mittavasti jälkeen (26 prosenttia).

Erityisen suosittu Luoma oli luonnollisesti Lapuan hiippakunnassa, jossa hän on tehnyt pitkään työtä ennen Espooseen muuttamistaan.

Etukäteen ehdokkaiden välille on aseteltu jakoa, jossa Luoma esiintyy konservatiivina ja Vikström liberaalina. Vedenjakajana on pidetty etenkin ehdokkaiden kantaa samaa sukupuolta olevien kirkkovihkimiseen.

Lapuan piispa Simo Peura ei erolle lämpene.

– Aina kun kaksi pannaan rinnakkain, tällainen rinnastus saadaan. Mutta tämä ei anna kummastakaan oikeaa kuvaa. He ovat ihmisinä vähän erilaiset, teologiselta osaamiseltaan kumpikin on vahvoja. Kummallakin on vahvuutensa. Mielestäni niihin kannattaa enemmän kiinnittää huomiota kuin opereoida tällä käsiteparilla.

Peuran havaintojen mukaan myös kampanjointi ehdokkaiden puolesta on ollut maltillista. Tämä on hänen mukaansa luontevaa, kun haussa on virka, jossa kutsumuksella on vahva rooli.

Itsenäinen ajattelija ja yhteistoimintajohtaja

Lapuan piispa Simo Peura on tutustunut molempiin ehdokkaisiin kirkolliskokousedustajana. Hän vakuuttaa, että valittiin sitten kumpi tahansa, molemmista tulee hyvä keulakuva kirkolle.

– Vikströmiä pidän määrätietoisena otteiltaan ja itsenäisenä ajattelijana. Molemmat ovat hyviä vahvuuksia, Peura sanoo.

– Luoma on enemmän yhteistoimintajohtaja. Hän kuuntelee aika tarkasti muita, pyrkii etsimään yhteistä tietä ja kokoamaan kannat. Myös näitä piirteitä varmasti arkkipiispan tehtävässä tarvitaan.

Tässä vaiheessa täysin varmaa on kuitenkin se, että kirkko saa pitkästä aikaa päämiehen, joka on Turun ulkopuolelta. Viimeksi näin on tapahtunut vuonna 1982, kun valituksi tuli Björn Vikströmin isä, John Vikström.

Tällä kertaa vaalissa noudatetaan uutta vaalitapaa, jossa Turun arkkihiippakunnan määrällisesti suurempaa äänimäärää on vähennetty jakamalla se kolmella. Kaikkiaan äänioikeutettuja on 1530.

Vaalitapa kertoo Peuran mukaan kirkon halusta kuunnella kaikkia tasapuolisesti.

– Sillä ei varmaan ole väliä, tuleeko arkkipiispa Porvoosta vai Espoon hiippakunnasta. Mutta sillä, että hän tulee arkkihiippakunnan ulkopuolelta on mielestäni merkitystä. Se on ikään kuin sanaton viesti siitä, että valitaan koko kirkolle arkkipiispaa.

Hallinnollisesti kirkon päämies tosin vastaa vain Turun arkkihiippakunnasta.

– Voidaan kuvitella, että tässä tilanteessa uusi arkkipiispa ottaa huomioon myös muut hiippakunnat ja niiden kysymykset, Simo Peura toivoo.

Roomassa on satanut lunta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Noin kymmenen senttiä paksu lumipeite laskeutui kaupunkiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kertoo sanomalehti Corriere della Sera.

Kaupungin koulut on suljettu maanantaina harvinaisen sääilmiön takia. Bussit, junat ja raitiovaunut ovat olleet myöhässä, ja monia vuoroja on peruttu.

Monet roomalaiset intoutuivat pyörittämään lumipalloja ja leikkimään lumessa.

Lämpötilat ovat Roomassa nousemassa päivällä nollan yläpuolelle, mutta tiistain ja keskiviikon väliseksi yöksi on ennustettu jopa kahdeksaa pakkasastetta.

Sosiaaliseen mediaan on julkaistu paljon kuvia harvinaisesta lumisateesta. Pyhän Pietarin aukiolla Vatikaanissa käytiin lumisotaa.

Britannian suurlähettilään residenssin Villa Wolkonskyn puisto oli peittynyt paksuun lumipeitteeseen.

Porin valtuusto on tehnyt ratkaisun kiistellyssä ja vuosien ajan puhuttaneessa Ahlaisten Lammin tuulivoima-asiassa. Äänestys kaavasta päättyi kannattajien voittoon lukemin 32–27.

Lammiin saa päätöksen perusteella rakentaa 14 voimalan tuulipuiston. Voimalat olisivat varsin korkeita ja näkyisivät pitkälle: niiden napakorkeus olisi enintään 150 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 220 metriä.

Pitkä, repivä kiista

Tuulivoimalat jakoivat porilaisia poliitikkoja voimakkaasti jo etukäteen. Kaavaa on käsitelty vuodesta 2012 asti ja välillä on näyttänyt siltä, että kaava hylätään.

Porin valtuutetut päättivät viime vaalikaudella, että voimaloita ei saa rakentaa kahta kilometriä lähemmäs asutusta. Nyt tästä linjauksesta poikettiin.

Keskusta, perussuomalaiset ja kristilliset sekä sinisten Ari Jalonen vastustivat kaavaa. Perussuomalaisten Ismo Läntinen vertasi Ahlaisten asukkaiden kohtaloa "Siperiaan ja lisäksi helvettiin", mikä sai valtuuston puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) vaatimaan valtuutettuja käyttämään siivoa kieltä.

Puolesta ja vastaan

Vasemmistopuolueissa eli SDP:ssä ja vasemmistoliitossa edustajien yhteenlaskettu enemmistö oli etukäteen kaavaa vastaan. SDP teki kuitenkin ennen valtuuston kokousta ryhmäpäätöksen kaavan puolesta tiukan, lukemin 9–8 päättyneen äänestyksen jälkeen.

SDP:n riveistä Jarno Joensuu, Noora Kinnunen, Martti Lundén, Tiina Puska ja Markku Tanttinen kapinoivat ja äänestivät voimalakaavaa vastaan. Heille voi tulla ratkaisustaan seurauksia, kuten varoitus tai jopa erottaminen ryhmästä. Tästä päättää demarien kunnallisjärjestö myöhemmin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Vasemmistoliitosta enemmistö vastusti kaavaa mutta puolue ei tehnyt asiasta ryhmäpäätöstä. Kaksi vasemmistoliiton valtuutettua, Jari Pajukoski ja Erno Välimäki, kannattivat kaavaa voimalarakentamisen tuomien työpaikkojen takia.

Vasemmistoliiton jakautuminen sai puolueen riveissä aikaan arvostelua. Pitkäaikainen porilainen vasemmistovaikuttaja Matti Nissi kertoi Ylelle erovansa vasemmistoliitosta, koska hän ei halua olla samassa puolueessa kaavan puolesta äänestäneiden kanssa.

Vihreät kannattivat kaavaa. Puolue oli tehnyt asiasta päätöksen, joka tosin ei sitonut valtuutettuja.

Poissaoloja paljon

Kokoomus oli varsin yhtenäisenä kaavan takana. Yhtenäisyyteen saattoi tosin vaikuttaa myös runsas poissaolojen määrä.

Useat kokoomuksen, demarien ja vasemmistoliiton poliitikot jättivät tulematta kokoukseen ja heidän tilallaan valtuustosalissa istui runsaasti varavaltuutettuja: yhteensä kymmenkunta.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Miesmuistiin näin iso joukko valtuutettuja ei ole jättänyt paikkaansa varajäsenelle. Osa valtuutetuista oli jäävännyt itsensä tuulivoimala-asian kohdalla ja osa jäi pois koko kokouksesta. Valtuustosalissa nähtiin SDP:stä vaalituloksen perusteella yhdeksäs ja kokoomuksesta seitsemäs varavaltuutettu, mikä on erittäin harvinaista.

Kristillisten Simo Korpela lähetti kokouksen puhujapöntöstä lämpimät paranemisterveiset äkillisesti sairastuneille edustajatovereilleen. Ilkeämmät kielet arvelivat, että osa tuulivoiman vastustajista jätti tulematta kokoukseen, jotta he eivät joutuisi äänestämään ryhmänsä kantaa vastaan.

Töitä Mäntyluotoon

Voimaloiden rakentamista kannatettiin erityisesti työvoimavaikutusten takia. Tuulivoimayhtiöt eli Ahlströmin kiinteistöyhtiö ja Satawind ovat sopineet Mäntyluodon telakan omistavan Technipin kanssa, että voimalat rakennetaan osittain Mäntyluodossa.

Arvion mukaan Lammin voimalan työllisyysvaikutus on rakentamisaikana noin 120 henkilötyövuotta. Mäntyluodon telakalla työtä tulee 50–60 henkilötyövuoden verran. Telakka on kärsinyt viime aikoina työpulasta.

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen korosti valtuuston kokouksessa, että Porin ja Mäntyluodon telakan kannalta työpaikat ovat merkittävä asia.

Voimalat hyödyttävät myös kaupungin omistamaa sähköyhtiö Pori Energiaa ja tuovat kiinteistöverotuloja kaupungin kassaan. Luukkosen mukaan Lammin voimaloiden rakentaminen tuottaa tuloja kaupungin kassaan saman verran kuin 0,25 prosenttiyksikön suuruinen veronkorotus.

Keskustan ryhmänjohtaja Juha Kantola kutsui voimaloiden tuomia työpaikkoja tempputyöllistämiseksi. Hänen mielestään kyse ei ole aidoista työpaikoista.

Asukkaat vastaan

Valtuuston kokousta oli seuraamassa noin satakunta ahlaislaista, jotka antoivat aplodeja tuulivoiman vastustajien puheenvuoroille.

Ahlaislaiset arvostelevat kaavaa muun muassa tuulivoimaloiden aiheuttamien meluhaittojen takia. Myös tuulivoimayhtiö Satawindin taustalla oleva venäläinen omistus herättää arvostelua.

Lisäksi Ahlaisten asukkaita huolettaa, millaisia vaikutuksia tuulipuistolla on Lammin luontoon ja lähialueen maisemaan. Pelkona on myös kiinteistöjen arvonlasku.

Osa kokousta seuraamassa olleista Ahlaisten asukkaista kertoi kokouksen jälkeen aikovansa viedä kaavapäätöksen laillisuuden vielä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Kaavan käsittelystä on ahlaislaisten mukaan kanneltu myös eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Tuulivoimayhtiöt ja Technip kuitenkin aloittavat voimaloiden suunnittelun jo tiistaina aamulla.

Näin valtuutetut äänestivät

Listassa ovat valtuutetut ja paikalla sijaisena olleet varavaltuutetut. Kyllä tarkoittaa voimalakaavan kannattamista, ei vastustamista.

Mika Aho (vas.) EI

Sinikka Alenius (sd.) KYLLÄ

Nina Aronen (kok.) KYLLÄ

Diana Bergroth-Lampinen (sd.) KYLLÄ

Sanna Grönmark (vihr.) KYLLÄ

Minna Haavisto (vihr.) KYLLÄ

Aila Haikkonen (kesk.) EI

Satu Hatanpää (kok.) KYLLÄ

Johanna Huhtala (sd.) KYLLÄ

Tapio Huhtanen (kesk.) EI

Laura Huhtasaari (ps.) EI

Petri Huru (ps.) EI

Ari Jalonen (sin.) EI

Jarno Joensuu (sd.) EI

Juha Joutsenlahti (kok.) KYLLÄ

Jaakko Jäntti (vas.) EI

Juha Kantola (kesk.) EI

Bia Kaski (kok.) KYLLÄ

Mari Kaunistola (kok.) KYLLÄ

Noora Kinnunen (sd.) EI

Krista Kiuru (sd.) KYLLÄ

Antero Kivelä (vas.) EI

Anttivesa Knuuttila (kok.) KYLLÄ

Tuomas Koivisto (sd.) KYLLÄ

Aila Korkeaoja (kesk.) EI

Simo Korpela (kd.) EI

Henna Kyhä (kok.) KYLLÄ

Petteri Lahti (sd.) KYLLÄ

Jaana Laitinen-Pesola (kok.) KYLLÄ

Arja Laulainen (sd.) KYLLÄ

Anne Liinamaa (vihr.) KYLLÄ

Martti Lundén (sd.) EI

Ismo Läntinen (ps.) EI

Pirjo Mäki (sd.) KYLLÄ

Tero Niskanen (kok.) KYLLÄ

Ari Nordström (sd.) KYLLÄ

Arto Nurmi (ps.) EI

Marianne Ostamo (ps.) EI

Jari Pajukoski (vas.) KYLLÄ

Veijo Puhjo (vas.) EI

Laura Pullinen (vihr.) KYLLÄ

Tiina Puska (sd.) EI

Kaarina Ranne (vihr.) KYLLÄ

Raisa Ranta (vas.) EI

Johanna Rantanen (sd.) KYLLÄ

Petri Reponen (kesk.) EI

Irma Roininen (kd.) EI

Mikael Ropo (kok.) KYLLÄ

Anssi Salmi (ps.) EI

Tommi Salokangas (ps.) EI

Heikki Santavuo (kok.) KYLLÄ

Markku Tanttinen (sd.) EI

Timo Tarvainen (kok.) KYLLÄ

Milka Tommila (vas.) EI

Henna Tuomikoski (sd.) KYLLÄ

Juha Vasama (kok.) KYLLÄ

Rami Virtanen (vas.) EI

Erno Välimäki (vas.) KYLLÄ

Esa J. Wahlman (sd.) KYLLÄ

Yhdysvaltalaismedioiden mukaan ahdistelusta syytetyn Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteinin perustama Weinstein Company aikoo hankkiutua konkurssiin. Yhtiön hallitus ilmoitti asiasta sunnuntaina.

Helmikuun alussa sijoittajaryhmä oli lähellä ostaa yhtiön, mutta New Yorkin osavaltion syyttäjä määräsi kaupalle ehtoja, joiden mukaan muun muassa ahdistelun uhrien olisi saatava korvaus kokemastaan ja ahdisteluun osallistuneet henkilöt pitää irtisanoa yhtiöstä.

Yhtiön hallituksen mukaan konkurssi on ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto maksimoida yrityksen jäljellä oleva arvo ja tämä on erittäin onnetonta yhtiön työntekijöiden, rahoittajien ja uhrien kannalta.

Kohu johti irtisanomiseen

Weinstein Company antoi perustajalleen potkut lokakuun alussa, kun kohu Harvey Weinsteinin ympärillä kiihtyi. Yhtiö kertoi päätöksen perustuneen "viime päivinä esille tulleisiin tietoihin koskien Weinsteinin väärinkäytöksiä".

65-vuotias Harvey Weinstein on yksi Weinstein Companyn ja Miramax-studion perustajista. Hän oli yksi Hollywoodin vaikutusvaltaisimmista tuottajista ennen kuin yli 70 naista tuli hiljattain julkisuuteen ahdistelu- ja raiskaussyytöksineen. Weinstein on toistuvasti kiistänyt, että olisi harjoittanut seksiä ilman suostumusta.

New Yorkin osavaltion syyttäjät ilmoittivat pari viikkoa sitten haastavansa Weinsteinin sekä hänen tuotantoyhtiönsä oikeuteen. Osavaltion yleisen syyttäjän nostamassa kanteessa todettiin muun muassa, ettei yhtiö onnistunut suojelemaan työntekijöitään Harvey Weinsteinilta.

New Yorkin syyttäjänviraston lisäksi Weinsteiniin liitettyjä ahdistelutapauksia on tutkittu myös Los Angelesissa sekä Lontoossa.

Lue lisää:

Weinsteinin yhtiö oikeuteen New Yorkin osavaltiossa – "Epäonnistui työntekijöiden suojelemisessa

New York Times: Harvey Weinsteinin elokuvien tähti Uma Thurman kertoo vihdoin kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta

Suomessa rakennetaan tällä hetkellä niin monia korkeita rakennuksia, että voi puhua jo tornitalobuumista.

Korkeiden rakennusten buumi on meneillään muuallakin maailmassa, etenkin Kiinassa ja Lähi-idän rikkaissa öljyvaltioissa.

Saudi-Arabian Jeddaan rakennetaan parhaillaan tasan kilometrin korkuista Kingdom Tower -tornitaloa, jonka tavoitteellinen valmistumisaika on vuonna 2020.

Kingdom Toweriin, tai Jeddah Toweriin, on Fortunen mukaan tulossa hotelli, luksushuoneistoja ja observatorio. Rakennukseen tulee lähes 60 hissiä, joista seitsemän on kaksikerroksisia, ja useat liukuportaat. Hissitoimittaja on suomalainen Kone.

Syvän uskonnollisessa maassa korkeimmalla rakennuksella on myös kulttuurista merkitystä. Kingdom Towerin kaakkoisosa rakennetaan suoraan linjaan islamin pyhän kaupungin Mekan Kaaban mustan kiven kanssa.

1. Tällä hetkellä maailman korkeimman rakennuksen paikkaa pitää Arabiemiraattien Dubain 828-metrinen Burj Khalifa -pilvenpiirtäjä. Hiekka Burj Khalifan rakentamiseen tuotiin Australiasta asti.

Burj Khalifa valmistui vuonna 2010, ja siinä on 160 kerrosta. Burj Khalifa otti valmistuessaan haltuunsa maailman korkeimman rakennelman tittelin, jota piti silloin hallussaan KVLY-televisiokanavan käyttämä masto Yhdysvaltain Pohjois-Dakotassa.

Usain Boltia nopeampi hissi

2. Maailman toiseksi korkein talo sijaitsee kovan kasvuvauhdin talousjättiläisessä Kiinassa. Vuonna 2015 valmistuneessa Shanghai Towerissa on muun muassa hotelli, uima-allas, kauppoja, ravintoloita, toimistoja ja metron sisäänkäynti.

Tornitalon huippunopea hissi ampaisee pohjakerroksesta 119:nteen 53 sekunnissa. CNN tietää kertoa, että hissi on jamaikalaista pikajuoksijaa Usain Boltia nopeampi.

3. Saudi-Arabian valtiolle nykyisin kuuluva Saudi Bin Laden -konserni rakennutti islamin pyhään kaupunkiin Mekkaan vuonna 2012 seitsemän hotellitornia nimellä Abraj Al Bait, "Talon tornit".

Torneista korkeimmassa, hieman yli 600 metriin yltävässä Mekan kuninkaallisessa kellotornissa on tiettävästi maailman suurin kellotaulu.

Tornit on tarkoitettu pyhiinvaeltajille, ja hinta yhdelle yölle on hotellissa noin 150 euroa aamiaisineen.

4. Maailman viiden korkeimman rakennuksen joukkoon kiilasi viime vuonna toinenkin kiinalaisrakennus. 599-metrinen Ping An sijaitsee Shenzhenin miljoonakaupungissa Guangdongin maakunnassa.

115-kerroksinen rakennus koostuu valtaosin toimistotiloista. Sitä oli suunniteltu jopa 660-metriseksi, mutta huipulle kaavailtu piikki olisi häirinnyt matkustajakoneiden lentoreittejä kaupungin lentoasemalle.

Uuden WTC:n videolla vanhan romahdus

5. Vuoden 2001 terrori-iskuissa tuhoutuneen World Trade Centerin tilalle pystytetty One World Trade Center pitää hallussaan maailman viidenneksi korkeimman rakennuksen paikkaa.

One World Trade Center on tarkalleen 541,32 metriä korkea, kun mukaan lasketaan huipulla sojottava neula.

Rakennuksen 102. kerroksessa on näköalatasanne, jonne hissimatka kestää 47 sekuntia. Hississä näytetään video WTC:n historiasta terrori-iskuineen.

6. Kiinasta maailman korkeimpien rakennusten joukkoon yltää myös CTF Finance Centre Guangzhoussa Guangdongin maakunnassa.

530-metrisessä tornissa on hotelli, luksusasuntoja ja toimistoja. Tornin suippenevalla muodolla on minimoitu auringonpaisteen, tuulen ja kosteuden vaikutus.

7. Taiwanin pääkaupungissa sijaitsee Taipei 101 -pilvenpiirtäjä, joka oli maailman korkein tornitalo Burj Khalifan valmistumiseen asti.

Taipei 101:n 92. kerroksessa roikkuu Tieteen Kuvalehden mukaan heiluri, joka vaimentaa rakennuksen huojumista tuulessa.

Lisää aiheesta:

Onko kaupunkisi korkein talo ruma? Se voi johtua rakennuttajan ahneudesta, väläyttää professori

Maailman korkeimman pilvenpiirtäjän rakennustyöt alkoivat: Kuusi Näsinneulaa päällekkäin

Aiheesta muualla:

Iltalehti Jeddan tornista: Maailman korkein!

Elokuisena maanantaina Suvi Hakkaraisen selkää vihloi. Seuraavana päivänä kipu yltyi niin, että hän hakeutui terveyskeskukseen.

Aikaisin keskiviikkoaamuna Hakkarainen lähti pihasta ambulanssilla sairaalaan.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hänet laitettiin ensiavun jonoon. Lääkärin piti tulla kivusta itkevän Hakkaraisen luokse puolen tunnin päästä, mutta aikataulu venyi.

Hakkarainen kertoo, että hänelle tuli tarve ponnistaa. Silloin hän itse ymmärsi olevansa raskaana.

Hoitajat pyörivät Hakkaraisen ympärillä, mutta apu tuntui olevan kiven alla.

– Jossakin vaiheessa tajusin, että nyt synnytän tai saan keskenmenon raskauden ollessa pitkällä. Tuntui, että kuolen niihin kipuihin.

Hakkarainen meni vessaan, josta hoitajat yrittivät maanitella häntä ulos.

Hakkarainen pyysi saada olla hetken yksin. Housut kintuissa alkoi nolottaakin, hän sanoo.

– Sanoin, että auttakaa. Hoitajat pyörittelivät silmiään. Mua ei otettu tosissaan. Ajattelin, että pakko selviytyä itse, kun apua ei näköjään tule.

Lopulta Hakkarainen synnytti yksin, vessassa.

– Se olisi vaatinut pari sekuntia, että joku olisi katsonut ja nähnyt, että siellä on vauva tulossa.

Ensiavussa ei osattu ajatella raskauden mahdollisuutta

Ensiavussa kukaan ei ymmärtänyt, että kyseessä voisi olla raskaus – ei edes siinä vaiheessa, kun Hakkarainen sanoi, että vauva on tulossa.

Sairaanhoitajat olivat yhtä ihmeissään kuin Hakkarainen itse.

– En voi kommentoida yksittäistapausta, mutta entisenä synnytys- ja naistentautien erikoislääkärinä voin kommentoida sen verran, ettei tuo ilmiö ole kovin harvinainen, kommentoi Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Jorma Penttinen sähköpostilla.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on huomattu, ettei ammattihenkilökuntakaan osaa aina diagnosoida naisen olevan raskaana, jos tämä tulee ensiapuun kivuissa.

Tästä syystä Pirkanmaan pelastuslaitosta muistutettiin viime talvena, että hedelmällisen ikäisiltä naisilta määritettäisiin raskaushormonit, mikäli heillä on epämääräisiä vatsaoireita, joihin ei löydy selitystä, sanoo Taysin synnytyssalin osastonhoitaja Taina Lampu.

– Se olisi hyvä olla varmuuden vuoksi tehty. Voi olla vaikkapa kohdun ulkoinen raskaus tai keskenmeno, vaikka oireet eivät viittaisikaan siihen.

Olen ollut kätilönä 25 vuotta, ja on niitä ihmisiä, joista en pysty päälle päin sanomaan, ovatko he raskaana. Taina Lampu

Vuosittain Päijät-Hämeessä syntyy muutamia vauvoja niin, ettei äiti ole tiennyt olevansa raskaana ennen synnytystä.

Jos tätä lukua vertaa alueen syntyvyyteen, voidaan laskea, että valtakunnallisesti yllättäviä synnytyksiä olisi vuosittain muutamia kymmeniä.

Raskautta ei välttämättä näe päälle päin

– Jälkikäteen ajatellen, minulla oli närästystä iltaisin. Muutama kilo tuli kesällä lisää, mutta ajattelin, että se johtui epäterveellisestä ruokavaliosta.

Hakkaraisen kuukautiset tulivat normaalisti. Muutamaa lisäkiloa ei huomannut kukaan. Hän söi ehkäisypillereitä koko raskauden ajan.

Hormonitoiminta voi olla raskauden aikana normaalia, eikä kehossa välttämättä näy selviä muutoksia, sanoo Taysin osastonhoitaja Taina Lampu.

– Olen ollut kätilönä 25 vuotta, ja on niitä ihmisiä, joista en pysty päälle päin sanomaan, ovatko he raskaana. Monilla raskaus ei haittaa elämää. Jos ei ole odottanut lasta, niin voi ajatella, että on vain syönyt paremmin, Lampu toteaa.

"Ei raskautta aina kuukautisistakaan näe"

– Jos ei ole tullut ajatelleeksi asiaa ja ehkäisy on kunnossa, niin ei tule ajatelleeksi, että vaivat ja oireet liittyvät raskauteen, selittää Lampu.

Toisenlaisiakin näkemyksiä asiasta löytyy.

– Yleensä näissä tapauksissa, kun äitiä on haastateltu, niin jokin aavistus on ollut taustalla, eli siellä on myös vahvaa kieltämistä mukana. Ihmisen psyyke tekee melkoisia temppuja, selittää Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Anu Nieminen sanoo.

Hakkarainen kirjoitti tarinansa Facebook-ryhmään, ja kommenttikenttä täyttyi onnitteluista, mutta myös huolesta. Voiko näin käydä myös minulle, kysyvät huolestuneet naiset.

– Ei raskautta aina kuukautisistakaan näe. Voi olla säännöllisesti kuukautiset ihan sinne synnytykseen asti. Se on ihan mahdollista, sanoo Lampu.

Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Anu Nieminen sanoo, että raskaus voisi kenties jäädä huomaamatta, mikäli äidillä olisi esimerkiksi ylipainoa jo ennestään.

Osastonhoitaja Lampu muistuttaa, että lantion malli vaikuttaa siihen, kuinka selvästi vauva mahassa näkyy.

– Vauva voi ikään kuin kadota sinne lantion sisään. Se ei välttämättä näy ulos päin.

"Mä haluan tän lapsen" – ja sitten iski todellisuus

Vauva syntyi, ja Hakkarainen soitti kumppanilleen. Syntymäpäiväänsä viettänyt mies saapui sairaalaan onnellisena.

– Vähän ajan päästä tuli sellainen tunne, että mä haluan tän lapsen.

– Sitten todellisuus iski. Meillä ei ollut mitään hankittuna. Olimme aina puhuneet, että jos tulisin raskaaksi, me pitäisimme lapsen. Mutta ei meillä ollut yhtään aikaa valmistautua. Yleensä ihmisillä on ainakin se yhdeksän kuukautta, meillä nolla päivää.

Shokki onkin tyypillinen ensireaktio "yllätyssynnytyksen" jälkeen, sanoo Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Nieminen. Sen jälkeen alkaa uudelleenjärjestely.

Ei ole helppoa ryhtyä vuorokaudessa äidiksi, sanoo Nieminen.

Vähän ajan päästä tuli sellainen tunne, että mä haluan tän lapsen. Suvi Hakkarainen

– Sosiaalityöntekijältä saa apua käytännönjärjestelyihin, koska vanhemmilla ei ole mitään valmiina. Henkinen sopeutuminen tapahtuu yksilöllisesti. Toisilla saattaa mennä pidempäänkin äitiyden löytämisessä.

Läheiset olivat Hakkaraisen ja hänen perheensä tukena ja apuna alusta lähtien.

– Mietimme hetken adoptiotakin. Lapsi meni vajaaksi kuukaudeksi sijaisperheeseen. Mitä enemmän mietimme adoptiota, sitä vaikeammalta se tuntui.

Yllätyssynnyttäjät saavat raakaa palautetta

Hakkarainen julkaisi tarinansa Facebook-ryhmässä. Naistenhuone-ryhmässä oli jo aiemmin käyty keskustelua "yllätyssynnytyksistä" amerikkalaisen tv-sarjan innoittamana.

Keskusteluissa toistuu yksi kysymys.

Juuri näistä ennakkoluuloista Hakkarainen pyristelee eroon. Että ei tarvitse olla tyhmä, että käy näin.

– Mulle ei ole tullut kukaan suoraan sanomaan, että mä oon tyhmä. Muita äitejä on lynkattu tosi paljon.

– Se vähän hävettikin, mutta ei todellakaan hävetä enää. Suomessakin on äitejä, jotka ovat synnyttäneet yllättäen. Mitä enemmän siitä puhuu, sitä parempi olo tulee ja pystyy käsittelemään asiaa.

"Ei olisi paremmin voinut mennä"

Yllätysvauva pisti kymmenen kuukautta sitten nuoren pariskunnan suunnitelmat täysin uusiksi. Pariskunta oli jo suunnittellut hoitavansa opiskelut loppuun ja hankkivansa lapsia sitten myöhemmin.

Reilu kaksikiloinen Sara syntyi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa viime elokuussa. Sara oli lähes täysiaikainen, Hakkaraisen mukaan korkeintaan muutamia viikkoja ennenaikainen.

Sara on terve lapsi.

– Ei olisi paremmin voinut mennä.

Lue myös: Tietämättään raskaana olleen naisen tarina ihmetyttää lääkäreitä: Kuukautisten jatkuminen käytännössä mahdotonta

Suomen presidentinvaaleissakin puhututtaneet Puolan ja Baltian maiden bottiverkostot ovat hiljentymässä. Asia selviää Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus StratCom COE:n viimeisimmästä Robotrolling-raportista.

Osaamiskeskus kartoittaa raporteissaan venäjäksi ja englanniksi käytyä Nato-keskustelua Twitterissä. Bottien tviittailu näyttää vähenevän vauhdilla.

Marraskuun alusta tammikuun loppuun kestävällä seurantajaksolla bottien tviitit vähenivät edeltävään seurantajaksoon verrattuna 15 prosenttiyksikköä venäjänkielisessä Twitter-keskustelussa ja 20 prosenttiyksikköä englanniksi käydyssä keskustelussa. Bottitviittailun määrä väheni selvästi myös edellisellä elo-lokakuun seurantajaksolla.

Venäjänkielisessä keskustelussa botit ovat aktiivisempia kuin englanniksi käydyissä keskusteluissa. Venäjänkielisessä Twitterissä 42 prosenttia Nato-keskustelua käyvistä tileistä ovat raportin mukaan automatisoituja, kun taas englanninkielisen Twitterin puolella automatisoitujen tilien määrä on 24 prosenttia.

Botit olivat erityisen aktiivisia vuosi sitten keväällä, kun Naton joukkoja lisättiin Baltian maissa.

Tarkkaa tietoa bottien hiljentymisen syystä ei ole, mutta parhaaksi selitykseksi raportissa arvioidaan Twitterin omia toimia palvelun siivoamiseksi.

Yhdysvalloissa käynnissä oleva tutkinta Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on nostanut Venäjän informaatiovaikuttamisyritykset valokeilaan ja lisännyt painetta sosiaalisen median yrityksille puuttua automatisoitujen tilien toimintaan.

Bottiverkostot nousivat puheenaiheeksi myös Suomen presidentinvaaleissa, kun vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto esitti vääriksi osoittautuneita väitteitä Venäjälle myötämielisiin tahoihin jäljitetyistä Twitter-seuraajista.

Automatisoiduilla tileillä voidaan pyrkiä ohjailemaan poliittista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Toisaalta boteista suuri osa selittyy kaupallisella toiminnalla, jossa automatisoidut tilit lähettävät mainospostia tai kopioivat uutisotsikoita.

Maallikkojen käyttöön tarkoitetuilla sydäniskureilla on pelastettu Suomessa kymmeniä ihmishenkiä, arvioidaan sydänliitosta. Laitteita ilmestyy joka vuosi lisää julkisille paikoille, esimerkiksi kauppakeskuksiin ja kirkkoihin.

Defibrillaattoreiden maahantuojat arvioivat, että laitteita on eri puolilla Suomea jo yli kolme tuhatta kappaletta. Noin puolet niistä on rekisteröity maallikoille lähimmän laitteen paikantavaan defi-rekisteriin (defi.fi). Toiveena on, että loputkin ilmoitettaisiin rekisteriin, jolloin netistä olisi helppo tarkista, mistä iskureita löytyy.

Suomeen havitellaan myös järjestelmää, jossa koulutuksen saaneet sydäniskurin käyttäjät voisivat saada kännykkäänsä hälytyksen, jos heidän lähellään otetaan defi käyttöön seinälaatikostaan. Esimerkiksi Tukholmassa vastaava järjestelmä on ollut käytössä jo vuosia.

Pieni laatikko jää monelta huomaamatta

Sydäniskuri löytyy esimerkiksi useiden kauppakeskusten seinältä. Monet eivät kuitenkaan tiedä, mikä on pieni laatikko, jonka päällä lukee "Defibrillaattori".

Pieni kysely oululaisessa kauppakeskuksessa kertoo, että hätätilanteessa monet ottaisivat silti laitteen rohkeasti käyttöön, vaikka se ei olisikaan ennestään tuttu.

Pysäytimme kauppakeskuksen käytävällä kahdeksan ihmistä. Heistä vain kaksi sanoi, ettei uskaltaisi ottaa laitetta käyttöön hätätilanteessa. Kaksi haastatelluista tiesi, miten laite toimii. He olivat saaneet oppinsa ensiapukoulutuksissa.

Kone antaa selkeät ohjeet suomeksi

SPR:n Oulun yksikössä ensiapukoulutuksia antava Sari Anttila arvioi, että ilman koulutustakin monet suomalaiset uskaltavat käyttää laitetta. Kone antaa selkeällä suomen kielellä äänekkäät ohjeet kun laitteeseen painetaan virta päälle.

Sydäniskuria ei voi käyttää turhaan. Laite mittaa potilaan sydämenlyöntejä. Jos iskua ei tarvita, niin laite ei sitä myöskään anna. Mikäli tarve kuitenkin on, iskurilla voi pelastaa ihmishengen.

Painantaelvytys pitää aloittaa heti

Hätätilanteessa on kuitenkin tärkeää aloittaa painantaelvytys heti. Tällöin defibrillaattoria lähtee hakemaan joku muu kuin elvyttäjä.

Vaikka kone antaa selkeitä ohjeita käyttäjälle, niin koulutus auttaa ja opetuksen jälkeen laitteen käyttäminen ei enää epäilytä.

Oululaisen kauppakeskuksen käytävällä annettu pikakurssi vakuuttaa paikalle pysäytetyn Vesa Holmströmin. Hän kertoo osaavansa perinteisen elvytyksen, mutta defibrillaattori on uusi tuttavuus. Jo yksi harjoituskokeilu vakuuttaa.

– Tämä on todella helppo ja yksinkertainen. Ohjeet ovat hyvät eli tosipaikan tullen käyttäisin varmasti, jos tällainen laite olisi lähettyvillä, sanoo Vesa Holmström.

Liian tiuhaan tehdyt lapset ja täydellisyyden tavoittelu – mediassa vanhempien uupumisesta kertovat tarinat ovat viime vuosien vakiokuvastoa.

Perhe-elämään liittyvään kuormitukseen on vähitellen virinnyt myös akateeminen kiinnostus.

Samalla vanhemmuuteen liittyvä uupumus on alettu tunnistaa omaksi ilmiökseen stressin, masennuksen ja työuupumuksen rinnalle, kuvailee kehityspsykologian professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta.

– Näyttää siltä, että tässä ajassa on jotain, mikä saa uupumaan vanhemmuudessakin, Aunola luonnehtii.

Tutkimustietoa ilmiöstä on vielä vähän.

Tänä keväänä käynnistyvässä, Aunolan Suomessa johtamassa, kansainvälisessä tutkimushankkeessa aletaan selvittää, miten yleistä vanhempien kokema uupumus on.

Ennakko-oletus on, että vanhemmat voivat kokea olevansa yksin paineidensa kanssa. Kaisa Aunola

Aineistoa kerätään useilla paikkakunnilla neuvoloissa ja kouluissa. Lisäksi tutkimuksen tiimoilta on avattu verkkokysely.

– Vanhemmuuteen liittyvä tutkimus on tähän mennessä käsitellyt paljon sitä, miten vanhempien uupumus tai erilaiset vanhemmuustyylit heijastuvat lapseen. Vähemmän tiedetään siitä, mitä vanhemmille kuuluu ja millaisia ajatuksia heillä on omasta tilanteestaan, Aunola sanoo.

Professori uumoilee, että monissa perheissä arjen apua ja tukea tarvittaisiin nykyistä enemmän. Samaa viestii esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun tuore ulostulo, jonka mukaan lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviä palveluja on viime vuosikymmenten aikana karsittu rajusti (HS 21.2.2018).

– Ajattelisin, että tuen tarve voi nousta esiin etenkin pikkulapsiperheissä ja sellaisissa perheissä, joissa lapsia on useita. Ennakko-oletus on, että vanhemmat voivat kokea olevansa aika yksin paineidensa kanssa, Kaisa Aunola sanoo.

Tutkimuksen toivotaan tavoittavan mahdollisimman paljon eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhempia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä.

Myös ilot halutaan kartoittaa

Aunola huomauttaa, että tarkoitus ei ole kerätä yksinomaan uupumiskokemuksia vaan yhtä lailla perhe-elämässä ja vanhemmuudessa iloa tuottavia asioita.

Maailmanlaajuisesti tutkimuksessa on mukana 36 maata, joten jatkossa toiveena on myös vertailla vanhempien uupumista ja ilon aiheita eri maiden kesken.

– Keskeinen ulottuvuus on varmasti esimerkiksi perheen ja työn yhdistäminen. Joissakin maissa on tavanomaista, että lapsi kulkee töissä mukana – toisissa taas haasteet liittyvät siihen, miten yhdistetään työssäkäynti ja lastenhoito, Aunola sanoo.

Tutkimukseen liittyvä verkkokysely löytyy osoitteesta: https://link.webropolsurveys.com/S/AAA05E71B85DC8E4.

Afganistanista kotoisin oleva Alireza on parin vuoden aikana kotiutunut Hämeenkyröön. Hän on yksi yli kolmesta tuhannesta ilman huoltajaa Suomeen tulleesta alaikäisistä turvapaikanhakijoista.

Alireza on 19-vuotias, mutta hän saa jatkaa asumistaan Hämeenkyrössä tutuksi tulleessa ympäristössä ja tuttujen ihmisten lähellä.

Hämeenkyrön vastaanottamia lapsia ja nuoria ei erotella sen mukaan, odottavatko he lupaa jäädä Suomeen tai minkälainen lupa heillä on. Ryhmä- ja perhekodin lisäksi nuoret voivat asua omissa asunnoissa ja he saavat halutessaan tukea ja apua aina 21-vuotiaiksi asti.

Olisi yksi paikka, mihin hän voisi kotiutua ja lähteä rakentamaan elämää Jaana Simi

Viime kesänä käyttöön otettu Hämeenkyrön malli on Suomessa ainoa laatuaan. Eri asumismuotojen yhdistäminen on synnyttänyt alueelle Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin ylläpitämän hybridiyksikön.

– Ajatuksena on, että kun nuori tulee, niin häntä ei riepoteltaisi ympäri Suomea, vaan hänellä olisi yksi paikka, mihin hän voisi kotiutua, kotoutua ja lähteä rakentamaan elämää riippumatta sitä, mikä status hänellä on sillä hetkellä, sanoo hybridiyksikön johtaja Jaana Simi.

Hämeenkyröstä ei tarvitse lähteä mihinkään, jos nuori itse ei halua. Poikkeuksena ovat 18-vuotta täyttävät, jotka vielä odottavat ensimmäistä oleskelulupa- tai turvapaikkapäätöstä. He muuttavat aikuisten vastaanottokeskuksiin.

Hämeenkyrön kunta on mahdollistanut Alirezalle ja muille nuorille nopean reitin päästä mukaan suomalaiseen elämänmenoon. Jaana Simi kehuu kunnan ripeää toimintaa.

– Joissakin paikoissa saatetaan monta vuotta miettiä, että mitä tehdään. Täällä on reagoitu heti. Täällä on alusta lähtien ymmärretty lapsen ja nuoren arvo riippumatta siitä, mistä hän tulee ja mitkä ovat taustat.

Koulunkäynti saatiin Simin mukaan järjestettyä vuorokauden, kahden kuluessa. Koulupaikkoja on Hämeenkyrön lisäksi eri puolilla Pirkanmaata.

Täällä on alusta lähtien ymmärretty lapsen ja nuoren arvo. Jaana Simi

Alireza on tarttunut kaksin käsin mahdollisuuteen käydä koulua.

– Aamulla menen ammattikouluun ja kahdelta menen aikuislukioon. Kello seitsemältä pääsen kotiin ja sitten menen kuntosaliin. Ihan pitkä päivä.

Suomen kieli sujuu jo hyvin, vaikka kirjakielen ja puhekielen erot tuntuvatkin hankalilta. Nykyisten opintojen jälkeen Alirezalla on toiveena päästä opiskelemaan toiveammatteihinsa poliisiksi tai palomieheksi.

Hämeenkyrössä kaikki on Alirezan mukaan tuttua ja rauhallista ja ohjaajat sekä sosiaalityöntekijät auttavat. Hybridiyksikössä aikuisten apua on saatavilla kaikkina päivinä aamusta iltaan asti.

Mutta yksi asia hieman haittaa.

– Hyvin on mennyt kyllä. Vaan vähän suomalaiset pelkää meitä, en tiedä miksi. Ehkä he ajattelee, että me olemme terroristeja. Tulemme muslimimaista, se ei tarkoita, että me olemme kaikki terroristeja.

Haluan auttaa, mutta ehkä suomalaiset eivät halua, että me autamme heitä. Alireza

– Jos joku maahanmuuttaja tekee väärin, ei se tarkoita, että minäkin teen väärin. Haluan auttaa, mutta ehkä suomalaiset eivät halua, että me autamme heitä.

Jaana Simin mielestä nuoret ovat viihtyneet Hämeenkyrössä hyvin. Nuoret ovat jopa palanneet aikuisten vastaanottokeskuksista takaisin Hämeenkyröön. Hän uskoo, että osa voi jäädä pysyvästikin, vaikka Tampere isona kaupunkina houkuttelee etenkin siellä opiskelevia.

– Kyllä uskon, että aika moni haluaa jäädä, mutta toki Tampereen imu on aika voimakas.

Yläkoulua käyvä ja insinöörin työstä haaveileva 13-vuotias Anisa pitää Hämeenkyröä paikkana, missä on hyviä asioita.

Myös vaatetusalaa opiskeleva isosisko Maida pitää Hämeenkyröä kivana paikkana asua. Somalialaiset siskokset ovat olleet Hämeenkyrössä kaksi ja puoli vuotta.

Rakennuksella työssä käyvälle 17-vuotiaalle Alille Hämeenkyrö on ollut koti reilun vuoden ajan. Edessä on muutto tukiasuntoon.

Tuntuu hyvältä oikeesti, minä tykkään. Luistaa ja kaadun koko ajan, mutta ei hätää. Ali

Suomen pakkaset eivät Bagdadista tullutta Alia haittaa. Muutaman kilometrin kävelymatka töihin aamulla pikemminkin naurattaa.

– Tuntuu hyvältä oikeasti, minä tykkään. Luistaa ja kaadun koko ajan, mutta ei mitään hätää.

Hämeenkyrössä asuu kolmisenkymmentä lasta ja nuorta. Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoita oli liki kuusikymmentä. Kaikkiaan Hämeenkyrössä on reilun kahden vuoden aikana "käväissyt" vähintään 90 alaikäistä, jotka ovat pääosin Afganistanista, Irakista, Iranista ja Somaliasta, kertoo Jaana Simi.

Uskon, että aika moni haluaa jäädä, mutta Tampereen imu on aika voimakas. Jaana Simi

Vuodenvaihteessa ilman huoltajaa tulleita ja oleskeluluvan saaneita alaikäisiä oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sijoitettuna kuntiin noin 760.

Uudellamaalla heistä oli kolmasosa. Toiseksi eniten kuntapaikkoja on löytynyt Pohjois-Pohjanmaalta ja kolmossijalla on Pirkanmaa.

Vielä runsas vuosi sitten kuntapaikkaa odotti useita satoja alaikäisiä, jotka olivat saaneet luvan jäädä Suomen. Maahanmuuttoviraston mukaan heitä on nyt parikymmentä.

Nelisenkymmentä alaikäistä odottaa vielä ensimmäistä päätöstä ja parikymmentä on valittanut kielteisestä päätöksestä. Alaikäisten kuntapaikkojen tarvetta on vähentänyt se, että suuri joukko alaikäisinä Suomeen tulleista on ehtinyt täyttää 18 vuotta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä ollaan tyytyväisiä kuntien toimiin, vaikka osassa kuntia ei toimittu yhtä ripeästi kuin Hämeenkyrössä.

Neuvotteleva virkamies Anna Bruun sanoo, että paikkojen ja palveluiden tarvetta oli kunnissa vaikea ennakoida ja se aiheutti osaltaan hitautta.

Hyvin loppupeleissä mielestäni pärjättiin, kahdeksan ja puoli voisi olla arvosana. Anna Bruun

– Kyllä siinä hyvin loppupeleissä minun mielestäni pärjättiin, että varmaan kahdeksan ja puoli voisi olla arvosana.

Bruun sanoo, että tilanteesta on opittu paljon. Aiemmin alaikäisiä otti vastaan noin kymmenen kuntaa.

– Viime ja sitä edellisen vuoden aikana perustettiin erilaisia yksiköitä yli viiteenkymmeneen kuntaan. Eli tosi hyvin kunnat lähtivät mukaan vastaanottamaan nuoria.

Alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen tulleiden määrä on vähentynyt tuntuvasti ja yksiköitä on vähennetty. Bruun uskoo, että kuntapaikkoja löytyy vielä niitä tarvitseville.

– Ihan hyvältä näyttää. Tällä hetkellä nuoria, jotka odottavat oleskelulupaa tai ovat juuri saaneet oleskeluluvan, on seitsemässä kunnassa. Nämä kunnat ovat valmiita ottamaan vastaan myös viimeiset nuoret, joita on tulossa.

Hämeenkyrön hybridiyksikön toimintamallia Bruun pitää hyvänä paitsi nuorten myös viranomaisten kannalta.

Kun omilla silmälaseilla tätä katsoo, niin se on ainoa järkevä tapa toimia. Kari Holma

Bruun korostaa, että kun viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, ei tarvitse ensin perustaa ryhmäkoteja oleskelulupaa hakeneille alaikäisille ja sen jälkeen lakkauttaa niitä, kun tarvitaan perheryhmäkoteja oleskeluluvan saaneille.

Hämeenkyrön Kotopolun perheryhmäkodissa puolitoista vuotta työskennellyt Kari Holma tiivistää hybridimallin hyödyt.

– Kun omilla silmälaseilla tätä katsoo, niin se on ainoa järkevä tapa toimia.

Lue myös:

Tuhat alaikäistä turvapaikan saanutta on löytänyt paikan kunnista – "En halunnut ensin muuttaa Järvenpäähän"

Akatemiatutkija: Yksin tulleet lapset ja nuoret eivät ole uhka – Ruotsin tapahtumat eivät ole Suomen todellisuutta

Tanskassa on puhjennut kiivas keskustelu tietyille alueille keskittyvän rikollisuuden torjunnasta.

Maan keskusta-oikeistolainen hallitus aikoo esitellä linjauksensa rikollisuuden vastaisista toimista torstaina, mutta sanomalehti Berlingske on jo saanut tietoonsa sen keskeiset osat.

Yksi hallituksen esityksistä on lehden mukaan se, että tietyt ongelmalliset asuinalueet julistetaan erityisrangaistusalueiksi. Niillä tehtävistä rikoksista saisi jatkossa kaksinkertaisen rangaistuksen verrattuna muualla maassa tehtyihin vastaaviin rikoksiin.

Tanskassa on tällä hetkellä 22 tämänkaltaista ongelmalähiötä, ghettoa, kertoo Ruotsin radio. Ghettojen ominaispiirteitä ovat asukkaiden heikko työllisyys- ja koulutusaste, samoin kuin maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä.

Hallitus ei ole vielä määritellyt, mitkä rikokset olisivat kaksinkertaisesti rangaistavien piirissä. Oikeusministeri Søren Pape Poulsen kertoo, että kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi ryöstöt, laittomat uhkaukset ja omaisuuden tuhoamiset.

Erityisrangaistusalueiden perustamisesta vastaisivat paikalliset poliisipäälliköt.

Julkisuuteen vuotanut hallituksen linjaus on jo saanut tukea suurimmalta oppositiopuolueelta sosiaalidemokraateilta, samoin kuin maahanmuuttovastaiselta Tanskan kansanpuolueelta.

Myös arvostelua satelee. Esityksen vastustajat toteavat hallituksen nyt ilmaisevan, etteivät kaikki Tanskan asukkaat ole yhdenvertaisia lain edessä, vaan että ihmiset jaetaan eri ryhmiin asuinpaikan mukaan.

Yhdysvaltain presidentin tytär Ivanka Trump sanoo, että hän uskoo isänsä puhuvan totta ja että väitteet joiden mukaan Donald Trump olisi ahdistellut naisia eivät pidä paikkaansa.

Ivanka Trump totesi asian NBC-kaapelikanavan haastattelussa sunnuntaina. Aiheeseen liittyvän kysymyksen tekemistä tyttärelle hän piti epäasiallisena.

– Uskon isääni, tunnen isäni. Luulen, että minulla tyttärenä on oikeususkoa isääni, hän sanoi.

Useat naiset ovat syyttäneet presidentti Trumpia epäasiallisesta käyttäytymisestä. Presidentti on kiistänyt väitteet.

Ivanka Trump oli myös sitä mieltä, että presidentti Trumpin idea opettajien aseistamisesta koululuokissa on "idea, josta pitäisi keskustella."

Kolme Donald Trumpia seksuaalisesta häirinnästä syyttävää naista on vaatinut Yhdysvaltain kongressia tutkimaan Trumpin väitetyt väärinkäytökset. Tapaukset ovat nousseet uudelleen julkisuuteen, kun lukuisat amerikkalaiset poliitikot ja julkisuudenhenkilöt ovat myöntäneet syyllistyneensä seksuaaliseen häirintään.

Joensuussa lauantaina aamuyöllä kadonnut Piia Pietarinen on edelleen kateissa. Poliisi pitää mahdollisena, että Pietarinen käveli sulaan koskeen Ilosaaren ja rautatieaseman välissä.

Ohikulkijat kuulivat avunhuutoja Pielisjoen koskesta kello 2:50 ja näkivät joessa ihmishahmon, joka oli virran vietävänä. Ohikulkijat yrittivät neuvoa avunpyytäjää tarttumaan jään reunaan, mutta pian tämän jälkeen henkilö ajautui jään alle.

–Silminnäkijähavaintojen mukaan henkilö oli vedessä muutamia minuutteja. Hän ajautui jään alle kohdassa, jossa sula kapenee jäätä kohden, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Pia-Riina Martikainen Joensuun poliisista.

Poliisi ei epäile rikosta

Kadonnut joensuulainen Piia Pietarinen oli viettämässä iltaa ravintola Kerubissa yhdessä avopuolisonsa kanssa. Pietarinen poistui ravintolasta yksin aamuyöllä. Tarkka aika ei ole poliisin tiedossa.

Ravintolan kulmalta johti kengänjäljet suoraan sulaan.

– Käsityksemme mukaan Pietarisen katoamista ei edeltänyt riita, Martikainen kertoo.

Poliisi ei epäile asiassa rikosta.

Tällä hetkellä Pielisjoella ei ole käynnissä kadonneen etsintöjä. Poliisin mukaan etsinnät talvikelissä ovat haastavat. Virtaukset voivat kuljettaa hukkuneen pitkälle jään alla.

Poliisi kaipaa edelleen havaintoja Piia Pietarisen liikkeistä perjantain ja lauantain välisenä yönä. Pietarinen on pituudeltaan 164 senttiä ja vartaloltaan hoikka. Hänellä on vaaleat pitkät hiukset, jotka oli perjantaina letitetty toiselta sivulta. Pietarisella oli yllään harmaa reisimittainen toppatakki ja siniset farkut sekä jalassaan ruskeat Timberland-tyyliset talvikengät. Itä-Suomen poliisi on julkaissut Pietarisen kuvan Facebook-sivuillaan.

Poliisi pyytää havaintoja Pietarisesta ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai toissijaisesti tapausta tutkivan rikostutkijan puhelimeen, p. 029 545 6363.

Takatukka ei ole vielä pois muodista, ainakaan Australiassa.

Australian uusimmalla alueellisella festivaalilla Mulletfestillä jaettiin lauantaina kaikkein mahtavimman takatukan palkinto.

Sen sai paikallislehden mukaan Shane "Shag" Hanrahan -niminen mies, joka ei ollut käynyt parturissa sitten vuoden 1986.

Festivaalilla oli osallistujia eri puolilta Australiaa ja Uudesta-Seelannista.

Sote-lakeja ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa, ja EU-tuomioistuimelta tuli pyyhkeitä valinnanvapauslain käänteistä mutta kunnissa ja sairaanhoitopiireissä suunnitellaan ja valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen täyttä häkää.

Tämä soten "toimeenpanoluonteinen" menettely pitäisi keskeyttää välittömästi perustuslain hengen vastaisena, kunnes eduskunta on lait hyväksynyt, kirjoittaa SDP:n Helsingin varavaltuutettu ja HUS:n valtuuston vt. puheenjohtaja Maija Anttila blogissaan.

Hän viittaa siihen, että esimerkiksi henkilöstöä on jo ryhdytty palkkamaan, vaikka lainsäädäntöä ei vielä ole olemassa. Tämä sitoo jo menoja.

– Uudistuksen ympärillä on pantu iso mylly pyörimään, vaikka lakeja ei ole vielä hyväksytty. Velvoitetaan kuntia osallistumaan valmisteluun, rahoittamaan sitä. Esimerkiksi HUS:n johtajaylilääkäri istuu puolella työajalla rakentamassa sote-liikelaitosta, HUS:n hallituksen jäsen Maija Anttila kuvailee Ylelle.

Anttila jätti maanantaina oikeuskanslerille selvityspyynnön tilanteesta. Hän kysyy myös, onko hallitus jättänyt huomioimatta EU:n velvoitteet valinnanvapauslain valmistelussa.

– Toivon, että oikeuskansleri vastaa nopeasti, sillä asia on merkittävä. Toimeenpano tulisi keskeyttää kunnes oikeuskanslerilta on saatu vastaukset, tai lait on käsitelty asianmukaisesti eduskunnassa.

Anttila epäilee, että hallituksen tavoitteena olisi hallituksen halu sitoa niin sote-uudistuksen kuin maakuntamallin läpimeno viemällä käytännön toimet riittävän pitkälle.

– Valtioneuvosto velvoittaa kuntia satsaamaan, vaikka ei tiedetä toteutuuko uudistus. Tätä voidaan käyttää myöhemmin painostuskeinona. Perusteluina vaikkapa se, ettei tehtyä työtä voida hukkaan heittää, ja mallia voidaan aina myöhemmin korjata.

Yli vaalikausien kantavia uudistuksia rakennetaan tuon tuostakin. Poikkeukselliseksi tilanteen tekee Anttilan mukaan se, ettei hallituksen sote-uudistusta ole nyt valmisteltu parlamentaarisesti eli koko eduskunnan kesken.

Pakkanen kiristyy maanantai-iltana koko maassa, kun itäinen puhuri tuo lisää kylmää ilmaa. Ilmatieteen laitos on antanut myös pakkasvaroituksia Etelä- ja Keski-Suomeen, kun tuuli lisää pakkasen purevuutta.

Moni muistaa pukeutua kylmällä kelillä useaan vaatekerrokseen, mutta unohtaa samalla suojella jalat pakkaselta. Niinpä varpaat kärsivät, vaikka kerrospukeutumisen opit olisivat hyvässä muistissa.

Kylmältä suojautumisen ammattilainen, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Jussila, antaa muutaman vinkin, joiden avulla vilun saa pidettyä loitolla jaloista.

1. Kengät:

Hyvät talvijalkineet ovat vähän isommat kuin kesäkengät. Niissä on riittävästi tilaa jaloille ja sukille. Kunnon talvikenkiin mahtuu kaksi tai kolme sukkakerrosta. Tilaa jää myös esimerkiksi lämpöpohjalliselle.

Kenkään pitää jäädä ilmatilaa, sillä ilma lämmittää. Jussilan mukaan ilman lämmöneristävyys on noin kymmenen kertaa parempi kuin tekstiilimateriaalin.

Talvikengän pohjan paksuus on myös tärkeä. Pohja estää lämmön vuotamisen jaloista maahan, joten eristävää pohjaa pitää olla riittävästi.

Kosteus on pakkaskelillä myrkkyä. Kunnon jalkine pitää kosteuden ulkopuolella.

Jos kengissä on nauhat, niin nauhoja ei kannata solmia liian kireälle, jolloin jalat puristuvat ja ovat entistä kylmemmät.

Talvikengän varsi suojaa nilkkaa ja pohjetta kylmältä.

2. Sukat

Erikoistutkija Kirsi Jussilan mielestä suositeltavin materiaali kylmää vastaan on villa. Tekniset villamateriaalit lämmittävät ja imevät kosteutta, ja jalat pysyvät kuivantuntuisina.

Esimerkiksi puuvillasukka imee kosteutta, kun jalka hikoilee, mutta jalka tuntuu kylmältä.

Mikä on erikoistutkija Kirsi Jussilan oma kenkä- ja sukkavalinta esimerkiksi 20 asteen pakkassäähän?

– Laitan ohuet sukat alle, vähän ohuemmat villasukat päälle ja siihen päälle vielä paksummat villasukat. Sitten otan riittävän kokoiset talvijalkineet, joissa on huopavuori. Niillä pärjään vähän pidemmänkin aikaa ulkona.

Kuuntele erikoistutkija Kirsi Jussilan haastattelu, miten jalat kannattaa suojata pakkassäällä.

Pariisilainen ystäväni mietti pienen kaksionsa vuokraamista pitkän työkomennuksen ajalle. Kun kysyin, ajatteliko hän pidempiaikaista vuokralaista, vastaus oli kauhistunut puuskahdus. "En todellakaan, se olisi valtava riski!"

Vaihtoehtoja oli kuulemma kaksi: Määräaikainen sopimus luotettavaksi todetun tutun kanssa tai nettipalvelu Airbnb.

Turistien majoittamisesta nimittäin saa paitsi mukavan tilin, myös tietyn varmuuden. Ranskassa kun ei ole harvinaista, että varsinainen vuokralainen päättää jättää vuokrat maksamatta, mutta jää silti asuntoon.

Laki antaa vuokralaiselle vahvan suojan. Häätäminen vaatii useimmiten vuosien oikeusprosessin ja on sitä paitsi talvikuukausina kokonaan kiellettyä.

Juttelin pariisilaismiehen kanssa, jonka asunnossa oli asustellut vanhempi nainen neljän vuoden ajan – ilmaiseksi.

Miestä koko juttu jotenkin hävetti. Hän koki, että oli muuttunut oikeuden edessä pahikseksi: omistusasujapohataksi, joka halusi heittää vuokralaisensa kadulle.

Laki olettaa omistajien olevan kohtuuttomia, ja niinpä osa heistä myös ryhtyy sellaisiksi.

Potentiaalinen squatteur, tuo kaikkien asunnonomistajien kauhu.

Kun itse etsin Pariisista vuokra-asuntoa, tajusin joutuvani lainaamaan jostain rahaa, sillä muuten en saisi kokoon tähtitieteellisiä vakuussummia. Varsinkin pääkaupungissa vaatimukset vuokraajien tulotasosta ja takaajista ovat karanneet mahdottomiksi, sillä jokainen vuokralainen on valmiiksi epäilyttävä.

Ja erityisen epäilyttävä olen minä, koska olen ulkomaalainen. Potentiaalinen squatteur, tuo kaikkien asunnonomistajien kauhu.

Viime aikoina vuokrariidoista kertovat tarinat ovat saaneet astetta kafkamaisemman kilpailijan: kauhujutut asunnonvaltaajista, les squatteurs.

Sanomalehti Le Figaro esimerkiksi kertoi ranskalaismiehestä, joka menetti talonsa hallinnan ammattimaiselle valtaajaperheelle. Kolmilapsinen perhe oli käynyt katsomassa miehen taloa ensin muka vuokraamismielessä, mutta tunkeutunut sinne myöhemmin yön turvin omistajan ollessa matkoilla.

Sitten kaikki kävikin nopeasti: Valtaajaperhe vaihtoi postilaatikkoon oman nimensä ja solmi sähkösopimuksen. Omistaja huomasi tapahtuneen vasta muutaman vuorokauden kuluttua, eikä silloin ollut paljonkaan tehtävissä. Ranskan lain mukaan omistajan pitää hälyttää viranomaiset 48 tunnin kuluessa, mikäli mielii häätää valtaajat ilman uuvuttavaa oikeustaistelua.

Olisi pöyristyttävä ajatus, että joku yrittäisi vallata suomalaisen rivitalonpätkän sähkösopimusta ja pizzalähetin kuittia esitellen.

Valtaajaperhe asusteli talossa ilmaiseksi lopulta lähes puolitoista vuotta. Sinä aikana he saivat muun muassa neljännen lapsen, sisustivat talon uudestaan sekä asensivat pihalle uima-altaan ja trampoliinin. Kun omistaja sai talon vihdoin takaisin hallintaansa, se oli remonttikunnossa.

Tarina ei ole mitenkään ainutlaatuinen, vaan talonvaltauksia ratkomaan on Ranskassa erikoistunut kokonainen joukko oikeusoppineita ja virkamiehiä. Tapauksia riittää niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, helpoimpia vallattavia tosin ovat remonttikohteet ja kakkosasunnot.

Suomalaisesta tapaukset kuulostavat absurdeilta. Meillä kotini on linnani ja omistusasuminen kunniakkaan koskematon tila. Olisi pöyristyttävä ajatus, että joku yrittäisi vallata suomalaisen rivitalonpätkän sähkösopimusta ja pizzalähetin kuittia esitellen.

Ranskassa tavataan yhä ajatella, että vuokralainen on aina suojelua kaipaava osapuoli. Kenties tätä ajattelua voisi päivittää hieman käytännöllisempään suuntaan.

Muutoin voi käydä niin, että pienen epärehellisen joukon takia vuokra-asunnot karkaavat keskiluokan ulottumattomiin.