Keikkamyyjä Marko Riihelän puhelin on soinut viime päivinä taajaan. Hän harkitsee hetken, ennen kuin ryhtyy antamaan haastattelua. Hän on kertonut kyselijöille, että Jari Sillanpää on tulossa sovitusti keikoille. Keväälle on Riihelän mukaan sovittuna 15-20 esiintymistä, kesälle 30-40.

– Tottakai kohu vaikuttaa. Tällä hetkellä keväältä on peruttu yksi keikka ja kesältä kaksi. Eli Rukahovin järjestäjä halusi peruuttaa keikan ja myös Syvälahden tanssilava ja Siikaisten kunta ovat halunneet peruuttaa keikat. Juhannukselle meillä on buukattuna uusi keikka, kertoo Riihelä.

Riihelä on toiminut Sillanpään keikkamyyjänä viitisen vuotta. Hän kertoo keskustelleensa Sillanpään kanssa luottamuksellisesti hänen tilanteestaan.

– Tottakai tilanteesta pitää olla huolestunut. Uskoisin kuitenkin, että parempaan päin on kaikki menossa. Tiukka keikkatahti on tulossa. Jarin kanssa juttelin tänään ja hän on hyvin energisellä tuulella loman jälkeen sekä erittäin mielellään keikoille lähdössä.

"Ihmisen teoilla on aina seuraukset"

Kuusamossa Rukahovissa 13. huhtikuuta järjestettäväksi tarkoitettu Jari Sillanpään keikka on peruutettu laulajan jouduttua julkisuuden valokeilaan huumausainerikosepäilyn takia.

– Ratkaisuun päädyttiin tämän valitettavan laajan uutisoinnin perusteella. On ollut sellaista negatiivista kohua tässä viime päivinä, ja meillä on nollatoleranssi huumeiden osalta, sanoo Scandic hotellien markkinointijohtaja Kati Litmanen. Aiheesta uutisoi aiemmin myös Iltalehti.

Sillanpää kertoi maanantaina Facebookissa päässeensä vapaaksi Helsingin Pasilan poliisivankilasta. Sillanpää otettiin kiinni, kun hän palasi Thaimaasta Suomeen. Sillanpään päivityksen mukaan hänellä oli tuolloin hallussaan gramma metamfetamiinia.

Litmanen sanoo, että keikkaperuutus koskee tällä hetkellä yksittäistä tapahtumaa, ja artistin esiintymistä tulevaisuudessa ketjun järjestämissä tapahtumissa ei tällä päätöksellä suljeta pois.

– Toki ihmisen teoilla on aina seuraukset. Jos hän sovittaa tekonsa ja meille syntyy käsitys, ettei enää ole huumeiden kanssa tekemisissä, niin silloin tilanne on toinen, toteaa Litmanen.

Myös Syvälahden Viihdekeskus Kangasniemellä on tiedottanut Facebook-seinällään, että artistin esiintyminen on peruutettu "vakavista syistä". Jari Sillanpää on totuttu näkemään jo vuosien ajan juhannuksena Kangasniemellä. Aiheesta kertoi aiemmin myös Iltalehti. Yle ei tavoittanut tanssilavan toiminnanjohtaja Reijo Pynnöstä haastatteluun.

Sillanpään nimi säilyy Iskelmäfestivaalin keikkakalenterissa

Toistaiseksi kolme tapahtumajärjestäjää on perunut Jari Sillanpään esiintymiset, mutta myös muut puntaroivat kesän kalentereitaan parhaillaan. Tämänhetkisten tietojen mukaan esimerkiksi Iskelmäfestivaali Himoksella Jämsässä 30.6. Jari Sillanpää nähdään, mutta promoottori asettaa sanansa varovaisesti.

– Seuraamme tietysti tilannetta aktiivisesti ja katsomme, mihin tilanteet johtavat, sanoo promoottori Timo Isomäki N.C.D. Productionista.

Isomäki sanoo, että kohu ei ole Sillanpäätä mairitteleva, ja on äärimmäisen ikävää, että artisti on tällaiseen asiaan sotkeutunut.

– Tottakai se heittää varjoa hänen uralleen, pohtii Isomäki.

Lue aiheesta lisää: Jari Sillanpää myöntää hankkineensa noin 110 grammaa metamfetamiinia

Moni ammatinharjoittaja haluaisi saada tulonsa mieluummin kevyemmin verotettuna pääomatulona kuin suurituloisilla ankarammin verotettuna ansiotulona.

Muun muassa lääkäriyhtiöistä muutamia vuosia sitten käydyn julkisen keskustelun seurauksena tätä on kuitenkin rajoitettu säätämällä työpanoksen mukaan osakeyhtiöistä jaettavat osingot työn tehneen henkilön ansiotuloksi.

Nyt korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään laajentanut säädöksen tulkintaa niin, että vaikka työpanoksen mukaan jaettu pääomatulo tulisikin kommandiittiyhtiöstä ja menisi sen vastuullisena yhtiömiehenä toimivalle osakeyhtiölle, on tulo yhä työn tehneen henkilön ansiotuloa.

Työpanososingon tulkinta laajeni

Mutta kuinka merkittävästä asiasta KHO:n tekemässä päätöksessä on Verohallinnon kannalta kyse?

– Ratkaisu vahvistaa Verohallinnon ohjeessa ”Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus” todetun verotuskäytännön, joten päätös ei käytännössä aiheuta muutoksia soveltamiskäytäntöön. Ratkaisu kertoo selvästi sen, että työpanososinkosäännöksen soveltamisala on laaja, toteaa johtava veroasiantuntija Tero Määttä Verohallinnosta.

KHO katsoi myös, että lääkäriyhtiön kommandiittiyhtiön käyttöön perustuva toimintamalli oli liiketaloudellisilta perusteiltaan ohut ja keinotekoinen. Ainoa hyöty koski osakkaille tulevan voiton verotusta.

Entä kuinka suuria verotulojen menetyksiä veronsaajille on tämäntyyppisten järjestelyjen takia tullut?

– Tästä ei ole saatavissa tilastotietoa, mutta kun näitä tällaisia järjestelyitä ei juurikaan ole ollut, suurista summista ei missään tapauksessa puhuta, Määttä arvioi.

Ei kovin yleistä

Päätös synty KHO:ssa äänin 3–2. Vähemmistöön jääneiden oikeusneuvosten mukaan työpanososinkoa koskeva lainkohta on erityissäännös, joka ei ole laajennettavissa kommandiittiyhtiöön.

Mutta onko Verohallinnolla menossa muita työpanososinkojen verotusta koskevia oikeusprosesseja? Kuinka monta ja millä toimialoilla?

– Minulla ei ole avoinna olevien tapausten lukumäärästä eikä toimialoista tarkkaa tietoa, mutta montaa näitä ei käsittääkseni ole. Näihin tämän tyyppisiin järjestelyihin törmätään yleensä erilaisten asiantuntijayhtiöiden verotarkastusten yhteydessä, joten näitä voi nousta vielä esiin tulevaisuudessa, ennakoi Määttä.

Kuopiolainen Ida Hirvonen kertoo olleensa todella itsepäinen halutessaan itselleen hormonikierukan. Terveydenhuollon henkilöstölle hän joutui vähän alle 17-vuotiaana perustelemaan tahtoaan useaan otteeseen, sillä suhtautuminen oli hyvin kielteistä.

– Ajatuksesta ei tykätty ollenkaan ja minulle sanottiin, että he eivät suosittele sitä nuoren ikäni vuoksi. Monilta oli kuulemma otettu kierukka pois sen aiheuttaman kivun takia, muistelee lukion toista luokkaa käyvä Hirvonen.

Hän sai kuitenkin tahtonsa läpi ja hormonikierukka laitettiin viime syksynä nuoren naisen ollessa 17-vuotias. Alun perin Hirvonen toivoi hormonikierukkaa, koska hän halusi saada kuukautiset loppumaan.

Halutaan helppoja ja vähähormonisia vaihtoehtoja

Yhä useampi synnyttämätön nainen valitsee ehkäisykseen hormoni- tai kuparikierukan. Määrä on kasvanut viime vuosina selvästi. Syitä ovat esimerkiksi juuri kuukautisten hillitseminen, joka mahdollistuu hormonikierukalla sekä sen helppous ehkäisykeinona.

– Ei tarvitse muistaa pillerin ottamista, toteaa varkautelainen terveydenhoitaja Henna Vihanne.

Samaa sanovat myös terveyskeskuslääkäri Päivi Nuttunen Kuopion seksuaaliterveysneuvolasta sekä vastaava lääkäri Ulla Ågren Kuopion YTHS:stä.

Ylipäätään erilaisten pitkäaikaisten ehkäisykeinojen määrä on noussut. Ulla Ågren

– Osa haluaa hormonittoman tai vähähormonisen vaihtoehdon. He kokevat, että esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillereistä tulee haittoja, pohtii Nuttunen.

Henna Vihanne muistuttaa, että nimenomaan hormonikierukka hillitsee kuukautisia. Kuparikierukka puolestaan saattaa runsastuttaa vuotoja.

Ågrenin mukaan opiskelijat kokevat kierukan helpommaksi vaihtoehdoksi myös siitä syystä, että nuoret aikuiset matkustelevat paljon.

– Ylipäätään erilaisten pitkäaikaisten ehkäisykeinojen määrä on noussut. Näihin lukeutuu myös ihon alle laitettava ehkäisyimplantaatti, listaa Ågren.

Kierukoissa ja implantaateissa käyttöaika on valmisteesta riippuen 3–5 vuotta.

"Ei ole paras vaihtoehto teini-ikäiselle"

Hormonikierukkaa pidetään hyvin varmana ehkäisykeinona, mutta täysin riskitön sekään ei ole. Esimerkiksi vaihdevuodet ohittaneilla naisilla se lisää selvästi rintasyövän riskiä.

Terveydenhuollon ammattilaiset muistuttavat, että kaikki hyvät ja huonot puolet käydään asiakkaan kanssa läpi ennen ehkäisyn valintaa. Samalla kartoitetaan potilaan terveydentila ja perussairaudet. Kaikki keinot eivät sovi kaikille.

Jos teini-ikäinen tarvitsee ehkäisyvalmisteita, aloitetaan usein pillereistä. Henna Vihanne

– Hormonikierukassa ei kuitenkaan ole enempää riskejä kuin missään muussakaan, korostaa Ågren.

Nykyisin hormonikierukoissa voi valita useasta erilaisesta mallista, jotka ovat kooltaan ja hormonimääriltään erilaisia. Myös nuoret, alle 20-vuotiaat synnyttämättömät naiset haluavat aiempaa useammin hormonikierukan. Ikä ei ole este, mutta asiantuntijat arvioivat esimerkiksi teini-ikäisten tarvetta hyvin tarkkaan.

– Ei se ole välttämättä 15–16-vuotiaalle paras vaihtoehto. Jos sen ikäinen tarvitsee ehkäisyvalmisteita, aloitetaan usein pillereistä, muistuttaa terveydenhoitajana pitkään työskennellyt Vihanne.

Ammattilaiset arvioivat, että lähempänä täysi-ikäisyyttä hormonikierukka on varteenotettava vaihtoehto.

– Jokaiselle suunnitellaan ehkäisy omien tarpeiden mukaan, muistuttaa Nuttunen.

Monet kunnat tarjoavat nykyisin ehkäisyn ilmaiseksi nuoremmille naisille. Ilmaisella kierukalla on saatu aborttien määrä kuriin esimerkiksi Kainuussa. Myös Kuopiossa alle 25-vuotiaat ovat saaneet tämän vuoden alkupuolelta lähtien ilmaisen ehkäisyn. Nuttunen uskoo tämän lisäävän entisestään kierukan suosiota.

Kierukka laitettiin aiemmin tavallisesti vain synnyttäneille

Aikoinaan kierukkaa pidettiin vaihtoehtona lähinnä synnyttäneille naisille. Vihanne muistaa vanhan sanonnan "ensin tehdään kaksi lasta, sitten kierukka vasta".

Aiemmin kierukan asentamiseen on ajateltu liittyvän infektioriski, jota on pidetty synnyttämättömillä naisilla suurempana. Pieni infektioriski on edelleen olemassa, mutta nykyisin sitä ei pidetä esteenä. Kierukka on myös helpompi laittaa synnyttäneille naisille.

Koulusta on tullut sellainen käsitys, että ne olisi suunnattu vähän vanhemmille naisille. Anni Haataja

– Synnyttämättömillä naisilla kohdunkaula ei ole avautunut, joten sitä joudutaan hieman avaamaan. Sinänsä toimenpide on vain hieman kivuliaampi synnyttämättömillä, kuvailee Ågren.

Päivi Nuttusen mukaan hoitohenkilökunnan suhtautuminen synnyttämättömille naisille laitettavaan kierukkaan on muuttunut viime vuosina myönteisemmäksi, vaikka poikkeuksiakin voi olla.

Kuopiolaiset Ida Hirvonen sekä hänen ystävänsä Anni Haataja ja Nella Frilander ovat sitä mieltä, että he ovat saaneet liian vähän tietoa kierukoista.

– Koulusta on tullut sellainen käsitys, että ne olisi suunnattu vähän vanhemmille naisille, nuoret naiset harmittelevat.

Ennen kierukan laittoa Ida Hirvonen kertoo perehtyneensä eri vaihtoehtoihin hyvin tarkkaan. Itse toimenpidettä hän kuvailee hieman kivuliaaksi. Ennen hormonikierukkaa nuorella naisella oli paljon kipuja kuukautisten aikaan.

– Mahakipuja on silloin tällöin, mutta ei mitään verrattuna aiempaan. Menisin uudestaan, jos pitäisi, iloitsee Hirvonen tyytyväisenä.

Erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlströmillä tuntuu olevan yksi missio yli muiden. Hän haluaa herättää naiset arvostamaan omaa seksuaalista nautintoaan. Moni nainen vähättelee omia tarpeitaan pyrkiessään miellyttämään kumppaniaan.

– Oman orgasmin arvoa ei ehkä tunneta. Kun nainen päättää kokeilla seksiä, niin sitä ei pitäisi tehdä toisen takia, vaan siksi että itse haluaa nauttia. Silloin seksuaalisuus lähtee heti oikeille urille eikä vaan toisen miellyttämiseen.

Sexpo-säätiössä terapeuttina työskentelevä Kihlström keräsi yli 50 naisen kertomukset orgasmista ja kokosi ne kirjaksi Iso O –matkaopas nautintoon.

Tiedon lisääntymisestä huolimatta Kihlström pysyy orgasmin edessä nöyränä.

– Kutsun itseäni rakkauden salapoliisiksi, mutta en todellakaan ole ratkaissut naisen orgasmin upeaa salaisuutta, hän naurahtaa.

Liika itsekritiikki romukoppaan orgasmin tieltä

Naisen orgasmia ja sen syntymekanismia tutkitaan yhä. Esimerkiksi klitoriksen ja siihen liittyvien hermoratojen toimintaa ei täysin tunneta vieläkään.

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström muistuttaa, että orgasmi on paljon muutakin kuin klitoriksen hyväilyä. Naisen seksuaalisuus on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat muun muassa lapsuuden ja nuoruuden kokemukset, itsetunto, koetut ulkonäköpaineet, stressi ja väsymys.

– Häirikkö voi olla vaikka pyykkiteline tai liian kirkas valaistus, hän kuvailee.

Kihlström neuvoo naisia opettelemaan nautinnolle antautumista. Lisäksi kannattaa luopua liiasta itsekritiikistä esimerkiksi ulkonäön suhteen.

– Jenkkakahvat tai pömppömaha eivät ole orgasmin este. Mutta kyllä niistä sellaisia tulee, jos on tosi kriittinen itseään kohtaan. En usko, että yksikään kumppani jättää niiden takia haluamatta naista.

Haluatko oppia orgasmista kaiken? Kuuntele lisää seksuaaliterapeutti Marja Kihlströmin neuvoja orgasmin löytämiseksi Naisten saunavuoro -podcastista.

Moottoriradan varteen Kymi Ringille Iittiin aiotaan rakentaa hulppeita vapaa-ajanasuntoja. Alueelle nousee kuutisenkymmentä asuntoa, joista suurimmat ovat useampikerroksisia, ja neliöitä on pari sataa.

– Niistä tulee hulppeita ja näyttäviä. Niitä markkinoidaan formulatähdille ja muille merkkihenkilöille, joilla on varaa laittaa lomaosakkeeseen vajaat miljoona euroa, suunnittelee nurmijärveläisen Rakennusvarma Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuokila.

Rakennusliike on lähtenyt osakkaaksi Kymi Ringiin ja vastaa asuntojen rakentamisesta.

Asuntojen lisäksi rakennetaan yksityinen klubi, jossa asuntoihin sijoittaneet voivat tavata. Suurimpien asuntojen ostajille kuuluu myös radan käyttöoikeus. Asuntoihin tulee myös autotallit.

– Jos on oma Ferrari, sitä voi pitää siellä. Ja katsella lasitetun seinän takaa kisoja, Vuokila kuvailee.

Eturiviin asettuvien asuntojen läheisyyteen on suunniteltu rakennettavaksi lähes kaksinkertainen määrä pienempiä asuntoja. Pienimmät ja edullisimmat maksaisivat 200 000 euroa. Pieniin asuntoihin sijoittavat voivat hankkia autopaikan alueelle tulevasta pysäköintihallista.

– Ehdottomasti näille löytyy ostajia. Etelä-Euroopassa on vastaavia, jotka ovat hyvin suosittuja, Vuokila sanoo.

Asunnot massiivipuusta

Asuntojen markkinointimateriaali on Vuokilan mukaan valmiina huhtikuun puolivälin tienoilla. Rakentaminen aloitettaisiin hänen mukaansa kesällä.

– Ensi kesän kisoja varten olisi päästy jo muuttamaan.

Asunnot rakennetaan massiivipuusta. Rakennusvarma on aloittamassa massiivipuuelementtien valmistamisen Loviisassa kevään aikana.

– Siellä jo robottia pystytetään. Toinen tehdas on suunnitteilla Kemiin, mutta lopullinen investointipäätös on vielä tekemättä, Vuokila sanoo.

Yritys kertoo panostavansa erityisesti puurakentamisen kehittämiseen. Vuokilan mukaan Loviisassa valmistettava massiivipuu on kemikaalivapaata.

– Kantava ajatus on, että rakentaminen Kymi Ringillä on ekologista. Radan käyttökin voi olla, jos järjestetään sähköautokisoja, Vuokila maalailee.

Vuokila kertoo, että asuntojen lisäksi moottoriradan lähtösuoran viereen tulee varikkotallit, joiden toiseen kerrokseen tulee vip-aitioita. Rakennusvarma huolehtii myös niiden kauppaamisesta.

Rakennusliike tahtoo maailmalle

Nurmijärveläinen rakennusliike on Kymi Ringissä mukana, koska se haluaa kansainvälistä näkyvyyttä.

– Meidän on tarkoitus laajentua maailmalle. Kymi Ring tukee tätä. Kun olemme kulkeneet ulkomailla, niin tämä on hanke, joka on noteerattu monessa maassa, toimitusjohtaja Vuokila sanoo.

Toinen syy on siinä, että Vuokila tuntee Kymi Ringin hankkeen paremmin kuin hyvin.

– Viisi vuotta sitten työskentelin YIT:llä, kun tätä hommaa aloiteltiin. Olin yksikönjohtajana ja hanke oli vastuullani. Tunnen ratahankkeen kuin omat taskuni, Vuokila kertoo.

Se, paljonko euroja Rakennusvarma Kymi Ringiin sijoittaa, ei ole julkista tietoa. Vuokila kuitenkin kommentoi, että kyse on merkittävästä summasta.

– Tällaista hanketta ei ole tässä mittakaavassa toista. Siksi tämä meitä näin paljon kiinnostaa, Vuokila sanoo.

Rakennusvarma on perustettu vuonna 2004. Se toimii etupäässä pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.

Valtionavustus voitiin myöntää

Moottoriurheilu- ja ajokoulutuskeskuksen muita rahoittajia ovat ratayhtiön omistajat, joita ovat autourheilun lajiliitto AKK Sports, Suomen Moottoriliitto, A. Ahlström kiinteistöt ja Iitin kunta.

Kymi Ringin ensimmäisen vaiheen rahoituksen pitäisi nyt olla kunnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti keskiviikkona, että se myöntää 3,5 miljoonan euron valtionavustuksen radan rakentamista varten. Avustus oli ehdollinen. Se myönnettiin vasta, kun ratayhtiöllä oli osoittaa yksityistä rahoitusta olevan tarpeeksi.

Valtio on aiemmin myöntänyt hankkeelle 3 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisrahoituksesta valtionavustukset kattavat 6,5 miljoonaa euroa ja muiden rahoittajien osuus on 10 miljoonaa euroa.

Pääsiäislomalle voi ajella lähes pilvettömän taivaan alla, mutta sää saattaa muuttua rysäyksellä maanantaiksi.

Luvassa voi olla hankala keli etenkin pääsiäisen paluuliikenteelle. Osassa maata sataa tuulen kanssa 10–20 senttiä lunta.

Lumirintama nousee ennusteen mukaan kaakosta ja liikkuu kohti pohjoista. Pilvisyys lisääntyy etelässä sunnuntaista alkaen ja muuttuu pohjoista Suomea lukuun ottamatta jopa sakeaksi maanantain pyryksi etenkin maan itä- ja keskiosissa.

Lähes koko pääsiäisen sää näytti alustavissa ennusteissa hyvinkin lupaavalta: päivällä ainakin melko aurinkoista ja yöllä pakkasta. Jo silloin Suomen eteläpuolitse oli pääsiäisen lopulla liikkumassa matalapaine, joka nyt viimeisimmän ennusteen mukaan nousee, sataa ja sotkee pääsiäisen lopun.

– Neuvoni autoilijoille on, että jos on mahdollisuus, kannattaa vielä lauantaina tarkistaa viimeisin ennuste ja lähteä liikkeelle jo sunnuntaina, opastaa meteorologi Seija Paasonen.

Ilmatieteen laitoksen varoitukset

Ero sunnuntain ja maanantain välillä on kuin yö ja päivä. Maanantai on teiden aurauksen kannalta hankala. Periaatteessa päätiet voi suolata, mutta lunta voi sataa niin reippaasti, että suola sulattaa lumen hankalaksi mössöksi. Näkyvyys on joka tapauksessa huono.

Maanantain sää on kiinni siitä, miten Suomen länsipuolen korkeapaine liikkuu lähipäivinä. Kysymys on siitä, pitääkö korkeapaine pintansa ja pitää koko pääsiäisen sään hyvänä.

Vuodenaikaan nähden sää on pääsiäisenä kuitenkin selvästi kylmempää.

Vaihtelu kuuluu sääennusteisiin ja säähän. Siitä saadaan uusi esimerkki mahdollisesti jo ensi viikolla, kun varsinkin yöt lämpenevät selvästi.

Juttua päivitetty 29.3.2018 kello 12:44: Poistettu vanhentunut varoituskarttakuva ja lisätty linkki Ilmatieteen laitoksen varoitukset -sivulle.

Pirkanmaan ELY-keskus on kieltänyt metsänkäsittelyn Tampereen ratikan tulevan päätepysäkin maisemissa Hervannan eteläpuolella. Tampere ei saa hakata metsää eikä tehdä edes valmistelevia raivauksia Hervantajärven tulevalla asuinalueella.

Kielto on voimassa, kunnes ELY-keskus on saanut riittävät tiedot ajantasaisista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainneista. Lisäksi viranomaiset varmistavat, että hakkuut voidaan toteuttaa luonnonsuojelulakia rikkomatta.

Viranomaiset saivat tänään torstaina tiedon, että asemakaava-alueella on tehty valmistelevaa raivausta. Aiemmin luonnonsuojelijat olivat vaatineet ELY-keskukselta hakkuiden keskeyttämistä.

– Koska liito-oravan pesäpuut eivät ole tiedossa, on mahdollista, että raivauksen yhteydessä poistetaan suojaava puusto pesäpuun ympäriltä ja heikennetään näin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, ELY-keskus kertoo päätöksessään.

Kymmenien hehtaarien alueelle on tulossa monipuolista asutusta noin 3000 asukkaalle. Lisäksi sinne tulisi Tampereen tulevan ratikan eteläinen päätepysäkki. Tällä hetkellä alue on vielä pelkkää metsää.

Spermanluovutus on kansainvälistä bisnestä. Jo nyt joissain maissa on mahdollista valita lapsensa isäksi korkeasti koulutettu, sinisilmäinen, raamikas mies. Tai mikä vain mies, joka omaa silmää miellyttää. Tarjontaa esitellään avoimesti erilaisilla nettisivuilla muun muassa USA:ssa ja Tanskassa. Miehistä, tai käytännössä heidän siemenistään, on tullut kauppatavaraa.

Jos rahaa on, voi valita.

Suomessa säännöt ovat toiset. Täällä ei ainakaan vielä puhuta ostajan markkinoista. Luovutetuista sukusoluista on käytännössä pulaa. Monelle riittää, että lahjoittaja ylipäätään löytyy.

Ovat suomalaisetkin silti suunnanneet katseensa maan rajojen ulkopuolelle. Moni on tilannut tanskalaista spermaa postimyynnistä. Suomen laki ei postimyyntiä hyväksy, joten asiakkaat joutuvat maksamaan tullin haaviin jäävistä tilauksista sakot.

Siitä huolimatta Tanskan suurimman spermapankin, Cryosin mukaan suomalaisia postimyyntiasiakkaita on noin sata vuosittain. Lisäksi suomalaiset klinikat tilaavat tanskalaista spermaa asiakkaidensa käyttöön laillisin keinoin.

Vain superluovuttajat kelpaavat

Tanskassa luovuttajista voi saada muun muassa lapsuuskuvia ja äänitettyjä haastatteluja. Tietoa on tarjolla paljon. Asiakas saa itse päättää, millä eväillä perheensä perustaa.

Tätä tietoisen valinnan mahdollisuutta ovat pohtineet myös ruotsalaiset taiteilijat Nils Agdler ja Timo Menke. He haastattelivat tanskalaisia spermanluovuttajia ja spermapankkien omistajia.

Taiteilijat yrittivät selvittää, millainen ilmiö maassa on syntynyt spermabisneksen ympärille. Lopputulos herätti kysymyksen: mikä on miehen rooli tulevaisuuden perheissä?

– Jos naiset voivat itse valita ja hankkia lapsen tekemiseen tarvittavan sperman, emme me miehet ole enää niin tärkeitä. He voivat valita halutessaan vain parhaat päältä. Eivät he välttämättä tarvitse miehiä perheessä mihinkään, Agdler toteaa.

Menke kertoo pohdintojen perustuvan myös siihen olettamukseen, että miesten sperman laatu on heikkenemässä. Tanskalaiset spermapankit kertovat siitä karua totuuttaan – vain pieni prosentti luovuttajiksi ilmoittautuvista miehistä kelpaa.

Jos naiset voivat itse valita ja hankkia lapsen tekemiseen tarvittavan sperman, emme me miehet ole enää niin tärkeitä. Nils Agdler

Tanskassa valintaan eivät vaikuta niinkään miesten ulkoiset ominaisuudet vaan siittiöiden vilkkaus. Valitettavan harvalla vauhtia riittää niin paljon, että ne ovat hyvässä iskukyvyssä vielä postituksen jälkeenkin.

– Herää kysymys siitä, onko jatkossa käyttöä vain superluovuttajille. He auttavat naisia tulemaan raskaaksi, eikä muita miehiä tarvita. Ajatus nostattaa melkoisen mieskriisin, Menke kertoo.

Suomessa pulaa luovuttajista

Suomalaisen hedelmällisyysklinikan, Felicitas Mehiläisen Turun yksikön päällikkö Anni Haltia kertoo, että Suomessakin joudutaan käännyttämään osa luovuttajiksi haluavista miehistä klinikan ovelta. Kaikkien sperma ei vain ole riittävän hyvälaatuista.

– Kriteerit ovat aika korkeat. Näytteiden tason pitää olla normaalia parempia, jotta siittiöt kestävät pakastusprosessin. Myös siittiötiheyden pitää riittää. Luovuttajista onkin Suomessa vähän pulaa, kun kaikki halukkaat eivät pääse prosessiin mukaan.

Felicitas Mehiläisellä on oma spermapankkinsa, joten noin 90 prosenttia asiakkaista saa käyttöönsä suomalaista spermaa. Loput tuodaan ulkomailta.

Suomen laki ei salli tarkemman valinnan tekemistä tai niin sanottua rodunjalostusta. Anni Haltia

Ammattimainen siittiökauppa on Suomen lakien mukaan sallittua, joten tämäkin klinikka käyttää tanskalaisia luovuttajia. Vaikka klinikka saakin luovuttajista yksityiskohtaisia tietoja, eivät asiakkaat pääse osallisiksi valintaprosessiin.

– He saavat toivoa vain luovuttajan hiusten ja silmien väriä sekä pituutta ja etnistä taustaa. Tämä siksi, jotta tuleva lapsi voisi ulkoisesti näyttää perheenjäseniltään. Suomen laki ei salli tarkemman valinnan tekemistä tai niin sanottua rodunjalostusta, Haltia kertoo.

Hänen mukaansa Suomessa terveys onkin suurin kriteeri sukusolujen taustalla. Lahjoittajilta seulotaan perinnölliset sairaudet, eikä niitä saa löytyä.

Suku jatkuu, vaikka ilman tunnustusta

Donor Portraits (luovuttajien muotokuvia) -nimellä kulkevan näyttelyn takaa löytyvät taiteilijat välttelevät itse ottamasta kantaa luovuttajavalinnan mukanaan tuomiin pelkoihin maskuliinisuuden karisemisesta. He antavat kuitenkin Porin taidemuseoon tuomassaan näyttelyssä pieniä vihjeitä siitä, mihin suuntaan pohdinta on kaksikkoa vienyt.

Tanskalaisten haastateltavien videodokumentilla on mittaa toista tuntia. Sen rinnalle saliin on nostettu Porin Mies-Laulun kuoron näyttelyä varten varta vasten esittämä Annie Lennoxin ja D.A. Stewartin kappale: Sisters Are Doin' it for Themselves.

Timo Menke kokee kuoron esityksen kuvastavan miehen aseman muutosta perheenpäänä.

– Perhesuhteet ovat muuttuneet. On lesboja ja myös yksinäisiä naisia, jotka hankkivat lapsia. Ydinperheestä on tullut vanhanaikaisempaa, kun lapsia voi hankkia ilman suhdettakin.

Kaikki lahjoittajat eivät kuitenkaan pistä pahakseen, että heidän roolinsa on tuotteistettu. Osa dokumenttiin haastatelluista myönsikin lahjoittavansa spermaansa juuri rahan takia.

Taustalla voi olla piilossa ajatus siitä, että samalla kun autan muita, jätän itsestäni jälkeen jotain. Timo Menke

Suurin osa kertoi kuitenkin haluavansa tehdä hyvää niin yhteiskunnalle kuin naisillekin. He kokivat, että toisten toiveiden toteuttaminen omasta perheestä menee kaiken edelle.

Menken mielestä miesten ei-itsekäs lahja voi perimmiltään olla kuitenkin myös itsekäs. Jos perinteistä perhettä ei synny, voi suku silti jatkua.

– Taustalla voi olla piilossa ajatus siitä, että samalla kun autan muita, jätän itsestäni jälkeen jotain. Näin minun perintöni vaikuttaa yhteiskuntaan, hän pohtii.

Helsinkiläinen lastentarhanopettaja ei laittaisi lastaan päiväkotiin, jossa työskentelee: "Pitää hymyillä, vaikka päivästä on tulossa kaaos"

Niina on kolmekymppinen lastentarhanopettaja pääkaupunkiseudulta. Vasta kolme vuotta alalla ollut Niina ei ole uupunut tai kyllästynyt työhönsä tai työpaikkaansa. Hän haluaa kertoa päiväkotinsa arjesta, koska uskoo, että tilanne on useissa päiväkodeissa kärjistymässä.

Pyövelin kirves vei hengen yli 2 000 suomalaiselta – katso, miltä mestauspaikoilla näyttää nyt

Valtio mestasi 200 vuoden aikana omiaan jopa syrjähypyistä ja jumalanpilkasta. Aiheesta on tehty nyt laaja tutkimus, joka valottaa kohtaloita kuolemanrangaistusten taustalla. Lue 16 tositarinaa.

22-vuotias nainen meni kaikessa rauhassa kahville – pari tuntia myöhemmin hänet kiidätettiin hoitoon psykiatriselle osastolle

Vaikean masennuksen sairastanut Jenna Tiikkanen on oppinut puhumaan mielenterveysongelmista avoimesti. Hänen viestinsä on, että mielenterveysongelmia pidä hävetä.

Kaivosyhtiöt etsivät kiihkeästi metalleja sähköautojen akkuihin ja jonottavat nyt syrjäiseen varastoon Etelä-Suomessa

Lopella Etelä-Suomessa sijaitsee valtava kivi­arkisto, josta harva on koskaan kuullut. Suuriin halleihin on säilötty Suomen koko maa­perä, ja viime syksystä asti ulkomaiset kaivos­yhtiöt ovat juosseet täällä kilpaa. Halleja vahtivat entinen meri­mies ja potkut saanut valtion kairaaja.

Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille

Internetin jättiläiset tekevät valintoja, joiden perusteluja emme tunne. Väitöskirja: "Jos olet puolueellinen, ihmiset pitävät sinusta ja saat verkostossasi keskeisemmän aseman."

The Voice of Germany teki Samu Haberista supertähden Saksassa – "Der Finne" kertoi saksalaisille miten junan vessa toimii

Kulttuurivieras sanoo, että musiikin ulkomaille viemisessä yhdistyvät älyllinen analyysi ja sula hulluus.

Helsingin Vuosaaressa Puistopolun peruskoulun kakkosluokkalaiset makoilevat lattialla kukin oman läppärinsä kanssa. Menossa on matematiikan tunti aistiystävällisessä luokassa.

Näkyvin ero tavalliseen luokkaan verrattuna on kokolattiamatto, joka on oppilaiden suosikki, sillä se mahdollistaa lattialla opiskelun. Oppilaat kehuvat tilaa myös lämpimäksi ja rauhalliseksi. Viime vuonna lapset kävivät koulua tavallisissa luokissa, joten heillä on vertailupohjaa. Rayen Ben Anenen mukaan luokka on myös hiljaisempi.

– Jos kokolattiamattoon tippuu jotain, siitä ei tule kovaa ääntä, Ben Anene kertoo esimerkin.

Ei mustaa eikä harmaata

Turhat äänet ovat negatiivisia aistiärsykkeitä, joista aistiystävällisissä tiloissa pyritään pääsemään eroon. Aistiystävällisellä suunnittelulla on tarkoitus tukea lasten vireystilaa ja vähentää lasten kokemaa stressiä ja levottomuutta. Tämä saadaan aikaan suosimalla muun muassa tietynlaisia muotoja, värejä, valoja ja äänimaisemia.

Tilojen suunnittelu etenee opettajien toiveiden pohjalta. Vuosaaressa tavoite oli tehdä iloiset, turvalliset ja keskittymistä tukevat tilat, kertoo aistiystävällisten tilojen äiti, stress free -konseptin luoja Margit Sjöroos.

– Koska on haluttu tukea vireystilaa, niin täällä ei ole mustaa ja harmaata isoina pintoina ollenkaan. Tietyt värit eivät sovi meille tai ne saattavat väsyttää meitä, Sjöroos kertoo.

Sjöroos suosii suunnittelussaan myös esimerkiksi silmänliikkeen myötäisiä, pyöreitä muotoja ja erilaisia äänimaisemia. Valaistuksen on oltava säädeltävissä ja lähellä luonnonvaloa.

Aistimaailman näkökulmasta nykyisissä kouluissa menee moni asia pieleen. Sjöroosin mukaan lapsille suunnatuissa tiloissa olisi hyvä suosia inhimillisiä mittakaavoja ja luoda erilaisilla elementeillä ennen kaikkea turvallisuutta ja pehmeyttä.

– Iso koulurakennus, hallimaisia tiloja, joissa on kova kaiku, mustaa ja harmaata ja silmiin osuva suora kohdevalo. Siihen päälle vielä kulmikkaita muotoja, niin kyllä sellaisissa tiloissa ihmiset ovat ärsyyntyneitä, levottomia ja väsyneitä. En tiedä palveleeko se oppimista ollenkaan, Sjöroos sanoo.

Hyvät kokemukset lisäävät kiinnostusta

Puistopolun peruskoulussa on 13 aistiystävällistä luokkaa. Uusissa tiloissa on opiskeltu nyt puolitoista vuotta ja kokemukset ovat rohkaisevia.

– Oppilaat ovat rauhallisempia myös aistiystävällisten tilojen ulkopuolella, eli se näkyy ruokailun rauhoittumisena ja käytävätilanteiden rauhoittumisena myöskin, kertoo virka-apulaisrehtori Satu Arokari.

Kokemukset perustuvat pelkkiin havaintoihin, sillä varsinaista tutkimusta Vuosaaressa ei ole tehty. Aistiystävällinen suunnittelu pohjautuu kuitenkin erilaisiin tutkimuksiin, muun muassa aivotutkimukseen.

Ensimmäinen aistiystävällinen testiluokka tehtiin vuonna 2009. Silloin Tampereen yliopiston käyttäytymistieteiden tiedekunta teki tutkimuksen oppilaiden kokemuksista.

Vähitellen sana on levinnyt ja nyt erilaisia aistiystävällisiä tiloja on jo yhdeksässä koulussa, muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Asikkalassa Vääksyn yhteiskouluun on rakennettu myös aistiystävällinen opettajanhuone, jonka vaikutuksia tutkitaan Jyväskylän yliopistossa.

Uusia aistiystävällisiä koulutiloja on parhaillaan rakenteilla Helsinkiin ja Haminaan. Pieksämäelle on suunnitteilla kokonainen aistiystävällinen erityiskoulu.

Vastaavia tiloja on toteutettu myös esimerkiksi toimistoihin ja hotelleihin, muuallekin kuin Suomeen.

Vääränlainen rakentaminen aiheuttaa ongelmia

Sjöroosin mukaan tilojen suunnittelussa usein käytetyt trendivärit ja vau-efektit ovat monesti kaukana aistiystävällisyydestä. Käyttötilojen, kuten koulujen, sairaaloiden tai kauppojen tarkoitus ei ole Margit Sjöroosin mukaan jäädä mieleen, vaan tukea arkea tiloissa.

– Siellä voi olla mielenkiintoisia ja vireystilaa nostattavia elementtejä, mutta ne eivät saa vyöryä yli, koska muuten niistä tulee rasittavia ympäristöjä, jolloin ne eivät ole enää käyttöympäristöjä.

Konseptisuunnittelija Sjöroosin toiveena on, että ymmärrys ympäristöjen merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyisi.

– Tietynlainen rakentaminen, korkea rakentaminen ja melutasot voivat pitkäaikaisena ja isona kuormana altistaa erilaisille ongelmille, kuten masennukselle, ahdistukselle ja psykooseille. Nyt voisi olla aika pikku hiljaa kääntää se kehityspolku.

Kiinnostaako aihe lisää? Kuuntele Havaintoja ihmisestä -sarjan jakso: Stressi ja pelko ovat myrkkyä aivoille, jossa kerrotaan, miten muun muassa ympäristö vaikuttaa oppimiseen.

Kuuntele myös:

Aistiasiantuntija Margit Sjöroos: Tornitalot altistavat psykoosille

SAN PEDRO Ruben Enaje ristiinnaulittiin Filippiineillä pitkäperjantaina, mutta hän ei kuollut eikä häntä haudattu.

57-vuotias kirvesmies on noussut ristille vapaaehtoisesti 32 vuoden ajan pitkäperjantaina. Hän sivelee ylpeänä ristiään, jonka hän rakensi itse.

– Se painaa 40 kiloa. Se on vaativin osa matkaamme. Olkapäihin sattuu, hän toteaa ja siirtyy kuistilleen pesemään nauloja, jotka läpäisevät hänen kämmenensä muutaman tunnin kuluttua.

Joka pitkäperjantai riisipeltojen keskellä Pampangassa näytellään kouriintuntuva versio Raamatun tarinan Jeesuksen viimeisistä hetkistä.

Kärsimysnäytelmiä esitetään ympäri maailmaa erityisesti katolisissa maissa. Mutta parin tunnin ajomatkan päässä pohjoiseen Filippiinien pääkaupungista Manilasta pieni San Pedron kaupunki on esittänyt 60 vuoden ajan yhtä rajuimmista versioista.

Tänäkin vuonna kymmenisen paikallista nousi ristille, ja kymmenet nuoret miehet ruoskivat itsensä verille bambukepeillä.

Kadun varrella katsojat läpsivät näitä kengillä ja vöillä. Osanottajat haluavat ilmaista äärimmäistä katumusta ja itsensä uhraamista.

Ruben Enajelle ristiinnaulitseminen on itsestäänselvyys.

– Lupauduin tähän, kun putosi kolmannesta kerroksesta, kertoo Enaje.

Rakennustyömaan onnettomuudesta selviytyminen hengissä tuntui niin uskomattomalta, että Enaje päätti kiittää luojaa äärimmäisellä tavalla.

Vuosien aikana hän on noussut ristille myös pyytämään apua vaimonsa ja tyttärensä sairauksiin. Enaje uskoo että he parantuivat rukouksen ansiosta.

– Lääkärit eivät pystyneet parantamaan vaimoni kaulaan ilmestynyttä kyhmyä. Hän ehdotti, että pyytäisin apua ristillä. Niinpä pyysin sitä ensimmäiseksi Jumalalta, kun nousin ristille, kertoo Enaje.

Vaimo hyörii keittiössä vetreänä laittaen ruokaa sukulaisille. Hän kannattaa miehensä vuosittaista rituaalia, vaikka ei menekään koskaan paikalle.

Suurin osa filippiiniläisistä on katolisia, ja he ottavat uskontonsa vakavasti. Kirkot ovat viikonloppuisin täynnä väkeä. Pääsiäiskulkueissa ympäri maata kävelee pitkä letka ihmisiä.

Mutta ristille ja ruoskimaan ajaa myös toive paremmasta. Köyhässä maassa läheskään kaikilla ei ole rahaa, mutta toivo ei ehdy.

Enaje kulkee ristiään kantaen kaupungin halki lähes parin kilometrin matkan. Tuhannet turistit seuraavat kulkuetta kadulla katsellen, kuinka roomalaissotilaiksi sonnustautuneet kaupunkilaiset tönivät Enajea maahan.

Maria Magdalenan hahmo pyytää armoa, mutta Jeesus kuljetetaan Golgatalle.

Matkalla kymmenet miehet kulkevat naamiot päässään ylävartalo paljaana. Veri roiskuu ympärillä kävelevien turistien vaatteille.

– Haluan kokea mitä Jeesus koki. En pyydä mitään muuta kuin syntien anteeksiantoa, sanoo yli kymmenen vuotta itseään ruoskinut 32-vuotias Jesus Najera.

Enaje päästää parahduksen, kun naulat läpäisevät taas hänen kämmenensä. Ristillä hän viipyy kymmenen minuuttia, ennen kuin näytelmä on ohi.

Hän sanoo huutamisen auttavan kestämään kipua. Enaje väittää, että kädet paranevat kolmessa päivässä antibioottien ja rukousten avulla.

– Rukoilen niin pääsen töihin heti. Vain kipu olkapäissä pysyy. Mutta pärjään kyllä. Uskoni on niin vahva, Ruben Enaje sanoo.

Enaje näyttää pitkissä tummissa kutreissaan maalausten Jeesukselta. Hän pysyy rauhallisena loputtoman toimittajavirran ja selfie-kuvien pyytäjien paineessa hymyillen ystävällisesti kaikille.

San Pedron hiljainen kaupunki on pitkäperjantaisin täynnä väkeä. Ulkomaiset ja paikalliset turistit rynnivät tungoksessa ristisaattueen vierellä näpsien valokuvia.

Filippiinien katolinen kirkko on jo pitkään vastustanut esitystä, mutta kaupunki järjestää seremonian joka vuosi. Kaupungin edustaja sanoo, että kaupunki tukee tapahtumaa, koska se on kansalle tärkeä.

– Me teemme sen, koska kansa haluaa jatkaa perinteitä. Se on tapa tehdä uhrauksia, San Fernandon kaupungin edustaja Alberto Boy Santiago.

– Joskus he tekevät tämän, koska haluavat apua sairaalle sukulaiselleen. Näyttää siltä, että he paranevat, kertoo tapahtuman puheenjohtaja.

Santiago sanoo, että tapahtuma piristää kaupungin talouttakin reippaasti.

Kuka tahansa ei pääse ristille. Kaupunki tarkistaa, että jokainen halukas on fyysisesti ja henkisesti terve.

– Heillä pitää olla hyvä syy ristiinnaulitsemiseen. Heidän pitää olla henkisesti, moraalisesti ja tunteiltaan vahvoja, Santiago sanoo.

39-vuotias Mary Jane Sason oli ainoa ristille noussut nainen. Hän on yksinhuoltaja ja haluaa ristille, koska hänellä on paljon huolia.

– Sairastuin, siksi teen tämän. Viime vuonna olin hyvin sairas ja olin hyvin laiha. Parannuin, vaikka en mennyt edes lääkäriin, Mary Jane Sason iloitsee.

Hän on nauliintunut ristille viiden vuoden ajan, kunnes lopetti. Viime vuonna hän aloitti uudestaan, koska hän ja hänen sisarensa sairastuivat.

– Kämmeniini tulee painauma naulojen takia. Mutta huomenna ne jo paranevat, hän näyttää käsiään.

Ruben Enaje on tyytymätön kirkon nihkeyteen.

– Joka vuosi tähän aikaan kirkko kieltäytyy hyväksymästä seremoniaamme. Sen mielestä tämä ei ole sopivaa eikä oikein. Olen pettynyt siihen, että kirkko ei tue meitä, vaikka teemme tällaisen uhrauksen, Enaje sanoo.

Enaje itse uskoo, että jossain ylhäällä joku kuuntelee hänen tuskaansa.

– Kun aloin kantaa ristiä, rukouksiini vastattiin. Ennen jouduin ajamaan julkisilla kulkuvälineillä. Nyt minulla on oma ajoneuvo ja omistan tontin. Töitä on riittänyt, kirvesmies kertoo.

Pihassa seisoo sivuvaunullinen mopo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoo, että Turkki valmistautuu jatkamaan sotilasoperaatioita rajansa tuntumassa Pohjois-Syyriassa.

Erdoğan kertoi, että Turkki on aloittanut valmistelut "puhdistaakseen" Ayn al-Arabin, Ras al-Ainin ja Tel Abyadin alueet kurdijoukoista aina Irakin rajalle asti.

Presidentti Erdoğan torjui Ranskan esityksen vuoropuhelusta Syyrian kurdijoukkojen kanssa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron tarjoutui perjantaina toimimaan välittäjänä kurdien ja Turkin välillä. Macron ilmaisi tukeaan kurdien ja arabien SDF-joukoille, jotka hänen mukaansa ovat auttaneet vakauttamaan Pohjois-Syyriaa.

Turkki pitää Syyrian YPG-kurdijoukkoja Kaakkois-Turkissa toimivan kurdien sissijärjestön PKK:n suorana jatkeena. Kurdijoukot muodostavat SDF-joukkojen ytimen.

Erdoğan sanoi Ranskan kannan surettavan häntä.

– Olemme syvästi suruissamme Ranskan osoittamasta täysin väärästä lähestymistavasta, joka toivoaksemme johtuu väärintulkinnoista, Erdoğan sanoi.

Yhdysvallat on tukenut Syyrian kurdeja taistelussa ääriliike Isisiä vastaan ja lähettänyt alueelle erikoisjoukkojen sotilaita avustamaan kurdeja.

Erdoğan sanoi, että Turkilla ei ole aikomusta aiheuttaa harmia alueelle sijoitetuilla liittolaismaiden joukoille, mutta se ei voi antaa kurdisissien toimia vapaasti.

Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti näyttää haluavan ottaa etäisyyttä Syyrian sotaan.

Donald Trump sanoi puhetilaisuudessaan Ohiossa, että Yhdysvallat vetäytyy pian Syyriasta.

–Me olemme tekemässä selvää Isisistä ja tulemme pois Syyriasta hyvin pian. Antaa muiden ihmisten pitää huolta siitä, Trump sanoi.

Yhdysvalloilla on Syyriassa yli 2 000 sotilasta tukemassa kurdien ja arabien SDF-joukkoja.

Dieselautot ovat joutumassa ahtaalle Saksassa ja Ruotsissa – entä meillä?

Ainakaan toistaiseksi ajorajoituksia ei ole vireillä dieselautoille. Niillä saa jatkossakin ajella ilman rajoituksia suomalaisten kaupunkien keskustoissa. Autoala uskoo myös käytetyille dieselautoille riittävän kysyntää uusien dieseleiden myynnin vähentymisestä huolimatta.

Katso, mitä ikätoverisi tienaavat ja milloin kuolema heidät korjaa

Yle keräsi tietoja vuosina 1940–2000 syntyneiden ikäluokkien taloustilanteesta, siviilisäädystä ja koulutuksesta. Tutki jutusta, mitä juuri sinun ikätoverisi tienaavat, moniko teistä on mennyt naimisiin tai miten pitkälle olette kouluttautuneet.

Myyräkannat ovat pienet, mutta myyräkuume voi silti iskeä

Myyräkannat ovat monin paikoin pienet, mutta tutkijan mukaan myyräkuumeen vaara ei ole vähentynyt. Tutkija kannustaa varsinkin mökkien ulkotiloja siivoavia varovaisuuteen. Myyräkannan huippuvaiheeseen osuvan talven jälkeen jopa kaksi kolmasosaa myyristä saattaa kantaa Puumala-virusta, ja puuliitereiden tapaisissa kylmissä tiloissa virus voi säilyä hyvinkin vähintään pari kuukautta.

Kahvi sai syövästä varoittavan merkinnät – analyysin mukaan täysin turhaan

Los Angelesilaisen tuomarin mukaan Kalifornian laki vaatii kahviyhtiöitä varoittamaan ihmisiä kahvin syöpävaarallisuudesta, koska kahvipapuja paahdettaessa niihin syntyy hieman syöpäriskiä lisääviä karsinogeenejä. Merkintä lienee täysin turha, sillä kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC julkaisi jo vuonna 2016 tutkimuspaperin, jonka mukaan kahvia ei voida luokitella ihmiselle syöpää aiheuttavaksi.

Sää on ulkoilijan mieleen

Sää jatkuu suuressa osassa maata poutaisena ja osin selkeänä, lähinnä Lapissa pilvisyys on ajoittain runsasta. Öisin on edelleenkin kylmää, pakkasta voi olla jopa reilusti yli 10 astetta. Päivisin lämpötila nousee monin paikoin plussalle aina Oulua myöten. Lapissa pysytään miinuslukemissa päivisinkin.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Pääsiäisperinteisiin kuuluvat palmusunnuntaina muualla Suomessa kiertävät virpojat sekä Pohjanmaalla lankalauantaina ovelta ovelle kiertävät trullit. Mutta onko olemassa oikeaa tai väärää tapaa trullittaa?

“Virvon varvon” -loru on rantautunut meille aikanaan Itä-Suomesta ortodoksisesta perinteestä ja noidat taas kuuluvat pakanalliseen, läntiseen perinteeseen. Murteita tutkinut ja perinteisiin perehtynyt Salme Henell Alavudelta kertoo, että kaikki ortodoksit eivät välttämättä ole pitäneet tästä kahden eri perinteen sulautumisesta toisiinsa ja noitien toimimisesta virpojina.

Keskusteluun on viime vuosina saatu uusi ulottuvuus virpovien satuhenkilöiden muodossa, ja tunteet ovatkin käyneet välillä kuumina sosiaalisessa mediassa.

Tanja Ristimäki ei arvannut sohaisevansa muurahaispesään Facebookin Seinäjoen puskaradio-ryhmässä sunnuntai-iltana 25.3. tekemällään päivityksellä.

Tanja kommentoi ryhmässä olevansa sitä mieltä, että pääsiäisenä virpovat trullit eivätkä prinsessat ja hämähäkkimiehet. Päivitys keräsi yli 300 reagointia puolesta ja vastaan, ja aiheutti laajaa keskustelua jopa kasvatukseen liittyen.

– En olisi uskonut, miten paljon aihe kirvoitti kannanottoja. Ei ollut tarkoitus ärsyttää ketään, kerroin vain oman mielipiteeni. Se on mielestäni perinnekysymys. Olen kertonut lapsilleni, mitä trullit ja noidat ovat aikoinaan tehneet ja miksi virvotaan. On paljon muita juhlia, jolloin voi pukeutua naamiaisasuihin.

Tanja Ristimäki naurahtaa, että hämähäkkimiehiä ja prinsessoja ei kuitenkaan käännytetä hänenkään oveltaan, vaan palkka kuuluu heille yhtä lailla.

Ärsyttävätkö virpovat satuhahmot?

Gallup-kierros Seinäjoella paljastaa, että melko suvaitsevaisia pukeutumisen suhteen ollaan..

– Trullit ovat mukavia, aina annamme karkkia tai vähän rahaa. En oikein hyväksy muita hahmoja, mutta tietenkin jos lapsi on kyseessä niin palkan saa myös muussa asussa, kertoo Helena Levelä, 72 vuotta.

Tiukemmalla linjalla on nimettömänä pysyttelevä mieshenkilö, jonka mielestä pääsiäinen on joutavaa hömpötystä ja vain päivä muiden joukossa.

– Ei ole merkitystä onko kyseessä trulli vai velho, hän lentää ulos joka tapauksessa, jos tulee kolkuttelemaan ovelle.

Jukka Raittinen, 52, on sitä mieltä, että lapsi saa pukeutua miten haluaa. Hän lisää, että tänä päivänä asiaan saattaa sisältyä liikaa rahan tavoittelua, kun aikaisemmin trulliperinne oli enemmän leikkimielinen.

– Ajattelen, että asialla on lapselle merkitystä. Hän saa pukeutua mihin asuun haluaa, Kauko Mantila, 67.

– Pupujussit ja noidat ehkä kuuluvat asiaan, mutta siihen saattaisin asettaa rajan. Ärsytystä voi aiheuttaa se, jos iskee kova karkinhimo ja itselle ei jää karkkeja. Lapset ovat siitä huolimatta kuitenkin tärkeimpiä, toteaa Juulia Mäkinen, 20, hymynkare huulillaan.

Tärkeintä on hyvän onnen toivotus

Salme Henell toteaa, että huolimatta perinteiden yhteentörmäyksistä ja erilaisista mielipiteistä, on tärkeintä kuitenkin hyvän onnen toivotus ja lasten hyvä mieli.

– Jos kerran pupujussit ja kissatkin hyväksytään, miksei myös Batmanit ja Hämähäkkimiehetkin. Ei ole liikaa perinteitä, missä lapset voivat olla osallisena, joten suotakoon se heille.

Perinteisiin tutustunut Salme Henell toteaa myös, että perinteet muuttuvat jatkuvasti ja niihin otetaan uusia aineksia joka asiassa. Hän pohtii, että siihen on varmaankin hyvä sopeutua, sillä se on osa normaalia kehitystä.

Kati Ala-Renko / Yle Pohjanmaa

Venäjä jatkaa vastatoimiaan Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden diplomaattikarkotusten jälkeen. Venäjän ulkoministeriön mukaan suurlähettiläille annetaan viralliset vastalauseet ja tiedot Venäjän vastatoimista.

Uutistoimisto Reutersin kuvaaja on nähnyt ainakin Ranskan, Saksan, Italian, Puolan, Alankomaiden, Kroatian, Ukrainan, Ruotsin, Australian, Tšekin ja Kanadan suurlähettiläiden astuneen sisään Venäjän ulkoministeriöön Moskovassa.

Alankomaiden suurlähettiläs kertoi tapaamisen jälkeen, että Venäjä karkottaa kaksi hollantilaisdiplomaattia.

Venäjän ulkoministeriö kertoi myös, ettei Britannian diplomaatteja saa olla Venäjällä enempää kuin venäläisiä diplomaatteja Britanniassa. Venäjä antoi Britannialle kuukauden aikaa vähentää diplomaattiensa määrää.

Yksi suomalainen diplomaatti karkotetaan

Suomen ulkoministeriö kertoi kello kolmen jälkeen, että myös yksi suomalainen diplomaatti karkotetaan. Hänellä on kaksi viikkoa aikaa lähteä Venäjältä.

Torstaina Venäjä ilmoitti karkottavansa 60 yhdysvaltalaisdiplomaattia ja määräsi Yhdysvaltojen Pietarin-pääkonsulaatin suljettavaksi. Lavrov sanoi myös, että muihin karkotuksiin vastataan samalla tavalla.

Venäjän presidentinhallinnosta puolestaan sanottiin perjantaina, että Venäjä on yhä "avoin kehittämään hyviä suhteita" Yhdysvaltoihin ja muihin maihin, mutta sen täytyi vastata karkotuksiin.

Yhdysvallat, enemmistö EU-maista sekä joukko muita maita päätti maanantaina karkottaa yhteensä 150 venäläistä diplomaattia vastalauseena venäläisen ex-agentin ja hänen tyttärensä myrkytykselle Britanniassa. Maat pitävät Venäjää syyllisenä myrkkyiskuun.

Seuraamme tilannetta ja kerromme lisää iltapäivän mittaan.

Lue lisää:

Presidentti Niinistö diplomaattikarkotuksista: "Tietysti Venäjä tulee vastaamaan, mutta toivottavasti se on siinä"

Lisää venäläisdiplomaattien karkotuksia – nyt mukana myös Australia

Julia Skripal toipumassa hermomyrkkyiskusta – ei ole enää kriittisessä tilassa

Analyysi: "Uutta kylmää sotaa" pelataan ilman selviä sääntöjä

Historioitsija Juri Dmitrijev oli rauhallinen mutta kalpea tullessaan tiistaina Petroskoin oikeustalolle.

Häntä syytetään lapsipornon valmistelusuunnitelmista sen jälkeen, kun hänen tietokoneeltaan viime talvena löytyi hänen ottotyttärestään otettuja valokuvia.

Tämä voisi olla aivan tavallinen oikeustapaus, ellei se olisi lähtenyt liikkeelle juuri silloin, kun Dmitrijev oli alkanut tutkia Stalinin terrorin toimeenpanijoita.

Dmitrijev on tunnettu historian tutkija Petroskoissa ja muuallakin Venäjän Karjalassa.

Juuri Dmitrijev pystyi paikantamaan joukkoteloituspaikat Krasnyi borin ja Sandarmohin metsiköissä. Toinen sijaitsee Petroskoin lähellä, toinen Karhumäellä Äänisen luoteispuolella.

Näillä paikoilla tapettiin tuhansia ihmisiä pahimman terrorin aikaan vuosina 1937–38. Suuri osa heistä oli suomalaisia, jotka olivat muuttaneet Neuvostoliittoon rakentamaan ihanneyhteiskuntaa.

Juri Dmitrijev on arkistoista pystynyt keräämään tietoja teloitetuista ja julkaissut heidän nimiään ja kuolinpäiviään.

Sen jälkeen hän ryhtyi etsimään arkistomerkintöjä siitä, ketkä ampuivat.

Syyttäjä vaatii yhdeksää vuotta vankeutta

Rikostutkijat ilmestyivät yllättäen hänen kotiinsa joulukuussa 2016, jonka jälkeen hänet pidätettiin. Tammikuussa 2018 hän pääsi vapaalle.

Asiantuntijaryhmä oli lausunnossaan oikeudelle todennut, ettei Dmitrijevin koneella ollut pornografiaa.

Dmitrijevin tukijoukot pitävät tapausta poliittisena, kun taas hänen asianajajansa sanoo sen olevan rikosjuttu.

Syyttäjä vaatii silti hänelle yhdeksän vuoden vankeustuomiota lapsipornon hallussapidosta.

Oikeudenkäynti on jatkunut pitkään ja tiistaina oli vuorossa Dmitrijevin loppupuheenvuoro. Oikeudenkäynnin käsittely oli todella lyhyt ja jo 15 minuutin päästä Juri Dmitrijev tuli ulos salista.

Hän sai vastaansa tukijajoukkonsa voimakkaat aplodit ja kysymyksiä siitä, mitä hän oli sanonut.

– Kerroin olevani syytön, Dmitrijev vastasi.

Hän jää nyt vapaudessa odottamaan tuomiota, jonka tuomari lupasi julistaa tiistaina 3. huhtikuuta. Tapaus on saanut laajasti näkyvyyttä sekä Venäjällä että ulkomailla.

Aiheesta aiemmin:

Karjalainen tutkija löysi tuhansien Stalinin uhrien teloituspaikat – teloittajien nimilistan keräämisen jälkeen hän sai syytteen lapsipornosta 1.9.2017

Irlannissa saa myydä alkoholia pitkänäperjantaina ensimmäistä kertaa yli 90 vuoteen. Irlannin parlamentti hyväksyi tammikuussa lakimuutoksen, joka kumoaa vuonna 1927 säädetyn alkoholin myyntikiellon pitkänäperjantaina.

Lakimuutosta perusteltiin erityisesti janoisilla turisteilla.

– Matkailulla on yhä suurempi merkitys taloudessamme. Erityisen vilkasta on pääsiäisen kaltaisten pyhäpäivien aikaan. Väestörakenne on muuttunut ja monipuolistunut niin, ettei uskontoa harjoiteta enää niin paljon perinteiseen tapaan, sanoi valtiosihteeri David Stanton Irlannin yleisradioyhtiön RTE:n mukaan lakia esitellessään.

Vuonna 1927 säädetty laki kielsi alkoholin myynnin tietyin poikkeuksin Irlannin suurimpana kansallisena juhlapäivänä eli Pyhän Patrickin päivänä, pitkänäperjantaina sekä joulupäivänä. Pyhän Patrickin päivänä alkoholin myyntiä vapautettiin jo 1960-luvulla.

Brexitin jälkeen Britannia jää EU:n lentoliikenteen sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Sinne ei saa enää lentää vapaasti eivätkä brittiomisteiset lentoyhtiöt saa laskeutua vapaasti eurooppalaisille kentille.

Brexitissä täytyy palata ikään kuin ajassa taaksepäin ja neuvotella kahdenväliset lentoliikennesopimukset uudestaan.

Neuvottelujen tuloksella on merkitystä erityisesti Finnairille ja suomalaisille, koska Lontoo on yksi suomalaisten suosituimmista Euroopan-kohteista.

Meiltä lennetään Pohjois-Amerikkaan usein juuri Lontoon välilaskun kautta. Päivävuoroja sinne on useita.

Alkavatko muut EU-kaupungit kilpailla Lontoon kanssa?

Viime viikolla EU-maat lisäsivät huippukokouksessaan brexit-neuvotteluiden suuntaviivoihin maininnan lentoliikenteestä.

Diplomaattien mukaan suuntaviivoihin saatiin Suomen johtaman maaryhmän esityksestä lisäys, että lentoliikenteen neuvotteluissa turvataan "vahvat tasapuoliset toimintaedellytykset" alalla eli otetaan huomioon paitsi olemassaolevat EU-maiden ja Britannian väliset lennot, myös niiden jatkot eteenpäin EU:n ulkopuolelle.

Britannia on EU-maa enää vuoden, ja brexit-neuvotteluissa ollaan nyt puolivälin krouvissa.

Konsulttiyhtiö WSP Finlandin johtajan, professori Jorma Mäntysen mukaan Lontoolla on niin tärkeä merkitys liikenteen solmukohtana, että muillakin EU-mailla on intressi neuvotella sen kanssa kattava sopimus.

Toisaalta esimerkiksi Pariisilla, Frankfurtilla ja Amsterdamilla voi olla haluja vahvistaa asemaansa liikenteessä brexitin jälkeen.

– EU miettii nyt, millä ehdoilla neuvotellaan. Siellä voivat nousta esiin myös muut kuin varsinaisesti liikennöimiseen liittyvät intressit, Mäntynen sanoo.

Finnair toivoo "hyvää ratkaisua lentomatkustajien kannalta"

Britannia putoaa brexitissä myös Yhdysvaltojen kanssa sovitun Open skies -sopimuksen ulkopuolelle, ja se joutuu neuvottelemaan itselleen uuden kahdenkeskisen lentosopimuksen amerikkalaistenkin kanssa.

Mäntynen korostaa, että maailmassa on sisämarkkinasopimusten ohella erittäin paljon kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia. Suomellakin on niitä kymmeniä aina Uudesta-Seelannista Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin ja Mauritiukseen.

Finnair ei kommentoi brexit-neuvotteluja, koska ne ovat kesken. Finnairin viestinnästä vastataan sähköpostitse Ylelle, että yhtiö toivoo neuvottelujen päättyvän kaikkien lentomatkustajien kannalta hyvään ratkaisuun.

– Olisi hyvä, jos suomalaisilla jatkossakin olisi mahdollisuus matkustaa Pohjois-Amerikkaan Lontoota vaihtopaikkana käyttäen, Finnairilta kommentoidaan.

Oneworld-liitto sitoo Finnairia Lontooseen

Finnairiin brexit vaikuttaa myös siksi, että se on liitossa British Airwaysin kanssa. Oneworld-allianssiin kuuluu EU-maiden lentoyhtiöistä British Airwaysin ja Finnairin lisäksi vain Espanjan Iberia. Finnair oli yksi allianssin perustajajäsenistä vuonna 1999.

Kaksi muuta suurta allianssia ovat Star Alliance ja SkyTeam, joissa kummassakin on useita EU-maiden yhtiöitä. Oneworld on alliansseista pienin.

Finnair lentää Pohjois-Amerikkaan omilla koneillaan suoraan, mutta suomalaisia matkustaa Pohjois-Amerikkaan myös Lontoon, Madridin ja Dublinin kautta Oneworld-kumppanien lennoilla.

Kuinka vaikeaa Finnairin olisi vaihtaa tarvittaessa allianssia brexitin jälkeen?

– Ei se mitenkään tavatonta olisi, vaikka ei ole kovin yleistäkään, että allianssia vaihdetaan, Mäntynen sanoo.

Mikään läpihuutojuttu kumppaneiden vaihtaminen ei ole jo siksi, että liittoutuneilla lentoyhtiöillä on muun muassa yhteinen kanta-asiakasjärjestelmä, ne yhteensovittavat lentoaikataulujaan ja niillä on yhdenmukainen lipunmyynti.

Ennen vanhaan muotiliikkeitä eli hattukauppoja oli lähes joka kaupungissa. Hattu oli olennainen osa pukeutumista, siihen kiinnitettiin huomiota ja siihen panostettiin. Nykyään muotiliike alkaa olla harvinaisuus, esimerkiksi Lahdessa on jäljellä enää yksi.

Anna-nimisen muotiliikkeen omistaja Rauni Laaksonen muistaa hyvin, miten erilainen tilanne oli silloin, kun hän aloitti uransa kauppiaana.

– Aloitin yrittäjänä 30 vuotta sitten. Lahdessa oli silloin kahdeksan muotiliikettä ja minun oli yhdeksäs.

Rauni Laaksonen lähti alalle oman äitinsä esimerkin innoittamana. Äiti toivoi tyttärestään käsityönopettajaa, mutta loppujen lopuksi oli itsestään selvää, että Laaksonen ryhtyi hattukauppiaaksi. Laaksonen on myös modisti eli hän osaa valmistaa päähineitä. Enää hän ei kuitenkaan niitä tee.

– Nykyään on tarjolla niin paljon hyviä hattuja, etten ole kokenut tarvetta tehdä itse. Toinen syy on se, että omassa kaupassa ei ole oikein aikaa, kun pitää myös palvella asiakkaita.

Hattu ei ole helppo kaupattava

Hattu on hyvin omalaatuinen kauppatavara. Malleja, värejä ja materiaaleja on lähes rajattomasti. Kauppiaan on myös tunnettava tuotteensa läpikotaisin ja kyettävä ennakoimaan asiakkaiden mieltymykset.

– Hyvä laatu alkaa korkealaatuisista materiaaleista, mutta ne ovat vasta hyvä lähtökohta. Myös työn jäljen pitää olla hyvä. Sitten pitäisi vielä tietää, millä tulee olemaan kysyntää.

Yhtäkkiä ovella oli viisi epäilyttävän näköistä miestä, joilla oli nahkatakit nilkkoihin asti. Rauni Laaksonen

Muotiliikkeet tekevät hankintansa alkuvuodesta. Silloin päätetään, mitä myydään seuraavana syksynä ja talvena.

– Helppoa se ei ole, mutta onneksi kokemus on opettanut. Hattukauppa on aaltoliikettä eli eri hattujen suosio vaihtelee aikakausittain. Kestosuosikkeja ovat Laaksosen mukaan erilaiset lippahatut, huopahatut ja baskerit.

Vaikka hattukaupat ovatkin nykyään harvinaisia, ei Rauni Laaksonen usko hattukaupan katoavan. Uskoa alan tulevaisuuteen lisää esimerkiksi se, että nuoria modisteja valmistuu joka vuosi ammatillisista oppilaitoksista.

– Minäkin saan lähes joka kevät kyselyitä, että ottaisinko kesätöihin tai harjoittelijaksi, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista.

Andy McCoylle ei löytynyt tarpeeksi suurta hattua

Vuosikymmeniä toimineessa hattukaupassa on käynyt monenlaisia asiakkaita. Rauni Laaksosen mukaan asiakkaita saattoi tulla Helsingistä saakka. Mieleen on jäänyt muun muassa se, kun Niilo Tarvajärvi tuli vaimonsa kanssa ostamaan hattua. Tai kun iskelmätähti Laila Kinnunen pyrähti liikkeeseen myssyostoksille.

– Maija-Liisa Tarvajärvi valitsi mustan huopahatun. Ja Laila Kinnunen halusi villamyssyn oloisen hatun. Hän osti myös samaan sarjaan sopivat villatossut.

Kaikkein mieleenpainuvin asiakas on kuitenkin ollut rock-muusikko Andy McCoy, jonka ensivierailu teki lähtemättömän vaikutuksen Laaksoseen.

– Olin yksin liikkeessä sulkemisajan jälkeen. Yhtäkkiä ovella oli viisi epäilyttävän näköistä miestä, joilla oli nahkatakit nilkkoihin asti. En avannut ovea. Seuraavana päivänä Andyn manageri soitti ja selitti, että Andy oli käynyt bändinsä kanssa ovella.

Lopulta rokkari kuitenkin löysi mielesensä hatun ja kaupat saatiin tehtyä. Se tosin vaati kauppiaaltakin vähän taiteilua.

– Hän halusi ison huopahatun, mutta eihän se mahtunut, kun Andylla oli huivi päässä. Niinpä minä sitten tein hänelle sopivankokoisen hatun. Sen jälkeen hän on käynyt täällä monta kertaa vaimonsa Angelan kanssa.

Tilaustöissä on hattukaupan tulevaisuus

Suomen Muotiliikkeiden liitossa on seurattu suomalaisen päähineteollisuuden ja -kaupan hiipumista jo pitkään. Kun liiton puheenjohtaja Kristiina Kivelä tuli alalle vuonna 1966, oli esimerkiksi Turussa 38 muotiliikettä. Nyt niitä on saman verran kuin Lahdessa eli yksi.

Kivelän mukaan liitossa on tällä hetkellä 14 jäsenyritystä. Kaikki alan toimijat eivät kuitenkaan kuulu liittoon, joten todellinen lukumäärä on suurempi

– Se, että muotiliikkeet ovat pikkuhiljaa kadonneet katukuvasta, kertoo myös siitä, että moni alan yrittäjä harjoittaa ammattiaan työhuoneella kivijalkakaupan sijaan. Yrittäjät keskittyvät keskittyvät enemmän tilaustöihin.

Myös Kivelä uskoo alan tulevaisuuteen. Hänen mukaansa modistin ammatti ei katoa mihinkään, mutta sen harjoittaminen muuttaa muotoaan.

Asiakkaita täytyy etsiä, ei odottaa

Hatuntekijöitä työllistävät nykyään esimerkiksi tohtoriksi väittelevät, joiden tohtorinhatut valmistetaan edelleen käsityönä. Muotiliikkeiden liiton tiedottaja Memmu Lankila kertoo, että viime vuonna modistit saivat paiskia tohtorihattujen parissa töitä hiki hatussa, sillä Suomen 100 -vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin ennätysmäärä promootioita.

Lankila painottaa, että yrittäjät eivät voi jäädä kivijalkakauppaan odottamaan, että asiakkaat tuleva sisään. Näkyvyys esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on hyvin tärkeää.

Modistien on myös oltava valmiita tarttumaan uusiin haasteisiin. Lankila kertoo, että yksilöllisten, vartavasten asiakkaalle suunniteltujen harrastuksiin liittyvien hattujen kysyntä kasvanee jatkossa.

– Olen tehnyt erikoishattuja muun muassa perhokalastajille ja metsästäjille. Muusikot teettävät itselleen esiintymishattuja ja esimerkiksi burleskiharrastajat haluavat sellaisia päähineitä, joita ei saa kaupasta.