Elettiin kuumaa ja kuivaa kesää 2010. Siilinjärveläisen viljelijän Pekka Vehviläisen monilla pelloilla oli juhannuksen jälkeen kovaa vauhtia kasvamassa kurkkua, tilliä ja sipulia. Sadosta oli tulossa hyvä, mutta koska taivaalta ei tullut vettä, viljelyksiä piti kastella säännöllisesti.
Kesäkuun lopussa yksi Vehviläisen työntekijöistä oli menossa niittämään kesantolohkoa yhdelle pelloista lähellä Siilinjärven keskustaa Taivallahteen. Kun hän pääsi heinäpellon laitaan, häntä kohtasi kamala näky. Korkeassa heinikossa oli liejua, jonka seassa oli vessapaperia.
Jätevesipumppaamolla oli tapahtunut vuoto. Se oli saastuttanut Kevätön-järveä, josta Vehviläinen otti kasteluveden pelloilleen.
– Työntekijä soitti minulle saman tien, että nyt on täällä iso vahinko, Vehviläinen kertoo.
Vuodosta alkoi Vehviläisen elämässä tämän omien sanojen mukaan seitsemän ja puolen vuoden kärsimys. Sato sekä kasteluputkisto menivät pilalle saastuneen veden takia. Vahingonkorvauksia haettiin ensin Pohjois-Savon käräjäoikeudesta, sitten juttua käsiteltiin Itä-Suomen hovioikeudessa. Lopullinen päätös oli, että kunta oli velvollinen maksamaan Vehviläiselle yli 700 000 euroa korkoineen ja molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut. Vakuutusten ansiosta Siilinjärven tappio oli vain 160 000 euroa.
– Hovioikeuden päätös oli tässä se paras juttu, ei se raha. Oli huojentavaa, että nyt se loppui, Suomen suurin sipulinviljelijä Vehviläinen huokaa.
Uusi päätös kieltää järviveden käytön kastelussa
Vehviläinen uskoi, että pitkään vatvottu asia olisi vihdoin tullut päätökseensä vuoden 2017 lopussa hovioikeuden päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Maaliskuussa Siilinjärven kunta päätti kuitenkin kieltää järviveden käytön kasteluvetenä kunnan omistamilla vuokrapelloilla tästä eteenpäin tehtävissä uusissa vuokrasopimuksissa.
Vehviläiselle ei ole kastelukiellosta isoa vahinkoa, koska hän on vähentänyt peltoalaansa taajama-alueella. Päätös kuitenkin yllätti hänet – ja monet muut.
Savon Sanomissa kirjoitettiin, että päätöksen on "väitetty olevan kiusantekoa ja kosto".
– Tämä ei ollut kosto, varmasti ei. Tämä koskee tulevaisuutta, ei menneisyyttä, sanoo Siilinjärven kunnan yritysasiamies Heikki Simonen, joka viittaa menneisyydellä Vehviläisen tapaukseen.
Simonen painottaa, että nyt tehdyssä kunnanhallituksen päätöksessä on kyse riskien hallinnasta. Taustana päätöksellä on Vehviläisen tapauksen lisäksi viime vuonna Kasurilassa tapahtunut jätevesivuoto. Kunta tahtookin, että jatkossa vuotojen sattuessa korvausasiat saadaan hallintaan.
– Näille on ilman muuta löydettävä ratkaisu, joka on kaikille osapuolille turvallisempi. Tilanne pitää saada hallintaan sekä viljelijän että viemärin ylläpitäjän kannalta, Simonen sanoo.
Kastelukieltopäätöksestä oikaisuvaatimuksia
Päätös kieltää kastelu ei syntynyt yksimielisesti. Kunnanhallituksen päätös ei ole vielä lainvoimainen, koska siitä on tullut tähän mennessä viisi oikaisuvaatimusta. Niitä käsitellään kevään aikana kunnanhallituksen kokouksessa ja ne voivat vielä vaikuttaa maaliskuussa tehtyyn päätökseen.
Yksi oikaisuvaatimuksen tehneistä on Pekka Vehviläinen, jonka pelloilta tarina sai alkunsa. Ensimmäisenä oikaisuvaatimuksen teki Siilinjärven Kokoomuksen puheenjohtaja Tomi Toivanen.
– Pakko oli laittaa oikaisuvaatimus. On se niin järkyttävä päätös yrityselämää kohtaan, ja niille, jotka ovat riippuvaisia siitä kastelusta.
Toivasen mielestä Siilinjärven julkikuvan kannalta kastelukieltopäätös on "tosi huono".
Pakko oli laittaa oikaisuvaatimus. On se niin järkyttävä päätös yrityselämää kohtaan, ja niille, jotka ovat riippuvaisia siitä kastelusta. Tomi Toivanen, Siilinjärven Kokoomuksen puheenjohtaja.
– Ei kaikki tämmöiseen kaadu, mutta paljon julkisuutta saavat yksittäisetkin asiat ovat aina kokonaiskuvassa heikentäviä tekijöitä.
Siilinjärven kunnanjohtajan Vesa Lötjösen mielestä kunnan päätöksessä oli järkeä, koska kastelukiellolla mahdollisia riskejä voidaan ainakin osittain hallita. Lötjönen ei usko, että kastelukieltopäätös vaikuttaa kunnan imagoon "isossa kuvassa" tai yrittäjien mielissä.
– Siilinjärvi on valittu 2014 maakunnan yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. En näe, että päätös muuttaa tätä imagoa millään tavalla. Päätös kuitenkin koskee yksittäisiä asioita, Lötjönen sanoo.
Myös maataloustuottajien etujärjestö MTK Siilinjärvi on tehnyt oikaisuvaatimuksen. MTK:n mielestä Siilinjärven kastelukieltopäätös on hallintolain, perustuslain, vesilain ja yhdenvertaisuuslain vastainen.
Ministeri: Kielto on mahdoton viljelijöille
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kommentoi Ylelle, että Siilinjärven tulisi tarkastella tekemäänsä päätöstä uudelleen. Kastelukiellon hän näkee viljelijöiden näkökulmasta mahdottomana, koska kasteluveden hankkiminen kunnallisesta vesiverkostosta on kannattamatonta. Lepän mielestä kategorista kastelukieltopäätöstä parempi olisi, jos Siilinjärvi huolehtisi tarkkaan, että kaikki vesi- ja viemärijärjestelmät toimivat moitteetta.
– Päällimmäinen viesti julkisuudessa täytyisi olla, että täällä pidetään hyvää huolta vedenpuhdistuslaitteistoista. Ei niin, että ruvetaan kieltämään veden käyttöä. Sillä annetaan ymmärtää, että vesien puhdistus ei olekaan kunnossa. Vehkeet kuntoon, Siilinjärvi! Leppä sanoo.
Myös ministerin mukaan Siilinjärvellä on kastelukiellon myötä edessään mainehaitta. Leppä muistuttaa, että Siilinjärven alue tunnetaan tärkeänä ruuan- ja elintarvikkeiden tuottajana ja se muistetaan myös mansikoistaan.
Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen muistuttaa, että valtion tasolla päätetään valtion asioista ja kunta päättää omistaan. Lötjönen kutsuu ministeri Lepän myös käymään Siilinjärvellä. Leppä aikoo ottaa kutsun vastaan.
Maa- ja metsätalousministeri Leppä toivoo myös, että muut kunnat eivät seuraisi Siilinjärven esimerkkiä järvivesikastelun kiellossa.
– En usko siihen. Olkoon tämä tapaus opiksi kaikille. Järjestelmät pitää olla sen kaltaisia, että tällaisia (jätevesi)vahinkoja ei pääse tapahtumaan, Leppä sanoo.
Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ei myöskään usko, että kastelukiellot yleistyisivät.
– Tämä on tämmöinen oma tapauksensa. Tällainen kielto ei ole ollenkaan tyypillinen, Riipinen toteaa.
Saako kunta kieltää kastelun vuokrapelloillaan? Miira Riipinen vastaa yleisellä tasolla, että kunnat voivat laittaa ehtoja vuokrasopimuksiin, koska kuntien tekemät vuokrasopimukset ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia. Riipinen sanoo, ettei tunne kaikkien kuntien yksittäisiä peltojen vuokrasopimuksia eikä Kuntaliitolla ole niistä kartoitusta.
Kunnilla saattaa olla vuokrasopimuksissa joitakin ehtoja, jotka liittyvät esimerkiksi kunnan ympäristötavoitteiden edistämiseen, kuten vesistöjen suojeluun tai ravinteiden sitomiseen.
Tarkoitus parantaa vuotojen havainnointia
Siilinjärven kunnan yritysasiamies Heikki Simonen tahtoo oikaista julkisuudessa kuvaa siitä, että Siilinjärvellä olisi jätevesiasiat retuperällä. Esimerkiksi Vehviläisen tapauksessa jätevesipumppaamon vuoto johtui sähköviasta. Kasurilassa viemärin oli tukkinut sinne pudonnut kivi. Nämä ovat Simosen mukaan tyypillisiä syitä ylivuotoihin, joita on hankala kontrolloida. Hän vakuuttaa, että viemäriverkosto on aina yritetty pitää mahdollisimman hyvässä kunnossa.
– Vaikka julkisuudessa on vaikuttanut siltä, että Siilinjärvellä viemärit ovat huonossa kunnossa, ne tuskin ovat sen huonommassa kunnossa kuin muuallakaan, Simonen painottaa.
Vaikka riskien estämiseksi on nyt tehty päätös siitä, että kasteluvettä ei uusissa peltojen vuokrasopimuksissa saa ottaa järvestä, se ei kuitenkaan estä uusien jätevesivuotojen syntymistä. Heikki Simosen mielestä seuraavaksi kunnan pitäisi kehittää myös sitä, miten jätevesivuodot ja tulvimiset havaittaisiin mahdollisimman pian ja ennen kuin vahinkoa ehtii syntyä. Todennäköinen vaihtoehto on jonkinlainen anturi, joka tarkkailee pumppujen toimintaa.
Vuokrapeltojen kastelun hoitaminen ei vielä ole täysin selvää. Simola myöntää, että ammattimaisessa viljelyssä vettä ei kannata ottaa kunnan vesijohtoverkostosta. Vesi ei riitä niin suuriin tarpeisiin ja se myös on kannattamatonta viljelijän näkökulmasta.
Toisaalta kunnanhallituksen päätös vuokrapeltojen kastelusta ei kosketa Siilinjärvellä montaa ihmistä. Simosen mukaan peltoja vuokraa tällä hetkellä kuusi viljelijää. Hänen käsityksensä on, että tätä nykyä vain kahdessa paikassa järvikastelua on käytetty. Lisäksi päätös vaikuttaa käytännössä vasta sitten, kun uusia vuokrasopimuksia tehdään tai peltojen nykyisiä vuokrasopimuksia uusitaan.
Viljelijä Pekka Vehviläinen tahtoo omasta puolestaan keskittyä työhönsä ja tulevaisuuteen, ei menneiden jankkaamiseen. Menneet tapahtumat kuitenkin vaikuttavat Vehviläisen elämään vielä pitkään. Esimerkiksi tilan sukupolvenvaihdos on lykkääntynyt pitkälle tulevaisuuteen, ainakin kymmeneksi vuodeksi.
Entä mitä tapahtui Vehviläisen vuokraamalle, kahdeksan vuotta sitten vahingon kärsineelle pellolle Siilinjärven Taivallahdessa? Nyt pelto on jo poistunut viljelykäytöstä. Entisen sipulipellon päälle on kaavoitettu asuinalue, jonne nousee lähitulevaisuudessa sipulinvarsien sijasta koteja.
Muokattu artikkelia 16.4. klo 14.23: Tarkennettu, että kastelukieltopäätös vaikuttaa käytännössä vasta uusissa sopimuksissa.
