Kun lastenhoitaja Katja Tuomi aloitti työssään lahtelaisessa päiväkodissa, samassa ryhmässä avustajana toimiva tytär sai enemmän palkkaa kuin hän.

– Olihan se hassu tilanne. Avustaja ei saa edes olla lasten kanssa yksin ja minä menen vastuuhoitajana hänen parikseen. Sitten hän kuitenkin tienaa enemmän kuin minä.

Nurinkurinen tilanne johtui siitä, että opinnoissaan Tuomi oli erikoistunut sairaanhoitoon, ei varhaiskasvatukseen.

Lahden kaupungin ohjeistus oli, että muodollisen pätevyyden puuttuessa palkkaan tehdään viiden prosentin alennus, vaikka työtehtävät olisivat täsmälleen samat kuin pätevällä työntekijällä.

Tuomelle alennus tuli työsopimusta tehdessä yllätyksenä.

– Tykkäsin kuitenkin siitä tulevasta työpaikasta, joten tyydyin kohtalooni.

Palkanalennus oli työehtosopimuksen vastainen, kuten monella muullakin. Suurta osaa Suomen kunnista odottaa nyt iso lasku.

Jopa 20 miljoonan lasku tiedossa

Tuhansille kuntien työntekijöille on maksettu vuosia liian pientä palkkaa epäpätevyyden perusteella, vaikka näin ei ole saanut tehdä enää vuoden 2012 jälkeen.

Tuolloin työehtosopimus muuttui. Pelkkä pätevyyden puute ei saanut enää olla syynä pienempään palkkaan, jos työtehtävät ovat samat kuin pätevällä henkilöllä.

Pätevistä työntekijöistä on pitkään ollu pulaa monella alalla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 joka neljänneltä sosiaalityöntekijältä puuttui muodollinen pätevyys.

Palkkoja on hakenut takautuvasti ainakin sosiaalityöntekijöitä, lähihoitajia sekä lastentarhanopettajia.

Saman työehtosopimuksen piiriin kuuluu myös sairaanhoitajia sekä laajasti muita kuntien työntekijöitä ICT-asiantuntijoista vahtimestareihin.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluu yhteensä 309 000 kuntatyöntekijää.

Takautuvista palkoista tulevan laskun suuruutta on mahdotonta arvioida.

– Työsuhteet ovat olleet hyvin eri mittaisia. Osa on tehnyt kuukausia, osa vuosia, kertoo lähi- ja perushoitajia edustavan Superin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen.

Hiilisen arvioiden mukaan yksin Superin omien jäsenten kohdalla lasku nousee miljooniin euroihin.

– Kun siihen lisätään muiden liittojen jäsenet, kyllä me varmasti päästään kokonaislaskussa kahteenkymmeneen miljoonaan.

Vaatii työntekijältä aktiivisuutta

Kuntatyönantajien keskusjärjestö Kuntatyönantajat suosittelee, että kunnat maksavat palkat takautuvasti työntekijöille.

Käytännössä tähän mennessä työntekijän on kuitenkin pitänyt hakeaa puuttuvaa palkanosaa itse työnantajalta.

Eri kunnissa ongelmaa on lähdetty selvittämään eri tavoin.

Ainakin Tampereella, Turussa ja Espoossa takaisinmaksua on tähän mennessä hakenut yli sata työntekijää. Lisää on odotettavissa.

Suomen suurin kuntatyönantaja on Helsinki, jossa jokainen tapaus käsitellään erikseen.

– Puhutaan monen sadan henkilön tehtävien ja palkkauksen tarkistamisesta jälkikäteen, kuvailee Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi käsillä olevaa urakkaa.

Oleellista on, ovatko vähemmän palkkaa saaneen työtehtävät olleet täsmälleen samat kuin täydellä palkalla työskennelleen.

Mikäli tehtäviä on joltain osin kevennetty tai vastuuta pienennetty, palkan leikkaus voi olla oikeutettu.

Palkkojen maksamisesta takautuvasti tekee vaikeampaa se, ettei osa työntekijöistä, joita asia koskee, ole enää kaupungilla töissä.

– Meillä ei ole mitään tapaa löytää ihmisiä, jotka ovat olleet meillä töissä vuosia sitten. Emme tiedä, missä ihminen asuu tai missä hänen pankkitilinsä on, Pohjaniemi kertoo.

Pohjaniemi ihmettelee, miten tilanne on ylipäätään päässyt syntymään.

– Ei meillä paljon tällaisia virheitä tapahdu.

Talentian lakimiehen Tuomas Hyytisen mukaan sopimusmuutos on jäänyt huomaamatta useimmissa kunnissa ja kuntayhtymissä.

– Epäpätevyysalennuksen tekeminen on ollut melkein automaatio ilman, että on tehty mitään tehtävän vaativuuden arviota.

Syitä virheen tapahtumiseen on monia.

– Työnantajan vastuulla on noudattaa työehtosopimusta. Kyllä tästä sopimustulkinnasta olisi pitänyt informoida tarkemmin, pohtii Hyytinen.

Hän syyttää virheestä myös pitkiä perinteitä.

– Oma näkemykseni on se, että tällä niin sanotulla epäpätevyysalennuksella on niin pitkät perinteet ennen vuotta 2012, että se on vain jäänyt päälle. Ei ole ymmärretty sitä sopimusmuutoksen merkitystä.

Koko työehtosopimuksen tekstiä on moitittu monimutkaiseksi ja vaikeaksi ymmärtää.

Pätevistä tekijöistä pulaa myös jatkossa

Opintojensa loppuvaiheessa olevia ja muuten muodollisesti epäpäteviä työntekijöitä tarvitaan kunnissa tulevaisuudessakin.

– Näppituntumalla pula pätevästä työvoimasta on ennemminkin kasvamassa kuin pienentymässä, Hyytinen sanoo.

Lahtelainen Katja Tuomi teki lastenhoidon erikoistumisopinnot työnsä ohella ja alkoi tienata työstään täyttä palkkaa viime talvena.

Toukokuussa vuosia väärin perustein leikattu palkka, yhteensä noin 2 500 euroa, kopsahti tilille.

– Kyllähän se tuntui ihan mukavalta saada sellainen lisäpotti. Palkat tällä alalla kun ovat muutenkin pieniä ja koen aina antaneeni täyden panoksen työssäni.

Aihetta käsitellään tänään A-studiossa kello 21.

Suomen sää on muuttumassa syksyisemmäksi. Tänään etelärannikolle leviää vesisateita, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi

Matalapaine siirtyy huomiseksi Suomen itäpuolelle ja pohjoisesta virtaa viileämpää ilmaa. Samalla tuuli voimistuu.

– Maan etelä- ja keskiosissa varoitetaan huomenna 15 metriä sekunnissa puhaltavista puuskista. Ilmatieteen laitoksen mukaan luvassa on yksittäisiä kaatuneita puita laajalla alueella. Eli sähkökatkoksia mahdollisesti voisi seurata tuollaisista puuskista, Kotakorpi sanoo.

Hänen mukaansa huomenna sateita ei juuri tule. Ainoastaan idässä voi tulla joitain kuuroja.

Huomenna pohjoisessa on 10-15 astetta lämmintä. Maan etelä- ja keskiosissa elohopea kohoaa viidestätoista vajaaseen kahteenkymmeneen asteeseen. Tuuli saa lämpötilan tuntumaan viileämmältä varsinkin lännessä ja ja pohjoisessa.

Keskiviikosta on tulossa miellyttävämpi päivä, kun tuuli on heikompi eikä sada vettä. Lämpötilat ovat suurin piirtein tiistain tasolla.

Kotakorven mukaan Lapissa terminen kesä alkaa olla lopuillaan niin kuin tilastojen mukaan kuuluukin. Terminen kesä päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle kymmeneen asteeseen. Pohjoisessa voi myös olla öisin hallaa.

Loppuviikosta lämpötila kuitenkin vielä hieman lämpenee matalapaineen myötä. Perjantaina maan itä- ja kaakkoisosissa voi mahdollisesti olla vielä hellettä. Kotakorven mukaan sään ennustettavuus on nyt kuitenkin huono, koska matalapaineet vaihtavat reittiä joka päivä.

Oli tammikuu 2016. Keskiviikko oli kääntymässä iltaan.

Uudellamaalla Vihdissä asuva, tuolloin 33-vuotias Laura Salmela tuli töistä kotiin. Hänellä oli illaksi menoa, ja hän ajatteli, että käyttäisi kaksi koiraansa – aikuisen belgianpaimenkoira malinoisin ja alle vuoden ikäisen saksanseisojan – lenkillä ennen sitä.

Hän lähetti tekstiviestin naapurilleen ja ilmoitti aikeistaan. He olivat sopineet järjestelystä naapurin pyynnöstä: tällä oli myös koira, taistelurodun maineessa oleva amerikanstaffordshirenterrieri eli amstaffi, eivätkä koirat tulleet keskenään toimeen.

Naapurin koira haukkui ikkunassa, Salmela muistaa. Puoli tuntia myöhemmin, kun hän oli palaamassa lenkiltään, päivä sai dramaattisen käänteen.

Koira saatiin lopulta vedettyä irti kasvoistani. Samalla iso osa huulestani ja nenästäni irtosi siihen paikkaan. Laura Salmela

Salmela näki, että jokin liikkui naapurin pihalla. Ennen kuin hän ymmärsi, mikä se oli, naapurin koira oli jo syöksynyt rähjäämään aidan reunalle.

Pian tilanne riistäytyi käsistä ja koira pääsi karkaamaan aidan ali. Se otti yhteen Salmelan vanhemman koiran kanssa, sen jälkeen nuoremman.

– Amstaffi ampui sen päälle. Muistan katsoneeni, että nyt se puree pentua kurkusta. Ajattelin siinä vaiheessa, että nuori pentu kuolee, Salmela kertaa tapahtumia.

– Käytin kaikki keinot ja huusin kaikki maailman kirosanat, että se koira lopettaisi. Valitettavasti se sitten lopetti ja kääntyi minuun päin. Todennäköisesti se piti minua uhkaavana, koska huusin sille aggressiivisesti.

Salmela ei ehtinyt reagoida. Koira hyökkäsi hänen kimppuunsa ja tarrasi kasvoihin.

Hän ei tiedä, kauanko tilanne oli kestänyt, ennen kuin naapurin puoliso ennätti paikalle.

Myöhemmin Salmela on kiittänyt onneaan siitä, että koira ei tarrannut häntä kurkkuun tai silmiin.

Hän yritti sanoa tälle, että tämä hapettaisi koiraa eli roikottaisi sitä niin, että se ei saisi kunnolla happea vaan joutuisi avaamaan leuat ja irrottamaan otteensa. Se ei kuitenkaan onnistunut.

– Olin ihan varma, että kuolen. Sanoin, että vedä koira irti takajaloista. Tietysti kun koiraa vedetään takajaloista, syntyy isoja vaurioita.

– Hän sai lopulta vedettyä koiran irti kasvoistani. Samalla neljäkymmentä prosenttia ylähuulestani ja pala nenääni irtosi siihen paikkaan.

Myöhemmin Salmela on kiittänyt onneaan siitä, että koira ei tarrannut häntä kurkkuun tai silmiin.

Että ei käynyt tämän pahemmin.

Poliisin tilastot: Koirahyökkäykset lisääntyneet jatkuvasti – viime vuonna jo lähes 800

Koirahyökkäykset ovat puhuttaneet sosiaalisessa ja muussa mediassa viime viikkoina ja kuukausina.

Esimerkiksi:

Iines-koira joutui vieraan koiran hampaisiin koirapuiston ulkopuolella ja kuoli leikkauspöydälle, kirjoitti Yle maaliskuussa.

Vapaana pidetty pitbull kävi kiinni pienen Hilppa-villakoiran niskoihin ja retuutti sen hengiltä, otsikoi Iltalehti toukokuussa.

Amstaffi tappoi toisen koiran – raateli uhrikoiraa ulkoiluttaneen tytön käden leikkauskuntoon, kertoi Länsiväylä heinäkuussa.

Uutisia on kantautunut myös Ruotsista: Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuun lopulla, että amerikanbulldoggi oli tappanut nuoren miehen puremalla tätä kaulaan ja päähän Ljusnarsbergin kunnassa.

Otsikot kielivät osaltaan myös ilmiöstä. Poliisin tilastopalvelusta nimittäin kerrotaan, että koirahyökkäyksistä tehdyt ilmoitukset ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.

Kun vuonna 2015 ilmoituksia tilastoitiin yli viisisataa, viime vuonna niitä kertyi jo lähes kahdeksansataa.

Tänä vuonna, elokuun puoleenväliin mennessä, koirahyökkäyksiä on ilmoitettu poliisille liki 550. Jos tahti pysyy suurin piirtein samana, vuodenvaihteeseen mennessä luku noussee lähelle yhdeksääsataa.

Poliisista korostetaan, että luvut ovat vain suuntaa antavia – ne on kerätty ilmoituksista, jotka sisältävät sanat koira ja hyökkäys. Tapauksissa koira on voinut hyökätä ihmisen tai toisen eläimen kimppuun, tilastopalvelusta sanotaan.

Trendi on joka tapauksessa selvä, ja se tunnistetaan myös vakuutusyhtiöissä.

– Hyökkäystapauksia tulee korvauspalveluumme useampia viikoittain. Vahingot ovat viime aikoina lisääntyneet, ja trendi niissä on edelleen nouseva, sanoo Ifin eläinvakuutusten tuotepäällikkö, eläinlääkäri Heidi Elomaa.

Myös OP Vakuutuksen mukaan koirien ihmisille aiheuttamat puremisvahingot ovat olleet lievässä nousussa. Tänä vuonna puremisvahinkoja on ilmoitettu yhtiöön jo liki kuusikymmentä.

Fenniassa koiran aiheuttamia vahinkoja käsitellään viikoittain useita, LähiTapiolaan hyökkäystapauksia tulee kuukausittain muutamia.

– Alueellisesti vahingot jakautuvat väkiluvun mukaan. Pääkaupunkiseudulla on näin ollen lukumääräisesti eniten vahinkoja, kertoo Fennian vastaava asiantuntija Laura Alinentalo-Pelttari sähköpostitse.

Myös vihtiläinen Laura Salmela on kiinnittänyt huomiota koirahyökkäyksistä kertoviin otsikoihin.

Hän on hyökkäyksistä huolissaan ja haluaa siksi kertoa nyt oman tarinansa.

Kahdeksan kasvoleikkauksen jälkeen: "Pitää olla kiitollinen siitä, että on hengissä"

Salmela istuu kotinsa terassilla. Seitsemänvuotias belgianpaimenkoira Armas kiehnää hänen vieressään.

Salmela on aktiivinen koiraihminen: hän treenaa koirineen koiraharrastuslaji suojelua ja on muun muassa edustanut Suomea lajin MM-kilpailuissa.

– Oikeastaan kaikki vapaa-aikani kuluu koirien parissa, hän kuvailee itseään.

Naapurikoiran hyökkäyksestä on nyt kaksi ja puoli vuotta aikaa. Salmelalla on takanaan kahdeksan kasvoleikkausta.

Hän oli hyökkäyksen jälkeen viisi päivää teho-osastolla ja kahdeksan plastiikkakirurgian osastolla. Häntä on operoinut muun muassa suomalainen huippukirurgi Patrik Lassus – sama mies, joka oli mukana Pohjoismaiden ensimmäisessä kasvojensiirrossa alkuvuodesta 2016.

Salmelan kasvot ovat nyt siinä kunnossa, että niitä katsomalla ei välttämättä uskoisi, mitä on tapahtunut.

Entisellään ne eivät kuitenkaan ole.

– Prosessi kasvojen suhteen on ollut kova ja tulee varmasti jatkumaan vielä pitkään.

– Tietysti pitää olla kiitollinen siitä, että on hengissä ja silmät ovat tallella. Vammat olivat erittäin vakavat ja hyvin lähellä silmiä. Oli tuurista kiinni, mihin kohtaan koira hyökkäsi.

Eläimet eivät voi itse olla vastuussa omasta toiminnastaan. Vastuu on aina omistajalla. Laura Salmela

Salmela sanoo naapurin koiran olleen hänelle entuudestaan tuttu. Hän oli puhutellut ja pussaillutkin sitä, mutta hyökkäystilanteessa sekään ei auttanut.

Rotujärjestö: Otsikoiden takana on valitettavia yhteensattumia

Muutamassa julkisuuteen tulleessa koirahyökkäyksessä hyökkäävä osapuoli on ollut juuri amstaffi. Niin myös Salmelan tapauksessa.

Hän sanoo, että ei syytä tapahtuneesta rotua tai yksittäistä koiraa. Vastuu on ihmisen.

– Eläimet eivät voi itse olla vastuussa omasta toiminnastaan, vaan vastuu on aina omistajalla. Hänen pitää ymmärtää, millainen koira hänellä on käsissään ja miten sitä pitää kasvattaa ja kouluttaa. Sekin on omistajan vastuulla, jos koira ei sovellu toimimaan tässä yhteiskunnassa.

Salmela tähdentää, että hänen kohdallaan tapahtuma ei ollut tahallinen. Tuttu tekstiviestikäytäntö vain petti.

Amstaffeja rekisteröidään Suomessa vuosittain noin parisataa. Rotu on pääsääntöisesti avoin ja ystävällinen ihmisiä kohtaan, sanoo Suomen Amerikanstaffordshirenterrieriyhdistyksen pentukummi, espoolainen koiraharrastaja Maarika Wallenius.

– Historiansa takia se ei aina ole se kaikkein koirasosiaalisin, hän toteaa ja viittaa siihen, että aikoinaan amstaffeja käytettiin koiratappeluareenoilla.

Esimerkiksi Norjassa amstaffi on kiellettyjen rotujen listalla, koska sitä pidetään siellä vaarallisena. Wallenius ei vastaavaan kieltolistaan usko: sitä voi olla käytännössä vaikea valvoa ja vaarana on, että se veisi koirat täälläkin tiskin alle.

Tuntuuko yhdistyksestä, että hyökkäysuutiset ovat leimanneet rotua entisestään?

– Ne ovat olleet valitettavia tapahtumia ja ikäviä otsikoita rodun harrastajan kannalta. Luulen, että otsikoiden takana on sellaisia valitettavia yhteensattumia, missä koiraa hankkiva ei ole ehkä ymmärtänyt, miten suuren kalibeerin koiraa hän on hankkimassa, Wallenius vastaa.

Hän painottaa paitsi koiranomistajan myös kasvattajan ja myyjän vastuuta. Kasvattajan olisi hänen mukaansa hyvä varmistua siitä, että koiraa ostava ymmärtää todella, mihin on ryhtymässä.

Ainakaan amstaffi ei sovi kaikille ihmisille.

Ovatko koirat enää omistajien hallinnassa? Asiantuntija vastaa

Tarkoittaako hyökkäysmäärän jatkuva kasvu, että suomalaiskoirat eivät ole enää koiranomistajien hallinnassa?

Sitäkin, myöntää eläinten oppimisen asiantuntija Jirka Vierimaa.

Todennäköisempi selitys on hänen mukaansa kuitenkin se, että lemmikkikoirien määrä on ylipäätään ollut voimakkaassa kasvussa: Tilastokeskuksen tuorein arvio on, että Suomessa on noin 700 000 koiraa.

Se on enemmän kuin koskaan ennen. Enemmän kuin esimerkiksi pääkaupunki Helsingissä on asukkaita.

Ei aina tarvitse olla vastuuton. Tapaturmia koirien ja ihmisten välillä voi sattua silti. Jirka Vierimaa

Toinen selitys hyökkäysten määrälle voi olla, että aiemmin tilanteet saatettiin sopia suoraan kahden kesken eikä poliisia tarvittu.

– Luulen, että koirien ja hankalien tilanteiden määrän kasvu yhdessä lisäävät isompien tapaturmien riskiä. Usein lähtökohtana on ongelmien kasaantuminen pidemmällä aikavälillä, Vierimaa pohtii.

– Ei aina tarvitse olla vastuuton. Tapaturmia koirien ja ihmisten välillä voi sattua silti.

Miten hyökkäyksiä voitaisiin sitten estää?

Koiranomistajia Vierimaa kehottaa tarkistamaan, että koiran ulkoiluvälineet ovat kunnossa eikä esimerkiksi talutushihna ole rispaantunut. Niin koira ei pääse vahingossakaan karkaamaan omistajan luota.

– Hieman laajemmalla tasolla voitaisiin myös lisätä tulevien koiranomistajien valmiuksia siitä, mitä asioita koiran kanssa kannattaa tehdä alusta asti oikein. Ja kiinnittää huomiota siihen, mitkä ovat mahdollisia punaisia lippuja koiran ja ihmisen välisessä toiminnassa.

"Minua jännittäisi asua siellä, missä koiria pidetään paljon irti"

Laura Salmela sanoo, että parin vuoden takainen hyökkäys ei ole jättänyt häntä katkeraksi ja että hän ei vaikkapa pelkää vieraita koiria.

Mutta muita koiranomistajia hän jännittää. Sitä, pysyvätkö koirat heidän hallinnassaan.

– Kyllä minua jännittäisi asua lähempänä Helsinkiä, missä pidetään paljon koiria irti.

– Pelkään sitä, että muiden koirat tulevat omien koirieni päälle. Mutta muuten en pelkää koiria.

Salmelan tapauksessa naapuri ja tämän puoliso saivat käräjillä sakkorangaistuksen vammantuottamuksesta.

Heitä syytettiin myös eläimen vartioimatta jättämisestä, mutta oikeus hylkäsi syytteen. Tuomio on nyt lainvoimainen.

Naapurin koira lopettiin pian tapahtuneen jälkeen.

Olen tyytyväinen, jos yksikin ihminen alkaa miettiä, pysyykö oma koira hallinnassa. Laura Salmela

Salmela on ollut kahden vuoden aikana pitkiä jaksoja pois töistä. Traumaattinen kokemus vaikuttaa hänen elämäänsä edelleen.

– Itse tapahtuman on pystynyt kyllä käsittelemään, mutta vammojen kanssa elämiseen ja jatkuvaan kipuun pitää tottua.

Myös muuttunut ulkonäkö vaivaa yhä.

– Jokaisen meistä on hyväksyttävä itsensä sellaisena kuin on, mutta harva joutuu muuttamaan ulkomuotoaan radikaalisti tapaturman takia.

Salmela toivoo, että hänen kokemuksensa herättelisi koiranomistajia.

– Olen tyytyväinen, jos yksikin ihminen alkaa miettiä, pysyykö oma koira hallinnassa ja tarvitseeko sen kanssa apua tai millaisen koiran ottaisi ja mihin omat taidot riittävät, hän sanoo.

– Se on koirienkin etu, että ne koulutetaan hyvin. Niiden on parempi olla, kun ne tietävät, että ihminen on se, joka hoitaa hommat.

Lue myös:

Kolme koiraa kuollut ja kaksi ihmistä loukkaantunut Heinolassa – poliisilta harvinainen vetoomus koirakurin puolesta (14.3.2018)

MOT: Ihmisen vaarallisin ystävä (27.1.2014)

Poliisikoiraryhmän johtaja: Vihaisen koiran hyökkäykseltä saa ja pitää puolustautua (13.3.2014)

Video: Tältä näyttää, kun 40-kiloinen koira hyökkää päälle – luvan kanssa (24.9.2015)

Britannian hallitus on ottanut Birminghamin vankilan takaisin hallintaansa tarkastuksen paljastettua suuria puutteita laitoksen ylläpidossa. Englannin keskiosissa sijaitsevan 1 200-paikkaisen vankilan toiminta oli aikaisemmin yksityistetty G4S-turvallisuusyhtiölle.

Tarkastuskäynnin yhteydessä paljastui, että vangit saivat käyttää huumeita ja väkivaltaa lähes vapaasti. Vankilaa tarkastamaan tulleiden viranomaisten autot sytytettiin tuleen parkkipaikalla. Sisätiloissa tarkastajat alkoivat oirehtia kaikkialla leijuvasta huumausaineiden kärystä.

– Tämä on ainoa vankila, mistä olen joutunut itse poistumaan osastolta, koska huumeet alkoivat vaikuttaa minuun. Se oli rehellisesti sanottuna täysin naurettavaa, ylitarkastaja Peter Clark kertoi BBC:lle.

Myös vankilan fyysiset puitteet olivat retuperällä. Tarkastajat löysivät vankilan lattialta oksennusta, verta ja rottien ulosteita.

Clarkin mukaan vankilan henkilökuntaa oli erityisen vaikea löytää, sillä he olivat lukinneet itsensä toimistoihin välttääkseen vankien kohtaamista. Joskus tarkastajat löysivät nukkuvia vartijoita.

Britanniassa vankeinhoitoa ryhdyttiin ulkoistamaan 1990-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä maassa toimii 16 yksityistä vankilaa. Vuonna 2011 G4S-yritys sai 15 vuoden mittaisen sopimuksen Birminghamin vankilan ylläpidosta.

Britannian hallitus on nyt ilmoittanut ottavansa vankilan hallintaansa aluksi kuudeksi kuukaudeksi, lisäävänsä laitoksen henkilökuntaa ja siirtävänsä 300 vankia muualle. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun sopimus vankilan ylläpidosta on jouduttu purkamaan ennen aikojaan.

4GS on yksi maailman suurimmista turvallisuusalan yrityksistä. Yhtiön mukaan Birminghamin vankilalla on ollut "poikkeuksellisia haasteita", uutistoimisto Reuters raportoi.

Lue lisää:

BBC: Birmingham Prison taken over from G4S by government

Forssalainen vuonna 2000 syntynyt nuori mies on vastannut tänään maanantaina Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa syytteisiin nuorena henkilönä tehdystä törkeästä petoksesta. Hänen isäänsä puolestaan syytetään törkeästä rahanpesusta ja äitiään rahanpesusta.

Nuorukainen onnistui käyttämään hyväkseen maltalaisen nettirahapeliyhtiön tietoteknistä virhettä. Hän onnistui rekisteröitymään yhtiön palveluun väärällä syntymäajalla ja sai yhtiön maksamaan itselleen yli 252 000 euron edestä varoja pankkitililleen.

Pelijärjestelmässä asiakas on voinut peruuttaa varojen palauttamisen niin, että ne ovat palautuneet sekä online-lompakkoon että asiakkaan pankkitilille. Nuori mies käytti järjestelmävirhettä hyväkseen 417 kertaa noin kuukauden aikana huhti-toukokuussa 2017.

Teon havaitsi verkkokasinon työntekijä heinäkuussa 2017.

Myös vanhemmat syytteessä

Isää syytetään törkeästä rahanpesusta. Hän sai rikoksella hankittuja varoja poikansa tililtä reilun 14 000 euron arvosta omalle pankkitililleen.

Äiti puolestaan on syytteessä rahanpesusta saatuaan pojaltaan tililleen 2 300 euroa ja lisäksi yli 5 000 euron arvoisen moottoripyörän, joka maksettiin rikoksella hankituilla rahoilla.

Syyttäjä vaatii nuorelle miehelle vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomiota. Isälle syyttäjä vaatii viiden kuukauden ehdollista tuomiota ja äidille ehdollista tuomiota. Kanta-Hämeen käräjäoikeus antaa asiassa tuomionsa 3. syyskuuta.

Kaksi vuotta sitten 27-vuotias Tiina oli juuri valmistunut yliopistosta. Hän oli aloittanut uudessa työssä aikuisten ja nuorten opettajana. Lopputyö oli puserrettu kasaan viimeisillä opintotuilla. Samaan aikaan Tiina totutteli työpaikassaan uudenlaiseen arkeen.

Tiina ei halua esiintyä omalla nimellään, sillä hän pelkää kokemuksensa vaikuttavan siihen, miten häneen suhtaudutaan työpaikalla.

Ensimmäisenä työvuotenaan Tiina teki parhaansa siitä huolimatta, että oppitunteja oli runsaasti. Opettajien määrää oli vähennetty ja samalla ryhmäkoko oli kasvanut.

Kahden ja puolen kuukauden kesäloma ei rentouttanut. Tiina nukkui suurimman osan ajastaan ja oli apaattinen.

– Se väsymys on tosi kokonaisvaltainen. En jaksanut töiden lisäksi mitään, en kotitöitä tai liikuntaa. Oma elämä meni tauolle.

Syksyllä työt jatkuivat, ja Tiina sinnitteli muutaman viikon. Riittämättömyyden tunne työssä kasvoi.

– Olin ajamassa töihin pyörällä, kun ajattelin, että törmäisipä tuo auto minuun. En halunnut kuolla, mutta jos vaikka jalka menisi poikki, niin pääsisin sairauslomalle. Se kynnys myöntää, että tarvitsee sairauslomaa, on niin korkea. Kroppa petti alta, kun mieli ei antanut periksi.

Silloin Tiina itse ymmärsi, että kyse on työuupumuksesta.

Sairauslomien määrä nousussa – vaatimukset kasvavat, resurssit eivät

Työuupuneiden määrää on vaikeaa arvioida, sillä työuupumus ei ole itsenäinen lääketieteellinen diagnoosi, vaan työuupuneet näkyvät sairauslomatilastoissa jonkin muun sairauden alla. Yleisin diagnoosi työuupumukseen on masennus. Myös oireet ovat hyvin samantyyppiset: väsymys, joka ei mene nukkumalla ohi ja mielenkiinnon menettäminen.

Kelan tilastoissa mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kuitenkin lisääntyneet vuodesta 2005 alkaen – erityisesti nuorilla naisilla, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.

– Joka neljäs Kelan korvaama sairauspäivä liittyy mielenterveydenhäiriöihin. Yleisimmät syyt ovat masennus ja ahdistuneisuus, eli siellä voi olla taustalla työuupumusta, vaikka tilastoissa se ei näy.

Nuorten uupumus näkyy myös kouluterveyskyselyssä. Lukioikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden stressi on lisääntynyt viimeisen muutamien vuosien aikana. Usein kyse on siitä, että vaatimuksia on liikaa, sanoo Helsingin yliopiston professori Katariina Salmela-Aro.

– Tällä hetkellä vaatimukset ovat aika suuret, mutta resurssit usein aika vähäiset. Näyttää siltä, että kun nuoret tulevat opiskelemaan, he ovat innostuneita. Opintojen kuluessa, mitä lähemmäs tullaan työelämää, uupumus lisääntyy ja innostus laskee.

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkolan mukaan kouluissa voitaisiin yrittäjyyskasvatuksen rinnalla opettaa myös muita työelämän osa-alueita kuten työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia ja esimerkiksi työehtosopimusten lukemista.

– Yksi asia on varma: työsuojeluun ja hyvinvointiin täytyy panostaa jatkossa enemmän, jotta meillä on tulevaisuudessakin hyvinvoivia ihmisiä töissä.

Työelämässä pitää antaa kaikkensa – alusta saakka

Suurin syy Tiinan pahaan oloon lienee riittämätön perehdytys. Hän kertoo, että osasi kyllä yliopistosta valmistuttuaan opettaa omaa ainettaan, mutta suuren joukon opettaminen oli silti uutta ja outoa, johon ei annettu aikaa totutella.

– Vastavalmistuneena sinut vain heitetään kylmään veteen: tässä luokka, hoida homma. Kaikki aika meni muuhun ja suunnittelin tunteja vasta illalla kotona. Työasiat pyörivät mielessä koko ajan.

Osin nuorten uupumisten lisääntymistä voi selittää työelämän muutos. Tiinan mainitsema kylmään veteen heittämisen tapa on huomattu myös Työterveyslaitoksella. Ennen työhön sai enemmän apua, mutta nykyään työntekijältä odotetaan itsenäisyyttä jo uran alkuvaiheessa, sanoo Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta.

– Työssä ei saisi olla vaatimusta, että koko ajan pitää antaa kaikkensa. Erityisesti nuorilla pitäisi olla mahdollisuus rauhassa opetella työtä.

Tiina jäi sairauslomalle muutamaksi kuukaudeksi, ensin vastoin omaa tahtoaan. Nuorella naisella oli vahva tunne siitä, että hänen pitäisi olla opettamassa "hänen oppilaitaan".

– Eihän tuore työntekijä voi osata kaikkia asioita. Uskon, että sen takia nuoret opettajat ajavat itsensä uupumuksen partaalla: he ovat niin perfektionisteja, eikä kukaan tule sanomaan, ettei tuossa ole mitään järkeä.

Keväällä hän palasi opettajan työhön huomatakseen, ettei ollut toipunut tarpeeksi. Syksyllä kamelinselkä katkesi uudelleen.

"Tunnen, etten ole oma itseni. Pelkään kaikkea, erityisesti tulevaa. Mistä uupuminen johtuu? Miksi se toistuu? Eikö minusta ole opettajaksi vai teenkö jotakin väärin?"

Näin Tiina kirjoitti työpsykologilleen ennen kuin jäi sairauslomalle, jolta ei enää palannut opettajan pulpetin taakse.

"En ole enää varma, sopiiko opettajan työ minulle"

Reilun puolen vuoden sairausloman aikana Tiina opetteli ensin jaksamaan kolme perustoimintoa päivän aikana: pukeutumaan, tekemään ruokaa ja käymään kaupassa tai vaihtoehtoisesti liikkumaan. Pikkuhiljaa hänen olonsa on kohentunut, ja loppukesästä Tiina palasi työelämään.

Opettajanura sai kuitenkin jäädä. Hän kokee, että alanvaihto oli ainoa tapa varmistaa, ettei uupumus hiivi takaisin.

– Oppilaitosten taloudellinen tilanne on vedetty niin ahtaalle, että opettajien työnteko alkaa olla mahdotonta.

Uudessa työssä Tiinalla on selkeä aikataulu, ja hän uskoo, että se sopii hänen luonteelleen paremmin – ainakin juuri tällä hetkellä. Nyt Tiina harjoittelee siihen tunteeseen, että asiat voi tehdä riittävän hyvin.

– Haluan kokeilla sitä toista korttia, koska en ole enää varma, sopiiko opettajan työ minulle. Tämä on suunnitelmallisempaa ja minulle on selvää, mitä pitää tehdä.

Työpaikaltaan hän aikoo lähteä joka päivä tasan kello 17.

– Seuraan omaa olotilaani. Tavallaan opin myös jotakin: omat rajani ja sen, kuinka paljon kuormitusta juuri minä siedän.

Päivää pelätään viikkoja etukäteen. Kaveriporukassa lyödään päät yhteen ja mietitään jokaiselle tekosyy. Ettei vain tarvitsisi riisuutua muiden edessä.

Joskus yläkoululainen jää kotiin koko päiväksi – turha ottaa riskiä, että uimisesta joutuu vääntämään liikunnan opettajan kanssa.

Kuulostaako tutulta?

Flunssa ja kuukautiset – ne lienevät yleisimmät syyt jättää yläkoulun uinnit väliin.

– Kyllähän murrosikäiset yrittävät keksiä kaikenlaisia syitä: uikkarit ovat liian pienet tai on juuri laitettu lävistys. Syyt käydään aina yksilöllisesti läpi ja niistä keskustellaan – muuten käy kato uimatunnilla, sanoo liikunnan- ja terveystiedon opettaja Mari Silvennoinen.

Epävarmuus vallitsee pukkareissa

Yläkouluiässä murrosikä alkaa pikku hiljaa, ja se tuo mukanaan arkuuden kroppaa, seksuaalisuutta ja identiteettiä kohtaan. Pieni näppyläkin on katastrofi, joten uintitunnille meno saattaa olla suurikin asia, sanoo Hämeenlinnan perheneuvolan johtava psykologi Sirpa Seppänen.

– On vaikeaa paljastaa keho luokkakaverille – varsinkin, kun altaalla on sekä tytöt että pojat ja suihkussa ollaan ihan alasti.

Erityisesti tämä korostuu tyttöjen pukuhuoneissa, mutta poikienkin puolella käydään samaa keskustelua.

Onko pakko jos ei halua?

Liikunnanopettaja Mari Silvennoinen sanoo, että riippuu paljon myös ryhmädynamiikasta ja oppilaan suhteesta opettajaan, millä mielellä luokka hyppää altaaseen – tai hyppääkö lainkaan.

– Meillä Vaasassa on kollegoiden kesken sellainen tapa, että jokaisen tulisi käydä altaassa vähintään kerran lukukaudessa. Perustelluista syistä ei tietenkään pakoteta, mutta olisi hyvä olla huoltajan ja terveydenhuoltajan allekirjoitus.

Ketään ei tulisi pakottaa altaaseen, jos tilanne tuntuu nuorelle mahdottomalta, miettii psykologi Seppänen.

– Minun mielestäni, jos jollakin on aina kuukautiset, niin sitten hänellä on, olivat ne sitten oikeasti tai ei. Jos se on mahdoton tilanne ja hankalaa nuorelle, niin voisi katsoa läpi sormien.

Uimataito on kansalaistaito – ja siksi siitä ei luovuta

Koulu-uinti herättää muistoja iästä riippumatta. Liikunnanopettaja Mari Silvennoinen ei usko, että suhtautuminen koulu-uintiin olisi kovasti muuttunut vuosien varrella.

– Koululiikunta ei ole niin suorituskeskeistä kuin aikaisemmin. Mutta se suhde omaan kehoon on yhtä lailla sensitiivinen kuin aiemminkin. Se on ihan normaalia, että se kärjistyy tuossa ikävaiheessa.

Uusi opetussuunnitelma tuli voimaan viime vuonna. Vaikka uusi suunnitelma antaakin opettajille paljon vapauksia, koulu-uinti on ja pysyy.

Se johtuu osaksi siitä, että uinti on liikuntamuotona tehokas, mutta myös tarpeellinen tuhansien järvien maassa, sanoo liikunnanopettaja Silvennoinen.

– Se on ihan turvallisuuskysymyskin. Uinti on kansalaistaito ja vesielementin vuoksi se eroaa muista liikuntamuodoista. En jättäisi sitä pois.

Psykologi Seppänen muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että kokemus koulu-uinnista on nuorelle positiivinen.

– Pitää olla tarkkana, ettei siellä tapahdu mitään kiusaamisesta tai edes pitkiä katseita. Siksi olisi hyvä, että paikalla olisi riittävästi valvontaa.

Millaisia muistoja sinulla on koulu-uinnista? Pakotettiinko sinut osallistumaan, lintsasitko vai oliko se vain liikuntatunti muiden joukossa? Syntyikö jälkipuheita hyvässä tai pahassa kavereiden kesken? Kerro meille!

Emma Kivikangas (sd.), 19, Kauhava

"Kun vaalit tulivat, olin juuri helmikuussa täyttänyt 18 vuotta. Minua sitten pyydettiin ehdolle. Kaikki on ollut täysin uutta ja olen oppinut kauheasti uusia asioita.

Heti alusta alkaen tämä on kuitenkin tuntunut omalta jutulta. Haluan vain koko ajan oppia lisää ja saada enemmän tehtäviä hoidettavaksi.

Osa päätettävistä asioista on tosi vaikeita ja välillä on helpompia. Pitää vain perehtyä niihin ja pyytää apua niiltä, jotka ovat olleet kauemman mukana.

En ole kuitenkaan koskaan mennyt muiden mielipiteiden mukaan, jos minuun on yritetty vaikuttaa. Olen aika suorasanainen ja minulla tulee aina olemaan omat mielipiteeni.

"Moni kaverini pitää politiikkaa tosi vaikeana ja ihmettelee, miten pystyn ymmärtämään kaiken." Emma Kivikangas (sd.)

Politiikka tuntuu olevan nuorille vierasta tai sitten siitä on tehty sellaista. Siellä käytetään vaikeita sanoja eikä sitä ole tuotu ihmisten lähelle.

Ajattelin itsekin 14–15-vuotiaana, että politiikkaa on tosi vaikea ymmärtää. Tapaa, jolla politiikkaa yritetään tuoda lähelle nuoria ihmisiä, pitäisi ehkä muuttaa.

Myös moni kaverini pitää politiikkaa tosi vaikeana ja ihmettelee, miten pystyn ymmärtämään kaiken sen, mistä kirjoitan vaikka omassa somessani. Politiikka ei kuitenkaan oikeasti ole niin vaikeaa, miltä se tuntuu tai näyttää.

Tähänastinen kohokohta minulle on ollut se, kun lautakunnassamme esitettiin, että Kauhavan lukio jäisi nykyisiin tiloihinsa. Tein kuitenkin esityksen, että se siirrettäisiin rakenteilla olevaan uuteen koulukeskukseen ja niin myös kävi. Siitä tuli itselleni sellainen olo, että jes!

Haluaisin pysyä mukana politiikassa kauan. Ikinä ei tiedä, miten elämä menee, mutta tällä hetkellä tavoitteet ovat eduskunnassa asti."

Jesse Luhtala (kok.), 25, Seinäjoki

"Politiikka on vähän ukkoutunut, joten uusia ihmisiä otetaan aina avosylin vastaan. Nuoria, uusia tekijöitä kaivataan, ja kuntapolitiikassahan on nuori, jos on alle 50-vuotias. Seinäjoen valtuuston keski-ikä on vähän päälle 50.

Viime kuntavaaleissa nuoria ihmisiä pärjäsi hyvin, mutta he jäivät sinne varavaltuutettujen joukkoon. Luulen, että kun puolueet ovat keränneet ehdokkaita, kaikki ovat satsanneet siihen, että listoilla olisi nuoria mukana. Nuoret sitten herkästi syövät ääniä toisiltaan. Suurin ongelma onkin varmasti se, että nuoret eivät äänestä aktiivisesti toisin kuin eläkeläiset.

Toimin Seinäjoella kokoomuksen vaalipäällikkönä. Nuoria on selvästi hankalampaa saada ehdolle kuin iäkkäämpiä. Myös pienten lasten vanhempia on vaikea saada mukaan, koska perhe-elämän koetaan vievän niin paljon aikaa.

"Se olisi huomattavasti akuutimpaa kuin tämä maitokeskustelu." Jesse Luhtala (kok.)

Koen, että pystyn vaikuttamaan asioihin. Olen ollut paikallisyhdistyksessä mukana kuusi vuotta ja edellisellä vaalikaudella istuin jo mukana koululautakunnassa varavaltuutettuna. Sillä lailla näin isoihin saappaisiin ei ole tullut hypättyä yhtäkkiä, vaan pohjatyötä on jo tehty ja tunnen ihmisiä. Tiedän heti kenelle soittaa, jos tarvitsen apua.

Kaupungin talous on aika kovassa paineessa ja siitä pitäisi käydä keskustelua. Se olisi huomattavasti akuutimpaa kuin tämä maitokeskustelu, mitä Seinäjoella on käyty – että tarjotaanko ruokapalveluissa luomumaitoa vai ei."

Emine Ehrström (vihr.), 29, Vaasa

"Kun aloitin, mietin hirveästi, millaisen vaikutelman annan itsestäni. Olin nuori ensikertalainen vailla aiempaa poliittista kokemusta. Olin myös alle 160-senttinen kahden kulttuurin kasvatti: isäni on Turkista ja äiti suomalainen. Piti miettiä, miten saavuttaa oma asemansa.

Se meni kuitenkin aika kevyesti. Tykkään tutkia asioita, ja kun teen vaikka esityksen jostain, koluan läpi kaikki mahdolliset lakipykälät ja olen Kuntaliittoon yhteydessä. Kun hoitaa valmistelut hyvin, ansaitsee asemansa.

Koska en ole aiemmin ollut poliittisesti aktiivinen, minulle tuli yllätyksenä, että mukana on myös politikointia eikä kyse ole vain kaikkien yhteisen edun tavoittelusta. En oikeastaan itse suostu lähtemään politikointiin mitenkään mukaan.

"Minulla on pieni poika, joten haluan olla mukana laittamassa tiettyjä asioita kuntoon." Emine Ehrström (vihr.)

Jos katsoo sosiaalista mediaa, huomaa vihreiden olevan Pohjanmaalla edelleen vähän helppo kritiikin kohde. Vaasassa valtuustoryhmämme toiminnasta on kuitenkin saatu hyviäkin kommentteja henkilöiltä, jotka eivät ole puolellamme. He ovat pitäneet siitä, miten aktiivisia olemme olleet valtuustosalissa.

Lähdin ehdolle vaaleihin, koska ihannoin jatkuvaa oppimista. Valtuustotyö tuntui kivalta, uudelta kentältä, jonka voisi valloittaa. En minä kuitenkaan olettanut, että pääsisin läpi. Se tuli myönteisenä yllätyksenä.

Minulla on pieni poika, joten haluan olla mukana laittamassa tiettyjä asioita kuntoon. Kun hän esimerkiksi menee kouluun, haluan että sisäilma-asiat olisivat kunnossa."

Kevään 2017 kuntavaaleissa Suomessa valittiin 8999 kunnanvaltuutettua. Heistä 5,7 prosenttia eli noin 500 oli valintahetkellä alle 30-vuotiaita. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa alle 30-vuotiaiden valtuutettujen määrä valituista oli 6 prosenttia, Pohjanmaan maakunnassa 7 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 7 prosenttia.

Kuntaliiton Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017 -julkaisun mukaan 18-29 -vuotiaiden valtuutettujen määrä on pysynyt samana Suomessa koko 2000-luvun.

Wärtsilä ilmoitti tänään Vaasaan tehtävästä suuresta investoinnista. Vuoden 2020 aikana on tarkoitus alkaa siirtää Wärtsilän Vaasan toimintoja uusiin toimitiloihin Vaasan Vaskiluotoon.

Yhtiön suunnitelmista ja investoinnista kerrottiin iltapäivällä myös Wärtsilän Vaasan henkilöstölle.

– Tämä oli ihan huippujuttu, iloitsee tiedotustilaisuuden jälkeen tavoitettu Wärtsilä Finland Oy:n työntekijöiden pääluottamusmies Matti Latvakoski.

– Tämähän on huippupositiivista, sanoo puolestaan Wärtsilän toimihenkilöiden pääluottamusmies Ralf Holmlund.

"Menetelmiä ja laitteita, joita ei ehkä ole edes vielä nähty tehtaalla"

Matti Latvakosken mukaan henkilöstö otti suunnitelman uusista toimitiloista vastaan positiivisella mielellä. Muutosten kerrottiin tähtäävän Wärtsilän kasvuun ja tämän kasvun myötä vaikuttavan ehkä jopa positiivisesti henkilöstön määrään.

– Tämä oli hieno uutinen Vaasan alueelle ja meidän alihankkijaketjulle. Lähdimme tyytyväisin mielin pois infosta, Latvakoski sanoo.

Ralf Holmlundin arvion mukaan toimihenkilöiden toimenkuviin ei työympäristön vaihdoksella tule todennäköisesti olemaan paljonkaan vaikutusta.

Työntekijöiden toimenkuvaan muutolla saattaa olla vaikutusta, kun yritykseen tulee uutta tekniikkaa.

– Tulee uusia menetelmiä ja laitteita, joita ei ehkä ole edes vielä nähty tehtaalla. Mutta sehän on vaan positiivista, kun saa uutta lisäkoulutusta ja pääsee uusiin haasteisiin, Holmlund sanoo.

– Ei muutosta ole huolta, päinvastoin. Se, että Vaskiluotoon muutetaan tarkoittaa uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita ja sitä, että pystytään toteuttamaan niitä ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita mitä on. Tämä on mahdollisuus päästä niitä toteuttamaan ja testaamaan, Holmlund sanoo.

Wärtsilällä on Vaasassa yli 2 500 toimihenkilöä ja noin 450 työntekijää.

Lisää aiheesta:

Wärtsilä rakentaa uuden tuotantokeskuksen Vaasan Vaskiluotoon

Wärtsilän investointiin ollaan tyytyväisiä Vaasassa

Hallituspuolue siniset ehdottaa sosiaaliturvajärjestelmän muuttamista kansalaisuusperusteiseksi.

Sinisten näkemyksen mukaan Suomen kansalaisille on voitava maksaa muita korkeampaa sosiaaliturvaa, sillä "he lähtökohtaisesti ylläpitävät maan veropohjaa".

– Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturvamalli mahdollistaisi korkeamman sosiaaliturvan maksamisen Suomen kansalaisille. Ei ole reilua, että juuri oleskeluluvan saanut saa saman sosiaaliturvan kuin vuosikausia Suomessa veroja maksanut, sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo tiedotteessa.

Matalista kannatusluvuista kärsivän puolueen eduskuntaryhmä kokoontuu keskiviikkona kesäkokoukseen Hämeenlinnaan.

Ehdotus on osa siellä julkistettavaa sinisten maahanmuutto- ja kotouttamispoliittistaa ohjelmaa.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on kritisoinut maansa terveydenhuoltoa, kertoo Pohjois-Korean valtiollinen media KCNA.

Lääketieteellisiä tarvikkeita valmistavassa tehtaassa vieraillut Kim kutsui terveyssektorista vastaavia virkamiehiä "joutilaiksi ja vastuuttomiksi".

Talouspakotteiden eristämässä Pohjois-Koreassa on pulaa lääkkeistä, sairaalavälineistä ja koulutetusta terveydenhuoltohenkilökunnasta.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Korean johtaja kritisoi julkisesti maansa hallintoa.

Kesäkuussa pidetyn Singaporen huippukokouksen jälkeen Kim on tehnyt lähes 30 vierailua rakennustyömaille, maatiloille ja tehtaisiin, sanomalehti New York Times raportoi. Vierailujen yhteydessä Kim on toistuvasti syyttänyt virkamiehiä tehottomuudesta ja asiantuntemuksen puutteesta.

Aikaisemmin tällaiset vierailut keskittyivät maan asevoimien laitoksiin, joiden hankkeet edistyivät Kimin mukaan lähes aina loistavasti.

Pohjois-Koreaa seuraavien asiantuntijoiden mukaan painotuksen siirtäminen maan talouteen on viesti sekä Yhdysvalloille että maan omille kansalaisille.

Vuonna 2012 Kim vannoin ensimmäisessä julkisessa puheessaan, ettei pohjoiskorealaisten tarvitsisi enää koskaan "kiristää vöitään". Tämän lupauksen pitäminen on käynyt entistä vaikeammaksi kansainvälisten talouspakotteiden kuristaessa Pohjois-Korean taloutta.

– On selvää, että Kim Jong-un yrittää epätoivoisesti lieventää talouspakotteita. Hän haluaa löytää tavan nostaa tuottavuutta ja parantaa kansalaistensa elämää, arvioi Pohjois-Korean tutkimuksen professori Koh Yu-hwan Soulin Dongguk-yliopistosta.

– Samaan aikaan hän haluaa siirtää vastuun alaisilleen kritisoimalla laiskoja viranomaisia, Koh kertoi sanomalehti New York Timesille.

Lue lisää:

KCNA: Pohjos-Korean johtaja Kim Jong-un kriittisenä rakennustyömaalla – hallinnolle kritiikkiä

Hyvä talouden vauhti näkyy viimein myös monen suomalaisen kukkarossa, sillä asumiskulujen osuus menoista laskee nyt vuokralla asuvien ihmisten kohdalla.

Tuoreen ennusteen mukaan vuonna 2020 vuokralaiselle jää enemmän rahaa käteen. Omakotitaloasuja taas maksaa entistä enemmän varsinkin öljylämmitteisestä talosta, kun polttoaineen hinta kasvaa.

Omakotitaloasuja maksaa laitehuoltoja ja sähkökustannuksia kuukausittaisina kuluina enemmän. Esimerkiksi asumisen sähkökustannukset ja kiinteistön huolto kallistuvat. Siksi tulevat vuodet 2019–2020 eivät jätä asunto-omistajan käteen keskimäärin yhtään enempää käyttörahaa, osoittaa Pellervon taloustutkimuksen toteuttama Asumismenot-ennuste.

Kotitalouskiinteistöissä rahaa kuluu erityisesti rakennusten laitteiden ja energiakustannusten parantamiseen tulevina vuosina. Sen lisäksi säiden ääri-ilmiöt lisäävät menoja, joita käytetään esimerkiksi ilmastointiin tai sääsuojauksiin, jos hellesäät yleistyvät.

Selvityksen ovat tilanneet Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto.

Vuokra-asujan tulot kasvavat nopeammin kuin asumismenot

Parantunut ennuste liittyy nousseisiin palkkoihin tulevaisuuden ennusteessa: vuokra ei laske, mutta palkan odotetaan paranevan sitäkin paremmin.

Jos olet vuokralaisena, asumismenojen osuus näyttää seuraavana kahtena vuotena vievän aiempaa vähemmän palkkatulojasi.

Palkka kasvaa kahden vuoden sisällä noin 2,2–2,3 prosenttia vuodessa ennusteen mukaan, kun lasketaan käteen jäävät tulot. Asumismenot kasvavat tulevana kahtena vuotena keskimäärin noin 2,1 prosenttia. Ansioiden nousu on nopeampaa kuin vuokrien nousu vuosikymmenen vaihtuessa ja vuonna 2020.

Lapsiperheen ansioista viidesosa vuokraan

Se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismeno nielaisee, vaihtelee paljon

Kokonaisuudessaan ennusteen mukaan vuosikymmenen aikana kaikkien talouksien asumiskustannukset ovat hieman nousseet vuoteen 2020 mennessä. Vajaassa vuosikymmenessä vuokralla asumisesta maksetaan korkeampi osuus kotitalouden nettotuloista.

Vuokrakustannuksiin on mennyt lapsiperheessä kahdeksan vuotta sitten kotitalouden nettotuloista kaksi prosenttiyksikköä vähemmän, eli 19 prosenttia – kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen vie 21 prosenttia vuonna 2020.

Alueellisesti vuokralaisilla on kuitenkin hyvin erilaiset tilanteet.

Asuntojen kokonaisvelka-aste on jo taittunut lievästi. Vuoden 2018 alkuneljänneksen osuus oli 127 prosenttia, kun edellisenä vuonna se oli 128 prosenttia.

Voit vertailla vuokralla vuokralla asumisen ja omistusasumisen eroja tästä jutusta: kumpi säästää rahaa?

Tulojen kasvussa on eroja

Kokonaisuudessaan Asumismenot-selvityksen mukaan tänä vuonna tulojen kasvu parantaa kotitalouksien asemaa. Asumismeno vie vähemmän kuussa omista tuloista ja käteen jäävä euromäärä asumiskustannuksen maksamisen jälkeen on suurempi.

Kohonnut palkka riittää paremmin asumiskulujen jälkeen muuhunkin. Alueittaisen vaihtelun takia ja erityisesti kotitalouden tyypin vaihtelun mukaan kulut voivat kuitenkin olla edelleen isommat.

Moni kotitalous on hyvin asuntovelkainen, ja lainoihin on haettu lyhennysvapaita. Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

Alueellisesti vuokralaisilla on kuitenkin hyvin erilaiset tilanteet.

Pääkaupunkiseudulla vuokriin käytetään edelleen enemmän rahaa keskimääräisistä tuloista kuin muualla.

Se näkyy tulopuolella myös, jos vuokraa asuntoa pääkaupungissa. Helsingissä vuokranantaja saa eniten vuokratuloa keskimäärin. Nettotulo 60 neliön vuokrattavasta asunnosta on Helsingissä 400 euroa kuukaudessa vuonna 2018.

Eläkkeet eivät kasva vuokrakustannusten mukaan

Huonommin ennusteessa on omiin asumismenoihin varaa yksinasuvalla eläkeläisnaisella omistusasunnossa. Hänellä asumiseen menee keskimäärin 42,2 prosenttia eläkkeestä vuonna 2020, kun vielä vuonna 2012 asumiseen meni 36,1 prosenttia eläkkeestä.

Omassa kodissa kulut pysyvät palkkatason nousun tasalla yksin asuvassa keskituloisessa taloudessa. Asumiskustannuksia on Omakotiliiton toiminnanjohtajan mukaan noin 15 prosentilla omistusasujista liikaa. Moni kotitalous on hyvin asuntovelkainen, ja lainoihin on haettu lyhennysvapaita.

– Nyt kansantalouden kasvaessa on syytä korjata kotitalouksien omaa taloutta, lyhentää lainaa, varautua korkojennousuun ja erityisesti huoltaa sekä kunnostaa kiinteistöjä, sanoo toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Taloyhtiölainojen osuudesta on ennusteessa tehty huomio, ettei niiden taso ole korkea eikä erityisen hälyttävä. Valtaosa taloyhtiöiden lainoista on asuntovelkaa, eikä kotitalouksien yhtiölainoina otettua velkaa.

Korkoihin tulee kasvua asunto-omistajalle

Asuntolainojen korot ovat nyt alhaalla. Millaisia asuntolainojen korot ovat kahden vuoden päästä? Odotukset ovat, että asuntolainojen korot kasvavat lähivuosina tuoreessa ennusteessa.

Viime vuosi on ollut asuntolainojen matalan koron takia edullinen asunnon omistajalle. Jatkossa velkaisen asunnon korkokustannus voi rokottaa oman asunnon omistajan taloutta, jos korkotaso kasvaa vuoden 2019 ja 2020 aikana.

1625 neliömetriä maalattavaa pintaa, 750 litraa maalia ja kaksi hyvin pitkää työpäivää. Tällaisista aineksista syntyi vuonna 2015 maailman suurin calligraffititaideteos Moskovan sydämeen, Punainen lokakuu - tehtaan katolle.

Teoksen tuhannet yksityiskohdat ja valtava koko tulevat esille vasta sitten, kun sen näkee ilmasta – tai pitäisikö pikemminkin sanoa, että avaruudesta. Mittasuhteista kielii sekin, että maalausprosessia varten valmistettiin metrin levyinen erikoisharja.

Punainen lokakuu -tehtaan taideteoksessa yhdistyvät näyttävällä tavalla kalligrafia ja graffiti, ja näiden kahden tyylin yhdistelmästä eli calligraffitista on tullut pietarilaisen Pokras Lampasin tavaramerkki.

– Tämän tyylin on alunperin luonut hollantilaistaiteilija Niels Shoe Meulman, ja calligraffitissa graffiti-ilmaisu on valjastettu kalligrafian muotoon. Konseptin filosofiassa on myös kyse siitä, että erilaisia kulttuureja sulautetaan toisiinsa. Itse otan vaikutteita taiteeseeni esimerkiksi arabimaista ja Aasiasta ja yleensäkin paikoista, joihin matkustan, Lampas kertoo Yle Uutisille Pietarissa.

Niinpä ei ole ihme, että Lampasin teoksien visuaalisesta ilmeestä tulee mieleen muun muassa arabialaisen kulttuurin ornamentiikka. Lampas on itse asiassa luonut myös kokonaan uuden taiteenlajin, jota hän kutsuu calligrafuturismiksi.

– Loin calligrafuturism-termin kolme vuotta sitten, ja olin tuolloin ensimmäinen ihminen maan päällä, joka sitä käytti. Nyt esimerkiksi Instagramista löytyy kyseisellä hashtagilla yli 2000 taideteosta. Kyse on ihmisistä, jotka jäljittelevät tyyliäni ja ideoitani, mutta pidätän täyden oikeuden käyttää calligrafuturism-termiä vain itselläni, Lampas painottaa.

Goottilaisten kirjaintyyppien lumoissa

Pokras Lampas (oik. Arseny Pyženkov) syntyi Moskovan lähettyvillä sijaitsevassa Korolevin teollisuuskaupungissa vuonna 1991. Taiteilijanuraansa Lampas aloitteli tekemällä katuympäristössä perinteisiä graffiteja, mutta innostui sittemmin kalligrafiasta ja etenkin fraktuurasta ja goottilaisista kirjaintyypeistä.

Uran nousu on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana huimaa ja nopeaa – Lampas on jo ehtinyt tehdä yhteistyötä muun muassa Lamborghinin, Niken, Panasonicin, Pirellin ja Reebokin kanssa.

Viime vuonna Lampas teki kullankeltaisen calligraffitin roomalaisen muotitalo Fendin pääkonttorin kattoon. Maalia teokseen kului 500 litraa. Kuten tässäkin tapauksessa, äärimmilleen stilisoituihin kirjaimistoihin sisältyy luettavia viestejä: "me olemme tulevaisuus", "meidän ajattelumme on vapaata" tai "rajoittamatonta taidetta, pelotonta toimintaa".

Vaikka Lampas on tehnyt ja tekee yhteistyötä luksusbrändien kanssa, hän mieltää juuriensa olevan yhä tiukasti katutaiteessa.

– Graffitin voi nähdä alakulttuuriliikkeenä, mutta samalla sen voi ymmärtää tekniikkana, jolla ilmaiset itseäsi. Voin yhtä hyvin kokea olevani katutaiteilija joka työskentelee kadulla. Kaupallisella tasolla kyse taas on siitä, kuinka alkuperäisen taiteen arvot sulautuvat johonkin brändiin, Lampas pohtii.

Lampas on luonut muotia myös itse. Äskettäin hän kehitti t-paidan, joka on omistettu venäläisrunoilija Vladimir Majakovskille.

Lampasin töissä kummittelee toisinaan muutenkin venäläisen taiteen kokeellinen kultakausi. Lampas teki viime vuonna moskovalaiselle ylikulkusillalle Artrium X -installaation, jossa on käytetty fluoresoivaa valoa ja teosta loppumattomiin heijastavia peilejä à la Yayoi Kusama. Kokonaisuuden kruunaa historiallinen konteksti: kirjaimissa on hyödynnetty 1900-luvun alun venäläisten avantgardetaiteilijoiden kehittämää typografiaa.

– Toivon kylläkin olevani pikemminkin kansainvälinen kuin venäläinen taiteilija, koska se mitä teen, on sekoitus kommunikointia ja kauneutta. Jos kokisin olevani pelkästään venäläinen taiteilija, se ei olisi oikein sitä kohtaan, mitä teen, Lampas pohtii.

Hotelli sai uuden ilmeen

Lampasin uusin teos, Dualism, syntyi äskettäin tilaustyönä pietarilaisen Wynwood-hotellin sisäpihan palomuuriin. Teoksen koko on 250 neliömetriä, ja sen tarkoituksena on tarjota hotellivieraille muutakin katsottavaa kuin harmaa seinä. Hotelliketjun taholta kyse on myös uudenlaisen venäläisen nykytaiteen tukemisesta. Tarkoin suojellun Pietarin ydinkeskustassa teos on jo kokonsa puolesta poikkeuksellinen, joten voidaan puhua pioneerityöstä.

– Dualism-teos viittaa myös taiteeni lähtökohtiin: haluan tuoda yleiseen keskusteluun sitä, millä tavoin nuoret taiteilijat voisivat täällä ilmaista itseään. Samaan aikaan me tahdomme myös kunnioittaa kotikaupunkimme kulttuuria. Wynwood-hotellin kohdalla kyse ei ole pelkästä muraalista kaupungin keskustassa, vaan pikemminkin muraalista oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Helppoa Dualismin tekeminen ei ollut palomuurin sijainnin takia.

– Etenkin yläosaa oli vaikeaa maalata. Alhaalla ei ole nurmikkoa tai maata vaan lasikatto, jonka päällä ei voinut olla. Niinpä liikuin ylös alas seinää pitkin rakennustelineen kanssa, Lampas muistelee.

Calligraffitin tekeminen isoille pinnoille on muutenkin haastavaa: yksikin väärä liike, ja koko teos pitää aloittaa uudestaan alusta.

– Tärkeintä on, että pystyn luottamaan itseeni. Minun ei kuitenkaan tarvitse treenata samaa kuviota, jotta pystyisin tekemään sen. Kyse on pikemminkin tunteesta kädessäni ja tunteesta paikassa, jossa työskentelen, Lampas kertoo.

Dualism on myös yksi esimerkki Pietarissa vellovasta katutaideboomista: esimerkiksi kaupungin Manege-näyttelytilassa on meneillään elokuun ajan laaja katutaiteeseen keskittyvä näyttely.

Matkalla virtuaalitodellisuuteen

Kun katsoo Lampasin työskentelyä isojen harjojen kanssa, taiteilijan sulavista liikkeistä tulee ensimmäisenä mieleen jonkinlainen moderni tanssi.

– Otan toki vaikutteita musiikista, kuten Kanye Westistä, mutta ei musiikki varsinaisesti mitenkään inspiroi liikkeitäni.

Pokras Lampasin lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu laaja soolonäyttely – todennäköisesti Yhdysvalloissa – sekä uuden teknologian haltuunotto.

– En halua tehdä calligraffitia pelkästään perinteiseen tyyliin, vaan soveltaa siihen myös virtuaalitodellisuutta sekä lisättyä todellisuutta.

Lampas asuu tällä hetkellä Pietarissa, mutta vierailee tiuhaan tahtiin myös Moskovassa. Hänen taiteessaan on selkeä filosofia, joka on samalla myös uuden pietarilaisen taiteilijasukupolven motto:

– Vähemmän rajoja ja enemmän kommunikointia erilaisten kulttuurien välillä. Tällaisesta fuusiosta voimme luoda jotakin uutta ja arvokasta.

– En tiedä pystynkö selittämään tämän oikein.

Jari Sillanpää kertoi huumeoikeudenkäynnin vaiheista toimittajille Helsingin oikeustalossa salin 209 edessä. Uutisvideo näyttää aivan normaalilta, jos ei huomioi sitä, että taustalla henkilö kompuroi sinnikkäästi ja ikuisesti meressä. Video on nähtävissä yltä.

Helsingin käräjäoikeuden sali 209 on huone, joka on ehkä se kaikkein tutuin suurista oikeudenkäynneistä. Samassa salissa käsiteltiin esimerkiksi Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion oikeustapausta, joka johti käräjäoikeuden päätökseen kymmenen vuoden vankeusrangaistuksesta.

Salin edessä kommentoidaan usein toimittajille tapahtumia.

Ja silloin taustalle rajautuu ikuisesti meressä harppova pukumies. Aivan salin sisäänkäynnin vasemmalla puolella on äänetön videoteos, jossa aalto toisensa perään tulee ja tumps, kävelijä kaatuu. Hän nousee ylös märkä puku heiluen, astuu taas ja tumps, kaatuu jälleen. Teos tuntuu kommentoivan aihetta kuin aihetta, mitä oikeustalolla käsitellään: Tässä sitä tarvotaan.

Mutta mistä taideteoksesta on kyse? Oikeustalon taiteesta vastaa valtion taideteostoimikunta, joka hankkii taidetta valtion kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin. Pelkästään käräjäoikeudessa on esillä 80 teosta.

Assistentti Marjo Saarinen kertoo puhelimitse, että kyseessä on Noora Geagean videotaideteos STRUGGLE: Untitled vuodelta 2014.

Kävelijä on näyttelijä Niko Saarela. STRUGGLE-videosarjan muissa osissa Saarelan hahmo muun muassa raahaa painavaa laukkua hangessa metsässä, soutaa jäisessä järvessä ja yrittää olla nukahtamatta Ateneumissa, eräänlaisena toimistotyön ikiliikkujana Sisyfuksena.

Assistentti Saarinen ehdotti sitä 2016 oikeussalin eteen juuri siksi, että siinä näkyvä ikuinen kamppailu sopii hengeltään oikeustaloon. Videoteos on vilahtanut uutiskuvien taustalla loppuvuodesta 2016 lähtien.

– Huomasin sen itsekin siellä taustalla. Teos kuvaa hyvin sitkeyttä: henkilö jatkaa kaatumisista ja vaikeuksista huolimatta.

"Teos humoristisesti tuo esiin modernin elämän paradokseja [...] Kokonaisuutena katsottuna se muuntuu moni-ilmeiseksi farssiksi tämän päivän modernista luonteesta. STRUGGLE [suomeksi kamppailu] muistuttaa että me kaikki olemme matkalla riippumatta sen tyhjänpäiväisyydestä", lukee STRUGGLEN esittely englanniksi.

Noora Geagea vastaa puhelimeen Lontoosta.

– Pakko myöntää, että on mainio veto valtion taideteostoimikunnalta sijoittaa se oikeustaloon, koska oikeudessa kamppaillaan laajasti erilaisista näkökulmista ja tapauksista. Video on tarkoitettu mahdollisimman vapaaksi tulkinnasta, sen voi tulkita miten haluaa.

Se voi tarjota syytetyille samaistumispintaa Geagean mukaan.

Oikeustalon video kestää kuusi minuuttia, mutta se jatkuu ikuisella luupilla. Se alkaa aina uudestaan, kun talon ovet avataan ja päättyy vasta, kun valot sammutetaan. Voi näyttää siltä, että sen päähenkilö kävelisi syvemmälle veteen, mutta tästä ei ole kyse. Hän tarpoo Saarisen mukaan rantaviivan suuntaisesti.

–Tämä on aika jännittävää, en ole ikinä ennen ollut tällaisessa tilanteessa, Jari Sillanpää sanoo puheenvuorossaan toimittajille.

Toimittajien kysymykset Sillanpäälle jatkuvat ja jatkuvat.

Taustalla pukuhenkilö kävelee yhä uudestaan meressä ja kaatuu hyökyaallon tyrmäämänä. Ja harppaa taas tarpomaan.

Suomalaisen 22-vuotiaan bitcoin-miljonäärin ja hänen thaimaalaisen kumppaninsa epäillään joutuneen kesällä 2017 poikkeuksellisen suuren huijauksen uhriksi Thaimaassa.

Suomalaismiehen epäonni saattaa jatkua tulevaisuudessa, koska hän mahdollisesti velkaantui huijauksen myötä myös Suomen verottajalle.

Tämä johtuu siitä, että verottajan ohjeen mukaan mikä tahansa vaihdantatilanne realisoi bitcoinien arvonnousun verotuksen.

Thaimaan poliisi epäilee, että huijariliiga vei suomalaiselta ja thaimaalaiselta yhteensä runsaat 5 560 bitcoinia, joiden arvo oli tapahtuma-aikaan noin 21 miljoonaa euroa.

Bitcoinin arvo on noussut vuoden aikana, joten nyt kryptovaluuttaerän arvo olisi ollut yli 30 miljoonaa euroa.

Uhreiksi joutuneet suomalaismies ja thaimaalaisnainen tekivät rikosilmoituksen asiasta tammikuussa. Tapaus tuli julkisuuteen elokuussa 2018.

Uhreille myytiin olemattomia osakkeita

Bangkok Post -lehti kirjoittaa, että uhrien mukaan thaimaalaiset huijarit houkuttelivat heidät sijoittamaan miljoonia euroja vastaavan summan kolmen thaimaalaisen yrityksen osakkeisiin, kasinoon sekä Dragon Coin -nimiseen kryptovaluuttaan.

Uhrit siirsivät summan bitcoineina epäillyille huijareille. Bangkok Postin mukaan suomalaismies sanoo, että hän ei saanut vastineeksi luvattuja osakkeita tai kryptorahakkeita.

Jutun tutkintaa johtava Thaimaan poliisin CSD-yksikön varakomentaja Chakrit Sawadsee kertoi lehdelle, että suomalainen olisi saanut osan sovituista osakkeista.

Huijarit vaihtoivat bitcoinit Thaimaan bahteiksi ja siirsivät ne useille epäiltyjen hallinnoimille pankkitileille. Bangkok Postin mukaan rahaa siirrettiin muun muassa ainakin tunnetun liikemiehen sekä 27-vuotiaan televisionäyttelijän ja hänen sukulaistensa tileille.

Liigan johtajaksi epäillään näyttelijän veljeä, jonka arvellaan paenneen Yhdysvaltoihin. Poliisi uskoo, että huijaukseen on sekaantunut yhteensä ainakin yhdeksän ihmistä.

Bangkok Postin tietojen mukaan päätekijäksi epäilty olisi saanut vihjeen suomalaismiehestä thaimaalaiselta pankkiirilta. Tämän vihjeen perusteella mies olisi kehittänyt huijausjuonensa.

Epäiltyjä päästetty vapaalle jalalle

Thaimaan poliisi otti kiinni huijauksesta epäillyn näyttelijän ja hänen siskonsa, mutta heidät päästettiin vapaaksi takuita vastaan.

Bangkok Postin mukaan sisarusten tileiltä nostetuilla varoilla oli ostettu 14 tonttia, joiden arvo on yhteensä yli 4,6 miljoonaa euroa.

Näyttelijää ja hänen siskoaan epäillään ainakin rahanpesusta. Molemmat sanovat olevansa syyttömiä. He syyttävät kateissa olevaa veljeään huijauksesta.

Thaimaan poliisi epäilee, että kavallettuja rahoja siirreltiin kolmessa thaimaalaisessa pankissa olleille tileille. Useita näiden pankkien työntekijöitä epäillään väärinkäytöksistä, koska he eivät ilmoittaneet suurista rahansiirroista viranomaisille.

Thaimaassa pankkien pitää ilmoittaa rahanpesun vastaiselle virastolle Amlolle kaikista yli 2 miljoonan bahtin eli noin 53 000 euron siirroista.

Tutkintaa johtava Chakrit Sawasdee kertoi Bangkok Postille, että tutkinnan yhteydessä on jäädytetty yhteensä 51 pankkitiliä sekä 14 tonttia.

Pitääkö suomalaismiehen maksaa veroja bitcoineistaan?

Verohallinnon antaman kryptovaluuttojen verotusta koskevan ohjeen mukaan virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa vaihdantatilanteessa realisoi sen arvonnousun verotuksen.

Tätä ohjetta tulkiten Thaimaassa huijatuksi joutuneen suomalaismiehen bitcoinien arvonnousu saattoi realisoitua verotettavaksi pääomatuloksi ja tästä aiheutua maksettavaa pääomatuloveroa, kun hän siirsi bitcoininsa huijareiden lompakoihin.

Yle tavoitti miehen puhelimitse. Hän ei kommentoi käynnissä olevaa keskeneräistä rikostutkintaa millään tavalla.

Mies ei paljasta, kuinka hän on hankkinut suuren määrän bitcoineja. Hän kuitenkin arvioi olleensa bitcoinin kanssa tekemisissä vuodesta 2010 alkaen.

Esimerkiksi vuoden 2011 alussa yksi bitcoin maksoi vain joitakin kymmeniä Yhdysvaltain senttejä. Monet varhaiset harrastajat saivat haltuunsa runsaasti bitcoineja myös louhimalla niitä kotitietokoneillaan.

Nyt yhdestä bitcoinista saa pulittaa noin 6 300 dollaria eli noin 5 500 euroa.

Veropotti voisi nousta miljooniin

Suomessa pääomatuloista pitää maksaa veroa 30 prosenttia ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia. Jos huijattu suomalaismies joutuisi maksamaan pääomatuloveroa Suomeen bitcoiniensa arvonnoususta, niin summa voisi nousta valtavaksi.

Jos hän olisi hankkinut bitcoininsa keskimäärin esimerkiksi 10 euron kappalehintaan, niin 5 560 bitcoinin arvonnoususta pitäisi maksaa veroa yli 7,1 miljoonaa euroa.

Suomalaismies kertoo olevansa tällä hetkellä verovelvollinen kahteen maahan, mutta ensisijaisesti Thaimaahan.

– Olen veroasiantuntijani kanssa käynyt jo tämän läpi. Ei pitäisi olla mitään mahdollisuuksia Suomen verottajalla tulla tähän väliin, hän sanoo.

Verohallinnon johtavan veroasiantuntijan Pirjo Mäkysen mukaan verottaja ei voi ottaa julkisuudessa kantaa yksittäisen henkilön verotukseen.

Mäkynen toteaa yleisellä tasolla, että jos rikoksen uhri menettää pääomaa saamatta mitään vastinetta, niin kyse on pääsääntöisesti tuloverotuksessa vähennyskelvottomasta menetyksestä.

Mäkynen muistuttaa, että verohallinnon virtuaalivaluutan verotusta koskevan ohjeen mukaan virtuaalivaluutan vaihdantavaiheessa realisoituu arvonnousu.

– Jos vaihdanta on muodollisesti tehty, mutta vastineeksi on saatu täysin arvotonta omaisuutta tai näennäistä omaisuutta, jota ei sitten ole oikeasti ollut olemassakaan, niin voiko siinä katsoa tapahtuneen mitään aitoa vaihdantaa, jossa arvonnousu voisi realisoitua?, Mäkynen aprikoi.

Verottajalla ei ole toistaiseksi linjausta tällaisten tilanteiden varalle.

– Nämä seikat tulevat tapauskohtaisesti pohdittavaksi, kun verotusta toimitetaan.

Ensimmäinen tapaus laatuaan

Mäkynen kertoo, että hänen tietojensa mukaan Thaimaan epäilty huijaus on ensimmäinen vastaavanlainen tapaus Suomessa, joten ei ole olemassa lainvoimaista oikeuskäytäntöä, josta verottaja voisi ottaa mallia.

Lisäksi virtuaalivaluuttojen verotus on muutenkin vielä auki, koska siitä on avoimia oikeustapauksia vireillä.

Heinäkuun alussa tulleen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kryptovaluuttojen arvonnousuun sovelletaan luovutusvoittoverosäännöksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden odotetaan tekevän oman linjauksensa asiasta mahdollisesti jo tämän syksyn aikana.

KHO:n linjaus voi johtaa siihen, että verottaja joutuu muuttamaan kryptovaluuttojen verotusta koskevaa ohjettaan. Siihen saakka noudatetaan nykyistä ohjetta.

Mäkynen ei ota kantaa siihen, aikooko verottaja ryhtyä toimenpiteisiin Thaimaassa huijatun suomalaismiehen suhteen.

Lue myös:

Moni suomalainen saattoi velkaantua verokarhulle tietämättään kesäkuussa – Kryptovaluuttojen välisistä vaihdoista tuli verotettavia yli kuukausi sitten

Tienaatko kryptovaluutoilla? Näin pidät verokarhun tyytyväisenä

Vantaalla Fazerintiellä huoltomies loukkaantui vakavasti saatuaan voimakkaan sähköiskun valokaaresta. Pelastuslaitoksen mukaan mies oli tekemässä huoltotöitä muuntajan katolla. Mies sai pahoja palovammoja.

Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle ennen kello kahta iltapäivällä. Poliisin mukaan mies oli työskennellyt telineellä. Poliisi tutkii asiaa työtapaturmana ja yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa selvitetään, onko kyseessä inhimillinen virhe vai virhe esimerkiksi toimintatavoissa.

Tapaturman seurauksena 11 000 vantaalaistaloudelta meni 20 minuutin ajaksi sähköt, kertoo Vantaan energia. Sähköjä oli poikki esimerkiksi Vaaralan, Länsimäen ja Rajakylän kaupunginosissa.

Vantaan Energian käyttöpäällikkö Ilona Erhiö kertoo, että huoltomies oli Vantaan energian käyttämän urakoitsijan palveluksessa. Erhiön mukaan mies on sairaalassa, mutta hänellä ei toistaiseksi ollut tarkempaa tietoa miehen voinnista.

Erhiön mukaan sähkökatkos johtui siitä, että verkon suojalaitteet katkaisevat sähkönjakelun, kun verkossa on jokin vika.

– Suojalaitteet katkaisevat sähkönjakelun, kun sähkö pääsee väärään paikkaan sähköverkon rakenteista. Laitteiden tarkoitus on Erhiön mukaan suojella henkeä ja omaisuutta. Sähköjen katkeamisesta Vantaalla kertoi aiemmin Iltalehti.

Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla sortuneen muurin korjaaminen on tuomassa mittavan laskun. Korjauksen tuore kustannusarvio on noin 150 000 euroa.

Juutalaisen hautausmaan ja uurnalehdon välinen muuri sortui kiipeilyn takia viime viikonloppuna Weekend Festivalin aikaan, kun hautausmaalle tuli nuorisoa kuuntelemaan musiikkia ilmaiseksi.

Kappelityön johtaja Kalervo Mattila Helsingin seurakuntayhtymästä on harmissaan.

– Muuri on noin viidestä kohtaa sortunut. Siellä on eilen käynyt kiviurakoitsija, jonka hinta-arvio korjaamisesta on 150 000 euroa. Se ei ole mikään helppo työ.

Mattila pelkää, että korjaamistyön lasku jää evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän ja juutalaisen seurakunnan maksettavaksi.

Lue myös:

Weekend Festivalin aikaan sortuneen hautausmaan muurin korjaaminen on täsmällistä käsityötä – "On tarkkaa, että osataan laittaa kivet sopiviin paikkoihin"

Ruoste peitti miekan terää ja kahvan osia. Tuhatvuotiaan esineen säilässä oli sepän tai pajan nimi, ja kahvassa erottui taidokkaita kuparilankaupotuksia. Jämsästä, Keski-Suomesta oli löytynyt eräs Suomen pohjoisimpia viikinkiasutukseen liittyviä miekkoja.

Arkeologi ja seppä Mikko Moilanen sai tehtäväkseen ennallistaa viikinkimiekan eli valmistaa siitä mahdollisimman alkuperäisen kaltainen kopio.

Moilanen esitteli työnsä tulosta tiistaina Ylen aamu-tv:ssä. (Voit käynnistää haastattelun tämän jutun pääkuvasta.)

Miekka tulee yleisön nähtäväksi Keski-Suomen museoon ensi vuonna.

Muinaisten menetelmien jäljille kokeilemalla

Mikko Moilanen tutkii ensin miekan jäänteitä päivän verran. Sitten on vuorossa tarkka suunnittelu ja piirrosten tekeminen. Kuluu jopa puolitoista kuukautta, että hän kantaa sepän pajalta ulos valmiin miekan.

– Työvaiheita on lukematon määrä. Terä tehdään ensin. Ja kahvan osien täytyy istua täydellisesti, ettei mikään heilu. Tieto karttuu kokeilemalla, sillä viikinkiaikaisia tekniikoita ei opeteta enää missään.

Juuret seppänä alkavat arkeologi Moilasella jo lapsuudesta: hänen kaksi enoaan opettivat koulupoikaa kisällinään.

Muinaisten miekkojen valmistamisessa ovat juuri toisten seppien neuvot ja vinkit nousseet arvoonsa: ennallistamiseen soveltuvia menetelmiä on etsitty yhdessä.

Statussymboli kelpasi myös tappamiseen

Viikinkiaika oli Suomessa suhteellisen vaurasta, Moilanen kertoo. Ajalta on löytynyt yli 400 miekkaa säiläkirjoituksineen ja määrä kasvaa. Vain viikinkien lähtömaista, Norjasta ja Ruotsista, on löydetty viikinkiaikaisia miekkoja enemmän kuin Suomesta.

– Vaikka varsinaisia viikinkiaikaisia kauppapaikkoja Suomessa tunnetaan varsin vähän, rannikolta ollut hyvät yhteydet sisämaahan. Miekkoja on kulkeutunut Suomeen ja tehty Suomessa asuneille.

Miekka oli tärkeä esine, perintökalleus ja statussymboli. Parhaisiin miekkoihin liitettiin ihmismäisiä ominaisuuksia. Niille esimerkiksi annettiin nimiä.

Viikinkimiekat Suomessa -tietokirjan kirjoittanut Mikko Moilanen kertoo, että miltei jokainen hänen tutkimistaan miekoista on valmistettu myös taisteluaseeksi.

Miekan leikkaavat reunat on tehty mahdollisimman koviksi, ja löydetyistä esineistä on löytynyt käytön jälkiä, lovia, jotka kielivät omistajan esimerkiksi puolustautuneen miekallaan.

Kotipuutarhoissa harmitellaan runsasta, mutta monin paikoin heikkolaatuista omenasatoa. Pudokkaita on paljon ja omenat ovat pieniä. Tuhohyönteiset ja taudit ovat tehneet tehtävänsä.

Tämä näkyy ja tuntuu nyt Suomen kaatopaikoilla.

Lahden Kujalan jätekeskuksessa hävikkiomenat otetaan vastaan maksutta. Tänä syksynä kolkutellaan ennätyksiä, sillä jäteomenoita vastaanotetaan pelkästään Lahdessa noin 400 000 kiloa.

Omenoista tehdään biopolttoainetta alueella toimivassa Labio Oy:n biokaasu- ja kompostointilaitoksessa.

– Tämän syksyn jäteomenoista tuotettu biopolttoainemäärä vastaa parinkymmenen henkilöauton vuotuista polttoaineen kulutusta, havainnollistaa palveluesimies Mika Kantele Päijät-Hämeen Jätehuollosta.

Kaikki hyödyksi

Omenat hyödynnetään prosessissa täysin.

– Mädättämössä syntyy biokaasua. Siitä jäävä aines menee kompostiin, josta valmistuu maanparannusainetta ja multaa. Omenoista hyödynnetään kaikki sataprosenttisesti, kertoo palveluesimies Mika Kantele.

Omenoita käsitellään kautta maan biojätteenkäsittelylaitoksissa, joita on varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla.

– Se, että omenoista saadaan biopolttoainetta vaatii erityisen mädättämön. Ne ovat hiljalleen yleistyneet, sanoo Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen.

Omenoista hyödynnetään kaikki sataprosenttisesti. Mika Kantele

Ammattiviljelmiltä omenoita viedään jätekeskuksiin kotipuutarhoja vähemmän.

– Omenoiden kakkoslaadun käytämme mehuihin, kertoo omenanviljelijä Timo Krappe Lohjalta.

Omenat eivät ole päässeet ammattiviljelmillä niin kehnoon kuntoon kuin monissa kotipuutarhoissa. Ammattiviljelijät seuraavat tuhohyönteisten määrää systemaattisesti.

– Kasvinsuojeluaineita käytetään täsmänä tarpeen niin vaatiessa, toteaa Krappe.

Lue myös:

Hellekesä sai omenasadon kypsymään jopa kuukauden viime vuotta aiemmin – kotikasvattaja aikoo mehustaa pari sataa kiloa talven varalle

Helsinkiläinen startup kerää ylimääräiset omenat – työllistää samalla vammaisia ja syrjäytymisvaarassa olevia

Huomasitko, että kotimaista omenaa saa kaupoista entistä paremmin keskellä talvea? Se on vähähappisten varastojen ansiota

Yle kertoi tänään, että Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla sortuneen vanhan kivimuurin korjaaminen voi maksaa arviolta 150 000 euroa.

Juutalaisen hautausmaan ja uurnalehdon välinen muuri sortui kiipeilyn takia viime viikonloppuna Weekend Festivalin aikaan, kun hautausmaalle tuli nuorisoa kuuntelemaan musiikkia ilmaiseksi.

– Siinä on ollut onni onnettomuudessa, että muurin ylityksessä ei ole tapahtunut henkilövahinkoja. Siinä olisi voinut jäädä jalka kiven alle, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto.

Lehdon mukaan muurin korjauksen lopullinen hinta täsmentyy vielä, kun korjaustöistä on tehty tarkempi suunnitelma ja kilpailutus.

Se on kuitenkin varmaa, että urakka ei ole helppo eikä halpa.

– Kivien paikoilleen latominen on käsityötä, ja se on tarkkaa, että osataan laittaa kivet juuri sopiviin paikkoihin, että muurin rakenne on ehjä ja turvallinen, Lehto sanoo.

Muuria joudutaan purkamaan metrikaupalla

Hautausmaan kivimuuri on sortunut noin viidestä kohdasta. Lehdon mukaan muuria voidaan joutua purkamaan jokaisen sortuman kohdalta noin 10–20 metrin matkalta molempiin suuntiin.

– Muurin pystyssä pysyminen perustuu ladontaan, että kaikki kivet tukevat muuria. Siellä ei ole betonia tai muita sideaineita. Kivet ladotaan tietyllä logiikalla. Siellä täällä on isompia kiviä ja sitten on kiilakiviä. Kun tulee tämmöinen sortuma, muuri muuttuu epävakaaksi molemmin puolin. Sitä pitää purkaa, että löytää kohdan, josta voi aloittaa uudelleen.

Syyssateiden aikaan työskentelyä varten joudutaan pystyttämään myös katos.

Kuka maksaa?

Lehto ei osaa vielä sanoa, kuka maksaa korjauskulut.

– Tämä on jonkun ulkopuolisen tekemä. Ensin pitää selvittää, kuka on vastuussa. Jos sen selvittäminen kestää pitkään, niin aloitetaan keskustelu juutalaisen seurakunnan kanssa siitä miten edetään. Ainakin muurin läheisyyden turvallisuus on varmistettava.

Muurin korjaaminen ei voi odottaa kovin kauaa, koska avonaiset sortuneet kohdat voivat laajentua.

Lue myös:

Nuoriso kiipeili Hietaniemen hautausmaan muurin hajalle Weekend-viikonloppuna – Nyt ei tiedetä, kuka maksaa laskun