Historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen on tutkinut seksityöläisten arkea 1800-luvun Turussa uutuuskirjassaan Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa.

– He olivat köyhiä turkulaisnaisia, joille seksityö oli yksi elinkeino silpputöiden joukossa. Siinä sivussa saattoi olla siivousta, vaatteiden pesua, kaupustelua, Vainio-Korhonen kertoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Prostituutiota ei sanana vielä tunnettu ruotsiksi tai suomeksi.

– Se rantautui yleiskieleen vasta vuosisadan jälkipuolella viktoriaanisen ajan perintönä ja kuvasi aikaa, jolloin tähänkin ilmiöön ajattiin suhtautua paljon enemmän moralisoiden.

Seksin myynti ei ollut rangaistavaa ja siihen ei Vainio-Korhosen mukaan kiinnitetty pahemmin huomiota. Seksityö ei tutkijan mukaan leimannut sen enempää kuin asunnottomuus tai köyhyys.

"Näistä naisista löytyi paljon potkua"

Taustalla oli Vainio-Korhosen mukaan köyhyyttä ja syrjäytymistä. Osalla prostituoiduista oli oppimisvaikeuksia, joka aiheutti syrjäytymistä yhteiskunnasta. Sen seurausta olivat myös monenlaiset uhat.

– Seksityöhön sisältyi uhka irtolaisuustuomiosta. Jos ei ollut selkeää vakinaista työtä tuon ajan yhteiskunnassa, niin ensin patistettiin työnhakuun. Jos ei piian paikkaa löytynyt, niin saattoi odottaa puolen vuoden tuomio kehruuhuoneessa, joka oli naisvankila.

Irtolaisuustuomioihin ei tyydytty missään tapauksessa.

– He panivat hanttiin joka välissä: He väittivät vastaan poliisiviranomaisille, tuomareille, he eivät myöntäneet mitään. He valittivat tuomioistaan jopa korkeimmalle mahdolliselle taholle, eli keisarille. Se oli suuri yllätys, että näistä naisista löytyi näin paljon potkua onnettoman elämänympäristön sisällä.

Tarkastusasiakirjojen kautta ilmiön jäljille

Ilmiön jäljille Vainio-Korhonen pääsi sukupuolitautitarkastusten kautta. Tarkastusten taustalla oli pelko kupasta, jota ei ennen penisilliiniä pystytty hoitamaan. Kuppa olikin kansanterveydellinen ongelma.

– Tuon ajan seksityöläiset olivat velvoitettuja kupan tartuntauhan takia kerran kuukaudessa käymään poliisilaitoksella kaupungin lääkärin tarkastettavina tutkittavana, että olivat varmasti terveitä. Jos eivät olleet, edessä oli elohopeakuuri kuppasairaalassa Turussa.

Lokakuussa 1838 Turussa tehtiin Suomen historian laajin kupparatsia siihen saakka. Kymmenen vuoden aikana tarkastusasiakirjoihin päätyi 164 naista noin 13 tuhannen asukkaan Turussa.

Unkarin viranomaiset ovat lopettaneet ruuanjakelun kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Kyseiset turvapaikanhakijat ovat viranomaisten ylläpitämällä siirtymävyöhykkeellä Unkarin ja Serbian vastaisella rajalla. Human Rights Watch vaatii, että viranomaiset huolehtisivat laillisista velvoitteistaan ja antaisivat ihmisille ruokaa.

– Hallitus on alentunut uuteen epäinhimillisyyden pohjaan kieltämällä ruuan säilössä pitämiltään ihmisiltä, sanoo Human Rights Watchin Itä-Euroopan ja Balkanin alueen tutkija Lydia Gall.

Järjestön mukaan esimerkiksi kahdelta afgaaniperheeltä sekä syyrialaisilta veljeksiltä kiellettiin ruoka sen jälkeen kun heidän hakemuksensa hylättiin uuden kelvollisuusjärjestelmän perusteella.

Afgaaniperheiden lapsille ja imettävälle äidille annettiin ruokaa, mutta heitä kiellettiin jakamasta sitä muiden perheenjäsenten kanssa, kertoivat perheiden oikeusavustajat.

EIT puuttui asiaan

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Unkarin viranomaiset palauttamaan ruuanjakelun kahdelle afgaaniperheelle 10. elokuuta ja samanlaiset hakemukset on tehty kolmessa muussa tapauksessa.

HRW:n mukaan viranomaiset ovat noudattaneet EITn päätöstä, mutta ruoansaantikielto saattaa silti odottaa vielä kymmeniä muita kielteisen turvapaikan saaneita.

Heinäkuussa voimaan tulleen lain mukaan viranomaisilla on oikeus käännyttää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, vaikka he olisivat valittaneet päätöksestä. Viranomaiset saavat myös siirtää kielteisen päätöksen saaneet erityisalueille odottamaan käännytystä.

Unkarin maahanmuutto- ja pakolaisviraston lausunnon mukaan Unkarin laissa ei ole mitään sellaista kohtaa, jonka nojalla viranomaisten pitäisi toimittaa ruokaa siirtymävyöhykkeellä oleville.

Useat ihmisoikeuslait kuitenkin edellyttävät, että säilössä pidettyjä on kohdeltava inhimillisesti ja heidän perustarpeensa on täytettävä, HRW muistuttaa. Tämä sisältää ruuan, veden, hygieniatarvikkeiden ja lääkkeiden jakamisen.

Lue myös:

EU-komissio otti voimakeinot käyttöön: haastoi Unkarin oikeuteen turvapaikanhakijoiden kohtelun takia

Orbánin Unkari ryhtyy kurittamaan kansalaisjärjestöjä – agenttilistalla myös suomalainen

Analyysi: Unkarilaiset antoivat Viktor Orbánille vapaat kädet keskittää valtaa – miten käy demokratian ja saako hän seuraajia muualla Euroopassa?

Pieni osa opiskelupaikan saaneista jäi tänä syksynä vaille sähköposti-ilmoitusta, jossa kerrottiin saadusta opiskelupaikasta.. Koko maassa ongelma koski 19:ää opiskelemaan hakenutta ja varasijalta valituksi tullutta. Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Virhe johtui siitä, että Opetushallituksen Opintopolku-palvelu ei toiminut normaalisti eikä lähettänyt tietoa valinnasta hakijoille.

Yhdeksästätoista hakijasta yhdeksän oli hakenut Turun ammattikorkeakouluun eri opiskelualoille ja viisi Oulun yliopiston matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmaan. Loput olivat muihin korkeakouluihin hakeneita.

Opiskelijoihin oltu yhteydessä

Oulun yliopiston koulutuspalvelupäällikkö Tero Vedenjuoksu kertoo, että tieto opiskelupaikan saamisesta oli Opintopolku-verkkopalvelussa näkyvissä, mutta viestiä hyväksynnästä ei ollut lähtenyt.

Opiskelijoihin on Vedenjuoksun mukaan otettu yhteyttä sen jälkeen, kun tieto virheestä tuli viime viikolla Opetushallitukselta.

– Olemme saaneet tietää, että ainakin osa heistä olisi nyt ottamassa paikan vastaan.

Vedenjuoksun mukaan opiskelijoille voidaan vielä järjestää opiskelupaikka, vaikka normaalisti paikka olisi pitänyt jo ottaa vastaan.

Sen sijaan ainakin Turun ammattikorkeakouluun hakeneet olivat saaneet tiedon jo aiemmin, koska ammattikorkeakoulu oli lähettänyt valinnasta myös oman viestinsä.

Järjestelmä petti osittain

Opetushallituksen erityisasiantuntijan Mikko Erosen mukaan virhe johtui siitä, että järjestelmässä oli tapahtunut aikakatkaisu, jolloin viimeiset tapahtumat olivat jääneet käsittelemättä. Virhe tapahtui, kun järjestelmä käsitteli heinäkuussa niitä paikkoja, joita kesäkuussa ensisijaisesti valituksi tulleet eivät olleet ottaneet vastaan.

Erosen tiedossa ei ole, että virheen takia vastaanottamatta jääneitä paikkoja olisi otettu vastaan sen jälkeen, kun virhe selvisi korkeakouluille, jotka välittivät tiedon tarvittaessa eteenpäin hakijoille.

– Oletettavasti hakijat ovat saaneet jo aiemmin tiedon, tai he eivät ole halunneet ottaakaan paikaa.

Itä-Suomen yliopistossa tapahtui vuonna 2017 virhe, jonka seurauksena yli seitsemänkymmentä opiskelijaa sai virheellisen tiedon, jonka mukaan heidät olisi valittu opiskelemaan.

Iranin asevoimat on esitellyt hävittäjäkoneen, jonka kerrotaan olevan 100-prosenttisesti kotimaista valmistetta.

Kowsar-nimen saanut pienikokoinen hävittäjä esiteltiin eilen tiistaina Iranin puolustusteollisuuden näyttelyssä. Koneeseen tutustui muiden muassa Iranin presidentti Hassan Rouhani, jonka nähtiin kiipeävän hävittäjän ohjaamoon.

Rouhanin mukaan uusi hävittäjä vahvistaa maan puolustuskykyä. Presidentti sanoi, että Iranin on oltava jatkuvasti valppaana Yhdysvaltain uhan edessä ja pitää huolta sotilaallisesta voimastaan.

– Miksi Yhdysvallat ei hyökkää meitä vastaan? Siksi, että olemme vahvoja, he tietävät mitä siitä seuraisi, Rouhani puhui.

Lentokelvoton kopiokone?

Länsimaiselle medialle on jäänyt epäselväksi, onko Kowsar-hävittäjä edes lentokelpoinen. Iranin televisio on levittänyt kuvaa lentävästä Kowsarista.

Esittelytilaisuuden kuvanauha kuitenkin katkaistiin ennen kuin kone nousi ilmaan.

Koneen esittelyssä kerrottiin, että Kowsar voi kuljettaa mukanaan erilaista aseistusta ja toimia ilmatukena lyhyissä tehtävissä.

Länsimaiset sotilasilmailuasiantuntijat pitävät selvänä, ettei Kowsar ole ainakaan kokonaan iranilaista valmistetta.

Koneen ulkomuoto on käytännössä sama, kuin amerikkalaisvalmisteisen Northrop F-5:n jonka eri versiot tunnetaan Tiger II- ja Freedom Fighter -nimillä.

F-5 on peräisin jo 1960-luvun alusta ja Yhdysvallat käytti sitä Vietnamin sodassa.

Iran hankki sitä 1970-luvulla yli sata kappaletta ja on käyttänyt sitä oman lentokonekehittelynsä pohjana. Iranin lentokoneyhtiö HESA on valmistanut F-5:n pohjalta Saegeh- ja Azarakhsh -hävittäjämallit.

Iranin lentokoneenrakentajat eivät ole muuttaneet ainakaan alkuperäisen koneen runkoa, toteaa uutistoimisto Reutersin haastattelema asiantuntija Justin Bronk.

Koneen sisälle on voitu tehdä muutoksia, hän sanoo. On kuitenkin huomattava, että F-5:n rungon pienuus aiheuttaa merkittäviä rajoitteita uusimiselle.

– Se on hyvin kevytrakenteinen hävittäjä, jossa on pienet moottorit, joiden työntövoima on vähäinen. Koneeseen mahtuu niukasti polttoainetta, mikä rajoittaa toimintasädettä, ja ahdas nokka, mikä rajoittaa tutkan kokoa ja tehoa, Bronk sanoo.

Koneen rungon sisällä tehtävillä muutoksilla ei voida vaikuttaa näihin rajoitteisiin, hän kertoo.

Lisätietoa Northrop F-5-hävittäjistä Military Factory -sivustolla.

Suomessa noin 500 000 ihmistä kärsii ärtyneen suolen oireyhtymästä, joka voi laittaa koko ruokavalion uusiksi. Näin kävi esimerkiksi Kinnarin perheessä, kun Siiri Kinnarilla todettiin ärtyneen suolen oireyhtymä.

Perheessä ryhdyttiin kokkaamaan FODMAP-ruokavalion mukaisesti. Kyseisessä ruokavaliossa suositaan ja vältetään tietynlaisia hiilihydraatteja.

– Erilaisia ruoka-aineita joutuu karsimaan tosi paljon, ja tiettyjä juttuja sitten taas suositaan. Emme yksinkertaisesti osanneet enää tehdä sellaista arkiruokaa, että se olisi maistunut, kertoo perheen äiti Minna Kinnari.

Aamu-tv:ssä vierailleet Siiri ja Minna Kinnari kertovat saaneensa idean lomamatkalla viime jouluna: FODMAP-ruokavaliota noudattaville ei löytynyt juurikaan hyviä reseptejä, joten he päättivät kirjoittaa herkkävatsaisille sopivan keittokirjan.

Herkkävatsaisen keittokirja syntyi yhteistyössä kotitalousopettaja Elina Ovaskaisen kanssa.

Myös Aamu-tv:ssä vieraillut Ovaskainen kertoo elintarvikkeiden tuoteselosteita selatessa eteen tulleen yllätyksiä. Hänen mukaansa esimerkiksi gluteenittomat korppujauhot sisältävät omenakuitua, kun FODMAP-ruokavaliossa suositellaan välttämään omenaa.

– Luulin, että tiedän aika paljon tuoteselosteista, mutta se on todella yllättävä maailma, kun niitä oikeasti joutuu katsomaan, Ovaskainen sanoo.

Helppoja raaka-aineita, joita löytyy lähikaupasta

Minna Kinnari kertoo kaupassakäynnin olleen alussa vaikeaa ja ahdistavaa, kun vanhat ruokatottumukset täytyi heittää romukoppaan ja kaikkien tuotteiden tuoteselosteet täytyi käydä tarkasti läpi.

– Meitä on perheessä neljä ja syömme kaikki samaa ruokaa. Arjessa ei voi tehdä hirveän monia erilaisia ruokia, siksi tämä projekti on ollut hyvä ja opettavainen, Minna Kinnari kertoo.

Kaupassakäynti on kuitenkin helpottanut kirjan teon ja tiedon karttumisen myötä. Keittokirjaan onkin kerätty Siiri Kinnarin mukaan nimenomaan arkiruokia, kuten broileri-, kala- ja kasvisruokia, sekä leipiä ja jälkiruokia.

– Pyrimme siihen, että siellä on aika vähän raaka-aineita, ettei tehdä reseptejä monimutkaisiksi.

Kinnarin mukaan he ovat myös valinneet kirjaan raaka-aineita, joita löytyy lähikaupoista.

Ovaskaisen mielestä ruokareseptien muuttaminen FODMAP-ruokavaliolle sopivaksi on nykyaikana helppoa, koska erilaisia tuotteita on niin paljon.

– Esimerkiksi gluteiinittomia pastatuotteita on ihan hirvittävä määrä. Kun huomasi, että mitkä arkiruuat meillä ovat vuosittain listojen kärjessä, kuten makaronilaatikko, lihapullat ja pitsat, on niiden muuttaminen [FODMAP-ruokavalioon sopivaksi] mielikuvituksen käyttämistä ja kokeilemista.

Ovaskainen kertoo opetelleensa myös itse kirjaprojektin aikana uuden tavan käyttää sipulia ruuanvalmistuksessa. FODMAP-ruokavaliossa suositellaan välttämään kaikkia sipuleita lukuun ottamatta kevätsipulia.

– Sipuli on sellainen perusraaka-aine, jota käyttää helposti ruuanvalmistuksessa. Nyt puolen vuoden aikana sipulin käyttö on jäänyt, mutta sitten kevätsipulilla ruuanvalmistuksen loppuvaiheessa saa samanlaista makua ruokaan.

Lue lisää:

Siiri Kinnari kehitti äitinsä kanssa vatsaystävällisiä ruokia – uudet reseptit palauttivat syömisen ilon

Ilmavaivoja, turvonnut vatsa ja mahakipuja – auttaako ruokavalion FODMAP-siivous?

Istutko paljon? Istuminen voi olla yksi syyllinen mahan turpoamiseen – Näin vältät pallomahan

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entiselle kampanjapäällikölle Paul Manafortille langetettiin talousrikostuomio. Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen myönsi syyllistyneensä talouspetoksiin sekä kampanjarahoituksen väärinkäyttöön.

Näitä kahta tiistain kärkiuutista Trump ei varmastikaan olisi halunnut kuulla. Rikostutkinnat eivät liity suoraan Trumpiin, mutta ne tahraavat kehää presidentin ympärillä.

Eivätkä rikosepäilyt jää tähän. Kaikkiaan viisi Trumpin liittolaista on joutunut tutkinnan kohteeksi erikoissyyttäjä Robert Muellerin johtaman Venäjä-tutkinnan seurauksena tai sivutuotteena.

Mueller selvittää Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Osa tutkintaa on selvittää, tekikö Trumpin kampanja laitonta yhteistyötä Venäjän kanssa.

Trumpin avustajia koskevat rikosepäilyt eivät liity suoraan Venäjä-tutkintaan. Ne voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, koska osa epäillyistä on tehnyt lievemmän tuomion toivossa syyttäjän kanssa sopimuksen siitä, että he avustavat tutkinnassa.

He ovat tunnustaneet

1. Michael Flynn

Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn on tunnustanut valehdelleensa liittovaltion poliisille FBI:lle keskusteluistaan Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettilään Sergei Kisljakin kanssa. Flynn ja lähettiläs keskustelivat muun muassa pakotteista.

Flynniä vastaan on nostettu syyte. Rikoksesta voi saada jopa viisi vuotta vankeutta, mutta syyttäjän kanssa tehdyn sopimuksen takia häntä uhkaa vain puolen vuoden tuomio.

Flynn on luvannut auttaa tutkintaa, joka selvittää Trumpin kampanjaväen mahdollista yhteydenpitoa Venäjän kanssa.

Flynn oli presidentinvaalien aikaan yksi Trumpin keskeisistä kampanja-avustajista. Tapaaminen suurlähettiläs Kisljakin kanssa tapahtui vasta Trumpin vaalivoiton jälkeen.

Yhteydenpito Venäjään ei itsessään ole laitonta, mutta siitä valehtelu tutkijoille on.

2. Rick Gates

Rick Gates oli Trumpin apulaiskampanjapäällikkö ja myös rikostuomion saaneen Paul Manafortin liikekumppani. Häntä epäillään talousrikoksista sekä valehtelusta FBI:lle.

Toisin kuin Manafort Gates on tunnustanut rikoksia ja hän todisti Manafortia vastaan oikeudessa. Vastineeksi hän saa itse lievemmät syytteet.

Gatesin todistuksen mukaan hän ja Manafort muun muassa salasivat tahallaan verottajalta Manafortin ulkomaisia pankkitilejä. Gates kertoi myös kavaltaneensa rahaa Manafortilta ja muilta työnantajiltaan.

Gates todisti myös, että hän ja Manafort jättivät rekisteröimättä Manafortin vieraan vallan agentiksi. Syytteen mukaan Manafortin olisi pitänyt rekisteröityä, koska hän teki töitä ukrainalaiselle puolueelle, jolla on kytköksiä Venäjän hallintoon.

Manafortin ja Gatesin saamat syytteet eivät liity Trumpin vaalikampanjaan. Erikoissyyttäjä Mueller nosti ne kuitenkin osaksi Venäjä-tutkintaa. Hänen arvioidaan toivovan saavavansa tätä kautta tietoja.

3. George Papadopoulos

George Papadopoulos toimi Trumpin kampanjassa ulkopoliittisena neuvonantajana. Hän on tunnustanut valehdelleensa FBI:lle yhteyksistään Venäjään vaalikampanjan aikana.

Hän on luvannut tehdä syyttäjien kanssa yhteistyötä. Mueller suosittaa, että Papadopoulosille langetettaisiin enintään puolen vuoden vankeustuomio.

Valkoinen talo on korostanut, että Papadopoulosilla oli erittäin pieni rooli Trumpin vaalikampanjassa.

4. Michael Cohen

Tuorein rikoksia tunnustanut on Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen. Tiistaina kerrottiin, että Cohen on myöntänyt syyllistyneensä vero- ja pankkipetoksiin sekä kampanjarahoituksen väärinkäyttöön.

Kuukausia kestänyt tutkinta on keskittynyt Cohenin liiketoimiin kuten taksibisnekseen, joilla ei ole yhteyttä Trumpiin. Cohen kuitenkin sanoi myös, että hän on maksanut Trumpin pyynnöstä hiljaisiksi kaksi naista, jotka väittävät, että heillä on ollut suhde Trumpin kanssa.

Heti ei ollut tiedossa, onko Cohen suostunut tekemään yhteistyötä erikoissyyttäjä Muellerin kanssa.

Ensimmäinen tuomittu

Paul Manafort

Trumpin entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort tuomittiin tiistaina vero- ja pankkipetoksista, yhteensä kahdeksasta eri syytekohdasta.

Rikokset eivät liity Trumpiin. Manafort on kuitenkin keskeinen kiinnostuksen kohde myös Venäjä-tutkinnassa. Hän ei tiettävästi ole suostunut yhteistyöhön Muellerin kanssa.

Syyskuussa Manafortia vastaan alkaa uusi oikeudenkäynti, jonka keskiössä ovat Manafortin liiketoimet Ukrainassa. Häntä syytetään valehtelusta FBI:lle, rahanpesusta ja lobbauksesta ulkomaan puolesta. Ukrainassa Manafort konsultoi Venäjä-mielistä presidenttiä Viktor Janukovitšia ennen Ukrainan vallankumousta.

69-vuotiasta Manafortia voi odottaa pitkä vankeustuomio. Yhdysvalloissa on arvuuteltu, armahtaako Trump entisen kampanjapäällikkönsä, kuten hän aiemmin armahti tukijansa, Phoenixin kaupungin seriffin Joe Arpaion.

Venäjä-tutkinnassa lisää epäiltyjä

Venäjä-tutkinta on johtanut syytteisiin myös useita muita henkilöitä tai yrityksiä vastaan. Heillä tai syytteillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä Trumpiin.

Alex Van der Zwaan on asianajaja, joka teki aikoinaan läheistä yhteistyötä Manafortin ja Gatesin kanssa. Hän tunnusti helmikuussa valehdelleensa Muellerin tutkijoille yhteyksistä, joita hänellä oli ollut Trumpin vaalikampanjan työntekijöiden kanssa.

Van der Zwaan tuomittiin huhtikuussa kuukaudeksi vankilaan sekä sakkoihin. Hän on venäläisoligarkki German Khanin hollantilainen vävy.

12 venäläistä sai heinäkuussa syytteet yrityksistä vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin. Tiedustelualalla työskenteleviä venäläisiä epäillään hakkeroinnista demokraattipuolueen ja vaaliviranomaisten koneille sekä Yhdysvaltain vaaleihin liittyneestä sosiaalisen median kampanjoinnista.

13:a venäläistä henkilöä ja kolmea venäläistä yhteisöä vastaan nostettiin syytteet helmikuussa. Syytteen sai trollitehtaaksi kutsuttu pietarilainen Internet Research Agency ja kaksi sitä rahoittavaa yritystä. Syytettynä on myös 12 Internet Research Agencyn työntekijää sekä väitetty rahoittaja Jevgeni Prigožin.

Heidän epäillään muun muassa levittäneen presidentinvaalikampanjan aikana halventavaa tietoa Trumpin vastaehdokkaasta, demokraattien Hillary Clintonista ja tukeneen Donald Trumpia. Osaa syytetään myös identiteettivarkauksista.

Richard Pineido on kalifornialaismies, joka on myöntänyt myyneensä yhdysvaltalaisia pankkitilinumeroita Yhdysvaltain ulkopuolelle. Tutkintalähteiden mukaan Pineidon epäillään näin auttaneen venäläisiä pesemään rahaa sekä ostamaan muun muassa Facebook-ilmoituksia.

Pineido sanoo, ettei tiennyt, kelle myi eikä ostajien motiiveista. Hän on tehnyt Venäjä-tutkijoiden kanssa sopimuksen yhteistyöstä.

Pineido ei ollut mukana Trumpin vaalikampanjassa.

Konstantin Kilimnik oli Manafortin tärkeä avustaja Ukrainassa. Mueller nosti kesäkuussa häntä vastaan syytteet yrityksistä vaikuttaa todistajiin tutkinnassa, joka koskee hänen ja Manafortin lobbausta Ukrainan tuolloisen Venäjä-mielisen hallituksen puolesta. Kilimnik on venäläinen.

Lue myös:

Trumpin kampanjaa koskeva Venäjä-tutkinta kiihtyy: Tässä pääkohdat pähkinänkuoressa

Analyysi: Ex-asianajajan tunnustus rikoksesta syöksi Trumpin tähänastisen presidenttiuran kiperimpään paikkaan, mutta Trump voi selvitä tästäkin

Trumpin asianajaja Giuliani: Trumpin ei pitäisi todistaa Venäjä-tutkinnassa, koska "totuus ei ole totuus"

Analyysi: Kuka valehtelee, entinen luottomies vai presidentti itse? – Hurja talouskasvu pelastaa Trumpin kujanjuoksulta

Venäjä-tutkinnassa uusia käänteitä: Erikoissyyttäjä Mueller tutkii Trumpin tviittailua, presidentti saattoi tietää venäläisten tapaamisesta

Pentutehtailu, sairaalloinen jalostus ja laiton tuonti. Muun muassa näihin ongelmiin maa- ja metsätalousministeriö toivoo voivansa puuttua säätämällä koirien rekisteröinnin pakolliseksi.

Varsinkin eläinsuojelijoiden toivoma koirien pakollinen rekisteröinti eteni viime viikolla. Maa- ja metsätalousministeriö kertoi, että Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi. Säädökset tulevat eläinten tunnistamislainsäädäntöön.

– Tiedämme minkälaisia koiria tässä maassa on, haluamme suitsia pentutehtailua ja laitonta koirien maahantuontia. Lisäksi saadaan enemmän välineitä viranomaisille, jotta eläintautitilanne pysyy hyvänä, perusteli maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) koirien rekisteröintiä.

Tarkempia yksityiskohtia hankkeesta on luvassa syyskuussa, kun ministeriön asettama selvityshenkilö julkaisee raporttinsa.

Koirista jo nykyisin selvä enemmistö on rekisteröity, suurin osa Kennelliiton rekisteriin jossa on 530 000 koiran tiedot.

Toiveissa on, että rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän eli mikrosirun, avulla karanneen ja kiinnisaadun koiran omistaja olisi helpompi tavoittaa.

Koirien ja kissojen tunnistusmerkintään käytetään nykyisin yleensä ihon alle asetettavaa mikrosirua. Koirilla siru laitetaan yleisimmin selkään lapaluiden väliin. Mikrosiru ei näy ulospäin.

Myös ongelmatilanteissa koiran varma tunnistaminen voisi helpottua. Yle kertoi aiemmin tällä viikolla, kuinka koirahyökkäyksiä ilmoitetaan poliisille yhä enemmän.

Kissat rekisteriin ehkä myöhemmin

Myöhemmin sama rekisteröintipakko saatetaan laajentaa koskemaan kissoja. Tästä tulisi merkittävästi vaikeampi operaatio, sillä kissoista vain pieni osa on nykyisin kirjattu rekistereihin.

Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti kuvailee vaikeaksi arvioida, miten mahdollinen kissojen rekisteröinti voitaisiin toteuttaa.

– On paljon villiintyneitä kissoja, joilla on omistaja vain nimellisesti. Löytöeläintalot ovat kissoja pullollaan, eivätkä omistajat osaa edes niitä aina etsiä. Kissojen rekisteröinti olisi erittäin tarpeellinen uudistus, vaikkei sen toteutus välttämättä olisi helppoa, Lahti toteaa.

Rekisterin avulla omistajat voisi saada paremmin vastuuseen siitä, ettei kissoja jätettäisi heitteille. Myös maaseudulla hylätyissä taloissa oleviin kissapopulaatioihin voitaisiin puuttua paremmin, jos nähtäisiin selvästi että ne eivät ole kenenkään kissoja.

– Suomessa monilla on ajatus, että kissat pärjäisivät luonnossa, mutta eivät ne talvella selviä.

Yle kertoi viime viikolla, kuinka löytöeläinpalveluissa on nyt katastrofaalisen paljon löytökissoja. Biologi ja kirjailija Tiina Raevaara kirjoitti vastikään blogissaan Suomen Kuvalehdessä, että kissojen pitoon liittyvät vääryydet ovat mittakaavaltaan paljon koirien vastaavia isompia.

Parempi ulkonäköjalostukseen ja pentutehtailuun puuttuminen toiveissa

Monet käytännön kysymykset koirien rekisteröinnistä ovat vielä avoimina. Ministeriön asettama selvityshenkilö pohtii, kuinka rekisteri olisi paras toteuttaa.

Päävaihtoehdot ovat viranomaisten tuottama rekisteri, tai jonkin yksityisen tietokannan hyödyntäminen.

Eläinlääkäriliiton näkökulmasta pakollisen koirien rekisteröinnin etuna on mahdollisuus puuttua nykyistä paremmin pentutehtailuun ja koiranpentujen salakuljetukseen, sanoo Lahti.

Tämä edellyttäisi säädöstä, joka kieltäisi koiranpennun luovuttamisen ilman, että se on rekisteröity.

Toiseksi hyödyksi Eläinlääkäriliiton Lahti kuvailee parempaa mahdollisuutta puuttua ulkonäköjalostuksen tuomiin ongelmiin.

– Nyt valvontaviranomaisella ei ole keinoa saada tietoa, jos eläinlääkäri on joutunut tekemään koiralle rakennevikaa korjaavan toimenpiteen.

Lahti kertoo eläinlääkäreiden toivovan, että rakennevikojen korjaamisesta säädettäisiin ilmoitusvelvollisuus.

Lue myös Ylen uutinen syyskuulta 2017: Koirabisnes on kovaa peliä – pentutehtailua, huijausta ja kalliita lääkärilaskuja, mutta myös iloa omistajille.

Sanktioita ei ole vielä pohdittu

Eläinlääkintöylitarkastaja Anssi Welling maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) kertoo, että koirien pakollinen rekisteröinti kerää myös vastustusta.

Soraääniä hankkeelle on tullut byrokratian lisääntymisestä.

Kissojen rekisteröinti olisi erittäin tarpeellinen uudistus, vaikkei sen toteutus välttämättä olisi helppoa. Päivi Lahti, Eläinlääkäriliitto

– Jos lainsäädännöllä tehdään pakolliseksi rekisteri, tuleehan siitä lisää taakkaa koirien omistajille, tosin monihan tekee rekisteröitymisen jo nytkin vaikka se on vapaaehtoista. Mutta jos pakko tulee ja hintalappu päälle ei se välttämättä kaikille riemunkiljahduksia aiheuta, Welling kuvailee.

Hänkin painottaa rekisterin saamista kattavaksi positiivisia puolia painottamalla ja koirien omistajia motivoimalla.

– Sanktioista ei ole ollut puhetta, mutta niitä pitää miettiä myöhemmin. Vaikea sanoa, miten pakottaminen onnistuisi.

Kaikkien kissojen saamista rekisteriin Welling kuvailee vielä vaikeammaksi.

– Kissoja on monissa paikoissa, hyvin vaikea on arvioida kuinka jonkun navettakissa saataisiin pakotettua rekisteriin, Welling miettii.

Koiranomistajan koettava hyötyvänsä

Lahti uskoo rekisterin tulevan parhaiten kattavaksi tiedottamalla sen hyödyistä, kuten kadonneen koiran löytymisen helpottumisesta. Samaan uskoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen.

– Omistajan pitää ehdottomasti kokea hyötyvänsä rekisteristä. Siitä olisi hyvä saada tietoa esimerkiksi koiran rokotuksista, Mähönen sanoo.

– Voisiko rekisteriin liittyä älypuhelinsovellus, joka auttaisi koiran häviämistilanteessa helpottaen koiran ja omistajan uudelleen kohtaamista. Jos siihen saadaan tällaisia hyödyllisiä ominaisuuksia uskon, että koiran omistajat olisivat tyytyväisiä.

Muutaman vuoden takaisen selvityksen perusteella Suomi on EU-maiden vähemmistössä joukossa, jossa koirien rekisteröintiä ei ole säädetty pakolliseksi.

Lahti kertoo että Ruotsissa pakollinen rekisteröinti koirille on ollut jo pitkään, mutta kaikkia koiria ei silti järjestelmässä ole mukana.

Mähösen mukaan Tanskasta on hyviä kokemuksia, kuinka sikäläinen järjestelmän auttaa tarkkailemaan, miten eri rodut kehittyvät ja syntyykö tuontitilanteissa ongelmia.

Lue myös

Kennelliitto koirahyökkäysten kasvusta: Osaan roduista voisi tarvita luvan

Kissanpentujen viskaaminen tielle järkyttää Kotkassa – jo kymmenet ihmiset ovat tulleet apuun etsimään niitä

Ehdotusta eläinsuojelulaista muutettiin: Jatkuvaa veden saantia edellytetään, koirille tulee pakollinen rekisteröinti

Itä-Uudenmaan poliisi on tutkinut poikkeuksellisen hyvin suunniteltua identiteettivarkautta.

Vantaalaisen yrityksen ja tämän omistajan nimissä tilattiin tuotteita lähes viidestäkymmenestä eri paikasta, yhteensä 145 000 euron arvosta.

Yritykselle oli myös tehty sen tietämättä osoitteenmuutos postiin ja perustettu tekaistu nettisivusto. Lisäksi epäillyt esiintyivät puhelimitse yrityksen omistajana.

Identiteettivarkauden kohde oli vantaalainen markkinointiin ja äänentoistoon liittyvä yritys.

Epäilyt tekivät tilaukset suomalaisista yrityksistä eri puolilta Suomea. Tilaukset oli tehty viime vuoden syyskuun alussa noin kahden viikon aikana.

Itä-Uudenmaan rikoskomisario Mikko Minkkisen mukaan epäillyt tilasivat muun muassa keittiötarvikkeita, lahjakortteja ja luontaistuotteita.

– Tavaroita on vaikka mitä, mitä vain mikin yritys on myynyt. Uskoisin, että osa on myyty eteenpäin. Lahjakortteja on löytynyt muun muassa muilta henkilöiltä. He ovat kertoneet, että he ovat ostaneet niitä, Minkkinen sanoo.

Osa tavaroista edelleen kateissa

Osa tilauksista jäi yrityksiksi. Epäilyt saivat kuitenkin tilattua ja noudettua tavaraa postista useamman kymmenentuhannen euron edestä. Poliisi sai pelastettua osan tavaroista postista, mutta tavaraa on edelleen kateissa 30 000 euron arvosta.

Rikos oli Minkkisen mukaan poikkeuksellisen hyvin suunniteltu.

– Tekijäporras ei välttämättä tiennyt tilaajaportaan toimista. Heitä oli vain pyydetty hakemaan tuotteita eri posteista. Roolit oli eriytetty kokonaisuudessa, Minkkinen sanoo.

Epäillyt ovat Minkkisen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvia kolmikymppisiä miehiä.

Pääepäiltyjä on kaksi. Postista tavaraa on lisäksi noutanut ainakin kolme miestä. Miehillä on poliisin mukaan samantyyppistä historiaa takanaan. Tekijöitä epäillään petoksesta.

Juttu etenee syyteharkintaan Helsingin syyttäjänvirastoon.

Eräänä talvisena päivänä täydessä räjähdelastissa ollut armeijan kuorma-auto kolisteli rannalta Kallaveden lahden yli vievälle jäätielle. Se ei ollut mitenkään harvinainen näky Kuopiossa, jossa toimi sodanjälkeisinä vuosikymmeninä niin puolustusvoimien asevarikko kuin valtion ammuslataamo.

Mutta sillä kertaa tapahtui jotain odottamatonta. Jää petti ja kuorma-auto upposi lasteineen mustaan veteen. Ja siellä se on vieläkin, jos varikkoalueen naapurina asuneiden mökkiläisten perimätieto pitää paikkansa.

Tämä tarina on vain pieni palanen muistitiedon runsaudensarvesta, jonka alueella toiminut sotateollisuus on Kuopioon jättänyt. Varsinkin Neulalahteen tarkoituksella ja tahattomasti päätyneet räjähteet elävät yhä tarinoissa.

Tarina uponneesta kuorma-autosta on tuttu puolustusvoimien räjähderaivauksista vastaavalle yliluutnantti Janne Aittamaalle.

– Olen kuullut samaa huhua kolmena eri muunnoksena. Yhteistä niille on se, että kuorma-auto on tippunut, hän kertoo.

Jos niin on tapahtunut, joko sitä ei ole löytynyt tai se on jo nostettu. Janne Aittamaa

Aittamaa on vastuussa jo vuosikymmeniä jatkuneesta valtavasta urakasta, jossa raivataan Neulalahden pohjaa mahdollisimman puhtaaksi sinne viime vuosisadalla upotetuista räjähteistä. Järveen on hävitetty puolustusvoimien varikon, valtion ammuslataamon ja myös yksityisten toimijoiden räjähteitä.

Kalastajan vinkki johti uuteen löytöön

Puolustusvoimat ottaa mielellään vastaan paikallisten tietoja upotuksista, sillä mitään kattavaa tietokantaa räjähteiden sijainnista ei ole. Järjestelmällistä paikkatietoa on kerätty löydöistä ja raivauksista vasta 2010-luvulla.

– Se olisikin helppoa, jos sellainen olisi, yliluutnantti Aittamaa huokaa.

Aina joskus ranta-asukkaiden vinkit johtavat löytöön. Näin kävi viimeksi eilen: paikallinen kalastaja oli kertonut raivaajille, että Viinaniemen rantaan olisi joskus ammuttu jäältä panssarintorjunta-aseella. Perimätieto osoittautui oikeaksi, sillä rantavedestä löytyi kaksi 20 millimetrin panssariammusta. Monesti perimätiedossa on kuitenkin ongelmansa, kun tapahtumista on ehtinyt kulua niin kauan.

– Tässä tapauksessa alue oli suhteellisen tarkasti rajattu. Mutta jos lähdetään aavalle järvenselälle tarkistamaan paikkaa, jonne kuorma-auto on uponnut, siellä saattaa olla neliökilometreittäin tutkittavaa aluetta. Se on vähän kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

Vanha kansa on tiennyt, mitä tänne on upotettu. Juuso Happonen

Puolustusvoimat on kyllä yrittänyt löytää kuorma-autoa niiltä alueilta, joilta se voisi kertomusten perusteella löytyä. Reissuilta on kuitenkin palattu tyhjin käsin. Yliluutnantti Aittamaa epäilee, mahtaako kuorma-autoa ollakaan pohjassa.

– En kyseenalaista sitä, etteikö kuorma-auto olisi voinut vajota jäihin. Mutta jos niin on tapahtunut, joko sitä ei ole löytynyt tai se on jo nostettu, hän sanoo.

– Jos armeijan kuorma-auto on uponnut täydessä ammuslastissa, en usko, että sitä olisi olankohautuksella ohitettu.

"Osa ei ole halunnut kertoa kenellekään"

Jos armeija lähtisi tarkistamaan kaikkia paikallisten antamia vinkkejä räjähteitä, se tietäisi valtavaa urakkaa. On esimerkiksi huhu, jonka mukaan räjähteitä olisi upotettu suuria määriä lähelle Neulaniemen kärkeä eli aivan muualle kuin missä raivauksia on tehty.

Sitten on huhuja, joiden mukaan räjähteitä on upotettu myös Sorsasalon entisen varikon edustalle ja Kallansiltojen kohdalle. Niitä voidaan mahdollisesti tarkistaa myöhemmin, mutta tällä hetkellä puolustusvoimien resurssit on sidottu Neulalahden puhdistamiseen.

Neulaniemen seudun mökkiläisten puheenjohtaja Juuso Happonen sanoo, että lahden värikäs historia on ollut jollakin tapaa vaiettu asia. Osa tarinoista on noussut esiin vasta nyt, kun kaupungin suuri rakennushanke Neulalahden rannoille on tullut lähelle.

– Vanha kansa on tiennyt, mitä tänne on upotettu. Osa ei ole halunnut kertoa kenellekään, koska heistä armeijaa on mollattu jo muutenkin niin monista asioista. Ymmärrän sen, Happonen sanoo.

Paikallisten huolena ei vain räjähteet

Nyt Happonen toivoisi, että puolustusvoimat tai Kuopion kaupunki kertoisivat paikallisille, mitä pohjassa oikeasti on ja mitä sinne vielä jää. Tällä hän ei tarkoita pelkästään räjähteitä, vaan niistä ja muista lähteistä järvenpohjaan liuenneita myrkkyjä.

Yle uutisoi kesällä Neulalahden pohjasta löytyneistä korkeista raskasmetallipitoisuuksista. Kaupunki oli tiennyt asiasta, mutta alueen mökkiläisiä edustavasta Happosesta tuntuu, että siitä ei ollut kerrottu riittävän avoimesti valtuutetuille ja asukkaille.

– Tämä on armeijan ongelmajätteiden loppusijoituspaikka. Minua huolestuttaa kaupunkilaisena, kalastajana ja mökkiläisenä, että mitä tapahtuu esimerkiksi sedimentissä olevalle elohopealle.

Kuopio ottaa parhaillaan uusia näytteitä sekä sedimentistä että Neulalahden kaloista. Kalatutkimuksen ensimmäiset tulokset tulivat tänään keskiviikkona ja niiden mukaan kaloissa ei ole niin paljon elohopeaa, ettei niitä voisi syödä. Kattavampia tutkimustuloksia tulee myöhemmin syksyllä.

Puolustusvoimien räjähderaivaukset päättyvät puolestaan ensi vuonna, mikäli eteen ei tule yllätyksiä. Miljoona euroa maksaneen ja lisäksi noin 20 henkilötyövuotta vieneen urakan nimissä on järvenpohjasta saatu pois jo yli puoli miljoonaa räjähdettä. Kaikkia ei saada ylös koskaan.

– Tämmöistä takuuta ei voi antaa. Pyritään saamaan ne alueet raivattua, joihin rakennustyöt vaikuttaa. Luonnollisesti raivataan myös laajemmalta alueelta ne räjähteet, jotka aiheuttavat vaaraa rakentamiselle tai virkistyskäytölle, yliluutnantti Aittamaa sanoo.

Yhdysvalloissa eletään nyt aikaa, jossa istuva presidentti on entisen asianajajansa mukaan ollut osallisena rikokseen.

Häkellyttävään asioidentilaan päädyttiin eilen, kun presidentti Donald Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen tunnusti oikeudessa maksaneensa kaksi naista hiljaiseksi ja rikkoneensa näin Yhdysvaltain kampanjarahoituslakeja.

Tarkoitus oli Cohenin mukaan estää kampanjan kannalta tuhoisien tietojen julkitulo. Hyssyttelyrahat saivat pornotähti Stormy Daniels ja playboymalli Karen McDougal. Molemmat ovat sanoneet olleensa seksisuhteessa Trumpin kanssa.

Tukalaksi tilanteen presidentille tekee se, että Cohenin mukaan rahojen maksaminen tapahtui Trumpin tietäen ja ohjeistuksesta.

Cohen sanoi tämän valaehtoisessa tunnustuksessaan. Mutta mitä tästä seuraa?

Ei välttämättä mitään - ainakaan republikaanijohtoisen kongressin aikana. Republikaanit ovat seisseet presidentin rinnalla tai katsoneet ainakin läpi sormien, vaikka Trump on toiminut monella tapaa poikkeuksellisesti jo tähän mennessä.

Hän on esimerkiksi erottanut liittovaltion poliisin FBI:n johtajan kiistanalaisissa oloissa, osoittanut epäluuloa tiedusteluorganisaatioihin ja perinteisiin liittolaisiin, mutta samaan aikaan veljeillyt Yhdysvaltain vaaleihin sekaantuneen Venäjän presidentin kanssa.

Trumpin poliittinen asema voi käydä tukalammaksi, jos demokraatit voittavat marraskuun välivaalit.

Demokraattien riveissä osa näkee jo nyt edellytyksiä Trumpin virkarikosoikeudenkäynnille.

Perinteisesti istuvan presidentin puolue ottaa välivaaleissa takkiin. Voisi helposti ajatella, että ex-asianajajan tunnustus, joka langettaa rikoksen varjon istuvan presidentin ylle, ei varsinaisesti vauhdita republikaanien kampanjaa.

Mutta jos taloudella menee hyvin, ei olisi ihme, jos republikaanikannattajat antaisivat anteeksi kampanjarahoituslakien rikkomisenkin.

Pakkaa sekoittava jokerikortti on, ryhtyykö Cohen yhteistyöhön Venäjä-tutkintaa johtavan erikoissyyttäjä Robert Muellerin kanssa. Siitä voi potentiaalisesti seurata lisää päänsärkyä presidentille.

Cohen ehti olla Trumpin asianajajana vuosikausia ja tietänee yhtä ja toista esimerkiksi Trumpin Venäjä-bisneksistä.

Kongressin välivaaleihin on 76 päivää. Selvää on ainakin se, että panokset noihin vaaleihin nousivat entisestään, kun pelissä on jopa presidentin koko poliittinen tulevaisuus.

Muokattu 22.8.2018 kello 16.07: Muotoiltu uudelleen lausetta Danielsin ja McDougalin väitetystä seksisuhteesta Trumpin kanssa.

Lue lisää:

Trumpin ex-asianajaja Michael Cohen myönsi syyllisyytensä petoksiin ja kampanjarahoituksen väärinkäyttöön

Analyysi: Kuka valehtelee, entinen luottomies vai presidentti itse? – Hurja talouskasvu pelastaa Trumpin kujanjuoksulta

Kun presidentti Sauli Niinistö päätti jatkaa yhteydenpitoaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin Krimin valtauksen jälkeen 2014, hän sai osakseen kritiikkiryöpyn. Syytettiin rähmällään olosta, suomettumisesta.

Presidentti jatkoi tapaamisiaan siitä huolimatta.

Vuosia kului ja tämän vuoden heinäkuussa Suomi sai järjestettäväkseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Putinin huipputapaamisen – ensimmäisen suurvaltojen johtajien kahdenvälisen kohtaamisen vuosikausiin.

Paikkavalintaa voi pitää Niinistön voittona. Hän oli onnistunut profiloitumaan Washingtonissa ja samalla luomaan luottamusta Moskovassa. Amerikkalaisten huomion saa hyvällä puheenparrella, venäläisten kunnioituksen voimaa osoittamalla.

Viisi viikkoa Helsingin huipputapaamisen jälkeen Niinistö ja Putin tapasivat jälleen – tällä kertaa keskiviikkona Putinin kesäresidenssissä Mustanmeren rannalla Sotšissa.

Putin kiitteli vuolaasti Helsingin kokouksen järjestelyjä ja muistutti, että venäläiset eivät odottaneet konkreettisia tuloksia. Yhteydenluomista ja suoraa puhetta Trumpin kanssa Putin piti vain hyvänä asiana.

Keskiviikkona tulivat voimaan myös Yhdysvaltain uusimmat Venäjän-vastaiset pakotteet. Ne Putin kuittasi Yhdysvaltain eliitin haihatteluna, jolla ei ole Venäjään toivottuja vaikutuksia. Rupla syöksyy, mutta Putin jatkaa vallassa.

Heinäkuun lopulla Venäjän puolustusministeri ja Putinin luottomies Sergei Šoigu ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin lisääntyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa pakottaa Venäjän vastatoimiin. Sekä Suomi ja Ruotsi ovat Naton kumppanuusmaita, mikä on lähin yhteistyön muoto ilman sotilasliiton täysjäsenyyttä.

Putin vastasi keskiviikkona toimittajien esittämään kysymykseen Šoigun arviosta syyttämällä tuttuun tapaan Natoa. Nato on tuonut kalustoaan ja sotilaitaan lähelle Venäjän rajaa ja lisännyt sotaharjoituksia myös Itämeren alueella. Uusi Itä-Eurooppaan rakenteilla oleva ohjuspuolustuskilpi ei ole vain puolustusjärjestelmä vaan sillä voi myös ampua.

Syyllinen on Nato, Nato ja vielä kerran Nato. Suomen hän jätti huolellisesti mainitsematta – maamme läheisestä Nato-suhteesta huolimatta.

Sotšissa Niinistö tapasi hyvin ympäristötietoiseksi muuttuneen Venäjän johtajan. Putin ilmoitti olevansa myötämielinen Niinistön vanhalle aloitteelle lisätä Itämeren lentoturvallisuutta sekä tämän uudemmalle aloitteelle lisätä yhteistyötä Arktisilla alueilla. Tahtoa oli vähentää myös ikijäätä sulattavan mustan hiilen tuottamista Venäjällä.

Ympäristöasiat ovat Niinistön mukaan niitä pieniä askelia, jolla luottamusta ja suurempia kysymyksiä koskevia ratkaisuja pohjustetaan.

Mutta miksi Putin ottaa näitä pieniä askelia juuri nyt ja juurikin Niinistön ohjauksessa?

Niinistön lisäksi Putin tapailee vuosien tauon jälkeen nykyisin säännöllisesti myös muita länsijohtajia. Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron kohtasi Putinin toukokuussa Pietarissa ja kävi vielä myöhemmin kesällä kannustamassa voitokasta maajoukkuetta Venäjällä jalkapallon MM-kisoissa.

Mutta Macron on höyhensarjalainen verrattuna Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin. Hänen suhteensa Putiniin on ollut vähintäänkin myrskyisä. Silti tänä kesänä Merkel ja Putinin ovat tavanneet kaksin jo kahdesti, viimeksi viikonloppuna Berliinin ulkopuolella. Keskustelut venyivät kolmituntisiksi.

Venäjä hakee vaikutusvaltaa ympäri maailmaa ja suojelee mustasukkaisesti etupiirejään. Se pyrkii hajottamaan liittolaissuhteita ja haikailee Neuvostoliiton aikaisen suuruutensa perään. Muiden maiden pelkoa Putin pitää hyvänä asiana.

Putin ymmärtää, jos hänen eteensä nousee seinä.

Sellainen ilmaantui, kun EU osoitti vahvuutensa asettamalla Venäjän-vastaiset pakotteet ja karkottamalla diplomaatteja vastalauseena Skripalien myrkytystapauksille Britanniassa.

Mutta Putin näkee myös, jos joku piirtää hänen eteensä rajan.

Siinä ovat saattaneet onnistua sekä Niinistö että Merkel. Säännölliset ja kunnioittavaan tapaan hoituvat tapaamiset ovat siitä osoituksena.

Venäjää kuritetaan yhteistuumin laajalla rintamalla ja yhdellä suulla, mutta Putinia voidaan kuunnella vain kahdella korvalla. Ja ne korvat ovat nyt vuoroin Saksan ja Suomen johtajan.

Kahdeksankymppinen ukonjäärä "Sysi-Suomesta" alkaa olla kaikille suomalaisille tuttu.

Mielensäpahoittaja on laukonut elämänfilosofioitaan kuunnelmissa, kirjoissa, teatterissa ja nyt jo toisessa elokuvassa.

Näyttelijä Heikki Kinnunen laittaa karvareuhkan päähänsä ja ryhtyy Mielensäpahoittajaksi perjantaina ensi-iltansa saavassa, Tiina Lymin ohjaamassa Iloisia aikoja Mielensäpahoittaja -elokuvassa.

Tällä kertaa päähenkilö aikoo kuolla. Oma arkkukin on jo tekeillä, mutta sitten vanhan Ford Escortin rattiin ja pihakaivolle tupsahtaa lapsenlapsi. Suunnitelmat muuttuvat.

– Elokuvassa naurattaa ihan tavallinen ihmisten elämä. Ihmiset ovat oikeita. Siinä ei ole klovneriaa, eikä se ole remppanauruhuumoria. Oikein löi vettä silmiin joissakin kohdin, Heikki Kinnunen sanoo.

"Remppanauruhuumorilla" hän tarkoittaa tyhjän nauramista, pelleilyä ja vitsailua.

Kirjat myyvät ja elokuvateatterit täyttyvät

Kirjailija Tuomas Kyrö kirjoitti ensimmäisen Mielensäpahoittaja-kirjan vuonna 2010. Sitä edelsi radiokuunnelma.

Kirjanimikkeiden tahti on ollut kova. Lokakuussa ilmestyy jälleen uusi: Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja. Teoksia on myyty kaikki formaatit mukaan lukien lähes 550 000 kappaletta.

– En ajatellut, että vanhan miehen sisäinen monologi, joka perustuu lähtökohtaisesti valittamiselle, olisi kirjallinen hitti, Tuomas Kyrö on sanonut Ylen haastattelussa.

Ensimmäisen Mielensäpahoittaja-elokuvan ohjasi Dome Karukoski vuonna 2014. Antti Litjan tähdittämä elokuva oli vuoden katsotuin. Sen on nähnyt runsas puoli miljoonaa ihmistä.

Parasta on, jos näyttelijän ei tarvitse näytellä, vaan voi elää esittämänään henkilönä. Heikki Kinnunen

Lisäksi Mielensäpahoittaja on täyttänyt teatterikatsomoita eri puolilla Suomea.

Kesällä Ylen Radioteatteri esitti 10-osaisen kuunnelmasarjan Mielensäpahoittaja maailmalla.

Suomalaisille tuttu jupisija

– Mielensäpahoittaja on tavallinen suomalainen vanha mies kuten minäkin. On helppo asettua hänen maailmaansa. Ei se paljon omasta ajattelustani poikkea, Heikki Kinnunen myöntää.

Jupisevan vanhuksen kansansuosioon löytyy monta syytä.

Tampereen yliopiston emeritus professori Juhani Niemen mielestä "Kyrö osaa ottaa kaiken irti henkilöistään".

– Uskon, että suosio johtuu paljolti siitä, että elokuvarooleihin on saatu niin hyvät ja sopivat näyttelijät.

Tampereen yliopiston mediatutkija Mikko Hautakangas on samaa mieltä.

– Yleensähän elokuvan markkinointia helpottaa, jos kasvot ovat jo ennestään tuttuja. Suosikkinäyttelijän kasvoilla voidaan markkinoida tuttua hahmoa.

Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkimuksen blogissa Juhani Niemi kirjoittaa suosiosta otsikolla Mielensäpahoittajan anatomiaa. Siinä hän toteaa, että "tyyppi on taitavasti rakennettu ja kutkuttaa laajoja yleisöjä: mielensäpahoittajan voi kuka tahansa tunnistaa lähipiiristään tai yleisönosaston kirjoituksista".

"Ennen kaikki oli paremmin"

Henkilöstä on helppo löytää oman isän, isoisän tai valittajanaapurin piirteitä.

Mielensäpahoittajaa harmittavat arkielämän asiat ja maailmantapahtumat.

Mediatutkija Mikko Hautakankaan mielestä siksi Mielensäpahoittajan purkaukset naurattavat ihmisiä.

Huumori on silloin vahvimmillaan, kun se osuu johonkin aitoon ja koskettavaan. Mikko Hautakangas

– Huumori on silloin vahvimmillaan, kun se osuu johonkin aitoon, koskettavaan ja tärkeään, ettei se ole vain hassuttelua. Esimerkiksi nykyajan kotkotusten pilkallinen naureskelu on aika ymmärtävää ja lempeää.

Suomalaisia kiehtovat hanttiinpistäjät, oman tiensä kulkijat ja vastavirtaan kauhojat.

– Eihän mielensäpahoittaja mikään tyhmä jätkä ole. Häneltä löytyy ymmärrystä, itseironiaa ja huumoriakin. Hän vain on määrätyistä asioista vankasti omaa mieltä ja on ollut koko ikänsä, Heikki Kinnunen sanoo.

Ennen kaikki oli paremmin. Kunpa radiosta tulisi Kankkulan kaivo. Heikki Kinnunen

72-vuotias Kinnunenkaan ei pidä tietokoneista ja ymmärtää, kuinka vanhuksille hipaisupuhelimen käyttäminen, verkkopankki ja ylipäätään Internetin käyttö voivat tuottaa tuskaa.

– Ennen kaikki oli paremmin. Televisio-ohjelmatkin olivat ennen parempia. Nyt se on sitä yhtä ja samaa. Kunpa radiosta tulisi Kankkulan kaivo, hän sanoo ja nauraa.

Tekeillä jo tv-sarja

Elokuvan maaseutukuvat perunannostoineen vievät nostalgisiin muistoihin, vaikkei koskaan olisi traktorin pukilla istunutkaan.

– Aika monet kaupunkilaiset ovat maaseudulta lähtöisin ja mummolat ovat maaseudulla. Maaseutu on yhteinen kokemus suurimmalle osalle suomalaisia, Mikko Hautakangas toteaa.

Katsojaa kiinnostaa myös konservatiivisen maalais- ja sallivamman kaupunkilaiselämän törmäys.

Tuttuja voivat olla myös sukupolvien väliset kuilut.

Hautakankaan mielestä nuorille Mielensäpahoittaja voi olla kurkistusikkuna isovanhempien maailmaan, joka muuten tuntuisi oudolta ja käsittämättömältä.

– Mielensäpahoittaja on sketsihahmotyyppinen henkilö, melkein kuin Putouksen hahmo. Hänellä on selkeästi tunnistettavat hokemat, jotka toimivat someaikanakin.

– Somessakin ihmiset lainaavat lausahduksia "Kyllä minä niin mieleni pahoitin" tai "kyllä ei pidä".

Halutaan rakentaa ilmiöitä, joita voidaan myydä monissa eri paketeissa. Mikko Hautakangas

Emeritus professori Juhani Niemi ja mediatutkija Mikko Hautakangas muistuttavat, että ilmiön syntyyn on vaikuttanut myös laaja näkyvyys eri medioissa.

– Monimediallisuus on nykyisin usein suosion takana ja oleellinen asia. Paitsi että elokuvalle tulee jatko-osia, sitä pitää pystyä hyödyntämään erilaisilla alustoilla. Halutaan rakentaa ilmiöitä, joita voidaan myydä monissa eri paketeissa, Hautakangas sanoo.

Näyttelijä Heikki Kinnunen ei vielä laita Mielensäpahoittajan karvareuhkaa naulaan. Hän paljastaa tulevasta sen verran, että Mielensäpahoittajasta on jo tekeillä tv-sarja.

Kieli on valtaa. Sen tietävät kaikki.

Viimeksi keskustelu kielestä ja politiikasta lähti kierroksille tiistaina, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö tulistuivat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) käyttämästä vihervasemmisto-termistä keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla.

Andersson kuvasi sananvalintaa rimanalitukseksi ja Niinistö pääministerin arvovallalle sopimattomana.

Niinistö kuvasi termiä "äärioikeiston keksimäksi vähätteleväksi nimittelyksi".

Vihervasemmisto-termiä viljellään julkisuudessa usein. Myös Vihreä lanka -lehti on käyttänyt termiä ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on todennut, ettei hän kaihda sanoa edustavansa vihervasemmistoa.

Verkkouutiset kertoo myös Li Anderssonin itse jakaneen sanan sisältäviä tekstejä.

Mikä siis oli Sipilän "rikos"?

Poliittisen retoriikan tutkija Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista huomauttaa, että politiikassa on haastavaa määritellä sitä, mikä on neutraalia kielenkäyttöä.

– Kun poliitikko puhuu, hän ajaa aina jotain asiaa. Se, mikä toiselle yleisölle on neutraalia, voi olla toiselle erittäin sävyttynyttä ja jopa loukkaavaa.

Poliittisessa retoriikassa tehdään jakolinjoja poliittisiin vastustajiin. Nyt poliittinen vastustaja on selvästi nimetty.

– Kun pääministeri käyttää tällaista termiä, huomio on tietysti taattu. Vihervasemmisto-termillä laitetaan myös nippuun aika paljon erilaisia poliittisia toimijoita, Tilli sanoo.

Kielentutkija ja useita kirjoja politiikan ja vallan kielestä julkaissut Vesa Heikkinen huomauttaa,että nimeäminen on aina valintaa ja vallankäyttöä.

Hän huomauttaa, että Sipilä pystyy niputtamalla ja pelkistämällä yhteen tiettyjä toimijoita rakentamaan joukon, jota "ei oikeasti ole edes olemassa".

Heikkisen mukaan ongelmallinen on vihervasemmisto-termin epämääräisyys.

– Tarkoittaako se vasemmistolaisia, joilla on vihreitä ajatuksia, vai vihreitä, joilla on vasemmistolaisia ajatuksia? Vai onko se vihreät puolueena ja vasemmistopuolueet yhdessä? Tästä ehkä se ongelma tuleekin. Sitä käytetään termimäisesti, ikään kuin sen sisältö olisi kaikille itsestään selvä, Heikkinen pohdiskelee.

Sanojen historialla on merkitystä

Sipilä itse on selittänyt asiaa sillä, että hän ei osannut odottaa, että hänen sananvalintansa aiheuttaisi arvostelua.

– Esimerkiksi vihreät ja vasemmistoon kuuluvat opiskelijat käyttävät sitä omilla sivuillaan, se on ihan yleisesti käytössä, Sipilä sanoi keskiiviikkona.

– Sanotaan, että vihreät ja vasemmisto, jos se helpottaa, hän lisäsi.

Kielentutkija Vesa Heikkinenhuomauttaa, että sanojen historialla on merkitystä.

– Eduskunnassa vihervasemmisto-sanaa on käytetty ensimmäisen kerran vuonna 2011, jolloin perussuomalaisten Olli Immonen käytti sitä. Eduskunnassa sen käyttäjät ovat perussuomalaisia, kokoomuslaisia ja keskustalaisia. Teuvo Hakkarainen on käyttänyt sitä useimmin, eduskunnan arkistoja haastattelua varten silmäillyt Heikkinen kertoo.

Poliittisen retoriikan tutkija Jouni Tilli huomauttaa, että termiä on useimmiten käyttänyt niin sanottu maahanmuuttokriittinen oikeisto ja termiin on kytkeytynyt myös väitetty kulttuurimarxilainen salaliitto.

– Tähän salaliittoon luetaan kuuluviksi vihreät ja vasemmistopuolueet ja myös toimittajat.

Tilli uskoo, että todennäköisesti juuri tämä historia ärsytti Anderssonia.

Vesa Heikkinen lisää, että termiä on käyttänyt nykyinen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho blogissaan jo vuonna 2006.

– Monet pöyristyivät siitä, että tällaista heidän mielestään oikeistopopulistista ilmausta käyttää pääministeri.

Persu-sanasta käytiin aikoinaan vääntöä

Kokkarit, vihervassarit, demarit, persut. Arkikielessä, julkisuudessa ja politiikkojen puheessa eduskunnan ulkopuolella näkyy yhtä ja toista nimitystä.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini (sin.) lausahti aikoinaan roisisti "persut eivät myy persettään".

Sitä ennen sana persu oli laitettu eduskunnassa pannaan, kun taas Julkisen sanan neuvosto suositteli, että lyhennettä persu voi käyttää tiedotusvälineissä, mutta harkitusti.

Kristillisdemokraatit taas eivät pidä nimityksestä kristilliset, sillä se viittaa puolueen aiempaan nimeen.

Myös Twitterissä on väännetty vilkkaasti siitä, onko vihervasemmisto loukkaava sana.

Poliittisen retoriikan tutkija Jouni Tilli huomauttaa, että merkitystä on aina sillä, kuka termiä käyttää, missä yhteydessä ja missä tarkoituksessa.

– Jos esimerkiksi keskustalainen sanoo, että me kepulaiset, on sävy tietysti eri kuin jos sosiaalidemokraatti sanoo, että kepu pettää aina.

On siis eri asia, käyttääkö termiä itse vai käyttävätkö sitä poliittiset vastustajat.

Jos taas esimerkiksi pääministeri pitää puhetta, tapana on käyttää puolueista virallisia nimiä.

– Vaalien lähestyessä siellä tietysti välillä puhuu enemmän puoluejohtaja kuin pääministeri, kielentutkija Vesa Heikkinen sanoo.

Tilli huomauttaa, että myös itseironinen käyttö voi olla oiva vastaveto poliittisille vastustajille.

Heikkinen lisää, että sanaan voi myös tuoda positiivista arvotusta, kuten tietyt keskustalaiset esimerkiksi #vainkepujutut-hashtagilla.

Lähestyvät vaalit irrottavat poliitikkojen kielenkannat

Epäilemättä siis myös lähestyvä vaalikevät näkyy poliitikkojen retoriikassa – myös oppositiossa halutaan nostaa esiin kielenkäyttöä tarkoituksella.

Tilli uskoo, että vastaavantyyppisiä ilmiöitä tulee lisää, kun vaalit lähestyvät. Asetelmia saatetaan lähteä luomaan esimerkiksi kohuilla.

– Sosiaalisessa mediassa nämä lähtevät helposti vyörymään. Ja sitten lähtee pyörimään se mylly, että kuka on sanonut ja millloin, Tilli huomauttaa.

Heikkinen ei usko, että vihervasemmisto sanana neutralisoituu – ei ainakaan nyt, kun siitä nousi kohu.

– Luonnollistuminen tapahtuu vaivihkaa ja vähitellen ilman että kukaan siihen tarttuu, Heikkinen selventää normaalia kulkua.

Nyt myös näyttää Heikkisen mukaan siltä, että vihervasemmisto ei kelpaa vihreille eikä vasemmistolle.

Jouni Tilli huomauttaa, että arvovaltaisten puhujien käyttämillä termeille on kuitenkin merkitystä.

– Jos pääministeri tai presidentti käyttää tiettyä termiä, ei painokkaampaa puhujaa ja kontekstia oikeastaan voi ollakaan.

Lisää aiheesta:

Li Andersson hermostui Sipilän käyttämästä termistä: "Todellinen rimanalitus pääministeriltä"

Sipilä vihervasemmistogatesta: "Sanotaan vihreät ja vasemmisto, jos se helpottaa"

Keskusta julisti SDP:lle ja kokoomukselle vaalivuoden "myrskyvaroituksen" – Sipilä arvosteli oppositiota "virheellisestä" kritiikistä

Kysyimme pari viikkoa sitten yleisöltä, millaisia kysymyksiä uusi laki herättää ja millaisia kokemuksia heillä on uudistuksesta.

Yleisöä askarruttavat kysymykset koskivat taksien saatavuutta ja hintoja, Kelan korvaamia kyytejä, koko lakiuudistuksen mielekkyyttä sekä lainvalvontaa.

Yleisön kysymyksiin vastaavat tässä jutussa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, järjestöpäällikkö Katja Saksa Taksiliitosta, osastopäällikkö Kimmo Pylväs liikenteen turvallisuusvirasto Trafista, etuuspäällikkö Susanna Bruun Kelasta sekä hallituksen puheenjohtaja Börje Nummelin Kela-kyytejä viidessä maakunnassa välittävästä Pro-Keskuksesta.

Yhdeksi isoimmaksi ongelmaksi kyselyssä nousi Kelan kustantamien kyytien välittäminen maaseudulla ja siten koko taksitoiminnan kannattavuus siellä.

A-studio kävi tutustumassa ongelmaan Pohjois-Savossa ja käsittelee aihetta tänään keskiviikkona lähetyksessään TV1:ssä klo 21. Kysymyksiin vastanneet Saksa, Bruun ja Nummelin ovat vieraina myös lähetyksessä.

Kysymyksiä taksin tilaamisesta ja hinnoista

1. Miten voi varmistua, että taksin saa ajoissa?

Taksiliitto: Varsinkin maaseudulla taksi kannattaa tilata ennakkoon joko suoraan taksiyrittäjältä tai välityspalvelusta. Jos taksi ei silti tule, siitä pitää valittaa ensisijaisesti suoraan yrittäjälle tai välittäjälle.

2. Miten kuluttaja uskaltaa nykyään ottaa taksikyydin ”lennosta”? Jos taksi pysähtyy, ja se on “väärän” hintainen, joudunko maksamaan?

Taksiliitto: Taksin voi pysäyttää lennosta samaan tapaan kuin ennenkin. Jos hinnasta ei päästä sopuun, kun taksi on pysähtynyt, siitä ei tarvitse maksaa.

3. Mistä taksin voi nykyisin tilata?

Taksiliitto: Valtakunnallinen taksinvälityssovellus Valopilkku toimii edelleen. Taksin voi tilata myös paikallisista välityspalveluista ja suoraan taksiyrittäjältä, kuten ennenkin.

--
Taksin voi tilata monilla muillakin mobiilisovelluksilla, joita ovat esimerkiksi Fixutaxi, Lähitaksi, Kyyti, Taksi Helsinki ja muut alueelliset sovellukset. Katso Ylen vertailu yhdeksästä sovelluksesta.

4. Onko ruuhka-aikaan kalliimpaa?

Taksiliitto: Yleensä on, mutta se riippuu hinnoitteluperusteesta. Jos ajetaan mittarilla, taksa perustuu joko aikaan, matkaan tai näiden yhdistelmään. Useimmiten matka maksaa enemmän, jos taksi joutuu seisomaan ruuhkassa.

5. Tarvitseeko hintaa aina kysyä?

Taksiliitto: Ei tarvitse. Taksiyrittäjän pitää pystyä esittämään hinnan muodostumisen perusteet, mutta riittää, että ne ovat vaikka verkkosivuilla tai Facebookissa. Jos asiakas on vähänkään epävarma, kannattaa kysyä. Nykyään hinnan muodostuminen on täysin vapaata, mutta sen pitää olla asiakkaalle selvää.

Jos maksamisen tai palvelun kanssa tulee ongelmia, asiasta voi tehdä virallisen valituksen taksiyrittäjälle tai välityskeskukselle. Kuluttajaneuvonnan verkossa oleva Reklamaatioapuri auttaa siinä.

6. Mistä tiedän, kenellä on lupa harjoittaa taksin ajamista?

Taksiliitto: Luvan voi tarkistaa valtakunnallisesta Vallu-verkkopalvelusta lupanumerolla, Y-tunnuksella tai yrittäjän nimellä. Taksinkuljettajan pitää kertoa lupanumero, jos asiakas sitä pyytää.

Trafi: Taksiliikennettä harjoittavan velvollisuus on huolehtia, että matkustajan nähtävillä on luvan haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi.

Kela-kyytejä koskevia kysymyksiä

7. Kenen vastuulla tilatun taksin saapuminen on?

Kysyjän mukaan taksinkuljettaja oli kertonut terveyskeskuksen potilaalle, että tilattua kyytiä ei ole pakko vastaanottaa, jos tiedossa on esimerkiksi lyhyt matka.

Taksiliitto: Oletan, että tässä on kyse Kela-kyydistä. Taksin saaminen on silloin tilausvälityspalvelun (esimerkiksi Pro-Keskus) vastuulla. Se vastaa koko paketista tilaamisesta taksin tulemiseen saakka.

Pro-Keskus: Taksin saapuminen on meidän vastuullamme. Kun kuljettaja ottaa kyydin, se pitää hoitaa. Sopimukset on tehty niin, että taksiyhtiö saa sanktion, jos se ei saavu paikalle, vaikka olisi ottanut kyydin. Taksiyrittäjä maksaa tässä tilanteessa 300 euron sakon, ja Pro-Keskus maksaa saman summan Kelalle.

Kela: Sopimuksessa on määritelty, että ajoissa eli edellisenä päivänä klo 14 tilattu kyyti saa poiketa +–15 minuuttia sovitusta ajasta. Asiakkaaseen on oltava yhteydessä, jos näin tapahtuu.

Jos paluukyyti tilataan vasta, kun asiakas on lähdössä terveydenhuollon tiloista, odotusaika saa olla korkeintaan 60 minuuttia. Pidempi aika mahdollistaa kyytien yhdistelyn, joka on taloudellisesti järkevää.

Pro-Keskuksen lisäksi muut tilausvälityspalvelut löytyvät tästä listasta.

8. Kuka korvaa terveyshaitat, jos esimerkiksi syöpähoito siirtyy tai dialyysi ei toteudu?

Kela: Terveyshaittaa ei tietenkään voi rahallisesti korvata. Jos aiheutuu esimerkiksi joku maksu perumattomasta käynnistä, sen korvaa palveluntuottaja (tässä tilausvälityskeskus).

Terveydenhoidossa yritetään paikata (näitä tilanteita) ja laitetaan heti seuraava sopiva aika korvaavaan hoitoon. Varmasti hyvin harvoin käy niin, että joku hoito jäisi kokonaan välistä.

Meidän tietoon ei ole tullut vakavaa terveyshaittaa, joka johtuisi Kela-kyydeistä.

Jos tilausvälityskeskus ei ole järjestänyt taksia, vaikka se on tilattu viimeistään klo 14 edellisenä päivänä, keskuksen tulee korvata asiakkaalle muualta tilatun taksin kustannukset kokonaan.

Pro-Keskus: Meillä on korvausvelvollisuus, jos kyytiä ei saada. Tämä koskee kuitenkin vain mahdollisia taloudellisia haittoja. Jos ei löydy Kela-taksia, lähetetään normaali taksi tai jopa ambulanssi.

--
Taksiyrittäjät ovat solmineet sopimuksen palveluntuottajan eli esimerkiksi Pro-Keskuksen kanssa, ja ovat sen kautta vastuussa myös myöhästymisistä aiheutuvista haitoista.

Sopimuksen mukaan taksiyrittäjän “on tiedostettava, että vakuutetulle (asiakkaalle) voi koitua vakavia ja peruuttamattomia seurauksia siitä, että hän ei pääse terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen hänelle varattuna aikana.” Jos kyyti ei toteudu taksinkuljettajan toiminnan tai laiminlyönnin vuoksi, taksiyrittäjän pitää maksaa 300 euron sakko.

9. Saadaanko lisää työntekijöitä Kelan palveluntuottajien puhelinvaihteeseen? Vielä joutuu jonottamaan.

Pro-Keskus: Keskustyöntekijöitä on lisätty alun jälkeen. Olemme ottamassa myös nettitilauksen käyttöön.

Kela: Nettipalvelun pitäisi tulla käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä. Nettipalvelusta kyytinsä voivat tilata ne, joiden henkilötiedot ovat välityskeskuksen tiedossa. Tuottajan pitää voida varmistaa, että asiakkaalla on oikeus käyttää taksipalvelua Kelan korvaamana.

--
Seitsemässä maakunnassa seitsemästätoista on ollut ongelmia taksien välityksessä, ja Kela uhkaa alueiden välityskeskuksia 10 000 euron sakolla. Yksi näistä on Pro-Keskus. Taksikyydit ovat olleet myöhässä yli sovitun ajan tai jääneet kokonaan ajamatta. Lisäksi puhelinpalveluun on ollut liian pitkiä odotusaikoja.

Kysymyksiä lakimuutoksen perusteista

10. Kuka tästä uudistuksesta hyötyi?

Anne Berner: Taksiuudistus helpotti merkittävästi alalle tuloa ja on jo nyt lisännyt taksipalvelujen tarjontaa. Lisääntyneestä tarjonnasta hyötyvät kuluttajat: saatavuus paranee ja hintoihin tulee enemmän kilpailua.

11. Entinen järjestelmä toimi hyvin, miksi se piti muuttaa?

Anne Berner: Entinen järjestelmä ei toiminut kuluttajan kannalta toivottavalla tavalla. Muutoksella haluttiin lisätä tarjontaa ja tuoda aito markkinaehtoinen kilpailu myös taksialalle. Kilpailua ei juurikaan ollut, sillä taksien määrä ja hinnat olivat säänneltyjä. Ennen taksilupaa joutui jonottamaan vuosia.

12. Saako verottaja saman verran tuloja takseilta kuin ennen?

Anne Berner: Liikennepalvelumarkkinoilla on huomattavat kasvunäkymät. Palvelumarkkinan kasvaessa myös valtion verotulot kasvavat.

13. Mihin työpaikkojen on kuviteltu syntyvän?

Anne Berner: Alalle tulon helpottamisella on aivan selkeästi myös työllistymistä edistävää vaikutusta. Tilastot osoittavat, että taksitoiminnassa on ollut patoutunutta yrittäjyyttä ja pulaa kuljettajista.

Kysymyksiä taksilain valvonnasta

14. Miten valvotaan pimeitä taksiyrittäjiä?

Trafi: Yrittäjällä pitää olla taksiliikennelupa ja kuljettajalla taksinkuljettajan ajolupa. Lupia myöntää Trafi ja niiden valvontaa hoitaa poliisi. Poliisi valvoo lupia samalla tavalla kuin se valvoo sitä, etteivät ihmiset aja ilman ajokorttia tai eivät aja ylinopeutta.

15. Miksi nykyisin ympäristörikos on syy olla saamatta taksilupaa, mutta esimerkiksi raiskaus tai väkivaltarikos ei?

Trafi: Tämä ei pidä paikkaansa. Taksinkuljettajan ajolupaa myönnettäessä tarkistetaan hakijan rikostausta. Ympäristörikos ei kuulu kriteereihin.

--
Esimerkiksi seksuaalirikokset, henkeen tai terveyteen kohdistuvat rikokset tai omaisuusrikokset estävät luvan saannin.

Yleisökysymyksiä ovat esittäneet muun muassa nimimerkit Jenni, Pirkko, JP, Terveyskeskuksen huolestuneet hoitajat, Kaukana keskustasta.

Lisää vastauksia: Trafin usein kysytyt kysymykset

Helsingistä lähtenyt Aero O/Y:n DC-3-lentokone laskeutui maanantaina tammikuun 2. päivänä 1961 kello 20.45 kahden välilaskun jälkeen Kruununkylän lentokentälle.

Koneen päällikkö ja perämies siirtyivät lennon jälkeen kokkolalaiseen hotelliin. Vähän ennen iltakymmentä kaksikko ryhtyi illastamaan. Lentäjien seuraan liittyi paikallinen lentovirkailija.

Puolenyön jälkeen kaikki kolme poistuivat hotellista lentovirkailijan kotiin. Isännän kotona konjakkia nautittiin ainakin aamukahteen.

Varhain aamulla lentovirkailija lähti töihin Aeron Kokkolassa sijaitsevaan toimistoon. Lentäjät jäivät lentovirkailijan kotiin. Markkinoinnissaan Aero käytti nimeä Finnair jo tuolloin, vaikka virallinen nimenmuutos tehtiin vasta 1968.

Lentäjien piti saapua aamulla bussikuljetuksella takaisin lentokentälle. Miehiä ei kuitenkaan näkynyt, jolloin lentovirkailija lähti hakemaan lentäjiä kotoaan taksilla. Samaan taksiin poimittiin lentoemäntä, joka toi hotellilta lentäjien matkatavarat.

Koneen miehistö ja lentovirkailija saapuivat lentokentälle vain viisi minuuttia ennen koneen aikataulun mukaista lähtöä. Tammikuun 3. päivänä Aeron DC-3 OH-LCC lähti reittilennolleen Vaasaan 16 minuuttia aikataulustaan jäljessä kello 7.16.

Mutta palataan takaisin tähän päivään.

Finnairilaisella on ”oikeus ja velvollisuus” ilmoittaa

Keskiviikkona 15. elokuuta 2018 Finnairin henkilökunta epäili Helsinki-Vantaalta Roomaan iltapäivällä lähdössä olevan koneen lentokapteenin olevan juovuksissa ja pyysi poliisipartiota puhalluttamaan koneen miehistön.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo, että he eivät vaadi Finnairilta selvitystä tai ryhdy tutkimaan viimeviikkoista tapausta, vaan se on oikeusviranomaisten asia. Tilanne olisi toinen, jos kone olisi ehtinyt lähteä liikkeelle.

Nurmea vaivaa kuitenkin, että Finnair on väittänyt järjestelmän toimineen ja puhuu yksittäistapauksesta. ”Kilvenkiillotusmentaliteetti” on onnettomuustutkijoiden mielestä vaarallista, koska silloin ei oteta opiksi.

– Ihmisen täytyy olla tosi huonossa tilassa, että tapahtuu niin kuin tapahtui. Työnantajan varhaisen puuttumisen järjestelmä on joko puuttunut tai epäonnistunut täydellisesti, että ihminen on päässyt noin huonoon tolaan. Ei voi olla niin, että kaikki oli viikko sitten kunnossa ja nyt käy näin. Sellaisia indikaattoreita joihin olisi pitänyt puuttua jo paljon ennen tätä kyseistä lentoa on varmasti ollut, mutta järjestelmä ei jostakin syystä ole toiminut, Nurmi sanoo.

Finnairin mediasuhteista vastaava johtaja Päivyt Tallqvist vastaa, että jokaisen henkilöstön jäsenen pitää ymmärtää, että pienestäkin epäilystä on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa. Tallqvistin mukaan Finnairilla on käytössään ”aktiivisen välittämisen malli” ja henkilöstöä rohkaistaan hakemaan apua.

– Esimiehillä on velvollisuus puuttua epäilyyn alkoholiongelmista, ja tukea ja apua päihteiden käytön vähentämiseen ja elämäntapamuutoksen tekemiseen saa työterveyshuollostamme.

Tallqvist ilmoittaa, että tapahtuneesta tullaan nyt käymään keskustelua sisäisesti. Jokainen työntekijä pitää saada ymmärtämään, että apua on saatavilla.

– Esimiestyöhön panostaminen on myös tärkeää. Olemme jo aiemmin lisänneet esimiesten määrää, jotta lentäjilläkin olisi tiiviimmin kahdenkeskisiä tapaamisia esimiesten kanssa. Tämä antaa paremmat mahdollisuudet tunnistaa ongelmat ja tarjota niihin apua.

Lentäjän ohjausvirhe vei 25 ihmisen hengen

Mitään varhaisen puuttumisen malleja ei tammikuussa 1961 vielä ollut. Mutta kaikki sodanjälkeiset siviili-ilmailulentäjät tiesivät kotimaiset ja kansainväliset määräykset juovuttavien juomien käytöstä.

Suomalaiset liikennelentäjät olivat työehtosopimuksessaan jopa allekirjoittaneet määräyksen, jonka mukaan ”alkoholipitoisten aineiden nauttiminen palveluksen aikana ja 12 tuntia ennen lennon aloittamista on kielletty. Säännöllisen aterian yhteydessä, joka sisältää lämpimän ruoka-annoksen sai kuitenkin nauttia 1/3 l olutta tai 20 cl mietoa viiniä, ei kuitenkaan lennon aikana.”

Tammikuun 3. päivänä 1961 kukaan ei estänyt kahden lentäjän nousemista matkustajakoneen ohjaamoon Kruununkylän lentokentällä. Kukaan ei puuttunut, vaikka päällikkö siirtyi suoraan koneeseen tekemättä koneen ulkopuolista tarkastusta. Perämies kävi jopa lennonjohdossa vastaanottamassa lentosuunnitelman ja säätietoja.

Tuona pimeänä talviaamuna Vaasaan matkalla ollut kone lensi kymmeniä kilometrejä aivan liian matalalla. Koivulahden peltoaukeamien jälkeen kone teki jyrkän kaarron vasemmalle. Kaarrossa nopeus laski liikaa ja kone joutui syöksykierteeseen.

Ohjaajan paikalla istunut koneen päällikkö yritti pelastaa tilanteen työntämällä kaasut täysin auki. Korjausyrityksestä huolimatta OH-LCC syöksyi metsään ja syttyi palamaan kello 7.40.30.

Kaikki 22 matkustajaa ja kolme miehistön jäsentä kuolivat välittömästi. Lentäjien ruumiit säilyivät tulipalossa matkustajia paremmin, sillä perämiehen takana ollut hiilihapposammutin räjähti kuumuudessa ja hillitsi paloa ohjaamossa.

Onnettomuuden tutkijalautakunnan mukaan onnettomuuden todennäköisenä syynä oli ohjausvirhe. Tutkintaselostuksessa sanotaan, että ”lentäjien fyysinen ja henkinen kunto ei ole valvotun yön ja heidän vastoin määräyksiä nauttimiensa väkijuomien takia ollut normaali.”

Ruumiinavausnäytteiden perusteella koneen päälliköllä oli turmahetkellä ainakin kaksi promillea alkoholia veressään ja perämiehellä 1,56 promillea.

Tutkijalautakunta: Lentoliikennöitsijöiden toimesta olisi tehostettava valvontaa

Nykyisenkaltaista onnettomuustutkintakeskusta ei vuonna 1961 vielä ollut.

Jo saman vuoden kesäkuussa viranomaisyhteistyönä valmistunut Koivulahden onnettomuuden tutkintaselostus oli kuitenkin tarkka ja hyvin laadittu. Se toi samalla häivähdyksen lentoliikenteen tulevaisuudesta.

Tutkijalautakunta suositteli muun muassa, että ”lentoliikennöitsijöiden toimesta olisi tehostettava valvontaa niin, ettei henkilökunnan ylirasittuneisuus, sairaus tai väkijuomien käyttö pääsisi vaarantamaan lentoturvallisuutta.”

Tutulta kuulostaa myös suositus, että ”lentoasemilla lennonvarmistustehtävissä toimiville valtion viranomaisille olisi tähdennettävä, että he mahdollisuuksien mukaan kiinnittävät huomiota lentohenkilöstön kuntoon ennen lennon aloittamista ja tarvittaessa estävät lennon.”

Turman poliisitutkinnan mukaan taksinkuljettaja tai kukaan lentokentällä eri tehtävissä olleista ei ilmoittanut havainneensa lentäjien olleen alkoholin vaikutuksen alaisena.

Lautakunta suositteli myös, että miehistön olisi saavuttava lentokentälle ajoissa ja, että ” lentokoneen päällikön on ehdottomasti suoritettava koneen ulkopuolinen tarkastus ennen lentoon lähtöä.”

Raportissa mainittiin lisäksi, että ”lennonjohtoihin olisi hankittava äänentaltioimislaitteet lentokoneiden kanssa käytyjen radiopuhelinkeskustelujen talteen ottamiseksi.”

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu on itsekin entinen Finnairin lentokapteeni. Henttu muistaa, että Koivulahden onnettomuus käynnisti Suomessa vahvan kulttuurillisen muutoksen suhtautumisessa alkoholiin.

Trafi on pyytänyt ja saanut Finnairilta selvityksen viime viikon ilmaliikennejuopumustapauksesta. Hentun mukaan Finnairin suojamekanismit toimivat, mutta edelleen pitää oppia ja kehittää toimintaa.

– Miehistön päihdetarkastuksia tullaan lisäämään eurooppalaisen lainsäädännön myötä 2020 alkaen. Koneen laskeuduttua on mahdollista, että kone tarkastetaan ja miehistö tarkastetaan. Tässä yhteydessä suoritetaan myös puhallutukset, Trafin ilmailujohtaja sanoo.

Lue myös:

Finnair vahvistaa: Ilmaliikennejuopumuksesta epäilty lentokapteeni on Finnairin työntekijä – "Tällaisessa tilanteessa seuraa aina työsuhteen purku"

Juopumuksesta epäillyn Finnairin kapteenin oli määrä lentää Roomaan

Finnairin lentäjää epäillään ilmaliikennejuopumisesta – voiko matkustaja luottaa kuljettajan ajokuntoon?

– En ole tällä matkalla kuullut ainuttakaan kriittistä sanaa Suomea kohtaan.

Näin totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Sotšissa, jossa hän tapasi keskiviikkona Venäjän presidentin Vladimir Putinin työvierailulla. Presidenttien yhteinen tiedotustilaisuus eteni hyvässä hengessä.

He keskittyivät pääasiassa Suomea ja Venäjää yhdistäviin käytännöllisiin hankkeisiin: kauppaan, Arktisen alueen yhteistyöhön sekä ympäristönsuojeluun.

Kansainvälisten kysymysten käsittely jäi vähemmälle, ja se olisikin ollut vaikeampaa. Venäjän suhteet Yhdysvaltoihin ja EU-maihin ovat olleet erityisen hankalia jo vuosia. Yhdysvallat asetti Venäjälle uusia pakotteita tiistaina.

Niinistö: Suomi maksimoi kykynsä pitää puolensa

Suurin jännite tiedotustilaisuudessa nousi suomalaismedian kysyessä kommentteja Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun kuukauden takaisiin varoitteluihin Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyöstä. Šoigun mukaan yhteistyö pakottaa Venäjän vastatoimiin.

Putin vastasi arvostelemalla Nato-joukkojen siirtoja lähemmäs Venäjän rajaa.

– Tietysti meidän on katsottava, mitä siellä tapahtuu. On vahvistettava infrastruktuuriamme.

Putin mukaan Venäjän on reagoitava, kun rajojen tuntumaan ilmestyy Yhdysvaltojen ohjustorjuntajärjestelmiä, joita voi hänen mukaansa käyttää myös keskipitkän kantaman ohjusten ampumiseen.

Hän ei maininnut Naton perustelleen joukkojen lisäämistä Venäjän entistä aggressiivisemmalla ulkopolitiikalla Krimin valtauksen jälkeen.

Niinistö vastasi viittaamalla aiempiin lausuntoihinsa.

– Muistaakseni siitä on kuusi vuotta aikaa, kun totesin Venäjän presidentti Putinille, että Suomi, niin kuin jokainen itseään kunnioittava kansakunta, maksimoi kykynsä pitää puolensa, Niinistö sanoi.

Niinistö myös huomautti, ettei Suomea ollut arvosteltu hänen vierailunsa aikana ja sanoi, ettei Suomella ole Putinin mainitsemaa ohjustyyppiä.

Putin: Helsingin huipputapaaminen oli hyödyllinen

Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki kysyi Putinilta arviota Helsingin heinäkuisesta huipputapaamisesta Yhdysvaltain Donald Trumpin kanssa.

Putin kutsui tapaamista hyödylliseksi ja huomautti, ettei kukaan ajatellutkaan sen ratkaisevan kaikkia kysymyksiä. Samalla hän arvosteli Yhdysvaltain pakotteita, jotka eivät hänen mukaansa ole rakentavia.

Putinin mukaan pakotteissa kysymys on pikemminkin Yhdysvaltojen poliittisten piirien kuin Trumpin asenteesta.

– Toivomme, että amerikkalaiset ymmärtävät, ettei tällaisella asenteella ole tulevaisuutta.

Putin jätti mainitsematta, että pakotteita ovat puuhanneet Yhdysvaltojen lisäksi myös yksimielinen Euroopan unioni.

Yhteistyötä ympäristökysymyksissä

Putin kiitteli Niinistön kahden vuoden takaista aloitetta tuoda Itämeren sotilaslentokoneisiin lähettimet, jotka mahdollistaisivat niiden paikannuksen. Putinin mukaan asia on jumittunut lähinnä teknisistä syistä ja Naton takia.

Myös Niinistö oli optimistinen hankkeen etenemisen suhteen, koska Yhdysvallat ja Venäjä pystyvät koordinoimaan lentojaan myös Syyriassa.

Putin osoitti tukeaan myös Niinistön ympäristöaloitteille etenkin Arktisella alueella. Aloitteet tähtäävät ilmastonmuutosta kiihdyttävän mustan hiilen käytön vähentämiseen ja ympäristöystävällisempää nesteytettyä maakaasua käyttävien alusten käyttöönottoon merenkulussa.

Putin otti vastaan Niinistön kutsun osallistua Arktisen neuvoston huippukokoukseen. Käytännön yhteistyöhön keskittyvät tapaamiset siis jatkuvat myös tulevaisuudessa.

Presidenttien tapaaminen jatkuu vielä illalla Putinin veneellä Mustallamerellä.

Lue myös:

Niinistö ja Putin tapaavat tänään Sotšissa – Yle listasi Niinistön yhteydenpidon, vain harva tietää keskusteluista tarkemmin

Yhdysvaltalaistutkijan terveiset: Niinistön muistutettava Putinia siitä, miksi Venäjän-vastaiset pakotteet ovat voimassa

Analyysi: Merkel ja Putin tapaavat Saksassa – Trumpin takia johtajat ovat löytäneet yllättävän paljon yhteistä

Elokuvien vuokraaminen on nopeasti katoavaa kansanperinnettä. Keskiviikkona Hämeen Sanomat kertoi elokuvavuokraamo Makuunin hakeutuneen konkurssiin.

Toimitusjohtaja Hans Ehrnrooth viestittää Ylelle, ettei ehdi kommentoimaan uutista konkurssipesänhoitajien kanssa käytävistä palavereista johtuen.

Selvää kuitenkin on, ettei Makuuni ollut ongelmineen yksin. Netflixin kaltaiset tilausvideopalvelut ovat puristaneet videovuokraajat ahtaalle kaikkialla maailmassa.

Yhdysvaltalainen Blockbuster hakeutui konkurssiin vuonna 2010. Ketjun viimeinen liike on jo nähtävyys.

Makuuni perustettiin vuonna 1985 kuten Blockbusterkin, mutta elinaikaa jäi hieman enemmän. Suomeen internetin videovuokraamot saapuivat Yhdysvaltoja hitaammin.

Lukujen valossa Makuunin viimeiset vuodet olivat kivuliaita.

Vuonna 2009 Makuuni-ketjussa oli yli 80 liikettä, ja niissä myytiin elokuvia ja irtokarkkeja 24 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2016 myynti oli romahtanut seitsemään miljoonaan euroon ja tulos yli miljoona euroa tappiolle.

Tänään liikkeitä on jäljellä yhtiön verkkosivujen mukaan enää parikymmentä.

Karkkimyyjä, verkkovuokraamo, lippukauppias...

Kun elokuvamyynti hyytyi, Makuuni panosti irtokarkkeihin. Yhtiö perusti karamellien maahantuontiyhtiön M-Logisticsin jo vuonna 2006.

Vuosikymmenen vaihteen jälkeen Makuuni yritti päästä Netflix-trendin imuun ja perusti oman videonvuokrauspalvelun internetiin.

Vuonna 2015 yhtiö ryhtyi myymään tapahtumalippuja.

Näillä keinoin kurssi ei kääntynyt. Hämeen Sanomien mukaan Makuuni on ollut yrityssaneerausmenettelyssä kesäkuusta lähtien.

Viimeinen naula arkussa oli todennäköisesti heinäkuun helle.

Kilpailija: Heinäkuu -40 %

Makuunin konkurssin jälkeen FilmTown on Suomen viimeinen videoketju. Se näyttää selvinneen Makuunia paremmin myös lukujen valossa.

FilmTown teki viime vuonna 8,5 miljoonan euron liikevaihdolla niukasti voitollisen tuloksen. Päättynyt kesä oli kuitenkin kova, kertoo FilmTownin toimitusjohtaja Tero Nurminen.

– Heinäkuun helteillä videovuokrauksen tilasto näytti -40 prosentin pudostusta. Se oli aika raju kuukausi. Muutoin kuuluu aika hyvää.

FilmTownilla on Nurmisen mukaan kolme liiketoimintaa. Osa liikkeistä myy Spice Ice -jäätelöä, osa irtokarkkeja ja osa on videovuorkaamoja. Yhtiön vahvuus on kivijalassa – esimerkiksi videoiden verkkovuokrauksesta FilmTown ei ole innostunut.

– Pari vuotta sitten neuvottelimme videopalveluista Suomessa ja Ruotsissa. Totesimme kuitenkin, että se markkina pirstaloituu niin moneen suuntaan, että se kannattaa jättää väliin. Olemme pysyneet kivijalassa ja houkuttelemme asiakkaat sinne, Nurminen sanoo.

FilmTown Ouluun – tai lippukauppiaaksi?

FilmTownilla on tällä hetkellä noin 50 liikettä ympäri Suomen. Toimitusjohtaja Tero Nurmisen mukaan kilpailijan poistuminen saattaa avata uusia pelipaikkoja.

– Sitä tutkitaan nyt tarkkaan. On isoja kaupunkeja, joissa meillä ei ole liiketoimintaa lainkaan – esimerkiksi Oulu on sellainen.

Yksi uusi aluevaltaus voisi olla myös lipunmyynti. Makuunilla oli sopimus Lippupisteen kanssa.

– Niinpä, Tero Nurminen toteaa.

Vuonna 1993 videovuokraamossa kesätyöläisenä aloittanut toimitusjohtaja uskoo yhä vuokraukseen. Perjantait ja lauantait ovat hänen mukaansa yhä suosittuja vuokrauspäiviä.

Onneksi pian tulee syksy.

– Nyt on helteet päättyneet ja ruvetaan katsomaan elokuvia, Tero Nurminen sanoo.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:llä esitettävä tutkivan journalismin televisio-ohjelma Uppdrag granskning (UG) on tutkinut tuomioita Ruotsissa tehdyistä raiskauksista ja raiskausten yrityksistä.

UG otti selvitykseen mukaan 843 rikoksentekijää, jotka on tuomittu käräjäoikeudessa raiskauksesta tai raiskauksen yrityksestä viimeisten viiden vuoden aikana. Kaikki paitsi yksi olivat miehiä.

Selvityksen mukaan 427, eli 58 prosenttia, on syntynyt ulkomailla. Heistä 197 on syntynyt Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa, 134 eteläisessä Afrikassa ja 96 muualla Euroopan ulkopuolella.

Luku on korkeampi tapauksissa, joissa tekijä ja uhri eivät ole tunteneet toisiaan. Enemmän kuin kahdeksan kymmenestä on syntynyt ulkomailla. Heistä 40 prosenttia oli ollut Ruotsissa vuoden tai vähemmän.

Syntyperä alkoi herättää keskustelua

Rikoksentekijät ovat usein olleet alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisina. Heidän koulutustasonsa on matala, ja ainakin kolmannes heistä on tuomittu myös muista rikoksista.

SVT:n jutussa mainitaan, että muun muassa Strängnäsin vuonna 2015 tapahtuneet raiskaukset herättivät aikoinaan paljon keskustelua rikoksentekijöiden syntyperästä ja siitä, mikä merkitys sillä on, kun rikoksentekijä tulee maasta, jossa käsitys naisten vapaudesta ja seksuaalisuudesta on erilainen.

Kaikkia tapauksia ei ole tutkittu

Selvityksessä on otettu huomioon vain ne tapaukset, joissa rikoksentekijät on tuomittu. Huomioon ei ole otettu esimerkiksi kaikkea ilmoitettua seksuaalista häirintää.

Ruotsin rikostenehkäisyneuvoston (Brottsförebyggande rådet) tiedossa oli 190 000 seksuaalirikosta vuonna 2016. Sinä vuonna Ruotsissa annettiin 142 raiskaustuomiota. Ilmoituksia raiskauksista tehtiin 6 715.

Sen vuoksi ei voida tehdä johtopäätöksiä kaikista Ruotsissa tehdyistä raiskauksista.

Uppdrag granskning tekee Ruotsissa tutkivaa journalismia. Ohjelmaa on esitetty vuodesta 2001. Se on voittanut työstään monia palkintoja Ruotsissa ja ulkomailla.

Lue SVT:n juttu kokonaisuudessaan täältä.

Juttua korjattu 22.8.2018 klo 17.49: Korjattu muualla Euroopan ulkopuolella syntyneiden tuomittujen lukumäärä 96:ksi, kun aiemmin jutussa luki virheellisesti 97. Lisäksi korjattu väite, että kaikki selvitykseen mukaan otetut tuomitut olisivat olleet miehiä. Todellisuudessa yksi heistä oli nainen, kertoo SVT korjauksessaan. Muokattu myös Lähi-idässä syntyneitä tuomittuja koskeva kohta tarkoittamaan Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa syntyneitä tuomittuja.

Ikäihmiset pelaavat torilla mölkkyä. Kaupat ja ravintolat avaavat hiljalleen oviaan ja pääkadun varteen parkkeeratut autot voi laskea kahden käden sormilla.

Tämän pitäisi olla suoranainen sinkkujen keidas. Kuhmoisissa on noin 2300 asukasta, joista 645 asuu yksin. Kaikkia heistä ei voi laskea kuitenkaan sinkuiksi, sillä osa heistä saattaa silti seurustella.

Baarin terassilla istuva mies alkaa rupatella ja tekee sen oma-aloitteisesti. Eipä kadulla muuta juttuseuraa olekaan.

– Lähdin kaupungille, kun en jaksanut keittää aamukahvia kotona. Olen poikamies jo kolmannessa polvessa, 68-vuotias Ari Ampuja kertoo hörähtäen nauruun.

Pieni Keski-Suomen alueella, mutta Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan rajalla sijaitseva kunta sai viime viikonloppuna huomiota mediassa, kun se nostettiin Suomen ykköseksi Iltalehden listauksessa, jossa mitattiin yksin asuvien kuntalaisten määrää suhteessa asukaslukuun. Listauksen pohjana olivat Tilastokeskuksen keräämät tiedot.

Kuhmoisissa yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista oli viime vuonna 52,3 %. Seuraavana listalla olivat Turku, Sysmä, Lieksa ja Tampere. Lehden mukaan jo yli 1,1 miljoonaa suomalaista asuu yksin, mikä on tuplasti enemmän kuin vuonna 1985. Yksin asumisen buumi on voimistunut viime vuosina.

Ampujakin on kuullut Kuhmoisten nousemisesta otsikoihin, eikä sinkkutilanne tullut yllätyksenä. Onhan Kuhmoinen ollut vastaavalla listalla aiemminkin (Studio 55), mutta silloin sijalla kolme.

– Kyllähän minä olen sen aina tiennyt – ja siinä on hyvätkin puolensa. On totta, että moni täällä kaipaa seuraa. Siitä jopa kuiskaillaan illan hämyssä, mies toteaa.

Piskuisen Kuhmoisen nouseminen listaykköseksi kiiri kunnassa puheenaiheeksi ja spekuloinnin kohteeksi. Voisiko kunta edesauttaa sitä, että sinkut löytäisivät toisensa?

Menomestoista ei ole ainakaan pulaa: niitä on kolme eli enemmän kuin ruokakauppoja, joita on ainoastaan kaksi.

Huoletonta sinkkuelämää

21-vuotias yrittäjä Arttu Kaunistoinen pysäyttää autonsa kunnantalon pihaan. Kaksi kuukautta sinkkuna ollut mies kuuluu kahdeksan alle 24-vuotiaan yksin asuvan kuhmoislaismiehen joukkoon.

Nuori mies ei ole sinkkuudestaan harmissaan tai huolissaan. Kaunistoisella riittää nyt työnsarkaa vuoden alussa perustamassaan putkifirmassa.

– Ei tässä vielä mitään hätää ole, hän toteaa nauraen.

Kaunistoinen sanoo, että varsinkin baareissa törmää usein sinkkumiehiin, jotka tunnustavat kaipaavansa vierelleen seuraa. Siellä sinkkujen määrä ponnahtaa esiin paremmin kuin tavallisessa arjessa.

– Näkyy se jos viikonloppuisin viihteellä käy, hän sanoo.

Ravintola Sahanrannan ravintolapäällikkö Tiina Liimatainen ja Kirsi Salmi ovat hyvin kartalla siitä, kuka on kunnan tyypillinen sinkku.

– Uskoisin väkirakenteen ja ikäjakauman huomioon ottaen, että tyypillinen sinkku on 60-70 vuotias. Miehet ja naiset ovat aika lailla samalla viivalla, Liimatainen arvioi.

– Yhdyn tähän samaan. Vanhempaa väkeä on enemmän. Sitten löytyy noin parikymmentä parikymppistä, veikkaisin, että tyypillinen sinkku voisi olla myös 38-vuotias, Salmi lisää.

Tilastokeskuksen mukaan työikäisistä yksin asuvista kuhmoislaisista selkeä valtaosa on miehiä. Eniten, yhteensä 85, oli 55–64 -vuotiaissa. Samanikäisiä naisia asui yksin vielä viime vuonna 59.

Alle 44-vuotiaita yksin asuvia miehiä oli yhteensä 55 ja naisia 28.

Ei siis ole ihme, että kylillä puhutaan miesten lähtevän Tampereelle etsimään seuraa.

Arttu Kaunistoinen on toistaiseksi löytänyt seurustelukumppaninsa lähinnä Kuhmoisista. Tinderiinkin hän kirjautui, mutta totesi, ettei se ole häntä varten.

Niillä, joilla flaksi käy huonommin, ei ole hätäpäivää. Kuhmoisista on vähän yli tunnin matka Jyväskylään ja tunti Lahteen, Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Puolta lyhyemmän ajomatkan päässä on myös Himoksen rinnekeskuksesta tunnettu Jämsä.

– Voi mennä ulkopuolellekin hakemaan, jos kiinnostaa, Kaunistoinen muistuttaa.

Mutta millaista on olla nuori sinkkumies Kuhmoisissa? Kysymys saa Kaunistoisen taas hymyilemään.

– Jaa-a, hän aloittaa ja pohtii hetken.

– Huoletonta. On vapaat menemiset, eikä niin paljon velvoitteita, hän summaa.

75-vuotiaat naiset hallitsevat tilastoissa

Kunnantalolla sinkku-uutinen yllätti ja käynnisti ajatusleikin.

– Kyllähän se vähän yllätyksenä tuli. Emme itse ole osanneet miettiä sitä, että olisimme erityinen sinkkupitäjä, Kuhmoisten kehittämisasiamies Arto Kummala sanoo.

Kummala visioi, että sinkkujen määrässä on melkoinen mahdollisuus myös kunnan asukasluvun kasvattamiseen.

– Mietimme, että jos meillä on yli 650 yksinasuvaa, niin olisi mahdollista saada heidän mukanaan 650 uutta asukasta, joista osalla voi olla lapsikin. Onhan tässä monenlaisia vaihtoehtoja, hän pohtii.

Kummala uskoo, että yksin asuvien määrä johtuu osittain siitä, että kunnassa on 3000 aktiivikäytössä olevaa vapaa-ajan asuntoa ja kesäisin 10 000 vapaa-ajan asukasta. Osa heistä on päättänyt muuttaa pysyvästi Kuhmoisiin.

– Luulisin, että hyvin moni on muualta tullut sinkku, eikä välttämättä Kuhmoisissa syntynyt ja kasvanut sinkku, Kummala arvioi.

Toinen, ja todella luonnollinen, selitys sinkkujen määrään löytyy, kun taulukon selaa loppuun saakka. Sieltä löytyy myös selitys siihen, miksi lopulta kaikki ikäluokat yhteenlaskettuna sinkkunaisia on enemmän (345) kuin miehiä (309).

Kuhmoisissa asuu 165 yksin asuvaa yli 75-vuotiasta naista. Vastaavasti yli 75-vuotiaita miehiä asuu yksin 54. Tätä selittää se, että naisten elinikä on edelleen korkeampi. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan naiset elävät lähes kuusi vuotta pidempään kuin miehet.

– Kunta on myös pyrkinyt myös tukemaan siinä, että ihminen pystyy asumaan kotona mahdollisimman pitkään. En osaa sitä sinkku-määritelmää ikäihmisiin käyttää, vaan se on jotain muuta, Kummala toteaa.

Silti ajatus sinkkukunnasta on kutkuttava, eikä Kummalan mielestä siitä tarvitsekaan pyristellä eroon.

– Vähän miettinyt, että olemmeko oikeasti se kärkikunta, mutta ei se haittaa, mielellään ollaan sekin!

Helsinkiläisen seurakunnan miespuolista pappia epäillään seksuaalisesta ahdistelusta rippikoululeirillä. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kotimaa 24 -verkkolehti.

Epäily tuli tietoon rippikoulun työntekijän ja isosten kerrottua siitä leirin viimeisenä päivänä leirin johdolle. Helsingin tuomiokapituli on käsitellyt asiaa ja tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle.

Kotimaa 24:n haastatteleman tuomiokapitulin lakimiesassesori Jussi Liljan mukaan tapaus on sattunut heinäkuussa ja tullut tuomiokapitulin tietoon 9. elokuuta. Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan vielä ei ole selvillä onko epäilty ahdistelu kohdistunut yhteen vai useampaan henkilöön.