Viime viikolla julkaistun väitoskirjan mukaan valtaosa suomalaisista hyväksyisi eutanasian. Sen salllimisen kannalla on muutaman vuoden takaisen kyselyn mukaan myös noin puolet lääkäreistä. Esimerkiksi Lääkäriliitto kuitenkin vastustaa sitä.
Helsinkiläistä saattohoitokoti Terhokotia johtava lääkäri Juha Hänninen on kohdannut monia potilaita, jotka ovat kertoneet haluavansa jo kuolla ja pyytäneet siihen apua.
– Kyllä minä ensimmäisenä kysyn miksi. Se on äärimmäisen epätoivon osoitus, että ihminen ei näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin kuolla pois. Syynä voi olla esimerkiksi kokemus, että tässä vain odotetaan kuolemaa, elämä on menettänyt merkityksensä. Harvemmin syynä on kipu, jota yleensä pystytään hoitamaan melko hyvin, Hänninen totesi A-studiossa.
Myös syöpälääkäri ja kansanedustaja Sari Raassina (kok.) korostaa sen merkitystä, että keskustelulle potilaan kanssa löytyy aikaa.
– Monta kertaa se ihan yksinkertainen kysymys, pelkääkö ihminen kuolemaa vai kuolemista, auttaa löytämään niitä välineitä, joilla mennään eteenpäin.
"Saattohoidosta perusoikeus"
Juha Hänninen on aiemmin vastustanut eutanasiaa. Hän on kuitenkin tarkistanut näkemystään kuolinavun antamisesta parantumattomasti sairaille potilaille omien sanojensa mukaan "ikääntymisen ja oppimisen" myötä.
– Olen nähnyt paljon vaikeasti lievitettävää kärsimystä, jonka vuoksi ihmiset haluavat, että elämän loppuisi vähän pikemmin. Näen silloin vähän hybristä siinä, että lääkärikuntana sanomme, että emme anna sinulle tätä mahdollisuutta, koska se on vastoin meidän eettisiä periaatteitamme.
Raassinakaan ei vastusta ehdottomasti kaikissa tilanteissa eutanasiaa, mutta on huolissaan siitä, kyetäänkö ihmisen oma tahto varmuudella aina selvittämään.
– Sairaus nähdään yhteiskunnassa usein kulueränä. Myös ihminen, joka on huonossa kunnossa, helposti kokee olevansa taakka. Olen valitettavasti törmännyt syöpälääkärin urani aikana tilanteisiin, joissa ihminen tuntee, että olisi omaisille helpotus, jos itse kuolisi, ja ne ovat olleet aika järkyttäviä hetkiä.
Molemmat lääkärit näkevät myös paljon kehittämistä suomalaisessa saattohoidossa. Terhokodin kaltaisia saattohoitoon erikoistuneita hoitopaikkoja ei Suomessa juuri ole. Hänninen johtaa saattohoitoa kehittävää Hyvä kuolema -hanketta, joka pyrkii levittämään hyviä käytäntöjä. Niitä kaipaa käyttöön nykyistä enemmän myös Raassina.
– Hyvän saattohoidon pitäisi olla jokaisen perusoikeus tässä yhteiskunnassa, hän summaa.