Etelä-Koreassa syntynyt Ha-Joon Chang on tunnettu ekonomisti ja bestseller-talouskirjailija. Iso-Britanniassa Cambridgen huippuyliopistossa opettava Chang on niittänyt mainetta erityisesti haastamalla valtavirta-ajattelun nykyisessä taloustieteessä.
Yksi Changin hittikirjoista 23 Things They Don't Tell You About Capitalism ilmestyi suomeksi vuonna 2012 nimellä 23 tosiasiaa kapitalismista. Viime vuonna Changilta ilmestyi teos Taloustiede – käyttäjän opas.
Yle pyysi Helsingissä vieraillutta Changia valitsemaan kolme keskeistä talousmyyttiä ja kertomaan, mikä niissä on vikana.
1. Rikkaiden murut eivät sada kaikille
Ensimmäisenä Chang tarttuu niin kutsuttuun trickle down -teoriaan. Ajatukseen, jonka mukaan rikkaiden rikastuminen auttaa myös köyhiä, koska varakkaimpien keskeinen rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on koko kansantalouden etu.
Changin mukaan tulonjaon eriytyminen viime vuosikymmeninä on todistanut, että kyseessä on harhaluulo.
– Tämähän on loogisesti totuudenmukainen ajatus. Mutta se ei ole toteutunut käytännössä. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa, mutta tietyssä määrin myös Ruotsin ja Suomen kaltaisissa maissa kansantulosta suurin osa on ohjattu eniten ansaitseville. Valitettavasti näissä maissa investoinnit ovat vain vähentyneet ja talouskasvu hidastunut.
2. Palvelut eivät korvaa teollista tuotantoa
Elämme jälkiteollisessa palvelutaloudessa, jossa tavaroiden tehdastuotanto ei ole enää tärkeää. Väärin, sanoo ekonomisti Chang. Ensinnäkin kyse on näköharhasta: tavaratuotannon tuottavuus on kasvanut hurjasti ja hinnat siksi romahtaneet. Sektorin kuvitellaan kutistuvan, vaikka se kasvaa.
Palvelusektorin tuottavuus taas kasvaa hitaasti ja palveluiden vieminen on vaikeaa, Chang katsoo. Elinvoimaisimmat palvelualat myyvät sitäpaitsi tuotteitaan – kuten konsultointia, muotoilua tai rahoituspalveluita – perinteisen tavaratuotannon käyttöön.
– Tavaratuotanto on innovaatioiden ja tutkimuksen aluetta, jota ilman on vaikea pitää kasvun vauhtia yllä. Väitetään, ettei teollinen tuotanto ole enää tärkeää, jos sen osuus on pudonnut kymmeneen prosenttiin. Eihän auton moottoristakaan voi luopua, vaikka sen paino vastaa vain kymmenesosaa koko auton koko painosta.
3. Hyvinvointivaltio ei laiskista
Chang mukaan tärkeä myytti murskattavaksi on hyvinvointivaltion laiskistava ja taloutta jähmettävä vaikutus. Ekonomisti ottaa argumenttinsa tueksi Suomen, Ruotsin ja Tanskan taloushistorian.
– Nämä ovat maita, joilla oli laaja ja vahva hyvinvointivaltio. Silti niiden talous on 50–60 vuoden aikana kasvanut yhtä nopeasti ja Suomen tapauksessa vielä nopeammin kuin Yhdysvaltojen, jossa julkiset hyvinvointipalvelut ovat niukkoja.
Chang arvelee, että Skandinavian maissa valitetaan hyvinvointivaltiosta vain siksi, että ihmiset eivät ole eläneet maissa, joissa sitä ei ole. Hänen mukaansa esimerkiksi Etelä-Koreassa sosiaalisten turvaverkkojen puute on rumentanut tuntuvasti maan itsemurhatilastoja.