Työpaikan ilmapiirillä on valtava merkitys työntekijöiden viihtyvyyteen. Åbo Akademin johtamisen ja organisaation professori Alf Rehn kuitenkin huomauttaa, että Suomessa usein siedetään työpaikoilla kurjuutta.
– Olemme Suomessa aika ääri-ihmisiä. Haluamme suuria elämyksiä. Kun menee kurjasti, niin menee tosi kurjasti, Rehn toteaa.
Kuinka työpaikan ilmapiiriä sitten voi kohentaa? Lue tästä asiantuntijan vinkit.
Ensin negatiiviset asiat työn alle
Alf Rehn uskoo, että työpaikan ilmapiirin negatiiviset vaikutukset ovat usein positiivisia vaikutuksia suurempia.
– Ensin pitää hoitaa huono ilmapiiri kuntoon. Vasta sen jälkeen lähdetään etsimään sitä fantsiutta. Emme ehkä näe tarpeeksi ilmapiirin toksisia ilmentymiä. On jotenkin okei, että ollaan töissä pahalla päällä.
Kunnioitus kunniaan
Yksi tärkeimmistä asioista positiivisen työyhteisön rakentamisessa on kunnioitus. Toimivan organisaation jokainen jäsen kokee, että häntä kunnioitetaan.
– Jokaisen pitää saada tietää, että heidän tekemistensä tärkeys nähdään ja ymmärretään. Se fiilis syntyy johtajuudesta; siitä tunteesta, että tekee merkityksellistä työtä ja siitä, että jokainen on oikeasti osallisena siinä työssä.
Johtajan on kannettava vastuunsa…
Työpaikan terve ilmapiiri on Rehnin mielestä ensisijaisesti johtajien vastuulla. Johtajien ja esimiesten pitää se myös tunnistaa. Johtajan ei tule vain käskyttää työntekijöitä.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että johtaja kuuntelee ja ymmärtää alaisiaan. Yritetään kehittää niitä asioita, jotka työntekijöiden mielestä eivät ole kunnossa. Tulisi yrittää pitää dialogia yllä myös silloin, kun töissä menee ihan hyvin.
…mutta myös työntekijällä on roolinsa
Jos toimistolla on huono tunnelma, se ei ole pelkästään esimiehen kontolla. Ilmapiirin epäkohdat eivät korjaannu, mikäli työntekijät vain purevat hammasta ja kiroilevat itseksensä.
– Jokaisen pitää pystyä sanomaan, jos jokin on huonosti. Voi myös miettiä, mitä itse voisi tehdä seuraavan viiden minuutin sisällä parantaakseen vähän työpaikan ilmapiiriä. Oli se sitten oman työpöydän siistimistä, kahvikuppien tiskaamista tai sitä, että kysyy kollegaltaan, miten hänellä menee.
Joskus vain kriisit puhdistavat ilmaa
Alf Rehn uskoo, että jopa pahaan umpisolmuun ajautunut työyhteisö voi selvitä ongelmistaan.
– Suomalainen tykkää kärsimyksestä. Ehkä täytyykin mennä kriisin kautta, kunnes ihmiset oikeasti ymmärtävät. Mielestäni huudamme hätähuutoa liian harvoin. Ehkä meidän pitäisi vähän enemmän kiljua, jopa kiroilla. Jopa pomoille.
Ulkoiset asiat kuntoon viimeiseksi
Hienot design-huonekalut, pallomeri ja kuntoilutilat eivät automaattisesti luo hyvää työilmapiiriä.
– Tunnen hyvin yhden äärettömän luovan firman, ja siellä on erittäin hyvä ilmapiiri. Siellä on myös tylsimmät huonekalut koko maailmassa. Heidän kokoushuoneensa on niin harmaa, että byrokraattikin pelästyy. Silti heillä on tekemisen riemu.
Tunnista oikeasti paha olo
Töihin ei ole aina kiva lähteä. Alf Rehn korostaa, että myös hän loikoilisi mieluummin paratiisisaarella kuin istuisi omassa konttorissaan.
– Se ei kuitenkaan tarkoita, että vihaan sitä. On vakava asia, jos ei oikeasti kykene lähtemään töihin, ja se tuottaa aitoa vihaa ja masennusta. Silloin täytyy ottaa joku irtiotto esimerkiksi johtajan kautta. Täytyy ehkä todeta, että tämä ei ole enää minun juttuni.