Helsinkiläistä Emil Korhosta odotti muutama päivä sitten kotona yllättävä viesti. Hän sai isännöitsijältä ilmoituksen, jossa uhattiin varoituksella, koska hän oli riiputtanut peuran ruhoa kerrostaloasuntonsa parvekkeen sisäpuolella.
Korhonen ihmettelee kirjettä, koska hän kertoo toimineensa Suomen Riistakeskuksen ohjeiden mukaisesti. Hän piti peuraa parvekkeellaan kaksi päivää. Ohjeissa lukee, että riistaa voi riiputtaa useammankin päivän. Kyse on riistan raakakypsytyksestä ja saaliin käsittelystä.
– Tämän jälkeen pilkoin ja pakastin ne ohjeiden mukaan hyvää hygieniaa noudattaen, Korhonen sanoo.
Hän sai moitteita siitä, että ruho olisi pitänyt poistaa "välittömästi". Ilmoituksessa myös luki, että ruhoja ei saa pitää parvekkeella jatkossakaan, tai mies saisi varoituksen.
– Siinä luki perusteluina, että se on suuri terveysriski, mutta perustelu on ontuva. Edes elintarvikelaki ei tunne estettä riistan riiputtamiselle parvekkeella, vaan kieltää ainoastaan myynnin, mikäli tilaa ei ole hyväksytty elintarvikekäyttöön.
Korhonen otti muutama päivä sitten myös yhteyttä isännöitsijään sähköpostilla. Isännöitsijä ei ollut vielä vastannut sähköpostiin, mutta Korhonen toivoo, että he pääsevät keskustelemaan.
Isännöitsijä myös kertoi tekevänsä ilmoituksen ympäristötarkastajalle sekä terveystarkastajalle.
Korhonen teki itse vastineen isännöitsijälle.
– Hän ei pystynyt kertomaan, olenko rikkonut järjestyssääntöjä tai elintarvikelakia. Hän on vain moittinut, muttei vastannut, mitä olen tehnyt väärin.
Heka: Kyseessä on terveysriski
Heka-Vallilan toimitusjohtaja Kimmo Hietala kertoo, että hän ei ole aikaisemmin kuullut tällaista.
– Metsästyksessä ei sinänsä ole vikaa, mutta riistan säilyttäminen parvekkeella on kuitenkin terveydellinen riski.
Jos riistaa säilyttää parvekkeella, voi se mukaan houkutella jyrsijöitä talolle.
– Kaikki jyrsijät, hiiret ja linnut vaistoavat riistan ja kerääntyvät kiinteistön viereen ja alkavat aiheuttamaan ongelmia.
Toimitusjohtajan mukaan myös se on haastavaa, jos talo sijaitsee tiheästi asutulla alueella.
– Jos olisi kyseessä haja-asutusalue, niin miksi ei.
Hietala toivoo, että metsästysseurassa keskusteltaisiin asiasta.
– Olisi hyvä, jos riistan säilytys pystyttäisiin järjestämään haja-asutusalueille.
Tavanomaista metsästäjäpiireissä
Korhonen tietää useita tapauksia, joissa riistaa on pidetty parvekkeen sisäpuolella. Helsinki on Suomen suurin riistanhoitopiiri ja metsästäjiä on kymmeniätuhansia. Maalla asiaa ei välttämättä ihmetellä.
– Rovaniemellä on kuulemma opiskeluasuntola, jonka järjestyssäännöissä kielletään riistan riiputtaminen parvekkeella. Tämä on tietääkseni ainoa taloyhtiö suomessa.
Korhonen on asunut kerrostalossa nyt kolmen vuoden ajan ja pitänyt riistaa aikaisemminkin parvekkeella. Hän ei ole saanut valituksia naapureilta, eikä keneltäkään muultakaan ennen kuin nyt isännöitsijältä.
Isännöitsijän mielestä esteettinen haitta ei ole ongelma.
"Itse kyllä pistäisin ruhon pussiin"
Esimerkiksi Lahdessa kaupunkilaismetsästäjille ei ole annettu erityisohjeita. Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Lasse Perttolan mukaan metsästäjiä on neuvottu käsittelemään riistaa Suomen Riistakeskuksen ohjeiden mukaisesti.
– Riistaa pitäisi riiputtaa muutama vuorokausi lihan mureuttamiseksi ja sitten vasta paloitella, sanoo Perttola.
Tavallisesti metsästysseuran omalla majalla on vaja, jossa isompaa riistaa riiputetaan. Pienemmät saaliit metsästäjä vie useimmiten kotiinsa.
– Seuran vajassa riiputetaan esimerkiksi villisiat ja isommat hirvieläimet, kuten hirvet sekä valkohäntäpeurat. Pienemmät riistaeläimet, joihin kuuluvat usein myös kauriit, riiputetaan pääsääntöisesti kotona.
Omakotialueella saalis saattaa roikkua mureutumassa ulkovarastossa tai autotallissa. Paikan täytyy olla viileä. Hyönteiset ja linnut eivät saa koskea lihaan, joten yleensä riista laitetaan pussiin riiputtamista varten.
Lasse Perttolan mielestä kerrostalossa riiputuspaikka voi olla myös parveke.
– Samahan se on käytännössä, onko siellä joulukinkku vai riistan ruho riippumassa. Itse kyllä pistäisin ruhon pussiin, jos riiputtaisin sitä näkyvällä paikalla, toteaa Perttola.
Kiinteistöliitto: onhan peura rujompi kuin kinkku
Päijät-Hämeen Kiinteistöliiton toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen on samoilla linjoilla siinä, että joulukinkku on periaatteessa sama asia kuin riistan ruho. Hänen mielestään lähes kokonaisena roikkuva peura on näkynä rujompi.
– Jos peura roikkuu parvekkeella kaiken kansan nähtävillä, se ei ole kaikkien mielestä esteettisesti, eikä muutenkaan oikein mukava asia, Kiljunen sanoo.
Kun ruho on käsitelty elintarvikehygienia huomioon ottaen, se ei aiheuta terveyshaittaa. Asian kieltämisen sijaan Kiljunen on ruhon katseilta piilottamisen kannalla.
– Jos roikuttaisin lihaa parvekkeella, laittaisin eteen näköesteen. Tai sitten pussilla suojaisin peuran, jäniksen tai kinkun jotenkin niin, että se ei olisi naapuruston silmien edessä.
Ei pahennusta herättävää kaiteen yläpuolelle
Kerrostalon parveke on Kiljusen mukaan tarkoitettu lähinnä oleskeluun. Parvekkeen käytössä tulisi muistaa, että lautasantennit ja muut parvekekaiteen yläpuolelle ulottuvat asiat pitäisi sijoittaa niin, että ne eivät pistä liikaa naapurin silmään.
– Kaiteen yläpuolella ei saisi sijaita mitään epäsopivaa ja muiden silmiä häiritsevää. Tämä on hyvä nyrkkisääntö kaikessa toiminnassa huoneistoon kuuluvalla parvekkeella, joka on osakashallinnassa, toteaa Raimo Kiljunen.
Parvekkeiden käyttöä suitsitaan muun muassa talon järjestyssäännöillä.