Nopeusrajoitusten pudottaminen 40 kilometristä 30 kilometriin tunnissa yleistyy kaupunkien keskustoissa ja asuinalueilla. Pienempiä nopeuksia ollaan ottamassa käyttöön esimerkiksi Kotkassa ja Haminassa, joissa tapahtuu väkilukuun suhteutettuna enemmän kuolemaan ja loukkaantumisiin johtavia onnettomuuksia kuin muualla Suomessa.
– Ihmisiltä on tullut palautetta, että asuntokaduilla ajetaan liian kovaa. Ihmiset ovat huolissaan lastensa turvallisuudesta, kertoo Kotkan kaupungin tekninen johtaja Hannele Tolonen.
Tähän mennessä nopeuksia on pyritty hillitsemään esimerkiksi nopeusnäyttötauluilla.
– Ne vähän havahduttavat ihmisiä, mutta eihän se mikään valvontakeino ole. Se voi laskea kuitenkin ajonopeutta, Tolonen toteaa.
Törmäysriski pienenee tuntuvasti
Liikenneturvan mukaan nopeuksia on hiljattain alennettu tai niitä ollaan alentamassa myös esimerkiksi Tampereella sekä monissa Itä-Suomen kaupungeissa.
– Helsingissä 30 kilometrin tuntinopeusrajoitus on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta, mutta muualla siihen on herätty vasta viime vuosina, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
Sillä, onko autoilijan nopeus 40 vai 30 kilometriä tunnissa, on iso merkitys ihmishengen kannalta.
– Neljääkymppiä ajava autoilija ei ehdi äkkitilanteessa edes kunnolla aloittaa jarrutusta, joten törmäysnopeus on lähes 40 kilometriä tunnissa vähän kelistä riippuen. Kolmessakympissä auto voi ehtiä jopa pysähtyä ennen törmäystä, Valtonen vertaa.
Pienikin nopeuden pudotus siis pienentää ratkaisevasti törmäysnopeutta ja sitä kautta esimerkiksi jalankulkijan loukkaantumis- ja kuolemanriskiä.
– Kolmenkympin yläpuolella etenkin iäkkään ihmisen kuolemanriski kasvaa todella jyrkästi.
Vaikea noudattaa
Kaakkois-Suomessa poliisi on kuitenkin sitä mieltä, ettei nopeuden alentamisesta ole hyötyä.
– Kansalaisten on vaikea noudattaa näin alhaista nopeusrajoitusta. Yleinen lainkuuliaisuus kärsisi muutoksesta, sanoo apulaispoliisipäällikkö Keijo Kolsi Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
Poliisilla ei Kolsin mukaan ole mahdollisuutta lisätä taajamien liikennevalvontaa. Kaakkois-Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi ollut suunnitelmia siirtää taajamien nopeusvalvontaa kaupunkien omaksi toiminnaksi.
– Käytännössä olisi mahdollista, että kaupunki voisi valvoa ajonopeuksia ja myös kerätä mahdolliset rikemaksut.
Kolsin mielestä alhaisia rajoituksia tehokkaampia ajonopeuden alentajia ovat rakenteelliset hidasteet, esimerkiksi katujen kavennukset ja töyssyt. Kotkan ja Haminan alueelle näitä onkin paikoin kaavailtu, mutta alueen liikenneympäristöön ei ole tulossa sen suurempia muutoksia. Rahaa niiden toteuttamiseen ei ole.
Pyöräilijät osaksi liikennettä?
Liikenneturva muistuttaa, että nopeusrajoitusten alentamisessa ei ole kyse pelkästään valvonnasta vaan nimenomaan liikennesuunnittelusta.
– Liikenneympäristöä on kohennettava niin, että 30 kilometriä tunnissa tuntuu järkevältä. Katu ei saa olla leveä ajobaana, joka houkuttaa ajamaan lujaa. Voidaan käyttää myös hidasteita ja korotettuja suojateitä.
Yksi vaihtoehto olisi sulauttaa pyöräilijät osaksi autoliikennettä, sillä erillisillä pyöräreiteillä risteykset olisivat edelleen ongelmakohtia turvallisuuden kannalta.
– Pienillä nopeuksilla pyöräilijä pystyy ajamaan autojen joukossa turvallisesti. Mennään lähemmäs yhteinen tila -ajattelua. Kovemmissa nopeuksissa on tärkeämpää jakaa eri liikennemuodot eri väylille ja minimoida tilanteet, joissa voi tulla törmäyksiä.