Saksan Mannheimin tekniikan museossa Technoseumissa avautui perjantaina näyttely pyöräilyn historiasta. Tasan 200 vuotta sitten aatelinen Karl von Drais viimeisteli Mannheimissa erikoista kulkupeliä Laufmaschinea.
Vuonna 1816 ei tietenkään vielä osattu kuvitella, että jonakin päivänä ihminen voisi myös polkea. Potkupyörä Laufmaschinen mallina oli hevonen niin kuin se oli reilut puoli vuosisataa myöhemmin myös moottoripyörälle ja moottorivaunulle eli autolle. Hevosen päällä joko ratsastettiin tai sitten sen vetämänä liikuttiin vaunuissa.
Kaksipyöräinen Laufmaschine oli aikalaisilleen vaikea miellettävä. Sellaisia liikkumisvälineitä ei vielä ollut, joita piti jollakin tavalla tasapainotella ja pitää itse pystyssä. Vapaaherra päätyi siihen, että potkuttelemalla jalat olisivat riittävän tukevasti maassa. Ohjauskin oli oltava, mutta sellainen piti ensin keksiä.
Kesäkuun 12. päivänä 1817 Drais lähti Mannheimissa vihdoin liikkeelle. Matkaa kotitalolta määränpäänä olevalle hevostallille oli seitsemän kilometriä. Edestakaiseen matkaan vierähti vain vajaa tunti.
Epätoivoinen keksintö tappavaan aikaan
Kahden vuosisadan takaisista tapahtumista on vaikea löytää luotettavaa tietoa. Valtaosa tiedeyhteisöstä on kuitenkin sitä mieltä, että Draisin kehitystyö liittyi merkittävästi vuonna 1815 kuukausia kestäneeseen Tambora-tulivuoren purkaukseen. Rajun tuhkapilven ja kaasujen seurauksena maapallon ilmasto viileni. Maa olikin Euroopassa roudassa pitkään seuraavana vuonna ja sato jäi saamatta.
Vuosisadan kovimman nälänhädän aikana hevosille ei riittänyt syötävää. Lopulta monien oli syötävä myös hevoset. Ihmisiä kuoli nälkään.
Draisin alkusysäyksenä saattoi kuitenkin olla, että jo muutamaa vuotta aiemmin sato oli jäänyt niin heikoksi, että kauran hinta oli jatkuvasti nousussa. Vapaaherra alkoi todennäköisesti viimeistään vuonna 1813 miettiä vaihtoehtoista liikkumisvälinettä, joka ei olisi riippuvainen hevosenruuasta.
Aluksi Drais keksi nelipyöräisen välineen, jota oli tarkoitus liikuttaa juoksupyörässä juoksemalla. Idea ei toiminut.
Sanonta pitää paikkansa: Pyörä keksittiin uudelleen
Laufmaschine osoittautui nerokkaaksi keksinnöksi. Se liikutti kuljettajaansa postihevosen nopeudella. Draisin pyörää alettiin nopeasti plagioida, eikä vapaaherra lopulta saanut kuin muutaman pyörän myytyä. Koska samalla idealla toimivia potkupyöriä valmistettiin pian tuhansia, päätti Drais luopua oman pyöräverstaan perustamisesta.
Kun katovuodet olivat ohi ja ihmiset saivat taas ruokittua hevosensa, unohtui potkupyöräkin nopeasti. Liikuntaa tuohon aikaan ei harrastettu, joten heti kun omaa lihasvoimaa ei enää tarvittu, pyöräilykin sai jäädä.
Kesti pitkään ennen kuin pyörä löytyi uudelleen. Vasta vuoden 1867 Pariisin maailmannäyttelyssä esitelty Velociped vei ajatusta eteenpäin. Tässä pyörässä oli etupyörään kiinnitetyt polkimet. Painava pyörä oli jäykkä ja erittäin hidas, mutta silti siitä tuli heti myyntihitti.
Vauhtia alettiin saada lisää suurentamalla etupyörän kokoa. Meno oli villiä ja pyöräilijöiden kerrottiin olevan todella rohkeita. 1870–80-luvuilla ajajan painopiste oli korkealla ja kaatumiset olivat yleisiä. Kuolema saattoi yllättää, sillä kiikkerän pyörän päältä putosi korkealta.
Ja sitten tuli ketjuveto
Karl von Drais keksi Laufmaschinen jälkeen vielä vaikka mitä, mutta suurta menestystä ei koskaan tullut. Polkupyöräilyn historian ehkä merkittävintä keksintöä alettiin vasta myöhemmin kunnioittaa nimeämällä se keksijänsä mukaan Draisineksi.
Draisin keksintö on myös moneen kertaan riitautettu. Välillä jopa Leonardo da Vincin väitettiin piirtäneen pyörän 1400-luvun lopulla, mutta keksintö osoitettiin myöhemmin keksityksi. Myös väitteet 1700-luvun pyörän keksijöistä ovat huteria. Esimerkiksi Michael Kaßlerin nimiin laitettua juoksupyörää ei ollut keksitty 1760 vaan vasta 1817. Itse Kaßler oli silloin jo kuollut.
Pyörä oli aluksi aatelisväen lelu, selviää Mannheimin tekniikan museon näyttelyssä. 1800-luvun lopulla oli pyörän painopiste saatu alas ja parempi vauhti järjestymään ketjuvedolla. Polkupyörästä tuli massatuotannon alettua kansan suuri suosikki. Se vapautti vihdoin myös naiset liikkeelle.
Vasta 1950-luvulla alkoi pyörän lumo rikkaissa maissa hiipua. Autot ja moottoripyörät olivat tulleet muotiin. Pyöräily näytti köyhältä. Pyöräilyn 200 vuoden taival onkin ollut aaltoliikettä. Juuri nyt ilman kauraa tai polttoaineita liikkuva pyörä elää taas loistokauttaan.
Technoseumin näyttelyn kuraattori Thomas Kosche uskaltaa väittää, että polkupyörä tulee olemaan merkittävä liikenneväline myös sen jälkeen, kun polttomoottorisia autoja ei enää käytetä. Museo haluaakin perjantaina avatulla juhlanäyttelyllä kunnioittaa keksijä Draisia, joka näyttää jääneen unohduksiin.
Karl Friedrich Christian Ludwig Freiherr Drais von Sauerbronn ei itse elänyt pyörän uutta tulemista 50 vuotta myöhemmin. Kun Drais vuonna 1851 kuoli, ei hän enää ollut edes aatelinen. Demokratiaa voimakkaasti kannattanut Drais menetti vallankumouksen epäonnistuttua 1849 kaiken omaisuutensa ja kuoli rahattomana.